TURUN LATU RY
Pyöräilytoimikunta
Matkakertomus
Saarenmaan pyöräretki 16.-22.7.13
Jos jollekin jää tämän kertomuksen luettuaan käsitys, että emme olleet tyytyväisiä matkaamme, niin
hän on perusteellisen väärässä.
Tiistai 16.7.13
Matkamme Turun Tuomiokirkolta Helsinkiin sujui ongelmitta. Käytimme matka-ajan sopimalla
matkaamme liittyvistä menettelytavoista. Sovimme siitä, että ajamme kahdessa ryhmässä, joissa
ajajien järjestys pidettäisiin samana. Etummaista ryhmää vetää Erkki T ja toista Erkki H.
Kävimme myös läpi peruskäsimerkit ja päätimme, että emme pidä kirjaa keskinopeuksista.
Vielä sovimme, että Irman puhelimen laturi viettää yönsä Erkki T:n kanssa.
Päätimme myös, että aamulla ennen pyörälenkille lähtöä suoritamme veryttelyn.
Katajanokalle saavuttuamme oli Rainer jo ehtinyt tuoda paikalle pyörämme.
Satamassa liittyivät joukkoomme Liisa Järvenpäästä ja Ulla Espoosta. Laivaan meno sujui suht’
kivuttomasti. Siellä pyörämme saivat riittävästi tilaa. Laiva saapuminen Tallinnaan oli 15 minuuttia
myöhässä.
Laivalta Tallinnassa poistumisen yhteydessä ilmeni näkemyseroja siitä, millaista vastuuta porukan
vetäjän on kannettava siitä, että kaikki matkaajat pysyvät mukana. Syynä oli Erkki T:n huoli kahden
osanottajan myöhäisestä saapumisesta yhteiseen kokoontumispaikkaan.
Tallinnassa meitä oli vastassa Rene Meimer (matkan Virossa organisoineen yrityksen pomo),
oppaanamme toiminut Ermo Kruus ja vielä bussikuski, jonka nimi ei minulle tietoon tullut.
Erkki T sai joiltakin osanottajilta ankaran huomautuksen kun hän ajoi laivasta autoille ilman
kypärää päässä??
Oppaamme Ermo lähti kuljettamaan pyöriämme pakettiautolla kohti majapaikkaamme ja hän oli
ottanut mukaansa poikansa Tomin.
Meidän matka Tallinnan satamasta jatkui bussilla kahville ja ostoksille Maksimarkettiin. Sieltä
pääosuus ostoksissa käsitti pullovesiä. Maksimarketista lähdettiin menemään varsin vauhdikkaasti
kohti Virtsun satamaan. Sieltä matka jatkui lautalla Muhun Kuivastuun ja sieltä edelleen
vaudikkaasti ohi Kuressaaren Mändjalan lomakeskukseen. (Camping-alue). Se sijaitsi 10 km
Kuressaaresta. Paikan kohdalla oli iso tietyö, jonka olemassaolosta saimme nauttia kahden
ensimmäisen pyöräilypäivän matkoilla.
Itse paikka oli tasoltaan vaatimaton. WC-rakennus oli erikseen ja yöllä siellä käynti meni
hieman yösuunnistuksen puolelle. Myös suihkuilla oli oma rakennuksensa ja suihkuun tarvittiin
poletti. (Jotka oppaamme hankki meille maksutta).
Yöpyminen Mändjalassa tapahtui mökeissä, joissa oli kaksi kahden hengen huonetta. Niiden
väliseinä oli ”paperia” eli ei minkäänlaista äänieristystä. Lisäksi ikkunoissa ja lasitetussa ovissa
ei ollut kunnollisia verhoja läpinäkemisen estämiseksi.
Illallinen oli asiallinen. Tarjoilun nopeuteen vaikutti se, että sitä teki vain yksi henkilö.
Sitten Erkki T huomasi tietokoneensa jääneen bussiin ja se oli matkalla takaisin Tallinnaan. Koko
matkan ajan jännitettiin tapaavatko nämä kaksi vielä (Tai ainakin Erkki T jännitti.)
