Sitaatti 1/2012
SITA FINLANDIN ASIAKASLEHTI Nro 1 HUHTIkuu 2012 Jätehuolto tehostuu Jumbossa Relacom aikoo nollata kaatopaikkajätteen Erkki Rintala, MSK Group Jätemäärän vähentäminen on yhteinen asia SITAn tutkimus osoitti jätemääriä ei seurata Sitaatteja ...................................................... 2 pääkirjoitus ................................................. 3 Nro 1 | HUHTIkuu | 2012 MSK Groupissa otetaan jätevirrat haltuun ........ 4 Askeleen edellä: Mitä uusi jätelaki tuo tullessaan ....................... 8 PUNTARISSA: Jätehuollon tavoitteet ja seuranta eivät Päätoimittaja Jorma Kangas, SITA Finland Oy Ab kohtaa Koordinointi Jasmin Ellik ............................................................ 8 Relacomin tavoitteena vähemmän jätettä Toimitus OS/G Viestintä kaatopaikalle ................................................... 10 Taitto OS/G Viestintä Kansikuva Svenna Martens TEhdään yhdessä: Photocredit Markku Ojala, Svenna Martens Jumbossa seurataan jätemäärän kehitystä .... 12 Paino Finepress Oy roskainnovaatio: Painosmäärä 2 200 kpl SITA Finland Oy Ab Linjatie 6, 01260 Vantaa • puh 010 5400 [email protected] • www.sita.fi Painettu Cocoon-uusiopaperille, joka on 100 % kierrätyskuidusta valmistettu uuden sukupolven hienopaperi. Paperi on CO2-korvattu. Ympäristömerkitty painotuote, 441 678 / Finepress Oy 2010 ”Kaatopaikkajätteen nollaaminen tarkoittaa entistä tarkempaa lajittelua.” SIVUa l Maarit Leppänen, Relacom SIVU 10 Tuikkujahtiin .................................................... 14 SITAsiisti tapahtuma on toteutunut hyvin Seinäjoen Tangomarkkinoilla.................. 14 SITA maailmalla ........................................ 15 SITAATTEJA SITAlle Suomen Vahvimmat -sertifikaatti ▲ Turun seudulla aletaan lajitella polttokelpoinen jäte QuattroSelect-astiaan. SITA Finland Oy on läpäissyt jo viitenä peräkkäisenä vuonna Suomen Vahvimmat luokittelun kriteerit. Tähän saavutukseen yltää vain 6 prosenttia Suomen y-tunnuksellisista yrityksistä. QuattroSelect-palvelu laajenee Turussa SITA Finland kehittää jätehuoltopalvelu- astiaan kerätään polttokelpoinen jäte, keräyskar- puretaan autosta erikseen. Turun seudulla jaan Turun seudulla. Asiakkaiden toivo- tonki, -lasi ja -metalli. QuattroSelect-palvelun piirissä ovat Turku, Kaa- muksesta SITA Finland vaihtaa normaalin poltto- – Olemme saaneet paljon myönteistä pa- rina, Rusko ja Lieto. QuattroSelect-astia on kool- kelpoisen astian tilalle QuattroSelect-astian. Näin lautetta monilokerokeräyksestä. On hienoa, kun taan 370 litraa. Kunnan järjestämän jätehuollon pienkiinteistöjen asukkaat voivat kierrättää viittä voimme asiakkaiden toivomuksesta muuttaa alueella saa QuattroSelect-astian vain hyötyjät- eri jätejaetta omalla kotipihallaan. monilokeroastian jakoa. Tämä on sitä käytännön teiden keräykseen, jolloin astiaan lajitellaan työtä, jolla voimme helpottaa kotitalouksien lajit- paperi, kartonki, metalli, kovat muovit ja lisäloke- run seudulla ja Vakka-Suomessa jo kolmen vuo- telua, SITAn Varsinais-Suomen aluepäällikkö rolla myös keräyslasi. Tämä palvelu on saatavissa den ajan. Asiakaspalautteen perusteella monilo- Juha-Pekka Mäkilä kertoo. Raisioon, Naantaliin, Maskuun ja Nousiaisiin. QuattroSelect-palvelu on ollut käytössä Tu- keroastian jakoa muutetaan vastaamaan parem- QuattroSelect-astia tyhjennetään SITAn min syntyvien jätejakeiden määriä. Keräyspaperi monikammioisiin keräysautoihin. Jätejakeet eivät Lisätietoa palvelusta [email protected] tai lajitellaan jatkossa erilliseen astiaan. Monilokero- sekoitu keskenään kuljetuksen aikana ja ne myös numerosta 010 540 4910. ● 2 1 |12 PÄÄKIRJOITUS Paljon on tehtävissä S uomessa olemme edelläkävijöitä ympäristöasioissa. Kuitenkin jätehuollossa ja yhdyskuntajätteiden käsittelyssä meillä on paljon opittavaa ja parannettavaa. Pohjoismaisessa mittakaavassa Suomi ja Islanti ohjaavat eniten jätettä suoraan kaatopaikalle ja Euroopan tasolla on Suomi vasta keskiluokkaa maiden välisessä vertailussa. Ruotsissa vain murto-osa jätteestä päätyy kaatopaikan penkkaan. Tilastoihin tutustuttuamme, päätimme teetättää Taloustutkimuksella tutkimuksen, jossa tiedusteltiin suomalaisyritysten suhtautumista jätteiden käsittelyyn ja sijoitukseen. Positiivinen tulos oli se, että valtaosalla suomalaisyrityksistä on ympäristöstrategia, ja suurin osa yrityksistä on myös asettanut jätehuollolle tavoitteet. Kaatopaikkajätteen vähentämiseen pyrkii yli puolet yrityksistä, mutta vain harva on valinnut tavoitteekseen kaatopaikkajätteettömän toiminnan. Tutkimuksen lopputulos oli, että jätehuollon ohjelmat ja tavoitteet ovat kyllä kirjattu ja raportointijärjestelmät ovat olemassa, mutta yrityksiltä puuttuvat työkalut, joilla jätemääriä on helppo seurata. Esimerkiksi 45 prosenttia vastaajista ei suoralta kädeltä osannut kertoa, kuinka suuri osa jätteistä menee kierrätykseen, kaatopaikalle tai poltettavaksi. Yrityksissä on selvästi voimakas tahtotila nostaa kierrätysastetta, mutta vain harvassa seurataan, miten työssä onnistutaan. SITEERATTUA: Seuranta on kuitenkin kaiken kehitystyön perusta. Tässä lehdessä kerromme asiakkaistamme, jotka ottavat jätevirrat haltuun ja myös seuraavat, miten toimissaan onnistuvat. Päämäärään pääsemisessä tarvitaan yhteistyötä oman jätehuoltoyhtiön kanssa. SITA tarjoaa asiakkailleen esimerkiksi nettipohjaisen seuranta- ja raportointityökalun, jonka avulla jätemääristä saa yksilöityä tietoa. Järjestämme mielellämme myös koulutusta. Ja huolehdimme, että opasteet ja astiat ovat kunnossa. Jätteen syntymisen ehkäisyn lisäksi lajit- telun tehostamisella päästään pitkälle. Uuden 0-Kaatis -palvelukonseptimme avulla tähtäämme kaatopaikkajätteen minimoimiseen sekä hyötykäytön ja kierrätysasteen nostamiseen. 