1. No category

Kylätalojen perinnerakentamisen koulutus Karkkilassa 26.4.2014
Karkkilassa Pohjanpirtillä järjestettiin kylätalojen ja muiden yhteisten tilojen hallinnoijille
Ykkösakselin Kosteikkoraitti –hankkeen koulutustilaisuus perinnerakentamisesta. Tilaisuuteen
saapui parikymmentä kuulijaa Salosta, Vihdistä
ja Karkkilasta. Alkuun Pohjanpirtti Oy:n toimitusjohtaja Juhani Ranta kertoi Karkkilan paikallishistoriaa kokoontumistilojen osalta ja
Pohjanpirtin erilaisia käyttötarkoituksia eri aikakausina. Nykyajan ongelmana ovat suuren
tilan energiakustannukset, joita ei kata ravintolan ja eri tilojen vuokratulot. Tahtotila Pohjanpirtin säilyttämisenä Karkkilan keskustassa juhla– ja kokouskäytössä on kuitenkin suuri. Hankerahoituksella ollaan korjaamassa nyt näyttämöä, jonka kaunis taustakangas ja esiriput on
valmistettu talkoilla 30-luvulla.
Perinnemestari Hannu Rinne aloitti ensimmäisen
osion herättämällä keskustelua siitä, että ennen
kylätalojen remontin aloittamista on tarpeen
miettiä, miksi hankkeeseen ryhdytään. Huomioon otettavia asioita ovat talon estetiikka, rakennustekniikka sekä käyttötarpeet. Mikäli rakennus on huonokuntoinen tulee miettiä puretaanko
se kokonaan tai osittain, rakennetaanko uusi,
lisätäänkö osia jne. Usein esimerkiksi saniteettitilojen takia joudutaan rakentamaan uusia osioita
rakennukseen. Nykyajan haasteita kylätaloilla
ovat juuri saniteettitilat, talon energiatehokkuus
ja ilmanvaihto. Vanhojen rakennusten painovoimaan perustuva ilmanvaihto on toimiva, mikäli
rakennuksen aiemmissa remonteissa siihen ei ole
puututtu. Usein kylätalojen remonteissa ei ole
mitään ongelmaa, jos aiempia remontteja ei ole
tehty lainkaan tai ne on huolella tehtyjä. Ennen
minkäänlaista remonttisuunnitelmaa tulee kohteeseen perehtyä tutkimalla talon historiaa, tehtyjä muutoksia ja rakennusajan tekniikoita. Läh-
tökohtainen sääntö on, että vanha rakennus korjataan ja entisöidään sillä tyylillä ja tekniikalla
kuin se alun perin on rakennettukin. Vanhan rakennuksen työmaalla eivät uudet rakennusohjeet
eivätkä materiaalit ole päteviä.
Mitä remontissa tulee sitten ottaa huomioon?
1. Estetiikka
Pienissä ja suurissa linjoissa tulee miettiä, millaista jälkeä haluaa kylätalossa nähdä. Halutaanko
tilojen remontin jälkeen näyttävän uusilta ja moderneilta vai halutaanko säilyttää vanhan talon
henki.
Vaikka vanhojen katkaisimien ja listojen irrottelu
ja putsailu vie enemmän aikaa, on lopputulos rakennuksen henkeen sopivampi. Myös materiaalikustannuksissa tulee säästöä. Talkoissa tällaiset
rapsuttelu- ja ruuvailutyöt sopivat kaikille, myös
Vanhoja rakennusmateriaaleja kannattaa hyödyn- ”taidottomille” talkoolaisille.
tää, eli purkaessa tulee tarkkaan miettiä tuhoaako Vanhoja ja uusvanhoja rakennusmateriaaleja voi
listat ja valonkatkaisijat vai säilyttääkö ne myö- myös ostaa esimerkiksi Rakennusapteekista sekä
hempää käyttöä varten. Pienet detaljit, kuten säh- Metsäkylän Navetasta.
kötöiden uusiminen nykyaikaisilla tuotteilla voi
lopputuloksessa näyttää kamalalta. Vanhaan pistorasiaan saa piilotettua hyvin uudet sähköjohdot
ja lopputulos on huomattavasti silmää miellyttävämpi.
2. Historia
Oman kunnostuskohteen tunteminen ja tutkiminen on tärkeää. Ennen remonttiin ryhtymistä on
myös kuvattava kameralla koko rakennus, jotta
kuvista voidaan myöhemmin tarkistaa millaiset
listat tietyssä paikassa oli tai miten jokin muu
asia sijoittui ennen remonttia. Myös kaikki työvaiheet on hyvä kuvata ja kirjata muistiin.
Korjaus on välillä piinallisen hidasta ja jo asioihin perehtyminen on aikaa vievää. Näin toimimalla kuitenkin korjaustyö kestää aikaa taas
eteenpäin seuraavat 100 vuotta.
Kirjallisuudesta löytyy paljon vanhojen rakennusten historiaa ja rakennusperinnettä käsitteleviä teoksia, esimerkiksi Panu Kailalta tai Hannu
Rinteeltä.
Rakennus itse kertoo korjaajalleen kaiken mahdollisen tiedon, korjaa siten kun on rakennettukin.
Kolme muistisääntöä, mitä vanhan rakennuksen Kuva: Ahmoon työväentalon korjaustyömaalta 26.4.2014
korjauksessa EI pidä tehdä;