Ensimmäisestä yöstä selvittiin pulmitta. Pyörät säilytettiin huoltoauton uumenissa.
Keskiviikko 17.7.13
Aamu aukeni ihan mukavaan säähän. Pyörät otettiin autosta jo ennen aamiaista mahdollisia
huoltotoimenpiteitä varten. Aamutoimien ja riittävän aamiaisen jälkeen, ennen ensimmäiselle
etapille lähtöä, teimme kymmenen minuutin veryttelyn. Mervi oli suostunut olemaan
aamujumppiemme vetäjänä.
Ensimmäinen matkamme kulki Kuresaaren läpi kohti Kaalia. Ensimmäiset kolme kilometriä
jouduimme ajamaan tietyön alla olevalla väylällä,. Sillä oli vielä osan matkaa valoilla ohjattua
vuorottain ajelua. Valot oli säädetty autojen nopeuden mukaan, joten emme ehtineet pois
tietä kun vastaantulijoita alkoi tulla. Selvisimme kuitenkin. Muu matka sujui osin pyörätietä pitkin
ja osin ajotiellä.
Kaalissa tutustuimme meteoriittikraatteriin ja söimme keittolounaan Kaalin kestikievarissa.
Kaalista palasimme Upan kautta Kuressaareen jossa ennen opastettua tutustumista Kuressaaren
piispanlinnaan pistäydyimme kauppakeskuksessa pyöräilykaupassa. Tarvetta siihen oli ilmennyt.
Linnan opas oli asiantunteva ja pisti välillä oikein lauluksi esitelläkseen yhden huoneen akustiikkaa.
Lähtiessämme Kuressaaresta toisen ryhmän valvonta huomasi Sulon puuttuvan ryhmästä ja Hannu
lähetettiin ilmoittamaan asiasta Erkki T:lle. Hannu huomasi Sulon ajavan ”väärän” ryhmän mukana.
Sulo palautettiin ruotuun. Näin huomattiin, että kun molemmissa ryhmissä ajettiin sovitussa
järjetyksessä, niin eksyneet lampaat etsitään ja eikä kukaan jää porukasta.
Ennen majapaikkaamme paluuta jouduimme jälleen ajamaan tietyöalueen läpi tosin nyt toiseen
suuntaan.
Sauna oli kooltaan kohtuullinen, mutta kuumaa vettä ei riittänyt koko porukallemme. Varaajan koko
ja vastuksen teho ei riittänyt suurelle saunojajoukolle. Pesuvesi haisi oudolta. Uimassa käyneet
totesivat rannan olevan kauas matala, joten oli tyydyttä uimaan lähes käsipohjaa.
Illallinen oli ihan kohtuullinen.
Pyörät viettivät yönsä jälleen huoltoauton uumenissa.
Yö meni rauhallisesti eikä rantabaarista kuulunut teknojumputus ihan mahdottomasti häirinnyt.
Reitti: Mändjala – Kuressaare - Kaali – Upa – Kuressaare – Mändjala. Matkaa kertyi 64 km.
Torstai 18.7.13
Tämäkin päivä alkoi poutaisena. Aamiaisen jälkeen purimme pyörät huoltoautosta ja laitoimme
matkatavaramme tilalle. Seuraavan yön viettäisimme jo muualla. Ennen lähtöä oli aamuveryttelyn
vuoro Mervin opastuksella.
Lähdimme jälleen kohti Kuresaarta eli edessämme oli tuo kolmen kilometrin tietyömaa.
Mukanamme oli myös oppaamme poika Tom (9 v)
Kuressaaareen päästyämme teimme huoltoauton opastamana polkupyörillä sight seeingin
kaupungin kaduilla ja myös kujilla. Sen jälkeen jätimme pyörät ja tutuistuimme jalan kaupunkiin.
Torilla taisivat poiketa lähes kaikki ryhmän jäsenet. Tukevahkon lounaan söimme Veskin
trahterissa.
