Ruskiss-lehti 2/2014
Ruskiss Ruskiksen vuosijulkaisu 2 • 2014 Hyviä uutisia Ruskiksen iPad-luokasta! Tuoreita tutkimustuloksia & 125 vuotta aml V a j n e s k Ruski terveisiä maailmalta asin a u m u h juhla Ruskiss 2014 1 Ruskiksen vuosijulkaisu 2 • 2014 Sisältö 3 Pääkirjoitus Välillä uudistuminen edellyttää pysähtymistä ja katsomista menneeseen, rehtori Leena Airaksinen toteaa. 4 Lyhyet Ruskis isännöi kansainvälistä Comeniustapaamista. Vierailu ja vastavierailu SYKin kanssa. Urpo Hintsa 70 vuotta. Mehevä mitalisaalis Junior Games -kisoista. Kotisivut uudistuivat. Oodi sähköpyörätuolille. 8 Tien päältä Kansainvälisistä kongresseista haettiin tänäkin vuonna uutta tietoa ja tuoreita ideoita. 10 Ihana kamala TVT Punnittua puhetta Suomen koulujen tietoja viestintätekniikan osaamisesta. Valterikoulujen eValteri-hanke. Ruskiksen iloinen iPad-luokka. Koulutuksen Pilviväylän perimmäinen olemus. Oppimis- ja ohjauskeskus Ruskeasuon koulu 2 Ruskiss 2014 16 Ruskiksen ja 30 Selvitys kolmi- Ilkka Pirttimaalle Vuoden Vera. Fashion4 wheels-muotinäytös Helsingissä ja Tampereella. Perinteinen kirpputori ja Eltsun kisat. Opetus- ja kulttuuriministeriö selvitti, miten koulut ovat onnistuneet kolmiportaisen tuen toteuttamisessa. 26 Respectan teemapäivä 32 Tutkittua Yksi kevään odotetuimmista tapahtumista on Ruskiksen naapurissa toimivan Respectan teemapäivä. Ruskiksen osallistuminen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin jää usein turhan vähälle huomiolle. 27 Vuoroin vieraissa 34 Lehden lukijan ABC Ruskiksen kuusi oppilasta ja seitsemän työntekijää vieraili Viron Haapsalussa. AAC, Boccia, Comenius. HOJKS, inkluusio, konduktiivinen pedagogiikka. Tarkista täältä, mitä Ruskiss-lehdessä usein esiintyvät termit tarkoittavat. Vamlasin 125-vuotis- juhlahumua portaisen tuen toteutumisesta 28 OPS: Hyvä oppimisympäristö Peruskoulu saa vuoden 2016 alusta uudet, valtakunnalliset opetussuunnitelmat. Uudistusta varten rakennetaan myös valtion erityiskoulujen yhteistä Valteri-OPSia. Julkaisija Ruskis Oppimis- ja ohjauskeskus – Ruskeasuon koulu Tenholantie 15 00280 Helsinki puh. 02953 35300 [email protected] www.ruskis.fi Toimitus Päätoimittaja Leena Airaksinen Toimittaja Sari Lapinleimu Toimituskunta Eija Lindström Minna Rouste, Anne Keinänen, Peetu Toivonen, Minna Närhilä Ulkoasu Mervi Nygård, Graafinen Suunnittelutoimisto duo Oy Kannen kuva Pentti Hokkanen Kuvat yllä Kari Sorsa Annukka Autio Pääkirjoitus Ripaus kiitos! ”luovaa hulluutta”, Kädessäsi on uusin Ruskiss-lehti, josta toivon sinun löytävän juuri sinua kiinnostavaa luettavaa! Postilaatikkoon jaettu sanomalehti oli aikoinaan keskeinen tiedonvälityksessä. Nykyisin tiedonvälityksestä kilpailevat uudet tavat, ja käsin kosketeltava sanomalehti on vain yksi vaihtoehto. Kysymys kuuluu: miten löydämme oleellisen tiedon, joka on myös riittävän oikeaa? Opettajien tieto- ja viestintäteknisistä taidoista ollaan huolissaan. Koulujen opettajat edustavat eri sukupolvia. Osalle tieto- ja viestintätekniikka on tullut uutena ja ihmeellisenä ja osittain välttämättömänä pahana. Toisaalta diginatiivisukupolvi ei muusta tiedäkään. Lapset ja nuoret taas oppivat uusia asioita vapaa-aikanaan erilaisissa sosiaalisissa yhteisöissä ja verkostoissa. Oppimista tapahtuu epämuodollisissa tilanteissa, ja toiminta painottuu usein viihteelliseen käyttöön. Tieto- ja viestintätekniikan käyttäjät hyödyntävät sulavasti taitojaan sekä hyvässä että pahassa. Koulun tulisi kuitenkin kasvattaa lapset tulevaisuutta ajatellen, minkälainen se sitten tuleekin olemaan! Älypuhelin on jo lähes jokaisella. Kaikissa kouluissa ei ole rohjettu hyö- dyntää tilannetta, vaan puhelimet on nähty ennemmin häiriötekijöinä. Puhelinparkit ovat tosiasia. Ruskiksella puhelimen avulla työskentely ei usein onnistu oppilaan motorisen vamman vuoksi. Oppilaat ovat sitä vastoin ottaneet tabletit hyvin haltuun. Tablettien käyttäminen on selvästi lisännyt opiskelumotivaatiota. Oppikirjat ja valmiit materiaalit eivät sellaisenaan sovellu läheskään aina erityisen tuen oppilaiden käyttöön, ja opettajat valmistavat runsaasti yksilöllisiä materiaaleja oppimisen tueksi. Mobiililaitteet ovat avanneet mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa opetusta tavalla, joka on oppilaistakin mielekästä. “Tablettien käyttäminen on selvästi lisännyt opiskelumotivaatiota.” Erilaisten tietoteknisten välineiden ja ohjelmien käyttäminen vaatii opettajalta sopivaa asennetta, kiinnostusta ja uteliaisuutta uuteen, pelottomuutta ja ”ripauksen luovaa hulluutta”, jos lainaan innokkaiden opettajiemme kuvausta tilanteestaan. Me aikuiset saamme ponnistella tosissamme pysyäksemme edes yhden askeleen edellä nopsasti oppivia oppilaitam- me. Kouluttautuminen ja uuden opiskelu on jatkuva ja loppumaton prosessi. Uutta tulee koko ajan, jo olemassa olevia ohjelmia päivitetään, ja uusia ominaisuuksia ja mahdollisuuksia ilmestyy taukoamatta. Uudistuminen edellyttää välillä pysähtymistä ja katsomista menneeseen. Mekin olemme tänä vuonna katsoneet tulevaisuuden ohella menneisyyteen, kun 125-vuotisjuhlan tapahtumat ovat sopivasti piristäneet elämäämme! Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön kanssa vietämme yhteistä 125-vuotisjuhlaa teemalla ”Jokaiselle on paikkansa”. Juhlavuoden aikana on järjestetty tapahtumia, joista kerrotaan sekä tässä lehdessä, kotisivuillamme (www.ruskis.fi) sekä juhlavuoden omilla sivuilla (www.jokaiselleonpaikkansa.fi). Muuten – kotisivumme uudistuvat syksyn aikana. Voit jatkossa lukea netistä myös artikkelejamme! Leena Airaksinen, rehtori Ruskiss 2014 3 lyhyet Kommunikoiva Comenius- vierailu Ruskiksella Teksti: Minna Rouste Kuvat: Annukka Autio Ruskis sai 26.–28.3. vieraakseen viiden vastaavan eurooppalaisen koulun ja oppimiskeskuksen edustajat. EU-rahoitteiseen Comenius-hankkeeseen liittyvät vieraat tutustuivat Ruskeasuon koulun opetukseen ja erilaisiin tapoihin edistää kommunikointia ja osallistumista vammaisten oppilaiden kouluarjessa. Tämänkertaisen tapaamisen pääaiheeksi oli valittu monivammaisten lasten ja nuorten kommunikointi. Se oli jatkoa kaksivuotisen hankkeen ”Kommunikoi ja osallistu” -kattoteemalle. Vierailun ohjelmaa oli valmisteltu Ruskiksen Comenius-tiimissä ja AAC-yksikössä pitkin talvea. Vieraat osallistuivat kommunikointiradalle, jossa koulun oppilaat ja henkilökunta tutustuttivat kävijät erilaisiin kommunikointitapoihin. Erityisasiantuntijana kuultiin Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekin Kaisa Martikaista, joka esitteli Oiva-vuorovaikutusmallia. Ohjelmassa oli myös päivittäistä oppimisryhmien havainnointia. Vieraat seurasivat oppilaidemme opiskelua ja AACkeinojen monipuolista käyttöä taito- ja taideaineiden tunneilla, konduktiivisissa ryhmissä sekä äidinkielen tunneilla. Ruskiksen oppilaat esittelivät mielellään omia kommunikointitapojaan. Suurin osa vieraistamme oli Suomessa ensimmäistä kertaa. He tutustuivat kulttuuriimme muun muassa vierailemalla suomalaisessa kodissa, ja rohkeimmat pääsivät kokeilemaan myös saunaa. Helsingin keskustaan tutustuttiin Design-kävelyllä, jonka päätteeksi nautittiin suomalaisia tapaksia eli sapaksia ravintola Juuressa. Ruskis sai Comenius-tapaamisesta runsaasti kiitosta. Monet innostuivat kommunikointiradasta ja alkoivat suunnitella sen soveltamista omiin toimintaympäristöihinsä. Oiva-vuorovaikutusmalli herätti kiinnostusta, ja monet olisivat mielellään kuulleet lisää työskentelymallin toteuttamisesta käytännössä. Ruskiksen henkilökunnan ammattitaito AAC-keinojen tuntemisessa sekä niiden käyttämisessä kaikissa arjen tilanteissa herätti runsaasti huomiota. Seuraavaksi suuntaamme Saksan Müncheniin, jossa teemana on AAC varhaislapsuudessa. Numero Ruskiksen uima-altaaseen mahtuu 160 kuutiota fakta vettä. Jos altaan täyttäisi piimällä, se riittäisi 800 000 limpun leipomiseen. Kuva: Jussi koskela Valteri-verkosto näkyi ja kuului Educassa Tammikuun lopussa järjestetyt Educa-messut houkuttelivat Messukeskukseen lähes 14 000 kävijää. Valteriosaston teemana oli oppimisen ja koulunkäynnin tuen palvelut. Tämän teeman ympärille oli rakennettu Valteripuoti, jossa esiteltiin ja myytiin muun muassa oppimis- ja ohjauskeskusten julkaisuja, pelejä ja oppimateriaaleja. Asiantuntijakahvilassa kuultiin haastattelumuotoisia tietoiskuja, tarjottiin asiantuntijan keskustelupalveluja, esiteltiin erilaisia koulutushankkeita ja siemailtiin tietysti kahvia. Tapaamisiin Educassa jälleen ensi vuonna, tarkemmin sanottuna 23.–24. tammikuuta! 4 Ruskiss 2014 Mehevä mitalisaalis Junior Games-kisoista Teksti: Elisa Raivio // KUVAT: RUSKISLAISET Perinteiset Junior Games -kisat järjestettiin Kuortaneella 9.–10. huhtikuuta 2014. Samalla juhlittiin tapahtuman 25-vuotista taivalta. Kisoihin osallistui Ruskikselta reilut parikymmentä oppilasta. Mukana oli, tälläkin kertaa, niin ensikertalaisia kuin kisamatkakonkareitakin. Päivä alkoi linja-auton pakkaamisella sekä noin viiden tunnin ajomatkalla Kuortaneen urheiluopistolle. Matka sujui mukavasti eväitä syöden ja dvd:tä katsellen. Kisapaikalle saapumisen ja avajaisten jälkeen päästiin tositoimiin. Ensimmäisen päivän lajeina olivat sekasarjan salibandy sekä I luokan boccia, jossa sallitaan kourun käyttö. Mitalikantaan Ruskis pääsi kiinni saman tien: salibandyjoukkue voitti kultaa ja Ruskis II -bocciajoukkue hienosti pronssia. Muita ensimmäisen kisapäivän lajeja olivat keilailu ja puhallustikka. Iltaohjelmaksi Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry oli järjestänyt hohtokeilailua muista kouluista tulleiden oppilaiden kanssa. Ilta kului mukavasti seurustellessa ja päättyi herkullisesti smoothie- ja hedelmätarjoiluun. Toisen kisapäivän aloitti uinti. Lajeina olivat 25 metrin selkäuinti ja 50 metrin vapaauinti sekä viesti. Uimarit oli luokiteltu toiminnallisuuden mukaan, ja apuvälineuimareille oli oma luokkansa. Ruskislaiset saivat useita henkilökohtaisia mitaleita sekä viestikultaa. Samanaikaisesti keilahallissa heitettiin loistokkaita sarjoja! Keilailu on ollut Junior Games -lajina vasta muutaman vuoden ja tullut vuosi vuodelta suositummaksi. Laji sopii lähes kaikille, ja jos omat käsivoimat eivät riitä, apuvälineenä voi käyttää kourua. Keilakouru löytyy lähes kaikista pääkaupunkiseudun keilahalleista. Lounaan jälkeen Kuortanehallissa pelattiin vielä II luokan bocciaturnaus. Tapahtuma päättyi palkintojen jakoon, jonka jälkeen linja-auto täyttyi jälleen iloisista kisamatkalaisista. Mitalisaalis oli muhkea. Kaikkiaan ruskislaiset voittivat viisi henkilökohtaista kultamitalia, viisi hopeamitalia ja kolme pronssimitalia. Joukkuelajituomisina oli kultaa salibandystä ja viestiuinnista sekä pronssia bocciasta. Kisamatkat ovat hauskoja yhteisiä tapahtumia. Ne antavat mahdollisuuden siirtää tutussa kouluympäristössä harjoiteltuja taitoja käytäntöön. täh ? Mitä mikä Ruskiss-lehdessä on paljon asiaa niin koululaisillemme, vanhemmille kuin opetusalan ammattilaisille. Järjestämme monenlaisia tapahtumia, käytämme innovatiivisia opetusmetodeja ja osallistumme erilaisiin kehittämishankkeisiin. Tämä tarkoittaa toisinaan aikamoisessa termiviidakossa samoilemista. Tiedätkö sinä, mitä tarkoittaa inkluusio, Pover tai HOJKS? Jos et, se selviää sivun 34 sanastosta! Sähköpyörätuoli Minun iso, sininen ja hurja kallistuu, kulkee, ja hyppää Hyvin Minun ihana sähköpyörätuoli. - Jesse Jacobsen Ruskiss 2014 5 lyhyet Teatteria, peikkoja ja pajoja Teksti: Niina Laitinen ja Marketta Karvonen // Kuvat: Ruskislaiset Ruskis sai maaliskuun