LAUSUNTO 15.3.2013 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Aihe: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain lukiolain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain 41 §:n muuttamisesta Suomen Lukiolaisten Liitto lausuu kunnioittavasti opetus- ja kulttuuriministeriölle seuraavaa: Lausunnon keskeinen sisältö Kurinpitoa koskevat esitykset • Esityksen keinoista tavaroiden otto-oikeus ja tarkastus erityisesti voimakeinoja käyttäen tuntuvat suhteettoman kovilta esityksen koulujen ja oppilaitosten työrauhaa turvaavaan tavoitteeseen nähden. Näitä tulisi voida käyttää vain vakavien järjestyshäiriöiden ja todellisen uhkaavan tilanteen kohdalla. • Toimivaltuudet ottaa haltuun häirintään käytettäviä tai vaarallisia esineitä sekä aineita ja oikeus tarkastaa oppilaan tai opiskelijan tavarat ja päällisin puolin vaatetus tällaisten esineiden tai aineiden löytämiseksi rajoittavat opiskelijan ja oppilaan perusoikeuksia. Tämän vuoksi kielletyt esineet ja aineet sekä toimenpiteisiin johtavat häiriö- tai vaaratilanteet on määriteltävä vähintään valtioneuvoston asetuksessa, ei koulun järjestyssäännöissä. • Epäily kielletystä esineestä tai aineesta ei ole riittävä peruste omaisuuden tutkimiseen tai henkilön tarkastamiseen päällisin puolin. • Koulun henkilökunnalla ei ole koulutusta voimakeinojen käyttöön eikä arviointiin siitä, koska niiden käyttö on aiheellista. Siksi oppilaiden oikeussuojan ja turvallisuuden sekä myös opettajien turvallisuuden vuoksi poliisin kutsuminen paikalle on oltava aina ensisijainen vaihtoehto ja opettajan oikeus voimakeinojen käyttöön on määriteltävä selkeästi ja tarkkarajaisesti. • Esitetyt toimenpiteet tuntuvat lukioiden vähäisiin järjestyshäiriöihin nähden lukioissa tarpeettomilta eikä niitä siksi tulisi ulottaa toiselle asteelle. Perusasteella tarkastus- ja otto-oikeutta saisi käyttää vain vakavassa häiriötilanteessa ja kun vaarallisesta tai kielletystä esineestä on varma tieto. Osallisuus ja opiskelijakunnat • Oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuuden edistäminen sekä oppilas- ja opiskelijakuntien aseman vahvistaminen perusopetuksessa ja toisella asteella ovat kiitettäviä esityksiä • Opiskelijakunnalla on oltava mahdollisuus osallistua opiskelijoita koskevien asioiden valmisteluun jo ennen asioista päättämiseen liittyvää lopullista kuulemista • Lain perusteluissa on syytä avata opiskelijakunnan roolia itse lakitekstiä tarkemmin • Jokaisella oppilas- ja opiskelijakunnalla on oltava ohjaava opettaja • Opiskelijakunnan tehtäviin on lisättävä tutortoiminnan järjestäminen Muuta • Esityksen luonteen vuoksi sen on käytävä Eduskunnan perustuslakivaliokunnan arvioitavana • Esityksen keinot eivät tarjoa ratkaisuja koulujen työrauhahäiriöitä tai uhkaavia tilanteita aiheuttaviin syihin, vaan puuttuvat ainoastaan itse häiriötilanteeseen, minkä vuoksi esitystä tulisi valmistella samanaikaisesti valmistelussa olevan oppilas- ja opiskeluhuoltolain kanssa • Esityksen yhteydessä lukiolakiin kirjataan opiskelijan oikeus saada henkilökohtaista opinto-ohjausta Kurinpitoa koskevat esitykset Yleisiä huom ioita Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) tarkastelee lausunnossaan esityksiä erityisesti lukioopiskelijan arjen ja oikeuksien näkökulmasta. SLL:n Onnelliset opintiellä? -hyvinvointitutkimuksen (2012a) mukaan lukiolaiset viihtyvät lukiossa ja pitävät koulunkäynnistä. Hyvinvointitutkimuksen kyselyyn vastanneista