Tämän jälkeen alkoi matka kohti etelää eli Sörven majakkaa. Ajoimme jälleen tietyömaan läpi ja se
jatkui vielä kilometrin edellisen majapaikkamme ohi. Tämän vaiheen jälkeen Tom päätti vaihtaa
automatkustajaksi. Porukka oli tyytyväinen kun tästä tietyöstä nyt päästiin. Pieni sade aiheutti
hieman sähellystä porukassa. Sade loppui kun saatiin sadevaatteet päälle. Matkalla teimme myös
vaihdoksia ykkössryhmän ajajajärjestykseen. Melkoinen vastatuuli vaikeutti kulkua ennen
majakalle saapumista. Majakalta oli hienoa katsella horisonttiin. Jatkoimme kahvien jälkeen kohti
seuraavaa majapaikkaamme Sörven Matkailumaatilaa poiketen kuitenkin katsomaan rannalla olleita
toivomuskiviä. Olimme puolitoista tuntia myöhässä perille päästyämme vaikka majakan jälkeen
matka sujui jouhevasti myötätuulen avittamana. Myöhästymisemme ei kuitenkaan näkynyt
mitenkään saamassamme palvelussa. Se oli erittäin ystävällistä. Ja paikkaa voisi kutsua herttaiseksi.
Tosin peukalonpään kokoiset paarmat hieman häiritsivät. Pyörät saimme katoksen alle. Illallinen,
jonka söimme samassa katoksessa kuin missä olivat pyörämmekin, oli maittava. Paikan herttaisuus
tuli osin siitä, että huoneet olivat mukavia. WC:t ja suihku olivat samoissa tiloissa kuin huoneetkin.
Huoneiden jako tapahtui nopeasti.
Jos jotain huonoakin pitää sanoa, niin paikalle päällystetyltä tieltä tullut hiekkatie oli osin
varsin pehmeä.
Sekä naisille että miehille oli oma sauna. Täälläkin oli pesuvedessä hajua.
Yö tuli nukuttua hyvin.
Reitti: Mändjala – Kuressaare – Mändjala – Salme – Sääre – Torgu. Matkaa kertyi 82,1 km.
Perjantai 19.7.13
Aamu valkeni sateisena. Aamiainen oli maittava. Sateisuudesta huolimatta veryttelimme ennen
lähtöä. Pehmeä reitti päätielle hidastutti joidenkin matkaa.
Päivän matkalla tuli sadekuuroja, joista yksi oli varsin perusteellinen. Matkalla tuuli pyöri ja oli
välillä kovastikin vastainen. Siitä oli toki se hyöty, että vaatteet kuivuivat matkan kuluessa.
Matkalla poikkesimme saksalaisia vastaan taistelleiden neuvostosotilaiden muistomerkille. Lähinnä
sen takia kun se nyt kerran oli olemassa. Lounaan söimme Tehumardin lomakeskuksessa.
Saavuimme ajoissa (1,5 h etuajassa) Kipi-Koovin matkailumaatilalle. Avioparit ja miehet
majoitettiin samaan taloon, jossa oli niin ala- kuin yläkerrassakin wc ja suihku. Naiset majoitettiin
saunarakennukseen ja siellä oli käytössä vain yksi wc. Suihkut olivat saunassa. Majoittuminen sujui
ongelmitta. Pyörät saivat yösuojan vajasta.
Paikka sijaisti entisen kolhoosin alueella ja siellä oli jäljellä vanha rakennus, jonka toisessa päässä
oli ollut elokuvateatteri. Rakennuksen takana oli jäljellä vanha neuvostoaikainen kivipaasi sisältäen
asianmukaiset iskulauseet.
Paikalla oli myös hieman rapistunut luontotarkkailutorni. Sen huono kunto ei estänyt Merviä, Suloa
eikä Hannua kiipeämästä ylös. Paikan lähihistoriaan oli kuulunut olla ”kotieläinpihana”. Sen jäljiltä
paikalla on pari aasia, poni, laama, vuohia, hanhia ja kanoja. Kissakin pihalla kuljeskeli.
Sauna oli rittävän kokoinen paitsi varaajan osalta. Miehet saivat jälleen peseytyä kylmällä vedellä.
