Sitaatti 1/2010
SITA FINLANDIN ASIAKASLEHTI Nro 1 TOUKOkuu 2010 Jätehuolto sujuu leikiten Taikavekarapäiväkodissa Ilmastoliiketoiminta on yritysten arkipäivää Quattroselect ihastuttaa Lappeenrannassa Nro 1 | TOUKOkuu | 2010 ”Hyötyjätteet kätevästi QuattroSelect-astiasta monilokeroisen erikoisauton kyytiin” Päätoimittaja Jorma Kangas, SITA Finland Oy Ab KUVA LAPPEENRANNASTA Sitaatteja 2 pääkirjoitus 3 Ilmastonmuutospalvelut tulevat 4 Tehdään yhdessä: Lajittelua leikiten 8 palvelemalla paras: Toimitus OSG Viestintä Tämä on hyvä juttu 10 Taitto OSG Viestintä Samassa tahdissa Tangomarkkinoilla 12 Kansikuva Jukka-Pekka Moilanen Roskainnovaatio: Paino Finepress Oy Painosmäärä 1 700 kpl SITA Finland Oy Ab • Linjatie 6, 01260 Vantaa • puh 010 5400 • faksi 010 540 2220 [email protected] • www.sita.fi Painettu Cocoon-uusiopaperille, joka on 100 % kierrätyskuidusta valmistettu uuden sukupolven hienopaperi. Paperi on CO2-korvattu. "On tärkeää, että voimme yhdessä asiakkaiden kanssa miettiä juuri heille parhaiten sopivat jätehuolto ratkaisut." Myyntijohtaja Ympäristömerkitty painotuote, 441 678 / Finepress Oy 2010 10 Elina Yrjänheikki sivu SIVU Räsymatto kertoo tarinaa 13 Loppusitaatit 14 SITA maailmalla 15 14 SITAATTEJA SITAlle lisää MB Econic -autoja ▲ SITAlle hankitaan säännöllisesti uusia ajoneuvoja. Kuluvan vuoden aikana esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on otettu käyttöön kolme uutta MB Econic Norban -jätepakkaajaa. SITAn toiminta laajenee Turun alueella SITA osti Varsinais-Suomen Jätehuolto Oy:n koko liiketoiminnan viime vuoden lopulla. Toiminta siirtyi sellaisenaan SITAn operoimaksi. Myös kaikki Varsinais-Suomen Jätehuollon yhdeksän työntekijää ▲ siirtyivät SITAlle. – Yrityskauppa on osa SITAn toimintastrategiaa ja se vahvisti asemaamme Varsinais-Suomessa. Haluamme yrityskaupalla osoittaa alueellista sitoutumistamme. Samalla varmistimme suuremmat hyötymateriaalitoimitukset uudelle, paikalliselle Suomen Hyötykeskus Oy:n laitokselle, toteaa toimitusjohtaja Jorma Kangas. ● SITAn ajokalusto on täydentynyt useilla Mersun Econic-sarjan autoja ja myös yksi maakaa- pakkaavilla jäteautoilla. Lisäksi on tulossa suauto, kertoo kalustopäällikkö Harri Park- vielä uusi koukkuvaihtolava-auto ja konen. imu/paineauto. Kalustohankintoihin kuuluvat SITAn Lahden toimipisteeseen on tulossa myös kaksi ympäristöystävällistä maakaasuautoa. Mersun Actros-koukkulaitteilla oleva auto. Uusi Kaikkiaan SITAlla on 250 hyötyajoneuvoa. Mersun Actros-imu/paineauto otetaan käyttöön – Kalusto uudistuu ja monipuolistuu koko ajan. Ajossa on jo pääkaupunkiseudulla kolme Seinäjoella. – Maakaasukäyttöiset jätepakkaajat ovat taa- uutta dieselkäyttöistä Mercedes-Benz Econic jama-ajossa hyviä, koska ne ovat vähäpäästöisiä Norban -jätepakkaajaa. Ylivieskassa ajellaan uu- ja käyntiääneltään hiljaisia. Kaikki uudet automme della Mersun Axor-autolla, jossa on Norban-pak- ja maakaasuautot täyttävät Euro5-luokituksen. kaaja. SITA Sverigeltä hankimme kaksi maakaasu- Kaikki maakaasuautot ovat ajossa pääkaupunki- käyttöistä Econic-autoa. Meillä on ennestäänkin seudulla. ● 2 1|10 ”Haluamme yrityskaupalla osoittaa alueellista sitoutumistamme.” PÄÄKIRJOITUS Tukeeko laki uusiokäyttöä? U usi jätelaki on lausuntokierroksella. Ympäristöministeriön virkamiesten laatima lakiehdotus on suomalaisen kierrätysteollisuuden ja yrittäjyyden kannalta vähintäänkin arveluttava. Vaikuttaa siltä, etteivät virkamiehet ole ymmärtäneet yrittäjyyden ja vapaan kilpai- lun dynamiikkaa ja sen antamaa vetoa koko jäte- ja kierrätysalan teollisel- kunnan välttämättömänä toimijana ja potentiaalisena työnantajana. Suomessa kierrätysteollisuuden tulevaisuus riippuu siitä, miten se onnistuu toimittamaan valmistavalle teollisuudelle jäteperäistä raaka-ainetta. Ainoa selvä ja todellinen merkki toimivasta ja kes- le kehitykselle. Toteutuessaan kuntayhtiöiden monopolin kasvattaminen ja tävästä kierrätysteollisuudesta on alalla vapaasti kil- vapaan kilpailun rajoittaminen sekä muut ehdotetut lakimuutokset jarrut- pailevat ja kannattavat yritykset. Vaihtoehto on uuden tavat ja estävät uusiomateriaalin hyötykäyttöä. Jätteen tuottaja, oli sitten jätelain mahdollistama kuntayhtiöiden suunnitel- kyseessä yritys tai yksityistalous, ei myöskään enää itse saisi valita halua- matalous vailla todellista kierrätystä ja tehok- maansa palvelua ja lajittelua, palvelun tarjoajaa ja kustannustasoa. kuutta sekä oikeaa ja vastuullista riskinottoa. Kuntayhtiöt eivät kykene eivätkä osaa harjoittaa liiketoimintaa uusio- Pyritään vaikuttamaan päättäjiin, jotta materiaalia hyödyntävän teollisuuden kanssa. Kuntayhtiöiden monopolin uusi jätelaki on sisällöltään oikea ja järke- puitteissa kierrätyskelpoinen jäte päätyy kaatopaikoille tai massapolttoon. vä: ei monopolille, kyllä monipuoliselle Dynaaminen ja kestävä kierrätysteollisuus jää suurelta osin vaille toiminta- palvelulle ja vapaalle kilpailulle! edellytyksiä. Alan tekninen kehitys, uudet kelvolliset ideat ja yksityisten investoinnit jäävät suurelta osin toteutumatta. Uusi laki käsitellään eduskunnassa ensi syksynä. Poliitikot ovat puolesta ja vastaan yli puoluerajojen. Olen hämmästynyt siitä, että Suomessa ”vihreä liike” ei ymmärrä, mitä tarkoittaa dynaaminen, kestävä ja elävä kierrätysteollisuus. Vaikuttaa siltä, että jätehuoltoa pidetään yhä välttämättömänä pahana ja sen tulee olla julkisten toimijoiden