Työkykyä pienillä muutoksilla

Työmukavuus on nousemassa tärkeään ­rooliin
­konetta hankittaessa.
­Rotator Oy:n konemyyjä
Jani Ylösen mukaan ­useat
asiakkaat ovat valinneet
Hitachin paremman ohjaamon vuoksi. Uudessa
vitossarjassa työasennon
säädettävyys on aiempaa
mallisarjaa parempi.
Kaivuasento kuntoon
Työkykyä pienillä
muutoksilla
Eriasteiset niska-ja
­hartiakivut ovat ­tuttuja
­kaikille työkoneilla
ahertaville. Usein ongelmat johtuvat säätämättä jääneestä istuimesta
ja väärästä työasennosta. Vaivoja voi kuitenkin
helpottaa varsin pienillä toimenpiteillä, sillä
nykyaikaisista koneista
löytyy riittävästi säätömahdollisuuksia.
 Teksti ja kuvat: Arto Turpeinen
Grafiikka: Stiina Hovi
86
MAARAKENNUS
Vaikka kaivukoneiden peruskonsepti on pysynyt samana jo vuosikymmeniä, kehitystä on tapahtunut erityisesti työmukavuudessa.
Pitkät mekaaniset kaivukepit ovat
vaihtuneet herkästi toimiviin sähköisesti esiohjattuihin vipuihin.
Kuljettajan istuimesta löytyy yleensä säätömahdollisuuksia enemmän
kuin keskivertokuski osaa hallita.
Ihmiskeho on hieman kuin leveä luiskakauha. Väärä asento tai
heikko kohta huulilevyssä heijastuu ongelmina myös muihin kauhan osiin. Kaivukoneen kuljettajan kehno istuma-asento aiheuttaa taas pahimmillaan kipuja olkapäitä ja alaraajoja myöten. Valitettavasti useimmilla kuskeilla ei
ole käsitystä siitä, millainen oikean
työasennon pitäisi olla. Saatavissa
oleva tietokin keskittyy enemmän
konttorityöhön.
Hiipivät ongelmat
Huonosta työasennosta johtuvat
tuki-ja liikuntaelinongelmat kehittyvät pikku hiljaa. Pienet jomotukset ja tiettyjen lihasten kiristyminen heikentävät asentoa
entisestään, mikä aiheuttaa itseään ruokkivan noidankehän.
Työfysioterapeutti Jani Bäckin mukaan ongelmiin kannattaa
puuttua mahdollisimman no­
peasti.
”Kuskeilla saattaa olla aluksi äkillisiä selkäkipuja pari kertaa
vuodessa, mutta nopeasti ongelmat muuttuvat kuukausittaisiksi, ja särkylääkkeitä alkaa kulua.
Viimeistään tässä vaiheessa pitäisi
pysähtyä miettimään kipujen syytä”, kertoo Bäck.
Konemiehet ovat kuitenkin
varsin jääräpäisiä, sillä tarinoiden mukaan kuskeja on kuljetettu
urakoille kipujen takia jopa pystyasennossa. Näin pitkälle asioita ei
ole syytä päästää, sillä työasennon
säätäminen on kuitenkin varsin
pieni operaatio.
Ryhdikästä kaivua
Työasennon korjaaminen aloitetaan säätämällä penkin korkeus
sopivaksi. Tällöin jalat ovat tukevasti lattiassa, reidet vaakatasossa
tai loivasti alaviistossa, mutta kuitenkin rentoina. Selän tulisi nojata tukevasti selkänojaan. Tuolin
etureuna ei saisi painaa polvitaipeita, sillä tämä saattaa heikentää
verenkiertoa.
Eräs tärkeimmistä asioista on
riittävä tuki ristiselälle, sillä alaselän pyöristyminen aiheuttaa
ketjureaktion koko selkärankaan.
Useimmissa tuoleissa tuki löytyy,
mutta tarvittaessa alaselän not-
NRO 5
27. 3. 2014
Ergonomia
­ostoperusteena
ã Osassa kaivukoneita istuin ja kaivuvivut
ovat integroitu ­yhteen. Esimerkiksi Wacker
­Neusonin kaivukoneissa kaivukahvat laskeutuvat penkin kanssa samassa paketissa, jolloin
kaivuasento säilyy samana.
kon kohdalle voi laittaa esimerkiksi pyyhenyytin.
”Pitkään jatkuva selkä pyöreänä
istuminen venyttää hermorakenteita, mikä voi aiheuttaa ”iskias”tyyppisiä puutumisoireita jalkoihin. Huono asento voi aiheuttaa
myös mikrorepeämiä välilevyihin.
Polven alapuolelle yltävät oireet
kertovat selvästä välilevyongelmasta, jolloin on syytä hakeutua
työterveyshoitoon”, toteaa Bäck.