Vesi myös haisi kuten edellisissäkin paikoissa.
Illallisella oli alkuruoaksi parikin keittovaihtoehtoa. Pääruuaksi oli kolme vaihtoehtoa. Siis ei
mitään moitittavaa vaan päinvastoin.
Reitti: Torgu – Kaugatorma – Tehumardi – Riksu – Kipi. Matkaa kertyi 46,5 kilometriä.
Lauantai 20.7.13
Edellisen päivän vetisyys oli aamulla pois ja yökin oli nukuttu hyvin. Kolmen puurolajin aamiaisen
ja veryttelyn jälkeen lähdimme päivän taipaleelle.
Päätielle päästyämme huomattiin Irman pyörässä kumin olevan varsin tyhjä. Se pumpattiin täyteen
ja se pysyi siedettävänä, mutta kun pyöriä sitten purettiin huoltoautosta lähtöpäivänä Tallinnan
satamassa, huomattiin kumin olevan täysin tyhjä. Tarkka ajoitus siis.
Ensimmäisenä tavoitteena oli Kihelkonna ja sen kirkko. Täällä tapahtui matkamme ainut
kaatuminen kun Erkki T väisti huoltoautoa. Kaatuminen tapahtui pehmeälle nurmelle ilman mitään
seuraamuksia.
Alkuperäisestä ohjelmasta poiketen söimme lounaan Pangan lomakeskuksen sijaan Pidulan
Forellissa. Nautimme siellä maittavan lounaan.
Paikalla oli mahdollista onkia lohia ja ennen lounasta näimme, kun Tom nappasi komean lohen,
joka sitten grillattiin hänen ja isänsä iltapalaksi.
Pidulasta lähdettyämme poikkesimme pienellä kirkas vetisellä lähteellä. Vaikka Pangan lounas jäi
pois, päätimme kuitenkin vierailla siellä ainakin tarkistamassa aurinkokellosta kellonajan.
Vastatuulesta huolimatta pääsimme perille ja näimme kellon lisäksi myös komeat tyrskyt. Panga
Pank’ista emme paljoa nähneet. Rannalla oli kuitenkin mahdollisuus ottaa tuuli vastaan melkoisessa
etunojassa.
Pangasta lähdettyämme meillä olikin sitten kunnon myötätuuli ja nopeus oli sen mukaista.
Matkalla Pirkko kertoi, että pyörän ketjuista kuuluu kummallista ääntä. Aluksi ne rasvattiin mutta
se ei muuttanut asiaa. Seuraalla pysähdyspaikalla Pirkko homasi yhden ketjunpalan holkin olevan
irtoamassa. Hänen tarkkaavaisuutensa ansiosta asia ehdittiin korjata ennen kuin ketju olisi
katkennut.
Saavuimma majapaikkaamme Oitmen matkakeskukseen hieman myöhässä. Paikka oli aivan uusi ja
vasta rakenteilla. Tilat olivat vanhassa kolhoosin navetassa. Paikka oli keskeneräinen mutta kaikesta
valmiista näki, että tähän astisissa muutostöissä oltiin oltu huolellisia. Huoneet oli nimetty
kolhoosin lehmien mukaan. Huumorintajua osoitti, että tiloissa oli neuvostotyyppinen
iskulausebanderolli. Sanoma ei ollu kuitenkaan niin totinen kuin neuvostoaikana.
Huoneiden heikkona puolena oli äänieristys. Tätä pulmaa vasten oli vastaanoton tiskillä vapaasti
otettavissa korvatulppia. Paikasta on tulossa ihan varteenotettava yöpymispaikka kun nykyisen
kolmen hengen saunan tilalle saadaan uusiin tiloihin isompi sauna. Myös täällä oli pulmana
lämpimän veden riittävyys. Tämä oli ainoa paikka missä pesuvesi ei haissut.
Wc:t ja suihkut olivat samoissa tiloissa. Niihin meno vaati jonkin verran käytävillä vaeltelua.
Pyörät säilytettiin vielä uudistamattomassa navetan osassa.