0-Kaatiksen avulla yritykset voivat näyttää toteen, että he täyttävät niin ympäristöohjelmansa tavoitteet kuin lailliset vaatimuksetkin. Aurinkoista kevättä! JORMA KANGAS Toimitusjohtaja, SITA Finland monopolin suojassa toimivaa kuntakonsernia Vaasan Kiinteistöyhdistyksen toiminnan- Kyse ei ole vain jätehuollosta, vaan myös ja rahasampoa. johtaja Arto Saarikoski sanoo, että tuotannon suunnittelusta niin, että jätet- Ympäristöyritysten Liiton toimitus- lautakuntamalliin siirtymisen jälkeen pienet tä syntyy vähemmän. Tämä on tärkeää myös johtaja Katri Penttinen, Kauppalehti paikalliset jätehuoltoyritykset katoavat markki- yrityksen imagon kannalta. Tietoisuus jätteis- 31.1.2012 noilta, koska ne eivät pärjää tarjouskilpailussa tä osoittaa, että ympäristöarvot ovat oikeasti isoille yrityksille. tärkeitä. Jokaista kierrätettyä paperitonnia kohti SITA Finlandin toimitusjohtaja Jorma säästetään 17 puuta, 160 kilogrammaa Kangas, Kauppalehti 21.3.2012 kalkkikiveä, neljä tonnia höyryenergiaa, 225 ki- töitä uudistuksen jälkeenkin. lowattituntia sähköä ja 227 kuutiometriä vettä. Pohjalainen 15.1.2012 Kuntapäättäjät uskovat, että niiden omat Outotecin ympäristönsuojelun ja kes- jäteyhtiöt synnyttävät vielä satojen mil- tävän kehityksen johtaja Ilkka V. Kojo, joonien eurojen tulovirrat. Kunnat rakentavat Stormossenin toimitusjohtaja Leif Åkers puolestaan uskoo, että pienyrityksillä riittää Uusiouutiset 2/12 3 1 |12 ”Kun jätteiden lajittelua pidetään mielekkäänä, sitä myös tehdään.” ▲ Piia Palomäki ja Erkki Rintala ovat huomanneet, että opastustaulut ja jäteastioiden uusi sijoittelu ovat tehostaneet lajittelua Maaseudun Koneen traktorin turvaohjaamojen valmistusprosessissa. Kuva lopputarkastuspisteestä. Ohjaamossa Rami Kurunsaari. 4 1 |12 MSK Groupissa otetaan jätevirrat haltuun MSK Groupissa on viime vuosina seurattu tarkoin jätteiden määrää ja laatua. Tavoitteena on kokonaisjätemäärän vähentäminen koulutuksen ja lajittelun keinoin. K auhavan Ylihärmässä sijaitseva MSK Group on yli 60-vuotias perheyritys, johon kuuluu turvaohjaamoja valmistava Maaseudun Kone Oy, maa- ja metsätalouskoneihin erikoistunut Junkkari Oy ja muovituotteita valmistava Junkkari Muovi Oy. Lapualla sijaitsee konsernin Juncar Oy, joka tekee henkilöautojen perävaunuja. Yrityksen logo puukkojunkkareineen on monille tuttu. Konsernis- sa työskentelee noin 500 henkilöä. Yrityksen alkuvaiheessa 1950-luvulla toiminta-ajatuksena oli maatalouden töiden helpottaminen, ja yksi alkutaipaleen tuoteideoista oli traktorin turvaohjaamon 5 1 |12 ▲ Maaseudun Kone Oy valmistaa vuosittain noin 10 000 turvaohjaamoa. Ilkka Salo testaustyössä. Jätehuolto uudistuu kehittäminen. Tältä pohjalta Maaseudun Kone valmistaa edelleen vuosittain noin 10 000 turvaohjaamoa muun muassa Valtra-traktoreihin. – Konsernin yhtiöissä tehdään erilaisia tuotteita ja kaikilla on omat asiakkaat. Tuotteet tukevat myös konsernin muiden yhtiöiden toimintaa. Esimerkiksi Junkkari Muovi valmistaa osan konserniyhtiöiden käyttämistä muoviosista, kertoo materiaalijohtaja Erkki Rintala. OMAA SUUNNITTELUA Maailmanlaajuinen talouden taantuma näkyy myös Ylihärmässä. Yritysten tilauskanta on vakaa, mutta toiminta on entistä lyhytjänteisempää. Erkki Rintala toteaa, että markkinoilla on edelleen hieman odottava tunnelma. MSK Groupissa ollaan kuitenkin positiivisella mielellä. Konsernissa on runsaasti omaa suunnittelua, ja muun muassa Junkkarin ja Juncarin valmistamat tuotteet ovat oman tuotekehityksen tulosta. Myös ohjaamoissa on oman suunnittelun osuus kasvanut. – Olemme perinteinen, mutta samalla innovatiivinen yritys, joka haluaa lisätä omaa 6 1 |12 ▲ Piia Palomäki seuraa jätemäärien syntymistä SITAn nettipohjaisen seuranta- ja raportointipalvelun avulla. rooliaan tuotekehitystyössä yhdessä asiakkaiden kanssa. MSK Groupissa on tartuttu ennakkoluulottomasti myös jätehuollon uudistamiseen. Muutaman viime vuoden aikana konsernissa on panostettu jätemäärien seuraamiseen ja lajittelun tehostamiseen. Hyötykäyttöön suunnatun materiaalin lisääminen ja kaatopaikkajätteen määrän vähentäminen näkyvät myös jätehuollon kustannuskehityksessä. – Meillä Maaseudun Kone Oy:ssä on tavoitteena saada kokonaisjätemäärä 25 kiloon ohjaamoa kohden. Viime vuonna pääsimme reiluun 27 kiloon, kun jätemäärä vielä vuonna 2009 oli yli 29 kiloa. Tavoite on täysin saavutettavissa, uskoo laatuinsinööri Piia Palomäki. MSK Groupilla on konsernitason jätehuoltosopimus SITA Finlandin kanssa. SITA kerää ja toimittaa jatkokäsittelyyn energiajakeen, pahvin, keräyspaperin, kirkkaan muovin, tuhottavan paperin ja kaatopaikkajätteen. Suoraan hoidettavia jätteitä ovat esimerkiksi puuaines, joka menee paikalliselle yrittäjälle haketukseen. – Yhteistyö on sujunut SITAn kanssa hyvin. Teimme sopimuksen vuosia sitten. Meil- ▲ SITA Finland teetti MSK Groupin toimipisteisiin uudet opastaulut, jotka