1. No category

Retkelle uusmaalaiseen
luontoon
Uudenmaan
friluftsområden
Uudenmaanvirkistysalueyhdistys
virkistysalueyhdistys 2010
FöreningenNylands
Nylands friluft
ftsområden
1– Föreningen
Tervetuloa retkeilemään luontoon
Uudenmaan virkistysalueyhdistys on uusmaalaisten kuntien yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on turvata ja kehittää uusmaalaisten virkistysmahdollisuuksia sekä säilyttää ja vaalia luontoa ja maiseman omaleimaisuutta.
Yhdistys hankkii virkistykseen, ulkoiluun ja retkeilyyn soveltuvia, luonnonkauniita alueita eri puolilta Uuttamaata. Yhdistys ylläpitää ja kehittää
monipuolista luonnonsatama- ja virkistysalueverkostoa, jonka tarjonnasta
kukin kävijä voi löytää mieleisensä suosikkipaikan virkistäytymiseen, rentoutumiseen ja harrastamiseen luonnon helmassa.
Muistathan jokamiehenoikeudet ja -velvollisuudet
Yhdistyksen virkistysalueiden käytön perusperiaatteena on jokamiehenoikeuksien noudattaminen. Retkeily ja liikkuminen luonnossa antaa
vapauden tunteen, mutta vapaus ja
vastuu kulkevat käsi kädessä.
saat poimia marjoja ja sieniä,
mutta kasvillisuuteen kuten jäkälikköön tai sammalikkoon ei pidä
kajota; metsänpohja joutuu muutenkin alttiiksi kovalle kulutukselle
pelkästään tallaamisen takia
Muistathan, että tulenteko on sallittu ainoastaan keittokatoksissa sekä
erikseen osoitetuilla nuotiopaikoilla;
ota kuitenkin huomioon metsäpalovaroitukset; avotulen teko metsäpalovaroituksen aikana on kielletty
toimit niin, että suot myös
muille alueiden käyttäjille
mahdollisuuden nauttia luonnon
rauhasta
noudatamme roskatonta retkeilyä, joten ole hyvä ja siisti
jälkesi ja vie jätteet mennessäsi
parin yön pituinen telttailu on
luvallista, mutta yhdistyksen
alueita ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen leiriytymiseen
et vahingoita kasvillisuutta tai
puustoa tai häiritse eläimistöä,
esim. lintuja niiden pesimisaikana;
muista myös vastuusi koiran tai kissan omistajana äläkä päästä koiraa
ajamaan riistaa tai kissaa saalistamaan lintuja
onkiminen ja pilkkiminen on
sallittu kaiken ikäisille; viehekalastusta varten on lunastettava
valtion kalastuskortti. Pysyvien pyydysten (esim. verkkojen ja katiskojen) asettaminen ei ole yhdistyksen
vesialueilla sallittu. Tarkista vesialueen raja kartasta.
Moottorikäyttöisillä
kulkuneuvoilla (esim. mönkijät) ei
maastoliikennelain 4§:n mukaan
saa ajaa maastossa ilman maanomistajan erityistä lupaa.
LUONNOSSA LIIKKUESSASI MUISTATHAN VASTUUSI ALUEIDEN
SÄILYMISESTÄ MYÖS TULEVIEN
KÄYTTÄJIEN ILONA.
