1. No category

MEDIAOPAS
Vinkkejä riistanhoitoyhdistyksen mediaviestintään
1.
MEDIAOPAS
Mihin yhdistys tarvitsee mediaa
Vinkkejä riistanhoitoyhdistyksen mediaviestintään
SISÄLTÖ
1.
Mihin yhdistys tarvitsee mediaa
2.
Pääviesti kertoo asian ytimen
3.
Miten luodaan yhteys mediaan
4.
Kun soitat toimittajalle
5.
Kun toimittaja soittaa sinulle
6.
Haastattelu
7.
Mitä jutullesi tapahtuu
8.
Hyödyllisiä osoitteita
Hyvin hoidettu viestintä on oleellinen osa
yhdistyksen toimintaa. Siihen kuuluu sujuva
tiedonkulku jäsenille ja jäseniltä yhdistykselle,
mutta myös ulkopuolisten tahojen huomioonottaminen.
Tämä pieni opas keskittyy erityisesti
median kanssa toimimiseen. Median kautta
laajemmat joukot saavat tietoa siitä, mitä
me teemme, ja siten saamme asiallemme
enemmän ymmärrystä.
Kun näymme mediassa oikealla tavalla,
saamme yhdistyksen näkemystä esiin
ja lisäämme tunnettuutta
suurempaa vaikuttavuutta asiallemme

parempaa mainetta paikallisympäristössämme

ja siten lisää hyväksyttävyyttä
vahvempaa yhteenkuuluvuutta metsästäjien

keskuudessa
vakuuttavuutta olemassaolomme perusteeksi ja

esimerkiksi toimintarahoituksen varmistamiseksi
Toimittanut: Marja Martikainen
Layout: Ilkka Eskola
Painopaikka: Hansaprint 2013
Julkaisija: Suomen riistakeskus
Fantsintie 13-14
00890 Helsinki
www.riista.fi
2
3
2.
Viestinnän vuosikello
On monta asiaa ja tapahtumaa, joista
kannattaa kertoa muillekin kuin omille
jäsenille.
Viestintä on hyvä suunnitella vuodeksi
eteenpäin, silloin asiat eivät pääse
unohtumaan ja yllättämään kiireen keskellä.
Viestintäsuunnitelmaan kirjataan
lyhyesti tapahtumat, kuten järjestettävät
ampumakokeet, metsästyksen
valvontatapahtumat, ampumaradan
kunnostustalkoot, hirvijahdin avaus,
vuosikokous jne. Samalla mietitään, mitä ja
kenelle asiasta on syytä kertoa.
Kustakin tapahtumasta merkitään
tapahtuma ja sen ajankohta

1-3 tärkeintä medialle kerrottavaa asiaa

kenelle asiasta kerrotaan (mediat, toimittajat)

miten kerrotaan (puhelimella, sähköpostilla,

omilla nettisivuilla jne.)
milloin tapahtumasta tiedotetaan

kuka viestinnän yhdistyksessä hoitaa

kuka vastaa jatkokysymyksiin ja on toimittajien

tavoitettavissa
4
Pääviesti kertoo asian ytimen
Pääviestiä on aina hyvä käyttää kun ollaan
yhteydessä mediaan riippumatta siitä,
millainen asia on kerrottavana. Pääviestillä
tarkoitetaan lausetta, joka tiivistää olennaisen
ymmärrettävästi.
Esimerkiksi:
alueen metsästäjämäärä on noussut,