valvomaa ja har- Jorma Kangas Toimitusjohtaja, SITA Finland Oy, SHK Oy joittamaa. Ei kyetä näkemään alan potentiaalia ja tärkeyttä kierrätysyhteis- SITEERATTUA: ▲ Wc-osastot ovat kooltaan noin 15 neliötä. Vihreiden osastojen pituus on 6,05 metriä, leveys 2,45 metriä ja korkeus 2,80 metriä. ”Kiellon myötä kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan jätteen määrä vähenisi murto-osaan nykyisestä. Samalla vähenisi myös kaatopaikoille sijoitettavan sekajätteen määrä. Sen sijaan se voitaisiin hyödyntää materiaalina tai energiana, esimerkiksi liikenteen polttoaineena tai sähkön ja lämmön tuotannossa.” wc-osastot tapahtumiin SITAn siirrettävät wc-osastot ovat käteviä käyttää erilaisissa Ympäristöneuvos Jaakko Ojala, Tekniikka &Talous/Energia 17.2.2010 ”Alan yksityisten yritysten bisnes perustuu kierrättämiseen. Me haluamme, että jätettä menee mahdollisimman vähän kaatopaikalle ja yleisötapahtumissa, joissa tarvitaan väliaikaisia sanitettitiloja. massapolttoon. Meidän bisnes on se, että jätettä menee mahdollisimman Wc-osastot voi liittää muihin SITAn tapahtumajärjestäjille tar- paljon takaisin teollisuuden raaka-aineiksi. Me kilpailemme sillä, kuka pystyy joamiin palveluihin. SITAn wc-palveluissa on valittavana kaksi erikokoista wc-osastoa eli Luxus ja Luxus Plus. Luxus-osastossa on kolme paikkaa nais- keräämään eniten puhtaita materiaaleja, jotta ne voidaan toimittaa teollisuudelle uusioraaka-aineiksi.” SITA Finlandin toimitusjohtaja Jorma Kangas, Kauppalehti 4.3.2010 ten vessassa, ja miesten puolella kaksi istuinta ja kolme urinaalia. Luxus Plussassa naisten puolella on kaksi istuinta, miesten puolellakaksi urinaalia ja yksi vessapaikka. Molemmissa malleissa on käsienpesualtaat, lämmin vesi, ”Hyvin suunniteltujen pakkausten avulla voidaan tuntuvasti vähentää kulutuksen ympäristöpäästöjä, sillä pakkauksen ansiosta ruokaa menee vähemmän hukkaan. Pienissä taloyhtiöissä myös kompostointi on mer- ilmastointi ja käsienkuivauspuhallin sekä roskikset. Lisäksi Luxus kittävä vaihtoehto jätehuoltomaksujen pienentämiseen. --- se tosin toimii Plussassa on yksipaikkainen inva-wc, jossa on lastenhoitopöytä. ainoastaan, jos kompostorin hoitoon sitoudutaan.” Osastot sopivat myös talvikäyttöön. Tiedottaja Kirsti Vaara Päijät-Hämeen Jätehuolto, Viikko-Häme 1.4.2010 – Wc:t kytketään kunnalliseen viemäriin ja vesijohtoon. Sähkö kontteihin tulee voimavirtana viisinapaisen pistokkeen kautta, kertoo SITAn aluemyyntipäällikkö Jukka Kalliola. ● Lisätietoja: [email protected] 3 1|10 Ilmastonmuutos ▲ Anna-Liisa Koskinen (vas.) ja Tiila Korhonen toteavat, että kierrätettävien materiaalien talteenotto sekä ohjaus uudelleenkäyttöön on yrityksille kilpailuetu. 4 1|10 Ilmastoliiketoiminta on yritysten arkipäivää, koska asiakkaat vaativat kumppaneiltaan vastuullista toimintaa. SITAssa on alettu suunnitella asiakasraportoinnin kehittämistä niin, että mukaan saataisiin myös hiilijalanjäljen mittaaminen jätehuollon osalta. spalvelut tulevat P rojektipäällikkö Tiila Korhonen toteaa prosessin olevan vielä alkuvaiheessa. Nyt etsitään luotettavaa kumppania hiilijalanjäljen mittaamiseen. Yrityksessä on asiaa pohdittu jo pitkään, ja sitä lähdettiin selvittämään, kun asiakkaat kyselivät hiilimittauksista. – Meille on tärkeää saada luotettava raportoinnin työkalu. Jo nyt voimme kertoa, paljonko ja millaista jätettä on tietystä yrityksestä noudettu, ja miten se on toimitettu jatkokäsittelyyn. Hiilijalanjäljen mittauksen avulla olisi mahdollista kehittää asiakkaalle tarjottavia ratkaisuja, jotta toiminta saadaan entistäkin kestävämmälle pohjalle, toteaa Tiila Korhonen. Avoimuus ja läpinäkyvyys Pöyry Finland Oy:n ympäristökonsultointi on yksi maamme luotettavimmista hiilijalanjäljen mittaamisen kehittäjistä ja toteuttajista. Johtava asiantuntija Anna-Liisa Koskinen kertoo, että hiilijalanjäljen mittaamiseen on olemassa malleja, joita sovelletaan laskelmissa. Tiila Korhonen ja Anna-Liisa Koskinen ko- 5 1|10 rostavat, että esimerkiksi jätehuoltoon liittyvissä mittauksissa on tärkeää määrittää laskennan sisällön rajaukset ja perustiedot. Eri toimialoilla on erityispiirteitä, jotka pitää mittauksissa ottaa huomioon. – Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avainsanoja, joita edellytämme mahdollisen mittauksen tekemiseltä, painottaa Tiila Korhonen. – Hiilijalanjälki on yksi toiminnan ympäristövaikutusten indikaattori. Se voidaan laajentaa käsittämään tuotteen tai palvelun koko elinkaarta, toteaa Anna-Liisa Koskinen. Hiilijalanjäljen mittaamiseen ei vielä ole olemassa yhteisiä, kansainvälisesti sovittuja määritelmiä, vaikkakin Green House Gas protocol (World Business Council for Sustainable Development) antaa puitteet. AnnaLiisa Koskinen kertoo, että mittaamiseen on tekeillä ISO-standardi, jonka kehitystyössä myös Pöyry on mukana. Hän toivoo, että standardi saataisiin käyttöön viimeistään kahden vuoden kuluessa. Tavoitteellista toimintaa Jätehuollon osalta hiilijalanjäljen mittauksessa otetaan huomioon esimerkiksi se, millaisella kalustolla jätteet kerätään. Päästöt ovat huomattavasti pienempiä muun muas- nittelulla ja taloudellisella ajotavalla. Merkittäviä muutoksia saadaan aikaan myös uusilla astiaratkaisuilla ja tyhjennysvälien tarkemmalla suunnittelulla, tiivistää Tiila Korhonen. Jo nyt SITAssa voidaan seurata, miten asiakkaiden astiat täyttyvät, ettei puolityhjiä astioita tai puristimia