Ruskiss-lehti 2015
Ruskiss Ruskiksen vuosijulkaisu 2015 PORVOON MALLISSA ON ITUA! PÄIVÄT Rodoksella NEUROPSYKOLOGI AVUKSI OPETTAJALLE Ruskiss 2015 1 Ruskiksen vuosijulkaisu Oppimisen ja koulunkäynnin tuen verkosto Oppimisen ja koulunkäynnin tuen verkosto SISÄLTÖ 3 KÄDESSÄSI ON AARRE 4 PARHAISTA KÄYTÄNNÖISTÄ LYHYET 20 ILTAPÄIVÄTOIMINNAN 7 UUDET IDEAT NEUROPSYKOLOGIA OPETTAJAN TYÖN TUKENA 23 YHDESSÄ UUDISTETTU 8 PORVOON MALLISSA OPETUSSUUNNITELMA LUOKAN OVET AUKI 24 ILMIÖT JA LAAJA- 12 LYHYT MATKA ALAINEN OSAAMINEN VALTERI-OPSISSA OMAAN KOULUUN 14 NOU HÄTÄ 15 OPISKELUA RUSKIKSELLA 16 KOULULIIKUNTAA KAIKILLE 19 MALLIA MAAILMAN OPPIMIS- JA OHJAUSKESKUS RUSKEASUON KOULU 2 Ruskiss 2015 30 OPERAATIO LENTÄVÄ PYÖRÄTUOLI VIE LAPSET RODOKSELLE 32 RODOKSEN LEIRIKOULU 34 KOTINA KOULU 35 LUOKKAAVUSTAJANA RUSKIKSELLA 26 KOULUSSA NYT 28 LUKEMISTA VOI OPPIA MONELLA TAVALLA 29 JOHAN AMOS COMENIUKSEN JÄLJILLÄ Julkaisija Ruskis Oppimis- ja ohjauskeskus – Ruskeasuon koulu Tenholantie 15 00280 Helsinki puh. 02953 35300 [email protected] www.ruskis.fi Päätoimittaja Leena Airaksinen Toimituspäällikkö Minna Närhilä Toimituskunta Minna Rouste, Anne Keinänen, Peetu Toivonen Ulkoasu Mervi Nygård, Graafinen Suunnittelutoimisto duo Oy Kannen kuva Mauri Ratilainen Kuvat yllä Mauri Ratilainen PÄÄKIRJOITUS KÄDESSÄSI ON AARRE Ruskis on muuttunut. Olemme yhä vähemmän ainoastaan koulu ja sitäkin enemmän oppimis- ja ohjauskeskus. Jos et vielä tiennyt, niin teemme vuodessa lähes 100 ohjauskäyntiä lähikouluihin eri puolille Etelä-Suomea ja palvelumme kohtaavat yli 350 lasta tai nuorta. Ohjauskäynneillä lähikouluihin pohdimme yhdessä arjen tilanteita ja kerromme esimerkkejä siitä, miten huomioida oppilaan tarpeet ja miten kouluyhteisö voi parhaiten edistää kaikkien oppilaiden osallisuutta. Yhdessä lähikoulun opettajien ja ohjaajien kanssa löydämme ratkaisuja, jotka tukevat oppilaiden onnistumista vaikeissakin koulunkäynnin tilanteissa. Kohderyhmämme on laajentunut, meiltä osataan nykyään kysyä apua myös vammattomien lasten oppimisen ja koulunkäynnin pulmiin. Porvoon opetustoimen kanssa toteutimme kaiken vielä isommin. Katsoimme yhdessä koko kaupunkia kokonaisuutena ja sitä, miten toteut- taa lähikouluperiaate niin, että kaikki osapuolet kokisivat olevansa mukana muutoksessa. Toteutuksesta kertoo lehtemme pääjuttu Porvoon mallissa luokan ovet ovat auki. ... meiltä osataan nykyään kysyä apua myös vammattomien lasten oppimisen ja koulunkäynnin pulmiin. Entisestään lisääntyneestä yhteistyöstämme kuntien, kaupunkien ja koulujen kanssa sekä vammaisten ja vammattomien yhdessä toimimisesta kertoo myös toinen lehden pitkä artikkeli Iltapäivätoiminnan uudet ideat. Siinä Helsingin kaupungin iltapäivätoimintaan kuuluva HJK:n iltapäiväkerho tuli viettämään lautapeli-iltapäivää Ruskikselle. Tämäntyyppistä toimintaa toivomme voivamme tule- vaisuudessa tarjota laajemminkin esimerkiksi lähialueen kouluille. Lehdessämme on monipuolisesti asiaa 125-vuotiaasta Ruskiksesta, johon kuuluu sekä oppimis- ja ohjauskeskus että Ruskeasuon koulu. Vammaisten ja vammattomien yhdessä toimiminen on se ”aarre”, jota me toivomme voivamme jakaa lähikouluihin ja myös omassa koulussamme. Tämä on periaate, joka ei ole muuttunut viimeisen 125-toimintavuotemme aikana. Kädessäsi on nyt viimeinen painettu Ruskiss-lehti, sillä kotisivujemme uudistuessa tammikuussa lehtemmekin siirtyy digiaikaan. Jatkossa artikkelimme ovat siis yhtä mielenkiintoisia, mutta entistä enemmän kiinni ajassa. Tule ja tutustu niin toimintaamme kuin myös uudistuneisiin kotisivuihimmekin www.ruskis.fi! Leena Airaksinen, rehtori Ruskiss 2015 3 LYHYET SUOSITTU KOMMUNIKOINTI- RATA KERÄSI KÄVIJÖITÄ TEKSTI IRINA SAVOLAINEN // KUVA ANNUKKA AUTIO Vuoden 2014 lokakuussa juhlistimme kansainvälistä puhevammaisten viikkoa jo kolmatta kertaa. Tälläkin kertaa se tapahtui suuren suosion saavuttaneen kommunikointiradan merkeissä. Kutsuimme 4. – 6. luokkalaisia oppilaita Eläintarhan- ja Munkkiniemen ala-asteelta sekä Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. Nyt osaan sanoa nimeni viittomakielellä! Vieraamme pääsivät tutustumaan erilaisiin tapoihin kommunikoida ja rohkaisimme heitä kohtaamaan puhevammaisia ihmisiä. Radan eri pisteissä koululaiset ratkaisivat hauskoja tehtäviä, jotka liittyivät mm. erilaisiin kommunikoinnin MESSUILMEEMME UUDISTUI! Olimme tänäkin vuonna mukana vilkkailla Varhaiskasvatusmessuilla Helsingin Wanhassa Satamassa perjantaina 10.10.2014. Kävijämäärä ylitti runsaat 2000 henkeä, mikä näkyi myös omalla osastollamme runsaana kävijämääränä ja vilkkaina keskusteluina. Varhaiskasvatusmessuilla oli nähtävissä myös ensimmäistä kertaa uudistunut messuilmeemme, jossa tulee esille vahva logon sinisemme sekä sen piristyksenä oranssi. Osastomme saikin hyvää palautetta kävijöiltä. Seuraavan kerran messuilemme Valteri-verkoston mukana Educa messuilla 23. – 24.1. osastolla 6e80, tällä kertaa Valterin väreissä. Nähdään siellä! 4 Ruskiss 2015 merkkijärjestelmiin, puhelaitteisiin ja tietokoneavusteiseen kommunikointiin. Radan pisteistä vastasivat Ruskiksen puhevammaiset oppilaat yhdessä Kommunikointipalvelut-yksikön työntekijöiden kanssa. Kommunikointirata on saanut joka kerta valtavasti myönteistä palautetta ja aihe tuntuu puhuttelevan niin vierailevia oppilaita kuin opettajiakin. Vammaisuuden ja puhevammaisuuden kohtaamiseen liittyvien ajatusten käsittely on jatkunut kuulemma useammassa kodissa vielä iltateelläkin. Meidän Ruskiksen oppilaiden näkökulmasta päivä radalla on aina tiukkaa ”työtä”, mutta niin antoisa ja innostava, että kaikki oppilaat ovat halunneet mukaan seuraavanakin vuonna. Tänä vuonna halukkaita kouluja oli enemmän kuin pystyimme ottamaan, joten eiköhän järjestetä seuraava kommunikointirata 8.10. vuonna 2015. JENNI HAUKIO VIERAILI RUSKIKSELLA Jenni Haukio keskusteli koulunsa päättävien kanssa heidän suunnitelmistaan. TEKSTI MINNA NÄRHILÄ // KUVA ANNUKKA AUTIO Tiistaina 16.12.2014 saimme vieraaksemme Tasavallan presidentin puolison Jenni Haukion. Rouva Haukio on Ruskiksen ja Vamlasin 125-vuotisjuhlavuoden suojelija ja tuli tutustumaan kunkin organisaation toimintaan Ruskeasuolla ja Lauttasaaressa. Vierailun teemana oli lapsen ja nuoren polku koulusta itsenäiseen elämään. Ruskiksen oppilaat ja Vamlasin opiskelija-asuntolan nuoret pääsivät keskustelemaan rouva Haukion kanssa ja kertomaan opiskelustaan ja elämästään. Ruskiksella Tasavallan presidentin puoliso tutustui musiikkiluokkaan ja iPadien hyödyntämiseen musiikinopetuksessa ja musiikin tuottamisessa sekä keskusteli opiskelunsa päättävien kanssa heidän jatkosuunnitelmistaan. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön, Vamlasin opiskelija-asuntolassa Lauttasaaressa rouva Haukio keskusteli asuntolassa asuvien nuorten kanssa sekä vieraili heidän asunnoissaan. Lahjakkaiden nuorten osaaminen liiketaloudesta maajoukkuetason vammaisurheiluun sekä lastenkirjan tuottamisesta yksityisyrittäjyyteen nousi esille ja maailman ainut katsetta seuraava avustajakoira herätti suurta kiinnostusta. RUSKIKSEN MUSIIKKILUOKKA PÄÄSI VALOKUVAKIRJAAN! ”Soittotilat ovat paikkoja, joihin muusikot ja musiikin harrastajat kokoontuvat luomaan musiikkia. Tilat muovautuvat käyttäjiensä näköisiksi. Ne vaikuttavat myös musiikkiin, jota niissä syntyy.” Arkkitehti Timo Tyynismaa ja valokuvaaja Jussi Tiainen kuvasivat vuosina 2012 – 2014 suomalaisten muusikoiden, bändien ja koulujen musiikin harjoittamistiloja ympäri Suomen. Tästä syntyi kirja Bänditiloja. Kuvattuja tiloja on lähes sata, joista kirjaan valittiin tilallisesti mielenkiintoisimmat reilu seitsemänkymmentä kuvaa. Yksi niistä on Ruskiksen musiikkiluokasta, joka on monipuolisessa ja ahkerassa käytössä. Siellä opiskellaan musiikkia, harjoitellaan esityksiä sekä järjestetään kerhotoimintaa. 125 -VUOTISJUHLAKONSERTIN ESIINTYJÄT PITIVÄT RUSKIKSELLA VIIME HETKEN HARJOITUKSET JA KAAPPASIVAT RUSKISLAISET KAINALOONSA. HYVÄ PAVE, PEPE, JUSSI JA ME! Ruskiss 2015 5 LYHYET Ruskis on ollut neljän vuoden ajan aktiivisesti toteuttamassa vuonna 2008 alkanutta CP-hanketta. Hankkeen tarkoitus on yhtenäistää menetelmiä, joita käytetään CP-vammaisten lasten ja nuorten toimintakyvyn ja kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Hankkeen myötä on kertynyt paljon tietoa, joka nyt tuodaan omilla hankesivuilla erityisesti alan ammattilaisten, mutta myös vanhempien ja huoltajien sekä CP-vamman kuntoutuksen seurannasta kiinnostuneiden henkilöiden tietoon. - CP-hankkeen sivulta löytyy hanketietojen lisäksi täydentävää tietoa ja hyödyllisiä linkkejä kuntoutukseen liittyvistä ajankohtaisista teemoista, kuten toimintakyvyn arvioinnista, GAS:sta ja ICF:stä, kertoo hankkeen vetäjä ja koordinaattori, ylilääkäri Tuula Kiviranta Ruskikselta. Selkeyttä kuntoutuksen seurantaan CP-hanke on kokonaisuudessaan merkittävä ja pitkäjänteinen hanke lasten kuntoutuksen seurannan kehittämisessa valtakunnallisesti. - Tärkeä tavoite on ollut oppia käyttämään yhdes- RUSKIKSEN NELOSET JUHLAHUMUSSA! TEKSTI JA KUVAT RUSKIKSEN NELOSET, IRENE TIKKA, SEIJA JUNNO 6 Ruskiss 2015 sä sovittuja, kansainvälisessä käytössä olevia arviointimenetelmiä ja mittareita. Yhtenäiset arviointimenetelmät ja seurantamittarit mahdollistavat lasten ja nuorten tasavertaisemman kohtelun ja kuntoutuksen suunnittelun eri puolella Suomea, kertoo Kiviranta. Tiivistä yhteistyötä CP-hanke on ammatillisen tiedon lisäksi lisännyt alan ammattilaisten yhteistyötä. Hankkeen kahteen vaiheeseen ovat osallistuneet Ruskiksen lisäksi kaksi muuta Valteri- oppimis- ja ohjauskeskusta Tervaväylä ja Mäntykangas sekä Helsingin, Turun, Kuopion ja Oulun yliopistolliset sairaalat, Turun sosiaali- ja terveystoimi ja Oulun ammattikorkeakoulu. Tutkimusta ovat rahoittaneet Arvo ja Lea Ylppö Säätiö sekä KELA. - Hankkeen myötä on syntynyt CP-kuntoutuksen piirissä työskentelevien ammattilaisten verkosto eri puolelle Suomea ja se on yhdistänyt erikoissairaanhoidossa ja Valterikouluissa työskenteleviä ammattilaisia. - Kokemusta kehittämistyöstä ja yhtenäisten menetelmien käyttöönotosta voidaan soveltaa kuntoutuksen sektorilla laajemminkin, summaa Kiviranta. Tutustu CP-hankkeeseen www.cp-hanke.fi Osallistuimme itsenäisyyspäivän