pojista vain 2,5 prosenttia ja tytöistä 2,2 prosenttia kokee, ettei pidä koulunkäynnistä. Sukupuolten välinen ero on suurin ensimmäisenä opiskeluvuonna. Erot tasoittuvat toisella ja erityisesti kolmannella vuodella. Lisäksi lukiolaisista 92 prosenttia piti koulunsa ilmapiiriä hyvänä. Koulussa viihtyminen ja myönteinen koulu- ja luokkailmapiiri ovat yhteydessä oppilaan hyvään suoriutumisen ja hyvään itsetuntoon. Kielteinen ilmapiiri on puolestaan yhteydessä stressiin ja psyykkisiin ongelmiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lukion ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoilla teetetyn kouluterveyskyselyn (2010–2011) tulokset antavat samankaltaisia tuloksia. Koulun työilmapiirissä tunnettujen ongelmien määrä on pudonnut 2000-luvun aikana. 2010 vastanneista 12 prosenttia kokee ilmapiirissä olevan ongelmia. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa vastaajista on ollut vain 1 prosentti. Kouluterveyskyselyyn vastanneista lukiolaisista 71 prosenttia vastaa pitävänsä koulunkäynnistä ja 84 prosenttia kokee opettajien kohtelevan opiskelijoita oikeudenmukaisesti. 83 prosenttia kokee luokan ilmapiirin tukevan mielipiteen ilmaisua. Lukio-opiskelun ongelmat liittyvätkin ennemminkin opiskeluvaikeuksiin, koulun työmäärään, kiireeseen, uupumukseen, kuulluksi tulemisen kokemiseen ja opiskeluhuollon palveluiden tavoittamiseen. Kouluterveyskyselyn (2010-2011) mukaan työympäristön rauhattomuus haittasi 18 prosenttia vastanneista opiskelijoista kiireisyyden haitatessa 39 prosenttia vastaajista. 58 prosenttia vastasi ettei koe opettajan olevan kiinnostunut opiskelijan kuulumisista. Kysyttäessä koulukiusaamisesta 91 prosenttia vastasi, että kiusaamiseen ei ole puututtu aikuisen toimesta. Oppilaitoshenkilökunnan kurinpitovaltuuksien laajentaminen opiskelijoiden vapaaehtoisuuteen perustuvassa toisen asteen koulutuksessa edellyttää SLL:n mielestä aina vakavaa pohdintaa paitsi esitysten perusoikeusjuridiikasta myös esitysten käytännön vaikutuksista opiskelijoiden oikeusturvaan ja hyvinvointiin, opettajien työturvallisuuteen, opetusoppimistilanteisiin sekä laajemmin koko oppilaitosyhteisön toimivuuteen. Käsillä olevassa esityksessä opiskelijoiden perusoikeuksien rajoittamista koskeva perustelu on ohutta ja käytännön seurauksiin liittyvä reflektio taas riittämätöntä, mikä kertonee lakiesityksen luonnosteluun ja edistämiseen liittyvästä poliittisesta kiirehdinnästä. SLL katsoo, että esitetyt kurinpidolliset toimenpiteet ovat ensinnäkin tarpeettomia, koska nykyinen toisen asteen lainsäädäntö takaa jo luokasta poistamisen ja määräaikaisen erottamisen myötä riittävät keinot työrauhan ylläpitämiseen. Syytä on myös muistaa, että kurinpidollista toimintaa vaativien tapausten määrä toisella asteella ja erityisesti lukioissa on jo nyt verrattain vähäinen, mikä ei anna perusteita kurinpitovaltuuksien laajentamiseen. Toisekseen esitetyt toimenpiteet ovat toisen asteen koulutuksen onnistuneen toteutuksen kannalta haitallisia. Ennen kaikkea SLL pelkää, että esitetyt kurinpitotoimenpiteet tulevat lisäämään opiskelijoiden ja opettajien välistä tarpeetonta vastakkainasettelua sekä yleistä laitosmaista autoritaarisuutta, jotka viimeisen parin vuosikymmenen aikana ovat huomattavasti lieventyneet vahvistaen opiskelijoiden kasvua itsenäisiksi ja aktiiviksi oppijoiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. Kuten esitysluonnoksessa (s. 10) todetaan, ”[o]pettajan