Illallinen on hyvä. Huono äänieristys ei haitannut yöunta.
Reitti: Kipi – Mustjala – Pidula – Panga – Metsküla – Leisi – Oitme. Matkaa 88 km.
Sunnuntai 21.7.13
Söimme hyvän aamiaisen ja kuten muuallakin veryttelimme ennen lähtöä. Päivän tavoite oli
Vanatoan matkakeskus, mutta aluksi lähdimme aivan toiseen suuntaan. Ajoimme Leisiin, josta
suuntasimme tutustumaan Anglan tuulimyllykylään. Opastamme ei näkynyt paikan parkkipaikalla
ja arvion hänen jatkaneen seuraavana kohteenamme olevalle kirkolle. Niin hän olikin mutta se oli
eri suunnassa kuin hän oli aamulla kertonut. Jatkoimme väärään suuntaan. Epäilykseni heräsi ja
soitin hänelle ja asia selvisi. Yhteensä tuli 6 km ylimääräistä matkaa. No pyöräilemäänhän sitä oli
tultu.
Tutuistuimma tuulimyllyihin ja vanhoihin maataloustyökaluihin. Tämän jälkeen jatkoimme Karjan
kirkolle. Kirkko on siitä erikoinen, että kellotapulia ei ollut vaan kello oli ulkoseinällä päädyssä.
Näitä kirkkoja on Virossa kaksi, joista toisen näemme myöhemmin. Kirkolta menimme vanhalle
aateliston hautoja kätkeneelle kalmistolle. Se oli metsän keskellä ja lähes täysin hoitamaton. Vain
muutamaa hautaa oli hoidettu.
Täältä lähdimme paluumatkalle kohti Leisiä ja suuntasimme kohti Orissaarea ajaen ohi edellisen
majapaikkamme. Orissaaressa oli lounaspaikkana Kestikievari Valkea Vares. Söimme
keittolounaan ja lähdimme kohti seuraavaa majapaikkaamme Koguvassa olevaa Vanatoaa. Ennen
sinne pääsyä oli ajettava läpi Saarenmaan ja Muhun saaret yhdistävän varsin pitkän pengerryksen.
Sivutuuli oli varsin voimakas ja matkanteko hidastui. Mutta läpi tultiin. Vähän ehti kastsella
purjelautailijoita sekä leijalautailijoita. Varsinkin viime mainittu oli upeaa katseltavaa, jos pystyi
tuulen voimalta heitä katselemaan.
Koguvaan käännyttäessä oli yhdellä Viron rekisterissä olevalla autolla vaikea ymmärtää, että
pyörilläkin on oikeus kääntyessään ryhmittyä. No vain äänitorvi soi. Se oli soinut aiemminkin
matkallamme, mutta ne soitot oli tulkittavissa kannustuksiksi.
Vanatoalle päästyämme oli toiminnot samat kuin muuallakin. Huoneiden jako, sauna ja illallinen.
Ja jälleen kerran loppui saunasta lämmin vesi. Me miehet olimme jo kyllä siihen karaistuneet.
Vesi ei ollut hajutonta täälläkään. Wc:t olivat eri rakennuksessa. Niihin oli kohtuullinen matka,.
Vielä kohtuullisempi matka oli lähimmän puun juureen. Tätä vaihtoehtoa käyttivät miehet.
Illallinen oli hyvä. Illan mittaan porukkamme tyhjensi paikan alkoholijuomista mitä nyt vähän
roseviiniä jäi. No ei paikassa alkuaankaan mitkään suuret varastot olleet.
Istuimme iltaa ulos sijoitetetulla terassilla. Päivä oli ollut poutainen. Yö sujui rauhallisesti.
Reitti: Oitme – Leisi – Angla – Karja – Angla – Leisi –Oitme – Orissaare – Koguva. Matkaa kertyi
73 km.
Maanantai 22.7.13
Poutasäässä aloitettiin kotiinpaluun päiväkin. Aamulla tuli matkan ikävin yllätys. Soile huomasi
käsilaukkunsa kadonneen ja sen mukana rahat ja kortit. Ei onneksi passeja.