aattona ylipormestari Jussi Pajusen juhlavastaanotolle Finlandia-talossa. Pääsimme ensimmäisinä kättelemään ylipormestaria ja hänen puolisoaan. Kättelyä rytmitti juhlavasti Kaartin soittokunta. Kättelyjonot olivat satojen metrien pituisia. Uskomatonta, että Helsingin kouluissa opiskelee reilut 5000 neljäsluokkalaista! Alkumaljojen jälkeen saimme herkutella juhlan antimia, jotka tarjoiltiin muumiaiheiselta tarjottimelta. Samalla ihailimme salamavalojen välkkeessä pukuloistoa. Ylipormestari puhui juhlapuheessaan tärkeitä sanoja 97-vuotiaasta Suomesta ja siitä, miten hyvä maa Suomi on asua! Maamme-laulu kajahteli komeasti, kun juhlaväki lauloi. Jännitimme yllätyssolistin saapumista. Pian tämän vuoden the Voice of Kids -voittaja, Molly, riemastutti meitä lauluillaan. Saimme häneltä myöhemmin myös nimmareita! Lopuksi ohjelmassa seurasi tanssit. Niitähän mekin harjoittelimme Elisa-opettajan johdolla. Tanssiaskeleet olivat varmasti kaikilla vähän lyhyemmät tanssilattian tungoksessa! Kehruuvalssi, Kikapoo, Kulkuset, Jiffy Mixer, Rokki, Letkis ja Folkjammari sujuivat hyvin. Kiitimme vielä lähtiessämme ylipormestaria mukavasta, mieleenpainuvasta juhlasta! OPET & OPPILAAT OPETTAJAN TUKENA Oppimisvaikeudet ja tukea tarvitsevat oppilaat ovat jokaisen opettajan arkipäivää. Oppilaiden ja heidän tuen tarpeensa skaala on laaja ja tuen tarvitsijoiden määrä on ollut pitkään kasvussa. Perusopetuslain muutoksen myötä oppilaan oppimisen haasteisiin tulisi tarttua varhaisessa vaiheessa ja tukea olisi tarjottava kaikille sitä tarvitseville. HUOMIOI TUKEA TARVITSEVA Tuki on porrastettu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen ja tuen astetta arvioidaan pedagogisella selvityksellä. Samaan aikaan luokkamuotoinen erityisopetus on muutoksessa. Erityistä tukea tarvitsevilla oppilailla on oikeus käydä lähikoulua ja integroitua perusopetuksen luokkaan mahdollisuuksien mukaan. Yhdenvertaisuus on tärkeä periaate ja oikeus käydä omaa lähikoulua ikätovereiden kanssa tukee osallisuutta. Samalla on kuitenkin noussut huoli siitä, miten tukea tarvitseva oppilas tulee huomioiduksi ja miten opettajan tietotaito pysyy muutosten perässä. Moni opettaja kokeekin epävarmuutta työssään. Tässä tilanteessa neuropsykologisesta tiedosta voi olla apua. TAITOPYRAMIDISTA APUA Oppimisvaikeuksia tutkitaan paljon sekä meillä että maailmalla. Tieto ja teoreettinen ymmärrys oppimisen haasteiden syistä, monimuotoisuudesta ja tukikeinoista on lisääntynyt huomattavasti. Koko ajan opitaan lisää myös siitä, miten oppimisvaikeuksia voidaan arvioida entistä tarkemmin. Menetelmiä tärkeämpää on kuitenkin tuntea arvioimisen kohteena oleva taito. Neuropsykologisessa ajattelussa keskeisessä roolissa on jäsentäminen; millaisista asioista oppimisen vaikeus koostuu ja miten tukea voisi kohdistaa mahdollisimman hyvin. Taitopyramidien tarkka tuntemus auttaa tunnistamaan yksittäisen oppilaan taitorakennelman heikkoudet. Esimerkiksi matematiikassa oppiminen tyssää usein kertotauluihin, mutta ongelma voi olla jo huomattavasti varhaisemmalla pyramidin tasolla, hatarassa lukukäsitteessä. Silloin myöskään kertotaulujen preppaaminen ei auta, vaan pyramidin pohja on ensin saatava vahvaksi. Oikein kohdennetulla ja perustaa vahvistavalla tuella tavoitellaan myöhempien ongelmien ennaltaehkäisyä. HYÖTYÄ KOKO LUOKALLE Oppimisvaikeuksissa on usein tarpeen tarjota kohdennettua yksilöllistä tukea, mutta monista oppimisen tukitoi- Oppilaani lukemaan oppiminen on vaikeaa. Matematiikka tuntuu haastavalta. Oppilaallani on todettu aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Oppilaani ei osaa sanaakaan suomea. Osaanko auttaa oppilastani ja kuka auttaisi minua työssäni? mista on hyötyä koko luokalle. Tällaisia ovat esimerkiksi toiminnanohjauksen tuki, luetun ymmärtämisen harjoittelu tai muististrategioiden opetteleminen yhdessä. Kaikki oppilaat hyötyvät opetuksen ydinsisältöjen nostamisesta esiin sekä vaikkapa keskeisten käsitteiden kuvallistamisesta. Monien oppiaineiden sisällöt ovat hyvin abstrakteja, jolloin konkreettisesta havainnollistamisesta on hyötyä kaikille. NEUROPSYKOLOGI OPETTAJAN TYÖPARINA Neuropsykologin apua on perinteisesti pyydetty silloin, kun oppilaalle on toivottu neuropsykologista tutkimusta oppimisvaikeuksien takia. Haasteena on kuitenkin palveluiden epätasainen saatavuus. Lisäksi saatu tieto voi jäädä irralliseksi kouluarjesta. Entäpä, jos neuropsykologi tulisi kouluun, lähemmäksi oppilaan ja opettajan arkea? Olemme Ruskiksella kehittäneet toimintatapaa, jossa opettajat ja neuropsykologi asettuvat yhdessä miettimään oppimista, sen arvioimista ja oppimisen tukemista. Neuropsykologiset arviot ja niistä saadun tiedon välittäminen oppilaalle ja hänen lähipiirilleen ovat edelleen tärkeä osa oppimisen tukemista. Tavoitteena on kuitenkin enenevässä määrin tuoda neuropsykologista tietoa osaksi opettajan omaa työkalupakkia. Työkalupakkia voi rikastaa esimerkiksi koulutuksen, neuropsykologisen työnohjauksen tai työpajan muodossa. Kysymyksenä voi olla omassa työssä kohdattu haaste tai kaikkia koulun opettajia koskettava aihe, esimerkiksi luetun ymmärtämisen tukeminen. Kuva: Annukka Autio NEUROPSYKOLOGIA Petriina Munck, neuropsykologian erikoispsykologi, PsT työskentelee Ruskiksella ja on kysytty kouluttaja. Lisätietoja koulutuksistamme www.ruskis.fi Ruskiss 2015 7 PORVOON MALLISSA LUOKAN OVET OVAT AUKI 8 Ruskiss 2015 Kuva vas.:Kristiina Ilmonen ja Martti Toivanen tietävät, kuinka muutoksessa on tärkeää huomioida koko henkilöstö. Kuva yllä: Pedagogisten kahviloiden aiheita räätälöidään Peipon koulun tarpeet huomioiden. TEKSTI VUOKKO MARIA NUMMI // KUVAT MAURI RATILAINEN Mitä tapahtuu, kun erityistä tukea tarvitsevat lapset tulevat lähikouluun? Peipon koulussa Porvoossa on huomattu, että seinät riittävät ja arki sujuu. Yksin koulun ei ole kuitenkaan tarvinnut muutokseen hypätä. Rehtori Kristiina Ilmonen uskoo, että hyvin käynnistynyt syyslukukausi ei ole ollut vain kuherruskuukautta. Lähes 300 oppilaan peruskoulussa arki sujuu mallikkaasti pienen alkuhämmennyksen jälkeen. Marraskuun hämärässä Peipon koulun koko opetushenkilöstö kokoontui toiseen Ruskiksen järjestämään pedagogiseen kahvilaan. Soveltava liikunta viritti iltapäivän päätteeksi vilkasta keskustelua ja uusia tekemisen ideoita, joita Ruskiksen liikunnan lehtori Elisa Raivio ja ohjaava opettaja Minna Sillanpää kirjasivat muistiin. Vielä vuosi sitten koululla ei ollut pienluokkia eikä pedagogisia kahviloita. Porvoon kaupungin erityisen tuen opetusjärjestelyjä uudistettiin. Uudistuksessa alkuopetuksen yksilöllistä oppimista tukeva luokka siirrettiin Pääskytien yläkoulusta Peipon kouluun, joka on alakoulu. Tämä luokka on ensimmäinen laatuaan tässä koulussa. Samalla Keskuskoulun kielellisen kuntoutuksen luokka muutettiin yksilöllisen tuen luokaksi. Porvoon opetustoimi kutsui Ruskiksen kumppaniksi muutosvaiheeseen. Yhteistyötä oli tehtyä jo aiemmin, vuodesta 2012 lähtien ja se oli vakuuttanut. Nyt Ruskiksen asiantuntijat tapasivat syksyn aikana Peipon koulun ja Keskuskoulun opettajia, avainhenkilöitä sekä rehto- Ruskiss 2015 9 Kuva vas.: Elisa Raivio kertoi, miten saada kaikki mukaan koululiikuntaan. riryhmää näille suunnatuissa omissa oppimiskahviloissa. Kuva oik.: Kristiina Paakkunaisella ja Jaana Leskisellä on kokemusta yhteisopettajuudesta. PIENLUOKKA OSAKSI YHTEISÖÄ Yhteisopettajuudessa opettajat saavat jatkuvasti vinkkejä toiselta. 10 Ruskiss 2015 Avainhenkilöryhmä tapasi syksyllä kolme kertaa. Peipon koulun ja Keskuskoulun erityisopettajat, koulunkäynnin ohjaajat, alkuopetuksen opettajat ja laaja-alaiset erityisopettajat pohtivat Ruskiksen pedagogisen johtajan Minna Rousteen johdolla sitä, miten pienluokka saadaan osaksi yhteisöä. Peipon koulun koko henkilöstölle suunnatuissa pedagogisissa kahviloissa käsiteltiin yhteisopettajuutta ja marraskuussa soveltavaa liikuntaa. Rehtorien ja apulaisrehtorien kanssa on syksyn aikana puhuttu muutoksen johtamisesta. Jos muutosvastarintaa on ollut, se tuntuu rehtorin ja opettajien mielestä hälvenneen. ERILAISET OPPIJAT HUOMIOON - Olemme saaneet Ruskis-yhteistyöstä vahvistusta ja rohkaisua. Osaamme jo ottaa erilaisia oppijoita huomioon, koska maahanmuuttajien valmistavilta luokilta integroidaan jatkuvasti oppilaita perusopetusryhmiin. Ulkopuolisen, kumppanin henkinen tuki on hyvin tärkeää, Peipon koulun rehtori Ilmonen sanoo. Hän on osallistunut myös opettajien pedagogisiin kahviloihin ja nähnyt ahaa-elämyksiä silloin, kun Ruskiksen Niina Laitinen ja Marketta Karvonen kävivät kertomassa, miten he itse toteuttavat yhteisopettajuutta. Parasta arjen tukea on Ilmosen mukaan juuri tämä, erilaisten kokemusten jakaminen. Nyt tuntuu jo siltä kuin uudet oppilaat olisivat olleet koulussa aina. Monikulttuurisen koulun perusopetusryhmissä on maahanmuuttajataustaisia oppilaita lähes 35 prosenttia. YHTEISOPETTAJUUDESTA TUKEA TYÖHÖN Erityisluokanopettaja Jaana Leskinen toi Peipon kouluun pienryhmän Pääskytien koulusta ja tekee yhteistyötä luokanopettaja Kristiina Paakkunaisen kanssa. Yksilöllisen tuen luokassa jokaisella oppilaalla on henkilökohtainen opetussuunnitelma. Osa oppilaista opiskelee kaikki oppiaineet yleisen opetussuunnitelman mukaan, mutta heillä voi olla muita tavoitteita esimerkiksi motoriikkaan liittyen. - Henkilökemia toimii hienosti. Sovimme nopeasti asioista sekä työnjaosta ja hoidamme sovitut asiat. Jos oppilaalla on suuria vaikeuksia selvitä oppiaineessa omassa luokassaan, Yleisopetuksen oppilaat näkevät myös, miten erilaisia ihmiset ovat ja miten asioita voi tehdä toisin kuin on tottunut. hän voi tulla pienryhmäämme ilman, että hänet täytyy siirtää erityisopetukseen. Minun oppilaani pääsevät kokeilemaan integraatiota isossa ryhmässä oppiaine kerrallaan, Leskinen kertoo. Näin voidaan hyödyntää oppimisen herkkyyskausia ja ehkäistä myös oppimisen esteenä olevia itsetuntoongelmia. Kaikki ykköset lukivat vähintään sanatasoisesti jo marraskuun alussa. ASIOITA VOI TEHDÄ MONELLA TAPAA Pedagogiset kahvilat ovat tukeneet yhteistyön kehittämistä myös muiden opettajien kanssa. - Yhteisopettajuus ei lisää työmäärää, jos se toteutetaan fiksusti. Luokanopettajan perustehtävä on opettaa luokkaa ja pitää