Miten lehtijuttu rakentuu? Lue ja katso oheinen Meidän Perhe 2/2010 -lehdessä ollut artikkeli ja vastaa viimeisellä sivulla oleviin kysymyksiin. Kommunikoi fiksusti netissä Skype, blogi ja Facebook auttavat, jos rakas sukulainen asuu kaukana. Laatikaa pelisäännöt sille, mitä tietoja netissä jaetaan ja kenelle. TEKSTI LOTTA TUOHINO PIIRROS AIJU SALMINEN S osiaalisen median pelisäännöistä kannattaa perheessä päättää yhdessä – aivan samoin kuin kotiintuloajoista, kaveripiiristä, karkin syönnistä, lapsilta kiellettyjen tv-ohjelmien katsomisesta tai pelien pelaamisesta. Kun perhe noudattaa yhteistä nettistrategiaa, yksityisyys tulee turvattua paremmin. Halutessaan perhe voi valita hyvinkin tiukat yksityisyysasetukset ja vaihtaa kuvaa, videota ja tekstiä netissä vain tuttujen kesken. Perhe voi esimerkiksi sopia, ettei omasta perhe-elämästä laiteta lainkaan kuvia julkiseen verkkoon, vaan ainoastaan salasanojen takana oleville sivustoille. Jos on tarve laittaa jotain julkisesti nähtäväksi, asiasta voi päättää tapaus kerrallaan. Netissä keskusteleminen voi olla mukavampaa pienissä piireissä, mutta suurten palveluiden hyvä puoli on, että ”kaikki” tuntevat ne. Verkkopalveluita valitessa kannattaa muistaa, että hyvässä sosiaalisessa mediapalvelussa julkisuutta voi rajata. Lähipiirin yksityisyys on varmassa suojassa, jos kaikki esiintyvät verkossa peitenimillä. Lapselle kannattaa verkkoa varten keksiä kutsumanimi, mutta kuvia kannattaa silti laittaa julki vain harkiten. Lapsikuvien laittaminen kaikkien nähtäväksi on vaivatonta, mutta mitä lapsi ajattelee vartuttuaan teiniksi? Pelastakaa lapset -järjestö suosittelee, ettei lapsista jaettaisi avoimesti esimerkiksi rantakuvia. HANKI OMA SÄHKÖPOSTI Ensimmäinen askel verkkoidentiteetin luomisessa on hankkia oma, yksityinen sähköpostiosoite. Hyviä ilmaisia palveluita ovat esimerkiksi Windows Live Hotmail, Gmail ja Yahoo. Työpaikan sähköpostia kannattaa jakaa yhteystietonaan vain työasioissa. Perheenjäsenet tarvitsevat omansa, sillä sähköpostiosoite yhdistyy identiteettiin. Jokainen puhukoon omalla suullaan. Netissä monet palvelut ja sovellukset edellyttävät meiliosoitetta. Käyttöehdoissa edellytetään, että palveluiden salasana pysyy luottamuksellisena. Jos meiliosoite on useiden eri ihmisten käytössä, ei voi olla varma minkään sellaisen palvelun yksityisyydestä, johon sillä on rekisteröidytty. Netti-identiteettivarkaus on kasvava riski, ja varminta on luottaa vain itseensä. JAA TEKSTIÄ, KUVIA JA VIDEOITA Anonyymi blogi on mainio tapa löytää vertaisten vastauksia elämän pieniin ja suuriin kysymyksiin. Oma heimo löytyy kyllä, kun etsii aktiivisesti: linkittää ja kommentoi toisia. Blogilista.fi-sivustolta voi etsiä samanhenkisiä kirjoittajia. Helppoja, ilmaisia palveluita ovat esimerkiksi Blogger, Vuodatus ja Wordpress. Myös Meidän Perheen sivustolle voi perustaa blogin. Voidakseen kommentoida muiden blogeja ei välttämättä tarvitse omaa, mutta henkilökohtainen blogi helpottaa pidempiaikaisen verkkoidentiteetin luomista ja luottamuksellisten verkkosuhteiden syntymistä. Jos videoilleen haluaa näkyvyyttä, YouTube on ilmainen ja helppo. Yksityisyyttä voi säätää, jolloin niiden, joiden on tarkoitus nähdä videot, pitää rekisteröityä palvelun käyttäjiksi. Facebook-päivitysten näkyvyyden voi säätää ryhmäkohtaisesti, mutta ne voi laatia myös niin, että ne aukeavat vain asianomaisille. Jos jossain nettitilassa ei viihdy, on parempi etsiä toinen tai perustaa oma kuin ryhtyä kapinoimaan. Tutustumalla ja katselemalla selviää paljon: millainen keskusteluilmapiiri on, miten viihtyvyydestä ja turvallisuudesta huolehditaan, valvotaanko vuorovaikutusta jotenkin? TEE VIDEOTREFFIT Lapsen kummien tai isovanhempien kanssa voi sopia vaikka viikoittaiset videotreffit. Mennään siis tietokoneelle ja avataan samanaikainen videoyhteys. Paljon käytettyjä, ilmaiseksi verkosta ladattavia ohjelmia ovat esimerkiksi Skype, Google Talk ja Windows Live Messenger. Videoyhteyksien