joten metsästyksen jatkuvuus on turvattu
enemmistö suomalaisista suhtautuu

metsästykseen myönteisesti
yhä useampi nainen suorittaa metsästyskortin

sinisorsakanta on kääntynyt nousuun

5
Riippumatta siitä, suunnitteletko aihetta
tiedotusvälineisiin tai yhdistyksen omille
nettisivuille, yhteen juttuun mahtuu vain yksi
pääviesti.
Kysy ensin itseltäsi: Mistä tämä juttu kertoo?
Koita vastata yhdellä lauseella.
Kerro sen jälkeen faktat, jotka tukevat
pääviestiäsi. Aloita tärkeimmistä ja jätä
loppuun vähemmän tärkeät.
Tee näistä lista itsellesi ennen kuin otat
yhteyttä mediaan.
3.
Miten luodaan yhteys mediaan
Toimittaja arvostaa tahoa, jolta saa
asiantuntevaa tietoa nopeasti ja luotettavasti.
Toimittajilla on yleensä kiire työssään. Siksi
he uutta juttua tehdessään kääntyvät usein
niiden ihmisten puoleen, jotka he tuntevat jo
ennestään.
Haluamme toimittajien ottavan meihin
yhteyttä aina kun he tekevät
juttua riistasta ja
metsästyksestä.
Tässä on
muutama neuvo
siitä, miten se
onnistuu.
Medialuettelo
Tee luettelo
kaikista
medioista,
joille sinulla
voi olla käyttöä.
Medialuettelon tulisi
sisältää faktatietoa
kuten nimi,
osoite, puhelin,
sähköpostiosoite
ja suora numero
toimitukseen,
jotta voit soittaa
myös aukioloajan
ulkopuolella. Ota mukaan
kaikki mediat, muista myös
paikallisradio ja paikallis-TV.
6
7
Toimittajat
Jos et tunne ketään erityistä toimittajaa, voit
soittaa toimitukseen ja kertoa, että haluat
puhua toimittajan kanssa, joka kirjoittaa
metsästys / riista / ympäristöasioista.
Esittele itsesi ja yhdistyksesi ja anna omat
yhteystietosi.
Ota talteen toimittajan nimi, puhelinnumero
ja sähköpostiosoite ja soita hänelle seuraavan
kerran kun sinulla on joku juttuidea.
Ole tavoitettavissa
Tietävätkö tiedotusvälineet, mistä he
tavoittavat sinut? Luo napakka tietosivu
yhdistyksen yhteystiedoista ja toiminnasta ja
lähetä se kaikille alueesi toimittajille.
Huolehdi myös, että yhteystietosi ovat ajan
tasalla RiistaWeb-sivustolla.
Onko yhdistykselläsi internetsivusto?
Varmista, että yhteystiedot löytyvät sieltä
helposti. Kalenteri mielenkiintoisesta
toiminnasta ja tapahtumista palvelee hyvin
myös mediaa.
tahansa. Toimitukset karttavat aiheita, jotka
”haisevat” mainonnalta.
Älä yritä käyttää ehdotuksia kuten:
”Ostamme mainostilaa, jos kirjoitat jutun...”
Tämä on lahjontaa ja huonoa käytöstä.
Vältä lahjoja / erikoistarjouksia jne. On
parempi antaa toimittajalle hyvä jutunaihe
tammikuussa kuin pullo punaviiniä jouluna.
4.
Kun soitat toimittajalle
On muutama sääntö, joita on tärkeä
noudattaa yhteyksissä mediaan
Jutut paikallislehdessä luetaan yleensä
tarkkaan ja ne ovatkin siksi hyvin hyödyllisiä.
Älä kuitenkaan koskaan yritä ”ostaa”
toimituksellista mainintaa. Mainonnan ja
toimituksellisen jutun välillä on selkeä ero.
Mainokset erottuvat jutuista jo ulkonäöltään ja
niistä ilmoittaja maksaa.
Kiinnostavasta aiheesta tehdään juttu,
mutta huonosta aiheesta ei tehdä juttua vaikka
olisit toimittajan kanssa kuinka hyviä kavereita
8
9
Useimmat toimittajat kuulevat sinulta
mielellään vihjeitä uusista jutuista.
Käytä yhdistyksen kokouksissa hieman
aikaa niiden esillesaamiseen. Tee lista hyvistä
ehdotuksista, joita voit käyttää viestinnässä.
Laadi mielellään ”korvaan tarttuva”
sanamuotoilu tai sanaleikki, jos se syntyy
aiheesta luontevasti.
Valitse media ja toimittaja medialuettelostasi
ja soita kyseiselle henkilölle.
Ole valmistautunut ja päätä etukäteen

mitä haluat
ja kysy kiinnostaisiko juttu toimittajaa
Mene suoraan asiaan, esittele itseäsi, uutisasiasi,

Esitä pääviestisi ja sitä tukevat faktat.