huolta kaikkien oppimisesta. Emme suinkaan integroi lasta, joka ei ole siihen vielä valmis. Tässä toimii myös vastavuoroisuus: meillekin voi integroida oppilaita, Leskinen sanoo. Kolme vuotta Peipon koulussa työskennellyt Paakkunainen pitää hyvänä sitä, että lapset tottuvat erilaisuuteen. Hänen luokallaan on 16 oppilasta ja Leskisellä kahdeksan. - Uskon vakaasti mallioppimiseen. Hyvä imaisee mukaansa nekin, joilla homma ei ole vielä hallussa. Yleisopetuksen oppilaat näkevät myös, miten erilaisia ihmiset ovat ja miten asioita voi tehdä toisin kuin on tottunut. Yhteisopettajuus vaatii uskallusta ja rohkeutta. - Emme jätä mitään tekemättä sen takia, että emme ole ehtineet suunnitella. Olemme päteviä opettajia ja kokeilemme uusia juttuja. Jos ne eivät toimi, teemme seuraavalla kerralla eri tavalla. Ruskiksen Minna Sillanpää (edessä) ja Elisa Raivio toteuttivat syksyn toisen pedagogisen kahvilan. Martti Toivanen on mukana kokonaissuunnittelussa. Ruskiss 2015 11 LYHYT MATKA OMAAN KOULUUN TEKSTI VUOKKO MARIA NUMMI // KUVAT MAURI RATILAINEN Erityisopetuksen rehtori Martti Toivanen vakuuttui kaksi vuotta sitten Porvoon kaupungin ja Ruskiksen yhteistyöstä vammaisten lasten lähikouluperiaatteen toteuttamisessa. Kaikki alkoi Albert Edelfeltin koulusta vuonna 2012, jossa moniammatillista ohjausprosessia kehitettiin yhdessä. Se liittyi valtakunnallisen Veturi-hankkeen ohjausprosessin toimintatutkimukseen, jota tehtiin Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa. Porvoon suomenkielisen koulutustoimen ja Ruskiksen yhteistyö laajeni useampaan kouluun ja useampiin ammattiryhmiin, kun kaupungin erityisopetuksen järjestämistä päivitettiin vuosi sitten. Ruskiksen asiantuntijat ohjaavat nyt Peipon ja Keskuskoulun rehtoreita, apulaisrehtoreita, näiden koulujen erityis- ja luokanopettajia sekä koulunkäynnin ohjaajia ottamaan huomioon erilaisten oppijoiden tarpeet lähikoulun opetuksessa. Martti Toivasella oli visio, miten toteuttaa lähikouluperiaatetta. 12 Ruskiss 2015 Tulevaisuuden koulussa luokan ovet eivät ole kiinni, vaan eri opettajat tekevät yhdessä kumppaneina työtä. LÄHIKOULUPERIAATE HERÄTTELEE UUDENLAISIA VALMIUKSIA Erityisen tuen palvelut pyritään toteuttamaan joustavin opetusjärjestelyin mahdollisimman lähellä oppilaan kotia. Martti Toivasen mukaan tämä edellyttää uudenlaisten valmiuksien herättelyä. Opettajilla ne usein ovat jo olemassa. - Peipon alakoulussa aloitti syksyllä ensimmäinen pienluokka, joka tuki alkuopetuksen oppimista. Myös Keskuskoulun opetustarjontaa, joka koski alkuopetuksen kielellistä kuntoutusta, laajennettiin. Samalla päätettiin vahvistaa opetushenkilöstön osaamista. Tarvitsimme tähän hyvää ja osaavaa kumppania, toteaa Toivanen. Veturi-hankkeen yhteistyö vakuutti, että puhutaan Ruskiksen kanssa samaa kieltä ja, että Ruskiksen tietotaitoa, innostusta ja kokemusta erityislasten opetuksesta voi hyödyntää laajemminkin. - Meillä itsellämme on paljon osaamista, mutta ulkopuolinen näkee paremmin ja kysyy vaikeitakin kysymyksiä. Kehitämme yhdessä uusia opetustapoja. - Tulevaisuuden koulussa luokan ovet eivät ole kiinni, vaan eri opettajat tekevät yhdessä kumppaneina työtä. Yksinpuurtamisesta on päästävä eroon. Rehtorit ja apulaisrehtorit pohtivat tahollaan ratkaisukeskeisesti, miten tällaista muutosta johdetaan, listaa Toivanen. ASKEL ASKELEELTA ETEENPÄIN Tärkeä vaihe oli viime vuoden keväällä, kun opettajat ja oppilaat kävivät tutustumassa Peipon kouluun. Syksyllä 2014 opettajille, avainhenkilöille ja rehtoreille järjestettiin kullekin omat ohjausryhmät. Tämän lisäksi koko Peipon koulun henkilökunnalle toteutettiin muutokseen liittyen pedagogisia kahviloita, joita ohjaavat Ruskiksen opettajat. Opetusjärjestelyjen kehitys etenee portaittain. Ensin aloittavat ykkös- ja kakkosluokat, ja kolmos- ja nelosluokat tulevat mukaan ensi syksynä. Suunnitelmissa on joustava perusopetuksen ryhmä. Yläkouluissa kehitetään kielellisen kuntoutuksen opetusta. Koulutusjaosto arvioi pari kertaa vuodessa opetusjärjestelyjä. Toivasen mukaan laaja-alaisen erityisopettajan ja luokanopettajan välistä yhteistyötä pyritään vahvistamaan. Syksyn ensimmäisen pedagogisen kahvilan aiheena olikin samanaikaisopetus. Pedagogiset kahvilat on päätetty toteuttaa myös Keskuskoulussa kevätlukukaudella 2015. PITKÄ JA IDEARIKAS URA Lähes 30 vuotta Porvoon erityisopetuksen eri tehtävissä toiminut Toivanen aikoo jäädä eläkkeelle ensi vuoden syksyllä. - Aloitan 35:nnen kouluvuoteni kesälomalla ja syyskuussa koittaa uusi elämänvaihe, hän toteaa arvoituksellisesti. Erityisen tuen opetusjärjestelyjen ”kummisedän” rooli on ollut haastava ja mielenkiintoinen tehtävä uran lopussa. Meillä on pätevää porukkaa jatkamaan prosessia. Veturi on saatu liikkeelle. Kehittämisideoita riittää: ohjausta voisi laajentaa yleisopetukseenkin. Kaikki lapset ovat oppilaita, eivät erityisoppilaita. - Ruskiksen yhteistyökumppaneille annan täyden kympin innostavasta työotteesta ja raikkaista kehittämisideoista. Yhteistyömme jatkuu ainakin vuoden 2015 loppuun saakka. Voin suositella seuraajilleni yhteistyön laajentamista, Toivanen toteaa. KUNTAKUMPPANI Kuntakumppanina - Erityisen tuen järjestäminen Porvoossa 2012. Yhteistyö alkoi Albert Edelfeltin koulusta. Ruskis oli mukana kehittämässä moniammatillista ohjausprosessia. 2013. Yhteistyötä laajennettiin koskemaan useampaa koulua ja ammattiryhmää, kun Porvoo päivitti erityisopetuksen järjestämisen. Tavoite. Erityisen tuen palveluiden toteuttaminen joustavin opetusjärjestelyin mahdollisimman lähellä oppilaan kotia. Yhteistyö pitää sisällään opetustapojen kehittämisen, pedagogiset kahvilat (mm. yhteisopettajuus, soveltava liikunta, toiminnanohjaus), johdon, erityisopettajien ja ohjaajien omat ohjausryhmät (mm. muutoksen johtaminen sekä pienluokka osaksi yhteisöä). Ruskiss 2015 13 NOU HÄTÄ TEKSTI OLLI, RASOOL, EETU, NIKO, OLIVER, SEBU, JOCKE, OSKARI / D JA E-LUOKKA // KUVAT MIRKKU LEHTOVIRTA Ruskiksen fysiikan ja kemian opiskelijat osallistuivat Nou hätä –koulutukseen. Saimme ainutlaatuisen tilaisuuden laajentaa fysiikan ja kemian oppitunneilla käsittelemäämme aihetta palamisesta turvallisuuskouluttaja Ronald Ahlbergin opissa. Toivotamme hänelle jatkossa mukavia eläkepäiviä mehiläisten parissa! KAIKKI ALKOI 7. LOKAKUUTA RUSKIKSELTA… … JA JATKUI HAAGAN PALOASEMALLA Olimme auditoriossa. Videolla joku oli jättänyt kynttilän palamaan sohvalle. Sohva syttyy palamaan. Lämpötila nousi 800 asteeseen. Hissejä ei voi käyttää kun palohälytys tulee. Ei saa panikoida. Savua päin ei saa mennä. Jos savu tulee koulun auditorioon, niin se vihreä valo näyttää uloskäyntiä. Yksi vihreä valo näytti nuolella esiintymislavalle, että siellä olisi uloskäynti. Hätänumero on 112. Palovaroittimiin tulee vaihtaa patteri. Ne hälyttää, jos patterit on lopussa. Patteri pitää vaihtaa kerran vuodessa. Kiersimme koulun ala- aulassa. Me näimme vesiletkun, vaahtosammuttimia, vihreitä kylttejä, palovaroittimia ja automaattisia palo-ovia. Me saatiin sammuttaa tulia sammuttimella ja kattilan kannella. Tuntui hyvältä sammuttaa ja jännittävältä. Me nähtiin palomiehiä, ambulanssimiehiä, paloauto ja ambulanssi. Meillä oli hanskat ja takki päällä suojaamassa palovammoilta. Ambulanssissa oli paarit, turvasäiliö ja työkaluja. Turvasäiliössä oli lisäkanisteri bensaa varten. Paloautossa oli vesiletku, happinaamari, palomiehen varusteita ja vesisäiliö. Kuljettajan vieressä oli lämpökamera ja tietokone. Paloaseman seinän tv:ssä oli työvuorolista. Paloasemalta tultiin kävellen kouluun ja silloin hälytysajoneuvo meni ohi pillit soiden. Oli huono sää kun mentiin paloasemalle. Minulla oli tosi kivaa!!! Mua jännitti aika paljon. Siltikin mielestäni ne olivat hurmaavimmat paloasema ja -auto, jotka olen koskaan nähnyt.” Sammutusharjoituksissa päästiin kokeilemaan sammutinta. 14 Ruskiss 2015 OPPILAALTA SARA KOVALAINEN ON ALOITTANUT RUSKIKSELLA SYKSYLLÄ 2014 OPISKELUA RUSKIKSELLA TEKSTI SARA KOVALAINEN / 7F-LUOKKA // KUVA ANU MÄNTTÄRI // GRAFIIKKA ANNUKKA AUTIO ALA-ASTEEN KÄVIN Espoon Ymmerstan koulussa. Ymmerstan koulu oli todella mukava koulu. Minulla oli opettajana Heidi 1. - 3. luokilla. Seppo-ope jatkoi meidän luokan kanssa neljännellä ja siitä kuudennelle asti. Ymmerstasta jäi todella mukavia muistoja ja kavereita mieleeni. Esimerkiksi yökoulut, joissa jäimme yöksi kouluun, olivat mukavia ja jännittäviä. ALOITIN OPISKELUN RUSKIKSEN 7. LUOKALLA syksyllä 2014. Jäin hetkeksi ikävöimään vanhaa koulua, mutta vain hetkeksi. Pidin Ruskiksesta jo ensimmäisellä tutustumiskäynnillä. Ruskiksessa on todella mukava ilmapiiri. Olen viihtynyt hyvin ja saanut paljon uusia kavereita. Opiskelu Ruskiksella on mukavaa. Erilaisia apuvälineitä on käytössämme paljon. LEMPIAINEENI koulussa on kotitalous ja ruotsi. Kotitalousluokassamme on säädettävät työtasot. Kaikille oppilaille löytyy aina jotain tekemistä. Aloitin ruotsinkielen opiskelun syksyllä. Minusta se on ollut mukavaa. Olen pitänyt siitä, että koulussa on oma fysioterapia ja neuropsykologinen kuntoutus. Aiemmin jouduin matkustamaan kuntoutuksiin monta tuntia viikossa. Kuntosali, jossa käyn perjantaisin on tuntunut hyödylliseltä ja välillä haasteelliselta. Kavereiden kanssa on ollut mukava kuntoilla kuntosalilla yhdessä. Olen iloinen että saan opiskella Ruskeasuon koulussa. LUOKKAMME ON IPAD-LUOKKA, jossa kaikilla luokkamme oppilailla on käytössä koulun iPadit. iPadiin teemme muun muassa kirjojen tehtävät. Ruskiksen opettajat ovat osaavia ja innostavia. Fysioterapeutit jaksavat kannustaa kuntosalilla ja fysioterapiassa. Hoitajat ja avustajat ovat meidän apuna aina, kun on tarve. Tunnin aikana luokassa on aina useampi aikuinen. Ruskiss 2015 15 KOULULIIKUNTAA KAIKILLE - LISÄÄ HAPPEA JA ELÄMYKSIÄ TEKSTI VUOKKO MARIA NUMMI // KUVAT PENTTI HOKKANEN Istuminen ja yksinäisyys on myrkkyä. Mutta miten saada oppilas mukaan lähikoulun liikuntatunneille, jos hän tarvitsee osallistumiseen tukea? Se on mahdollista, sillä koululiikunnan tavoitteena ei ole suinkaan huippu-urheilu. Ruskiksen opettajat ja ammattilaiset työskentelevät päivittäin liikuntavammaisten lasten ja nuorten kanssa. Lähikoulun opettajalle kohtaaminen voi sen sijaan olla ainutkertainen. - Teemme kouluihin