kuljeteta. Opastuksen avulla lajittelua saadaan monissa yrityksissä tehostettua ja kaatopaikalle menevän jätteen määrää pienennettyä. Tämä tuo myös kustannussäästöä. Anna-Liisa Koskinen toteaa, että hiilijalanjäljen mittaaminen on vielä trendi ja osoittaa edelläkävijyyttä yrityksen arvomaailmassa. Jalanjälki antaa yritykselle selkeän apuvälineen, jolla voidaan kertoa esimerkiksi yrityksen jätehuollon, energiatehokkuuden ja logistiikan ympäristövaikutuksista. ▲ Tiila Korhonen (vas.) ja Anna-Liisa Koskinen toivovat yrityksiltä tavoitteellista toimintaa ilmastokuorman pienentämiseksi. sa maakaasukäyttöisillä jäteautoilla. – Hiilijalanjäljen mittaaminen ei yksinään riitä, vaan tarvitaan tavoitteellista toimintaa, jolla ilmastokuormaa voidaan pienentää. Jätehuollossa voidaan toimintaa kehittää esimerkiksi lajittelua tehostamalla, reittisuun- Ilmastovastuullisuus arvossa Tutkimusten mukaan hiilijalanjäljen mittaus, yritysten tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista sekä toimintatarpeista ovat lisääntyneet. Anna-Liisa Koskinen on huomannut, että asiakkaiden vaatimukset vauhdittavat yrityksiä toimimaan ilmastovastuullisesti. Monet yritykset ovat lähteneet torjumaan Hiilijalanjäljen laskenta 112 122 +),!,,# +,-) +),!,,# %#(!!-$ ,#/.#(!!- 1 112 12 $ 1 11 2 3--!!('-!+#&#!( $!(!+"#( .. !&&!!(%30--4$ %#!++3-0, 3--!!( &)**.,#$)#-., Lähde: Green House Gas protocol (WBCSD) ▲ Hiilijalanjäljen mittaus on yksi yrityksen ympäristövaikutusten indikaattori. 6 1|10 ilmastonmuutosta ja teema on otettu mukaan myös liiketoimintaan. Yrityksen toimintatapoja ja tehtyjä mittauksia voidaan hyödyntää yrityksen markkinoinnissa. Esimerkiksi kierrätettävien materiaalien talteenotto sekä ohjaus uudelleenkäyttöön ja ympäristöystävällinen valmistusprosessi nähdään kilpailuetuna tarjoustilanteissa. ”Jätehuoltoon liittyvissä hiilijalanjäljen mittauksis sa on tärkeää määrittää laskennan perustiedot ja rajata sisältö. ” Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvää liiketoimintaa on syntynyt muun muassa energiansäästön, uusiutuvan energian, jätehuollon ja rakentamisen sekä sähköisten palvelujen sektoreille. Palveluja ovat esimerkiksi ilmastonmuutosraportit, hiilijalanjäljen konsultointi, ympäristöjärjestelmät, jätehuollon kehittäminen, viestintä ja koulutus. Strateginen työkalu SITAssa mietitään kesän ja syksyn aikana hiilijalanjäljen mittaamista ja sitä, millaiseen muotoon mahdollinen mittaus tultaisiin rajaamaan ja ottamaan mukaan palvelutarjontaan. Päämääränä on strateginen työväline. – Mittaus voitaisiin rajata kuljetukseen, lajittelun tehostamiseen ja materiaalin kierrätykseen. Se voisi asiakkaalla olla myös osa laajempaa ympäristövaikutusten mittausta, jota voidaan käyttää yrityksen strategisen suunnittelun ja johtamisen tukena, Tiila Korhonen toteaa. SITA mukana HINKU-hankkeessa SITA on mielenkiinnolla mukana erilaisissa ilmastohankkeissa. Yhteistyötä on suunniteltu esimerkiksi Uudenkaupungin kanssa, joka on yksi HINKU-hankkeen kunnista. Projektissa kunnat ovat lupautuneet toimimaan pienoislaboratorioina hiilidioksidipäästöjen kuriin saamisessa. Hankkeen käytännön toteutuksessa on mukana muun muassa energia- ja jätehuoltoon sekä kaavoitukseen liittyviä asioita. ● Teksti: Johanna Pelto-Timperi Kuvat: Kimmo Brandt Grafiikka: Pöyry Finland Oy, Green House Gas protocol Info Mikä on hiilijalanjäki ● Hiilijalanjäljellä mitataan tuotteen, pal- velun tai toiminnan aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon on syntynyt hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja. Kaasujen kokonaismäärä muutetaan hiilidioksidipäästöiksi. ● Hiilijalanjälki mitataan massana. Mittaus tehdään esimerkiksi päästöjen mittauksella, määrätietoihin perustuvalla laskennalla tai arvioinneilla. Mittauksessa on tärkeää, että eri lähteistä kootut tiedot perustuvat samoihin lähtöoletuksiin. Miksi se kannattaa mitata: ● Ilmastokuormituksen pienentäminen on konkreettinen osoitus yrityksen ympäristövastuusta. ● Mittaus antaa kuluttajalle ja b-to-basiakkaalle mahdollisuuden valita vastuullinen yhteistyökumppani. Vähähiilisyydellä erottuu muista. SITAlle laatu- ja ympäristösertifikaatit SITA Finland Oy -konsernille on myönnetty helmikuussa ISO 9001:2008 ja ISO 14001:2004 -laatu- ja ympäristösertifikaatit. Vastuullinen toimija SITAlle on myönnetty Ympäristöyritysten Liiton Vastuullinen ympäristötoimija -merkki. Merkki myönnetään alan yrityksille osoitukseksi liiton indikaattorikyselyn läpäisemisestä. Tunnustus on voimassa kaksi vuotta kerrallaan. Merkin tarkoituksena on, että vastuulliset toimijat on helppo erottaa muista alalla toimivista yrityksistä. ● Sertifiointi kattaa kaikki yrityksen ympäristö- ja kierrätyspalvelut niin SITAn kuin Suomen Hyötykeskus Oy:nkin toimipaikoissa. – Sertifikaatit todentavat sen, että olemme jo pitkään toimineet tehokkaan ja kestävän kehityksen periaatteiden, ympäristökriteerien ja -velvoitteiden mukaisesti. Toimintamme ottaa huomioon tulevaisuuden haasteet jo tänään, toteaa toimitusjohtaja Jorma Kangas. ”Otamme huomioon SITAssa haluttiin sertifioida heti kaikki yksiköt, jottulevaisuuden ta toimintatavat ovat yhtenevät. Näin jokainen työnte- haasteet jo tänään.” kijä sitoutuu tavoitteisiin ja kehitystyöhön. Toimintatavat on käyty läpi myös alihankkijoiden kanssa. – Meillä ei enää tarvinnut opetella lajittelua ja kierrätyksen merkitystä. Yksi konkreettinen muutos oli polttoainetta säästävän ajotavan omaksuminen. Suurin muutos työtapoihin oli tarkat työohjeet sisältävän toimintakäsikirjan käyttöönotto, kertoo projektipäällikkö Tiila Korhonen. ● 7 1|10 TEHDÄÄN YHDESSÄ ▲ Lapsille jätteiden lajittelu tulee tutuksi päiväkodissa arjen käytäntöjen ja leikkien kautta. Kuvassa TaikaVekaran lapsia. Lajittelua leikiten Oululaisen TaikaVekara-päiväkodin pihamaalla käy kuhina. SITA Finlandin roska-auto on tullut tyhjentämään jäteastioita. Lapsille tämä on päivän kohokohta. 