1. No category

6 - TERVAREITTI
PERJANTAI 07.10.2011
Pienestä haaveesta
tuli totta
Arto Nenonen
Vaate-edustajana työskentelevä muhoslainen Jaana Pohjola elätteli ajatusta omasta
vaatekaupasta pitkään, ennen kuin ryhtyi tuumasta
toimeen.
Nyt Pohjolalla on naisten
vaatteisiin ja asusteisiin erikoistunut Pietan puoti kylän
keskustassa.
Kaikki lähti liikkeelle kirpputorityyppisestä myymälästä, jota Pohjola piti Jaanan
puoti -nimellä. Asiakkaat
toivoivat kauppiaalta ihan
oikean vaatekaupan perustamista, ja kauppias otti haas-
teen vastaan.
— Kun avasin virallisesti,
piti nimeä muuttaa, sillä Oulussa toimii leipäkauppa samalla nimellä. Meillä on kotona 9-kuukautinen Pietatyttö, joten nimesin kaupan
hänen mukaansa.
Reissaamaan tottunut nainen aikoo toistaiseksi jatkaa myös edustajana, vaikka
kahden työn tekeminen raskasta onkin. Hän palaa kotikonnuilleen torstaina ja tekee liikkeessään töitä loppuviikon.
— Asiakkaat ovat olleet innoissaan. Moni on iloinnut
omituisista aukioloajoista,
sillä tänne pääsee asioimaan
illalla. Ja saattaahan olla, että
jonain päivänä asetun aloilleni tekemään kauppaa pelkästään Muhoksella.
Pietan puotin repertoaari
käsittää vaatteita ja asusteita perustrikoopaidasta juhlatamineisiin kokohaitarissa
32-56. Kohderyhmänä ovat
ja pysyvät naiset, joten herrainvaatehtimon tuloa paikkakunnalle saadaan edelleen
odotella.
— Isänpäivän ja joulun alla minulla on toki jotain isille lahjaksi sopivia tuotteita.
Muuten pysyttelen naisten
asialla, Pohjola sanoo.
Jaana Pohjola toteutti haaveensa vaatekaupasta ja avasi entiseen valtion virastotaloon Pietan puotin.
Maatalouslomittajasta kosmetologiksi
Kauneusalan yrittäjä
rentoutuu remontoimalla
Suvi Peltola
Kosmetologiyrittäjä Pia Holappa kertoo nauttivansa käsillä tekemisestä. Sukkia hän
ei silti neulo eikä liioin nyplää pitsiä, vaan esimerkiksi
viime viikkoina Holapan kädet ovat taipuneet kasvohoitoihin, ripsipidennyksiin, tapetointiin ja laminoimiseen.
Leipä tienataan ensin mainituilla, kaksi viimeistä ovat
rakkaita harrastuksia.
— Mieheni ja minä remontoimme ensimmäisen
yhteisen asuntomme, omakotitalomme ja miehen toimiston, luettelo alkaa.
Tuorein remonttikohde
löytyy Tuirasta, jonne Holapan kauneushoitola Pinja
muutti äskettäin. Vanhatkin
tilat olivat itse remontoidut
ja mieleiset, mutta yksinkertaisesti liian pienet. Viimeistään menneenä kesänä kävi
selväksi, että lisäneliöitä olisi saatava.
— Meillä on käynyt niin
onnellisesti, että asiakasmäärät ovat lisääntyneet. Kesällä oli niin paljon asiakkaita,
että esimerkiksi kynsien laittoja jouduttiin rytmittämään
myös varsinaisen aukioloajan
ulkopuolelle.
Asiakasmäärän kasvu on
merkinnyt myös mahdollisuutta palkata uusia työntekijöitä. Vain kaksivuotisen historiansa aikana Pinja on kasvanut kolmen kosmetologin
ja yhden kynsitaiteilijan kokonaisuudeksi. Parasta aikaa
henkilökuntaan kuuluu vielä
harjoittelijakin. Alan kireässä
kilpailutilanteessa saavutusta
voi pitää harvinaisena.
— Olen saanut sen käsityksen, että meidän asiakkaamme ovat tyytyväisiä, Holappa
perustelee menestystään.
— Pyrin siihen, että Pinjassa olisi välitön tunnelma, eikä
turhaa jäykistelyä.
Holappa itse on varsin
mutkaton persoona. Yrittäjäluonteeksi itseään kuvailevan naisen elämään on mahtunut niin monenlaista, että
rentoutumisen taito on tullut opittu kantapään kautta.
Neljän lapsen äiti ja yrittäjä ei
yksinkertaisesti voi pingottaa
pienistä, vaan työasiat on kyettävä jättämään työpaikalle.
— Asioita pitää oppia lokeroimaan. Vaikka kuinka yrittäisi, ei kaikkeen voi itse vai-
Pia Holappa (istumassa) viihtyy perheensä parissa. Hänen
työperheeseensä kuuluvat Sari Silenius, Emma Heikkinen,
Aferdita Modina ja Elke Kleutghen (ei kuvassa).
Kosmetologiyrittäjä Pia Holopan käsissä pysyy niin puuterisivellin kuin vasarakin.
kuttaa.