alussa mieluisia vieraita SYKistä eli Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. SYKin 3B-luokka oli valmistellut näytelmän ”Jokke-peikon metkut”, jota päästiin seuraamaan kaikkien ruskislaisten voimin. Lavalle pelmahtaneiden peikkojen edesottamuksia seurattiinkin silmä kovana. Esityksen jälkeen peikot kiertelivät tervehtimässä katsojia, joista vikkelimmät ehtivät saada tukevan otteen ohikulkevien vieraiden hännistä. Projekti aloitettiin Ruskiksen ja SYKin yhteisellä suunnittelulla. SYKistä suunnitteluun osallistuivat luokanopettaja Minna Konttinen ja erityisopettaja Erica Caselius-Engblom, Ruskikselta Marketta Karvonen ja Niina Laitinen. Tavoitteena oli rakentaa oppilaille mukava yhteinen kokonaisuus opetussuunnitelman taito- ja taideaineiden pohjalta. Projektin myötä kummankin koulun oppilailla oli mahdollisuus oppia uusia työtapoja. Ruskiksen oppilaat Frida Sund ja Jesse Valkonen kävivät pedagogisen johtajan Minna Rousteen kanssa SYKissä kertomassa koulustaan itse tehdyn kuvasarjan avulla. Samalla he toivottivat 3B-luokkalaiset tervetulleiksi esittämään näytelmää. Näytelmästä alkanut yhteistyö sai odotettua jatkoa vielä samaisen maaliskuun aikana. SYKin tiloissa yhteisvoimin järjestetyssä pajapäivässä palattiin peikkometsän tunnelmiin. Oppilaat työskentelivät koko päivän yhdessä. Porukka jakaantui neljään ryhmään, joista jokaisessa oli oppilaita molemmista kouluista. Pajoissa syntyi huovasta ja muttereista avaimenperiä peikkoluoliin, kehikkoneulontana peikon häntiä sekä kangasväreillä maalattu maisema peikkometsästä. Tämän maiseman oppilaat olivat suunnitelleet yhdessä isolle liitutaululle heti päivän alussa; piirtäjänä toimi koulun käsityönopettaja. Maalattu maisema jaettiin kahteen osaan, joten molemmille ystävyysluokille jäi mukava muisto yhteisestä työskentelystämme. 125 vuotta 6 Ruskiss 2014 Kotisivut uusiksi Ruskiksen kotisivuja on viimeistelty tarmokkaasti uuden graafisen ilmeen mukaisiksi. Myös rakennetta ja sisältöä on muokattu: sivustot julkaistaan syksyllä ja niiden toivotaan palvelevan oppilaita, vanhempia, opettajia ja kaikkia yhteistyökumppaneita entistä paremmin. Tavoitteena on ollut asiakaslähtöisyys, informatiivisuus, toiminnallisuus ja helppokäyttöisyys. Toivottavasti olemme siinä myös onnistuneet. Tikas – siinä se on Ruskiksella kävellessä näkee milloin missäkin väriraidoitettuja telineitä. Nyt telineiden värikäs raidoitus on löytänyt tiensä myös Ruskiksen uuteen graafiseen ilmeeseen. Ja syystä – siinä nimittäin kiteytyy konduktiivinen pedagogiikka, yksi Ruskiksen keskeisimmistä opetusfilosofioista. Tikas auttaa oppimaan. Sen avulla oppilas oppii istumaan itsenäisemmin, nousemaan ylös, liikkumaan pystyasennossa ja ratkomaan motorisia pulmia. Tikas-idea tulee Unkarista, konduktiivisen pedagogiikan luojan András Petön opeista, mutta värit ovat Ruskikselta. Ne tuovat iloa arkeen ja tukea toiminnan harjoitteluun. Ru s k i k s en ja Va mla sin 1 2 5 -vuotisjuh laga a la Helsingin Musiikkitalossa su 16.11.2014 klo 14–17. Koko perheen konsertti- ja tanssiaistapahtumassa esiintyy sekä vammaisia että ei-vammaisia muusikoita. Vierailevina tähtinä Pepe Willberg, Jussi Raittinen, Pave Maijanen ja Emma Salokoski, housebändinä tuttu Cellophane Flowers / Lentävä Pyörätuoli -orkesteri ja tanssiorkesterina Finnairin Pilots’ Big Band solisteinaan Kiki Rautio ja Mikael Konttinen. Lue lisää ja OSTA LIPUT ENNEN KUIN NE LOPPUVAT: www.jokaiselleonpaikkansa.fi Ruskiksen Rodos-matkat 40 v 70 v – Urpo Hintsa Teksti: Juha Salo Kuvat: Urpo Hintsan arkisto Urpo Hintsa toimi Ruskeasuon koulussa opettajana ja johtajana vuosina 1968–1999. Noihin aikoihin sisältyy koulun kannalta monia merkittäviä tapahtumia. Tammikuussa 2014 Urpo täytti 70 vuotta. Urpo Hintsa syntyi Viipurissa 25.tammikuuta 1944. Poika ehti varttua syntymäkaupungissaan vain puolivuotiaaksi, kun edessä oli evakkomatka Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua. Urpon isä Reino Hintsa oli Viipurin poliisipäällikkö ja yksi viimeisistä kaupungista poistuneista suomalaisista. Sodan jälkeen perhe asettui Helsinkiin, jossa nuori Urpo suuntautui vahvasti urheiluun. Jalkapallo vei miehen mukanaan, ja ura kulki Wiipurin Susien kautta 1960-luvun lopulla HIFK:iin, jonka riveissä Urpo saavutti mestaruussarjassa yhden hopean ja yhden pronssin. Urpo valmistui opettajaksi vuonna 1967. Seuraavana vuonna lehti-ilmoitus toi hänet Ruskeasuon kouluun, ja vuonna 1970 Urpo valittiin koulun johtajaopettajaksi. Tuohon aikaan Ruskis oli vielä säätiön ylläpitämä yksityinen koulu; valtiolle siirryttiin 1986. Ruskeasuon koulu oli eturintamassa maamme siirtyessä peruskouluun. Vaikka uuteen koulujärjestelmään siirtyminen päätettiin aloittaa pohjoisesta, oli Ruskis poikkeus: koulullamme järjestelyt alkoivat jo vuonna 1971. Siihen vaikutti Ruskiksen johtokunnan puheenjohtaja Erkki Aho. Urpo Hintsa oli aktiivisesti mukana työstämässä uutta opetussuunnitel- maa. Tämän tuloksena Ruskiksen oppilaat pystyivät muun muassa suorittamaan tavallisen keskikoulun oppimääriä tenttimällä läheisissä oppikouluissa. Ruskis oli 1980-luvun alkupuolella ensimmäisten koulujen joukossa aloittamassa sekä esikoulu- että kymppiluokkatoimintaa. ”Ruskis oli ensimmäisten joukossa aloittamassa esikoulu- ja kymppiluokkatoimintaa.” Vuonna 1974 alkoivat Ruskiksen toiminnan kannalta tärkeät leirikoulumatkat. Ajatuksena oli mahdollistaa myös vaikeavammaisten oppilaiden matkustaminen ulkomaille. Yhteistyökumppaneina olivat alkuvaiheessa KarAir ja hieman myöhemmin Finnair ja heidän Lentävä pyörätuoli -kampanjansa. Toimintaa ja varojen keruuta oli järjestämässä myös koulun aktiivinen naistoimikunta, josta myöhemmin muodostui Ruskiksen frendit ry. Ensimmäinen matkakohde oli Mallorca. Muutaman yrityksen ja erehdyksen kautta paikaksi vakiintui kuitenkin meille tuttu Rodos, jossa monet asiat suosivat vammaisia matkustajia. Urpo toimi lukuisten leirikoulujen matkanjohtajana. Eräänä aamuna vuonna 1989 rehtori Urpo Hintsan ovisummeria soitti Viron invaliidiliiton puheenjohtaja, joka oli vierailulla Suomessa. Tuolloin Viro ei ollut vielä itsenäinen. Hän esitti yhteistyötä maittemme erityisopetuksen välillä. Länsi-Virossa sijaitsevassa Haapsalussa oli yhteistyökouluksi sopiva Sanatoorne Internaat Kool. Vuonna 1991 tehtiinkin ruskislaisten ensimmäinen vierailu Haapsaluun, juuri uudelleen itsenäistyneeseen Eesti Vabaariikiin. Tästä alkoi pitkäaikainen suhde kahden koulun välillä. Suhde oli aluksi melko yksipuolinen – Suomen avustusta uudelleen nousevalle naapurikansakunnalle – mutta muuttui myöhemmin molemminpuoliseksi antoisaksi ajatustenvaihdoksi. Urpo Hintsan pitkäaikainen työura Ruskiksella vaihtui vuonna 1999 opettajantyöhön Malminkartanon Pihkapuiston koulussa, josta hän jäi eläkkeelle vuonna 2004. Eläkepäiviä täyttävät edelleen jatkuvien urheiluharrastusten lisäksi myös kolme lastenlasta. Kesäisin Hintsan perheen keskuspaikka on mökki Mäntyharjulla, Etelä-Savossa. Ruskeasuon koulu ei kuitenkaan ole unohtunut Urpon mielestä: hän on päättänyt lahjoittaa 70-vuotisjuhla-rahastonsa tuoton (2000 e) Ruskiksen leirikoulurahastoon. Kiitos Urpo, ruskislaiset toivottavat antoisia eläkevuosia! Ruskiss 2014 7 tien päältä Ruskis osallistuu vuosittain useisiin kansainvälisiin tapahtumiin: kongresseihin, seminaareihin ja messuille. Maailmalla vaihdetaan ajatuksia kollegoiden kanssa sekä haetaan tuoretta tutkimustietoa ja uusia ideoita kehittämistyön tueksi. Ruskiksen ammattitaito tulee esille postereiden, artikkelien ja asiantuntijapuheenvuorojen muodossa. Erilaisille pinnoille heijastettavia interaktiivisia pelejä näkyi monissa kojuissa. Kuvassa tanskalainen WizeFloor. BETT 2014: Kurkistus tulevaisuuden luokkaan Teksti ja kuva: Peetu Toivonen Lontoossa vuosittain järjestettävä opetusteknologiatapahtuma BETT (British Educational Training and Technology Show) veti uutuuttaan kiiltävän ExCel-messuhallin ääriään myöten täyteen. Tarjolla oli seminaareja, asiantuntijaluentoja ja luonnollisesti valtava määrä toinen toistaan näyttävämpiä messuosastoja. Mihin suuntaan opetusteknologia on menossa? Selvää on ainakin se, että pilvipalvelut ovat tulleet jäädäkseen myös opetusmaailmaan. Tarjolla oli kymmeniä erilaisia verkkopohjaisia kokonaisratkaisuja kouluille. IT:n suuret nimet Microsoft ja Google esittelivät näkyvästi omia palveluitaan. Tavallisen nettiselaimen kautta käytettävät ympäristöt tarjoavat työkaluja mm. oppilastiedon hallinnointiin; sähköisten oppimateriaalien ostamiseen, työstämiseen ja jakamiseen; etäkoulutusten järjestämiseen ja koulutehtävien samanaikaiseen työstämiseen sekä palautteen antamiseen. Nykyaikaiset oppimisympäristöt on rakennettu päätelaiteriippumattomiksi. Työskentely ei ole enää aika- tai paikkasidonnaista, vaan opettaja ja oppilas voivat osallistua kursseille 8 Ruskiss 2014 ja työstää materiaaleja milloin ja missä haluavat. Ainoa mitä tarvitaan, on mobiililaite ja verkkoyhteys. Kannettavat tietokoneet ovat edelleen suosituin tapa käsitellä tietoa, mutta tabletit ja älypuhelimet tulevat kovaa perästä. Laitteita ohjataan usein kosketusnäytön kautta. Näyttöjen koot vaihtelevat neljän tuuman kännyköistä valtaviin, yli 80-tuumaisiin kosketustauluihin. Uudenlaista näyttöteknologiaa edustivat erilaisille pinnoille heijastettavat, interaktiiviset näytöt ja liiketunnistukseen perustuvat pelit. “Pelillistäminen ja digitaalinen tarinankerronta ovat tulevaisuuden opettajan työkaluja.” Yleisöluennoilla pohdittiin oppimisen tulevaisuutta. Tulevaisuuden oppilaat eivät istu hiljaa pulpetissa vaan tutkivat käsiteltäviä ilmiöitä eri näkökulmista kukin tavallaan. Yhteistyö ja tiedon jakaminen ovat keskeisessä roolissa. Opettajan tehtävänä on kannustaa ja fasilitoida oppimista. Pelillistäminen ja digitaalinen tarinankerronta ovat tulevaisuuden opettajan työkaluja. Comenius-koulutus Grazissa: iPad erityisopetuksessa Teksti ja Kuvat: Juha salo Itävallan Grazissa järjestettiin huhtikuussa 2014 ”Inclusive Learning – using iPads and Tablets” -koulutus, joka toteutettiin EU:n Gruntvig / Comenius-projektin kautta. Koulutuksen tarkoituksena oli pohtia uuden teknologian mahdollisuuksia erityisryhmien opetuksessa ja kuntoutuksessa. Koulutuksen toteutti paikallinen yritys Atempo. Tämä Vammaisten nuorten työelämään valmentava keskus saa rahoituksensa valtiolta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana yli sata vammaista nuorta on löytänyt työpaikan Atempon kautta. Nuorilla opiskelijoilla oli talon puutarhassa omia viljelmiä, ja he pyörittivät rakennuksessa sijaitsevaa ravintolaa, joka huolehti myös kurssilounaista. Kurssilaisia oli kaikkiaan kuusitoista yhdestätoista Euroopan maasta. Kaikki olivat jollakin tavalla tekemisissä erityisopetuksen kanssa. Viikon aikana käsiteltiin monenlaisia ohjelmia kommunikoinnin apuvälineistä perinteisiin opetusohjelmiin ja peleihin. Jokainen esitteli vuorollaan omassa työssään käyttämiään sovelluksia ja materiaalia. Ruskiksella käytetyt musiikkisovellukset olivat monelle täysin uusia. ”Tulossa on suoraan aivoista käskynsä saavia langattomia vaihtoehtoja eri sovelluksille.” Kurssilla vieraili useita vammaisia esiintyjiä, jotka kertoivat uusista, oman elämänsä kannalta merkittävistä tietotekniikkaapuvälineistä. Nuori sokea nainen kertoi, miten hän hyödyntää iPadia arjessaan. iPadeissa oleva voiceover-toiminto kertoo ääneen, mitä kohtaa iPadin kalvolla hän painaa. Siritoimintoa taas voi ohjata puheen avulla, ja se etsii netistä ja ympäristöstä haluttua tietoa kameran avulla. Ympäristöä tunnistavat ohjelmat pystyvät kertomaan vaikka sen, että edessä on kukkaruukku puisella pöydällä. IPad-kurssin vetäjä, itävaltalainen Carl Baeck Atemposta (vas.), ja Juha Salo Ruskikselta (oik.). Perinteiset sähköposti- ja tekstiviestisovellukset ovat jo nyt helpottaneet vammaisten elämää. Uuden teknologian lähivuosina tarjoamat mahdollisuudet ovat kuitenkin aivan omaa luokkaansa. Erityisesti vaikeavammaisten elämää mullistavat lähivuosikymmeninä suoraan aivoista käskynsä saavat langattomat vaihtoehdot eri sovelluksille. MALLINA JENNERSDORFFIN IPAD-KOULU Kurssin aikana vierailtiin lähellä Unkarin rajaa sijaitsevassa Jennersdorfin koulussa. Koulu on Itävallan ensimmäinen iPad-koulu. Oppilaiden ikäjakauma vastaa suunnilleen suomalaisen peruskoulun 5.