Järjestä toimittajaa varten lisätietoa kirjallisessa
muodossa kuten faktoja, lukuja, taustatietoa ja
muuta vastaavaa.
Käytä uutiskärkenä muutosta, myönteistä

tapahtumaa, asian ainutlaatuisuutta,
tapahtuman suurta vaikutusta, sen tärkeyttä
paikallisesti tai suurta taloudellista merkitystä
Muista että uutisia on helpointa myydä

alkuviikosta ja aikaisin päivällä, jolloin
toimittajalle jää enemmän aikaa työstää juttua
Jos toimittaja ei osaa heti sanoa, tehdäänkö
aiheesta juttua, sopikaa, koska sinun tulee
palata asiaan ja saada lopullinen vastaus.
Jos asia ei kiinnosta tätä toimittajaa, kokeile
seuraavaa medialuettelossasi.
Mikäli haluat kertoa useammalle medialle
asiasta, kerro tästä toimittajille etukäteen.
Toimittajat tekevät erikoisaiheista juttua
mieluummin yksinoikeudella, vaikka isoista
uutisista toki moni media tekee juttua
samanaikaisesti.
10
Mitkä ovat hyviä juttuja?
Toimittaja etsii aina hyviä uutisjuttuja.
Jos voit täyttää mahdollisimman monta
allaolevista uutiskriteereistä, sinulla on hyvät
mahdollisuudet saada juttusi julkaistua.
1. Juttu koskee mahdollisimman monta ihmistä.
Mitä useampaa ihmistä asia koskee, sitä
tärkeämpää medialle on ottaa asia esille.
2. Jutussa on oltava jotakin uutta, joka herättää
kiinnostuksen. Mainitse aina se asia ensin,
kun olet yhteydessä toimittajaan.
3. Jutussa on oltava jokin asia, joka herättää
tunteita.
4. Koskettavuus paikallisesti. Mitä asia merkitsee
juuri meille ja tälle paikalle?
5. Anna toimittajalle yksinoikeus juttuun, jos jutun
luonne on sellainen, että se ei edellytä laajempaa
jakelua. Tiedotusvälineiden välillä on aina
olemassa tietty kilpailu.
Voit antaa vihjeen yhdistyksesi järjestämistä
pienistä tai suurista tilaisuuksista, erikoisista
tarinoista, ihmisistä jotka ovat tehneet jotain
erityistä, luvuista ja tilastoista, kiinnostavista
kysymyksistä - tai ihan mitä tahansa
muuta iloista, luovaa ja hauskaa, mitä
toiminnassanne tapahtuu.
Hyviä juttuja eivät ole
Organisaation sisäiset konfliktit, muitten
jäsenten arvostelu tai liiallinen kehu omista
asioista.
11
5.
Kun toimittaja soittaa
Kun toimittaja soittaa yllättäen, useimmat
hieman säikähtävät. Varsin usein toimittaja
soittaa myös huonoon aikaan.
Tiedotusvälineillä on arkisto, josta he
voivat etsiä aikaisempia juttuja ja nähdä,
kuka on puhunut asiasta tiedotusvälineille.
Jos olet ollut tiedotusvälineissä aiemmin, on
todennäköistä, että yhteydenottoja tulee myös
uudelleen.
Yllättävä soitto toimittajalta voi tuntua
stressaavalta. Yritä kuitenkin nähdä asia
positiivisesti, mahdollisuutena edistää
yhdistyksen työtä.
Pääset jo pitkälle olemalla ystävällinen ja
halukas antamaan tietoa.
12
Tunnista toimittaja kunnolla. Kuka soittaa?
Ja mistä mediasta? Missä ja milloin juttu olisi
tarkoitus julkaista?
Ole rauhallinen ja yritä luoda yleiskuva
tapauksesta ennen kuin alat keskustella asiasta
tai vastata kysymyksiin. Selvitä
Mihin toimittaja haluaa sinun vastaavan?

Ollaanko asiassa oltu yhteydessä muihin

ihmisiin?
Milloin toimittaja tarvitsee vastaukset?