— Vaikka asian ehkä pitäisi olla toisin päin, olen oppinut elämästä eniten lapsiltani, hän pohtii.
Jo pikkutyttönä meikkaamisesta ja hiuksien laitosta
nauttineelle naiselle kauneushoitolan vetäminen on unelmatyö. Hienohelmaksi Holappaa ei silti kannata luulla,
siitä kielii paitsi remontointiharrastus, myös aikaisempi ammatti maatalouslomittajana.
— Asuin ja toimin lomittajana Tyrnävällä yhdeksän
vuotta. Isoäitini ja muitakin
sukulaisia asuu siellä yhä,
Muhoksella asuu täti ja serk-
kuja, hän valottaa.
Suku ja perhe ovat aina olleet Holapalle tärkeitä. Tyrnävän mummon luona vieraillaan ja vähintään kerran
kuussa kootaan koko perhe –
hän, mies, hänen lapsensa ja
miehen lapsi – yhteiselle aterialle. Arki-illatkin vietetään
kotona, joko sohvalla rentoutuen tai tarttumalla mikkiin.
— Omakotitalon etuihin
kuuluu se, että karaokea voi
laulaa milloin haluaa, Holappa nauraa.
Työttömien
määrä väheni
Vaalassa ja
Muhoksella
Sauli Kallio
Työttömien työnhakijoiden määrä väheni elokuussa viime vuodesta Vaalassa ja Muhoksella. Utajärvellä työttömyys pysytteli jokseenkin ennallaan.
Vaalassa työttömien työnhakijoiden määrä laski edellisvuodesta 19:llä elokuun
lopun 169 henkilöön. Työttömyysasteella mitattuna
työttömyys hellitti 1,0 prosenttiyksiköllä ja oli elokuun
lopussa 12,8 prosenttia.
Vaalassa alle 25-vuotiaiden työttömien määrä laski edellisvuoden elokuusta kolmella 19 nuoreen. Pitkäaikaistyöttömien määrä laski kuudella 32:een
ja yli 50-vuotiaiden seitsemällä 80 henkilöön.
Utajärvellä oli elokuun lopussa 131 työtöntä työnhakijaa, mikä on kaksi henkilöä enemmän kuin
vuotta aiemmin. Työttömyysaste kunnan alueella kasvoi 0,2 prosenttiyksikköä ja oli kuun lopussa tasan 11,2 prosenttia.
Pitkäaikaistyöttömiä Utajärvelle kirjattiin elokuun
lopussa 24 henkilöä, mikä on neljä vähemmän kuin
viime vuonna samaan aikaan. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä
laski viidellä 10 henkilöön.
Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä sen sijaan kasvoi viidellä 66 henkilöön.
Muhoksella työttömyysaste laski 0,4 prosenttiyksikköä 8,5 prosenttiin. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni samaan aikaan 15:llä elokuun
lopun 321 henkilöön.
Yli 50-vuotiaiden määrä kasvoi Muhoksella edellisvuodesta 13:lla 132 työttömään. Nuoria alle 25vuotiaita työttömiä oli viime vuoden elokuun ta-
voin työttömänä 53 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä väheni kolmella henkilöllä tarkasteluajankohdan 56 työttömään.
Maakuntien
työttömyys
laskussa
Pohjois-Pohjanmaalla oli
elokuun lopussa noin 19 000
työtöntä työnhakijaa, mikä
on noin 1 100 työtöntä vähemmän kuin vuosi sitten.
Maakunnan työttömyysaste laski vuoden takaisesta 0,6 prosenttiyksikköä elokuun lopun 10,2 prosenttiin.
Pohjois-Pohjanmaan kunnista pienimpiin työttömyysasteisiin ylsivät Reisjärvi (4,9 %), Pyhäjoki (6,3
%), Sievi (6,8 %) ja Liminka
(7,2 %). Korkeimmat työttömyysasteet olivat Taivalkoskella (17,4 %), Pudasjärvellä (14,2 %) ja Iissä (13,2 %).
Kainuun työvoimatoimistoihin oli elokuun lopussa
kirjautuneena vajaat 4 300
työtöntä työnhakijaa, joten
edellisvuodesta työttömien
määrä laski noin 500 henkilöllä. Työttömyysasteella mitattuna maakunnan työttömyys aleni vuoden takaisesta 1,3 prosenttiyksikköä elokuun lopun 11,5 prosenttiin.
Työnvälitystilaston työttömyysasteella mitattuna Kainuun parhaat työllisyystilanteet kirjattiin Paltamoon
(4,3 %), Ristijärvelle (7,2 %)
ja Sotkamoon (8,9 %). Heikoimmat työllisyystilanteet
vallitsivat Kuhmossa (14,2
%), Hyrynsalmella (13,8
%) ja Vaalassa (12,8 %).
Suomessa oli elokuun lopussa noin 235 000 työtöntä työnhakijaa eli 8,7 prosenttia maamme työvoimasta. Työttömien määrä laski vuoden takaisesta noin 22 000 henkilöä ja työttömyysaste 0,9 prosenttiyksikköä.