ohjauskäyntejä, joiden aikana esimerkiksi katsomme opettajien kanssa yhdessä, millaisia liikuntatiloja ja -välineitä on käytettävissä ja mistä voi hankkia apuvälineitä, Ruskiksen liikunnan lehtori Elisa Raivio kertoo. Soveltava liikunta on liikuntaa, jossa sovelletaan tilaa, välinettä, sääntöjä kaikille osallistujille sopivaksi.Vammaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus osallistua samalle liikuntatunnille yhdessä muiden 16 Ruskiss 2015 Osallistuminen liikuntatunnille yhdessä muiden kanssa on tärkeää. kanssa on iso asia. Oppilaalla on subjektiivinen oikeus osallistua liikunnan opetukseen. - Perustehtävämme oppimis- ja ohjauskeskuksena on antaa lähikouluille keinoja saada oppilasta osallistumaan lähikoulun toimintaan. Se tukee lapsen ja nuoren itsenäistymistä, Raivio lisää. Fyysisen kunnon vähyys ei useinkaan johdu vammasta, vaan ennemmin siitä, että lapsen ja nuoren fysiikkaa ei harjoiteta rohkeasti. Tutkimusten mukaan liikunta tukee toimintakyvyn säilymistä ja se lisää myös oppimista. Fysioterapeutti (NDT) ja erityisuinnin kouluttaja Kira Durchmanilla on yli 30 vuoden perspektiivi soveltavan liikunnan mahdollisuuksista vammaisten lasten opetuksessa. Hän kertoo näkevänsä vuosittain lähes ihmeitä. - Lapsi, jonka kanssa on määrätietoisesti harjoiteltu altaassa, oppii vähitellen kannattelemaan itseään vedessä itsenäisesti. Tämä onnistuu hyvässä yhteistyössä osaavien opettajien ja avustajien kanssa sekä uinnin konsultaatiossa perheiden kanssa, Durchman sanoo. TIETOA JAETAAN Ruskiksen allas ei ole erityisuinnin opettajan yksityisaluetta. Oppilaiden kanssa altaalla työskentelee myös koulun muuta henkilökuntaa. - Kirjaamme oppilaan uintikerrasta aina jotakin muistiin: se voi olla pienikin muutos, hyvä tekemisen meininki tai uu- den oppimisen alku, Durchman sanoo. Tämä helpottaa yhteistyötä kaikkien uinnin vetäjien kanssa. - Kun tulen satunnaisesti altaalle oppilaan kanssa, pystyn nopeasti tarkistamaan hänen tilanteensa Kiran muistiinpainojen perusteella. Kysymys on tiedon jakamisesta, Elisa Raivio sanoo. Tällainen käytäntö voidaan heidän mielestään siirtää kaikkeen soveltavaan liikuntaan, joissa ryhmien ohjaajat vaihtuvat ja tiedon pitää siirtyä toiselle ohjaajalle. Vammaiselle lapselle ja nuorelle, mahdollisuus osallistua samalle liikuntatunnille yhdessä muiden kanssa on iso asia. PIENISSÄ ERISSÄ TAVOITTEISIIN Ruskiksen liikuntatunneilla on paljon elämyksellisyyttä. Innostus tarttuu, vaikka kaikkia lajitaitoja ei oppisikaan. - Liikuntalajeja opeteltaessa taidot pilkotaan niin pieniin osiin kuin mahdollista. Näin jokainen oppilas saavuttaa osatavoitteita ja voi tavoitella seuraavaa tasoa. Liikunnan iloa koetaan esimerkiksi leikkipuiston pyörivissä laitteissa. Lumessa oleminen tai mäenlasku on jo elämys, Raivio toteaa. Tätä on soveltava uintikin: se on vedessä kokemista. Taitavaksi oppiminen tarkoittaakin Durchmanin mielestä sitä, että lapsi tai nuori oppii luottamaan itseensä. Ruskiksen erityisuinnissa käyttämät menetelmät ja tulokset ovat herättäneet kansainvälisestikin kiinnostusta ja Ruskis tarjoaa uinnin konsultaatiopalvelua lähikouluille ympäri Suomen. Ruskiss 2015 17 Fyysisen kunnon vähyys ei useinkaan johdu vammasta, vaan ennemmin siitä, että lapsen ja nuoren fysiikkaa ei harjoiteta rohkeasti. MUKAAN RYHMÄÄN Moniammatillisella henkilökunnalla on vuosien kokemus siitä, miten liikuntavammainen otetaan mukaan ryhmään. Haasteena lähikouluissa ovat kuitenkin isot ryhmät ja tilojen puutteellinen esteettömyys. Liikunnan opetussuunnitelma sisältää taidollisten tavoitteiden lisäksi myös tiedollisia tavoitteita. Pallopelissä oppilas voi esimerkiksi toimia valmentajana. Jotta peli saadaan kaikille pelaajille mielekkääksi, siinä voidaan myös rajoittaa muiden liikkumista eri keinoin. Yksilölajeissa on helpompi eriyttää, mutta ryhmässä liikkumisen tärkeys olisi pidettävä mielessä. - Paralympiaurheilijat ovat lisänneet tietoa vammaisurheilusta ja -liikunnasta. Pyörätuolissa ja sähköpyörätuolissa voi pelata monenlaisia pelejä. Oikeastaan vain mielikuvitus on rajana yhteiseen liikkumiseen. Lapset ja nuoret oppivat liikuntatunneilla sosiaalisia taitoja, laskemista ja erilaisten ilmiöiden ymmärtämistä. Oppiaineita voi yhdistellä. Lähikoulun opettaja saa Ruskikselta apua lapsen henkilökohtaisen oppimissuunnitelman laatimiseen. - Tietoa kannattaa kysyä. Erilaista tukea tarvitseville oppilaille yhteinen liikkuminen on oikeus – ja myös velvollisuus, Raivio ja Durchman korostavat. KYSY LISÄÄ! Ruskis oppimis- ja ohjauskeskus www.ruskis.fi Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry www.vammaisurheilu.fi Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Vamlas www.vamlas.fi 18 Ruskiss 2015 MALLIA MAAILMAN PARHAISTA KÄYTÄNNÖISTÄ Vuoden 2013 lopulla sain Australian Churchill -säätiöltä matkaapurahan. Se myönnettiin erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten liikunta- ja urheilutoiminnan tutkimista varten. Tavoitteena löytää näiden parhaat käytännöt. TEKSTI PETER DOWNS // KUVA PENTTI HOKKANEN, ANNUKKA AUTIO Vietin yhteensä neljä viikkoa Suomessa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa keväällä 2014. Matkallani kävin Ruskiksella, jossa tapasin erityisuimaopettaja, fysioterapeutti Kira Durchmanin. Hän vetää koulun soveltavan uimaopetuksen ohjelmaa. TAVOITTEIDEN MERKITYS Ruskiksen toiminnasta löytyy paljon sellaista, mistä muut voisivat ottaa oppia. Näitä ovat muun muassa selkeiden ja systemaattisten ohjelmatavoitteiden asettaminen niin lyhyelle kuin pitkällekin aikavälille. Kiran sanoin “Ilman tavoitteita emme tiedä, miksi teemme jotakin.” Ruskiksella kehitetään asteittain vaikeutuvia tavoitteita, alkaen yksittäisistä opetuskertatavoitteista, jatkaen henkilökohtaisten keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseen. SYMBOLIT OSALLISTAJINA Ruskiksella minuun teki syvän vaikutuksen Durchmanin tapa käyttää runsaasti symboleita ja visuaalisia vihjeitä. Tämä oli erinomainen esimerkki osallistavuuden käytännön soveltamisesta. Erityisopetuksessa käytetään symboleita AAC-kommunikoinnin apuvälineinä säännöllisesti, mutta liikunnassa ja urheilussa ne eivät ole laajassa käytössä. Ruskiksella niitä käytettiin varsin erilaisissa tilanteissa muun muassa visuaalisina kaavioina, jotka auttoivat oppilaita muistamaan, mihin tulla ja mitä tehdä. Niitä voidaan käyttää yksi kerrallaan tietyissä tehtävissä tai yhdessä harjoituttamaan taitoja tehtäväsarjoissa. Ruskis voi tarjota arvokasta tietoa sellaisille liikuntapalveluiden järjestäjille, jotka suunnittelevat ja toteuttavat ohjelmia lapsille ja nuorille, joilla on kommunikointi- ja oppimisvaikeuksia. Australialainen Peter Downs toimii johtajana Play by the Rules –organisaatiossa sekä on perustanut The Inclusion Clubin. Kuva ylinnä: Peter Downs (oik.) ja hänen vaimonsa Dorrie (vas.) tapasivat Kira Durchmanin Ruskiksella. 15 HYVÄÄ KÄYTÄNTÖÄ • Menestyvillä organisaatioilla on yhteinen näkemys, ne verkostoituvat ja asettavat vastuujärjestelmiä niin, että vastuu osallistamisesta jakaantuu kumppaneiden kesken. • Yksilöt ja yhteisöt valitsevat osallisuuden mallinsa henkilökohtaisen valinnan ja mieltymyksen perusteella arvottaen kaikkia vaihtoehtoja. • Urheilujärjestöt pyrkivät kuuntelemaan erityisryhmiä. Ne vahvistavat yhteyksiään ja kutsuvat sopivia erityisryhmien edustajia komiteoihin, johtokuntiin, työryhmiin ja joukkueisiin. • Osallistamisen itsearviointityökalua (Inclusion Checklists) on kehitettävä yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Viitekehyksenä tulisi käyttää Suomessa kehitettyjä toiminnallisuuteen perustuvia luokkia. • Järjestöt käyttävät sellaisia soveltamismalleja kuin STEP tai TREE, jotta he pystyvät muokkaamaan olemassa olevia käytäntöjä ja ohjelmia osallistavampaan suuntaan. LUE LISÄÄ! Churchill-apuraharaportti http://pbtr.com.au/r/churchill/ The Inclusion Club (osallistaminen liikunta- ja urheiluohjelmissa) www.theinclusionclub.com Ruskiss 2015 19 ILTAPÄIVÄTOIMINNAN UUDET IDEAT – TERVETULOA TUTUSTUMAAN! Missä lapset ovat? Ei hätää, Lasten oikeuksien päivänä marraskuussa torstain iltapäivätoimintaan saapuvat Ruskiksen oppilaiden lisäksi HJK:n iltapäivätoiminnan lapset. Tila on pian täynnä pelaamisen riemua. 20 Ruskiss 2015 Niilo ja Malin luovuttavat HJK:n Meilahden iltapäivätoiminnan puolesta ruskislaisille Monsters Lotto -pelin ja Junior Bingon. Kuva vas.: Max (vas.), Zerin ja avustaja Sonia Quiat viettivät Ruskiksella lautapelipäivää. Kuva ylinnä: Anne Keinänen pelasi Oliverin kanssa. TEKSTI VUOKKO MARIA NUMMI // KUVAT MAURI RATILAINEN Ruskis ei ainoastaan tee ohjauskäyntejä lähikouluihin, vaan nyt myös iltapäivätoiminnan ovet avautuvat koulun ulkopuolisille. Koululla on hyvät tilat ja välineet, joista muutkin voisivat hyötyä. Helsingin kaupungin iltapäivätoimintaan kuuluvan Meilahden koulun iltapäivätoiminnan tutustumiskäynnit ovat vasta alkua. Helsingin Jalkapalloklubi, HJK:n, iltapäivätoiminnan koordinaattori Laura Salmi on innoissaan yhteistyöstä. Meikun lapset ovat jo toista kertaa Ruskiksella. - Alun jännitys meni nopeasti ohi. Lapsen silmin olemme kaikki samanlaisia. He ryhtyvät kuin luonnostaan leikkimään ja tutustuvat toisiinsa. Koulujen välinen yhteistyö on hieno juttu, koska tavallisesti kaikki toimijat pysyvät omissa poteroissaan. Nyt me ohjaajatkin opimme toisiltamme, Salmi kertoo. ESKARILAISISTA KYMPPILUOKKAAN Koulujen välinen yhteistyö alkoi harjoittelijavaihdolla. Kevääksi on mietinnässä myös vierailu toiseen suuntaan eli Ruskiksen oppilaiden kanssa suunnitellaan retkeä Munkkivuoreen. Ruskiksen iltapäivätoiminnan vastaava ohjaaja Anne Keinänen sanoo, että ilman ihanaa ja ammattitaitoista avustavaa henkilökuntaa ei olisi myöskään ”oikeaa” iltapäivätoimintaa. Hoitajat tulevat lasten kanssa iltapäivätoimintaan. Ruskiksen oppilaista iltapäivätoimintaan osallistuu 43 lasta, eskarista kymppiluokalle. Keinäsen lisäksi toimintaa ohjaa Mika Vento. Juuri tänään, HJK:n visiittipäivänä, vietetään Lasten oikeuksien päivää mutta myös torstain lautapelipäivää. Joka päivänä on oma teema. Maanantaina ulkoillaan, tiistaina pelataan tietokonepelejä, keskiviikkona on urheilua, leikkiä ja ulkoilua. Torstaina siis pelataan. - Lapset