HENGELLINEN MUSIIKKI ON KOTIKENTTÄNI

KRISTILLINEN AIKAKAUSLEHTI • 73. vuosikerta issn 0355-4171 Nro 6-7/2014 7,00¤
Digi-
Hyvä Sanoma
SIIRTOLAPUUTARHURI INKERI OVASKA
KASVUN IHMEEN ÄÄRELLÄ
AILA SEPPÄLÄISEN JA
KUMMILAPSI SHILLAHIN
KOSKETTAVA KOHTAAMINEN
UUTUUSLEVYNSÄ KESÄLLÄ JULKAISEVA ELINA VETTENRANTA:
HENGELLINEN MUSIIKKI ON KOTIKENTTÄNI
KATI JA VESA RAUTASAARI RUKOUSVASTAUKSISTAAN:
EI VOI MUUTA KUIN KIITTÄÄ
ONNETTOMUUS AIHEUTTI AIVOVAMMAN –
RANKKA ELÄMÄNMUUTOS EI
LANNISTANUT ANNIE TEDDERIÄ
TERO HIETANEN PALUUSTAAN JUMALAN LUO:
VIISI VUOTTA OLEN ELÄNYT IHMEISSÄ
KEKSIJÄ JORMA PONKALAN KELLUVA TAIDONNÄYTE –
AURINKOSÄHKÖVENE SHALOM
Punajuuret kasvavat
hyvää vauhtia. Niiden
takana kukkivat
kesäkurpitsat.
Ulkona olevassa tiskikatoksessa Inkku
pesee astiat ekologisella pesuaineella, eikä
mökistä löydy viemäriä tai sisävessaa. Vesi
haetaan tontin laidalla olevasta vesipisteestä ja tarpeilla käydään ulkohuussissa.
— Minä tykkään kyllä mukavuuksista,
mutta täällä olen huomannut, että ihminen pärjää lopulta aika vähällä. Nykyään
nautin tällaisesta ”alkeellisesta” elämästä,
keväästä syksyyn mökillään viihtyvä nainen sanoo.
Henkireikä hälyn keskellä
Kukat kukoistavat joka
puolella puutarhaa.
Leikkimökki on isännän
valtakunta. Siellä
hän puuhastelee ja
ottaa päivänokoset,
ja siellä hän säilyttää
maalausvälineitä
öljyväritöitä varten.
Kesä on tullut, ja Inkku laittaa puutarhaansa jälleen uusia kukkia. Tyttären kääpiösnautseri Pepi on usein Inkun hoidossa. Molemmat nauttivat
kesäisistä päivistä luonnon helmassa.
Kasvun ihmeen äärellä
Kastelua, lannoitusta ja
maan möyhimistä. Kaikkea
tätä tarvitsee Inkeri Ovaskan
siirtolapuutarha kesä
toisensa jälkeen. Kasvun
ihmettä seuratessaan hän
on tullut miettineeksi, että
myös ihmisen sydämen
maaperä tarvitsee
omanlaistaan hoitoa
voidakseen hyvin.
Teksti: Sirpa Juvonen
Kuvat: Seppo Haavisto
ja Inkeri Ovaskan kotialbumit
2
Hyvä Sanoma
V
arhaisen kevään lämpimät, aurinkoiset päivät saivat helsinkiläisen Inkeri ”Inkku” Ovaskan lähtemään siirtolapuutarhamökilleen jo pääsiäisen jälkeen.
Eräänä päivänä lämpö muuttui koleudeksi ja kevään edistyminen hidastui, mutta mökillään Herttoniemen siirtolapuutarhassa Inkku on tottunut monenlaisiin säihin. Kaksi lampaantaljaa vuoteessa selän
alla, untuvapeitto ympärillä ja vieressä tuhisevat koirat pitivät hänet lämpimänä ja
turvasivat makoisat unet kylminä öinä.
Aikanaan lämpimät päivät palasivat,
ja kesä kasvun ihmeineen pääsi käyntiin.