8 1|10 T aikaVekaralaiset ovat aivan erityisen innostuneita jäteauton vierailusta, sillä päiväkoti on valinnut painopistealueekseen luonto- ja ympäristökasvatuksen sekä ekologisten kulutustottumusten opettamisen. Vekara-päiväkoteihin kuuluu seitsemän päiväkotia Oulussa, Kempeleessä, Limingalla, Muhoksessa ja Oulunsalossa. Syksyllä avautuu päiväkoti Raahessa. SITA Finland hoitaa kuuden päiväkodin jätehuollon. – TaikaVekara-päiväkoti aloitti toiminnan viime syksynä täällä Oulussa. Kestävään kehitykseen painottuminen tuntui luontevalta ja ajan hengen mukaiselta, toteaa päiväkodin johtaja Sinikka Koponen. Osku-Orava auttaa lajittelussa Jokaisessa ryhmässä on omat kierrätysastiansa biojätteelle, sekajätteelle, pahville ja keräyspaperille. Lapset lajittelevat itse omat roskansa jäteastioihin, joista viikoittain vaihtuvat ekoapulaiset sitten siirtävät roskat päiväkodin yhteisiin astioihin. Ekoapulaisten tehtäviin kuuluu myös maitopurkkien huuhtominen ja litistäminen. Ryhmissä on omat astiat keräyslasille, pienmetallille ja ongelmajätteille. Lajittelussa lapsia opastavat Olli-Orava, Pauli-Pöllö ja Pupu-Pitkäkorva. Käsinuket kertovat päivän lomassa moneen kertaan sadun ja teatterin keinoin lajittelusta ja kierrätyksestä. – Pupu-Pitkäkorva vierailee myös lasten kotona tarkistamassa, miten siellä jätehuolto on järjestetty. Pupu pääsee vuorotellen jonkun mukaan viikonlopuksi kyläilemään ja vierailusta saa kirjoittaa tarinan pupun omaan reissuvihkoon. Ruskon jätekeskuksen kaatopaikalla asuva Oiva Roina Variskin on käynyt juttelemassa lasten kanssa jäteasioista. Oulun Jätehuollon nimikkovaris kertoo lapsille ”Opetamme lapsia säästä väisyyteen vähentämällä esimerkiksi veden ja paperin kulutusta.” sadun keinoin kierrätyksen saloista. TaikaVekaran kevätretkikin suuntautuu Ruskon jätekeskukseen. – Lapsille lajittelu tulee tutuksi arjen käytäntöjen ja leikkien kautta. Pohdimme vanhojen ja käyttökelpoisten, mutta itselle tarpeettomien tavaroiden uudelleen käyttöä ja kierrättämistä. Askartelussa hyödynnämme paljon kierrätysmateriaaleja. Opetamme lapsia säästäväisyyteen vähentämällä esimerkiksi veden ja paperin kulutusta, Sinikka Koponen sanoo. Nuoret vanhemmat ovat hänen mukaansa jo hyvin perillä lajittelusta ja kierrätyksestä. Silti vanhemmilta kuulee usein palautetta, jossa he kertovat lasten ottaneen tiukasti ohjakset käsiinsä perheen jätehuollossa. – Moni vanhempi on kertonut, kuinka lapset ovat jämäkästi neuvoneet, ettei maitopurkkia saa laittaa sekajätteeseen. ● TEKSTI: Pirkko Soininen KUVAT: Jukka-Pekka Moilanen ▲ Petri Hyväri (vas.), Sinikka Koponen ja Jari Alahäivälä pitävät ympäristökasvatusta tärkeänä asiana. Lapset vievät päiväkodista jätetietoutta myös kotiin ja patistavat vanhempiaan lajittelemaan tarkemmin. ▲ TaikaVekaran lapset saivat Petri Hyväriltä minikokoiset roskikset muistoksi jäteauton vierailusta. ”Voimme keskittyä omaan työhömme” V ekara-päiväkotien ja SITA Finlandin yhteistyö käynnistyi maaliskuun alussa. – Jätehuollon palveluntarjoajan valinnassa arvostin SITA Finlandin kokonaispalvelua, johon kuuluvat myös jäteastioiden vuokraus ja nettiraportointi, toteaa Vekara Päiväkodit Oy:n toimitusjohtaja Tarja Vikström. Tarja Vikström on toiminut yrittäjänä kymmenen vuotta. Hän toteaa, että alkuaikoina palveluiden kilpailuttamisessa ratkaisi yleensä hinta, mutta nykyään hän arvostaa enemmän palvelun laatua. – Pidin erittäin tärkeänä sitä, että SITAn aluemyyntipäällikkö Petri Hyväri antoi isolle kansainväliselle ketjulle kasvot. Hänellä on myös hyvä paikallistuntemus. – En halua, että henkilökunnalta kuluu aikaa siihen, että he selvittävät, minkä takia biojäteastiaa ei ole tyhjennetty ajallaan. Meidän päätehtävämme on lasten hoito ja kasvatus. Arvokasta työaikaa ei saa kulua toissijaisiin asioihin, joiden pitää hoitua, hän sanoo. Kaikkien Vekara-päiväkotien pihoissa on omat jäteastiat seka- ja biojätteelle, kartongille ja keräyspaperille. Joissain kohteissa on myös tietosuojapaperille oma jäteastia. Seka- ja biojäteastiat tyhjennetään joka toinen viikko ja kartonki- ja keräyspaperiastiat kerran kuussa. Muovit, pienmetallit ja lasit päiväkodin henkilökunta toimittaa itse kierrätyspisteisiin. – Raportointijärjestelmä on selvä etu minulle yrittäjänä. Voin kotikoneelta seurata jätemääriä ja sitä mitä rahalla on ihan konkreettisesti saatu. Vertailen eri päiväkotien tilannetta ja näen esimerkiksi mistä erot päiväkotien jätemaksuissa johtuvat. ● 9 1|10 PALVELEMALLA PARAS ”Tämä on hyvä juttu” Lappeenrantalainen Aki Suurkuukka on innoissaan SITAn uudesta QuattroSelect-palvelusta. Nyt ei enää tarvitse kerätä haisevia maitopurkkeja marketin kierrätyspisteeseen vietäväksi, vaan ne ja muut hyötyjätteet voi viedä oman pihan nelilokeroiseen jäteastiaan. L appeenrannassa aloitettiin helmikuussa QuattroSelect-kampanja. Kahden uuden pientaloalueen asukkaille tehtiin