ottaminen kannattaa treenata sulavaksi aikuisten kesken ennen kuin pikkuväki otetaan mukaan. Webbikameran asetteluun kannattaa kiinnittää huomiota, samoin valaistukseen. Olisi hyvä, etteivät esimerkiksi silmälasit heijastaisi, sillä pienen lapsen on vaikea tunnistaa tuttuakaan, jos hän ei saa katseyhteyttä. Asiantuntijat ■ Marylka Yoe Uusisaari työskentelee aivotutkijana Japanissa ja asuu toisella puolen maapalloa kuin sukulaiset. Hän pysyttelee läheisten arjessa kiinni bloggaamalla, tekemällä statuspäivityksiä Facebookiin ja julkaisemalla kuvia Flickrissä. Yleensä hän laatii päivitykset niin, että ne aukeavat vain asianomaisille. ■ YLEn Uusien palveluiden kehityspäällikkö Tuija Aalto on raportoinut lapsensa kasvua sosiaalisen median välityksellä ahkerasti ilman, että kaukaiset verkkotutut tietäisivät edes hänen tyttärensä nimeä. Suurimman osan kuvista hän julkaisee Flickr-kuvapalvelussa salasanojen takana. Hän suojaa lähipiirinsä yksityisyyttä käyttämällä peitenimiä. Harkitse ensin ■ Perheenisä lätkäisi hupaisan videon lapsesta YouTubeen, mutta haluaisi sen pois kaikkien ulottuvilta. Mitä tehdä? ■ Opiskeluaikainen tuttavani julkaisi Facebookissa humalaiset bilekuvat, ja nyt hänen kaverinaan oleva pomoni näkee ne. Jos video on jo laitettu, voi aloittaa siitä, että kirjautuu YouTubeen ja määrittelee videon yksityiseksi. Sitten kutsutaan katsomaan videota juuri ne henkilöt, joille se on tarkoitettu. Jos video on ollut ratkihassu, joku on jo luultavasti ottanut siitä kopion ja julkaissut uudelleen. Silloin on melko toivotonta edes yrittää poistaa sitä netistä. Hassuimmista ja kiinnostavimmista videoista on aina useita kopioita netissä, koska ihmiset haluavat varmistaa, etteivät ne katoa. Ihmisiä ei voi estää merkitsemästä eli tägäämästä toisia omiin kuviinsa. Itseään koskevan tägin voi kuitenkin käydä poistamassa. On myös mahdollista estää tägäämisen näkyminen kuva- ja uutislistoissa. Facebookin profiilin yksityisasetukset voi säätää niin, että esimerkiksi vain ystävät tai tietty ryhmä ystäviä näkee tägäystiedotteet sinusta tai näkee listan tägätyistä kuvista. ÄLÄ KAILOTA KAIKILLE 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Hanki oma sähköpostiosoite. Älä jaa yhteystietonasi työosoitetta äläkä käytä perheen yhteisosoitetta. Arkikuulumiset maasta toiseen Käsittele salasanojasi kuin avaimiasi. Sama avain ei sovi pyörään ja oveen, eikä sama salasana eri verkkopalveluihin. Mieti roolisi. Jos Facebook-kavereinasi on sekä hyviä ystäviä että työkavereita, mutta haluat kertoa Facebookissa yksi-tyisasioita, voit asettaa työkavereille rajoitetun profiilin, etteivät he näe statuspäivityksiäsi. Mieti, ketkä kuuluvat verkostoosi ja kenen kanssa haluat olla tekemisissä. Säädä yksityisyysasetukset niin, että jaat vain sen, minkä varmasti haluat. Varmista vaikka kaverin kanssa. Perusta verkkopersoonallisuus tekemällä nimimerkki ja profiilikuva. Ajatusten vaihtamiseen ei tarvita ristimänimeä. Ajattele, että internet on virta. Jos heität sinne jotain, joku muu voi kalastaa sen. Toisaalta voit löytää jotain kauan sitten kadonneeksi luulemaasi. Jos teet kuva-albumin vaikka Flickr-palveluun, aseta se julkiseksi vain niille, jotka ovat kuvissa. Kysy lupa julkaistessasi kuvia toisista. Jos on mahdollista, investoi kamerakännykkään, jossa on kiinteä datapaketti ja ainakin kolmen megapikselin kamera. Näin saat kätevimmin lähetettyä lapsestakin ajantasaista kuvavirtaa. Verkossa pätevät samat käyttäytymissäännöt kuin muuallakin. Sananvapauden nimissä ei tarvitse antaa ilkeiden tai törkeiden kommenttien rehottaa omilla sivuilla. Kommenttien poistamista tai tietyn kommentoijan pois potkimista ei tarvitse selittää. Kysy netin käytöstä Meidän Perheen virtuaalisessa vanhempainillassa! Tietoturvaviikolla 8.