Kun suvi etenee pitemmälle, puutarhan
koristekasvit puhkeavat väriloistoonsa ja
Inkku pääsee keräämään tontiltaan vihan-
neksia, juureksia, yrttejä, marjoja, omenoita ja luumuja. Niistä hän tekee ruokaa ja
niitä hän säilöö ja pakastaa talven varalle.
Satoa kertyy niin paljon, että vieraat
saavat aina jotain puutarhassa kasvanutta mukaansa. Syksyn tullen Inkku laittaa
portin ulkopuolelle ämpäreihin omenoita
ja lapun, jossa lukee, että ohikulkija saa ottaa vapaasti. Myös lipstikkaa ja villirucolaa
hän jakaa tällä tavoin. Toisinaan hän löytää portiltaan lapun, jossa lukee: ”Kiitos”!
Tervehditään ja jutellaan
Herttoniemen siirtolapuutarha on kuin
keidas keskellä kaupunkia. Se on oma
maailmansa, jonne kaupungin kiireinen
elämänmeno ei ulotu. Muutaman sadan
metrin päässä kulkevat metrojunat ja Itä-
väylän liikenteen pauhu jäävät jonnekin
taustalle.
Vuonna 1934 perustettu Herttoniemen
siirtolapuutarha on yksi Helsingin yhdeksästä siirtolapuutarhasta. 7,5 hehtaarin alueella on yhteensä 182 pientä mökkiä. Palstat ovat kooltaan 300—790 neliömetriä.
Tontit mökkeineen ovat kujien varsilla
säntillisissä riveissä. Mökkiläiset puuhastelevat puutarhoissaan, ja sieltä täältä kuuluva puheensorina kertoo siitä, että kanssakäyminen asukkaitten kesken on vilkasta.
Yhteisöllisyys onkin siirtolapuutarhaelämälle tunnusomainen piirre. On talkoita, juhlia, petankki-iltoja ynnä muuta.
— Koko elämä täällä on yhteisöllistä.
Kaikkia tervehditään, kaikkien kanssa jutellaan, kasveja vaihdetaan ja viljelyvinkkejä annetaan. Minusta se on kivaa, Inkku sanoo.
Iltalenkin hän tekee usein kiertelemällä alueella koiransa Puksun ja tyttären koiran Pepin kanssa. Samalla hän tapaa alu-
een asukkaita ja pysähtyy juttusille. Lähinaapureista on tullut oikein hyviä ystäviä.
Ihminen pärjää vähällä
Aikoinaan Kulosaaren kartanoon kuulunut vanha riihi toimii nykyään siirtolapuutarhan juhlapaikkana. Siellä pidetään
kesän alkajaisjuhlat, juhannusjuhlat, elomarkkinat ja syyskauden päättäjäiset. Elomarkkinoilla mökkiläiset myyvät puutarhojensa satoa. Tapahtumaan tulee väkeä myös alueen ulkopuolelta. Riihen voi
vuokrata omien juhlien pitopaikaksi. Siinä on vietetty muun muassa mökkiläisten
häitä.
Asukkaat huolehtivat vuorotellen kompostiaukion siisteydestä. Sinne kärrätään tonteilta isot oksat ja risut kompostoitaviksi. Ekologisuus kuuluu alueen toimintaperiaatteisiin. Inkun tontilla on yksi
komposti kotitalouden jätteitä varten ja
toinen puutarhasta kertyviä maatuvia aineksia varten. Ne molemmat tuottavat aivan erinomaista lannoitetta.
Inkulla oli aikoinaan ”kasvimaavillitys”
kymmenkunta vuotta. Ensimmäinen kaupungilta vuokrattu palsta oli Herttoniemessä, toinen Vuosaaressa.
Siirtolapuutarha tuli kuvioihin aivan
yllättäen. Työpaikalla Helsingin Saalem–
seurakunnassa työkaveri kertoi sairaalaan
joutuneesta ystävästään, jonka siirtolapuutarha tarvitsi väliaikaista hoitajaa. Inkku oli
heti valmis auttamaan.
Elettiin kevättä 2007. Toukokuussa tuli
suru-uutinen. Työkaverin ystävä kuoli. Hänen omaisensa olivat kiitollisia, kun
Inkku edelleen lupautui hoitamaan vaille
emäntää jäänyttä mökkiä ja puutarhaa.