ja nuoret voivat yleensä valita useista eri peleistä, mutta täksi päiväksi valitsimme Afrikan tähti -teeman, jonka kaikki tuntevat, Keinänen sanoo. HYVÄT TILAT MAHDOLLISTAVAT MONIPUOLISEN TOIMINNAN Jos ei juuri nyt jaksa tai halua pelata lautapeliä, voi valita keltaisessa huoneessa olevan Papunetin muistipelin. Lapset voivat myös leikkiä leikkihuoneessa tai levätä ja rentoutua aistihuoneessa koulupäivän jälkeen. Tekemistä ja touhuamista riittää oman jaksamisen mukaan. Ruskiksen iltapäivätoiminnan perjantai onkin sitten varsinainen toiveiden tynnyri: on kuvaamataidon ja askartelun, kotitalouden, draaman, liikunnan ja tietovisan ryhmät. Vento vertaistukiohjaajana suunnittelee ja valmistelee Keinäsen kanssa ohjelman. - Haaste on aina iso ryhmäkoko. Pienemmässä ryhmässä lasten on helpompi tutustua toisiinsa. Ja suunnitteilla on pienen ruskislaisten ryhmän kanssa kevätretki Munkkivuoreen. Ruskiss 2015 21 Koululla on hyvät tilat ja välineet, joista muutkin voisivat hyötyä. Laura Salmi Anne Keinänen … perjantai onkin sitten varsinainen toiveiden tynnyri: on kuvaamataidon ja askartelun, kotitalouden, draaman, liikunnan ja tietovisan ryhmät. VIERAILUISTA LAAJEMPAAN ILTAPÄIVÄTOIMINTAAN Ruskislaisilla on jo katse tulevaisuudessa. Onko siis mahdollista laajentaa toimintaa niin, että muutkin koulut voisivat osallistua Ruskiksen iltapäivätoimintaan? Miten yhdistää ryhmät, kun toinen liikkuu ja toimii nopeasti, ja toinen ryhmä tekee omassa tahdissaan? - Se on meille positiivinen haaste. Meillä on jo kokemusta pitempiaikaisista ”vierailijoista”, kun läheisen päiväkodin Svalorna-eskarilaiset ovat olleet muutaman vuoden väistötiloissa Ruskiksella. Ruskiksella on ainakin tiloja, jotka tarjoavat elämyksen mahdollisuuksia, ja taustalla toimii aina kokenut ja osaava 22 Ruskiss 2015 henkilökunta. - Kokemukset ovat meille kaikille hyväksi. Aina puhutaan siitä, miten tärkeää olisi verkostoitua ja tehdä yhteistyötä. Sitä me olemme täällä juuri nyt käytännössä toteuttamassa. Olemme kasvotusten toisen koulun oppilaiden kanssa. Keinäsen mielestä nyt on astuttu aste lähemmäksi yhteisöllisyyttä. Ovet ovat auki molempiin suuntiin. Tätä se on: isoja pyörätuoleja, paljon lapsia pienessä tilassa, paljon iloa, riemua ja ääntä. Kun oppilaat ja aikuiset siirtyvät omista kerroksistaan iltapäivätoiminnan tiloihin, he voivat pelata porraskäytävän eri tasoille laitettuja tuttujakin tutumpia Kimble-pelejä. Kukahan tätä on viimeksi painanut! - Lähes kaikki on mahdollista. Porraskävelystä voi tehdä oppilaalle jännittävää. Hyötyliikunnasta tulee kivaa. Meidän aikuistenkin mielenkiinto pysyy paremmin vireillä, kun vain rohkenemme käyttää vähän luovaa mielikuvitusta, Anne Keinänen miettii. OPS 2016 YHDESSÄ UUDISTETTU OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelmatyön tukena on toiminut ohjausryhmä, jossa on ollut mukana 16 eri sidosryhmän kuten opettaja- ja rehtorijärjestöjen, työelämän, etnisten ryhmien, vanhempien, oppimateriaalikustantajien, kuntien ja ministeriöiden edustajat. Perusteita laatineissa työryhmissä on ollut mukana noin 300 opettajaa, rehtoria, kunnan opetushallinnon edustajaa, opettajankouluttajaa ja tutkijaa eri puolelta Suomea. Hyviä ratkaisuja ja uusia suuntaviivoja on haettu moninaisen vuoropuhelun kautta. Nyt työn painopiste siirtyy kuntiin ja kouluihin. On viimeinen hetki tarkistaa oman ops-työn organisointia koskevat suunnitelmat ja tarttua toimeen. Uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen siirrytään jo syksyllä 2016. MIKSI UUDISTUSTA TARVITAAN? Olennaisin kysymys on siinä, miten jokaisen oppilaan kokemus koulutyöstä ja opiskelusta voisi muodostua niin mielekkääksi ja oppilaalle itselleen merkitykselliseksi, että se siivittää oppimismotivaatiota ja auttaa oppimaan paremmin. Parhaimmillaan koulu voi olla oppiva yhteisö, joka tukee jokaisen jäsenensä hyvinvointia ja tarjoaa mahdollisuuksia kokea onnistumista ja oppimisen iloa. Koulu voi kannustaa uteliaisuuteen maailmaa kohtaan, ohjata hyvään vuorovaikutukseen ja yhdessä tekemiseen sekä edistää tutkivaa ja luovaa tapaa työskennellä. Opetussuunnitelmatyössä haetaan keinoja tähän. Siinä määritellään opetuksen yhteistä arvoperustaa ja tehtävää ja mietitään suuntaviivat toimintakulttuurin kehittämiselle. Siinä asetetaan tavoitteita opetukselle ja oppimiselle sekä linjataan oppimista ohjaavan ja kannustavan arvioinnin ja palautteen antamisen toteuttamistavat. TEKSTI IRMELI HALINEN KUVA OLLI HÄKÄMIES Uuden opetussuunnitelman perusteiden valmistelutyötä on tehty elokuusta 2012 lähtien ja nyt työ saadaan päätökseen. Takana on hieno yhdessä tekemisen prosessi. pia ja tämä moninaisuus voidaan parhaimmillaan nähdä rikkautena ja luovuuden lähteenä. Huoli ilmastonmuutoksesta sekä mahdollisuuksista rauhaan ja hyvinvointiin koskettaa meitä kaikkia. Koulun tehtävä on kasvattaa jokainen oppilaansa kestävään elämäntapaan. Se merkitsee suuria asioita kuten ihmisoikeuksien kunnioittamista ja puolustamista sekä huolenpitoa ympäristöstä, mutta samalla myös pieniä arjen valintoja ja toimintatapoja. Koulu ei ole vain sivustakatsoja ja muutokseen reagoija, vaan tärkeä tulevaisuuden rakentaja. Siksi meidän kannattaa miettiä yhdessä, miten ja mihin suuntaan haluamme kehittää koulua ja koulutyötä. Opetussuunnitelmatyö tarjoaa siihen hienon tilaisuuden. Lue lisää aiheesta OPS2016-verkkosivuilta: www.oph.fi/ops2016 KOULU TULEVAISUUDEN RAKENTAJANA Maailma lasten ja nuorten sekä koulun ympärillä muuttuu monin tavoin. Tietoa on tarjolla yhä enemmän ja kehittyvä teknologia tuo sen ulottuvillemme nopeammin ja helpommin kuin koskaan. Ammatit muuttuvat ja kaikessa työssä tarvitaan taitoa työskennellä yhdessä toisten kanssa sekä kykyä toimia monenlaisissa verkostoissa ja käsitellä ja hallita tietoa eri tavoin. Yhteisöt ja yhteiskunnat ovat kielellisesti, kulttuurisesti ja katsomuksellisesti yhä moninaisem- Irmeli Halinen toimii Opetushallituksessa opetussuunnitelmatyön päällikkönä ja opetusneuvoksena. Ruskiss 2015 23 VALTERI-OPS2016 ILMIÖT JA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN VALTERI-OPSISSA TEKSTI MINNA ROUSTE Valtakunnallinen opetussuunnitelmatyö, OPS2016, etenee. Ruskis on ollut Valteri-verkoston mukana luomassa kouluillemme yhteisiä kulmakiviä, joiksi valikoituivat toimintakyky, oppimisympäristö ja toimintakulttuuri. Olemme pohtineet niin koulujen henkilöstön kuin vanhempien ja oppilaiden kanssa, mitä nämä meille merkitsevät. Syksyn 2014 aikana olemme perehtyneet uuden opetussuunnitelman perusteista nouseviin käsitteisiin laaja-alaiset osaamisalueet, monialaiset oppimiskokonaisuudet ja ilmiöpohjainen oppiminen. Ne ohjaavat yhteisen opetussuunnitelmamme rakentamista. KOHTI LAAJAALAISTA OSAAMISTA Uudessa opetussuunnitelmassa tavoitellaan koulua, joka vastaa tulevaisuuden yhteiskunnan vaatimuksiin. Laaja-alaista, tiedon ja taidon rajat ylittävää osaamista tarvitaan muuttuneessa ja muuttuvassa ympäristössämme. Opetussuunnitelman perusteissa linjataan seitsemän laaja-alaista osaamisaluetta: ajattelu ja oppimaan oppiminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, monilukutaito, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, työelämätaidot, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Nämä kaikki muodostavat tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuuden. Kaikilla osa-alueilla on omat tavoitteensa ja niitä opiskellaan läpi koko peruskoulun. Kokonaisuuksien oppimisen toiseksi välineeksi opetussuunnitelma 24 Ruskiss 2015 nimeää monialaiset oppimiskokonaisuudet. Niiden tavoitteena on yhdistää eri oppiaineiden opiskelua ja antaa oppilaille yhä paremmat mahdollisuudet kokonaisuuksien tarkasteluun ja tutkivaan työskentelytapaan. Laaja-alaisten osaamisalueiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien opiskelun toteuttamisen välineeksi on noussut ilmiöpohjainen oppiminen. Sen perustana on aktiivisesti toimiva oppilas, tutkiva työtapa ja ajankohtaiset ilmiöt. Lähtökohtana oppimiselle ovat kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt ja niihin tutustuminen aidossa kontekstissa. Tutkittava ilmiö voi olla tekemisen ja tutkimisen kohde, jonka kautta oppimisen tavoitteet konkretisoituvat ja muuttuvat oppilaalle merkityksellisiksi. Ilmiö voi olla myös raami, jonka sisällä kokeillaan, vertaillaan ja tutkitaan. TIIMITYÖSTÄ TUKEA OPPIMISEN KEHITTÄMISEEN Valteri-verkoston opetussuunnitelmatyössä laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet ja ilmiöpohjainen oppiminen on otettu mieluusti vastaan. Niiden koetaan tukevan työtä, jota keskuksissa on kehitetty pitkään. Työskentelymme perustuu tiimityöhön, joka antaa loistavan lähtökohdan ilmiöpohjaisen oppimisen kehittämiseen. Koulujemme oppilaat ovat hyvin erilaisia ja on tärkeää kehittää työskentelyä, jossa jokaisella voi toimia omien taitojensa ja tavoitteidensa mukaan. Se tukee eheän koulupäivän toteutumista. Ruskiksella järjestetyssä OPS-foorumissa 20.11. kokeilimme ilmiöpoh- jaisen työskentelyn mahdollisuuksia. Koulumme monialainen henkilöstö sai tehtäväkseen ideoida aihetta ”Pakkanen”, minkä tuotokset jaettiin iPadeja hyödyntäen. Syntyi monenlaisia ideoita ja oppiaineiden rajat ylittäviä sisältöjä ja eri-ikäisille oppilaille sopivia tapoja tutkia aihetta. RUSKIKSEN ILMIÖTIIMIT TOIMIVAT JO Valteri-kouluihin on perustettu ilmiötiimit. Ne perehtyvät lukuvuoden aikana ilmiöpohjaisen oppimisen mahdollisuuksiin uutta opetussuunnitelmaa silmällä pitäen. Ruskiksen ilmiötiimin muodostaa Solu 1, jossa opiskelevat koulumme oppilaat esiluokista 4. luokkalaisiin. Ilmiöpohjainen oppiminen on otettu osaksi arkea muissakin soluissa, kuten Oppikirjaton luokka -hankkeessamme ja 8. - 10. -luokkalaisten taideviikoilla. Solu 1:n työskentelyn tavoitteena on ideoida ja kokeilla yhdessä, millaisia ilmiöitä ja miten ilmiöitä voisimme koulussamme opiskella. Ensimmäiseksi ilmiöksi valitsimme Ystävyyden. Tavoitteena on suunnitella monialaisessa tiimissä ja oppilaiden kanssa yhdessä jakso, joka kokoaa solun oppilaat yhteisen teeman äärelle ja jossa oppilailla on mahdollisuus toimia yhdessä ja myös yksilöllisesti omien taitojensa mukaan. Kokemusten kautta saamme eväitä opetussuunnitelman rakentamiseen ja näkemystä