1. No category

Kebnekaise
- vaellus Ruotsin huipulle
Rovaniemi – Nikkaluokta – Kebnekaise Fjällstation – Tarfalanlaakso – Kebnekaise
Matkan plussat ja miinukset:
+ jylhät maisemat ja puhdas
luonto
+ veneretki
+ helikopterikyyti
+ mahdollisuus kokeilla hyvin
vaativaa vuoristovaellusta
+ Tarfalanlaakson jäätikkövirrat
+ voi osallistua vain helpommalle
osuudelle ilman Kebnekaisen
huippua
- korkeahko hintataso
- nousu Kebnekaiselle on hyvin
vaativa
- vaatii aikaisempaa vaelluskokemusta
Kuva: Markus Alatalo
Vaativuus:
www.kaukoretket.fi
ölivuoriston pohjoisosassa aivan Norjan rajan tuntumassa kohoaa Ruotsin korkein vuori Kebnekaise (2114 m). Vaikka jääkaudet hioivat pohjoisen vuoria pyöreiksi tuntureiksi, on tällä alueella
vielä jylhiä maisemia ja teräviä huippuja. Vaellusympäristön kauniit
laaksot, vesiputoukset ja jäätikkövirrat hivelevät silmää. Kattilamaiseen Tarfalanlaaksoon (1160 m) laskee neljä suurta jäätikkövirtaa,
joiden liikkeitä seurataan kirkasvetisen Tarfalajärven rannalla sijaitsevalla jäätikkötutkimusasemalla. Majoitumme vaeltajien käytössä
olevaan Kebnekaise Fjällstationiin (670 m), jonka takkahuone, sauna ja terassit rentouttavat mukavasti vaelluspäivien iltoina. Matkan
kohokohtana voi osallistua hyvin vaativaan nousuun Kebnekaisen
jäätikköhuipulle, mikä on hyvää harjoitusta vaikka Kilimanjaron valloitukseen. Helpompaa vaativuustasoa haluavat voivat nousta vain
alkuosan reitistä. Kirkkaalla säällä huipulle nousijoiden vaivan palkkana on kuitenkin laaja pohjoisruotsalainen maisema, jonka sanotaan
kattavan lähes kymmenesosan Ruotsin pinta-alasta. Vaeltamisen lisäksi teemme matkaa myös veneellä ja helikopterilla. Tämä matka
on kesän huippu!
A=aamiainen, P=päivällinen
Ilman nousua Kebnekaiselle:
16
K
Rovaniemi – Nikkaluokta
1. päivä, torstai
Tapaamme klo 12.00 Rovaniemen
rautatieasemalla, josta jatkamme
bussilla lentokentän kautta kohti
Ruotsia. Bussimatka Pellon ja Kiirunan kautta Nikkaluoktaan (540 m)
kestää noin 5 tuntia. Perillä majoitumme vaatimattomiin mökkeihin.
(P)
Huom! Tähän matkaan sovelletaan poikkeavia peruutusehtoja (ks. s. 38).
Matkapäivät
NORJA
Kuva: Kebnekaise Fjällstation
t
Tarfala
Kebnekaise
2114
Kebnekaise Nikkaluokta
Fjällstation
04.07.–08.07.2013
11.07.–15.07.2013
22.08.–26.08.2013
Matkan hinta
4.7. lähdöllä 970 e
11.7. ja 22.8. lähdöillä
t
Sarek
2089
RUOTSI
Tarfalajärvi
Tällä matkalla ei ole mahdollisuutta
yhden hengen huoneeseen.
Huom! Matka alkaa poikkeuksellisesti Rovaniemeltä ja myös päättyy
sinne.
Matkan hintaan sisältyvät:
Nikkaluokta
– Kebnekaise Fjällstation
2. päivä, perjantai
(13 km, vaellusaika 5–7 tuntia)
Aamiaisen jälkeen aloitamme vaelluksen kohti Kebnekaise Fjällstationia.