— Vaikka olen syntyperäinen helsinkiläinen, en ollut koskaan aikaisemmin käynyt
siirtolapuutarha-alueella, hän kertoo.
Rakkaus syttyi jokseenkin ensi silmäyksellä.
— Katselin ympärilleni ja totesin, että
täällähän on aivan ihanaa.
Kun perunkirjoitusten aika tuli, Inkku
tarjoutui ostamaan mökin. Hinnasta päästiin sopimukseen, ja elokuussa hänestä tuli
paikan omistaja.
— Ensimmäinen alkukesä oli sillä tavalla helppo, että minä vain istuin keinussa
ja katselin, kun joka puolelta nousi kukkia ja muita kasveja. Olin aivan ihmeissäni kaikesta ihanuudesta. Seuraava kesä oli
jo hankalampi. Nypin perennojakin vahingossa pois, kun en tiennyt, mikä on rikkaruoho ja mikä koristekasvi.
Työ on tekijäänsä opettanut, ja jatkuvasti Inkku oppii puutarhassaan jotain uutta.
— Olen todella kiitollinen siitä, että minulla on tämmöinen paikka: henkireikä
kaiken hälyn keskellä.
Inkku jäi sihteerin työstään eläkkeelle vuonna 2011. Sen jälkeen hän on voinut
antautua kesäisin kokonaan siirtolapuutarhaelämälle. Aviomies Juhani Ovaska
ei ole aivan yhtä ihastunut mökkielämään,
mutta toki puolisot viettävät kesäpaikassaan myös yhteistä aikaa. Eikä varsinai- >>
Hyvä Sanoma
3
Luonnolla on
ihmeellinen,
rauhoittava vaikutus.
Joka kevät ihastelen
sen puhkeamista
uuteen elämään.
Vieraita tulossa? Emäntä kattaa pöydän valmiiksi.
>> nen kotikaan ole kovin monen kilometrin päässä.
Ihmisenä ihmiselle
Kaikkein parasta siirtolapuutarhassa on
Inkun mielestä luonnon keskellä eläminen.
— Luonnolla on ihmeellinen, rauhoittava vaikutus. Joka kevät ihastelen sen puhkeamista uuteen elämään. Oma juttunsa on istuttaa itse ja myllätä maata, mutta
luonnon herääminen tuntuu aina ihmeeltä.
Aivan pakahdun, kun katson, miten uutta
kasvua nousee joka puolelta, Inkku sanoo.
Kasvun ihmeen aikaansaaja on Taivaan
Isä. Inkku tutustui Häneen jo lapsuudenkodissaan uskovien vanhempiensa kautta ja myös Saalem-seurakunnassa, joka on
edelleen hänen kotiseurakuntansa. Jumalakuva vain on muuttunut ankarasta lempeämmäksi vuosien kuluessa.
4
Hyvä Sanoma
Tänä päivänä Jumala on Inkulle en- selle, armahdettuna kristittynä. Se, mitä
nen kaikkea armahtava Isä. Silti hän jou- Jumala on antanut sydämeen, tulee kyltuu tuon tuosta taistelemaan riittämättö- lä esiin tavalla tai toisella, milloin sanoina,
myyden ja kelpaamattomuuden tunteiden milloin tekoina.
kanssa ja kysymään, rakastaako Isä, kun
Myös yhteiskristillisyys on Inkun sydänolen tällainen.
tä lähellä. Monen vuoden ajan hänen koto— Kyllä Hän rakastaa. Toisinaan koen naan kokoontui naisten rukouspiiri, jossa
sen sydämessäni, mutta monena heikkona oli mukana lähistöllä asuvia naisia eri seuhetkenä vahvistus on tullut jonkun toisen rakunnista. Heitä yhdisti usko Jeesukseen.
ihmisen kautta.
— Meillä oli toisillemme paljon annettaInkku on tullut siihen tulokseen, että vaa yli seurakuntarajojen, Inkku kertoo.