siihen, miten ilmiöpohjainen oppiminen nivoutuu uuteen opetussuunnitelmaamme. Kirjoittaja toimii pedagogisena johtajana Ruskiksella. tulee OPSista e kaikkien ä t t e , n ”Uskon ainen työväli kulttuu ik oiminta uomiota a t y a k t y t n u h u anelävä ja rkeen. Se on itetään a n kiinn öllisyyteen, k a. ä n e m id m o e is en te ihins toimij yistäkin invointiin, yh n omiin asio ank y n lä v ria. Vie yhteisön hy osallistumisee at oppimistil en oulu ä ov koko k en ja oppilaid ympäristöiss aikuisillekin.” i e r is e teisön nustam ikki tilanteet ouluyh k in a u k k aille Arjen n oppil LOGI teita nii PSYKO VA EN, S ONER LEHTIN KESKU ELINA HJAUS O JA IS OPPIM ”Valteri-OPS antaa henkilökeskusten opettajille ja n” poiketa valtakunnalle yhteisen ”turva oitteisunnitelmasta ja sen tav kunnallisesta opetussu ilökohnk he an pila op sa an, jos ta nykyaikaiseen suunta en uusin kriteerein ja erityis taiset tavoitteet asetetaan ioiom an kohdalla hu tuen piirissä olevan oppila mintakyky.” toi an daan oppila TOUTUSPÄÄLLIKKÖ JAAKKO VIITASAARI, KUN S TERVAVÄYLÄ SKU SKE OPPIMIS- JA OHJAU PSissa ”Valteri-O olmiportaik Tämä vintä on merkittä aminen arkeen. ja sovelt oppimissen tuen tehtävä meidän ank in ksenk en tu in ll ja e -a le o ta on imin lemme kusten to OPSin kautta tu s e k s u ja oh isen äksi yhte a kieltä.” nalta. Lis an sama a m puhu Ö ”Enää mitä op ei riitä se, etetaa ponniste ltava ko n, vaan on tetaan. hti sitä, Toivon, että kaik miten opekouluiss illa ao la, huolt piskeleville ja o valterilaisilla; hjaukse ajilla ja h no e misen il o, koulu nkilökunnalla sä ppilails ilyy opp s a viih nen suh itautumin tyminen ja my önteien kehit tymisee RIITTA n.” TIAINEN , KUNTO OPPIMIS UTUSJO - JA OH HTAJA JAUSKE SKUS RU SKIS K PÄÄLLIK OPPIMIS -KOSKI, A V LÄ R E E K N IK O US TUULIA USKESK - JA OHJA OPPIMIS ”Uu tulee pa si opetussuunn taamme lvelemaan myö itelma tapaa to ja mallinnamm s ohjaustoimin imia my e sillä uu ö suunnite dentyyp lma mää s muille kouluil p istä le. Va rittä niin se m äärittää ä sitä, mitä opp ikka opetusmyös en il miten o tistä ene aille opetetaan, petukse mmän s n ja kun itä, e to yhdistetä utuksen tavoitte ttä JOHANN ita ä n .” A PU LKKINEN , APULA - JA OH ISREHTO JAUSKE RI SKUS TE RVAVÄY LÄ OPPIMIS VALTERI-VERKOSTO JA OPS2016 Ruskis on osa Valteri-verkostoa, johon kuuluu kuusi oppimis- ja ohjauskeskusta eri puolilta Suomea. Valteri-verkosto on oppimisen ja koulunkäynnin tuen verkosto. Oppimis- ja ohjauskeskukset tekevät tiivistä yhteistyötä monin eri tavoin ja nyt vuoden 2016 opetussuunnitelmaan liittyen ovat tuottaneet valtion erityiskoulujen yhteisen Valteri-OPSin. Valteri-OPS ohjausryhmään kuuluvat takaa vasemmalta: Johanna Pulkkinen, Tuulia Ikkelä-Koski, Jaakko Viitasaari, Riitta Tiainen (edessä vas.), Elina Lehtinen (ryhmään kuuluva Mervi Pulkkinen puuttuu kuvasta) Ruskiss 2015 25 KOULUSSA NYT HURAHDUS, TEMMELLYS, OIVALLUS JA ELÄMYS TEKSTI MINNA SILLANPÄÄ JA SAILA TEINILÄ // GRAFIIKKA MERVI NYGÅRD Valteri-koulut toteuttivat vuosina 2013–2014 Osallisuutta etsimässä –koulutushankkeen. Sen tavoitteena oli muun muassa kokeilla oppilaita osallistavia opetusmenetelmiä, kuten ilmiöpohjainen oppiminen ja käänteinen oppiminen. 26 Ruskiss 2015 Koulutushanke eteni neljän rastin Hurahdus, Temmellys, Oivallus ja Elämys – kautta. Mukana hankkeessa opettajien lisäksi olivat heidän oppilaansa. Nämä eri puolilla Suomea työskennelleet tiimit tekivät monenlaisia oppimisprojekteja, keskustelivat ja vaihtoivat toteutusideoitaan Yammerissa ja osallistuivat valtakunnallisiin koulutuspäiviin. Koulutus käynnistyi Hurahdustapahtumalla syyskuussa 2013. Päivän aikana osallistujat tutustuivat toisiinsa ja saivat ensikosketuksen ilmiöpohjaiseen opetukseen luennoitsijoiden ja ryhmäharjoitusten myötä. Aloitustapaamista seurasi Temmellys-vaihe, jolloin osallistujat suunnittelivat oppimisprojekteja yhdessä oppilaidensa kanssa. Suunnitelmat kirjattiin ideakortteihin, jotka jaettiin osallistujien kesken hankkeen blogissa. Oivallusvaiheen aikana opettajat ja oppilaat lähtivät toteuttamaan ideakorttien suunnitelmia käytännössä. Koulutushanke päättyi Elämys-tapahtumaan syyskuussa 2014. Aiheina olivat kohtaaminen, tunteet ja vuorovaikutus. Opettaja Tanja Äärelä piti havahduttavan puheenvuoron omasta väitösaineistostaan, jossa nuoret vangit kertoivat peruskouluajoistaan. Nuoret moittivat koulua siitä, että siellä ei useinkaan osattu ottaa huomioon niitä olosuhteita, joista he olivat kouluun tulleet. Anna-Mari Laulumaan ja Tom Pöystin kanssa voimaannuttiin vuorovaikutuksesta ja tunteista draamaharjoitusten avulla. Päätösseminaarissa opettajat esittelivät tekemäänsä kehittämistyötä. Suvi Salo Tuusulasta, Kati Evinsalo Kemistä sekä Taru Mäki-Kahma Tallinnan suomalaisesta koulusta kertoivat kokeiluistaan ilmiöiden, blogien sekä käänteisten luokkahuoneiden kanssa. Heidän innostuksensa sekä paneutumisensa asiaan oli vakuuttavaa ja innostavaa. Selväksi kävi myös se, että uusien menetelmien kokeileminen on ennen kaikkea asennekysymys. KÄÄNTEINEN LUOKKAHUONE TYÖTAPANA MUSIIKINOPETUKSESSA Käänteinen luokkahuone (tai käänteinen opetus / oppiminen) on opetustapa, jossa oppilas tutustuu opiskeltavaan asiaan ennakkoon opettajan valmistaman materiaalin, kuten videon, avulla. Oppitunnilla opiskeltavaa asiaa jäsennetään, syvennetään ja sovelletaan. ILMIÖPOHJAISESTI ULKONÄÖSTÄ Ilmiöpohjaisella opetuksella ja oppimisella tarkoitetaan oppiainerajat ylittävää ja tutkivaa otettava opiskeltavaan asiaan. Oppimisen kohteena ovat kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt. Lähtökohta poikkeaa perinteisestä oppiainejakoisesta koulukulttuurista, jossa opeteltavat asiat on hajotettu pieniksi ja toisistaan irrallisiksi palasiksi. Ilmiöpohjaisen opetuksen tavoitteena on avata isompi ikkuna maailmaan ja sen ymmärtämiseen. Luokanopettaja Suvi Salo hyödynsi käänteinen luokkahuone -menetelmää luovasti musiikinopetuksessa ja oppilaiden valmistautuessa soittokokeeseen. Oppilaat olivat harjoitelleet soittokappaletta yhdessä koulussa ja opettaja oli tehnyt siitä kotiharjoitteluvideon. Lisäksi oppilaat tekivät kappaleesta opetusvideoita eri instrumenteille. Videot jaettiin luokan blogissa. Oppilaat harjoittelivat soittokappaletta kotona, jokainen valitsemallaan instrumentilla. Koulussa taas keskityttiin ryhmäsoittamiseen ja syvennettiin musiikin teoriaa. Esimerkissä toteutuvat käänteisen opetuksen edut. Yhteiseen vuorovaikutukseen oppilaiden ja opettajan kesken vapautuu aikaa, kun oppilailla on jo perustiedot ja -taidot aiheesta. Oppilaat ovat aktiivisia ja ottavat vastuuta omasta oppimisestaan. Bonuksena teknologian hyödyntäminen opetuksessa tulee tutuksi. Erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Kemistä toteutti luokassaan ilmiöpohjaista opetusta. Yksi syksyn aikana opiskelluista ilmiöistä oli ulkonäkö, johon oppilaat löysivät monia eri lähestymis- ja käsittelytapoja. Lopputuloksena oli muun muassa Littlest Pet Shop -hahmojen ulkonäkö valokuvattuna, kampaajan haastattelu hiusten värjäyksestä ja posterijuliste ”Historiaa hiusten näkökulmasta”. Ilmiöpohjaisen opetuksen hyötyinä Kati pitää sitä, että oppilas saa määritellä lähestymistapansa kiinnostuksensa mukaan. Tällöin oppilas motivoituu ja sitoutuu tehtävään itseään varten, eikä tekemään tehtävää opettajalle. Oppilas määrittelee tehtävän haastavuuden omista lähtökohdistaan, jolloin toteutuu aitoa eriyttämistä. Oppilas harjoittelee tiedonhankinnan taitoja huomaamattaan, koska jokin tuotos on työtavassa aina pakollinen. OSALLISUUTTA ETSIMÄSSÄ – HANKE • • • • • Valteri-koulujen toteuttama ja OPH:n rahoittama valtakunnallinen koulutus- ja kehittämishanke. Tavoitteena monipuolistaa koulun työtapoja ja luoda oppilaita osallistavia eriyttämisen keinoja. Mukana 66 opettajaa eteläisen, itäisen, keskisen ja pohjoisen Suomen alueilta. Hankkeen kesto 1,5 vuotta sijoittuu vuosille 2013 – 2014. Lue lisää www.osallisuuttaetsimassa.fi Ruskiss 2015 27 TUTKITTUA LUKEMISTA VOI OPPIA MONELLA TAVALLA Entisaikaan Lissabonista lähdettiin löytöretkille ennalta tuntemattomiin paikkoihin. Viime kesänä yli 600 henkilöä 44 eri maasta kokoontui Lissaboniin tehdäkseen löytöretken kommunikoinnin maailmaan. TEKSTI TAINA HONKANEN JA SAILA TEINILÄ // KUVA TIINA JOKELA Joka toinen vuosi järjestettävä ISAACin, International Society for Augmentative and Alternative Communication, maailmankonferenssi on täydellinen paikka jakaa ja saada uusia ideoita ja innovaatioita. Valinnanvaraa oli 21. – 24. heinäkuuta järjestetyssä tapahtumassa tälläkin kertaa runsaasti, sillä neljään päivään mahtui satoja esityksiä vaihtelevista aiheista. Esityksissä käsiteltiin muun muassa uusien teknologioiden suomia mahdollisuuksia puhetta tukevassa ja korvaavassa kommunikoinnissa (AAC) sekä toisaalta kommunikointikumppanin roolin merkitystä puhevammaisen ihmisen kommunikoinnin tukemisessa. SUOMALAISET HYVIN ESILLÄ Suomalaisten esityksiä konferenssissa oli kahdeksan. Meitä ruskislaisia ilahdutti erityisesti koulumme entisen oppilaan, Elina Inon, puolen tunnin mukaansatempaava matka hänen elämäänsä. ”My life so far – let’s hear it from Elina” jäi ISAAC:n konferenssihistoriaan ensimmäisenä suomalaisen AAC-käyttäjän omakohtaisena esityksenä. Elinan raikas ja huumorintäyteinen esitys nykyteknologian keinoin, katseohjauksella ja kirjoituksella kommunikoiden, kohotti tunnelman kattoon tupaten täydessä salissa. AAC-oppilaiden kanssa. Lähtökohtana oli ajatus ja kokemus siitä, että lapset eivät opi lukemaan yhdellä ja samalla tavalla. Lukitaidon oppiminen on AACoppilaalle haasteellista. Tämän taustalla saattaa olla erityisiä fyysisiä, aisti- ja havaintotoimintojen, kielen ja kommunikaation sekä kognitiivisten taitojen ominaisuuksia. Farrall viittasi tohtori David Yoderin vuonna 2000 ISAACissa esittämään ajatukseen, että yksikään oppilas ei ole ”liian jotain” pystyäkseen lukemaan ja kirjoittamaan. Hän nosti samalla esiin kysymyksen sitoutuneisuudesta eli motivaatiosta. Myös lukemiseen asennoitumisessa on eroja ja niiden taustalla erilaisia syitä. Tutkimusten perusteella vammaiset lapset tutkivat, lukevat ja kuuntelevat kirjoja vähemmän kuin vammattomat ikätoverinsa. VÄLINEET MAHDOLLISTAVAT