Selkä pyöreänä istumista voisi verrata löysällä roikkuviin teloihin, jotka kuluttavat koko alavaunua. Eteen lysähtänyt istumaasento puolestaan rasittaa alaselän
lisäksi myös olkapäitä ja niskaa, sillä ryhdittömässä asennossa hartiat
työntyvät eteenpäin. Samalla olkapäiden kiertäjäkalvosimiin aiheutuu hermovenytystä, mikä saattaa
aiheuttaa pikkurillin puutumista.
Kyynärpäät kulmaan
Kyynärnojat säädetään asentoon, jossa kädet ovat 90 asteen
kulmassa ja hartiat pysyvät rentoina. Työskennellessä niskan pitäisi pysyä suorassa ja olkavarsien lähellä vartaloa. Kaivuvipujen
korkeussäätö helpottaa sopivan
kulman löytymistä.
Uusiin kaivukoneisiin vaihdetaan varustelun yhteydessä usein
NRO 5
27. 3. 2014
Suurimpien kaivukonevalmistajien koneet ovat tätä nykyä ominaisuuksiltaan
suhteellisen lähellä toisiaan. Uusia ostajia houkutellaankin yhä paremmalla työmukavuudella ja ergonomialla.
Toisaalta 2000-luvulla myös kuljettajat
vaativat parempia työskentelyolosuhteita. Jos metsäojat pitäisi vieläkin kaivaa avo-ohjaamossa, karvareuhka korvilla, olisi kuskien löytäminen nykyistäkin takkuisempaa.
Työolojen kehittymisestä kertoo
myös Hitachin uusi vitossarja. Esimerkiksi keskiraskaiden koneiden ohjaamo on aiempaa mallisarjaa suurempi ja
laajemman lasipinta-alan myötä myös
valoisampi. Istuinta voidaan liikuttaa
taemmas, mikä helpottaa etenkin pitempien kuskien olotilaa. Uusitun näyttöpaneelin vuoksi myös jalkatilaa on
enemmän.
Rotator Oy:n Kuopion konemyyjä
Jani Ylönen kertoo työmukavuuden
nousseen monille asiakkaille erääksi
ostoperusteista.
”Kokonaisuudessaan vitossarja on
saanut erittäin hyvän vastaanoton,
mutta merkillepantavaa on myös asiakkaiden kommentit koneista. Koneemme eivät ole halvimpia, mutta monet
asiakkaat ovat päätyneet Hitachiin juuri miellyttävän ohjaamon vuoksi”, kertoo Ylönen.
Arto Turpeinen
ã Yli 10 000 tuntia istuttu jousipenkki
­ istää ergonomian asiantuntijan miettelip
ääksi. Istuin lepää erittäin alhaalla, eikä ristiselälle ole tukea. Samalla myös kaivuvivut jäävät liian ylös.
myös kaivuvivut. Tärkeä nyrkkisääntö kuitenkin on, että vivut
eivät saisi liikkua liikaa ulospäin,
sillä tämä aiheuttaa hankalaa ulkokiertoa olkapäihin.
Kaivuvipujen jäykkyydessä
on merkkikohtaisia eroja, mutta onneksi vipujen toimintaakin
voidaan räätälöidä. Esimerkiksi Hitachin kaivukoneisiin voidaan vaihtaa ns. kevyet jouset,
joilla liikeratoja pienennetään.
Kustannukset ovat noin 500 euroa.
Ihmiskehoa ei ole suunniteltu
istumatyöhön, joten hyväkään
kaivuasento ei auta, jos ohjaamosta ei poistuta koko päivänä.
”Työtä pitäisi tauottaa. Sopivin aika olisi 5–15 minuuttia
tunnissa, mutta tämä ei toki ole
aina mahdollista. Ohjaamosta
ulos astuttaessa selkärankaa pitäisi kuitenkin ojentaa kunnolla. Samalla elpyy myös verenkierto, mikä on palautumisen
kannalta erittäin tärkeää ”, ohjeistaa Bäck.
Kannattaa myös muistaa, ettei kivikko purkaudu tai kanto
irtoa yhtään paremmin, vaikka
kuski puristelisi kahvoja rystyset valkoisina. Kaivaminen on
edelleen taitolaji, jossa voimaa
tarvitaan ainoastaan koneelta. n
Hyvä istuma-asento
Kuljettaja viettää suurimman osan työpäivästään
ohjaamossa istuen, joten penkin säätäminen
itselle sopivaksi on ensiarvoisen tärkeää.
Istuimen lisäksi säädetään kaivuvivut
sopivalle korkeudelle, jotta käsien rentous säilyy.
Rennot hartiat
ja suora niska
Olkavarret lähellä
vartaloa, ei voimakkaita
kiertoliikkeitä ulospäin.
Reisi lepää rennosti
vaakatasossa tai hieman
alaviistossa.
Selkä
nojaa
selkänojaan.
Hyvä ristiselän tuki
Penkin etureuna ei
paina polvitaivetta.
Korkeus säädetty
siten, että jalka
lepää tukevasti
lattiassa.
MAARAKENNUS
87