Lisätietoa jokamiehenoikeuksista Suomessa:
www.ymparisto.fi/jokamiehenoikeudet – www.environment.fi/everymansrights
2
Sisältö
ITÄINEN UUSIMAA
Lillfjärden, Loviisa ....................................3
Brokholmen, Porvoo .................................4
Bredholmen, Porvoo .................................5
Norra Sandö, Porvoo ................................5
Bockhamn, Loviisa ...................................6
Myllyjärvi, Loviisa ...................................6
Stornäsudden, Porvoo ..............................7
Varlaxudden, Porvoo ................................7
Onas, Porvoo ..........................................8
Högholmsören, Sipoo ...............................8
Pirttisaari, Porvoo.....................................9
Fiskträsk, Sipoo .....................................10
PÄÄKAUPUNKISEUTU ­& KESKINEN UUSIMAA
Kalliosaari, Helsinki ................................11
Pikku Leikosaari, Helsinki .......................11
Sarvikallio, Tuusula ................................12
Piilolammi,Hyvinkää ..............................12
Yli-Takkula, Espoo .................................13
LÄNTINEN UUSIMAA
Stora Brändö, Kirkkonummi ...................14
Järvö, Kirkkonummi ...............................15
Porkkalanniemi, Kirkkonummi ...........16–17
Palakoski, Vihti ......................................18
Onkimaanjärvi, Karkkila..........................19
Kopparnäs, Inkoo ...................................20
Störsvik, Siuntio .....................................21
Stora Fagerö, Inkoo .................................22
Gölisnäs, Inkoo ......................................23
Byxholmen, Raasepori ...........................24
Tallholmen, Raasepori .............................25
Kolaholm, Raasepori ...............................26
Lövö, Raasepori .....................................26
Långösund, Raasepori .............................27
Långön, Raasepori .................................27
Korpudden, Raasepori .............................28
Kajsas, Raasepori...................................29
Sandviken, Raasepori .............................29
Lappohjanranta, Hanko ...........................30
Elämää hiekkarannalla ...........................31
Virkistysalueet ja jäsenkunnat ...................32
Lillfjärden
Loviisa
Pinta-ala: 63 ha
Hankintavuosi: 1990
Merikarttasarja A 618 (satama 214)
60°16,5’ 26°06,0’
Lillfjärden, Brokholmen, Bredholmen, Norra Sandö,
Bockhamn, Stornäsudden, Varlaxsudden, Onas, Pirttisaari
Askola
Pornainen
6
Myllyjärvi
Koskenkylä
Monninkylä
Kirveskoski
55
LOVIISA
Kerkkoo Ilola 170
Pernaja
Hinthaara
Lillfjärdenin alue koostuu Fallholmenin saaresta, Hästön Hamnholmenista sekä erillisestä palstasta Hästössä. Fallholmenin länsipuolella sijaitseva luotosaari Bisaholmsklacken on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla
saaressa sijaitsevan kalasääsken vaihtopesän takia.
PORVOO
Ebbo
Epoo
HELSINKI
Lillfjärdenin lahdelle pääsee parhaiten Fallholmenin
itäpuolen salmesta, missä voi navigoida Lötholmenin
länsinokassa sijaitsevan yksityisen linjamerkin mukaan.
Lillfjärdenin lahdelle pääsee myös Granholmenin lännenpuoleisesta salmesta.
7
Stornäsudden
Kilpilahti
Kitö
Löparö
1543
Kalvö
Hästön ja Lötholmenin rannat ovat melko tiiviisti rakennettuja. Mökkiläisten ja saariston asukkaiden rauhan
turvaamiseksi on suotavaa, että ulkoilijat pysyttelevät
maalla liikkuessaan yhdistyksen alueilla.
Sarvisalo
Sarvsalö
Brokholmen
Pellinki
Pellinge
Onas
Pirttisaari
Pörtö
Hästön
Bockhamn
Emäsalo
Emsalö
Varlaxudden
Keipsalo
Kejvsalö
Kabböle
Vessölandet
Högholmsören
Kaunissaari
Fagerö
Rönnäs
1580
Virvik
Kalkkiranta
Lähin kaupparanta on Kabbölessä, saariryhmän pohjoispuolisella mantereella (n. 7 mpk=n. 12 km).