VUOROVAIKUTUKSELLISEN LUKEMISEN Lukemiseen sisältyvä vuorovaikutuksellisuus on tärkeä osa oppimista. Puhutaan jaetusta ja ohjatusta lukemi- sesta, joissa keskustellaan, esitetään kysymyksiä ja kommentteja luetusta tekstistä. Osallistuminen lukemistapahtumaan kehittää kielen ja kommunikoinnin taitoja. AAC-keinoja käyttävän lukijan tuleekin saada käyttöönsä välineitä, joiden avulla myös hän voi olla aktiivinen osallistuja. Kun kirjoittamisella on merkitystä, se motivoi. Merkitystä luovat muun muassa omakohtaiset kokemukset ja ryhmän kanssa yhdessä kirjoittaminen. Vuorovaikutuksellisuus korostuu myös kirjoittamisessa silloin, kun kirjoituksella on kohde tai yleisö. Myös kirjoittamisesta pitää poistaa motoriset haasteet, jotka estävät varsinaisen sisällön harjoittelemisen. Meille osallistujille konferenssi antoi uutta puhtia ja näkökulmaa pohtia ja kehittää edelleen toimintatapoja koulumme puhevammaisten oppilaiden kommunikoinnin ja luki-taitojen edistämiseksi. Kirjoittajat ovat Ruskiksen puheterapeutti Taina Honkanen ja erityisopettaja Saila Teinilä. MOTIVAATIOLLA ON MERKITYSTÄ AAC-keinoja käyttävien lasten lukuja kirjoitustaidon kehittyminen oli esillä konferenssissa. Pohjois-Amerikassa ja Australiassa aihetta on tutkittu jo pitkään. Osallistuimme opettajien, australialaisen Jane Farrallin ja uusiseelantilaisen Sally Clendonin vetämään työpajaan. He esittelivät luku- ja kirjoitustaidon erilaisia opettamistapoja, joita he ovat käyttäneet 28 Ruskiss 2015 Kuvassa vasemmalta erikoistoimintaterapeutti Satu Railosvuo ja johtaja Eija Roisko Tikoteekista ja Taina Honkanen Ruskikselta. JOHAN AMOS COMENIUKSEN JÄLJILLÄ TEKSTI RIITTA TIAINEN // KUVA COMENIUS-MATKALAISET CIMO on opetus- ja kulttuuriministeriön kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntijavirasto. CIMOn toimintaa ovat kansallisesti ja kansainvälisesti rahoitetut ohjelmat. Ruskis on ollut mukana monessa erilaisessa hankkeessa vuodesta 1997 lähtien. Vielä tämän kevään jatkuu Ruskiksen viides Comenius-hanke Communicate & Participate, Kommunikoi ja Osallistu. Sen tavoitteena on tukea koulujen opettajia ja muuta henkilökuntaa, jotka käyttävät AACmenetelmiä opetustilanteissa. Mukana on yhteistyötahoja Itävallasta, Saksasta, Englannista ja Belgiasta. Kaksivuotisen hankkeen aikana olemme keränneet yhteen tietoa, kehitelleet käytännön työvälineitä, tutustuneet erilaisiin opetuksen toimintaympäristöihin ja eri maiden kulttuuriin. Meitä yhdistää erityistä tukea tarvitsevat oppilaat ja innostus AAC-menetelmien käyttöön konduktiivisessa pedagogiikassa. Osallistuvat koulut ja keskukset valmistelevat jokaiselle tapaamiselle kotitehtävän. Ensimmäisessä kokoontumisessa Wienissä syksyllä 2013 loimme yleiskatsauksen partnerikouluissa käytettyihin AAC-menetelmiin, apuvälineisiin ja materiaaleihin. Seuraavana keväänä Ruskiksella keskityimme monivammaisten oppilaiden kommunikointiin ja kommunikointitauluihin. Saksan tapaamisen tehtävänä oli nostaa yhteisesti pohdittaviksi pienen koululaisen orastavien kommunikointitaitojen tukemiseen liittyviä haasteita. Lokakuussa Englannissa esiteltiin ja jaettiin oppilaiden kommunikointitaitojen arviointiin kussakin koulussa käytettäviä metodeja. Yhteisenä työskentelyalustana käytämme eTwinning -palvelua www.etwinning.net. eTwinning on Euroopan Komission Elinikäisen oppimisen -ohjelman hanke. Sen avulla halutaan rohkaista eurooppalaisia opettajia ja oppilaita yhteiseen työskentelyyn verkon välityksellä. eTwinning on käynnistynyt vuonna 2005. Maaliskuussa 2015 suuntaamme Belgiaan. Tapaamisen teemana on AAC luokkahuoneissa. Vaihdamme myös kokemuksia ja hyviä käytäntöjä, miten tukea perheitä osallistumaan ja kommunikoimaan kotona. Belgiassa opimme lisää tietokoneavusteisesta kommunikoinnista sekä näemme heidän tapaansa kannatella konduktiivisen pedagogiikan toimintakulttuuria ja kehittää AAC- osaamista sikäläisessä oppimisympäristössä. Belgian tapaamiseen sekä Newcastlen toukokuisen päätöskokouksen tunnelmiin ja yhteenvetoon palaamme. Lisätietoja hankkeesta www.conductive-aac.eu OPITTUA, NÄHTYÄ & KUULTUA • Ajattelu on avartunut näkemään erilaisuutta ja erilaisia tapoja tehdä työtä erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa. • Oppilaat ja henkilökunta on saanut kansainvälistä kokemusta ja rohkaistunut käyttämään englannin kieltä. • Olemme ”varastaneet” hyviä ideoita ja käytänteitä hyvässä yhteisymmärryksessä. • Oman työpaikan arvostus on noussut, olemme olleet monessa asiassa myös antava taho. • Ruskiksen kansainvälinen verkosto ja osaaminen on laajentunut. Henkilökohtaiset kontaktit ovat lisääntyneet ja helpottuneet. Ruskiss 2015 29 Seppo Seuranen on mies Operaatio lentävä pyörätuolin takana. Hyväntekeväisyyskampanjan turvin Ruskiksen ylimmän luokan oppilaat ovat lentäneet joka kevät leirikouluun Rodokselle. OPERAATIO LENTÄVÄ PYÖRÄ- TUOLI VIE LAPSET RODOKSELLE TEKSTI VUOKKO-MARIA NUMMI // KUVAT PENTTI HOKKANEN Seppo Seuranen 30 Ruskiss 2015 1. Pepe Willberg esitti uusinta tuotantoaan. Rodokselle lennetään myös ensi keväänä. Seuranen sanoi ”kyllä” hyväntekeväisyyskampanjalle lähes 35 vuotta sitten. Sitä ennen Lapsi matkustaa -kampanjaa luotsasi Finnairin DC-10 kapteeni Tapani ”Enska” Terämaa. Finnairilla onkin ollut merkittävä rooli koko toiminnan ajan. Kun Erämaa jäi eläkkeelle, lentostuertti ja service chef Seuranen tarttui ohjaimiin toiminnanjohtajana. - En voinut ajatellakaan pettävämme Ruskiksen lapsia, jotka odottavat jokakeväistä leirikoulumatkaa. Tarja-vaimon kanssa yhdessä päätimme jatkaa toimintaa, toteaa Seppo Seuranen. tää tehdä pieniä juttuja, mutta enemmän. Meillä Finnairissa on ollut vuosien varrella hieno porukka, joka on sitoutunut tähän hyväntekeväisyyteen. Tuki on ollut kullanarvoista, kun olemme järjestäneet lukuisia viihdegaaloja Helsingissä. Tämä edellyttää loistavaa supliikkia, suhteiden luomista ja intoa jatkaa esteistä huolimatta. Siksi on hyvä tuntea niin johtajat kuin viihdemaailman tähdet. Messukeskuksen Sirkus-Show´ssa vuonna 1987 esiintyivät muun muassa Paula Koivuniemi ja Vesa-Matti Loiri. Käsikirjoittaja-sanoittaja Pertsa Reponen oli aikoinaan ideoimassa useita ikimuistoisia viihdeiltoja. KAUHAVAN SUOSITUT MAAKUNTALENNOT LAPSILTA SAATU KIITOS TÄRKEIN Operaatio lentävä pyörätuoli -lentokone keräsi seitsemäntoista vuoden ajan valtavan suosion Kauhavan juhannusjuhlilla. Lentäjät lähes ”tappelivat” työtehtävästä, ja aattoiltana myytiin neljä puolen tunnin maakuntalentoa täyteen, joka juhannus! Viimeisillä juhannusjuhlilla vuonna 2012 Operaatio lentävä pyörätuolin Airbus A 320 -konetta saattoi kaksi Suomen Ilmavoimien Hawk -hävittäjäkonetta Helsingistä Kauhavalle. SUHDETOIMINTAA JA SINNIKKYYTTÄ Kauhavan Lentäjien juhannusprojektissa kerätyt varat olivat 17 vuoden ajan operaation merkittävin varainkeruukohde. Kun Lentosotakoulu lopetti toimintansa Kauhavalla, Seurasen piti miettiä uusia varainhankintakeinoja. - Olemme joutuneet nostamaan myös vanhempien omavastuuosuutta. Nyt piKonsertin jälkeen aulassa alkoivat tanssiaiset. 2. Lentävä pyörätuoli -konsertti on järjestetty 2008 alkaen vuosittain Ruskeasuon koulun omissa tiloissa. Musiikista ovat vastanneet muun muassa Finnair Pilots’ Big Band ja koulun oma Lentävä pyörätuoli -orkesteri täydennettynä sellaisilla esiintyjillä, kuten Jussi Raittinen, Pepe Willberg, Pave Maijanen, Antti Tuisku, Pirjo Bergström, Mikael Konttinen, Jiri Nikkinen tai Agentsyhtye. Tänä vuonna Vamlasin ja Ruskiksen 125-vuotisjuhlakonsertti järjestettiin marraskuussa Musiikkitalossa. Mahtavat esiintyjät ja täysi sali oli Seppo Seuraselle hieno kokemus. - Minulla itselläni ei ole vammaisia lapsia, mutta olen saanut olla auttamassa ja olla mukana tässä tärkeässä toiminnassa. Olen ollut myös miehistön jäsenenä monta kertaa viemässä lapsia etelän leirikouluun. Lasten riemu ei unohdu. Kiitoskirjeet ja -kortit ja Rodokselta, ne herkistävät raavaankin miehen. 1. Gaalan musiikkiosuuksien suunnittelu oli Ruskiksen musiikin lehtori Juha Salon ja Finnairin Seppo Seurasen käsialaa. 2. Jussi Raittinen on lähestulkoon Ruskiksen kummisetä, sen verran pitkään olemme tehneet yhteistyötä. 3. Vamlasin Pauliina Lampinen ja Ruskiksen rehtori Leena Airaksinen avasivat 125-vuotisjuhlakonsertin. 3. Ruskiss 2015 31 Operaatio lentävä pyörätuoli antaa liikunta- ja monivammaisnuorille tilaisuuden päästä nauttimaan etelän auringosta ja koko matkan tarjoamista ainutlaatuisista kokemuksista. Lentävä pyörätuoli-matkaa odotetaan vuosia. Matka jää monelle nuorelle ainoaksi ulkomaanmatkaksi. Ruskiksen ylimmän luokan oppilaille järjestettävä matka etelän lämpöön lukuvuoden päättyessä merkitsee matkalaisille monia asioita. Rodoksella kerrataan historian ja maantiedon opintoja paikassa, jossa omat elämykset ja kokemukset kohtaavat oppikirjojen sivut. Leirikoulussa harjoitellaan itsenäistä selviytymistä vieraalla maaperällä ja tutustutaan kulttuuriin, ihmisiin ja vieraaseen kieleen. Ruskiksen leirikoululaisten Rodoksen matkaa varten voi lahjoittaa rahaa tilille Ruskiksen Frendit ry FI78 1200 3000 0437 86. Leirikoululaiset kiittävät! 