-9. luokkia. Oppilaita on 260, joista 135 käyttää omaa iPadia. Kaksi kolmesta opettajasta käyttää pääasiallisena työvälineenään tablettitietokonetta. Kodit ovat hankkineet laitteet oppilaille itse, mutta joissakin tapauksissa koulu on pystynyt tukemaan vähävaraisempia oppilaita. iPadia pidetään hyvin henkilökohtaisena työvälineenä. iPadeja ja SmartBoardia hyödynnetään kaikissa oppiaineissa. Koulun oppilaat olivat kohteliaita, iloisia ja innostuneita tablettien käyttäjiä. Luokkaretkelle Wieniin lähtevä luokka esitteli meille matkasuunnitelmansa. Karttaohjelma oli ladattu netistä kaikkien iPadeihin, ja siihen oli merkitty etukäteen luokkaretken vierailupaikat ja aikataulut sekä tarvittavat reittianimaatiot. Wienissä jokainen pysyisi helposti kartalla ilman ”online”-nettiyhteyttä. Jennersdorfin koulu on mukana eurooppalaisessa, iPadeihin liittyvässä, Creative Classroom Laboration -projektissa. Mukana on myös yksi suomalainen koulu. Itävaltalaisten erityiskehittämiskohteena on iPad-orkesteri, joka oli jo esiintynyt Brysselissä projektin kokoontumisessa. Tulevaisuuden koulussa oppikirjat näyttelevät entistä pienempää osaa. Jo nyt iPadissa on sovellus, jonka avulla kirjan kuvista saadaan kolmiulotteisia tai elävää kuvaa QR-koodin avulla. Uusia ideoita on syytä viedä käytäntöön varsin pian, etteivät ne pääse unohtumaan. Onneksi järjestäjät ovat laittaneet käsitellyt asiat pilvipalveluun, jossa ne ovat kaikkien kurssilaisten haettavissa ja käytettävissä. Tätä kautta me osallistujatkin voimme jatkaa hienosti alkanutta eurooppalaista iPadyhteyttämme. Kurssilaiset vierailulla Jennersdorfin iPad-koulussa. Ruskiss 2014 9 Ihana kamala tvt Teksti: Sari Lapinleimu // Kuva: pentti hokkanen Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen jää suomalaiskouluissa alle kansainvälisen keskiarvon edistyksellisestä infrastruktuurista ja hyvistä käyttökokemuksista huolimatta. Kasvatustieteilijä ja e-oppimisen asiantuntija Jarmo Viteli pohti tutkimustuloksen syitä ja listasi joukon TVT:n uhkia ja mahdollisuuksia. 10 Ruskiss 2014 Opettajien tieto- ja viestintätekniikan (TVT) hyödyntämisestä tehtiin vuonna 2013 kansainväinen tutkimus, Survey of Schools: ICT Education. Tutkimuksen mukaan Suomi jäi eurooppalaisen keskiarvon alapuolelle – koulujemme hyvästä varustelusta huolimatta. – Yksi syy on varmasti ajanpuute: tekniikkaan paneutumiseen ei tahdo jäädä aikaa. Toinen kokeilunhalua hillitsevä tekijä on epävarmuus. Kolmanneksi saatetaan kuvitella, että käytössä ei ole luotettavaa tekniikkaa, vaikka sitä oikeasti olisikin, Jarmo Viteli luettelee. Osaa, tahtoo, ei halua Viteli jakaa suomalaisopettajat TVTosaamisen ja -suhtautumisen perusteella kolmeen ryhmään. – Yhä useammat opettajat osaavat soveltaa tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa itselleen mieleisellä tavalla. Osalla opettajista olisi halu hyödyntää tai oppia hyödyntämään tekniikkaa, mutta osaaminen tai mahdollisuus kouluttautumiseen puuttuu. Kolmannen ryhmän muodostavat opettajat, jotka eivät näe TVT:n hyödyntämistä tarpeelliseksi. Kolmijako perustuu verkosta löytyvään Opeka-kyselyyn ja verkkopohjaiseen työkaluun, jonka avulla opettajat ja koulut voivat verrata tietoja viestintätekniikan opetuskäytön tasoaan valtakunnalliseen tilanteeseen. – Opeka tarjoaa palautetta yksittäiselle opettajalle, analyysejä ja raportteja koulun kehittämiseen, tukea TVT-suunnittelutyöhön sekä mahdollisuuden seurata ja arvioida kehitystyön tuloksia, Viteli sanoo. Merkittävä kulttuurimuutos TVT:n käytöstä on saatu hyviä tuloksia muun muassa lukemaan opettelemisen apuna: sen avulla yksilöllinen tavoiteasetanta, oppimishaasteiden määritteleminen sekä oppimisen analysointi ja seuranta on pystytty nostamaan aivan uudelle tasolle. Tekniikka mahdollistaa myös kurkistelemisen ihmisen elimistöön tai sukeltamisen monimutkaisten koneiden ja laitteiden syövereihin. – Tekniikka tarjoaa mahdollisuuden uudenlaiseen oppimiseen, verkostoitumiseen, erilaisiin yhteistyötapoihin ja ymmärryksen lisäämiseen, Viteli kiteyttää. Muutos näkyy luonnollisesti myös opettajan työssä. Kaikkitietävästä informaation jakajasta on sukeutumassa mielenkiintoa herättävien kysymysten asettaja ja tiedon lähteille johdattelija, oppilaiden yksilöllisten tarpeiden analysoija ja henkilökohtaisten oppimispolkujen rakentaja. ”Tämä on merkittävä kulttuurimuutos, jonka toteutuminen vaatii useiden sukupolvien työn.” – Tämä on todella merkittävä kulttuurimuutos, jonka toteutuminen vaatii useiden sukupolvien työn. Opettajilta se edellyttää myös vahvaa itsetuntoa, Viteli toteaa. Millaisia TVT-valmiuksia lapsille ja nuorille pitäisi sitten pystyä tarjoamaan? – Olennaisia asioita ovat medialukutaito ja kyky tuottaa mediakokonaisuuksia, ongelmanratkaisutaidot ja niihin liittyvä luovuus sekä kyky toimia toisten kanssa niin kasvotusten kuin virtuaalisestikin. Hyvä renki, huono isäntä Innokkaimmankin tekniikkauskovaisen on toki tiedostettava riskit. Tekniikan holtiton käyttö saattaa johtaa yksityisyyden vaarantumiseen, tekniikkalähtöinen lähestyminen puolestaan aitojen kohtaamisten vähenemiseen. – Meidän on opittava käyttämään tekniikkaa kriittisesti ja muistettava, että se on vain apuväline: tärkeintä koulutus- ja opetusalalla on aina elävän ihmisen kohtaaminen. Mitä nuorempia oppilaat ovat, sen tärkeämpää on myös opettajan tuki, arvostus, palaute ja kannustus, Viteli toteaa. Opettajalla on perinteisesti ollut valta päättää, miten oppiaineitaan opettaa. Tämä pätee myös TVT:n hyödyntämiseen. – Meillä tieto- ja viestintätekniikka kuuluvat periaatteessa kaikkiin oppiaineisiin. Tästä seuraa, etteivät ne kuulu erityisesti kenellekään. Oppilaat saattavatkin joutua hyvin epätasa-arvoiseen asemaan näiden valmiuksien saamisessa. Pidetään hyvästä huolta! Vitelin mielestä suomalainen koululaitos ja opettajat ovat edelleen varsin arvostettuja. Tämän arvostuksen ylläpitäminen vaatii kuitenkin jatkuvaa kehittymistä – eikä vähiten tieto- ja viestintätekniikan hallitussa hyödyntämisessä. – Jos opettajat eivät ota uusia teknisiä mahdollisuuksia käyttöön, he eristävät oppilaitaan muusta maailmasta ja sen lukuisista verkostoista ja rajaavat heidän mahdollisuuksiaan toteuttaa itseään ja osallistua elämään. Koulun uskottavuus ja arvostus saattavat heikentyä, mikä houkuttelee markkinoille muita, maksullisia palveluntarjoajia. Tämä puolestaan lisää epätasaarvoisuutta eri koulujen ja oppilaiden välillä, Viteli varoittelee. – Olemme uuden polun alkutaipaleella ja tarvitsemme roppakaupalla uteliaisuutta, myönteistä asennetta ja kokeilunhalua – sekä tietysti opastusta ja avointa keskustelua. Toimivan koulujärjestelmän rakentaminen on ollut suuren ja pitkän työn tulos. Siitä tulee pitää huoli myös jatkossa. Jarmo Viteli on tutkimusjohtaja Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikössä. HAASTEITA ISOSTI TVT haastaa opettajat, mutta myös tutkijat, opettajakoulutuksen, koulut ja oppilaiden perheet, Jarmo Viteli toteaa. Tutkijoiden pitäisi pystyä tuottamaan yhdessä opettajien kanssa entistä selkeämpiä tutkimusasetelmia sekä tutkimuksia siitä, millä tavoin toivottuja oppimistuloksia saadaan aikaan tekniikkaa ja oppimisympäristöä hyödyntämällä. Tämä on iso kansainvälinen keskustelu. Koulutusta tulisi uudistaa siten, että kaikilla valmistuvilla opettajilla olisi valmiudet TVT:n hyödyntämiseen opetuksessa. Opettajille pitäisi pystyä tarjoamaan mahdollisuus tieto- ja viestintätekniikkaan perehtymiseen sekä TVT-tietoisuuden lisäämiseen. Kotien roolin kirkastaminen ja tekniikkaan liittyvän yleisen ymmärryksen lisääminen. Kaikki pelaaminen ei ole pahasta, lapset ovat yksilöitä, ja eri ihmisille sopivat erilaiset asiat. Ruskiss 2014 11 eValteri: Tasa-arvoa tieto- ja viestintä- tekniikan avulla Teksti: Sari Lapinleimu // Kuva: Annukka Autio Valteri-verkoston eValteri-hankkeen taustalla on kunnianhimoinen tavoite: kaikille Suomen kunnille, kouluille ja lasten oppimisen kanssa työskenteleville halutaan saada yhdenvertaiset oppimisen ja koulunkäynnin tuen palvelut. Oppilaiden tärkeimmäksi TVT-valmiudeksi nousi kaikkien ammattiryhmien vastauksissa tiedonhaku, toteaa kehittämispäällikkö Leea Paija. – Tämä hanke on tosi mielenkiintoinen! Se tuo koulutyöhön piristystä, uusia ulottuvuuksia ja lisämotivaatiota, koulunkäynninohjaaja Satu Riihelä sanoo. – Olen oppinut työn ohessa uusia taitoja ja pohtinut, miten iPadin tarjoamia mahdollisuuksia voi soveltaa liikunta- ja monivammaisten lasten ja nuorten kanssa. Riihelä puhuu Ruskiksen iPad-luokasta, joka on osa opetushallituksen rahoittamaa, Valteri-keskusten yhteistä eValterihanketta. Vuoden alussa alkaneen hankkeen on määrä jatkua vuoden loppuun, ja muodossa tai toisessa myös sen jälkeen. Jokaisella keskuksella oma osahanke Kuuden Valteri-keskuksen yhteisessä eValteri-hankkeessa on mukana yhteensä viisisataa oman alansa ammattilaista. Jo- 12 Ruskiss 2014 kaisella keskuksella on oma tieto- ja viestintätekniikan (TVT) hyödyntämiseen liittyvä osahankkeensa. Mäntykankaan eHoppi-hankkeessa oppilaille rakennetaan henkilökohtaisia oppimisympäristöjä, Svenska skolan för synskadade / SPERESissä digitaalista pedagogista työkalua oppimisen ja koulunkäynnin tueksi. Tervaväylässä pohditaan, miten ympäristönhallintaa ja estettömyyttä saadaan parannettua hyvinvointiteknologian avulla. Onervassa osahankkeita on kaksi. Yhtäältä mietitään, miten mobiililaitteita voidaan hyödyntää näkövammaisen lapsen liikkumistaidon ja kehonhallinnan edistämisessä. Toisaalta kehitetään omaa verkkopalvelua, Onettia, monipuoliseksi ja vuorovaikutteiseksi kokonaisuudeksi. Mikaelin Monni-hankkeessa rakennetaan verkkovälitteistä yläkoulua kotona opiskeleville 7.–9.