Onko se heti vai voitko tutkia asiaa, saada aikaa
hieman valmistautua ja soittaa takaisin.
Viimeinen on parempi vaihtoehto.
Mikä on toimittajan puhelinnumero ja

sähköpostiosoite?
13
Aikaa ajatella
Mikäli toimittaja ei tarvitse vastauksia heti, on
hyvä tehdä seuraavaa:
Selvitä mahdollinen yhdistyksen hallituksen
näkemys asiassa tai kysy asiaa Suomen
riistakeskuksesta. Tämä tehdään sen vuoksi,
että viestimme asiasta olisivat yhteneväiset
eikä syntyisi turhia väärinymmärryksiä.
Käytä kollegoitasi keskustelukumppaneina,
jotka arvioivat vastauksiasi.
Onko yhdistyksessäsi muita henkilöitä, joille
toimittaja mahdollisesti soittaa ja joiden pitäisi
valmistautua
kysymyksiin?
Kerro yhteydenotosta myös
heille.
Kirjoita
lyhyesti
muistinpanot
tärkeimmistä
faktoista ja
viesteistä,
ja mitä sinun
pitäisi
haastattelussa
sanoa.
Soita takaisin
sovittuna
ajankohtana!
14
6.
Haastattelu
Useimmiten valmistautuminen ratkaisee miten
hyvä esiintymisesi mediassa tulee olemaan.
1. Valmistelu
Muista, että olet haastattelussa yhdistyksen
edustajana, et yksityishenkilönä.
15
Käy läpi seuraavat asiat:
Selkeä viesti

Haastattelutilaisuuteen sinun pitää valita yksi
tai useampi viesti, jonka haluat jäävän lukijan /
kuulijan / katsojan mieleen. Varmista, että tuot
nämä kohdat esille. Kirjoitat pääviestit lyhyesti
muistiin itsellesi.
Taustamateriaali

Jos tarvitset tueksesi lukuja, tilastoja jne., ota
mukaasi aineisto, jossa tiedot ovat selkeästi ja
nopeasti nähtävissäsi. Olosi on rauhallisempi
kun kaikkea ei tarvitse yrittää muistaa ulkoa.
Ennakoi näkökulmat

On hyvä miettiä, mitkä mahdolliset
näkökulmat toimittaja voi valita kun hän
esittelee asiaa. Tämä tarjoaa koulutusta
journalistiseen ajattelutapaan ja lisää
tietoisuutta siitä, mitkä viestit ja muotoilut
toimivat haastattelussa.
Ole myös varautunut yllätyksiin. Jos
vastattavaksi tulee kysymys tai aihe, josta
et tiedä, voit sanoa ettet valitettavasti osaa
vastata tähän kysymykseen. Kerro myös syy,
miksi et osaa vastata. (Tietoa ei vielä ole,
tutkimus kesken, et ole asiantuntija kyseisessä
asiassa jne.)
Harjoittele haastattelutilanne

Voitko harjoitella vastauksiasi jonkun kanssa?
Pyydä häntä arvioimaan vastauksesi sisältöä
ja myös kommentoimaan, miltä vaikutat, kun
esität viestisi.
16
 Anna kirjallista aineistoa
Onko tarjolla kirjallista aineistoa, joka tukee
viestiäsi ja jonka voit jättää toimittajalle? On
olemassa paljon tilastoja ja asiatietoja, joita
toimittaja voi jutussaan käyttää.
2. Haastattelutilanne
Saavu ajoissa ja ole valmistautunut.

Pukeudu edustamasi asian mukaisesti.
auttaa tehokkaasti rentoutumaan.
Rentoudu. Muutama rauhallinen syväänhengitys

Istu ryhdikkäästi tai seiso tukevasti molemmat

jalat maassa. Älä liikehdi edestakaisin puhuessasi.
Katso toimittajaa, jolle puhut.
Ole ystävällinen. Vastaa siihen, mitä kysytään.