ylitsepääsemättömän hyvä tarjous. SITA tuo pihalle nelilokeroastian, johon voi lajitella kaatopaikkajätteen oheen pienmetallin, kartongin ja kovat muovit. Kaikki tämä entisen jätemaksun hinnalla. Vanhan kaatopaikka-astian sai halutessaan muuttaa keräyspaperin astiaksi, jonka SITA tyhjentää maksutta. – Vastaanotto on ollut positiivista. Karhuvuoressa ja Hiessillassa mukaan lähti noin 80 prosenttia asiakkaistamme ja Uus-Lavolan ja Ruoholammen alueilla näyttää luku nousevan 90 prosenttiin. Olemme joutuneet tilaamaan ja tarroittamaan uusia astioita, koska kysyntä oli ennakoitua suurempaa, kertoo SITAn Etelä-Karjalan yksikön päällikkö Ossi Huovinen. QuattroSelect-palvelusta on saatu hyviä kokemuksia myös Vakka-Suomesta ja Turun alueelta, jossa palvelu alkoi vuoden 2009 alussa. Pääkaupunkiseudulla palvelu otettiin käyttöön viime syksynä. Uusia asiakkaita on saatu tasaisesti mukaan. Pääkaupunkiseu- 10 1|10 dulla nelilokeroastiaan lajitellaan vain hyötyjätteet ja HSY:n kaatopaikkajäte on eri astiassa. Muilla alueilla seka- tai kaatopaikkajäte on yhdessä QuattroSelectin lokerossa. Nykyisten alueiden lisäksi palvelu on tarkoitus laajentaa seuraavaksi Imatralle ja mahdollisesti Päijät-Hämeeseen, esimerkiksi Heinolaan. Kaikki menee hyötykäyttöön Kehitysjohtaja Janne Vehmaa on tyytyväinen, että QuattroSelect-palvelun avulla on voitu helposti lisätä lajitteluaktiivisuutta. Moni on aikaisemmin lajitellut erikseen esimerkiksi vain keräyspaperin ja biojätteen, mutta nyt jakeiden määrä moninkertaistui. Eniten asiakkaita on epäilyttänyt se, viedäänkö jätteet hyötykäyttöön ja lisääkö uusi astia pientaloalueiden liikennettä. – QuattroSelect-astiat tyhjentää erikoisjäteauto, jossa on jokaiselle jakeelle oma kammionsa. Kaatopaikkajäteosastoon tyhjennetään myös perinteiset kaatopaikkaastiat eli liikenteen määrä ei ole lisääntynyt alueilla. ▲ Aki Suurkuukan mielestä QuattroSelect-astiaan on helppo lajitella hyötyjätteet. Kuljettaja Seppo Honkanen kerää parin viikon välein pientaloalueilta nelilokeron ja perinteisten astioiden jätteet. – Jätteet myös tyhjennetään erikseen, eivätkä ne sekaannu matkalla. Ensin viedään kaatopaikalle sekajäte. Sen jälkeen auto ajaa Hyötypaperin laitokselle, jossa erikseen tyhjennetään kartonki ja kovamuovi. Keräysmetalli tyhjennetään SITAn omalle välikuormauspaikalle, Janne Vehmaa painottaa. Metalli, kartonki ja paperit menevät kierrätyskäyttöön ja muovi metsäteollisuuteen rinnakkaispolttoon. Tulevaisuuden toimintaa Ossi Huovinen kertoo, että SITA on esitellyt uutta palvelua ja kalustoa kauppakeskuksissa. Kun ihmiset ovat paikan päällä nähneet erikoisauton, on moni kiinnostunut asiasta. SITAn on tarkoitus laajentaa palvelu Lappeenrannassa 2 000 talouteen kuluvan vuoden aikana. – SITAssa on tehty isoja investointeja QuattroSelect-palveluun. Erikoisautot ja -astiat ovat tavallisia kalliimpia. Lajittelun takia säästämme hieman kaatopaikkamaksuissa. Kartongista ei tällä hetkellä saada juurikaan korvausta. Nyt muovi menee rinnakkaispolt- ”QuattroSelect-nelilokero astia teki lajittelusta entistäkin vaivattomampaa.” toon, mutta jatkossa yritämme saada sen kierrätyskäyttöön, jolloin sen arvo nousee. Metallista ja keräyspaperista saadaan myyntituloja, Janne Vehmaa kertoo. SITAssa on laskettu, että vaikka tuotto lyhyellä tähtäimellä jää pieneksi, on QuattroSelect-palvelu tulevaisuuden toimintaa, joka tulee myös taloudellisesti kannattavaksi. Lajitteluinnostusta riittää Aki Suurkuukka kertoo, että heidän nelihenkinen perheensä olisi valmis lajittelemaan nykyistä enemmän. Nelilokeroastia teki lajittelusta entistäkin vaivattomampaa. – Otimme jo rakennusvaiheessa huomioon, että jätteet pitää lajitella. Keittiössä on viisi erillistä astiaa, joihin jätteet voi lajitella. Vaikeinta on nyt ollut kovan muovin lajittelu, kun aina ei tiedä, mikä on yhdistelmämuovia. Mutta pääsääntöisesti kaikki elintarvikepakkaukset ja pesuainepullot ovat ainakin sallittuja, Suurkuukka kertoo. Hänen mielestään SITAn QuattroSelectkampanja oli houkutteleva, vaikka hän voisi maksaa pari euroa kuussa lisää siitä, ettei tarvitse rahdata hyötyjätteitä marketin keräysastioihin. – Maitopurkit alkavat haista, kun niitä parikin viikkoa säilyttää kierrätyspisteeseen vietäväksi. Pisteet ovat usein myös epäsiistejä. Nyt purkit ja muut hyötyjätteet voi tuoda kätevästi uuteen astiaan. Ei tätä vaihtaisi pois, Aki Suurkuukka vakuuttaa. ● Teksti: Johanna Pelto-Timperi Kuvat: Ari Nakari ▲ QuattroSelect-auto vie ensin kaatopaikkajätteen. Auto punnitaan joka jäte-erän jälkeen. Seuraavaksi kuormasta otetaan erilleen kartonki ja metalli ja viimeiseksi kovat muovit. Seppo Honkanen kertoo tyhjennykseen menevän aikaa kaikkiaan parisen tuntia. Etelä-Karjalassa pirteä SITAn yksikkö ▲ Etelä-Karjalan yksiköstä ehtivät kuvaan Susa Piirainen, Janne Vehmaa (kesk.) ja Ossi Huovinen. SITAn Etelä-Karjalan toimialueella on jätteiden keräystä Lappeenrannassa, Taipalsaarella, Imatralla ja Parikkalassa. Imuauton reitti kiertää myös Luumäellä ja Joutsenossa. Yksikön toimisto- ja hallitilat ovat Lappeenrannassa Tuomikadulla. – Meillä on 16 kuljettajaa, 2 työntekijää toimiston puolella ja yksi myynnissä. Jätepakkaajia on yhdeksän sekä yksi QuattroSelect-auto ja yksi imuauto, luettelee yksikön päällikkö Ossi Huovinen. Kehitysjohtaja Janne Vehmaan työpiste sijaitsee myös Lappeenrannassa. – Meillä on täällä reipas ja ammattitaitoinen porukka. Pyrimme kehittämään koko ajan uusia palveluja myös kaupan ja teollisuuden asiakkaille, Ossi Huovinen kertoo. 