-luokkalaisille. Ruskik- sen teemana on puolestaan Tulevaisuuden koulu – Oppikirjaton luokka sekä iPadien käyttö kommunikoinnin, opetuksen ja ohjauksen tukena. Vaikka projektit ovat omia, verkoston tavoite on yhteinen. – Valteri-verkoston kuuden oppimis- ja ohjauskeskuksen perustehtävä on oppimisen ja koulunkäynnin tuen palvelujen tarjoaminen. Kaikille Suomen kunnille, kouluille ja lasten oppimisen kanssa työskenteleville pyritään tarjoamaan yhdenvertaiset oppimisen ja koulunkäynnin tuen palvelut tieto- ja viestintätekniikan osaamista ja työvälineitä monipuolisesti hyödyntäen, Ruskiksen kehittämispäällikkö ja eValteri-ohjausryhmän puheenjohtaja Leea Paija kiteyttää. Askel kerrallaan kohti tavoitetta Valteri-verkoston yhteinen eValteri-hanke käynnistyi vuoden alussa sisäisellä viestinnällä sekä henkilöstöä osallistamalla ja sitouttamalla: työntekijöille järjestetyissä infotilaisuuksissa kerrottiin hankkeen käynnistymisestä, tavoitteista ja aikataulusta. Toinen askel oli kunkin keskuksen osahankkeen määrittely ja kolmas henkilöstön TVT-osaamiskartoitus. Tällä hetkellä meneillään ovat koulutukset, konsultaatiot, sisäinen vertaistuki ja mentorointi osaamisen vahvistamiseksi. Valteri-verkostolle luodaan yhteisiä työympäristöjä ja -välineitä, kuten yhteistä intraa ja oppimisympäristöä. – Intralla haetaan työskentelyalustaa, joka mahdollistaa muun muassa dokumenttien tallentamisen, jakamisen ja yhtaikaisen työstämisen; projektihallinnan, kalenteritoiminnot ja videoneuvottelutyökalut sekä Yammerin kaltaisen sosiaalisen työskentelyalustan. Tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutusta sekä helpottaa keskuksista löytyvän osaamisen paikallistamista ja jakamista, Paija kertoo. Keskusten välisen, vuorovaikutukseen ja sidosryhmäyhteistyöhön soveltuvan oppimisympäristön tulisi tarjota mahdollisuus täydennyskoulutusten sekä ohjaus- ja konsultaatiopalveluiden toteuttamiseen. Yhteisten työvälineiden kehittäminen on osoittautunut mielenkiintoiseksi, mutta myös haastavaksi. Yksi selvittelyä vaativista kysymyksistä on tietoturva. Miten varmistetaan esimerkiksi se, että oppilaan ja ohjaajan välisissä videokeskusteluissa käsitellyt asiat eivät kantaudu asiaankuulumattomien korviin? – Alussa kuvittelimme löytävämme yhden kokonaisvaltaisen ratkaisun, joka vastaa kaikkiin tarpeisiimme. Aika nopeasti kuitenkin kirkastui, että meidän on koottava tarvitsemamme työkalupakki yksittäisistä palveluista. Selvää on, että niiden löytäminen vaatii paljon valmistelutyötä – ja että tekemistä riittää vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin. Kannustavaa palautetta Vaikka päivät ovat pitkiä ja haasteita rittää, Paija puhkuu intoa ja uskoo asiaan 110-prosenttisesti. Myönteisellä mielellä on ollut myös Ruskiksen henkilökunta ja koko Valteri-verkoston henkilöstö, vaikka joukkoon mahtuu toki ihmettelijöitä ja epäilijöitäkin. – Kun viestintä alkoi, hyvä lopputulos oli jo määriteltynä; perustelu hankkeelle tuli siis sieltä. Lisäksi maaperää pehmitti kansainvälisen TVT-tutkimuksen tuloksista käyty julkinen keskustelu. Suomalaiskouluthan jäivät tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä alle kansainvälisen keskiarvon. Hyvää pohjaa tulevalle tekemiselle loi myös hankkeen alkuvaiheessa toteutettu osaamiskartoitus. Kartoituksen avulla työntekijät pohtivat, millaisia TVT-valmiuksia oppilaat tarvitsevat tulevaisuudessa, ja millaista tukea he näiden valmiuksien hankkimisessa kaipaisivat. Samalla hahmottui kyselyyn vastanneiden oma rooli, osaaminen ja koulutustarve. – Jokainen Valteri-keskus toteutti kartoituksen omalla tavallaan ja teki kyselyn valitsemilleen ammattiryhmille. Meillä kysely tehtiin kaikille. Näin siksi, että joka ikinen työntekijä avustajia ja autonkuljettajia myöten tarvitsee työssään tietoja viestintätekniikkaa, Paija toteaa. Hankkeen etenemistä voi seurata parhaiten osoitteessa evalteri.fi 5 eValterin visiota 1 Huippuosaava oppimis- ja ohjauskeskusverkosto, jonka henkilöstö käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa päivittäisessä työssään ja jolla on yhteiset käytännöt osaamisen ja jatkuvuuden varmistamiseksi ja kehittämiseksi. 2 Valtakunnallinen oppimis- ja ohjausverkosto palvelee kuntia, kouluja, opetushenkilöstöä ja oppilaita yhdenvertaisesti koko maassa ”yhden luukun” palveluperiaatteella. Ohjausta ja neuvontaa tarjotaan sekä henkilökohtaisesti että verkossa, ja oppilas saa tarvitsemansa tuen joko lähikoulussaan tai Valteri-verkoston koulussa. 3 Oppilaan ohjauksessa käytetään tarkoituksenmukaisesti uusimman teknologian mukaisia pedagogisia ratkaisuja oppimistulosten parantamiseksi sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämiseksi. 4 Valteri-verkostolla on yhteinen ja toimiva sähköinen oppimisympäristö, joka palvelee sekä verkoston sisäistä kouluttautumista että sidosryhmien koulutus- ja ohjaustoimintaa. Sähköisen oppimisympäristön ansiosta palvelut ovat saavutettavissa aiempaa tasa-arvoisemmin. 5 Valteri-verkoston jäsenet käyttävät yhteistä oppimisympäristöä keskinäiseen vuorovaikutukseen, osaamisen jakamiseen ja kehittämiseen. Ruskiss 2014 13 iloa Ruskiksen iPad-luokka: ja tehoa oppimiseen Kun Ruskiksen iPad-luokan oppilaat saivat henkilökohtaiset tablettinsa, riemunkiljahduksista ei tahtonut tulla loppua. Teksti: Sari Lapinleimu // kuvat: Pentti hokkanen Erityisluokan opettajat Niina Laitinen ja Marketta Karvonen vaikuttavat väsyneiltä, mutta yhtä kaikki onnellisilta. Vaikka eValteri-hankkeen myötä perustettu iPad-luokka on pitänyt heidät vuoden alusta lähtien kiireisinä, lupaavat käyttökokemukset kannustavat jaksamaan ja jatkamaan. Parivaljakko luotsaa yhteisvoimin kahden luokan oppilaista muodostuvaa ryhmää, jota jaetaan tilanteen ja tarpeen mukaan erilaisiin oppimisryhmiin. Tätä 16 oppilaan porukkaa opettajineen kutsutaan iPad-luokaksi. – Luokka on Ruskiksen tapa toteuttaa omaa eValteri-osahankettaan, jonka teemana on ”Tulevaisuuden koulu – oppikirjaton luokka”. Se liittyy myös osallisuuden kehittämiseen: siihen, miten koulun oppilaat pystyvät osallistumaan elämässään mahdollisimman monenlaiseen toimintaan, Laitinen toteaa. Livestriimausta ja ansiokkaita esitelmiä Luokan oppilailla on henkilökohtaiset iPadit, joiden asetukset ja ohjelmat on räätälöity jokaisen omia tarpeita ja toiveita kuunnellen. Niiden on tarkoitus kulkea haltijansa mukana niin tunneilla, välitunneilla kuin vapaa-aikanakin. – Oppilaat ovat olleet todella innostuneita. Hillintääkin on kyllä tarvittu, 14 Ruskiss 2014 laitteet kun on otettu luokkaan ensisijaisesti pedagogisina välineinä, ei pelivälineinä, Laitinen sanoo. Tabletteja on käytetty menestyksekkäästi muun muassa livestriimaukseen. – Osa porukasta on lähtenyt retkelle ja ottanut kohteesta yhteyden luokkaan iPadilla. Luokassa katsotaan lähetystä isolta näytöltä ja jutellaan kyseisen porukan kanssa livenä. Retkeilijät voivat näyttää, missä ovat, ja luokassa istujat puolestaan pyytää heitä esittämään oppaalle kysymyksiä tai vaikka ostamaan tuliaisia, Karvonen kertoo. ”Eri tyyppisille oppilaille pyritään iPadin avulla löytämään erilaisia oppimistapoja.” IPadit ovat tuoneet uutta potkua myös esitelmien tekemiseen. Surffaaminen netin ja työstettävän asiakirjan välillä sujuu iPadilla helpommin kuin läppärillä, mikä näkyy tiedonhaun lisääntymisenä. – Oppilaat etsivät tietoa ahkerasti ja osaavat suhtautua tietolähteisiin ja valokuviin entistä kriittisemmin. Esiintymisvarmuutta on tullut lisää ja vastavuoroista keskustelua opettajien kanssa syntynyt aikaisempaa enemmän, Laitinen luettelee. Materiaali oppijan mukaan Erityyppisille oppijoille pyritään iPadien avulla löytämään erilaisia oppimistapoja. Omalle tabletille voidaan hakea eri lähteistä juuri itseä kiinnostavaa ja omaa oppimistyyliä tukevaa materiaalia. – Esimerkiksi toisen maailmansodan voi ottaa haltuun yhtä hyvin ihmiskohtaloiden kuin tapahtumapaikkojen kautta, Karvonen selittää. Tavoitteena on hyödyntää myös eri oppiaineiden yli meneviä linkkejä. – Mitä jääkaudella tapahtui eri puolilla maailmaa, ja miten se vaikutti kotimaan historian kulkuun? Asioiden ristiinlinkittäminen onnistuu helposti, kun kaikki tieto kerätään yhdelle koneelle, ja käsiteltyihin asioihin on helppo palata, kun tieto kulkee koko ajan mukana, Laitinen toteaa. Myös oppimisen työkalut, kuten muistiinpanotekniikat, on mahdollista valita yksittäisen oppilaan toiveiden mukaan. – Kirjoittaminen ja muistiinpanojen tekeminen tuottaa monille oppilaille vaikeuksia. Kun muistiinpanot saa tehdä vaikka piirtämällä ja puhumalla, ankara puurtaminen saattaa muuttua kivaksi ja innostavaksi työskentelyksi, Karvonen kertoo. Vuoropuhelua koulun ja kodin välillä Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista on kodin ja koulun yhteistyön tiivistäminen: vanhemmat haluavat saada tietoa lapsensa koulupäivistä ja opettajat vastaavasti kodin kuulumisista. – Tavoitteena on, että oppilaat ottavat iPadinsa perjantaisin kotiin ja että niiden mukana kulkee pieniä videoklippejä koulupäivän kulusta. Laitteet toimivat siis reissuvihkoina, joihin saadaan perinteisen tekstin lisäksi myös kuvaa ja liikkuvaa kuvaa. Vastaavasti oppilaat voivat ottaa viikonlopun aikana kuvia tekemistään havainnoista maanantaitervehdykseksi luokalle, Laitinen kertoo. Myös kotiläksyjen tekemisen uskotaan nousevan syksyn mittaan uusiin ulottuvuuksiin. – Läksyjä voidaan antaa ja tehdä videoklippimuodossa. Videolle on kätevää ikuistaa esimerkiksi kotona tapahtuva siivoamistehtävä tai pöydän pinta-alan mittaaminen. Koko tiimi koulutettu IPad-luokassa työskentelee noin 15 ammattilaista. Niin hoitajat, terapeutit kuin sairaanhoitajatkin on perehdytetty laitteen saloihin. – Meidän kahden vastuulla on ollut yhteisen sanaston luominen, oppilaskohtaisten tavoitteiden määritteleminen sekä se, miten laitteita hyödynnetään opetuksessa. Kaikki luokassa työskentelevät ymmärtävät kuitenkin perusperiaatteet ja pystyvät näin toimimaan tunneilla oppilaiden tukena, Laitinen toteaa. Projekti on edennyt vauhdikkaasti ja hyvässä hengessä. Vanhempien suhtautuminen ja heiltä saatu palaute on ollut kannustavaa. Kantapäät ovat kuitenkin joutuneet ajoittain lujille: asioita on tehty yrityksen ja erehdyksen kautta, ja tekemistä on ollut paljon! – Suurin haaste on ollut sopivien ja toimivien ohjelmien löytäminen, tietosuojavaatimukset ovat niin kovat. Tämän eteen koulun ATK-osasto on tehnyt todella paljon töitä. Töitä ovat teettäneet myös luokkajärjestelyt sekä tekniset ongelmat. Oppitunteja ei voikaan suunnitella pelkän tekniikan varaan: takataskussa on aina oltava varasuunnitelma. Hankkeen etenemistä voi seurata osoitteessa evalteri.fi Koulutuksen Pilvi- väylä Opetus- ja kulttuuriministeriössä työskentelevä erikoissuunnittelija Thomas Vikberg väänsi rautalangasta, mistä Koulutuksen Pilviväylä -projektissa on kyse Mitä Koulutuksen Pilviväylä -projektissa tehdään? – Aloitetaan mielummin siitä, mitä projektissa ei tehdä. Emme mieti digitaalisten apuvälineiden pedagogista arvoa tai sitä, millaisia tavoitteita digitaaliselle oppimiselle halutaan asettaa. Tämä pohdinta tapahtuu opetushallituksessa kolmensadan asiantuntijan voimin. Emme ole myöskään tilaamassa kouluille yhtä yleispätevää kokonaisjärjestelmää tai oppimisympäristöä, joka ajetaan väkisin kaikkiin kouluihin. Eikä opettajia pakoteta jakamaan ilmaiseksi materiaalejaan; tällaistakin pelkoa on ilmassa ollut. Sen sijaan kehitämme palvelua, johon erilaiset oppimisympäristöt voivat integroitua. Tavoitteena on, että koulut saavat nykyistä helpommin käyttöönsä sellaisia eri toimittajien tarjoamia apuvälineitä, joita ne haluavat ja jotka tukevat digitaaliselle oppimiselle asetettuja tavoitteita. Miksi tällaista projektia tarvitaan? – Digitaalista oppimista tukevien apuvälineiden hankkimiseen ei ole mitään yksinkertaista formaattia tai käytäntöä. Koulut joutuvat ostamaan kokonaispaketteja, joiden kanssa ne ovat sitten naimisissa. Kunnan IT-hankinta saattaa tehdä hankintapäätökset kaikkien alueen koulujen puolesta, vaikka koulujen ja yksittäisten opettajienkin tarpeet ovat perin erilaisia. Hankinnan pitäisi olla niin helppoa, että jokaisella koululla olisi mahdollisuus ostaa juuri sellaisia palveluja kuin haluaa niin pitkäksi aikaa kuin haluaa. Mitä Koulutuksen Pilviväylä tarkoittaa käytännössä? – Sitä, millaiseksi palvelu muodostuu, ei tiedä vielä kukaan. Lopputulos voi olla esimerkiksi basaari- tai kauppapaikkatyyppinen konsepti: eräänlainen nettikauppa koulujen