Lumikellot eivät hätkähdä kylmää vaan nousevat ja kukkivat sulavan lumen läpi. Lumen keskeltä Lumikellojen nuokkuvat kukat pulpahtavat maasta juuri silloin, kun vihreän kaipuu on suurimmillaan. Lumikellot kasvavat mättäinä, mutta kukat sijaitsevat aina yksittäin vanan päässä. 22 2/2013 Kotipuutarha teksti ja kuvat teija tuisku V aikka lumikellojen (Galanthus) pieneen sukuun kuuluu vain 18 lajia, niistä on tullut suosittuja puutarhakasveja. Nimi kuvaa useilla kielillä kukan väriä, muotoa ja kukinta-aikaa, kuten englannin snowdrops tai ruotsin snödroppe. Keväisen mättään ylle sataa usein lumipeite, mutta sitkeä pikkukello ei ole moksiskaan.Yöpakkasetkaan eivät lannista sitä. Lumikelloja on kasvatettu vuosisatojen ajan, mutta niiden viljelyhistoria ja harrastajat tulevat pääasiassa Iso- Britanniasta ja Irlannista. Siellä lumikellot ovat karanneet puutarhoista puistoihin, joissa ne ovat paikoin levinneet mattomaisiksi kasvustoiksi. Lumikellot voivat kukkia Britteinsaarilla lokakuusta maaliskuuhun, jonka jälkeen on muiden kevätkukkien vuoro. Meillä kukinta jää kovin lyhyeksi lumisen talven takia. Tästä huolimatta lumikellojen kukintaa kannattaa odottaa, sillä siitä alkaa kasvukausi – ja onhan meillä jo neljä suomeksi nimettyä lajiakin. Kotipuutarha 2/2013 23 > ’FLORE PLENO’ on vanha lajike, joka ei juuri leviä siemenestä. Muuten se on yhtä helppo kuin tavallinen puistolumikello. Puistolumikelloa ei kannata leikata ennen siementen kypsymistä, koska se levittäytyy puutarhaan siemenistä. Turkin lahja maailmalle Lumikellojen tunnistaminen on vaikeaa, sillä lajit ja lajikkeet ovat lähellä toisiaan. Lisäksi lumikellot risteytyvät helposti keskenään. Nimettyjä lajikkeita on satoja. Jopa keltapilkullisia tai voimakkaan vihertäväkukkaisia lajikkeita löytyy, samoin lajeja, joilla on erilaisia hauskasti lepattavia kehälehtien muotoja. Suurin osa kaikista lumikelloista on yksinkertaista puistolumikelloa (G. nivalis), joka kasvaa luonnonvaraisena Keski- ja Etelä-Euroopassa. Suvun ydinaluetta ovat Turkki, Kreikka, Kaukasus ja Krimin niemimaa. Puistolumikello ja sen kerrannaiskukkainen lajike ’Flore Pleno’ ovat yleisimmät lajikkeet Suomessa. ’Flore Plenon’ kukissa varsinainen yllätys on kukan si- 24 2/2013 Kotipuutarha sällä. Siellä on joukko valkovihreitä kehälehtiä, joissa on tyypillinen lumikellon u- tai v -koristekuvio. Lumikellot viihtyvät parhaiten tasaisen kosteassa ja multavassa paikassa, kuten pensaiden alla, jossa kukat pääsevät hyvin näkyviin ennen kuin lehdet puhkeavat pensaisiin. Lumikellot eivät säikähdä myöskään pohjoisrinteen viileyttä ja lumikinoksia. Viihtyessään kasvustot leviävät mättäiksi sekä valossa että varjossa, varsinkin jos kosteutta on riittävästi. Paahdetta ne eivät kuitenkaan siedä. Suomessa viihtyy myös toiseksi yleisin laji, tähtilumikello (G. elwesii). Se kohoaa parhaimmillaan 20 sentin korkeuteen. Jos puutarhamyymälässä tulee vastaan krimin- (G. plicatus) tai turkinlumikello (G. woronowii), pussi tai pari kannattaa istuttaa maahan joutuin. Molemmat ovat kestäviä, jos sipulit vain ovat elinvoimaisia ja ehtivät juurtua ennen talven tuloa. Kompostia ja lämmintä ylle Suotuisa kasvupaikka ja syksyinen lehtikompostikerros saavat kasvustot komistumaan vähitellen. Hyvinvoivat mättäät tekevät sivusipuleita sekä siemeniä, joita tuuli ja joskus myös muurahaiset levittävät. Muhkeita kasvustoja voi jakaa pian kukinnan jälkeen tai viimeistään, kun lehdet alkavat nahistua. Uudet jakopalat istutetaan heti ja kastellaan huolellisesti, sillä lumikellon sipulit kuivuvat herkästi. Samasta syystä lumikellot kannattaa ostaa ja istuttaa heti, kun sipulipussit saapuvat kauppoihin. Jos keli on kuiva, kastelu auttaa juurtumisessa. > Hoida oikein ja onnistu • Osta ja istuta lumikellojen sipulit heti, kun ne tulevat kauppoihin. • Laji viihtyy parhaiten kosteassa, multavassa ja puolivarjoisassa paikassa, johon vesi ei keräänny talven