autoritaarinen kasvatusasenne ei tutkimusten mukaan paranna työrauhaa vaan asia vaikuttaisi olevan päinvastoin. Liian tiukan kontrollin ja rangaistuskulttuurin katsotaan jopa haittaavan oppilaan itsehallinnan kehittymistä.” Keskinäisen epäluuloisuuden kasvu voi SLL:n arvion mukaan pahimmallaan ilmetä oppilaitosarjessa tahdittoman ja uhmakkaan käytöksen lisääntymisenä puolin ja toisin. Oppilaitoksen yhteisöllisyyden rapautuessa niin opiskelijoiden kuin opettajien työhyvinvointi ja motivaatio kärsivät, ja sitä mukaa heikkenevät myös opetuksen vaikuttavuus ja koulutuksen läpäisy. SLL katsoo, että nykyiset työrauhaa turvaavat keinot ovat toisella asteella vähäiseen häiriökäyttäytymiseen nähden riittävät ja näin ollen esitettyjä toimia ei pidä ulottaa toisen asteen koulutukseen. Mikäli toimet katsotaan perusasteen koulutuksessa tarpeellisiksi, tarkastus- ja otto-oikeutta saisi käyttää vain vakavassa häiriötilanteessa tai kun vaarallisesta tai kielletystä esineestä on varma tieto. Oppilaan ja opiskelijan perusoikeussuoja Suomen Lukiolaisten Liitto haluaa muistuttaa, että oppilaan ja opiskelijan perusoikeussuoja, oli tämä alaikäinen tai ei, on yhtäläinen aikuisen perusoikeussuojan kanssa. Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotettujen esitysten opettajan häiritsevän tai kielletyn esineen ottooikeudesta, opiskelijan omaisuuden ja henkilön tarkastamisesta voidaan katsoa loukkaavan ainakin oppilaan ja opiskelijan henkilökohtaista koskemattomuutta (PL 7 §) sekä yksityiselämän (PL 10 §) ja omaisuuden suojaa (PL 15 §). Tällaisia esityksiä ei pidä hyväksyä harkitsematta ja ilman opiskelijan perusoikeussuojan syvällistä tarkastelua. Kielletyt esineet ja aineet, niiden hallussapidon hyväksyttävät syyt sekä takavarikoitujen esineiden säilyttäminen on määriteltävä esitystä tarkemmin. SLL katsoo, että opiskelijan omaisuuden pois ottaminen ja mahdollinen takavarikointi erityisesti voimakeinoja käyttäen ovat merkittävää julkisen vallan käyttöä, joka lähtökohtaisesti kuuluu aina poliisille. Opetushenkilökunnan oikeus käyttää kyseisiä toimia olisi rajoitettava tarkasti ja siihen on kuuluttava harkintaa myös siitä, milloin opettaja näin toimiessaan vaarantaa omaa tai opiskelijoiden turvallisuutta. Esityksen sanotaan lisäävään opiskelijoiden yhdenvertaisuutta, kun koulussa käytössä olevat työrauhaa turvaavat toimenpiteet olisi kirjoitettu lakiin. Ajatus on virheellinen. Esityksessä painotetaan opettajilla olevan mahdollisuus muttei velvollisuutta käyttää sallittuja keinoja. SLL katsoo, että tällöin on täysin koulun toimintakulttuurista ja opettajan toimintatavoista riippuvaista, käytetäänkö kyseisiä toimia. Tämä itse asiassa heikentää oppilaiden ja opiskelijoiden keskinäistä yhdenvertaisuutta etenkin, kun opetustoimeen ei kohdistu keskitettyä valvontaa rangaistustoimenpiteiden käytön suhteen. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta on myös erikoista, ettei toimia ulotettaisi toisen asteen aikuiskoulutukseen. Otto-oikeus ja tarkastaminen Kielletyt esineet, jotka voidaan takavarikoida, sekä häiritsevät tai vaaralliset tilanteet, joissa oppilaan ja opiskelijan omaisuutta voidaan mahdollisesti takavarikoida, tavaroita tai henkilö tarkastaa tai opiskelijaan ja oppilaaseen kohdistaa voimakeinojen käyttöä on syytä määritellä hyvin tarkasti ja yksiselitteisesti. Suomen Lukiolaisten Liitto katsoo, että lakiesitys on tällä hetkellä määritelmissään turhan leväperäinen. Myös