helpottavat lajittelua. ▲ Timo Ojala täyttää pahvipuristinta Maaseudun Koneen varastossa. SITA Finland kerää pahvipaalit ja toimittaa ne hyötykäyttöön. le on tärkeää, että yhteistyökumppani on riittävän iso, mutta myös paikallistuntemusta tarvitaan. Konsernin jokaisessa yhtiössä on oma ympäristövastaava, joka koordinoi esimerkiksi jätehuoltoa. MSK Groupin yrityksillä on sertifioidut ISO 9001 ja ISO 14001 -laatu- ja ympäristöjärjestelmät. Lajittelu helpommaksi Maaseudun Koneessa ja koko konsernissa syntyy eniten metallijätettä, joka lajiteltuna saadaan hyötykäyttöön. Metallijätettä tulee esimerkiksi metallilevyjen työstämisessä. Pakkausmateriaalista syntyy pahvi- ja muovijätettä. – Kaatopaikkajätteen osuus on noin 6–7 prosenttia Maaseudun Koneen ja Junkkarin kokonaisjätemäärästä. Kaatopaikalle päätyy esimerkiksi muovia, kumihanskoja ja kumiletkuja, Piia Palomäki kertoo. Kaatopaikkajätteen määrän vähentäminen onkin yksi jätehuollon tavoitteista MSK Groupissa. Koska kaatopaikkajätteen sekaan eksyy vielä esimerkiksi energiajaetta, voidaan määrää vähentää lajittelua tehostamalla. ”Konsernin jokaisessa yhtiössä on oma ympäristövastaava, joka koordinoi esimerkiksi jätehuoltoa.” – Koulutuksen ja opastaulujen lisäksi pyrimme tekemään käytännön parannuksia. Esimerkiksi piha-alueella on nyt kaatopaikkajätteen puristin ensimmäisenä ja sen takana on energiajakeen puristin. Kevään aikana näiden paikka vaihdetaan, jotta lajitellut jätteet on helpompi ohjata oikeaan keräysastiaan. Piia Palomäki seuraa jätemäärien syntymistä SITAn nettipohjaisesta seurantajärjetelmästä. Hänen mielestään sen avulla on helppo laskea ekotaseeseen tulevat jätemäärät ja tehdä esimerkiksi grafiikoita. Yhteinen asia MSK Groupissa on työntekijät otettu mukaan jätetalkoisiin. Jätehuollon yhteistyökumppani SITA Finland on tehnyt muun muassa opastauluja keräyspisteiden lähelle ja keräysastioita on uusittu. Yksi kehityskohde on työturvallisuuteen liittyvät asiat. – SITAlta on käyty kouluttamassa meitä lajitteluun liittyen. Olemme huomanneet, että koulutuksen ja yhdessä tekemisen kautta saadaan parhaita tuloksia. Olen itse esimerkiksi käynyt työpisteissä kartoittamassa työntekijöiden kanssa, miten lajittelua voi- daan helpottaa, Piia Palomäki kertoo. Työntekijät ovat mielellään miettineet, miten on järkevintä toimia. Maaseudun Koneessa työntekijät vievät itse työpisteensä jätteet takapihan jätepisteeseen, joten asia on osa arkista työpäivää. – Olemme saaneet henkilökunnalta hyviä ehdotuksia esimerkiksi siihen, missä vielä tarvitaan kirkkaan muovin lajittelupisteitä. Maaseudun Koneessa aloitettiin viime vuonna kirkkaan muovin lajittelu ja paalaus. Traktorin ohjaamojen valmistamista varten tehtaalle tulee osia hyvin pakattuina. Näin pahvin lisäksi syntyy paljon kirkasta pakkausmuovijätettä. Värillinen muovi lajitellaan energiajakeeseen. Piia Palomäki ja Erkki Rintala toteavatkin, että kun jätteiden lajittelua pidetään mielekkäänä, sitä myös tehdään. – Kun saamme työntekijöiltä ehdotuksia pieniinkin lajitteluasioihin, tiedämme, että he ovat miettineet asioita ja lajittelu koetaan järkeväksi, Erkki Rintala sanoo. ● TEKSTI: Johanna Pelto-Timperi KUVAT: Svenna Martens 7 1 |12 ASKELEEN EDELLÄ MITÄ UUSI JÄTELAKI TUO TULLESSAAN? T ätä kirjoittaessa on enää vajaat kaksi kuukautta aikaa uuden jätelain voimaantuloon. Paljon on tapahtumassa ja monella rintamalla. Kunnissa valmistellaan uuden jätelain vaatimia yhteisiä jätelautakuntia, ja työhön on liittynyt valitettavan paljon epäselvyyksiä ja puutteellisuuksia. Vuoden kuluessa uuden jätelain voimaantulosta pitää niissä kunnissa, joissa nyt on sopimusperusteinen jätteenkuljetus, tehdä uudet päätökset saman jätteenkuljetustavan jatkamisesta. Valmistelun alla on monilla paikkakunnilla myös pakkausjätteen kiinteistökohtaisen keräyksen muuttaminen kunnan kilpailuttamaksi. Monet asiat uudessa laissa vaikutta- vat suoraan tai ainakin välillisesti yritysten toimintaan. Eniten uusi jätelaki vaikuttaa jätteenkuljetusyritysten toimintaan, mutta vaikutuksia on myös muihin yrityksiin. Esimerkiksi yksityisten työterveysasemien ja oppilaitosten jätehuolto siirtyy kunnan vastuulle. Aiemmin kunnan vastuu on kattanut vain julkiset toimijat. Laki kuitenkin mahdollistaa sen, että näillä niin sanotuilla suurilla toimijoilla on mahdollisuus vapautua kunnan jätehuoltovastuusta. Tätä mahdollisuutta toimijoiden kannattaa ehdottomasti käyttää, sillä on olemassa lukuisia esimerkkejä siitä, että yksityiset yritykset tarjoavat parempia mahdollisuuksia jätteiden kierrätykselle ja hyötykäytölle kuin kunnallinen järjestelmä. Yksityisten yritysten kanssa yhteistyössä toimijat voivat saada tarpeisiinsa parhaiten soveltuvan jätehuoltopalvelun, kun taas kuntien määrämittainen palvelu ei yleensä taivu vastaamaan yksilöllisiin tarpeisiin. Tehokasta jätteiden lajittelua ja kierrätystä vaativat jo monen yrityksen ympäristöohjelmat. Muuten jätehuolto säilyy pitkälti sa- mankaltaisena. Kotitalouksien jätehuolto säilyy kunnan vastuulla ja se voidaan hoitaa jatkossakin joko kunnan kilpailuttamana tai niin sanotusti sopimusperusteisena. Elinkei- 8 1 |12 notoiminnan harjoittajat hankkivat itse jätehuoltopalvelunsa yksityisiltä yrityksiltä. Tuottajavastuun alaisista jätteistä vastaavat tuottajat. Uutta on kuitenkin