aikana. • Istuta sipulit 5–10 sentin syvyyteen ja kastele alue perin pohjin. • Lumikellot menestyvät myös aurinkoisella paikalla, mutta kukkivat silloin lyhemmän aikaa. • Sipuleita ei kannata liottaa vedessä ennen istutusta, etteivät mahdolliset hometaudit leviä. • Jos et ehdi istuttaa sipuleita heti, laita ne astiaan ja sekoita kosteaan multaan. Kippaa seos myöhemmin maahan. • Lumikellot pitävät kasvurauhasta, mutta suuriksi kasvaneet mättäät voi jakaa 3–5 vuoden välein kukinnan jälkeen. Kotipuutarha 2/2013 25 Lehdettömät pensaiden alustat ovat lumikellojen paraatipaikkoja. A. B. C. D. Lumikellolajeja lähikuvassa E. Tunnistajan työkalut • Tärkeimmät tuntomerkit ovat kukkien sisäkehälehtien kuviointi ja kerrannaisuus. Useimmilla lajeilla vihreä kuviointi sijaitsee sisälehtien kärjessä ja jatkuu joskus sisälehden tyviosaan. Kuviot voivat myös kohdata toisensa keskellä. • Myös koko voi paljasta lajin. Esimerkiksi isolehtinen Galanthus platyphyllus kasvaa lähes 25-senttiseksi. • Asiantuntijat tunnistavat eri lajit ja lajikkeet myös lehtien asennosta. A. tähtilumikellon L umikelloja takapihan täydeltä ” Olen kasvattanut lumikelloja kymmenisen vuotta. Ensimmäisten vuosien jurotus on tullut tutuksi. Toisaalta olen myös oppinut, että paikalleen asettuneiden ja kasvurauhan saaneiden lumikellojen kasvua eivät estä edes myyrät. Ne eivät pidä lumikelloja gourmetruokana, vaan pikemminkin pettuleipänä. Jos myyrillä on muuta syötävää, narsissit ja lumikellot jäävät vihonviimeisiksi. Pihallani kasvaa puistolumikellojen lisäksi Flore Pleno -lajiketta sekä tähtija turkinlumikelloa. Turkinlumikelloa olen istuttanut kahteen otteeseen. Toisen satsin sipulit olivat mitä luultavimmin suoraan luonnosta kerättyjä, sillä ne olivat aika heikkokuntoi- n enee Kok stajan a harr inkit v sia. Molemmat erät ovat yhä hengissä. Ne kukkivat ensimmäisen kerran kunnolla 3–4 vuoden kuluttua istutuksesta. Innostukseni oli huipussaan pari vuotta sitten, kun tilasin lumikelloja Englannista vihreinä eli sikäläisittäin sanottuna, ”in the green”. Viljelijä lähettää kukkivina maasta kaivamansa sipulikasvit asiakkaalle lehtineen päivineen maaliskuun aikana. Systeemi toimii Iso-Britanniassa hyvin, mutta meillä kasvien pitäminen hengissä sisätiloissa ruukuissa on hankalaa. Pitkä ja pimeä rahtimatka ei myöskään tee hyvää kasvussa oleville lumikelloille. Yhden sipulin hinnaksi tuli noin kolme ”Ensimmäisten vuosien jurotus on tullut tutuksi.” 26 2/2013 Kotipuutarha (Galanthus elwesii) kehälehden kuvio vaihtelee kannasta riippuen, tässä x-kuvio. E. galanthus platyphyllus B. kriminlumikellolla F. turkinlumikello (Galanthus -lajilla on lyhyt u-kuvioinen kehälehti. Laji menestyy Virossa. (Galanthus plicatus) on woronowii) on talvenkookkaat kukat. kestävä, alkujaan seC. ’jaquenetta’ kametsien aluskasvi. on perinyt ulkonäkön- G. ’flore pleno’ sä kerrannaiskukkaion puistolumikellon selta puistolumikellolta kerrannainen lajike. ja kriminlumikellolta. h. in the green D. galanthus -paketti on saapunut gracilis, hento ja Englannista. Anu Riikonen kerää lumikellolajeja ja kokeilee niitä rivitalon pihalla I-vyöhykkeellä. euroa. Kalleimmat lajikkeet maksavat jopa 25 euroa kappaleelta. Lopullinen henkiinjäämisprosentti selviää myöhemmin. Ensimmäisen talven jälkeen kuudesta lajikkeesta neljä kasvatti ainakin yhden lehden, mutta vain yksi jaksoi kukkia. Aion tehdä vielä yhden tilauksen, sillä haaveilen leveälehtisestä G. platyphyllus -lajista. Omat kasvattini tunnistan toistaiseksi hyvin, kun laji- ja lajikemäärä ei ole vielä liian suuri. Maailmassa on vain muutama guru, joka hallitsee lumikellojen tunnistamisen taidon. Jos aiheeseen haluaa perehtyä paremmin, suosittelen perusteokseksi englanninkielistä kirjaa Snowdrops (Bishop M., Davis A., ja Grimshaw J. The Griffin Press, Maidenhead, 2001).” pienikokoinen laji on meillä harvinainen. F. G. H. Kotipuutarha 2/2013 27
© Copyright 2024