takavarikoitujen esineiden säilyttämistä ja palauttamista koskevaa esitystä on tarkennettava. Esityksen mukaan koulussa kielletyistä esineistä ja tilanteista, jossa opiskelijan tavaroiden tai vaatetuksen tarkastaminen tulevat kysymykseen sovittaisiin koulun järjestyssäännöissä. Esityksen mukaan kyseessä ei ole lainsäädäntövallan delegointi, vaan oikeus tehdä alueellisesti rajattuja yleisluonteisia viranomaisen määräyksiä. SLL:n näkökulmasta kysymys on merkittävästä yksilön oikeussuojaan liittyvästä julkisen vallan käytöstä, ja sellaisesta ei pitäisi päättää koulun järjestyssäännössä. Koulujen järjestyssäännöt ovat tällä hetkellä hyvin monenkirjavia dokumentteja, joiden valmisteluprosessit vaihtelevat ja joihin ei kohdistu valvontaa. Näin ollen ne eivät ole riittävä taso säätelemään oppilaan ja opiskelijan oikeussuojaan kohdistuvista toimenpiteistä. Kaikesta julkisen vallan käytöstä ja perusoikeusrajoituksista on säädettävä lain tasolla. Riittävä kielletyt esineet ja aineet määrittelevä säädöstaso olisi vähintään valtioneuvoston asetus. SLL muistuttaa, että vuonna 2003 annettiin opettajille oikeus poistaa luokkahuoneesta tai koulun alueelta viime kädessä voimakeinoja käyttämällä koulun tai oppilaitoksen työrauhaa vakavasti häiritsevä oppilas tai opiskelija. Tätä perusteltiin muiden opiskelijoiden oikeuksien turvaamisella. On silti eri asia antaa kouluttamattomalle henkilölle voimankäyttövaltuudet tilanteessa, jossa näiden valtuuksien käytön ainoa peruste on epäily kielletyn esineen hallussapidosta. Epäilys kielletyn esineen hallussapidosta ei aiheuta välitöntä tai konkreetista uhkaa tai edes vakavaa työrauhan häiritsemistä, mikä edellyttäisi muiden oikeuksien turvaamista voimankäyttökeinoin. Taitamaton voiman käyttö tai voimalla uhkaaminen voi tilanteiden moninaisuus huomioon ottaen muodostua riskiksi myös rehtorille tai opettajalle. Tutkiminen ja vaarallisten esineiden poistaminen epäilykseen perustuen ei kuulu opetushenkilökunnalle. Muut työrauhaa edistävät toim enpiteet Suomen Lukiolaisten Liitto toteaa, että jo kouluissa käytössä olevan kasvatuskeskustelun lisääminen perusopetuslakiin samoin kuin jälki-istuntojen tarkentaminen ovat kannatettavia esityksiä. Myös oppilaan velvollisuus siivota tahallaan tai huolimattomuuttaan aiheuttamansa sotku tai epäjärjestys voi olla kasvatuksellisesti hyvä keino, kunhan huolimattomuus tulkitaan tuottamukselliseksi ja tehtävä ei ole opiskelijalle kohtuuton. Oppilaan ja opiskelijan oikeusturva sekä valvonta Suomen Lukiolaisten Liitto huomauttaa, että suomalaiseen peruskoulu- ja toisen asteen koulutusjärjestelmään ei kohdistu systemaattista ulkopuolista valvontaa ja seurantaa. Opettajat eivät usein miellä itseään julkisen vallan käyttäjiksi. Esitetyt voimankäyttö- ja otto- ja tarkastusoikeudet lisäävät heidän julkista valtaansa ilman toimenpiteiden kohteen eli opiskelijan ja oppilaan oikeusturvakeinoja. Oikeus osallistua järjestyssääntöjen laatimisprosessiin ei vastaa tähän ongelmaan, vaikka osallistumismahdollisuuksien lisääminen avoimuuden näkökulmasta hyvä asia onkin. Suomen Lukiolaisten Liitto esittää, että aluehallintoviranomaisen tehtäviin kuuluisi valvoa koulujen ja oppilaitosten järjestyshäiriöitä sekä kurinpitotoimenpiteitä mikäli koulujen ja oppilaitosten voimankäyttöoikeuksia lisätään. Oppilaitosten tulisi häiriötilanteista ja rangaistustoimenpiteistä antaa selvitykset säännöllisin väliajoin aluehallintoviranomaiselle. Näin