se, että pakkauksille tulee täysi tuottajavastuu aiemman osittaisen sijaan. Tuottajien tulee perustaa valtakunnallisesti pakkausjätteille tietty määrä keräyspisteitä. Jätealan yritysten kannalta on huolestuttavaa se, että aiemmin hyvin toiminut yritysten tarjoama kiinteistökohtainen pakkausjätteen keräyspalvelu voi jatkua yritysten hoitamana ainoastaan silloin, jos tuottaja tai kunta ei sitä hoida. Niille on annettu uudessa laissa etusija pakkausjätteen kiinteistökohtaisen keräyksen hoitamiseen. Uusi laki tuo myös vaatimuksia jätteitä kuljettaville yrityksille. Jatkossa jätettä saa kuljettaa vain kuljettaja, joka on hyväksytty jätehuoltorekisteriin. Yritykset joutuvat antamaan jätehuoltoviranomaisille aiempaa enemmän tietoja kuljetetuista jätteistä. Uudessa laissa on myös velvoite toimia niin sanotusti etusijajärjestyksen mukaisesti. Ammattimaisesti jätettä käsitteleville se on vaatimus. Myös jätteen kulkua ja päätymistä oikeaan käsittelyyn halutaan seurata tarkemmin. Siinä toimii keskeisenä elementtinä siirtoasiakirja. Se laajenee koskemaan sako- ja umpikaivolietteiden, rakennus- ja purkujätteiden sekä pilaantuneiden maiden kuljetuksia. Aiemmin siirtoasiakirja vaadittiin ainoastaan vaarallisten jätteiden kuljetuksista. Toukokuun alussa voimaan astuva jätelaki tuo siis mukanaan muutoksia – osa hyviä, ja osa huonompia. Aika näyttää, miten laajamittaisia vaikutukset yritysten toimintaan ovat. On kuitenkin varmaa se, että vaatimukset jätteiden kierrätykselle kasvavat, ja tiukoille ja kunnianhimoisille kierrätystavoitteille on selkeä tarve. Jätteestä tulee saada mahdollisimman paljon hyödynnettyä ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. ● Toimitusjohtaja Katri Penttinen Ympäristöyritysten Liitto SITA teetti tutkimuks Jätehuoll ja seuran Tutkimuksen mukaan yrityks lisäämisestä ja jätehuollon seurata. Vain muutama yritys p S ITA Finland teetti viime vuoden loppupuolella Taloustutkimuksella kyselytutkimuksen siitä, mitä suomalaisten yritysten ympäristö- ja viestintävastuussa olevat ajattelevat jätehuollosta ja sen kehityssuunnista yrityksensä toiminnan ja ulkoisen kuvan kannalta. Samalla kartoitettiin, millaisia jätestrategioita yrityksillä on ja onko niissä asetettu tavoitteeksi se, ettei kaatopaikkajätettä syntyisi lainkaan. – On hienoa, että valtaosalla yrityksistä on ympäristöstrategia. Suurin osa on myös määrittänyt jätehuollolle tavoitteet. Esimerkiksi kaatopaikkajätteen vähentämiseen pyrkii yli puolet mukana olleista yrityksistä. Tosin kokonaan kaatopaikkajätteetön toiminta oli tavoitteena vain muutamalla prosentilla yrityksistä, miettii SITAn toimitusjohtaja Jorma Kangas. Työkalut hukassa? Positiivinen uutinen oli myös se, että toimialueellamme kolmella neljästä yrityksestä on voimassaoleva ympäristöohjelma, joka on usein osa laatujärjestelmää. Green Office -yrityksissä ympäristöohjelma oli odotetusti lähes 90 prosentilla. Jorma Kankaalle tuli kuitenkin yllätyksenä se, ettei yrityksissä ole panostettu syntyvän jätemäärän seurantaan, vaikka ohjelmat ovat olemassa, tavoitteet kirjattu ylös PUNTARISSA ▲ SITA Finlandin teettämässä tutkimuksessa kysyttiin, millaisia jätehuollon tavoitteita yrityksillä on. Myös uusi jätelaki ohjaa kaatopaikoille joutuvan jätteen vähentämiseen. sen: llon tavoitteet nta eivät kohtaa – Jätehuollon kehittäminen vaatii tarkkaa seurantaa ja muutoksiin reagoimista. Seuranta on kaiken kehitystyön perusta. Tutkimuksestamme kävi ilmi, että vain noin puolet yrityksistä oli saanut ympäristöhuoltoyritykseltään neuvoja kaatopaikkajätteen vähentämiseen kuluneen puolen vuoden aikana. Kannustaisinkin kaikki yrityksiä vaatimaan jätehuoltokumppaniltaan säännöllistä raportointia ja neuvontaa. SITAn asiakkaiden käytössä on nettipohjainen seuranta- ja raportointityökalu, jolla jätteen määrästä saadaan yksilöityä tietoa. Sitä voidaan käyttää myös neuvontatyön pohjana. sillä on selvät tavoitteet lajittelun n toimivuudesta, mutta syntyneitä jätemääriä ei pyrkii kaatopaikkajätteen lopettamiseen kokonaan. Milloin teille on viimeksi tehty jätehuollon kartoitus? Kaikki vastaajat (n=151) Vastuu aluepäättäjät (n=121) Green Office (n=30) Lähde: Taloustitkimus Oy/SITA: Jätehuollon tutkimus 2011 ja raportointijärjestelmäkin on käytössä. – Yrityksiltä tuntuu edelleenkin puuttuvan selvä työkalu seurantaan. Kaikista vastaajista 45 prosenttia ei osannut arvioida, kuinka suuri osa jätteistä menee kierrätykseen, kaatopaikalle tai poltettavaksi. Esimerkiksi puolet Green Office -vastaajista kuului tähän ryhmään. Seuranta on perusta Jorma Kankaan mielestä Suomessa näyttääkin olevan voimakas tahtotila kierrätysasteen nostamiseksi, mutta vain harva seuraa, miten tässä työssä onnistutaan. Mitä yritykset sitten voisivat tehdä, jotta tavoitteet ja seuranta saataisiin kohtaamaan? 0-Kaatis avuksi Toukokuun alussa voimaan tuleva uusi jätelaki velvoittaa, että yrityksissä on vähennettävä jätteen määrää, lisättävä kierrätystä ja muuta hyödyntämistä. Laki ohjaa myös kaatopaikoille joutuvan jätteen määrän vähentämiseen. SITAssa on kehitetty asiakkaiden pyynnöstä aivan uudenlainen 0-Kaatis -palvelukonsepti. Sen tavoitteena on minimoida konsultoinnin ja säännöllisen seurannan avulla kaatopaikalle menevän jätteen määrä ja nostaa kierrätys- ja hyötykäyttöastetta. Päämääränä on, ettei grammaakaan päätyisi kaatopaikan penkkaan. – Kaatopaikkajätteen vähentämisestä ei hyödy vain ympäristö, vaan myös yritys. Lähes kaksi kolmesta tutkimukseemme osallistuneista koki, että kaatopaikkajätteettömyys tukee hyvää yrityskuvaa ja toisi kustannussäästöjäkin, muistuttaa Kangas. 