Arvailimme laukun jääneen illalla terassille mutta varmuutta asiasta ei ollut. Laukkua yritettiin eri
tavoin löytää siinä kuitenkaan onnistumatta. Söimme aamiaisen, jonka yhteydessä annoimme
oppaallemme keräämämme rahalahjan. Mervi hoiti antamisen tyylikkäästi.
Ennen viimeistä pyöräilyä teimme veryttelyn. Matkalla Kuivastun satamaan kävimme tutustumassa
siihen toiseen Virossa olevaan kirkkoon, jossa kellolle ei ollut rakennettu tornia ja se oli sijoitettu
kirkon seinälle. Tosin korkealle.
Kuivastun satamassa pakkasimme pyörät ja matkatavarat huoltoautoon ja pääsimme näin ilman
pakaaseja astelemaan lauttaan. Se ei onnistunut kaikilta kuivana, sillä tuuli toi laiturin kylkeen isoja
aaltoja, joista lensi joidenkin päälle kunnon pärskeet.
Virtsussa oppaamme Ermo jätti meidät ja lähti opastamaan toista ryhmää. Huoltoautoa ajoi
kohti Tallinnaa Rene Meimer. Tässä vaiheessa Erkki T ja hänen tietokoneensa kohtasivat jälleen.
Porukka tuli bussilla yhtä vauhdikkaasti kuin oli menty toiseenkin sunntaan, mitä nyt poliisien
näkymin hieman kevensi kuskin kaasujalkaa.
Tallinnassa söimme lounaan Rene Meimerin kanssa Hiiu Ölletubassa.
Sen jälkeen meidä vietiin Viru-hotellin luo ja saimme aikaa kuljeskella Tallinnassa.
Pientä hässäkkää tuli kun Rene ei ruuhkan vuoksi päässyt lunastamaan lippujamme satamaan.
Sellaisen teknisen laitteen kuin puhelin ja siinä olevan tekstiviestiominaisuuden ansiosta sain
varausnumeron ja sillä liput. Ne oli jo valmiiksi tulostettu, joten siihen ei mennyt aikaa.
Rene sai auton parkeerattua terminaalin lähelle ja saimme pyörät ja tavaramme vietäväksi laivaan.
Silloin alkoi Tallinna itkeä. Niiltä kyyneliltä pyrimme suojaan satama-alueella olleeseen katokseen
ja sen jälkeen laivaan. Pyörillemme oli riittävästi tilaa. Kotimatka alkoi ja meni ihan hyvin Turkuun
asti. Tosin tullimies huomautti kypärän käytöstä niille, jotka olivat moittineet Erkki T:tä kypärän
käyttämättömyydestä laivasta Tallinnassa poistuessamme. Tosin tässä vaiheessa ei pyörillä ajettu.
Kun Rainer vielä toi pyörät Helsingistä Turkuun niin homma oli niin sanotusti pulkassa.
Matkalla olimme päättäneet pitää ”valokuvailla” tai muisteluillan, Sen järjestäminen jäi kontolleni
Reitti Koguva – Liiva – Kuivastu. Matkaa kertyi 20 km.
Joitakin yhteenvetoja:
Kilometrejä kertyi yhteensä 375 kilometriä.
Nämä kilometrit ajoivat kaikki eikä väsähtämisiä tapahtunut.
Mitään ensiapua vaatineita tapahtumia ei ollut.
Kaikki pysyivät terveinä.
Pyörienkin muutama ongelmatilanne hoidettiin nopeasti.
Laadittu aikataulu on joltain osin liian kireä.
Erkki Tuominen
SAARENMAAN PYÖRÄRETKI
16.-22.7.2013
KUVAT
16.7.13
Turusta Helsinkiin.
Odottelua Kajanokalla.
Kotimaa taakse jää
Virossa
Matkalla Virtsuun ladattiin akkuja.
Kuva: Hannu Miettinen/Bussikuski?
Tällaiseen kitaan mentiin Virtsussa.