Ei muovia eikä uretaania

Ei tarpeetonta sähköä tai vesipisteitä

Ei liikaa eristeitä
3. Ilmanvaihto, nykyajan rakennuslaki vs. perinnerakentaminen
Vanhoissa rakennuksissa on painovoimaan perustuva ilmanvaihto. Nykyajan vaatimusten mukaan ilman tulee vaihtua tietyn väliajoin huoneistossa. Ratkaisuna yleensä on koneellinen
ilmanvaihto. Vanhojen rakennusten painovoimainen tapa on riittävä, ja on syytä miettiä myös
sisäilman terveellisyyttä. Koneellinen ilmanvaihto on usein syynä huonoon ilman laatuun. Käyttötarkoituksen mukaan voi kuitenkin olla perusteltua pohtia ratkaisuja, esimerkiksi päivittäinen
ravintolatoiminta vaatii tehokkaamman ilmanvaihdon.
4. Lisäeristäminen ja materiaalit
Rakennusfysiikka on aika hankalalta kuulostava
termi, mutta kyse on suhteellisen yksinkertaisista
asioista. Vanhojen rakennusten lämpöhukka kulkee alhaalta ylöspäin, eli on prosentuaalisesti
suurin kattorakenteissa.
Vetoisuus estetään kunnollisella paperoinnilla.
Rakennusmateriaaleina käytetään luonnonmukaisia materiaaleja, kuten puulevyä, pellavalevyä, selluvillaa jne.
Rakennuksen koko rakenteen tulee olla hengittävä, mikä tarkoittaa sitä, että lämpötilojen vaihtelun takia kulkevat vesihiukkaset pääsevät kulkemaan rakenteiden läpi. Mikäli rakenteessa on
osa, kuten muovi tai maali, mikä ei päästä höyryä läpi, muodostaa se pisaran ja kastelee rakenteet. Myös lateksi ja alkyylimaalit ovat hengittämättömiä, joten vanhojen rakennusten maalauksessa tulee käyttää vain perinteisiä maaleja, kuten punamultaa, pellavaöljymaalia jne.
Lisäeristämisessä tulee huomioida että sisäpuolella on tiiviimpää materiaalia kuin ulkopuolella.
Näin höyryn kulku ei esty matkalla sisältä ulos.
Eristeet olisi parasta sijoittaa ulkopuolelle seinää, mikäli se remontissa on mahdollista. Mutta
mikäli ulkoseiniä ei pureta, sisäpuolen eristyksen
tulee olla maksimissaan 5 cm paksu.
Kuva: Ahmoon korjaustyömaalla on käytetty alkuperäisiä
materiaaleja, ovet hiotaan ja maalataan uudelleen hengittävillä maaleilla ja seinien ensopahvit on suoristettu perinteisillä menetelmillä (26.4.2014 vierailukuva)
HUOMIONARVOISIA VINKKEJÄ REMONTTIA SUUNNITTELEVALLE

Talkoolaisen taidot; kaikki osaavat, mikään ei ole vaikeaa ja kaikille on tarjolla eritasoisia töitä!

Ketkä päättävät remontista, kenen tarpeita sillä täytetään ja mikä on rakennuksen
käyttötarkoitus tulevaisuudessa?

Hankkeiden väliaikaisrahoitus; pankkilainaa varten tarvitsee myös tontti omistaa.
Useita erilaisia tapoja soveltaa rahoitusta; henkilökohtaiset takaukset, lainaaminen paikalliselta yrittäjältä, yhdistyksen omaa rahaa, kunnalta jne.

Yhdistyksen tulee osata itse etsiä tietoa urakoitsijalle ja jonkun täytyy olla vastuussa ja
vahtimassa että urakoitsija ja/tai talkoolaiset tekevät mitä on sovittu

Tietotaidon levittäminen ja talkoolaisten sitouttaminen jo suunnitteluvaiheessa prosessiin, laajempaa keskustelua talon tulevaisuudesta

Lämmityksen vaihto esimerkiksi öljystä maalämpöön säästää kustannuksissa

Kriittinen asenne nykyaikaisia rakennusohjeita kohtaan, esim. rautakaupan myyjä voi
osata auttaa uuden talotekniikan kanssa muttei vanhan.

Painovoimainen ilmanvaihto on toimiva ja sisäilma puhtaampaa kuin koneellisessa ilmanvaihdossa. Mikäli koneellista ilmanvaihtoa vaaditaan, voidaan rakennuslain puitteissa vedota sisäilman puhtauteen.

Käytä vanhoja materiaaleja hyödyksi

Riittävä rakenteiden tuuletus ja huolto sekä mahdollisuus tarkkailla rakenteita.
Luentojen päätteeksi osa kuulijoista jatkoi matkaa Ahmoon työväentalon korjauskohteeseen. Paikalla Erkki Ollakka ja muut talkoolaiset kertoivat projektista ja remontin vaiheista. Hanke on ollut aikaa vievää ja talkoolaisia on ollut työmaalla vaihtelevasti. Osa töistä on tehty ostopalveluna, mutta
talkootunteja on kertynyt silti reippaasti.
Remontissa on otettu huomioon perinnerakentamisen taitoja, materiaaleja on kierrätetty ja työtavat,
kuten pahvien suoristus on tehty huolellisesti vanhojen oppien mukaisesti.