0-Kaatiksen avulla yritykset voivat näyttää toteen, että he täyttävät niin ympäristöohjelmansa tavoitteet kuin lailliset vaatimuksetkin. ● TEKSTI: Johanna Pelto-Timperi KUVA: Dreamstime 9 1 |12 RELACOMIN TAVOITTEENA VÄHEMMÄN JÄTETTÄ KAATOPAIKALLE Kentällä energia- ja tietoliikenneverkkoja rakennettaessa on selvää, ettei jätettä jää luontoon, vaan kaikki otetaan mukaan ja lajitellaan varastolla. Myös Relacomin pääkonttorilla lajitellaan entistä tarkemmin, jotta kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä saadaan laskemaan. R elacom Finland Oy:ssä noin 700 ammattilaista työskentelee energia- ja tietoliikenneverkkojen rakennus-, asennus- ja ylläpitotöissä sekä niitä tukevissa tuki- ja asiantuntijatehtävissä ympäri maata. Asentajat ovat niitä miehiä, jotka esimerkiksi korjaavat sähkö- tai tietoliikenneverkon myrskytuhoja. He lähtevät liikkeelle myös, kun kaivurin kauha rouhaisee vahingossa kaapelin poikki tai kun kotona halutaan nostaa nettiyhteyden nopeutta. Kun vesistöön lasketaan tietoliikennekaapelia tai se vaatii korjausta, kaapelialus Telepaatti kiirehtii töihin. Toki relacomlaiset työskentelevät myös siisteissä sisätiloissa. He asentavat ja ylläpitävät esimerkiksi älykkäitä laitejärjestelmiä, kuten kassajärjestelmiä ja asiakaspäätteitä, lippu- ja pankkiautomaatteja sekä tarjoavat IT-lähitukipalveluja yrityksille. Orbion Consultingin kautta Relacom tarjoaa verkkosuunnittelun lisäksi projektien johtamiseen ja toiminnan ulkoistuksiin liittyviä palveluja. ki on pakattava hyvin. Pakkausjätettä kertyy runsaasti. Lisäksi asennus- ja korjaustöissä syntyy monenlaista metalli- ja muovijätettä sekä jäteöljyä ja ongelmajätettä. Kun laitteita vaihdetaan, syntyy SER-jätettä, luettelee Suomen Relacomissa laadusta, kehityksestä ja operatiivisista tukitoiminnoista vastaava johtaja Maarit Leppänen. Kentällä liikkuvat relacomlaiset eivät voi lähteä jätehuollossaan siitä, että jätteen syntypaikan lähellä olisi lajittelupiste. Kaikki jäte on kerättävä, otettava mukaan, kuljetettava lähimpään toimipisteeseen ja lajiteltava varastolla asianmukaisesti. Relacomin jäte- Maalla, merellä ja ilmassa Relacom tekee töitä monenlaisissa olosuhteissa, ja missä tehdään töitä, siellä syntyy myös jätettä. Relacomin jätehuollon erityispiirre ovatkin jätteen vaihtelevat syntypaikat. – Työmme on osittain hyvin materiaali-intensiivistä. Kun rakennetaan linkkiasemia ja vedetään tai korjataan kaapeleita ja sähkölinjoja, tarvitaan paljon ja monenlaisia tarvikkeita. Koska ne pitää pystyä kuljettamaan vaurioitumatta joskus lähes tiettömienkin taipaleiden taakse ja koska olosuhteet töitä tehtäessä voivat olla vaikeat, kaik- 10 1 |12 ▲ Maarit Leppänen toivoo, että Relacomin pääkonttorin tietosuoja-aineistolle tarkoitettuihin jäteastioihin päätyisi vain aineisto, jonka tuhoaminen on välttämätöntä. Muu paperi lajitellaan keräykseen. huollon yhteistyökumppanina SITA Finland huolehtii omalta osaltaan lajittelupisteiden toimivuudesta niissä kiinteistöissä, joissa jätehuolto on Relacomin vastuulla. – SITA on osoittautunut meille sopivaksi yhteistyökumppaniksi. SITAn palveluverkosto on tarpeeksi laaja pystyäkseen hoitamaan jätehuoltomme valtakunnallisesti, mutta riittävän joustava, että se on ollut halukas räätälöimään palveluita toiveidemme mukaan, Leppänen kuvailee kumppanuutta. Vähemmän kaatopaikalle Koko yhtiön tasoisena lähiaikojen tavoitteena Relacomilla on ottaa käyttöön GRI-mallin mukainen yritysvastuuraportointi, johon ympäristöasiat liittyvät yhtenä osana. Se merkitsee tavoitteiden asettamista, tiedonkeruuta ja jatkuvaa raportointia muun muassa jätteiden kierrätysasteesta, energiankulutuksesta ja liikkumisen aiheuttamasta hiilijalanjäljestä. Relacomilla on noin 440 autoa, jotka on kahden viime vuoden aikana vaihdettu vähäpäästöisempiin. – Olemme pyrkineet jo jonkin aikaa myös vähentämään meillä syntyvän sekajätteen määrää. Tavoitteemme suhteen tuli viime vuoden aikana pientä takapakkia, koska siirryimme äskettäin useilla paikkakunnilla entistä paremmin tarpeitamme vastaaviin tiloihin. Muutoista aiheutui jonkin verran lisäystä sekajätteeseen, vaikka pyrimmekin tarjoamaan esimerkiksi vanhoja toimistokalusteita uusiokäyttöön ja kierrätykseen, Leppänen kertoo. SITA on Leppäsen mukaan tarjonnut Relacomille aktiivisesti jätehuollon suunnitteluun ja myös sekajätteen vähentämiseen liittyvää asiantuntemustaan. ”KUN LAJITTELUN KERRAN ALOITTAA, SITÄ EI VOI EIKÄ HALUA ENÄÄ LOPETTAA.” ▲ Jätepaperiastia on sijoitettu postilokeroiden lähelle, jotta turhaa tai nopeasti silmäiltyä mainosmateriaalia ei edes tarvitse kuljettaa työpisteelle. Johtaja Maarit Leppänen ja projektipäällikkö Markku Pöysti kertovat, että Relacomin uutena tavoitteena on pyrkiä vähitellen nollaamaan kaatopaikalle menevän jätteen määrä isoimmissa Suomen toimipaikoissaan. – Olemme keskustelleet kehityspäällikkö Tiila Korhosen kanssa ajatuksesta, että meillä ei aiheutettaisi lainkaan kaatopaikkajätettä. Idea on mielestäni hyvä. Aiomme pilotoida SITAn ohjelmaa sekajätteen