Mändjalan camping –alue
Tällaisissa mökeissä yövyimme.
Kuva Irma Pelkonen
Mändjalan ruokailurakennus ja Bar
Kuva Mervi Heinonen
Ruokailemassa.
Mändjalan uimaranta
Kuva Mervi Heinonen
17.7.13
Aamuveryttely Mändjalassa.
Matkalla Kaaliin.
Kuva Ermo Kruus
Kaalissa
Kaalin meteoriittikraateri
Kraateriin katsovia ja sitä kuvaavia.
Lounaalla Kaalin Kestikievarissa
Kaalin museo ja hotelli
Paluumatkalla Kuresaareen poikkesimme
tässä kaupassa
Kuressaaren Piispanlinna
Erään linnan asukin onneton kohtalo.
Kuva Mervi Heinonen
Maailmanpyörää ei varhaisempina aikoina
Piispanlinnasta näkynyt.
Yksi Piispanlinnan vaakunoista.
Komea Jalava Piispanlinnan pihassa.
18.7.13
Kuressaaressa
Näkymä torille,
Olisiko opasta tarvittukaan?
Kuressaari on kulttuurikaupunki.
Lounastimme Veskin Trahterissa.
Kuva Irma Pelkonen
Kohti Sörveä
Sörven majakka
Kuva Hannu Miettinen
Näkymä majakalta ulapalle
Toivomuskivet matkalla Sörven
Matakailumaatilalle.
Kuva Irma Pelkonen
Huoneiden jako.
Kuva Mervi Heinonen
Tänne menossa
Kuva Mervi Heinonen
Pyörät suojassa.
19.7.13
Kohti Kipi-Koovia
Sateinen aamu,
Keino kastumisen estämiseksi.
Saksalaisia vastaan taistelleiden
neuvostosotilaisen (osa virolaisia)
muistomerkki
Kuva Mervi Heinonen
Muistomerkkiin liittyvät hautakivet
Kuva Mervi Heinonen
Lounas Tehumardin lomakeskuksessa
Kipi-Koovin matkailumaatila
Tähän huteraan rakennelmaan kiipesivät
Mervi, Sulo ja Hannu???
Tilan erikoisin.
Kuva Mervi Heinonen
Sulo ruokkii aasia.
Jäänteitä neuvostoajasta
Kuva Hannu Miettinen
Näkymä Kipi-Koovin tornista.
Kuva Merja Heinonen
20.7.13
Kihelkonnan kirkko sisältä.
Kihelkonnan kirkko ulkoa
Matkalla Pidulaan poikkesimme pulppuavalla
lähteellä. (Odalatsi allikad)
Pidulan Forellissa Tom onki komean lohen.
WC –vuoron odottelua Pidulassa. Käytimme
useinmiten luonnon suomia mahdollisuuksia.
Kävimme tarkastamassa ajan Panga Pankin
aurinkokellosta.
Panga Pank’ia näimme vain vähän.
Kuva Mervi Heinonen
Retken toiseksi viimeinen yöpymispaikka.
Oitmen ruokailutilan sisustusta.
Kuva Mervi Heinonen
Kohti Koguvaa
Anglan tuulimyllykylässä Soile oli lähteä
kyntämään.
Näkymä tuulimyllykylään.
Kuva Irma Pelkonen
Ja Mervi hurjastelemaan.
Karjan kirkko
Kuva Mervi Heinonen
Kuva Mervi Heinonen
Vanatoan olkikattoinen päärakennus
Orissaaressa ruokailimme Kestikievari Valkea
Vareksessa.
Yhteiskuva Vanatoassa
Kuva Ermo Kruus
Vanhan kalmiston portti.
22.7.13
Se toinen Virossa oleva kellotapuliton kirkko.
Tällaisissa tiloissa kuljetettiin tavaroita ja
pyöriäkin.
Kuvat valitsi Erkki Tuominen
Ruokailemassa Hiiu Õlletubassa Tallinnassa
Kuva Mervi Heinonen
Oppaamme Ermo Kruus ja huoltoauto
Kuva Mervi Heinonen