–12. helmikuuta joukko Suomen ykkösasiantuntijoita vastaa lukijoidemme kysymyksiin perhe.fi-sivustolla. Sosiaalisen median ekspertti ja tiedonhallinnan ammattilainen Pia Maurel asuu Pariisissa. Lapset 5 ja 7 vuotta. ”O len asunut ulkomailla kauemmin kuin Suomessa, ja lapseni ovat aina asuneet ulkomailla. Huolestuin äidinkielen rapautumisesta ja aloin kirjoittaa suomenkielistä blogia. Haluan huolehtia myös lasteni suomen taidosta, joten he katsovat suomenkielisiä lastenohjelmia Tv-kaista.fipalvelusta. Alun perin perustin blogin, jotta Suomessa asuvat isovanhemmat pysyisivät mukana lasten kasvussa. Nykyisin lapset kommunikoivat isovanhempien kanssa webbikameran välityksellä. Näköyhteys on tosi tärkeä. Käytämme Windows Live Messenger -pikaviesti-ohjelmaa. Emme sovi treffejä etukäteen. Tapaamme webbikameran välityksellä joskus useasti viikossa, joskus harvemmin. Tyypillisesti treffit sujuvat niin, että minä avaan yhteyden, suuntaan kameran oikein ja varmistan, että toisessa päässä on joku ja vasta sitten huhuilen lapsia. Jos tekniikka ei toimi, lapset häipyvät heti – heidän kärsivällisyytensä ei riitä. Lapset saattavat ujostella aluksi. He viihtyvät paikalla viidestä kymmeneen minuuttiin. Isovanhemmille näytetään piirroksia, jutellaan kuulumisia ja sitten lähdetään leikkimään muualle. Joskus kävelen läppärin kanssa ympäriinsä ja näytän webbikameralla, mitä lapset puuhaavat. Se on kivaa. Sosiaalinen media ei korvaa tapaamista, mutta se mahdollistaa arkisen yhteydenpidon ja kuulumisten vaihtamisen. Kommunikoinnin kynnys alenee, kun voi heittää kommentteja Facebook-statukseen. Voi seurata ystävien menoja kuin olisi itse paikan päällä. Saa paljon sellaista iloa, joka ei muuten olisi lainkaan mahdollista. Sosiaalinen media syö aikaa lähinnä televisionkatselulta, joten menetys ei ole suuri.” Pian blogi: maurelita.com Medialukutaidon merkitys korostuu tulevaisuudessa, kun tietoa tulee entistä enemmän eri kanavista ja medioista. Me aikakauslehden tekijät yritämme tehdä parhaamme, että lukija saa yksittäisestä lehdestä ja sen artikkelista kaiken tarvitsemansa. Hyödyn, tiedon, tarinan tai elämyksen. Hyvä aikakauslehtijuttu on monen elementin summa, ja jokaisen niistä täytyy olla paikallaan. Näkökulman tulee olla vahva ja selkeä, jutun synnytettävä lukijassa pohdintaa ja uusia ajatuksia. Myös tekstin ja kuvan yhteispelin täytyy olla saumatonta, jotta juttukokonaisuus toimii. Usein nykyisin lehtijuttuun halutaan myös verkkoulottuvuus eli aikakauslehden juttu voi vaikkapa täydentyä netissä lukijoiden ja kävijöiden kommenteista. Toivottavasti oheinen lehtijuttu Netin pelisäännöistä perheessä toimii luokassanne hyvänä työmateriaalina, kun tutustutte lähemmin aikakauslehden artikkeliin. Lukuiloa! Minna McGill päätoimittaja Meidän Perhe -lehti Ohessa kysymyksiä, joita voitte käydä läpi luokassa. 1. Mitä kuvitus kertoo sinulle, mikä merkitys sillä mielestäsi on? __________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________ 2. Tutki jutun rakennetta. Mikä on jutun - otsikko __________________________________________________________________________________ - ingressi __________________________________________________________________________________ - leipäteksti _______________________________________________________________________________ - anfangi __________________________________________________________________________________ - kainalojuttu ______________________________________________________________________________ - lähdetiedot ______________________________________________________________________________ - jutun tekijä ja kuvittaja _____________________________________________________________________ - tietolaatikko ______________________________________________________________________________ - verkkoulottuvuus __________________________________________________________________________ 3. Mitä ajatuksia juttu herätti sinussa? __________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________ 5. Oliko jutussa sinulle jotain uutta tietoa? __________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________ – lehti, jota käsikirjoittaa elämä.