viranomainen voi seurata koulujen työrauhahäiriöitä sekä voimankäyttöä ja käynnistää tarvittavan selvitystyön oma-aloitteisesti. Lisäksi SLL muistuttaa, että opiskelijan ainoat oikeusturvakeinot ovat hallintokantelu tai valitustiet hallinto-oikeuteen. Nämä ovat kankeita ja hitaita keinoja koulukiusaamis- tai kohtuuttomaksi koetussa opettajan voimakeinojenkäyttötilanteessa, jolloin apua ja neuvoja tarvittaisiin heti ja jonkinlainen ratkaisukin mahdollisimman nopeasti. Erityisesti perusasteen opetuksessa, missä koulukiusaaminen on valitettavasti yleisempää, olisi ehdottoman tärkeää, että oppilaalla ja hänen vanhemmillaan on mahdollisuus saada apua ja neuvoa heti, mikäli koulu vaikuttaa voimattomalta puuttumaan kiusaamiseen. Esimerkiksi Ruotsissa toimii oppilasasiamies, jonka tehtävänä on valvoa koulutoimea ja neuvoa oppilaita sekä heidän vanhempiaan kinkkisissä tilanteessa. Opettaja voimakeinojen käyttäjänä Esityksessä opettajille ja rehtorille säädettäisiin toimivaltuudet takavarikoida häirintään käytettäviä tai vaarallisia esineitä ja aineita, sekä tietyin edellytyksin tarkastaa oppilaan tai opiskelijan tavarat ja päällisin puolin vaatetuksen tällaisten esineiden tai aineiden löytämiseksi. Tarkastaminen edellyttäisi perusteltua ja todennäköistä syytä epäillä, että henkilöllä on halussaan kiellettyjä esineitä tai aineita. Jos haltuun otettavaa esinettä tai ainetta hallussaan pitävä oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää haltuun ottamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia esineen tai aineen haltuun ottamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Esityksen mukaan kurinpito-, ojentamis- ja turvaamiskeinoja käytettäessä on noudatettava yleisiä hallinnon oikeusturvaperiaatteita. Rankaisemisen tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Suomen Lukiolaisten liitto arvelee, kuuluuko opettajan ammattitaitoon tehdä tarvittavaa arviointia sekä tuntea kyseisiä periaatteita ja laajenevatko esityksessä opettajien toimivaltuudet liian kauas heidän ydintehtävästään. Uhkaavassa tilanteessa opettaja voi hätävarjelun nimissä toimia jo nyt, muussa tapauksessa vastustavalta opiskelijalta kielletyn, vaarallisen esineen poistamisen kuuluisi olla poliisiasia. Suomessa julkisen vallan käyttöä ei tule delegoida yksityisille henkilöille tai tahoille. Esityksen mukaan virassa ja työsuhteessa olevat opettajat ovat seuraamusten näkökulmasta samassa asemassa, mutta julkisen vallan käytön näkökulmasta heidän asemansa on mahdollisesti eri. Oppilaan ja opiskelijan henkilökohtaisen koskemattomuuden, yksityisyyden ja omaisuuden suojaan koskeminen on sellaista julkisen vallan käyttöä, joka kuuluu viranomaiselle. Opettajien virkasuhteet ovat pääsääntö perusasteella, mutta työsuhteiden kirjo on suurempi toisen asteen oppilaitoksissa. Opettajien voimakeinojen käyttöoikeuksien laajeneminen ja oikeus takavarikointiin sekä tarkastamisiin edellyttäisi asianmukaista täydennyskoulutusta. Olisiko järjestyksenvalvojakurssin sisällyttäminen opettajankoulutukseen asianmukaista? Osallisuus ja opiskelijakunnan asema Yleisiä huom ioita Suomen Lukiolaisten Liitto on iloinen pyrkimyksistä edistää oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta sekä vahvistaa oppilas- ja opiskelijakuntien toimintaa niin perusopetuksessa kuin toisella asteella. SLL toteuttaman Tulevaisuuden tekijät -tutkimuksen (2012b, 10) mukaan lukiolaisista lukionsa asioita on kiinnostunut seuraamaan 70 prosenttia, niihin osallistumaan on kiinnostunut noin puolet. Reilu kolmannes arvioi vaikutusmahdollisuutensa lukionsa asioihin heikoiksi (mt. 25). 