Helikopteri kuljettaa raskaat matkatavaramme perille, kun itse kannamme vain päiväreppua. Suhteellisen
helppokulkuinen reittimme myötäilee
vehreää laaksoa. Reilun 5 kilometrin
vaelluksen jälkeen nousemme veneeseen ylittääksemme noin 6 kilometriä
pitkän Láddjujärven (550 m). Venematkamme järven yli kestää noin
puoli tuntia. Kirkkaalla säällä voimme tähyillä edessä näkyviä huippuja.
Laiturilta meillä on edessämme vielä
loivanousuinen 8 km:n matka Fjällstationille (670 m). Vaivaiskoivumetsä sekä muu kasvillisuus harvenevat
huomattavasti tällä päivän viimeisellä
osuudella. Majoitumme 3 yöksi Kebnekaise Fjällstationiin. Saunan lauteilla voimme rentoutua päivän patikoinnin jälkeen. (A)
Tarfalanlaakso
1.090 e
3. päivä, lauantai
(16 km, vaellusaika 6–8 tuntia)
Reittimme alkuosuus laskeutuu kauniille koskelle. Ylitämme sen riippusiltaa pitkin, minkä jälkeen aloitamme
nousun kohti Tarfalanlaaksoa. Seurailemme kapean laakson pohjalla
virtaavaa pientä jokea. Ympäröivät
huiput kohoavat satoja metrejä laakson pohjaa korkeammalle. Vallitseva
kasvillisuus muuttuu pikkuhiljaa matalakasvuisiksi varvuiksi ja pensaiksi
ohittaessamme Kekkonen-toppenia
(1481 m). Saapuessamme Tarfalan
kattilamaiseen laaksoon näemme
jäätikkövirrat sekä kirkasvetisen järven rannalla sijaitsevan jäätikkö-
tutkimusaseman
(1180 m). Valter Schytt johti
tätä Tukholman
yliopiston tutkimusasemaa menestyksekkäästi
40 vuotta. Hänen
muistolaattansa
on aseman läheisyydessä. Jäätikkövirroista suurin
on Storglaciären,
jonka jään paksuus on jopa 250 m.
Retkieväitä syödessämme saatamme
kuulla halkeilevan jäätikön paukahduksia ja putoavien jäälohkareiden
jyrinää. Palaamme tuttuun majapaikkaamme, jossa on sauna lämpimänä. (A)
Kebnekaise
4. päivä, sunnuntai
(24 km, vaellusaika 11–12 tuntia)
Sään salliessa nousemme Ruotsin
korkeimmalle vuorelle. Päivä on hyvin
raskas ja pitkä, mutta antoisa. Halutessaan voi osallistua myös vain vaelluksen alkuosalle, jolloin vaativuustaso on helpompi. Vaikka valoa riittää
pitkään, aloitamme nousun varhain
aamulla. Alkumatkan patikoimme
loivasti nousevaa polkua pitkin kohti
Kitteldahlenin laaksoa. Jylhä Tuolpagorni (1662 m), Signikjåkka (1704 m)
sekä Vierranvaara (1711 m) vahtivat
alkumatkaamme. Reittimme muuttuu
kivikkoisemmaksi saavuttuamme Kitteldahlenin kattilamaiseen laaksoon.
Ylhäältä jäätiköiltä syöksyvät vesiputoukset voivat olla jopa 200 metriä
korkeita. Vielä ylempänä on kohteemme Sydtoppen (2114 m), joka ei aivan vielä näy. Tästä eteenpäin ei enää
ole kasvillisuutta, vaan ainoastaan
- ohjelmassa mainitut kuljetukset
ja retket
- majoitus ohjelmassa mainituissa
tai vastaavissa majapaikoissa;
Nikkaluoktassa mökeissä 2-6
hengen huoneissa, Kebnekaise
Fjällstationilla 4 hengen huoneissa
(kerrossängyt)
- jäätikkövarusteet huipulle nousua
varten
- aamiaiset ja muut ohjelmassa
mainitut ateriat
- suomalaisen matkanjohtajan palvelut
Matkan erityispiirteitä:
soraa, kiviä ja rakkakiveä. Ylitämme
muutamia puroja kiveltä kivelle astumalla. Täältä halukkaat voivat kääntyä takaisin kohti majapaikkaamme.