vähentämiseksi lähiaikoina isoimmilla toimipaikoillamme aloittaen pääkonttoristamme. Hankkeen kattava läpivienti vie toki aikaa. Lajittelu tehtävä helpoksi Kaatopaikkajätteen nollaaminen tarkoittaa entistä tarkempaa lajittelua ja kierrätystä. – Aloitamme kartoittamalla keräysvälineiden tarkoituksenmukaisuuden, ja tarvittaessa hankimme uusia keräysastioita. Samalla muistutamme mieliin, miksi lajittelu on tärkeää. SITAn lajitteluohjeet ovat selkeitä ja hyviä – jokainen näkee niistä, mitä voi laittaa mihinkin astiaan. Tästä olemme saaneet henkilökunnalta myönteistä palautetta. Tämäntyyppinen substanssituki jätehuoltokumppanilta on iso apu, kun lajittelun halutaan onnistuvan. Leppänen tunnustaa itse pitäneensä jätteiden lajittelua aiemmin turhan vaivalloisena puuhana. Asenne muuttui kuitenkin kierrätysliiketoimintaan liittyneen työn myötä. – Lajittelu on vähän kuin lintujen talviruokinta: kun sen kerran aloittaa, sitä ei enää koe voivansa eikä haluavansa lopettaa. Useimmat lajittelevat jätteensä kotona. Ei se ole työpaikalla yhtään vaikeampaa, mutta se pitää tehdä helpoksi, hän sanoo. Relacomin pääkonttorilla jäteastiat on sijoitettu niin sanotuiksi kortteliroskiksiksi mahdollisimman kätevästi lähelle paikkoja, joissa jätteet syntyvät. Työpisteissä ei enää ole lainkaan roskakoreja. – Tämä aiheutti aluksi jonkin verran vastustusta. Uudessa pääkonttorissamme kuitenkin periaate on, että työpiste pidetään siistinä ja tilankäyttö on tehokasta. Kokemuksemme mukaan roskakorit sekä monilokeroiset lajitteluastiat pöytien alla eivät tue siistiä yleiskuvaa ja vaikeuttavat lisäksi siivoamista. On kaikkien kannalta helpompaa, että jätteet kerätään isoihin astioihin ja lajitellaan samalla. ria. Tietoisuus siitä, että tietosuojapaperin tuhoaminen on kallista ja vie energiaa, ei ole vielä riittävästi levinnyt, Leppänen arvelee. ● TEKSTI: Maija Rauha KUVAT: Markku Ojala ▼ Tähteeksi jääneestä kaapelin pätkästä kertyy monenlaista jätettä, kun se puretaan. Markku Pöystillä on esittelyssä merikaapelia. Aina on varaa parantaa – Uuden käytännön juurtuminen edellyttää, että joku ottaa sen toteuttamisen asiakseen ja muistuttaa muita tarvittaessa oikeasta toimintatavasta. Kun kuitenkin kyseessä ovat uudet, siistit ja ajanmukaiset tilat kalusteineen, ihmiset kyllä ymmärtävät, miten niiden ylläpidon kanssa kannattaa toimia, Leppänen sanoo. Ainakin yhdessä asiassa pääkonttorin väellä on kuitenkin parantamisen varaa. Se on paperijätteen lajittelu tavalliseen toimistopaperiin ja tietosuojapaperiin. – Pelkään pahoin, että tietosuojapaperin astiaan menee paljon tavallistakin pape- 11 1 |12 ▲ Kauppakeskuksessa kunnossapidon ja jätehuollon tulee toimia näkymättömästi taustalla. Kyseessä ei kuitenkaan ole pieni asia, koska esimerkiksi Jumbossa jätettä syntyy lähes 2 400 tonnia vuodessa. Kiinteistöpäällikkö Hannu Hirvonen on tyytyväinen, kun sekajätteen määrä on saatu lajittelulla vähennettyä viiteen prosenttiin. Jumbossa seurataan jätemäärän kehitystä Jumbo on myynniltään Suomen toiseksi suurin kauppakeskus. Koska toiminta on aktiivista ja keskuksessa käy vuodessa noin 9,4 miljoonaa asiakasta, syntyy myös jätettä runsaasti. A amuvarhaisella Kauppakeskus Jumbossa availlaan liikkeiden ovia, kahviloihin ilmestyvät jo ensimmäiset kahvittelijat ja muutama asiakas kulkee valoisan ja avaran keskuksen käytävillä. Kauppakeskuksen huoltolaiturilla on kuitenkin jo vilkasta, kun liikkeistä tuodaan pakkauspahveja ja -muoveja sekä hyllyistä poistettuja, myyntipäivän ylittäneitä tuotteita keräysastioihin ja jätepuristimiin. 120 erikoismyymälästä ja kahdesta suuresta päivittäistavaramarketista syntyy jätet- 12 1 2 |12 |11 tä noin 2 400 tonnia vuodessa. SITA Finland vastaa Jumbon jäte- ja kierrätyspalveluista. Vantaalla sijaitseva Kauppakeskus Jumbo on myynniltään Suomen ja Pohjoismaiden toiseksi suurin. Keskuksen ensimmäinen osa valmistui vuonna 1999 ja laajennus vuonna 2005. Jumboon on helppo tulla, ja 4 600 ilmaista parkkipaikkaa houkuttelevat varsinkin autolla liikkuvat perheet ostoksille. Pääkaupunkisedun ja muiden lähikuntien asukkaiden lisäksi Jumbossa käy paljon matkailijoita. 15 prosenttia säästöä Kiinteistöpäällikkö Hannu Hirvonen kertoo, että kokonaisjätemäärä on Jumbossa pysynyt viime vuodet suhteellisen vakiona, mutta lajittelun tehostaminen on vähentänyt kaatopaikalle menevän sekajätteen määrän viiteen prosenttiin. – Jätehuollon menot hoidetaan liikkeiden vuokraan sisältyvästä ylläpitokustannuksesta. On kaikkien etu, että jätehuolto toimii tehokkaasti ja myös kustannustehokkaasti. Jätehuollon osuus on 10–15 prosenttia kus- ”Vuonna 2010 sekajätettä syntyi 1 156 tonnia kuussa, kun nyt määrä on enää reilut 20 tonnia. Tämä muutos on säästänyt lisäksi kustannuksia noin 15 prosenttia.” tannuksista, Hannu Hirvonen laskee. Kun sekajätteen määrä on merkittävästi vähentynyt, on myös jätekustannuksissa saatu säästöjä. Viime keväästä lähtien Jumbossa on esimerkiksi lajiteltu pakattu biojäte luokan 3 sivutuoteasetuksen mukaisesti, jolloin kaiken biojätteen voi laittaa samaan jätepuristimeen. Leipäjäte lajitellaan Jumbossa omiin astioihinsa ja kuljetetaan St1 Biofuelsin etanolilaitokselle Vantaalle. – Ennen pakattu biojäte meni kaatopaikalle pakkauksineen. Tämä vaikuttaa eniten sekajätteen määrän vähenemiseen. Vuonna 2010 