82 prosenttia lukiolaisista kokee olevansa kouluyhteisönsä jäsen (mt. 17). Vaikka tulokset kallistuvatkin plussan puolelle, on lukiolaisten osallisuudessa edelleen kehittämisen varaa. Opiskeluhyvinvoinnin ja -motivaation sekä demokratiakasvatuksen vankistamisen kannalta on tärkeätä, että kaikille opiskelijoille varataan yksilöinä matalan kynnyksen mahdollisuuksia paitsi oman opintopolkunsa pitkäjänteiseen ja tulevaisuusorientoituneeseen suunnitteluun myös oppilaitosympäristön ja opetuksen jokapäiväiseen kehittämiseen. Opiskelijoiden yksilöllisten vaikuttamisedellytysten lisäämisen ohella on tärkeätä, että jokaisessa oppilaitoksessa vaikuttaa opiskelijoiden demokraattisesti ohjaama virallinen ja vakiintunut opiskelijakunta, joka saattaa opiskelijoiden yhteisen näkemyksen kuuluviin niin oppilaitoksen kuin koulutuksen järjestäjän toiminnassa ja päätöksenteossa. Opiskelijakunta on irrottamaton osa oppilaitoksen demokraattista toimintakulttuuria, oppilaitoksen yhteishengen ja vetovoiman luomista sekä toimivan koulutuksen suunnittelua. Oikein huomioituna opiskelijakunta vankistaa myös nuorten osallisuutta kunnallisessa vaikuttamistyössä. SLL toteuttaman oppilaskuntakyselyn (2012c) mukaan oppilaskuntatoimijoista vain reilu puolet koki, että heitä kuullaan säännöllisesti opiskelijoita koskevassa päätöksenteossa. Oppilaskunnat haluaisivat vaikuttaa erityisesti lukuvuoden suunnitteluun, kurssitarjottimen sisältöön, opetusmenetelmiin, opettajien rekrytointiin, koeviikon järjestelyihin, oppilaitoksen viihtyvyyteen ja järjestyssääntöihin. Samaiseen kyselyyn vastanneiden rehtoreiden mukaan opiskelijoille oli tarjottu mahdollisuus vaikuttaa yhteisten tilojen käyttöön ja varustukseen (87 %), järjestyssääntöihin (76 %), kouluruokailuun (69 %). Lisäksi rehtoreista kaksi kolmesta ilmoitti opiskelijoilla olevan edustuksen opettajain kokouksessa tai lukion johtokunnan kokouksessa. Oppilaskunnan ohjaavista opettajista reilu puolet koki, että heille on varattu riittävästi aikaresursseja tehtävänsä hoitamiseen. Yksityiskohtaiset huom iot SLL pitää hyvänä terminologista muutosta oppilaskunnasta opiskelijakunnaksi. Opiskelijakunta on terminä paremmin linjassa muun lainsäädännön kanssa, jossa lukiolaisiin ja ammattiin opiskeleviin viitataan opiskelijoina. SLL kannattaa koulutuksen järjestäjälle annettua velvollisuutta turvata opiskelijakunnalle riittävät toimintaedellytykset. Erityisen tärkeätä on, että opiskelijakunnalla on käytössään koulutuksen järjestäjän resursoima ohjaava opettaja, joka varmistaa opiskelijakuntatoiminnan jatkuvuuden. Ehdottammekin, että lukiolain 27 §:n 3 momenttiin lisätään maininta opiskelijakunnan itselleen valitsemasta ohjaavasta opettajasta. SLL suhtautuu myönteisesti opiskelijakunnan tehtävien ja osallistumismahdollisuuksien tarkentamiseen. On tärkeätä, että opiskelijoiden demokraattisesti muodostama mielipide kuuluu säännönmukaisesti opiskelijakunnan toimesta. Opiskelijakunnan on oltava lukiolaisten ensisijainen kuulemiskanava koulutuksen järjestäjän suuntaan. SLL pitää toivottavana, että koulutuksen järjestäjä velvoitetaan suunnittelemaan osallisuutta ja opiskelijakuntaa koskeva toiminta opetussuunnitelman ja muiden siihen perustuvien suunnitelmien osana tai yhteydessä. Tämä vakiinnuttaa jo nyt monissa