tarvitsemille digitaalisille palveluille. Haluamme luoda paikan, jossa eri toimittajien digitaalisia tuotteita saadaan näkyville ja ostettavaksi tiettyjen standardien mukaan. Ajatuksena on, että koulujen käyttämät palvelut toimivat pilvessä kuten Google Drive, Spotify ja Netflix, ja niitä käytetään sovittua korvausta vastaan. Koulun ei siis tarvitse hankkia konkreettista tuotetta, asentaa sitä koneelleen tai huolehtia ohjelman ylläpitämisestä. Mitä palvelut voisivat olla? – Koska mitään valmista ei ole, heittelen villejä arvauksia. Koulu ei enää osta tiettyä oppikirjaa vaan hankkii sen palveluna esimerkiksi vuodeksi eteenpäin. Julkaisija puolestaan sitoutuu päivittämään kirjaa koko tämän ajan. Matematiikan työkirjaan ostetaan tehtäväsettejä eri toimittajilta. Tai jos käytössä olevan oppimisalustan päiväkirja ei syystä tai toisesta sovi tarkoitukseen, tarkoituksenmukaisen vaihtoehdon voi ostaa palveluna tai osaksi koulun käyttämää oppimisympäristöä. Missä vaiheessa projekti on menossa? – Ensimmäinen hyvin yksinkertainen pilotti valmistui kesän aikana. Sen avulla mietitään, yhdessä palveluntarjoajien ja -tarvitsijoiden kanssa, miten palvelua lähdetään jatkokehittämään. Ensimmäistä versiota tullaan pilotoimaan muutamassa koulussa, ja tiedossa on myös joukko asiasta kiinnostuneita yrityksiä. Jos ensimmäinen lähestyminen ei toimi, se heitetään romukoppaan ja aletaan työstää seuraavaa. Ensimmäisiä tuotantoversioita nähdään varmaan vuoden 2015 aikana. Keitä ministeriön projektitiimiin kuuluu? – Projektipäällikkö Jarkko Moilanen, jolla on vahva tausta iT-kehityksestä, avoimen lähdekoodin kehityksestä sekä start-upeista. Opettajana, rehtorina ja sivistystoimen johtajana toiminut Merja Lehtonen. Sekä allekirjoittanut, joka tulee yliopistopuolelta ja jonka ydinosaamista on opetuksen kehittäminen. Tiimi on kompakti, mutta yhteistyötä tehdään lukuisien eri tahojen kanssa. Seuraa twitterissä: @pilvivayla Ruskiss 2014 15 125 vuotta ! a a l h u j ä t h Y TEKSTI: MINNA NÄRHILÄ // Kuvat: KARI SORSA, ANNUKKA AUTIO Vamlas ja Ruskis ovat juhlistaneet 125-vuotista taivaltaan pitkin vuotta. Yhteisiä ja omia tapahtumia on riittänyt Vuoden Veran valinnasta muotinäytöksiin ja iloisesta kirpputoripäivästä Eltsun kisoihin. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Vamlas viettää 125-vuotisjuhlavuottaan yhdessä Ruskiksen oppimis- ja ohjauskeskuksen kanssa. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön perusti vuonna 1889 helsinkiläinen opettaja ja nais- ja yhdistysaktivisti Vera Hjelt yhdessä ystäviensä kanssa. Uuden “Raajarikkoisten auttamisyhdistyksen” tehtävänä oli tukea vammaisia lapsia ja nuoria, jotta he saisivat koulutusta ja mahdollisuuden ansaita elantonsa työllä. Juhlavuoden teema ”Jokaiselle on paikkansa” korostaakin, että jokaiselle, myös vammaisille lapsille ja nuorille, on paikkansa yhteiskunnassa. Tämän tavoitteen eteen Vamlas ja Ruskis haluavat tehdä entistäkin enemmän töitä. Juhlavuoden suojelijana on tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio. Tapahtumia ja tilaisuuksia joka makuun Juhlavuotta on vietetty usein eri tapahtumin ja tilaisuuksin niin Helsingissä kuin Tampereella. Vammaisten lasten ja nuorten osallisuutta yhteiskunnassa esille nostava Vuoden Vera -palkinto jaettiin huhtikuun puolivälissä Helsingin yliopiston Minervatorilla, ja kuun lopulla eurovaaliehdokkaat kokoontuivat keskustelemaan vammaisuudesta ja kuntoutuksesta Euroopassa. Toukokuussa Fashion4wheels–muotinäytös valloitti Tampereen Koskikeskuksen sekä Kampin kauppakeskuksen Helsingissä. Muotinäytöksessä esiintyi neljä vammaista nuorta naista, joille Metropolian ammattikorkeakoulun opiskelijat olivat suunnitelleet kaksi asukokonaisuutta. Ompelutyöt teetettiin ammattiopisto Stadian opiskelijatyönä. 16 Ruskiss 2014 Sarjakuvakokoelmia syyskirppiksellä Elokuussa, heti koulun alettua, starttasi jo perinteeksi muodostunut Ruskiksen syyskirpputori. Kirpparilla kerättiin varoja opiskelunsa päättävien yhteistä Rodoksen matkaa varten. Päivää vauhditti koulun oma Cellophane Flowers / Lentävä Pyörätuoli -orkesteri, ja myös soppatykki porisi iloisesti koko tapahtuman ajan. Myyntipöydät notkuivat, kuten kirpputorilla kuuluu, ja tarjonnan kruunasivat Jussi Raittisen lahjoittamat levyt ja upea valikoima erilaisia sarjakuvalehtien vuosikertoja. Eltsussa kisailtiin hyvässä hengessä Vuosi ei olisi mitään ilman Ruskeasuon koulun oppilaiden urheilutapahtumaa eli Eläintarhan kentällä järjestettäviä Eltsun kisoja. Koko päivän kestävät kisat järjestettiin torstaina 4.9. Tänäkin vuonna oppilaat ottivat mittaa toisistaan mm. kelauksessa, sähkäripujottelussa, pallonheitossa ja hernepussin tarkkuusheitossa. Urheilijoita siivitti marssimusiikkia soittava puhallinorkesteri. Kisoja olivat toteuttamassa myös Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijat. Vuoden huipennus: Musiikkitalon juhlagaala Juhlavuoden kohokohta on Musiikkitalossa sunnuntaina 16.11. järjestettävä juhlagaala, joka koostuu upeasta konsertista ja iloisista tanssiaisista. Koko perheen tapahtumassa esiintyvät rinta rinnan sekä vammaiset että ei-vammaiset muusikot. Esiintyjiä ovat upean paluun tehnyt Pepe Willberg, Emma Salokoski, Pave Maijanen sekä konserttia juontava Jussi Raittinen. Housebändinä toimii tuttu Cellophane Flowers / Lentävä Pyörätuoli -orkesteri, ja vieraita tanssittaa Finnairin Pilots’ Big Band solisteinaan Kiki Rautio ja Mikael Konttinen. Tätä hienommin ei vuotta 2014 voisi päättää! Ruskiss 2014 17 125 vuotta aa! Yhtä juhl BlindSquare- sovelluksen kehittäjälle Vuoden vera TEKSTI MINNA NÄRHILÄ // Kuvat:MATTI IMMONEN Vuoden Vera -palkinto ojennettiin tänä vuonna MIPsoftin toimitusjohtaja Ilkka Pirttimaalle. Tilaisuus jatkui juhlapaneelilla, jossa keskusteltiin vammaisten lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksista. Huhtikuun 11. päivänä Helsingin yliopiston Minervatorille kokoontui joukko vammaistutkimuksen ja feministisen tutkimusalan edustajia. Aamulla avattiin AGORA-tutkimuskeskus, joka keskittyy kasvatuksen ja koulutuksen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon tutkimiseen. Päivän lopuksi luovutettiin Vamlasin ja Ruskiksen Vuoden Vera -palkinto ja järjestettiin juhlapaneeli aiheesta ”Vammaisten lasten ja nuorten osallisuuden mahdollisuudet ja reunaehdot”. Vuoden Vera myönnettiin henkilölle, joka on edistänyt merkittävästi vammaisten lasten ja nuorten osallisuutta yhteiskunnassa. Kilpailuun oli ilmoittautunut yhteensä 26 osanottajaa, minkä lisäksi palkintoraati oli itse miettinyt sopivia ehdokkaita. Raati, johon kuuluivat vammaisfoorumin puheenjohtaja Merja Heikkonen, asiantuntija Tuomas Tuure, historioitsija Tuula Vuolle-Selki, rehtori Leena Airaksinen ja toiminnanjohtaja Pauliina Lampinen, päätti myöntää palkinnon MIPsoftin toimitusjohtaja Ilkka Pirttimaalle. Pirttimaa on kehittänyt näkövammaisille suunnatun, iPhonella toimivan BlindSquare-mobiilisovelluksen. Sovellus helpottaa näkövammaisten itsenäistä liikkumista, vähentää eksymisen vaaraa ja rohkaisee osallistumaan harrastuksiin ja tapahtumiin. Pari vuotta sitten kehitetty, iPhonella toimiva ja yli 20 kielelle käännetty BlindSquare on saanut runsaasti käyttäjiä eri puolilta maailmaa. Se hakee tietoa ympäristöstä FourSquare- ja OpenStreetMap -palveluista ja hyödyntää tehokkaasti avointa dataa. Raati totesi Pirttimaan keksinnön osoittavan vahvaa innovatiivisuutta ja tukevan vammaisten ihmisten käytännön toimintaa. Vaikka palvelu auttaa ensisijaisesti näkövammaisia, sitä voivat hyödyntää myös henkilöt, joilla ei näkövammaa ole. 18 Ruskiss 2014 Rehtori Leena Airaksinen ojensi Pirttimaalle Vuoden Vera -tunnustuksen. Kiitospuheessaan mobiilisovelluksia kehittänyt Ilkka Pirttimaa löysi yhteneväisyyksiä omasta ja Vera Hjeltin toimintatavasta: ”Ymmärrän Veran tapaa nähdä maailmaa ongelmien kautta. Myös minä pyrin näkemään, mikä maailmassa on väärin, ja keksimään siihen ratkaisun.” Ruskiss 2014 19 125 vuotta aa! Yhtä juhl Tavoitteena vammais- tutkimuksen vakiinnuttaminen TEKSTI MINNA NÄRHILÄ // Kuvat:MATTI IMMONEN Suomen ensimmäisenä vammaistutkimuksen professorina aloittanut kasvatustieteiden tohtori Simo Vehmas tekee alan pioneerityötä – ja myös tietää sen. Aina ei ole helppoa olla ensimmäinen. Simo Vehmas aloitti viime syksynä viisivuotiskautensa vammaistutkimuksen professorina. Professuurin Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan lahjoittivat vammaisjärjestöt. – Tavoitteenani on vakiinnuttaa vammaistutkimus osaksi Helsingin yliopiston toimintaa. Siinä tehtävässä yhden ihmisen resurssit ovat tietysti rajalliset. Olen rakentanut sivuainekokonaisuuden; tänä syksynä ja tulevina vuosina nähdään, miten paljon se kiinnostaa opiskelijoita ja mitä vaikutuksia sillä tulee olemaan. Samalla selviää, onnistunko saamaan rahoitusta tutkimusprojekteille, rekrytoimaan vammaistutkijoita ja rakentamaan yhteistyöhankkeita eri tahojen kanssa, Vehmas toteaa. Vaikka vammaistutkimuksessa otetaan ensiaskeleita, vammaisten asioiden edistämisellä ja huomioonottamisella on suhteellisen pitkät perinteet. Tästä kertoo jo Ruskiksen ja Vamlasin125-vuotinen historia. – Onhan Suomi mennyt kauheasti eteenpäin vammaisasioissa, ja moneen muuhun maahan verrattuna Suomi on hyvä paikka. Edistys ja positiiviset puolet ovat läsnä. Siitä huolimatta Juhlavuoden paneelissa keskusteltiin vammaisten lasten ja nuorten osallisuuden mahdollisuuksista ja reunaehdoista. Vammaisten korkeakoulutus ja osallistuminen vammaistutkimukseen on esimerkiksi Britanniassa ihan toisella tasolla kuin Suomessa, Simo Vehmas toteaa. 20 Ruskiss 2014 moni asia mättää edelleen. Näitä asioita ovat muun muassa koulutuksellinen tasa-arvoisuus, työ ja ihmissuhteet. Vammaisten nuorten ja lasten mahdollisuus edetä koulutuksen kautta on selkeästi huonompi kuin muiden. Se, miksi heitä on korkeakouluissa niin vähän, ei selity vammoilla. Kulttuurissamme on jotakin, joka estää vammaisten korkeakoulutuksen tai työllistymisen laajemmin. Jotkut ovat kritisoineet hyvinvointivaltiota, joka nähdään niin asiantuntijavetoisena, että se ryöstää yksilöltä itseltään asiantuntemuksen omaan elämäänsä. – Monissa maissa, kuten Britanniassa, vammaisten korkeakoulutus ja osallistuminen vammaistutkimukseen on ihan toisella tasolla. Vammaisten ääni kuuluu yhteiskunnassa, koska siellä on aika räyhäkäs perinne, jossa vammaiset itse pitävät voimakkaasti puoliaan. Suomessa järjestökenttä pelaa liiaksi annetuilla säännöillä, niitä kyseenalaistamatta, Simo vehmas arvelee. Tiskin alta: Yleisö kysyy, Vehmas vastaa Yleisö lähetti panelisteille sähköisesti lukuisia kysymyksiä. Muun muassa näihin kysymyksiin ei ehditty saada vastauksia paneelin aikana. 1. Mitä mieltä: Kaikki lapset samoihin kouluihin ja palvelut peruskoulun sisään? - Tämä kuulostaa lähtökohtaisesti hyvältä. Se, että koko ikäkauden kirjo voisi olla samassa tilassa, on ilman muuta kannatettava ajatus. En kuitenkaan tiedä, miten realistista kaikkien palveluiden sisällyttäminen peruskouluun on; erilaisia palveluja on paljon ja resurssit ovat rajalliset. Näiden realiteettien takia olisin valmis myöntymään jonkinlaiseen moninaisuuden malliin. Tämä tarkoittaa, että joissakin paikoissa ja tilanteissa erillinen erityisopetus saattaa olla tarkoituksenmukaisin ratkaisu jollekin nimenomaiselle ihmiselle. Tähän vaikuttavat paikkakunnan realiteetit ja koulun resurssit, liittyivät ne sitten yleiseen ilmapiiriin ja erilaisuuden hyväksymiseen tai yksilön vamman asettamiin reunaehtoihin. Minun on vaikea ottaa ehdotonta inkluusiokantaa, että aina ja joka paikassa. Täytyy olla sensitiivinen eri todellisuuksille, joissa lapset elävät. 