11 1|10 Samassa tahdissa Tangomarkkinoilla Seinäjoen Tangomarkkinat ja SITA ovat lähteneet yhdessä kehittämään yleisötapahtuman ympäristönhuollon konseptia, jossa toteutetaan käytännön tasolla monia ympäristötavoitteita. ▲ Sitassa on tehty oma logo tapahtumajärjestäjien käyttöön. Merkki on otettu innostuneesti vastaan. K onseptin kehitystyö alkoi keväällä ja se kestää kolme vuotta. Tavoitteena on tehdä ympäristöhuollon käsikirja, joka palvelee muitakin yleisötapahtumien järjestäjiä. – Yhteistyömme lähtökohta on se, että ympäristökysymyksistä kehittyisi oleellinen osa tapahtumaa. Ympäristöratkaisujen tulisi olla järjestäjille ja yleisölle luonnollinen ja hauskakin asia, eikä mikään välttämätön velvollisuus. Näin toiminnalta voidaan odottaa myös pysyviä tuloksia, toteaa Seinäjoen Tangomarkkinat Oy:n toimitusjohtaja Pekka Leinonen. Ei vain jätehuoltoa Tangomarkkinoilla halutaan tehdä konkreettista ja kouriintuntuvaa käytännön tason ympäristötyötä. – Pelkkä jätehuollosta huolehtiminen ei riitä. Niin meidän kuin muidenkin tapahtumajärjestäjien pitää vastata ajan haasteisiin myös ympäristöasioissa. Me emme kuitenkaan esimerkiksi osta päästöoikeuksia tai keskity pelkästään vihreään sähköön, vaan yhteistyössä SITAn kanssa suunnittelemme jätteiden lajittelun toimivaksi. Kestävää kehitystä voimme tukea esimerkiksi lisäämällä aktiivisesti ympäristöystävällisten materiaalien käyttöä, miettii Leinonen. Ympäristötietoisuuden lisääminen takaa myös sen, että yleisö viihtyy juhla-alueella. – Otamme käyttöön muun muassa SITAn uudet wc-ratkaisut, laajennamme yleisöä palvelevaa joukkoliikennettä ja tehostamme jätteiden määrän vähentämistä myös organisaatiotasolla. Tangomarkkinat järjestetään Seinäjoella 7.–11. heinäkuuta. Sitä ennen tarvitaan vielä monta palaveria. Pekka Leinonen uskoo, et- 12 1|10 ▲ Seinäjoen tangomarkkinoilla otetaan ympäristöasiat vakavasti, vaikka kaikilla on mukavaa. Lajitteluun suhtaudutaan huumorimielellä. tä SITAn kanssa tehtävästä yhteistyöstä on apua myös yhteyksissä viranomaisiin ja lupakäytännöissä. Yleisö mukaan Pekka Leinosen mielestä tärkein asia tavoitteiden toteutumisessa on saada yleisö mukaan toimintaan. Tässä tarvitaan etukäteistiedottamista ja lajitteluohjeita tapahtumaajalle. – Lajittelusta pitää tehdä hauskaa. Tapahtuman infokyltit ja opastus tulevat olemaan samalla kertaa sekä asiallisia että humoristisia. SITAn uusi tapahtumalogo antaa jo osviittaa, mistä tässä on kysymys. Myös SITAn nykyaikainen ja toimiva kalusto helpottaa jo sinänsä lajittelua ja jätteen käsittelyä, tuumii Leinonen. Jätteet seurantaan Millaista jätettä Tangomarkkinoilla syntyy? Pekka Leinonen kertoo, että yksi ensimmäisen yhteistyövuoden tavoitteista on selvittää tapahtumassa syntyvän jätteen laatu. – Aiemmin luvattoman suuri määrä jätteestä on käsitelty sekajätteenä eikä meillä ole tarkkaa kuvaa syntyvistä jätejakeista. Nyt tehostetun lajittelun ja SITAn seurantajärjestelmän avulla saamme enemmän tietoa jätteistä. Tapahtuman yksi erikoispiirre on myös se, että paikalla on paljon karavaanareita, joiden jätteiden lajittelu ja keräily on oma haasteensa. Juhla-alueelta jätteet kerätään aamun varhaisina tunteina, ettei työstä aiheudu häiriötä. ● Teksti: Johanna Pelto-Timperi Kuva: Seinäjoen Tangomarkkinat ROSKAINNOVAATIO ▲ Kiikassa mattoja on perinteisesti kudottu samansävyisiä räsyjä yhdistellen yhdellä sukkulalla. Nyt kiikkalaista tekniikkaa opetetaan kursseilla. Räsymatto kertoo tarinaa Räsymatot näkyvät, tuntuvat ja tulevat tutuiksi Varsinais-Suomessa. Tarinamatto-hanke innostaa kierrättämään käytetyt tekstiilit perinteisiksi tai uudenlaisiksi matoiksi. V arsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry:n ja Åbolands hantverk rf:n Tarinamatto-hanke liittyy Turun kulttuuripääkaupunkivuoteen 2011. Mattoja ja niiden tarinoita on jo kerätty nettiin ja näyttelyiksi alueen käsityökeskuksiin. Uusia räsymattoja syntyy kurssien ja tempausten vauhdittamina eri tekniikoilla. – Sykähdyttävimmistä tarinamatoista tulee ensi vuonna näyttely Turun Taitokeskus Juseliukseen. Toukokuussa 2011 järjestetään Turun Vanhalla Suurtorilla iso tapahtuma, jossa on tarkoitus leikata maailman pisin matonkude. Sinne voivat kaikki tulla mukaan kuteita leikkaamaan, Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Anne Paloheimo innostaa. Ei pelkkä kynnysmatto Hankkeen tavoitteena on nostaa suomalaisten mattojen arvostusta ja imagoa. Matot on meillä ollut tapana kutoa kierrätysmateriaalista eli joko kuteiksi itse leikatuista Mummotyyliä ja muutakin saa ja siitä saa tiukan, pölisemättömän maton pienilläkin käsivoimilla. Matto ei nimittäin ole helpointa, mitä kangaspuissa voi kutoa; siitä voi tulla liian harva tai sen reunasta saattaa tulla epätasainen. – Pitää tietää, mitä materiaalia mikäkin kangas on, jotta kuteet voidaan leikata yhteensopiviksi ja järjestää siten, että reunasta saadaan siisti. Opetamme tätä sekä uutta, niveliä säästävää leikkuutapaa kolmen tunnin kurssilla. Kun kude on tasaista ja hyvää, on kutominenkin helppoa, Paloheimo mainostaa. Räsystä voi valmistaa niin mummotyylisiä mattoja kuin paljon muutakin. Miten olisi virkattu matto tai paperikori? Seinälle ripustettavaksi voi tehdä ryöppyävän teoksen ryijytekniikalla. – Uusia tarinamattoja saa tulla kutomaan kaikkiin