Jumalalle kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. Kahta samanlaista ei ole, ja hyvä niin. Yksin ei ole hyvä
Siksi hän ei tohdi ryhtyä kenenkään tuo- Pistäessään siemenen maan multaan Inkmariksi. Eikä hän yritä väkisin muuttaa it- ku sanoo tarvitsevansa uskoa ja luottaseään minkään mallin mukaiseksi, vaan musta siihen, että siemenestä kasvaa jotain.
kunnioittaa mieluummin sitä persoonaa, Tästä hänen mieleensä tulee Jeesuksen verjoksi Jumala on hänet luonut.
taus siitä, että ihmiselle olisi kaikki mahInkku puhuu mielellään arjen kristilli- dollista, jos hänellä olisi uskoa sinapinsiesyydestä. Hän haluaa olla ihminen ihmi- menen verran.
Mökin pikkuruisen keittiön puulämmitteinen hella on
ahkerassa käytössä.
Mökillä ollessaan Inkku tiskaa mieluiten ulkona. Siirtolapuutarhaelämässä
ekologisuus on tärkeä tekijä, jonka Inkku ottaa huomioon myös
astianpesuainetta valitessaan.
Siirtolapuutarha on oma rauhaisa maailmansa keskellä kaupungin kiireistä elämänmenoa.
Inkun seurana kävelyllä ovat oma koira Puksu ja tyttären koira Pepi.
Puutarhassaan Inkku kastelee, lannoittaa ja muokkaa maata, jotta kasvit voisivat
hyvin. Samalla tavoin kristitty tarvitsee sydämensä maaperän hoitamista. Rukous ja
Raamatun tutkiminen kastelevat ja lannoittavat. Ilman näitä elementtejä hengellinen elämä kuivahtaa.
Tärkeää on myös kanssakäyminen toisten ihmisten kanssa.
— Avautuminen ja asioiden jakaminen
ovat eräänlaista möyhimistä ja muokkaamista, Inkku miettii.
Ja kun uskaltaa antaa itsestään jotain,
voi myös vastavuoroisesti saada jotain toiselta ihmiseltä.
— Yksin ei ole hyvä jäädä. Niinhän se on
luonnossakin. Yksin kasvaessaan kukkanen on tuulelle altis. Pysyäkseen pystyssä
se tarvitsee vierelleen toisia kukkia.
❏
Hyvä Sanoma
5
Kuukauden teema:
Mahdollisuuksien kesä
Tässä numerossa 6-7/2014
kristillinen aikakauslehti
Inkeri Ovaska ihastelee kasvun ihmettä
8 Keskeltä elämää
73. vuosikerta issn 0355-4171
12 Markon matkassa
Asiakaspalvelu
Puh. 020 761 9800
pl 99, 42701 Keuruu
[email protected]
”Tänä iltana kysyttiin…”
14 Elina Vettenranta löysi kotikenttänsä
Uusi levy ilmestyy kesällä
Ilmoitusmyynti:
Pirkko Fält-Rantanen, puh. 020 761 9804
[email protected]
18 Omakuva
Pekka Vaismaa piirsi kuvansa
19 Ihmeitä rintamalla
toimitus
Päätoimittaja ja toimitussihteeri:
Pirkko Räty, puh. 040 755 2919
Kirsi-Klaudia Kankaan kolumni
20 Moottoripyörällä Jumalan syliin
Arto Männistö on innokas Gospel Ridersin mies
Toimittaja:
Sirpa Juvonen, puh. 040 755 3715
24 Rauhan ja sopusoinnun vene
Graafinen suunnittelija:
Pertti Lukkarila, puh. 0500 663 987
Shalom on Jorma Ponkalan taidonnäyte
29 Hyvät kysymykset
Toimituksen osoite:
Jäspilänkatu 2, 04250 Kerava
[email protected]
Ruumiin lampusta ja pimeydestä
30 Olet minulle tärkeä
Kummilapsen kiitollisuus kosketti
Verkkojulkaisu:
www.hyvasanoma.fi
32 Kati ja Vesa Rautasaari – kiitolliset
38
30
Lapsen syntymä muutti käsityksen Jumalasta
38 Annie Tedderin koettelemusten tie
Lasketteluonnettomuus ei lannistanut
42 Puhutaan kuin mies miehelle
Jaakko tukee Teroa uskon tiellä
46 Rukoilemme yhdessä
48 Uusi tähti gospelmusiikin taivaalla
Laulu on Johanna Emilian voimavara
52 Levy- ja kirja-arviot
54 Kysy Tuijalta
Puhumattomuus vaivaa liittoa
55 Paavon pakina
YOLO, LOL ja EVVK
56 Ristikko
57 Paras juttu
2
6
Hyvä Sanoma
58 Leskeys havahdutti elämän tyhjyyteen
Jorma päätyi ahdistuksen ajamana kirkkoon
62 Ihmeitä Altain vuoristokylässä
Raamattu muutti Sinarun elämän
Hyvä Sanoma ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta.