Nousumme jyrkkenee vaeltaessamme
kohti Vierranvaaran huippua (1711
m). Takanapäin näkyvä Tuolpagornin
terävä huippu korostuu syvien laaksojen keskeltä. Laskeudumme Kaffedahlenin laaksoon (1500 m), josta alkaa
viimeinen 600 metriä korkea ja hyvin
raskas nousu huipulle. Toppstuganin
tuvalla (1880 m) olemme jo lähellä
huippua. Pidämme tauon ja arvioimme sääolosuhteita. Lumirajalle saapuessamme puemme päälle valjaat
ja käymme huipun harjanteella noin
100 metrin matkan köyden turvaamana. Yleensä huipulla on pehmeää
lunta ja jäätiköllä pystyy kävelemään
vaelluskengillä. Mikäli lumi kuitenkin
on kovaa, käytämme turvallisuuden
takia myös jäärautoja. Kirkkaalla säällä näkymät ovat huikeat. Huipun harjanteella tunne on taivaallinen, sillä
länsirinne putoaa noin 600 metriä ja
itärinne noin 400 metriä alaspäin. Valokuvauksen jälkeen alkaa paluumatka, jolloin askeleiden kanssa tulee olla
tarkkana. Jyrkkä rinne irtokivineen on
haastava. Palaamme majapaikkaamme, jossa päivän kokemuksia on hyvä
muistella saunan löylyissä. Syömme
läksiäispäivällisen. (A, P)
Vaellusreittimme vaihtelevat sora- ja
metsäpoluista kiviseen maastoon.
Tarfalanlaaksossa ja Kebnekaisen
vaelluksella on runsaasti rakkakiviä.
Kebnekaisen huipulla käymme myös
jäätiköllä, jossa turvallisuuden vuoksi
käytämme valjaita ja köysiä. Vuoristotaudin oireita ei tällä matkalla juurikaan esiinny (korkein kohta 2114 m).
Kannamme vaelluksilla vain päiväreppua. Hyvät kengät ovat ensisijaisen
tärkeät. Reiteillä on myös purojen ylityksiä, joista selviää yleensä astumalla kiveltä kivelle. Vaellussauvat ovat
hyödylliset. Retkieväät voi ostaa jo
Suomesta tai sitten paikan päältä.
Majoitukseen kuuluu vuodevaatteet,
joten makuupussia ei tarvitse ottaa
mukaan. Majoituspaikoissamme on
ravintola. Suihkut sijaitsevat käytävällä tai erillisessä rakennuksessa. Kebnekaise Fjällstationilla on myös pieni
kauppa, jossa myydään varusteita
sekä retkimuonaa. Nousu Kebnekaisen huipulle edellyttää hyvää terveyttä
ja kuntoa.
Reittien kunto, sääolosuhteet tai viranomaismääräykset saattavat aiheuttaa muutoksia matkaohjelmaan.
Pidätämme oikeuden muutoksiin.
Kebnekaise Fjällstation – Rovaniemi
Láddjujärvi
5. päivä, maanantai
Aamiaisen jälkeen meillä on helikopterikuljetus Nikkaluoktaan. Jatkamme
bussilla Rovaniemelle, jossa matkamme päättyy rautatieaseman kautta
lentokentälle n. klo 17.00. (A)
Matkan hinta perustuu 13.9.2012 voimassa olleisiin tariffeihin ja valuuttakursseihin.
17