Pyri vastaamaan konkreettisesti ja ytimekkäästi
– tämä on sitä tärkeämpää jos sinua
haastatellaan televisio- tai radiouutisiin.
Vältä ammattikieltä ja monimutkaisia 
pitkiä lauseita, tilastojen luetteloa jne.
Voit antaa yksityiskohtia myöhemmin
kun toimittaja esittää tarkentavia kysymyksiä.
Ole rehellinen. Totuus tulee esille aina ennen

pitkää ja valhe voi aiheuttaa korjaamatonta
vahinkoa. Uskottavuus on tärkeää, jotta saat
viestisi perille.
Tee itse aloite. Ajoittain tapaat toimittajia, joilla

ei ole aikaa tai edellytyksiä laatia kysymyksiä
kunnolla. Auta toimittaja oikeaan suuntaan ilman
näennäistä ylimielisyyttä tai opettavaisuutta.
Sinulla on myös oikeus muotoilla kysymys
uudelleen, jotta pystyt paremmin vastaamaan
siihen.
Käytä esimerkkejä tukemaan näkökohtaasi.

Älä kuitenkaan jaarittele pitkiä tarinoita.
Älä vastaa spekulatiivisiin kysymyksiin.

Yritä johtaa haastattelu ongelmista ja kielteisistä
asioista ratkaisuihin ja myönteisiin kohtiin.
17
3. Haastattelun jälkeen
Voit pyytää toimittajaa lähettämään
haastattelun sinulle sähköpostilla,
jotta voit tarkistaa faktat. Radio- ja
televisiohaastatteluissa voit pyytää, että saat
kuunnella haastattelun etukäteen.
Jos kiireisten toimitusaikataulujen vuoksi
koko jutun tarkistaminen ei ole mahdollista,
pyydä saada ainakin tarkistaa omat sitaattisi,
joita jutussa käytetään.
7.
Mitä jutullesi tapahtuu
Tuntemalla median toimintaa on helpompi
toimia oikein ja suhtautua rauhallisesti
lopputulokseen.
On joitakin sääntöjä siitä, miten toimittajan
tulisi käyttäytyä haastateltavaa kohtaan.
Päätoimittaja, joka on toimittajan esimies,
voidaan asettaa vastuuseen jos toimittajat
rikkovat sääntöjä.
Tässä muutamia keskeisiä kohtia:
Toimittajalla on velvollisuus kertoa ketä

hän edustaa ja mikä on keskustelun
tarkoitus.
Toimittajan tulee välittää sinun lausuntosi

ja viestisi oikein.
Voit pyytää oikeutta saada peruuttaa tai

muuttaa lausuntoja, mutta et voi vaatia sitä.
Kuitenkin sinulla on oikeus saada korjata
sitaatteja jos sinua on siteerattu väärin.
Useimmat toimittajat hyväksyvät tämän.
Sinulla ei ole oikeutta muuttaa artikkelin sisältöä.