sekajätettä syntyi 1 156 tonnia kuussa, kun nyt määrä on enää reilut 20 tonnia. Tämä muutos on säästänyt lisäksi kustannuksia noin 15 prosenttia. Jumbossa on käytössä SITAn ajantasainen nettiseuranta. Hirvonen tulostaa tiedostot neljännesvuosittain ja vertailee, miten kierrätysaste on noussut. Raportointi auttaa myös kustannussäästöjen seuraamisessa. SITAn autot tyhjentävät jätepuristimet ja keräilyastiat vähintään kaksi kertaa viikossa. Leipäjäte haetaan kolme kertaa viikossa. Materiaali kiertoon Kauppakeskuksen toiminnassa otetaan ym- ▲ Hannu Hirvonen kertoo, että leiville ja leivonnaisille on omat keräysastiansa. Leipäjätteestä valmistetaan bioetanolia. päristöasiat monipuolisesti huomioon. Hannu Hirvonen kertoo, että jätemäärän lisäksi keskuksessa seurataan tarkoin esimerkiksi veden ja sähkön kulutusta. Sähkön kulutusta on saatu aisoihin esimerkiksi lisäämällä led-valaisimia ja sammuttamalla sähköjä yön ajaksi. – Jätehuollossa voimme lajittelua tehostamalla säästää niin luontoa kuin rahaakin. On tärkeää saada esimerkiksi pakkausmateriaalit, kuten pahvi ja muovi, materiaalikierrätykseen. Meillä on omat puristimet pahville, muoville ja energiajakeelle. Myös metallille on oma puristin. Metallijätettä syntyy esimerkiksi ravintoloissa. Myös keräyslasi ja -paperi lajitellaan erikseen. Kaatopaikkajätteen puristimeen mene- ▲ Jumbossa on kolme huoltoaluetta, joissa on omat jätepuristimet biojätteelle, energiajakeelle, keräyspahville ja -metallille ja muoville. Erikseen lajitellaan myös leipäjäte ja keräyslasi ja -paperi. Esimerkiksi päivittäistavaramyymälöissä syntyy runsaasti bio- ja pakkausjätettä. vät enää piha- ja parkkialueiden lakaisukoneen keräämät roskat ja huoltoalueen siivousjätteet. Hannu Hirvonen toivookin, että kauppakeskuksen henkilökunta toimisi nykyistäkin huolellisemmin huoltolaiturilla. Alue pysyy siistinä, kun jätteet laitetaan suoraan puristimiin. – Nyt säkkejä jätetään toisinaan laiturille sellaisenaan. Olemmekin miettineet, pitääkö valvontaa lisätä, jotta huoltoalueet pysyvät siistinä koko päivän. Siisteys lisää myös turvallisuutta, Hirvonen miettii. Yhdessä lajittelukoulutusta Itse jätteiden lajittelu sujuu kauppakeskuksen myymälöissä hyvin. Hirvonen kertoo, että pääosa yrittäjistä tietää, että toimiva lajittelu vähentää myös vuokrien korotuspaineita. – Olemme yhdessä SITAn kanssa järjestäneet lajittelukoulutusta. Meillä oli viime keväänä Flamingosta varattuna elokuvateatteri kahtena päivänä koulutusta varten. Kouluttajat tulivat SITAlta. Luentojen lisäksi jaettiin kirjallista materiaalia. – Vuokralaiset ovat motivoituneita jätehuollon kehittämiseen. Myös pitkäaikaiset työntekijät ovat kiinnostuneita lajittelusta, mutta ymmärrettävästi sijaistyövoima ei aina jaksa innostua jätteistä. Meillä on kuitenkin huoltoalueella niin hyvät SITAn tekemät lajitteluohjeet ja opastaulut, että niiden mukaan on helppo toimia. ● TEKSTI: Johanna Pelto-Timperi KUVAT: Markku Ojala 13 1 |12 ROSKAINNOVAATIO TUIKKUJAHTIIN! T uikkujahti on tuikuista jäävien alumiinikuorien keräys-kilpailu perus koululaisille. Sen tavoitteena on saada koululaiset lajittelemaan oikein. Pienet alumiiniset tuikkukuoret saattavat tuntua vähäpätöisiltä jätteiltä. Syntypistelajittelun tehostaminen lisää kuitenkin kierrätykseen soveltuvien jätteiden hyötykäyttöä. Tuikkujahti järjestettiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 2008 länsirannikolla sijaitsevan kunnallisen jätehuoltoyhtiö Ekoroskin toimesta. Nyt siihen osallistui jo tuhansia oppilaita eri puolilla Suomea useiden kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden alueella. Kierrätykseen saatiin satojatuhansia tuikkukuoria. Parhaimmat luokat keräsivät yli viisituhatta kuorta per oppilas. Kilpailun parhaat luokat palkittiin helmikuussa. Keräystapoja keksittäessä myös koululaisten luovuus pääsi esille. Tarkoituksena ei ole lisätä tuikkujen kulutusta kotona, vaan saada kerättyä verkostojen avulla mahdol- lisimman suuri tuikkusaalis. Saalista saattoi kerryttää oman kodin lisäksi vaikkapa naapureilta, sukulaisilta tai vanhempien työpaikoilta. Monet ovat tiedostaneet tuikkukuorien kierrätysmahdollisuudet vasta Tuikkujahdin myötä. Alumiini voidaan kierrättää yhä uudelleen ja uudelleen uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Samalla säästetään energiaa, luonnonvaroja ja ilmastoa. Tuikkukuoret ovat arvokasta metallituotteiden uusioraaka-ainetta. Metallin laatu ei huonone kierrätyksessä. Alumiinin uudelleen sulattaminen vaatii vain murto-osan, viitisen prosenttia, uuden alumiinin valmistamiseen tarvittavasta energiasta. Alumiiniset tuikkukuoret kuuluvat kiinteistöjen ja hyötykeräyspisteiden metallinkeräysastioihin. ● TEKSTI: Pirkko Soininen KUVA: Dreamstime SITAsiisti tapahtuma on toteutunut hyvin Seinäjoen Tangomarkkinoilla S ITA Finland ja Seinäjoen Tangomarkkinat tekevät jätehuoltoyhteistyötä aktiivisesti. Tavoitteena on kehittää Tangomarkkinoiden ja muiden tapahtumien jätehuoltoa ympäristöystävällisemmäksi materiaalihankintojen ja lajittelun kautta. Tapahtumayleisölle on jaettu tietoa ja väkeä on ohjattu lajittelemaan muun muassa monien lajittelupisteiden ja astiatarroitusten avulla. SITAsiisti tapahtuma -konseptiin liittyvä pilottihake päättyy kuluvan kesän aikana. SITA tuottaa kokemusten perusteella