2. Miksi jokaiselle vammalle pitää olla oma järjestönsä? – Niinpä, en minäkään sitä ihan ymmärrä, vaikka jossain määrin järjestökirjo on kyllä perusteltavissa. Ihmisten vammaisuuden kokemus liittyy usein juuri siihen vammaan, mikä heillä on. Kyseiseen vammaan puolestaan liittyy erityisiä tarpeita ja intressejä. Käytännössä järjestöjen runsaus on kuitenkin johtanut kilpailevaan ayhenkiseen politikointiin. Eri intressiryhmien ja eri vammaryhmien tulisi jossain määrin yhdistyä voimakkaammin ja miettiä yhdessä sellaisia ratkaisuja ja strategioita, jotka palvelisivat kaikkia. Niitä on takuulla helposti löydettävissä. Yksiäänistä agendaa on helpompi ajaa kuin monikymmenäänistä. 3. Mistä osallisuuden kokemus syntyy? Se syntyy siitä, että kukaan tai mikään ulkopuolinen ei laita minulle tai minunkaltaisteni hyvinvoinnille esteitä. Yhteiskunta ei julista jotakin ominaismuotoa tai identiteettiä selkeästi ei-toivottavammaksi kuin toista. Tämä voi ilmetä hyvin eri tavoin: esimerkiksi arvoissa, puheessa, saduissa, mediassa ja käytännöissä. Ruskiss 2014 21 125 vuotta aa! Yhtä juhl Fashion4wheels tarjoili yleisölle helposti puettavaa, mukavaa ja hengittävää pyörätuolimuotia – sekä tyylinäytteen katsetta tottelevan avustajakoiran toiminnasta. Fashion4wheels: istuvaa pyörätuolimuotia! TEKSTI: SARI LAPINLEIMU // Kuvat: KARI SORSA Tampereen Koskikeskuksen ja Helsingin Kampin asiakkaille esiteltiin pyörätuolimuotia neljässä toukokuisessa muotinäytöksessä. Ruskiksen, Vamlasin ja Metropolian yhteisprojekti oli mukanaolijoille sekä työntäyteinen että unohtumaton kokemus. 22 Ruskiss 2014 Kampin kauppakeskuksen viidennessä kerroksessa riittää väkeä: kahviloiden ja ravintoloiden pöydät ovat täynnä, ja myös niiden edustalle rakennetun catwalkin ympärille on alkanut kerääntyä porukkaa. Näytöksen musikantit – Ruskiksen Tuomas Nousiainen, Milo Hilve, Teemu Kinnunen sekä opettaja Juha Salo – virittelevät soittimiaan, ja juontaja Marco Bjurström nostattelee tunnelmaa kohti korkeuksia. Lopulta lavalle nousevat iltapäivän tähdet: Elina Ino, Vilma Kurran-Kuusela, Kiia Rökman ja Noora Västinen. Vilman avustajana toimii Emilia Puolakka, Kiian tsempparina nähdään koulukaveri Tuyen Nguyen, ja Elinan vierellä kulkee todellinen harvinaisuus, maailman ainoa katsetta totteleva avustajakoira Jopo. Nelikko esittelee yleisölle hyvännäköistä ja toimivaa pyörätuolimuotia. Metropolian vestonomiopiskelijat Kaisa Mäkitalo ja Maria Ylikoski ovat suunnitelleet vaatteiden saumat, kankaat, napit ja vetoketjut kunkin mallin erityispiirteiden ja toivomusten mukaan, joten ne istuvat kanta- jiensa päälle kuin nakutetut. Musiikki soi, ja yleisö elää mukana. ”Tosi hienoa!” hihkaisee eturivin nuorimies, ja hyväntuulinen juontaja näyttää olevan samoilla linjoilla huutelijan kanssa. Vaatteiden vaihdon aikana soittava bändi saa yleisöltä raikuvat aplodit. Tuomaksen sävellykset, Ihana ja Kaipaus, nostattavat kyyneleet useammankin kuulijan silmiin. Ja kun mallit nousevat lavalle toistamiseen, juhlavaatteissaan, he suorastaan hehkuvat. Ison porukan ponnistus Juhlavuoden Fashion4wheels-projekti oli Ruskiksen, Vamlasin ja Metropolian yhteinen ponnistus. Syksyllä 2013 käynnistynyt tempaus herätti runsaasti mielenkiintoa ja sai hyvää palautetta paitsi yleisöltä, myös esiintyjiltä. – Musta on hyvä tuoda vammaisuutta esiin. Monille vammaisuus on vähän pelottavakin asia, kuitenkin ollaan ihan samanlaisia. Tykätään muodista, halutaan näyttää kauniilta niin kuin kuka tahansa nainen, Elina pohtii. – Tampereen näytös oli kiva. Siellä oli helpompi olla mallina, koska porukkaa oli vähemmän, tuumaa puolestaan Vilma. Koskikeskuksen ja Kampin lavalla päästiin luonnollisesti ihailemaan ”vain” jäävuoren huippua. Kulissien takana toimi ja vaikutti taustajoukko, jota ilman projekti ei olisi voinut onnistua. Tällaisia vähemmän näkyviä työmyyriä olivat muun muassa Ruskiksen hoitajat Tiina Witikka, Maarit Attola, Sirpa Rahkonen-Saali ja Tiina Oksman-Puolakka, ohjaaja Lotta Smolsky sekä kolmen hengen vastuuryhmä: Metropolian opiskelija Katri Penttinen, Vamlasin Sanna Luoma ja Metropolian projektivastaavana toiminut Marja Amgwerd. Amgwerd kuvaa muotinäytöspuristusta mielenkiintoiseksi, ajatuksia herättäväksi ja ajateltua mittavammaksi. – Haasteita aiheuttivat aikataulut, logistiikka sekä mukana olleiden ihmisten roolien hahmottaminen. Iloisia yllätyksiä olivat puolestaan koko projektiryhmän positiivinen asenne ja jaksaminen sekä median kiinnostus, hän toteaa. Positiivisen asenteen, sitoutumisen ja tekemisen meiningin pani merkille myös Marco Bjurström. – Olen tehnyt sellaisia keikkoja, joissa juontajan harteille jää kaikenlaista järjesteltävää. Täällä kaikki osasivat hommansa jo ensimmäisissä yhteisissä harjoituksissamme. Ilo kupli, surkuttelua ja uikutusta ei kuulunut yhtään, hän kiittelee. Mitä Marco toivoo muotinäytöksen saavan aikaan? – Toivon, että ihmiset unohtavat turhat arastelut. Maailma ei pysähdy, vaikka ihmisellä olisi joku vamma. Ei siis säälitä eikä suljeta ulkopuolelle vaan kohdellaan niin kuin muitakin. Jokaiselle on tosiaan paikkansa! Tähdet, tähdet... Aktiivinen ja iloinen Elina (vas.) tykkää rokahtavasta tyylistä ja on erottamaton pari Jopon kanssa. Rapista ja vaateshoppailusta pitävän Kiian lempivärejä ovat musta, pinkki ja hopea. Tsempparina toimi Tuyen Nguyen. Noora on elämäntaiteilja, yrittäjä ja kirjailija, jolle jokainen päivä on uusi seikkailu ja mahdollisuus. Elämän tärkeitä asioita ovat ihmiset, yhteisöllisyys ja luonto. Vilma rakastaa musiikkia ja nimeää lempivärikseen sinisen. Hänen avustajanaan toimi Emilia Puolakka. Ruskiss 2014 23 24 Ruskiss 2014 Toni Piispanen paljasti lempiruokansa olevan makaronilaatikko Anita Ahlströmin haastattelussa. NO, MIKÄ SE ON – RUSKIS! TEKSTI: Minna Närhilä // KUVAT: Annukka Autio Torstaiaamu 4. syyskuuta avautui lämpimän sumuisena, kun oppilaat pikkuhiljaa saapuivat tutulle Eläintarhan kentälle koulun urheilutapahtumaan. Eltsun kisat on järjestetty 1980-luvun alkuvuosista lähtien, mutta nyt 125-vuotisjuhlavuosi toi erityistä väriä ja sähäkkyyttä tunnelmaan. Paikalle oli kutsuttu juuri päättyneistä EM-kisoista kelauksen kultaa voittanut Toni Piispanen sekä Ruskeasuon koululla aikoinaan työskennellyt kansanedustaja Paavo Arhinmäki. Mukana kisasivat myös Suomalaisen Yhteiskoulun 4. luokkalaiset. KESKITTYMÄLLÄ VOITTOON Noel Sirén valmistautui Ruskis-räppiin Juha Salon ja Paavo Arhinmäen puheiden jälkeen. Paavo Arhinmäen avattua kisan, antoi Toni Piispanen pari vinkkiä kisaan lähtijöille: ” Usko omiin kykyihisi. Lähtöviivalla tyhjennä pää ja muista, että vieressäsi olevalla kilpailijalla on ihan sama ongelma. Se, joka pystyy keskittymään, voi voittaa.” Metropolian Ammattikorkeakoulun opiskelijat pistivät kädet vauhtiin alkuverryttelyssä, minkä jälkeen kisa kelauksessa, sähkäripujottelussa, pallonheitossa ja hernepussin tarkkuusheitossa saattoi alkaa. Eltsun kisoissa saimme kuulla myös Noel Sirénin laulaman riemastuttavan Ruskis-räpin ja Espoon puhallinorkesterin marssimusiikki tahditti kisoja. Päivä päättyikin kirkkaaseen auringonpaisteeseen. Ruskiss 2014 25 varma kevään merkki Teksti: Anne Keinänen // Kuvat: Annukka Autio Yhtä varma kuin jokakeväinen lintujen kevätmuutto takaisin Pohjolan perukoille, on Ruskiksella järjestettävä MOPOKOULU. 26 Ruskiss 2014 Ruskiksen iltapäivätoiminnan sekä Ruskiksen naapurissa toimivan Respectan – Suomen suurimman ja monipuolisimman apuvälinetoimijan – järjestämä tapahtuma oli yksi kevään toimintapäivien kohokohdista, sillä se oli avoin kaikille koulumme oppilaille. Aamupäivän luento oli tarkoitettu kaikille sähköpyörätuolia tai -mopoa käyttäville oppilaille sekä näiden ”härveleiden” tuleville käyttäjille. Luennolla puhuttiin mopoista, sähkäreistä, niiden huoltamisesta sekä liikennesäännöistä. Tietoiskun jälkeen oppilailla oli mahdollisuus tuunata omia menopelejään. Iltapäivällä iltapäivätoimintaan osallistuvat oppilaat pääsivät erilaisille elämyksellisille toimintarasteille. Oppilaat oli jaettu pienryhmiin ja aikataulu suunniteltu siten, että lapsilla ja nuorilla oli mahdollisimman paljon toiminta-aikaa ja mahdollisimman vähän jonottelua ja tyhjäkäyntiä. ”Streetdance”-performanssi oli tuttujen elementtien, kuten tuolin, avulla toteutettu humoristinen pieni improvisaatiopainotteinen tarina kaatumisineen ja muine hauskoine yksityiskohtineen. Seikkailuradalla Respectan autohallissa oppilaat saivat ajella sähkäreillä ja mopoilla joko ohjatusti tai aikuisen kyydissä. Ajoradalle oli viritelty hauskoja esteitä. Paikkakin oli juuri sopivan turvallinen ja ihanan pelottava! Omaa ajovuoroa odotellessa oppilaille tehtiin kasvomaalauksia. Heillä oli mahdollisuus myös oman tai kaverin pyörätuolin tuunaukseen, mikäli siihen ei ollut jäänyt aamupäivällä muiden kiireiden vuoksi aikaa. Kaiken touhun lomassa Respectan grillimaisterit tarjoilivat oppilaille mehua ja makkaraa välipalaksi. Tunnelma oli rento ja meno leppoisaa. Sekä lapset, nuoret että aikuiset viihtyivät ja nauttivat kiireettömästä iltapäivästä kevätauringon helliessä hymyileviä kasvoja. Teksti: Jukka Kokko // Kuvat: Herkko Takala Vuoroin vieraissa Ruskeasuon koulun ja virolaisen Haapsalun liikuntavammaisten lasten koulun yhtenä yhteistyömuotona on ollut 90-luvulta alkaen oppilas- ja henkilökuntaryhmien vierailut. Nyt toukokuussa oli ruskislaisten, kuuden oppilaan ja seitsemän työntekijän, vuoro matkustaa Haapsaluun. Virolaiseen elämään liittyy läheisesti kulttuuri. Saimme seurata Haapsalun koulun omien ja lähikoulujen oppilaiden musiikki- ja tanssiesityksiä. Luontoon tutustuimme linturetkellä rantalaiturilla, jossa bongasimme kymmeniä joutsenia, lapintiiroja, lokkeja ja sorsalintuja. Kaupungin historiaan ja kulttuuriin tutustuimme kävelykierroksella ja vierailulla Ilonin Ihmeidenmaahan. Kävimme rautatieasemalla, jolta puuttui junarata, mutta junat olivat edelleen asemalla odottamassa matkustajiaan. Oppilaiden mieliin jäi erityisesti yhteinen keilailutapahtuma. Vuoden kuluttua onkin sitten meidän vuoromme kutsua vieraat ja järjestää heille ohjelmaa! Ryhmämme Haapsalun piispanlinnassa Virossa. Ruskiss 2014 27 Kohti uudistuvaa OPSia 2016 Teksti ja kuvat: Minna Rouste Peruskoulun opetussuunnitelma (OPS) uudistuu, ja valtakunnalliset, uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2016. Tätä uudistusta varten Ruskis on mukana rakentamassa valtion erityiskoulujen yhteistä Valteri-OPSia. Valteri-koulujen yhteisen opetussuunnitelman kulmakiviksi on määritelty toimintakyky, toimintakulttuuri ja oppimisympäristö. Näitä kolmea ydinasiaa on työstetty Valteri-verkostossa kevään 2014 aikana. Opetushallitus on julkaissut luonnoksen tulevan opetussuunnitelman perusteista. Luonnoksen mukaan koulun toimintakulttuuri ilmenee oppimisympäristöissä ja työtavoissa. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja, välineitä ja materiaaleja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Hyvä oppimisympäristö mahdollistaa yksilön ja yhteisön kasvua ja oppimista sekä tukee oppilaiden vuorovaikutusta ja osallistumista edistävää, paikkaan ja aikaan sitomatonta opiskelua. Oppimisympäristöjä kehittämällä pyritään tukemaan kouluyhteisön ja jokaisen oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia, tuetaan itsenäisen opiskelun mahdollisuutta ja annetaan 28 Ruskiss 2014 oppilaille mahdollisuus vaikuttaa oppimisympäristöihinsä. Onnistumisen kokemukset, elämyksellisyys sekä rauhallinen, ystävällinen ja kiireetön ilmapiiri tukevat oppimista. Toimintakulttuurista sanottua Toimintakulttuuri ilmenee yhteisön käytänteinä, joiden tulisi tukea opetus- ja kasvatustyön tavoitteita. Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille, jotka omaksuvat kouluyhteisön arvoja, asenteita ja tapoja. Toimintakulttuurin tulee tukea tavoitteisiin sitoutumista, edistää yhteisen arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista koulussa. Sen kehittämisen perusedellytys on avoin, vuorovaikutteinen, luottamusta rakentava ja kaikkia yhteisön jäseniä osallistava keskustelu. Toimintakykyä, toimintakulttuuria ja oppimisympäristöä on tarkasteltu Ruskiksella niin henkilökunnan kuin vanhempien ja oppilaiden näkökul- masta. Toimintakykyä on työstetty koko lukuvuoden ajan oppilaiden HOJKS-uudistuksen kautta. Luokkatiimit ovat saaneet kokemusta oppilaan toimintakyvyn kuvauksen kirjaamisesta, ja kokemukset tästä ovat olleet erittäin myönteisiä. Jatkamme työn kehittämistä edelleen. Tiimitöiden tuloksia Hyvää oppimisympäristöä ja sitä tukevaa toimintakulttuuria on pohdittu solu- ja ammatillisissa kokouksissa. Monialaiset tiimimme nostivat keskeisiä asioita näiden käsitteiden sisällöksi. Ruskiksella tärkeiksi, hyvää oppimisympäristöä kuvaaviksi asioiksi nousivat rauhallisuus, mahdollistavuus, esteettömyys ja turvallisuus. Koulumme toimintakulttuurissa keskeistä on moniammatillinen, sitoutuva ja tavoitteellisesti toimiva yhteisö. Vanhempainpäivän satoa Vanhempainpäivässä teemaa käsiteltiin tulevaisuuden taitojen näkökulmasta. Tilaisuudessa vanhemmat pohtivat, millaisia taitoja Ruskiksen oppilaat tarvitsevat tulevaisuudessa, ja miten koulu voi tukea näiden taitojen opiskelua. ”Hyvä oppimisympäristö on rauhallinen, mahdollistava, esteetön ja turvallinen.” Eniten arvostettiin koulusta ulos suuntautuvaa toimintaa, kuten retkiä, sekä asioiden toimittamisen, ymmärretyksi tulemisen ja itseilmaisutaitojen harjoittelemista. Koululta toivottiinkin mahdollisimman aikaista ja yksilöllistä tukea arjen taitojen sekä vuorovaikutustaitojen ja kommunikoinnin kehittämiseen. Vanhempainpäivän aikana pohdittiin myös tietotekniikan ja tiedonhankintataitojen merkitystä. Tietotekniikan hyödyntäminen korostuu entisestään, ja siihen liittyvien taitojen harjoittelu on syytä aloittaa ajoissa. Maailma on täynnä tietoa, ja sitä on hyvä oppia sekä etsimään että arvioimaan. Vanhemmat odottavat koululta oppilaan yksilöllistä ja kannustavaa ohjaustapaa, apuvälineiden käytön harjoittelua sekä ammattitaitoista henkilökuntaa. Kodeissa arvostetaan Ruskiksen moniammatillista työotetta ja pidetään perheiden kanssa tehtävää yhteistyötä tärkeänä. Suosikkitekemisiksi nimettiin tällä kertaa satujen ja tarinoiden kuunteleminen ja lukeminen; leikkiminen sekä taito- ja taideaineiden opiskelu; liikunta ja uinti; musiikki ja askartelu; ruuan valmistaminen ja syöminen sekä tietokoneet, juhlat ja retket. Vanhempainpäivän ohjelma koottiin oppilaiden unelmatekemisten pohjalta. Opetussuunnitelmatyö sekä hyvän oppimisympäristön ja toimintakulttuurin kehittäminen jatkuvat. Ruskiksella ollaan iloisia siitä, että henkilökunnan, vanhempien ja oppilaiden mielipiteistä löytyy monia yhteisiä tavoitteita ja toiveita, joiden eteen halutaan työskennellä yhdessä. Oppilaiden mietteitä Koulun nuoremmille oppilaille esitettiin oppimisympäristöön liittyvä kysymys unelmakoulusta. He saivat pohtia opiskeluun liittyviä unelmatekemisiään. Ruskiss 2014 29 Oppimisen ja hyvinvoinnin tuki: selvitys kolmi- portaisen tuen toimeenpanosta Teksti: LEENA AIRAKSINEN Erityis tä tukitar tukea tarvit aan v tehost e on jatkuvaa , kun etun t eivätk uen Tässä v ä aiheessa keinot riitä . tehdää oppilaalle n erity isen tuen päätös . Opetus- ja kulttuuriministeriö sai valmiiksi eduskunnan edellyttämän selvityksen kolmiportaisen tuen toimeenpanosta vuoden 2014 alussa. Missä on onnistuttu, ja mihin pitäisi jatkossa kiinnittää erityistä huomiota? Selvitys kolmiportaisen tuen toimeenpanosta liittyy Koulunkäynnin ja oppimisen tukea koskevaan lakikokonaisuuteen, joka tuli voimaan asteittain 1.8.2010– 1.1.2011. Lakimuutoksen tavoitteena on ollut vahvistaa esi- ja perusopetuksen oppilaan oikeutta saada oppimisen ja koulunkäynnin tukea riittävän varhain ja joustavasti opetuksen yhteydessä, lisätä suunnitelmallisuutta sekä tehostaa tukitoimia ja moniammatillista yhteistyötä. Selvityksen pohjana on kahdeksan erillistä, vuosien 2011–14 aikana kerättyä, aineistoa. Se osoitti uudistuksen tarpeellisuuden. Opetussuunnitelmat on päivitetty lainmukaisiksi, ja tukijärjestelyt ovat uudistuneet hyvään suuntaan. Erityistä tukea saavien oppilaiden määrä on kääntynyt laskuun, ja tehostettua tukea saavien oppilaiden osuus on kasvanut. Tehostet tua tukea käytetää oppilaan n, kun tuen tarv e on yleis vahvempaa tä tukea ja pitkäaikaisempaa Tavoitteena . sekä ehkä on edistää oppimis istä ongelmien ta ja kas vua monimuo kasvamis toistumis ta ja ta sekä s yrjäytymis tä. Yleinen tuki on lyhytaikaista , kuten erilaiset pedagogiset ratkaisut, tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus. Asteittain vahvistuva kolmiportainen tuki. 30 Ruskiss 2014 Vahvuuksia + Tukiopetuksen resursointi koettiin riittäväksi. + Oppilashuoltotyö on kehittynyt ennalta- ehkäisevämmäksi. Opetus- ja kulttuuri- ministeriön toimenpide- suunnitelma 1 Kolmiportaisen tuen seurantaa ja arviointia jatketaan. 2 Valtionosuusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä huomioidaan koulujen toimintaympäristö. + Huoltajat tulevat hyvin kuulluiksi ja osallisiksi. 3 Nykyistä tilastointia ja tiedonkeruuta kehitetään. + Erityiseen tukeen liittyvät mahdolliset oppiaineiden oppimäärien yksilöllistämispäätökset ovat vähentyneet. 4 + Kaikissa kouluissa on oppilashuoltotyöryhmä. + Kodin ja koulun välinen yhteistyö näyttää toimivan hyvin. Kehittämiskohteita • Kuntakohtaiset erot tuen toimeenpanossa ovat huomattavia. • Vaativan erityisen tuen osalta perusopetuslain muutokset eivät näytä tuottaneen pedagogisiin käytänteisiin muutoksia. • Epäpätevien opettajien osuus on iso ja opettajien vaihtuvuus suurta. • Oppilaat saavat liian vähän opinto-ohjausta. • Osa-aikaisen erityisopetuksen tarve ja resurssit eivät vastaa toisiaan. • Oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyön tavoitteet painottuvat edelleen korjaavaan työhön ennaltaehkäisevän kustannuksella. 5 6 7 8 9 10 • Huoltajat kaipaavat enemmän tietoa kolmiportaisen tuen prosesseista. • Oppilaiden osallisuus ei näytä toteutuvan heitä koskevissa tuen eri prosesseissa. 11 Opettajan peruskoulutuksen sisältöjä kehitetään kolmiportaisen tuen toimeenpanon liittyvän osaamisen vahvistamiseksi sekä pedagogiikan että normien tuntemuksen näkökulmasta. Aineopettajien osaamista ja valmiuksia kehitetään niin, että tuen kolmiportaisuus jalkautuu osaksi yläkoulujen toimintaa. Vaativan erityisopetuksen osalta varmistetaan kelpoisten opettajien saatavuus. Kolmiportaisen tuen toimeenpanoon suunnataan edelleen vuosina 2014–16 täydennyskoulutuksen määrärahoja. Selvitetään erilaisten poikkeavien opetusjärjestelyjen laajuus ja toimintatavat. Ohjataan opetuksen järjestäjiä varmistamaan osa-aikaisen erityisopetuksen saatavuus ja resurssit. Käynnistetään valtion erityiskoulujen (Valteriverkosto) rakenteellinen kehittäminen ohjausja palvelukeskustoiminnan vahvistamiseksi. Tehdään esitys valtiovarainministeriölle valtion maksuperustelain muuttamisesta. Osana lapsen kasvua ja oppimista vahvistetaan kolmiportaisen tuen jatkumoa varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheissa. Ruskiss 2014 31 tutkittua Useimmat tuntevat Ruskiksen kouluna ja oppimista tukevan kuntoutuksen järjestäjänä. Toisille Ruskis on paikka, josta saa täydennystä omaan osaamiseen. Ruskiksen osallistuminen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin jää valitettavan usein vähemmälle huomiolle. Tutkittua-palstalla raotetaan tutkijankammion ovea. Mitä kuuluu ylilääkäri Tuula Kivirannan vetämälle CP-hankkeelle? Entä mitä mieltä huoltajat ovat Ruskiksen palvelujen tasosta? CP-hanke: Valtakunnallisia käytäntöjä kehittämässä Teksti: Tuula Kiviranta Mistä lähdettiin liikkeelle? Vuonna 2005 selvitettiin valtakunnallisesti, miten ja millaisilla menetelmillä CP-lasten kuntoutumista seurataan eri keskussairaaloissa. Tulos oli hämmentävä. Eri työntekijöillä oli käytössään yli 200 erilaista mittaria ja arviointimenetelmää, ja näistä ainoastaan pieni osa oli käytössä useammassa kuin viidessä eri yksikössä. Menetelmiään lähtivät yhdenmukaistamaan ensimmäisinä Helsingin ja Uudenmaan sekä Turun sairaanhoitopiirin lastenneurologiset yksiköt. KELAn rahoittaman kehittämishankkeen tavoitteena oli kokeilla ja ottaa käyttöön yhtenäiset, kansainvälisesti testattuja ja hyväksyttyjä mittareita hyödyntävät arviointimenetelmät. Hanke sai vuonna 2012 Suomen Lääkäriliiton laatupalkinnon. Valterikoulut mukaan Arviointimenetelmien valtakunnallinen yhtenäistäminen nähtiin tärkeäksi myös Valteri-kouluissa. Jatkohankkeen koordinaattorina on toiminut Ruskiksen ylilääkäri Tuula Kiviranta. Jatkohankkeeseen lähtivät vuonna 2012 mukaan – Tervaväylän ja Mäntykankaan oppimis- ja ohjauskeskusten lisäksi – Kuopion ja Oulun yliopistosairaaloiden lastenneurologiset työryhmät. Oulun seudun ammatti- 32 Ruskiss 2014 korkeakoulu on mukana hankkeen laadullisen arvioinnin osuudessa. Mitä tavoitellaan? Yksi tärkeä tavoite on edellä mainittu seurantamenetelmien yhdenmukaistaminen. Lisäksi CP-vammaisten lasten ja nuorten kuntoutukselle asetetaan aikaisempaa konkreettisemmat tavoitteet. Itse asetetut, konkreettiset arjen tavoitteet ovat mielekkäitä sekä lapselle että hänen perheelleen, ja niiden toteutumista on mahdollista arvioida. Viitekehyksenä on ICF-malli (Kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus), jonka kaikille tasoille voidaan asettaa yksilölliset tavoitteet. Arvioinnissa käytetään GASmenetelmää (Goal Attainment Scaling). Hankkeessa analysoidaan kuntoutussuunnitelmien sisältöjä sekä videoituja kuntoutussuunnitelmapalavereja. Näiden perusteella työryhmät voivat kehittää edelleen perhekeskeisiä työskentelytapojaan. Hankkeen aikana kerätään tietoa ja kokemuksia toimintakäytäntöjen muutosta jarruttavista ja edesauttavista tekijöistä. Lisäksi selvitetään CP-vammaisten lasten ja nuorten elämänlaatua ja hyvinvointia sekä perheiden kokemuksia heidän saamansa palvelun perhekeskeisyydestä. Omia toimintamallejaan arvioivan kyselyn ovat täyttäneet eri yksiköiden työntekijät. Missä vaiheessa hanke on menossa? Yhdenmukaisia arviointimenetelmiä on käytetty yli 160 lapsen ja nuoren kuntoutussuunnitelmien laatimisessa. Tietojen keruu päättyi toukokuun 2014 lopussa, minkä jälkeen aloitettiin tulosten analysointi. CP-hankkeen tuloksista valmistuu useita opinnäytetöitä ja osia kahteen väitöskirjaan. Poimintoja alustavista tuloksista • Lasten kuntoutuksen arviointi- ja suunnittelukäytännöissä voidaan saada muutoksia aikaan hyvin erilaisissa toimintaympäristöissä verkostoitumalla ja käytäntöjä yhtenäistämällä. • CP-vammaiset lapset pitävät omaa elämänlaatuaan parempana kuin heidän vanhempansa arvioivat • CP-vammaisten lasten lonkkien seurannassa ei ole yhtenäistä käytäntöä eri puolilla Suomea Palvelukykytutkimus: Kiitoksia ja kehittämiskohteita Teksti: Minna Rouste Kaikissa valtion erityiskouluissa toteutetaan joka toinen vuosi