oppilaitoksissa hyväksi havaitun käytännön ja tuo osallisuuden normaaliksi osaksi oppilaitosten toimintakulttuuria. Koulutuksen järjestäjälle annettava opiskelijoiden ja opiskelijakunnan osallistamisvelvoite on muotoiltava laissa riittävän yksityiskohtaisesti. SLL haluaakin tarkentaa 27 §:n 3 momentissa esitettyjä opiskelijakunnan osallistumismahdollisuuksia siten, että opiskelijakun- nalle järjestetään mahdollisuus osallistua 27 §:n 1 momentissa mainittujen suunnitelmien ja määräysten valmisteluun. Tämän lisäksi opiskelijakuntaa on esitetyn mukaisesti vielä kuultava ennen suunnitelmiin ja määräyksiin liittyvien lopullisten päätösten tekemistä. Lain perusteluissa on SLL:n mielestä lisäksi syytä avata opiskelijakunnan roolia itse lakitekstiä tarkemmin. Perusteluista voisivat ilmetä opiskelijakunnan tavallisimmat vaikuttamisfoorumit, kuten opettajainkokous, kunnan sivistyslautakunta (tms.), koulun johtokunta, koulun tuki- tai vanhempainyhdistys, sekä tyypillisimmät vaikuttamiskohteet, kuten opetussuunnitelma, lukuvuosisuunnitelma, oppilaitoksen järjestyssäännöt sekä tasa-arvo- ja muut oppilaitosyhteisöön vaikuttavat suunnitelmat. Lisäksi SLL korostaa, että opiskelijakuntaa on kuultava aina opiskelijoiden asemaan vaikuttavia päätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä. Esitämmekin poistettavaksi esityksen 27 §:stä 3 momentista sanan olennaisesti. Näin lukiolaki olisi linjassa nuorisolain 8 §:n ja perustuslain 14 §:n 4 momentin kanssa, joissa yksilön osallisuutta häntä koskeviin julkisiin asioihin ja päätöksentekoon ei ole rajoitettu tämänkaltaisin määrein. Esitämme myös alkuperäisen lakitekstin opintoihin liittyvän viittauksen säilyttämistä. Lisäksi SLL esittää, että 27 §:n 3 momentissa mainittuihin opiskelijakunnan tehtäviin lisätään olennaisesti opiskelijoiden yhteistoimintaan liittyen vertaistuki- eli tutortoiminnan järjestäminen. SLL:n oppilaskuntakyselyn mukaan noin puolet päivälukioista järjesti tutortoimintaa (SLL 2012b). Tutortoiminnan soisi vakiintuvan opiskelijakuntatoiminnan tavoin osaksi jokaisen lukion yhteisöllistä toimintakulttuuria. Tutortoiminta on oiva keino perehdyttää uudet lukiolaiset osaksi lukion opiskelukulttuuria. Samalla se rakentaa yhdessä muun opiskelijakuntatoiminnan kanssa lukion yhteishenkeä ja turvallisuutta lukiolaisten omia voimavaroja hyödyntäen. Tutorointi on ongelmia ennaltaehkäisevää toimintaa. Oikein koulutettuina ja koordinoituina tutorit täydentävät lukion opinto-ohjausta ja opiskelijahuoltoa tarjoamalla matalan kynnyksen vertaistukea. Muutoksineen (kursiivilla ja yliviivauksella) lukiolain 27 §:n 3 momentti kuuluisi seuraavasti: Koulutuksen järjestäjän tulee turvata opiskelijakunnalle riittävät toimintaedellytykset. Opiskelijakunta valitsee itselleen ohjaavan opettajan, jonka tehtävä on tukea opiskelijakuntatoimintaa. Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista, järjestää vertaistukitoimintaa eli tutorointia sekä kehittää opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää opiskelijakunnalle mahdollisuus osallistua 1 momentissa mainittujen suunnitelmien ja määräysten valmisteluun sekä kuulla opiskelijakuntaa ennen kyseisten suunnitelmien ja määräysten vahvis- tamista sekä ennen opintoihin ja muiden opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä. SLL pitää toivottavana, että koulutuksen järjestäjä velvoitetaan selvittämään opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän toiminnasta. SLL esittää kuitenkin, että epämääräisen määräajoin-termin sijaan lakiin kirjataan, että selvitys on laadittava lukuvuosittain. Muutoksineen (kursiivilla) lukiolain 27 §:n 4 momentti kuuluisi seuraavasti: Koulutuksen järjestäjän tulee lukuvuosittain selvittää opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän toiminnasta. Lopuksi SLL esittää myös, että käsillä olevan esityksen yhteydessä lukiolakiin kirjataan opiskelijan oikeus saada henkilökohtaista opinto-ohjausta. Tämä olisi linjassa valtioneuvostolle viime vuonna valmistellun koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelman (OKM 2012: 28) toimenpide-ehdotuksen (ehdotus 10) sekä voimassa olevan lukion opetussuunnitelman perusteiden kanssa. Tarve henkilökohtaisen ohjauksen lujittamiseen on ilmeinen. SLL:n teettämän Jännän äärellä -selvityksen (2012d, 24) mukaan vuoden 2012 abiturienteista reilu kolmannes koki saaneensa liian vähän tai ei ollenkaan henkilökohtaista ohjausta jatkoopintosuunnitelmiinsa. Kirjallista henkilökohtaista jatko-opintosuunnitelmaa ei ollut laatinut 62 prosenttia (mt. 25). Myös Koulutuksen arviointineuvosto (2009, 2012) on huomauttanut lukion opinto-ohjauksen merkittävistä kehittämistarpeista. Kyseinen lisäys (kursiivilla) voitaisiin tehdä esimerkiksi lukiolain 22 §:n 1 momenttiin seuraavasti: Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä opintoohjausta. Ryhmämuotoisen opinto-ohjauksen lisäksi opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opinto-ohjausta. Muista esityksistä Esityksessä peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain 41 §:n muuttamisesta esitetään, että kotikuntakorvauksen maksuperustetta muutettaisiin siten, että hoitopäivien sijaan kotikuntakorvaus laskettaisiin sairaalaopetuksen opetuspäivien mukaan. Suomen Lukiolaisten Liitto muistuttaa, että sairaalaopetuksesta maksetun korvauksen pienentyessä on pidettävä huoli, että tämä ei heikennä opetuksen laatua ja oppilaan oikeutta opetukseen. Suom en Lukiolaisten Liitto Helsingissä 15.3.2013 Daniel Sazonov Sini Korpinen Puheenjohtaja Pääsihteeri Lisätietoja: Kurinpitoa koskevat esitykset: Sosiaalipoliittinen asiantuntija Milla Halme, 045 129 6795, [email protected] Osallisuus ja opiskelijakunnan asema: Koulutuspoliittinen asiantuntija Joonas Mikkilä, 045 129 6791, [email protected] Lähteet Koulutuksen arviointineuvosto, 2009. Lukiopedagogiikka. Koulutuksen arviointineuvosto, 2012. Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2012. Ehdotus valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi. Suomen Lukiolaisten Liitto, 2012a. Onnelliset opintiellä? Lukiolaisten hyvivointitutkimus. [http://www.lukio.fi/site/assets/files/6119/sll-onnelliset_opintiella.pdf] Suomen Lukiolaisten Liitto, 2012b. Tulevaisuuden tekijät – tutkimus lukiolaisten arvomaailmasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. [http://www.lukio.fi/site/assets/files/6119/tulevaisuuden_tekij_t.pdf] Suomen Lukiolaisten Liito, 2012c. Oppilaskuntakysely. [http://www.slideshare.net/Lukiolaiset/oppilaskuntatoiminta-nyt-13122012-pienennetty] Suomen Lukiolaisten Liitto, 2012d. Jännän äärellä – selvitys abiturienttien jatko-opintoihin ohjaamisesta. [http://www.lukio.fi/site/assets/files/6119/sll-jannan-aarella-web.pdf] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2011. Kouluterveyskysely 2010-2011. [http://www.thl.fi/attachments/kouluterveyskysely/Tulokset/ktkysely_kokomaa_200001_2 01011_lukio.pdf]