myynti ja markkinointi
Myynti- ja markkinointipäällikkö:
Mika Korkatti, puh. 040 588 9900
Henkilökohtaiset sähköpostit:
[email protected]
tilaushinnat
Kotimaa:
Kesto 65 ¤, 12 kk 73¤, 6 kk 43 ¤
Muut tilausvaihtoehdot ja digilehti, katso:
www.aikashop.fi
painopaikka
Lönnberg Painot Oy
kannen kuva
Seppo Haavisto
kustantaja
Kerava: Jäspilänkatu 2, 04250 Kerava
Keuruu: pl 99, 42701 Keuruu
www.aikamedia.fi
Pirkko Räty • [email protected]
2 Kiitollinen siirtolapuutarhuri
K
Nautitaan kesästä
esäloma on monella alkanut tai alkamassa, ja rakkaille harrastuksille pystyy antamaan enemmän aikaa. Ja oli lomaa tai ei,
yhden jos toisenkin suuri ilonaihe on se, kun kesän tullen saa
vihdoin upottaa sormet multaan ja unohtaa tietokoneen näppäimistön ainakin hetkeksi. Inkeri Ovaska on yksi tuollaisista
multasormista. Hänellä on siirtolapuutarhamökki, rauhallinen
keidas keskellä Helsingin sykettä. Inkeri nauttii luonnon heräämisestä ja kasvun ihmeestä, jonka Taivaan Isä saa aikaan vuosi toisensa jälkeen.
Siirtolapuutarhaelämää räväkämpi kesänviettotapa on
moottoripyöräily, josta tulee vuosi vuodelta yhä useamman
naisenkin harrastus. Gospel Riders -moottoripyöräkerhossa
on tilaa niin miehille kuin naisille, ja sieltä ovat monet pariskunnat löytäneet yhteisen harrastuksen. Motoristikerhossa on
vapauttavaa olla, sillä siellä ei titteleitä kysellä – siellä nautitaan yhdessä tekemisen ilosta ja toisten seurasta.
Vaikka kristillinen kerho onkin, Gospel Ridersin matkaan
saa liittyä kuka tahansa. Niin teki Arto
Männistökin, josta tässä lehdessä kerrotaan. Aikansa ajeltuaan hän huomasi kiinnostuvansa uskonasioista yhä
enemmän. Siitä tilanteet etenivät Jumalan käsikirjoituksen mukaan niin,
että Arto saattoi tyytyväisenä hämmästellä lopputulosta.
Veneily on perinteinen kesäharrastus, mutta Kirsti ja Jorma Ponkalan
kohdalla kyse on paljon enemmästä.
Jorma on palkittu keksijä, jonka yksi
suurista taidonnäytteistä on aurinkosähköllä toimiva Shalom-vene. Paitsi
kulkuväline siitä tuli Ponkaloiden koti.
Ja miksipä ei, sillä veneessä on kaikki, mitä toimivassa asunnossa tuleekin
olla. Pientä nikkarointia vielä riittää,
mutta sellaistahan kodin ylläpito vaatii maakravuiltakin.
Viihdyt sitten maalla, merellä tai ilmassa, Hyvän Sanoman toimitus toivottaa sinulle hyviä lukuhetkiä ja ihanaa, siunattua kesää!
www.aikashop.fi
Hyvä Sanoma
7