palvelukykytutkimus, joka selvittää oppilaiden ja heidän huoltajiensa tyytyväisyyttä koulujen palvelutasoon ja palvelun laatuun. Samalla selvitetään, millaiset edellytykset koulun toiminnalla on vastata oppilaiden tarpeisiin. Viimeisin tutkimus tehtiin huhtikuussa 2013. Nyt kolmatta kertaa tehdyn tutkimuksen toteutti FSC konsultointi. Vastaajina olivat huoltajat, joista osa vastasi kyselyyn yhdessä oppilaan kanssa. Kaiken kaikkiaan vastauksia saatiin 245. Palvelukykytutkimuksen keskeisiksi tuloksiksi muodostuivat koulujen viisi vahvuutta ja kehittämiskohdetta, jotka oli valittu vastauksien alimmista ja ylimmistä keskiarvoista. Ruskiksella vastausten keskiarvojen TVT- vaihteluväli oli 3,83–5 (skaala 0–5). Kiitoksia Koulujen vahvuuksia olivat koulutilojen esteettömyys, oppilaaksiottoalue (Ruskiksella Etelä-Suomi) ja koulun sopivuus oppilaan tarpeisiin; kouluterveydenhuolto sekä oppilaan turvallisuus koulupäivän aikana. Ruskiksen vahvuuksiksi muihin kouluihin verrattuna nousivat koulutilojen esteettömyys, kunto ja turvallisuus, rehtorin toiminta ja lääkäripalvelut sekä johtokunnan toiminta. Kehittämiskohteita Koulujen kehittämiskohteiksi nimettiin vanhempien mahdollisuudet vaikuttaa koulun toimintaan, oppilaan työskentelystä ja edistymisestä saatavan palautteen riittävyys ja monipuo- lisuus, näönkäytön ohjauksen laatu sekä tukiopetuksen riittävyys. Ruskiksen erityisiksi kehityskohteiksi nousivat sijaisjärjestelyt opettajan poissa ollessa, tukiopetuksen ja opetusmateriaalien riittävyys ja laatu, näönkäytön ohjauksen laatu sekä oppilaiden tavaroiden säilyminen koulussa. Jatkuvaa kehitystyötä tutkimustiedon perusteella Ruskis kehittää aktiivisesti toimintaansa. Siksi eri sidosryhmiltä kerätään palautetta erilaisten tutkimusten ja kyselyjen avulla. Seuraava palvelukykytutkimus tehdään vuonna 2015. Kiitokset kaikille tämänkertaiseen tutkimukseen vastanneille! osaamiskartoitus Teksti: Peetu Toivonen Vuoden 2014 aikana toteutettava eValteri-hanke polkaistiin käyntiin talvella. Liikkeelle lähdettiin kartoittamalla Ruskiksen henkilöstön tietoja viestintäteknistä osaamista. Kartoituksen perusteella osaaminen on hyvää keskitasoa. Sitä täydennetään kevään ja syksyn aikana muun muassa kaksi kertaa viikossa järjestettävissä tvt-pajoissa. Toivotuimpien perehdytysaiheiden joukossa on, tavallisten toimistoohjelmien lisäksi, paljon uutta teknologiaa: tabletit ja muut mobiililaitteet, Smart-kosketustaulu, Office 365 ja muut pilvipalvelut, still- ja videoku- vaus sekä kuvien ja videoiden jälkikäsittely. Lista kertoo yhtäältä koulumaailman teknistymisestä, toisaalta Ruskiksella tehtävän työn muuttumisesta. Esimerkiksi videointia käytetään opetus- ja terapiatyössä jo paljon. Yhä useampi ruskislainen tekee osan työviikostaan talon ulkopuolella: ohjauskäynneillä, konsultaatioissa tai koulutuksissa. Moni vastaaja visioi, että osa näistä tehtävistä voidaan tulevaisuudessa hoitaa etäyhteyksien välityksellä. Henkilöstö pohti myös sitä, miten teknologia tulee muuttamaan tapaamme tehdä työtä. Pilvipalvelut, mobiililaitteet ja videoneuvottelujärjestelmät nousivat toistuvasti esiin. Tietoa ei tulevaisuudessa enää säilytetä paperilla tai yksittäisten tietokoneiden kovalevyillä. Tiedostot ovat pilvessä ja näin käytettävissä juuri silloin kun niitä tarvitaan, ja ne avautuvat helposti juuri sillä laitteella, joka sattuu olemaan käsillä: tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella. Asioita voidaan hoitaa kasvotusten, mutta yhtä hyvin videon tai pikaviestien avulla. Ruskiss 2014 33 lehden lukijan Tältä palstalta löydät lyhyet selitykset Ruskiss-lehdessä usein esiintyviin termeihin. AAC. Augmentative and Alternative Com- saattaa tarvita esimerkiksi vahvaa oppilashuollollista, kuntouttavaa, hoidollista tai muuta yksilöllistä tukea. AACi-kansio. Ruskeasuon koululla kehitetty kommunikointikansio. ICF-luokitus, International Classification of Functioning, Disability and Health. WHO:n luokitusperheeseen kuuluva toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. munication eli puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi. Avaimet osallisuuteen. Opetushal- lituksen rahoittama henkilöstön koulutushanke, jonka tavoitteena on vahvistaa kommunikoinnissaan tukea tarvitsevien oppilaiden vuorovaikutusta ja osallistumista koulun arjessa. BETT. British Educational Training and Technology Show. Lontoossa vuosittain järjestettävä opetusteknologiatapahtuma. Boccia. Yksi liikuntavammaisten suosi- tuimmista harraste- ja kilpaurheilulajeista Suomessa. Tarkkuutta ja keskittymiskykyä vaativa petankin sukulaispeli. Comenius. Kouluille suunnattu Euroopan unionin vaihto- ja yhteistyöohjelma, jonka tavoitteena on auttaa nuoria ja opetushenkilöstöä ymmärtämään Euroopan kulttuurien ja kielten monimuotoisuutta. eValteri. eValteri-hankkeen päämääränä on kehittää Valteri-verkoston 1) henkilöstön tieto- ja viestintätekniikan valmiuksia, 2) yhteistä työympäristöä ja -välineitä (mm. verkoston vuorovaikutteinen intra sekä oppimis- ja koulutusympäristöt) ja 3) verkoston toimintakulttuuria ja -tapoja siten, että osaaminen, asiantuntemus, vuorovaikutus ja uudenlaiset työskentelytavat tukevat perustehtävien laadukasta ja tehokasta toteuttamista opetus- ja kulttuuriministeriön vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman (VATU) linjausten mukaisesti. HOJKS. Jos oppilaalle annettu tehostettu tuki ei riitä, hänelle tehdään erityistä tukea koskeva hallintopäätös. Tässä yhteydessä oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Erityisopetuksen lisäksi oppilas 34 Ruskiss 2014 Inkluusio. Ajattelutapa, jossa korostetaan kaikkien vammaisten henkilöiden oikeutta kuulua tavallisiin yhteisöihin sen sijaan, että heidät sijoitettaisiin omiin erillisiin palvelujärjestelmiinsä. Junior Games. Liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisten ja elinsiirron saaneiden lasten ja nuorten oma kisatapahtuma, joka täytti kuluvana vuonna 25 vuotta. Konduktiivinen pedagogiikka pyrkii näkemään lapsen tai nuoren kokonaisuutena. Se ei keskity vain liikkumiseen tai toimimiseen, vaan tavoitteena on antaa lapselle tai nuorelle eväitä ongelmien ratkaisuun heidän omista lähtökohdistaan käsin. Keskeistä konduktiivisessa opetuksessa ovat yhteiset, realistiset tavoitteet sekä jatkuvuus, johdonmukaisuus ja toimiva tiimityö niin ammattihenkilöstön kuin lasten ja vanhempien kesken. Neuropsykiatrinen valmennus. Ruskiksen neuropsykiatrinen valmennus auttaa lasta tai nuorta etsimään ja omaksumaan arkitilanteissa toimivia ratkaisuja ja hyviä toimintatapoja esimerkiksi silloin, kun koulusta myöhästyminen ja poissaolo ovat toistuvia tai kotitehtävät, arkiaskareet ja itsestä huolehtiminen jäävät usein hoitamatta. Oiva. Vuorovaikutusmalli, joka vahvistaa ja kehittää vaikeimmin puhevammaisten ihmisten ja heidän kanssaan työskentelevien kommunikointia ja vuorovaikutusta. Lue lisää: Ruskiss 1/2014. Oppimisympäristö. Tilat ja paikat, välineet ja materiaalit sekä yhteisöt ja toimintakäytännöt, joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Pover. Pääkaupunkiseudun kuntien suun- nittelema kuulo-, liikunta- ja näkövammaisten oppilaiden koulunkäyntiä tukeva pedagoginen osaamisverkosto, jonka toiminta päättyi vuoden vaihteessa 2013-2014. Verkoston tehtävänä oli tukea koteja ja kouluja mm. osallistumalla oppilaan koulupolun suunnitteluun, kehittämällä koulujen oppimisympäristöjä, tiedottamalla kouluille ja huoltajille erilaisista tukipalveluista ja tarjoamalla oppilaalle vertaistukea. Taike. Kehitysvammaliiton kehittämishankkeessa rakennettu tietokonepohjainen kommunikointisovellus. TVT (tieto- ja viestintätekniikka). Kaikki elektroniset mediat, joita voidaan käyttää apuna tietojenkäsittelyssä, vuorovaikutuksessa/kommunikoinnissa ja tiedonvälityksessä. Ruskista ja Valteri-verkostoa kiinnostaa erityisesti TVT:n opetus- ja koulutuskäyttö sekä hyödyntäminen erityisen tuen oppimis- ja opetustilanteissa. Valteri. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen toimialaan kuuluva valtakunnallinen oppimisen ja koulunkäynnin tuen verkosto, johon kuuluu Ruskiksen lisäksi viisi muuta oppimis- ja ohjauskeskusta eri puolilla Suomea. Veturi. Nelivuotinen (2011–2015) valtakunnallinen kehittämistutkimus, jossa kartoitetaan, millaisessa tilassa sellaisten oppilaiden saama opetus on, jotka tarvitsevat oppimiseensa ja kuntoutumiseensa vaativaa moniammatillista ja erityistä tukea. Tuloksia hyödynnetään opettajien täydennyskoulutuksessa ja sen kehittämisessä. Veturi-hankkeessa on kaksi osaa: 1. koulutusosio (EduCluster), joka päättyi viime vuoden puolella ja 2. tutkimus- ja kehittämisosio (HY ja JY), joka jatkuu vuoteen 2015 saakka. KAIKKI KOMMUNIKOINNIN JA VUOROVAIKUTUKSEN KEINOT KÄYTTÖÖN Syksyn 2014 koulutukset KOSKETUSTAULU PUHEVAMMAISEN OPPILAAN TUKENA Ruskis Helsinki 1.10. KOMMUNIKOINTIRATA Ruskis Helsinki 9.10. TUKIVIITTOMIA KOULUN ARKEEN Tikoteekki Lappeenranta 13.10. LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN APUVÄLINEET Tikoteekki Pori 28.10. KULTTUURIA KUVILLA JA SELKOKIELELLÄ Ruskis Helsinki 4.11. MITEN KÄYTÄN KOMMUNIKOINTIKANSIOTA OPETUKSEN JA OSALLISTUMISEN TUKENA Tikoteekki Tampere 13.11. TAIKE-TAULUSTO OPPILAAN KOMMUNIKOINNIN TUKENA II (syventävä) Ruskis Helsinki 27.11. Lisätietoja avaimetosallisuuteen.fi, [email protected], p. 0295 335 466 Tukea arjen ja koulunkäynnin sujumiseen Neuropsykiatrinen valmennuksemme auttaa lasta tai nuorta omaksumaan arkitilanteissa toimivia hyviä toimintatapoja. Haasteina voivat olla esimerkiksi itsestä huolehtiminen, myöhästymiset ja kesken jääneet tehtävät tai arkiaskareet. Kenelle Lapsille ja nuorille, joilla on neuropsykiatrisia vaikeuksia (esim. ADHD, asperger, autismin kirjo). Valmennus perustuu kielelliseen kommunikaatioon ja edellyttää valmennettavalta kykyä havainnoida toimintaansa. Sisältö • Alku-, väli- ja loppuarvioinnit • Tavoitteiden asettaminen yhdessä valmentajan kanssa • Tapaamiset lapsen tai nuoren omassa toimintaympäristössä • Keskusteluja, harjoituksia, ohjauksia • Puhelin- / sähköpostituki Lisätiedot Anu Mänttäri, terveydenhoitaja, [email protected], puh. 0295 335 336. Valmentajat Ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmentajakoulutuksen suorittaneet terveys-, kuntoutus- ja kasvatusalan ammattilaiset. Maksu Valmennukseen voi hakea maksusitoumusta terveystoimesta, sosiaalitoimesta, kehitysvammahuollosta tai sen voi myös maksaa itse. OPPIMIS- JA OHJAUSKESKUS RUSKEASUON KOULU Tenholantie 15 , 00280 Helsink i puh. 0295 335 300, ruskis.fi Ruskiss 2014 35 Vamlasin ja Ruskiksen 125-vuotishuipennus KOKO PERHEEN KONSERTTI, TANSSIAISET JA KOKKARIT Sunnuntaina 16.11.2014 klo 14–17 Helsingin Musiikkitalo / Black Box Lavalla Pepe Willberg, Jussi Raittinen, Pave Maijanen ja Emma Salokoski Houseband: Cellophane Flowers / Lentävä Pyörätuoli -orkesteri Tanssiorkesteri: Finnair Pilots’ Big Band solisteinaan Kiki Rautio ja Mikael Konttinen. Tunnelma: rento Asu: vapaa Musiikkitalon konsertti on yksi juhlavuoden 2014–2015 kohokohdista. Esiintyjinä loistaa upea joukko vammaisia ja ei-vammaisia taiteilijoita. Juhlagaalan tuotto käytetään lasten ja nuorten leiritoiminnan tukemiseen. Juhlavuoden suojelijana on tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio. Tervetuloa mukaan! Liput: 20 € / hlö Huom! Konserttisalissa on vain rajallinen määrä pyörätuolipaikkoja, lunasta lippusi pian. Lisätiedot: www.jokaiselleonpaikkansa.fi Gaala_juliste_A4.indd 1 9.9.2014 15.04
© Copyright 2024