käsityökeskuksiin, Anne Paloheimo sanoo. ● Käytetty puuvillakangas on parasta mahdollista räsymattoainesta, koska se on taipui- TEKSTI: Maija Rauha KUVA: Elina Helminen vanhoista vaatteista tai ostokuteesta, joka on värjättyä ja leikattua tekstiiliteollisuuden jätettä. Räsymatot ovat parhaimmillaan taidokkaasti sommiteltuja ja näyttäviäkin. – Räsymatto kelpaa muuhunkin kuin kynnysmatoksi. Kannustamme haastekampanjan avulla yrityksiä ja yhteisöjä kutomaan oman tarinansa matoksi, joka voi olla tehty vaikkapa vanhoista työvaatteista, banderolleista, naruista tai johdoista, mistä tahansa kuteesta, joka liittyy maton tekijöihin. Tällainen matto voidaan nostaa vaikkapa yrityksen aulan tai kokoushuoneen seinälle, Paloheimo kaavailee. Esimerkiksi Salon kaupunkiin yhdistyneiden kuntien kuntajohtajien työhousut ja -paidat leikattiin hiljattain talkoilla kuteiksi, joista paukuteltu matto valmistuu vielä kevään aikana. 13 1|10 KOONNUT Jasmin Ellik loppusitaatit NIMITYKSET Etelä-Suomi Jenni Heinonen aloitti tammikuussa SITA mukana öljyntorjuntaharjoituksessa kotkassa I könpäällikkönä joulukuussa 2009. tämeren laivaliikenne on vilkasta ja ympäristöriskeihin halutaan varautua mahdollisimman hyvin. Kymenlaakson pelastuslaitos järjesti 6. toukokuuta öljyntorjuntaharjoituksen Kotkan seudulla. Harjoituksessa selvitettiin, miten torjuntatyössä syntyvää ongelmajätettä pystytään käsittelemään ja jäljittämään lain edellyttämällä tavalla. Pelastuspäällikö Ilpo Tolonen Kymenlaakson pelastuslaitokselta kertoo, että harjoituksen keskeinen tavoite oli testata RFIDtekniikan hyödyntämistä jätteiden jäljittämisessä. Jäte-erät merkittiin konteittain RFIDtarroilla, joihin oli tallennettu muun muassa tiedot erän sisällöstä ja keruupaikasta. SITA oli mukana suunnitteluryhmässä jätekuljetusten ja logistiikan asiantuntijana. Sen roolina oli selvittää, millaisia palveluita jätehuoltoyhtiöt pystyvät kriisitilanteessa tarjoamaan. Tapahtumassa oli myös vaihtolava-auto SITAn Porvoon yksiköstä. – Koemme tärkeäksi olla mukana auttamassa vahinkojen ehkäisemisessä, jos Suomenlahdella tapahtuisi vakava laivaonnettomuus, projektipäällikkö Tiila Korhonen SITAlta perustelee. Tolonen kertoo, että öljyntorjunnassa syntyviä jätteitä ovat vesi-öljy, öljy-maa-ainesseos ja torjuntatyöhön liittyvät tarpeet kuten esimerkiksi vaatteet ja puomit. Ne on kaikki pidettävä erillään toisistaan ja niiden oikeanlainen jälkikäsittelyyn ohjaus oli yksi harjoituksen keskeisimmistä asioista. Kari Kyllönen nimitettiin ongelmajätteiden Mitä, mistä, milloin ja minne myyntineuvottelijaksi Lahteen maaliskuun alussa. – Jos sattuu suuri öljyvahinko, torjuntavaiheen aikana syntyy valtavat määrät jätettä, jonka kerääminen voi kestää jopa vuosia. myyntireskontrassa Vantaalla. Jorma Talvitie aloitti helmikuun alussa työnjohtajana Vantaalla. Satu Rahko aloitti äitiyslomasijaisena las- kutustiimin esimiehenä helmikuussa Vantaalla. Petri Räsänen aloitti SITA Finlandin talous- johtajana helmikuussa. Petrin työpaikka sijaitsee Vantaalla. Tero Tykkyläinen aloitti tammikuussa Vantaalla tuote- ja asiakkuuspäällikkönä vastuullaan tuotekauppa, valtakunnalliset asiakkuudet sekä alihankintaverkoston kehittäminen. Hän toimi aiemmin SITAlla ItäSuomen aluepäällikkönä. Jukka Kupiainen siirtyi tammikuussa SITAn tuotepäällikön tehtävistä hankintapäälliköksi Suomen Hyötykeskuksen Vantaan laitokselle. Itä-Uusimaa ja Kymenlaakso Jari Rahikainen nimitettiin yksikönpääl- liköksi SITAn Porvoon ja Kotkan yksiköihin helmikuun alussa. Päijät-Häme Pekka Jaakkola aloitti Päijät-Hämeen yksi- Varsinais-Suomi Jätekuljetusten logistiikan hoitaminen määräysten mukaan on vaativa operaatio. Uskomme, että RFID-tekniikkaa hyödyntämällä pystytään saaman reaaliaikaista tietoa tilanteesta. Harjoituksessa kehitettiin toimintamallia, jonka avulla pystytään saamaan tarkat tiedot siitä, mitä jätettä ja kuinka paljon on kerätty mistäkin, ja minne se on toimitettu, Tolonen kertoo. Tavoitteena on, että SYKE eli Suomen ympäristökeskus pystyy nopeasti jäljittämään jätteen tiedot ja varastointitilanteen. RFID-tekniikalla kerätty tieto on tarkoitus viedä jatkossa Boris II -paikkatietojärjestelmään, jota kehitetään parhaillaan. Tällöin saadaan reaaliaikainen ympäristövahinkojen torjunnan tilannekuvajärjestelmä. Boris II tukee öljyntorjunnan valmiussuunnittelua, öljyvahinkojen kustannustehokasta ja oikein kohdennettua torjuntaa, onnettomuuden aikaista tiedonvälitystä sekä myöhempiä korvausneuvotteluja varten tarvittavan todistusaineiston arkistointia. Toukokuun harjoitus oli osa SÖKÖä eli kokonaisvaltaista torjuntasuunnitelmaa ja -ohjeistusta. Sitä on tehty Kymenlaakson alueella jo vuodesta 2004 yhdessä KaakkoisSuomen ympäristökeskuksen ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa. SÖKÖssä määritellään menettelytavat merialuksen aiheuttaman öljyvahingon torjunnan koordinoimiseksi tilanteessa, jossa öljy ajautuu rantaan. – Harjoitus oli tarkkaan rajattu, ja se pidettiin aika pienellä joukolla. Jätekonttejakin tarvittiin vain muutamia,Tolonen kertoo. ● Teksti: Kaisa Riikilä Kuva: Dreamstime Marjo Leppänen aloitti aluemyyntipäällik- könä Turussa tammikuussa. enemmän jätettä Vesa-Matti Väistö siirtyi vuoden alussa Tilastokeskuksen mukaan yhdyskuntajätteiden määrä on kasvanut koko kuluvan vuosikymmenen 1–4 prosentin vuosivauhdilla. Vuonna 2008 yhdyskuntajätettä kertyi Suomessa 520 kiloa asukasta kohden. Suurimmat jäte-erät ovat elintarvikejätettä, keräyspaperia, pahvia ja kartonkia. SITAn Turun yksikössä projektipäälliköksi kuntaurakka-laskentaan. Pohjois-Suomi Jaana Päivärinne aloitti SITAn Ylivieskan yksikössä äitiyslomasijaisena asiakaspalvelussa tammikuussa. 