6 - TERVAREITTI
TIISTAI 08.3.2011
Sukupolvenvaihdoksia tehtävä puolet nykyistä enemmän
Veneheitossa riittää uskoa
maatalouden tulevaisuuteen
Suvi Peltola
Hovin maitotila sai reilut
kaksi vuotta sitten uuden
isännän. Petri Kurvinen otti tuolloin vetovastuun Vaalan Veneheitossa sijaitsevasta kotitilastaan. Viime vuosina kylällä on aloittanut useampikin nuori isäntä, mikä
Kurvisen mukaan on avain
Veneheiton säilymiseen elinvoimaisena.
— Täällä on tehty enemmän sukupolvenvaihdoksia maatiloilla kuin muualla
Vaalassa. Tämä on myös ainoa kylä, jossa vielä on toimiva kyläkoulu ja -kauppa.
— Vastaavasti siellä, missä
ei ole tehty sukupolvenvaihdoksia, on vain kesämökkejä.
Sukupolvenvaihdokset
tuovat maaseudulle monenlaista hyvää. Kun tuotanto
jatkuu, pysyy maaseutu asuttuna, riittää siellä työpaikkoja ja koko maahan saadaan
kotimaista ruokaa. Suunnitteluagronomi Osmo Tikkanen ProAgria Kainuusta korostaa sukupolvenvaihdoksista syntyviä heijastusvaikutuksia.
— Maaseudulla ei rakenneta, jos siellä ei tapahdu sukupolvenvaihdoksia. Kyllä
investoinnit ovat pääsääntöisesti nuoremman polven tekemiä.
— Jos tiloille ei löydy jatkajia, saattavat ruoan hinnat
nousta entisestään, hän huomauttaa.
Nuoria
kannustettava
maataloustöihin
Tällä hetkellä sukupolvenvaihdoksia ei tapahdu läheskään riittävän ripeästi: vuonna 1985 Kainuun ELY-keskuksen alueella tehtiin 121
sukupolvenvaihdosta, viime
vuonna rahoitusta myönnettiin viidelle tilalle. Esimerkiksi kainuulaisista maitotiloista häviää joka vuosi 5-6 %,
eikä tilanne muualla maassa
ole ainakaan parempi. Sukupolvenvaihdoksia pitäisikin
tapahtua jopa puolet nykyistä enemmän.
Tikkasen mukaan seuraavat 5-10 vuotta ovat maataloustuotannon kannalta ratkaisevia. Yhtä ainoaa konstia sukupolvenvaihdoksien vauhdittamiseen ei löydy, mutta Petri Kurvinen korostaa
vanhempien esimerkin merkitystä.
— Jos lapsia ei päästetä esimerkiksi traktorin rattiin silloin kun se heitä kiinnostaa,
voi teinejä olla vaikeampaa
houkutella hommiin.
— Itse olen ajanut traktoria siitä asti, kun jalka vähän-
Hovin tilalla Vaalassa toteutettiin sukupolvenvaihdos kolme vuotta sitten. Vanha 20 lehmän navetta vaihtui uuteen, 50 lypsävän robottinavettaan viime
vuonna.
kään ylsi polkimelle, Kurvinen naurahtaa.
Kurvinen epäilee myös,
etteivät nykynuoret löydä
maatalousalaa kaiken koulutustarjonnan keskeltä. Kainuun ELY-keskuksen yritystutkija Eeva Heikkinen puolestaan luottaa koulutuksen
vetovoimaan, mutta hänestä
suuntautuminen alan sisällä
on liian yksipuolista.
— Suurin osa maatalousalan koulutukseen hakeutuvista nuorista on kiinnostunut pieneläimistä.
Työlästä
mutta
palkitsevaa
Petri Kurviselle kotitilan jatkaminen oli selvää jo vuosia
ennen varsinaista sukupolvenvaihdosta. Osmo Tikkasen mukaan päätöksen kypsytteleminen kysyykin aikaa.
— Ja viimeinen vuosi tai
pari kuluu papereitten tekemiseen.
Kurviselle kotitilan uusi suunta selkiytyi agrologiopintojen päättötyön lomassa. Työ käsitteli navettojen erilaisia pihattoratkaisuja,
ja nyt Kurvinen on rakentanut vanhan kotinavettansa tilalle uuden robottitekniikalla ryyditetyn pihaton. Siellä märehtii 50 lypsävää, mutta tilaa on lähes 80 lehmälle.
Muutos vanhasta parinkymmenen lehmän parsinavetasta on ollut työläs ja hintava,
mutta palkitseva.
— Kun isä otti tilan ukilta,
hänen työmääränsä kaksinkertaistui. Nyt kun minä otin
sen isältä, työtä tuli kolminkertaisesti enemmän. Miljoonainvestoinnista puhutaan.
— Minulla riittää uskoa.
Jos tällä alalla päättää pärjätä, niin kyllä pärjää. Minä
olen päättänyt pärjätä.
Lisää uskoa nuorten maatalousyrittäjien pärjäämiseen
pyritään valamaan MTT Sotkamon johtamassa Kainuun
maatilojen sukupolvenvaihdosten edistämiskampanjassa. Hovin tilalla järjestetyssä
tiedotustilaisuudessa kampanjasta kerrottiin medialle, ja kuun puolivälissä pidetään nelipäiväinen sukupolvenvaihdoskoulutus. Kaikille avoin infopäivä järjestetään Ristijärven pirtillä maaliskuun viimeisenä päivänä.
Lisätietoja sukupolvenvaihdoskampanjasta osoitteesta
www.tukinetti.fi.
Petri Kurvinen on osallistunut kotitilansa töihin pikkupojasta lähtien. Agrologkikoulussa miehelle varmistui,
että hän haluaa jatkaa tilan
pitoa vanhempiensa jälkeen.