32 Ruskiss 2015 RODOKSEN LEIRIKOULU – MONTA KOKEMUSTA RIKKAAMPANA TEKSTI OUTI KOPONEN, ELISA LEHTI JA ELISA RAIVIO // KUVAT LEIRIMATKALAISET Sunnuntaina 18.5.2014 koitti vihdoin päivä, jota olimme kaikki odottaneet pitkään. Rodoksen matkalle oli lähdössä kuusi nuorta ja kuusi aikuista. Tavaramäärä oli valtaisa. Lähtöselvitys sujui jouhevasti ja oli aika sanoa heippa huoltajille. Kaikkia taisi jännittää, mutta me matkalaiset olimme varmoja siitä, että kaikki menee hyvin. Odotettavissa oli paras kouluviikko ikinä. Maanantai oli pyhitetty lepäämiseen ja palautumiseen ja siihen tarkoitukseen hotelli Athineonin uima-allasalue oli loistava paikka. Hyvän aamiaisen jälkeen paistattelimme päivää uiden altaalla ja viettäen turistin elämää. Iltapäivällä suuntasimme vanhaan kaupunkiin aistimaan tunnelmaa. Ihmiset olivat erittäin ystävällisiä ja avuliaita. Kaupungilla liikkuminen ei aina ollut helppoa, sillä esteettömyys ei ollut itsestäänselvyys. Yhteinen illallinen nautittiin ulkoilmassa, mikä oli ihanaa. Kaikki kokeilivat rohkeasti erilaisia makuja ja jälkiruoaksi ravintola tarjosi hattarat. Päätimme palata vielä tähän ravintolaan. Tiistai oli retkipäivä. Kaksi autoa oli saapunut hotellin edustalle ja ryhdyimme pakkaamaan itseämme niihin. Jokaiselle löytyi paikka ja kaikki pyörätuolit mahtuivat mukaan. Suuntasimme saaren itäosaan Lindokselle, jossa nautimme maistuvan lounaan jylhissä maisemissa. Suosituin nähtävyys Lindoksella on akropolis, joka sijaitsee linnavuorella. Historialliset nähtävyydet olivat huikeita, mutta mukavinta oli kuitenkin aasiratsastus. Torstaina pakkasimme auton viimeistä kertaa. Liikuntatunti pidettiin kaupungin läheisyydessä Monte Smith kukkulalla. Alueelta on huikeat maisemat yli kaupungin. Argeologiselta puistoalueelta löytyy Apollon temppelin pylväät, amfiteatteri ja urheilukenttä. Ruskiksen kokenut kisajoukkue kelasi tai juoksi kunniakierroksen aplodien saattelemana. Ehkä Eltsun kisat voisi siirtää Rodokselle. Perjantaiaamuna varhaisen aamiaisen jälkeen suuntasimme lauttasatamaan. Päivä merellä ja suuntana kaunis Symin saari. Henkilökunta lautalla oli ystävällistä ja ronskit merimiehet kantoivat raskaitakin pyörätuolia jyrkkiä rappusia ylös. Pikaisen pysähdyksen jälkeen Pyhän Mikaelin luostarille, matka jatkui Symille. Symin satamaa reunustivat pastellinväriset, kuvankauniit talot. Lauantaina aamiaisen jälkeen lähdimme ostoksille kohti vanhaa kaupunkia. Myös kaupungin turistijuna tuli kokeiltua. Viimeistä iltaa varten pukeuduimme parhaisiimme ja palasimme hattara-ravintolaan. Herkullisen aterian jälkeen oli hieman haikea olo. Sunnuntaina oli aika suunnata katseet takaisin kotiin. Koti-ikävä oli hieman jo nousussa. Lentokoneessa vietimme vielä Kiian syntymäpäiviä, joka piristikin kotimatkaa iloisesti. Yhteenvetona voimme todeta, että hauskaa oli. Takasin palasimme monta kokemusta ja kohtaamista rikkaampina. Nuoret osasivat loistavasti toimia uudessa ympäristössä. Valokuvia katsellessa tulee aina ikävä takaisin Rodoksen aurinkoon. Ruskiss 2015 33 KOTINA KOULU Siitä on yli 40 vuotta aikaa, kun neljän pojan poikaporukka opiskeli ja asui Ruskeasuon koululla. Koulu oli tuolloin vielä sisäoppilaitos ja suurin osa oppilaista vietti viikot koululla. Tänä päivänä ajatus tuntuu vieraalta, mutta tuolloin se oli Ruskeasuon koululaisille arkipäivää. TEKSTI MINNA NÄRHILÄ // KUVA MINNA NÄRHILÄ Sakari Solasaari, Hannu Kiviniemi, Sami Mustakallio ja Immo Virtanen olivat ekaluokkalaisia aloittaessaan opiskelun Ruskeasuon koululla vuonna 1965. Tuohon aikaan suurin osa oppilaista asui asuntolassa käyden kotona vain muutaman kerran vuodessa. Oppilaita koulussa oli noin 150 ja he tulivat eri puolilta Suomea. Kiviniemi oli kotoisin Ivalosta. - Ikävuodet seitsemästä murrosikään ovat merkittävät. Kun olin Ivalosta kotoisin, niin tulin tänne syksyllä, pääsin kotiin joululomalle ja seuraavaksi kesälomalle. Jossakin vaiheessa oli todellista juhlaa, kun pääsi pääsiäisenä kotiin. Toisaalta täällä oli kaverit ja aivan loppupeleissähän täältä ei sitten enää lähdetty kotiin, vaikka olisi päässytkin, naurahtaa Kiviniemi. Koulukavereista tuli tärkeitä, mutta samalla myös työntekijät olivat hyvin läheisiä oppilaille. Hauskat tilanteet jäivät mieleen. - Kävimme kavereiden kanssa kaupungilla elokuvissa ja usein avustajia tuli mukaan. He pääsivät puoleen hintaan. Mannerheimintiellä lähellä kisahallia oli elokuvateatteri, jossa oli jyrkät portaat alas. Yksi avustajistamme tuumasi, että ”hän haluaisi mukaan, mutta ette te avustajia tarvitse, kun olette käveleviä ihmisiä”. Keksimme, että hae sauvat, ja niin haettiin fysioterapiahuoneesta sauvat ja mentiin avustajan kanssa teatteriin, muistelee Kiviniemi naureskellen. INTEGRAATION TUULET PUHALTAVAT 1970- ja 1980 –luvun integraatiokeskustelujen myötä, Ruskeasuon koululla aloitettiin koulukuljetukset, jotta osa oppilaista pääsisi viikonlopuiksi koteihinsa. Pikkuhiljaa myös oppilasmäärät vähenivät, oppilaiden siirtyessä opiskelemaan oman lähialueensa kouluihin. - Silloin kun me asuimme täällä, niin tämä oli puhtaasti sisäoppilaitos, meidän viitekehyksemme oli vahvasti siinä. Olimme kaikki samalla viivalla. Minä olen jälkeenpäin miettinyt, että kun on selkeä viitekehys ympärillä ja vahvana, niin se antaa ihmiselle tietyntyyppistä voimaa, toteaa Kiviniemi. - Onhan se hyvä, jos on rakentanut itsetuntonsa täl- Sami Mustakallio (oikealta), Immo Virtanen, Hannu Kiviniemi ja Sakari Solasaari kokoontuivat jälleen kerran Ruskikselle muistelemaan kouluvuosiaan. 34 Ruskiss 2015 laisessa ympäristössä ja vasta sitten menee maailmaan. Olen kokenut sen, että minulla itselläni ei ole ollut ongelmia yhteiskuntaan solahtamisen kanssa. Pääsin suoraan opiskelujen jälkeen töihin, toteaa tällä hetkellä myyntineuvottelijana työskentelevä Kiviniemi. Luokalla samaan aikaan opiskellut Sakari Solasaari valmistui Helsingin yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi ja toimii nykyään kuntoutussosiaalityöntekijänä. - Minun mielestäni oma persoona vaikuttaa eniten. Minuun sisäoppilaitoksessa opiskeleminen on vaikuttanut ehkä kahtalaisesti. Kotoa pois joutuminen jo lapsena, erityisesti vammaisena lapsena antaa väkisinkin kokemuksen, että omatoimisuuden ja itsenäisyyden aste kohoaa niin hyväksi, kuin se ylipäätään on mahdollista, miettii Solasaari. - Kun ajattelen koulunkäyntiä eteenpäin, sosiaalisesti pulmallista oli, että kiinnityin niin vahvasti vammaisten porukkaan. Minusta ei ollut menemään tavalliseen päivälukioon. Kävin lukion yksityisoppilaana, muistelee Solasaari 1970-lukua. - Silloin, kun integraatiosta alettiin puhumaan, niin erityiskoulusta tehtiin mörkö. Jos menit sanomaan, kuinka hyvä paikka Ruskeasuo oli, niin sinut leimattiin. Oma mielikuvani kuitenkin on, että hitsi, se oli hyvää aikaa, nauraa Hannu Kiviniemi. LUOKKA- Paavo Arhinmäki oli mukana puhujana syyskuussa 2014 järjestettyissä Eltsun kisoissa AVUSTAJANA RUSKIKSELLA Kansanedustaja Paavo Arhinmäellä on muistoja Ruskeasuon koulusta. Hän toimi siviilipalvelusvuonnaan 1996 -1997 luokka-avustajana ja tämän jälkeen sijaisopettajana koululla. Muistoista mieleenpainuvimmat ovat pelilliset opetusmetodit ja ruskishenkiset kevätjuhlat. Paavo kevätpörriäisenä Ruskiksen kevätjuhlissa vuonna 1997. Ihmiset olivat innostuneita kehittämään ja löytämään metodeja erilaisten lasten kanssa toimimiseksi TEKSTI MINNA NÄRHILÄ // KUVA ANNUKKA AUTIO, RUSKIS ARKISTO - Minullakaan ei ollut sivariin mennessä paikkaa valmiina ja näytti jo siltä, että joudun jäämään Vaasaan, mutta sitten huomasin sivarikeskuksen ilmoitustaululla ilmoituksen avustajan tehtävistä. Heti soitin. Varsinkin kun asuin Pasilassa, niin kouluhan oli ihan vieressä, muistelee tuolloin Helsingin yliopistossa opintoja suorittanut Arhinmäki. Luokka-avustajana Arhinmäen tehtävä oli tukea opettajaa kaikessa mahdollisessa: auttaa oppilaat pulpettiin ja pois, tukea lukemista kansioiden avulla, syöttää lounaalla, käyttää vessassa jne. - Oppilaat olivat hyvin eritasoisia ja eri tavalla vammaisia. Tunnilla opetetaan tiettyä ainetta, mutta jokainen menee omalla tasollaan. Opettaja vastaa pedagogiikasta ja avustajan tuli auttaa opetuksessa omalta osaltaan. UUSIA ASIOITA UUDESTA NÄKÖKULMASTA Ruskeasuon koulun opetus perustuu toiminnallisuuteen, elämyksellisyyteen ja yksilölliseen tapaan oppia. Monen eri ammattialan edustajat toimivat tiiviisti yhdessä. Se näkyy myös opetuksessa. - Asioita, jotka jäivät erityisesti mieleen oli ensinnäkin, että musiikkipedagogiikkaa vedettiin hyvin. Näki selvästi, että jokainen oli tunneista innoissaan ja nautti niistä. Matematiikan opettaja, jota välillä tuurasin, kehitti pelillisyyttä ja opetti sen kautta matematiikkaa. Opiskelu ei ollut pänttäämistä, vaan mukavan tekemisen kautta opittiin. Ihmiset olivat innostuneita kehittämään ja löytämään metodeja erilaisten lasten kanssa toimimiseksi. Sivarivuoden jälkeen Arhinmäki toimi 5. luokan luokanopettajan sijaisena muutaman viikon jaksoja kahden vuoden ajan. - Jälkikäteen, kun mietin, että tuolloin harmitti, kun kaverit pääsi sivariksi kirjastoon tai muuhun vastaavaan ja minä jouduin Ruskikselle, niin Ruskiksella sain sellaisia kokemuksia, joita muut eivät ole saaneet. Ihan toisella tavalla kiinnittää huomiota esteettömyyteen. Ihan toisenlainen käsitys on siitä, mitä on vammaisten elämä ja siihen liittyvät vaikeudet. Heräsi myös huomaamaan, mitä tarkoittaa kiire ja jatkuva riittämättömyyden tunne hoitoalalla. - Minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta liikuntavammaisista. Koko sivarivuosi meni siis oppimiseen; piti opetella ihan uusi ”ammatti”, naurahtaa Arhinmäki, joka odottaa tänäkin vuonna ruskislaisia eduskuntataloon vierailulle. Ruskiss 2015 35 RUSKIKSEN UUDET VERKKOSIVUT TAMMIKUUSSA AVAUTUVAT UUDET VERKKOSIVUMME! Viimeisen vuoden aikana materiaalimme ja messuilmeemme ovat saaneet pintaansa uudet, tunnistettavat ja raikkaat värit, kuvat ja visuaaliset elementit. Nyt on kotisivujen vuoro. Kotisivu-uudistuksen myötä sinulla on käytössäsi entistä helppokäyttöisemmät, informatiivisemmat ja vuorovaikutuksellisemmat sivut. Samalla Ruskiss-lehti siirtyy digiaikaan ja jatkossa artikkelit julkaistaan sähköi- sinä painetun lehden sijaan. Löydät tämän kaiken ja paljon muuta tutusta osoitteesta www.ruskis.fi TERVETULOA tutustumaan! KUNTIEN Tarjoamme oppimisen ja koulunkäynnin tukea yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tilanteisiin. Palvelumme on suunnattu varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. JA OPETUSTYÖN PALVELUJAMME OVAT • Kartoitukset ja arvioinnit. Selvitämme oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeita. • Ohjauskäynnit. Tuemme oppilaan oppimis- ja osallistumismahdollisuuksia yhteistyössä koulun kanssa. • Tukijaksot. Etsimme käytännön ratkaisuja oppilaan tukemiseksi Ruskiksella tai omassa koulussa. • Työnohjaus ja konsultaatiot. Tuemme henkilöstöä toiminnan kehittämisessä ja työssä jaksamisessa. • Koulutus. Tarjoamme ammatillista täydennyskoulutusta tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa työskenteleville. KUMPPANINA TUKENA Ota yhteyttä, me autamme ja ohjaamme! LISÄTIEDOT Leea Paija, kehittämispäällikkö [email protected], puh. 040 354 826 OPPIMIS- JA OH JAUSKESKUS RUSKEASUON KOULU Tenholantie 15 , 00280 Helsink i puh. 0295 335 300, ruskis.fi
© Copyright 2024