14 1|10 Osallistu lukijakyselyyn osoitteessa www.sita.fi/LUkijakisa Sitaatti 2/09 -lehden lukijakyselyn arvonnan voitti Teuvo Tuominen Padasjoelta Onnea voittajalle! SITA maailmalla ▲ SITA Finland on osa kansainvälistä SUEZ ENVIRONNEMENT -yritystä, jolla on toimintaa viidellä eri mantereella. Lisää SITAn muiden maiden yksiköistä voi lukea esimerkiksi www.sita.fr . Oheinen artikkeli on lyhennelmä SUEZ ENVIRONNEMENT Magazine 4/2010 -lehdestä. Jätemarkkinat muuttuvat Euroopan jätehuollon markkinat ovat entistä monimutkaisempia, ne ovat keskittyneet hallinnoimaan niukkoja voimavaroja ja niitä kontrolloivat säännökset muuttuvat koko ajan. Euroopassa toimivien jätealan yritysten keskeinen pyrkimys on vähentää syntyvää jätettä, pitää huolta ympäristöstä ja hillitä kustannuksia. K ehittyneissä maissa jätehuolto on käynyt läpi kolme eri vaihetta. Satojen vuosien ajan heitettiin pois pääasiassa orgaanisia jätteitä. Näin yhteisöt huolehtivat lähinnä vain jätteiden aiheuttamien terveyshaittojen minimoimisesta asutuilla alueilla. 1900-luvun puolivälin jälkeen kasvava huoli ympäristönsuojelusta johti uusiin käytäntöihin, joiden tavoitteena oli vähentää jätteidenkäsittelyn ympäristövaikutuksia. Suurin osa kehittyneistä maista on nyt siirtynyt kolmanteen vaiheeseen, jossa keskeisenä haasteena on niukkojen raaka-aineiden hallinnointi. Eurooppalaiset päämäärät Sääntelyverkostolla on merkittävä vaikutus siihen, millaisia palveluita alan toimijat tarjoavat. Euroopan Unionilla on ollut pioneerirooli, kun se jo vuonna 1975 loi kaikkia jäsenmaitaan koskevan koordinoidun jätehuoltolainsäädännön. Uusi, vuonna 2008 hyväksytty direktiivi tehostaa jätteiden uudelleenkäyttöä edistäviä pyrkimyksiä. Siinä on määritelty muun muassa jätehuollon päämäärät tärkeysjärjestyksessä: jätteen syntymisen ehkäisy, uudelleen käyttö, kierrätys, orgaaninen tai energiahyötykäyttö ja hävittäminen. Direktiivi asettaa myös tarkoin määriteltyjä tavoitteita liittyen kotitalousjätteisiin ja kierrätykseen. Jäsenmaat ovat vastuussa siitä, että ne noudattavat eurooppalaisia säädöksiä. Maat voivat pyrkiä tavoitteeseen monin eri keinoin, esimerkiksi taloudellisin kannustein ja jäteveron kautta. Teollinen ulottuvuus Uusien säännösten, kasvavien jätemäärien ja raaka-aineiden hinnannousun myötä jätehuolto on saamassa entistä merkittävämmän teollisen ulottuvuuden. Jätteiden käsittelyssä hyödynnetään aikaisempaa edistyksellisempiä menetelmiä. Esimerkiksi yksiköt, jotka purkavat tiensä päähän tulleita ajoneuvoja, hyödyntävät samanlaisia robotteja kuin kokoonpanoteollisuus. Uusien käsittelylaitosten rakentaminen ja käyttö edellyttävät suuria investointeja ja oikeanlaista teknistä osaamista. Uusi asetelma edellyttää, että operaattorit eivät vain kontrolloi arvoketjua vaan niiden on koko ajan kehitettävä uutta pystyäkseen takaamaan asemansa koko ajan vaativammilla markkinoilla. Paikalliset tarpeet Kehittyvät maat noudattavat länsimaiden esimerkkiä. Vähitellen, kasvuvauhdista riippuen niihin syntyy organisoidut puhtaanapitomarkkinat, ne ottavat käyttöön aktiivisia toimintatapoja, kehittävät ympäristölainsäädäntöä ja sopimuskäytäntöjä. Tästä on yleensä seurauksena jonkinlaisen jätehuoltolaitoksen syntyminen. Julkiset laitokset sitten delegoivat tehtäviä yksityisille, SITAn kaltaisille toimijoille. Myös yritykset, jotka ovat vastuussa jätteen syntymisestä voivat nekin olla SITAn potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Eri maissa toimiessaan SITAn ja sen kilpailijoiden on otettava huomioon maantieteelliset ja kulttuuriset erot. Esimerkiksi Alankomaat, jossa maanpinta on merenpinnan alapuolella, suosii jätteenpolttoa kaatopaikkojen sijaan. SITA sopeuttaa oman toimintansa niin, että se pystyy toimimaan sujuvasti paikallisten yritysten kanssa. Teksti: Kaisa Riikilä Kuva: Dreamstime Info • Jokainen ranskalainen tuottaa vuodessa keskimäärin 354 kiloa kotitalousjätettä. Yhdysvalloissa vastaava luku on 450 kiloa/henkilö ja Japanissa 270 kiloa/henkilö. • EU:ssa 22 % kunnallisesta jätteestä kierrätetään, 20 % poltetaan ja 17 % kompostoidaan, joten 41 % menee edelleen kaatopaikalle. 15 1|10 sinunkin pihallesi QuattroSelect SITA Finland kehittää ja toteuttaa ympäristöpalveluratkaisuja QuattroSelect-palvelu on osa monipuolista hyötymateriaalien yrityksille, kunnille ja kotitalouksille. Innovoimme palveluja ja keräämiseen liittyvää toimintaamme. Olemme saaneet siitä hyviä tuotteita yhteistyökumppaneidemme kanssa. Yhdessä SITA kokemuksia. Palvelu on nyt Vakka-Suomessa, pääkaupunkiseudulla Finlandin omistaman Suomen Hyötykeskus Oy:n kanssa olem- sekä Lappeenrannassa ja laajenee uusille alueille vuoden 2010 me yksi Suomen suurimmista hyötymateriaalien kerääjistä ja aikana. QuattroSelect-nelilokeroastia sopii omakotitalojen, toimittajista Suomen teollisuudelle. pienkiinteistöjen ja yritysten pihalle. SITA Finland on paikallinen ja palveleva HEINOLA | KOTKA | LAHTI | LAPPEENRANTA | OULU | PORVOO | Riihimäki | SEINÄJOKI | TAMPERE TURKU | UUSIKAUPUNKI | VAASA | VANTAA | VIHANTI | YLIVIESKA Paljon puhdasta asiaa löydät myös osoitteesta www.sita.fi
© Copyright 2024