Toimittaja ”omistaa” sisällön ja on vapaa tekemään
omat arvionsa. Tätä sinun pitää kunnioittaa.
18
Julkaisun vaiheet
Toimittaja ei ole yksin tekemässä juttua
edustamaansa mediaan, vaan juttu käy
yleensä läpi erilaisia vaiheita ennen kuin
se julkaistaan. Vähänkään suuremmissa
toimituksissa on yleensä toimitussihteeri,
toimituspäällikkö, uutispäällikkö tai
uutisjuontaja, joiden työhön kuuluu muokata
toimittajan tekemää juttua ja saattaa se
eteenpäin toimitusprosessissa.
Usein toimittajan tekemiä jutun otsikkoa ja
ingressiä sekä väliotsikoita saatetaan muokata
kokonaisuuteen sopivaksi, ja jutusta voidaan
tehdä ns. nostoja julkaisun etusivulle tai
nettisivuille. Juttua saatetaan myös lyhentää
tilanpuutteen vuoksi tai sen julkaisu saatetaan
siirtää.
Perussääntö on kuitenkin, että alkuperäisen
jutun tarkoitus ja viesti ei toimitusprosessissa
saa muuttua. Viimeksi päätoimittaja on
vastuussa siitä, mitä mediassa julkaistaan.
Niinkin ikävästi voi sattua, että juttu
ei lainkaan ilmesty, jos aihe menettää
ajankohtaisuutensa. Tämä on tietysti pettymys
sekä toimittajalle että haastateltavalle.
Mediassa hiljainen uutispäivä saattaa äkisti
muuttua, ja silloin tärkeimmät aiheet ajavat
kaiken edelle.
Toki toimituksetkin haluavat suunnata
resurssejaan siten, että tuloksena on
ajankohtaisia ja kiinnostavia juttuja, eikä
kukaan joudu tekemään turhaa työtä. Siksi
ollaan myös yhä tarkempia siitä, millaista
juttua yleensä lähdetään tekemään. Aiheita
tarjotaan toimittajille runsaasti. Jotta
saisi oman asiansa julkaistuksi mediassa,
19
8.
joutuu tekemään yhä enemmän töitä ja
perustelemaan, miksi juttu on tärkeä.
Jatko
Useimmat toimittajat haluavat seurata
asiaa tai juttua, josta ovat kirjoittaneet. Jos
esimerkiksi lehdessä on jotakin sellaista, joka
on yhdistyksellenne tärkeää, voit soittaa jutun
kirjoittaneelle toimittajalle ja kysyä, löytyisikö
mielenkiintoa jatkolle.
Lukijanpalsta
Mikäli media ei ole kiinnostunut
mielipiteestäsi, mutta asia on mielestäsi tärkeä
saada esille, voit kirjoittaa lukijanpalstalle.
Kirjoita asiallisesti ja ytimekkäästi. Allekirjoita
nimellä, virka-asemalla ja yhdistyksen nimellä.
Valitukset
Mikäli koet tiedotusvälineiden kohdelleen
sinua törkeästi väärin, sinulla on
mahdollisuus valittaa. Mikäli haluat tehdä
niin, suosittelemme ottamaan yhteyttä ensin
riistakeskuksen viestintään.
Älä lähde keskustelemaan suoraan
päätoimittajan tai toimittajan kanssa. Virheitä
sattuu, mutta suhteet kannattaa säilyttää.
Hyödyllisiä osoitteita
Tässä on muutamia hyödyllisiä internet-sivuja.
www.sttinfo.fi
STT Info välittää tiedotusvälineille yritysten
ja yhteisöjen lehdistötiedotteita ja muuta
lehdistömateriaalia, kuten kuvia ja videoita.
Julkaistut tiedotteet ovat etusivulla vapaasti
nähtävissä.
www.ePressi.com
Myös ePressi jakelee yritysten ja yhteisöjen
tiedotteita.
www.journalistiliitto.fi
Journalistiliiton sivuilta saa tietoa
sananvapaudesta ja toimittajan työstä.
www.sanomalehdet.fi
Sanomalehtien liiton sivulla on perustietoa
sanomalehdistä. Sanomalehdet verkossa –
sivulla ovat linkit kaikkiin Suomessa ilmestyviin
sanomalehtiin sekä ulkomaisiin verkkolehtiin.
www.riista.fi
Suomen riistakeskuksen verkkosivut.
http://riistaweb.riista.fi/
Suomen riistakeskuksen ja
riistanhoitoyhdistysten yhteys- tapahtumaja riistatiedoista koostuva valtakunnallinen
tietokanta.
20
21
Esittelypäivä:
Turun myymälässä
13.9 klo 10-17
Päivän aikana
tuote-esittelyä sekä
erikoistarjouksia.
Kahvitarjoilu.
Merkel Helix
iNNAT ALK.
2999 €
680 €
550 €
SP 88
Asekaappi
SP 88
SP 75
in valikoima asetarvikkeita
n metsästäjän saatavilla
way.fi ✆ 09 5122 933
npalvelu arkisin 12-17
m
TENRO
1106
70€
ATI säätöperä Remington 740,
7400, 760, 7600
TUOTENRO
168770
150€
Primos
Can Family
valkohännän
houkuttelusetti
TUOTENRO
236805
50€
22
Metsästäjä
i
© Mikael Wikström
Toivotamme onnistumisen
iloa viestijän työssäsi
5
l
Kanalinnuilla
huippuvuosi
– metsästysajat sivulla 7
2013
Hirvikannan kehitys
seurannassa
METSÄSTÄJÄ-lehti
tavoittaa
yli 300 000
metsästäjää
perheineen.
23
Vinkkejä
riistanhoitoyhdistyksen
mediaviestintään!
Julkaisija:
Suomen riistakeskus
Fantsintie 13-14
00890 Helsinki
www.riista.fi
24