tapahtumajärjestäjien ympäristöhuollon käsikirjan, jonka avulla hyvät käytännöt voidaan ottaa käyttöön muissakin tapahtumissa. SITA ja Tangomarkkinat ovat seuranneet pilottihankkeen onnistumista vuosittain. Tu- 14 1 |12 losten mukaan on kehitetty uusia toimintatapoja. Vuonna 2009 – ennen hankkeen käynnistämistä –Seinäjoen Tangomarkkinoilla syntyi sekajätettä 0,26 kiloa kävijä kohden. Hankkeen ensimmäisenä vuonna sekajätteen määrä saatiin lähes puolitettua 0,14 kiloon, toisena vuotena jätemäärä väheni entisestään ja oli 0,13 kiloa kävijä kohden. Nyt hankkeen viimeisenä vuotena, huomio on kiinnitetty kaatopaikalle tai jätteenpolttolaitokselle kuljetettavan sekajätteen määrän vähentämiseen. Tavoite on puhtaassa nollassa, koska suurin osa tapahtumien sekajätteestä on energiajakeeseen soveltuvaa, näin myös Tangomarkkinoilla. – Tangomarkkinoilla keskitytään materiaalien keräämiseen ja kierrättämiseen sel- laisenaan. Pahvit, paperit ja kartongit, sekä lasi ja metalli kerätään erikseen. Muu, materiaalihyödyntämiseen kelpaamaton jäte kerätään energiana. Vasta viimeisenä vaihtoehtona tulee poltettava sekajäte. Tämä on uuden jätelain hengen mukaista, toteaa Seinäjoen Tangomarkkinoiden toimitusjohtaja Pekka Leinonen. Tavoitteena onkin tehdä lajiteltu energiajae yleisölle tutummaksi. Näin sekajätemahdollisuutta ei edes anneta kaikissa jätepisteissä. Yleisö haastetaan lajittelemaan entistäkin innokkaammin. ● TEKSTI: Jasmin Ellik KUVA: Top Focus SITA maailmalla NIMITYKSET Vantaa: Jasmin Ellik on nimitetty markkinointipäälliköksi 1.3.2012 alkaen. Tarja Rantanen on nimitetty määräaikaiseksi myynnin tukihenkilöksi ja tuotekaupan hallinnollisten asioiden hoitajaksi ulkoiseen aliurakointiyksikköön 13.2.2012 alkaen. Ilpo Ikäheimonen on nimitetty aluemyyntipäälliköksi 1.2.2012 alkaen. Janne Koskelin on nimitetty pääkirjanpitäjäksi 23.1.2012 alkaen. Mikko Jousi on nimitetty myyntitiimin päälliköksi 2.1.2012. alkaen. Christian Hindersson on nimitetty myyntipäälliköksi Suomen Hyötykeskukseen 2.1.2012 alkaen. Hanna Talja on aloittanut viisi kuukautta kestävän työharjoittelun 2.1.2012 alkaen. Tero Tykkyläinen on nimitetty uuden valtakunnalliset asiakkuudet ja aliurakointi tulosyksikön vetäjäksi 1.1.2012 alkaen. Markku Heinonen on nimitetty palvelujohtajaksi 1.1.2012 alkaen Risto Luoto on nimitetty yksikönpäälliköksi 14.11.2011 alkaen. Turku: Sampsa Leinonen on nimitetty aluemyynti- päälliköksi 10.4.2012 alkaen. Suez kehittää energiaa Suez Environnementin uusi tutkimusprojekti tuo biokaasun polttokennoihin. S ITA Finlandin emoyhtiö Suez Environnement tutkii uusia tapoja tuottaa energiaa. Suez on ollut mukana käynnistämässä uutta projektia, jossa tutkitaan biokaasun tehokkuutta polttokennojen voimanlähteenä. Projektin rahoittaa EU:n ympäristösuojelun rahoitusväline, European LIFE+ -ohjelma ja projektin toteuttajana on CETaqua. Suez Environnementin kansainvälisen vesi- ja ympäristöntutkimuskeskuksen lisäksi hankkeen kumppanei- Lahti: Riikka Sigfrids on nimitetty määräaikaiseksi asiakaspalvelijaksi 14.12. 2011 alkaen. Vaasa: Linda Liljestrand on aloittanut määräaikaisena asiakaspalvelijana 4.1.2012 alkaen. Sofia Skaggs on vakinaistettu asiakaspalvelijaksi 1.1.2012 alkaen. Seinäjoki Ari Hautala on nimitetty Seinäjoen yksikön- päälliköksi 1.1.2012 alkaen. SITAn laskut netpostin kautta N etPostiin saat sähköisesti samoja kirjeitä, joita muuten saisit paperisina. Ota vastaan siis myös SITAn laskut NetPostin kautta. NetPostissa e-kirje säilyy varmassa tallessa ja on helppo arkistoida. Myös laskujen maksamisesta on tehty helppoa. NetPosti ei ole sähköposti. Vastaanottamasi e-kirjeet arkistoituvat automaattisesti ja säilyvät 7 vuotta maksutta. Kun rekisteröidyt nyt netpostiin (http://kampanja.posti.fi/helppoarki/), osallistut 10.000 euron arvoisen matkalahjakortin arvontaan! ▲ SITA Finland on osa kansainvälistä SUEZ ENVIRONNEMENT -yritystä, jolla on toimintaa viidellä eri mantereella. Lisää SITAn muiden maiden yksiköistä voi lukea esimerkiksi www.sita.fr. Oheiset artikkelit ovat lyhennelmiä SUEZ ENVIRONNEMENT Magazine 8/2011 -lehdestä. ta ovat Aguas de Murcia, CIRSEE ja Degrémont. Tarkoituksena on rakentaa testikeskus, jossa voidaan tutkia kahdentyyppisiä polttokennoja: protoninvaihtopolttokennoja (PEMFC) ja kiinteäoksidipolttokennoja (SOFC). Projektiin on varattu 2,4 miljoonan euron budjetti. Teknologiaa arvioidaan ensimmäisenä Espanjan Murciassa, jossa pohditaan puhtaan biokaasun käytön teknologisia ja taloudellisia mahdollisuuksia, sekä niiden ympäristövaikutuksia. ● Vaipat kiertoon Ranskassa on herätty kiinnittämään huomiota kertakäyttövaippojen tuottamaan jätemäärään. Maassa käytetyt vaipat tuottavat jätettä vuodessa miljoona tonnia. Jätemäärän vähentämiseksi SITA on aloittanut tutkimusprojektin, jossa tutkitaan mahdollisuuksia vaippojen kierrättämiseen. 340 000 euron tutkimusprojekti on saanut 40 prosentin rahoituksen Ranskan ympäristö- ja energianhallintavirasto ADEME:lta. ● TEKSTI: Simo Arvo KUVA: Dreamstime SITA Finlandin henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muuttuneet muotoon [email protected]. 15 1 |12 …JÄTEASIOISSA ON HYVÄ OLLA JOSKUS IHAN TÄYSI Kysy lisää lisää SITAn SITAnuudesta uudesta0-Kaatis 0-Kaatispalvelusta numerosta 010 0105400. 5400. Kysy -palvelusta numerosta
© Copyright 2024