Kabbölessä on kesäkahvila ja venehuoltoasema. Rannasta saa veneen ja kanootin vesille ja autoja varten on
vuokrattavana päiväpaikkoja. Ajan tasalla olevat tiedot
palveluista saat verkkosivuilta www.kabbolemarina.fi. Lerviken
Isnäs
Lillfjärden
Bredholmen
Norra Sandö
0
10 km
Pohjakartta: MML
4.2
Mörtfladan
Mjölkhalsen
Lillfjärden
Hästön
Lillfjärden
Strömmingholmen
Rauhoitettu,
maihinnousu
kielletty
Virkistysalueen
raja
Opastaulu
Keittokatos
Nuotiopaikka
Käymälä
Laituri
Kiinnitysrengas
Kiinnityspoiju
Koordinaattipiste
0
Granholmen
100 200 300 400 500 m
Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto
Fallholmen
Lötholmen
Siksandsholmen
Hamnholmen
9.0
Äggörarna
Lilla Hamnholmen
3.7
Karttojen syvyys- ja väylätiedot
© Liikennevirasto, lupa nro 1741/1024/2013
Lapintiira
Korshället
(4.2)
3
33
ITÄINEN UUSIMAA: Porvoo
Brokholmen
Porvoo
Pinta-ala: 12,4 ha
Hankintavuosi: 1995
Merikarttasarja A 618 ja 620 (satama 240)
60°13,6’ 25°59,9’
Ohdakeperhonen
Keto-orvokki
Pienennetty
40,8%
Herrskär
13.0
Fiskesklobbarna
Lilla
Brokholmen
22.0
( 4,2 )
Stora
Brokholmen
15.0
Limholmsörarna
linjataulu
16.0
Röholmen
4.2
Västerviken Ankkurointi KIELLETTY
(vedenalainen kaapeli)
SL-alue
Kråviken
Hasselö
Bredholmen
2.2
2.2
10
Alue koostuu kolmesta saaresta. Näista suurin,
Stora Brokholmen, on virkistyskäyttöön sekä
Dömansholmen
kooltaan että luonnonoloiltaan soveltuvin. Pääsaaren pohjoiskärjen tuntumassa sijaitseva Lilla
Brokholmen on erittäin kivikkoinen. Etelänpuoleinen pieni Brokholmsören sen sijaan on laakea
luotosaari. Brokholmenin etelärannalla vuorottelevat hienot hiekka- ja kalliorannat ja luonnontilainen hiekkarantaosuus on luonnonsuojelulain
nojalla suojeltu. Saaren keskiosista on otettu
hiekkaa sekä viime vuosisadan alun paikkeilla
että myöhemmin 1950-luvulla. Laiturin edustalla veden syvyys on 6–10 metriä. Saaressa on
hyvä kaivo.
Brokholmsören
Bastö
Hasselöskatan
Söderudden
15
Styningsholmarna
Saltörshållen
Saltvikholmen
2.2
Saltörarna
Styningsfladan
Granholmen
Nothällen
Opastaulu
Nuotiopaikka
Kaivo
Käymälä
Laituri
Kiinnityspoiju
Kiinnitysrengas
Koordinaattipiste
Korsholmen
Korsholmsören
0
100
200 300 400 500 m
Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto
ITÄINEN UUSIMAA: Loviisa
4
14.0
2.5
Långhällen
7.0
Norra Sandö
SL-alue
4.5
Virskären
Sandön
Vastaholmen
Sandökobben
17
Norra Sandö
Bredholmen
Porvoo
Pinta-ala: 6,6 ha
Hankintavuosi: 1993
Merikarttasarja A 618 ja 620 (satama 223)
60°13,0’ 26°00,3’
Porvoo
Pinta-ala: 13 ha
Hankintavuosi: 2001
Merikarttasarja A 618 ja 620 (satama 221)
60°13,7’ 26°00,7’
Norra Sandö sijaitsee Pellingin saariston edustalla.
Yhdistykselle kuuluu Sandön saaren pohjoispää sekä
Sandökobben-luoto. Sandö on maisemallisesti hieno,
kapea ja matala harjusaari, jonka luonnontilaisena säilyneet hiekkarannat ovat luonnonsuojelulain mukaan
suojeltuja. Harvahko metsä muodostuu pääosin järeistä
männyistä. Yhdistyksen alueella on saaren upein hiekkaranta, joka avautuu koveranmuotoisena ja nopeasti
syvenevänä itään.
Bredholmenin kallioisen saaren eteläpuolella on suojaisa ja syvä salmi, jossa rannan läheisyydessäkin on
syvyyttä vielä pari metriä. Muutamaa vedenalaista kiveä
on varottava. Salmen pohjassa kulkevan merikaapelin
takia on ankkurointi kielletty, mutta rannassa on kiinnityspoijuja.
Saaren puusto koostuu pääasiassa kangasmetsästä
vaihtelevassa kalliomaastossa; siellä, täällä on pieniä
suopainanteita sekä vanhaa kuusikkoa.
Rantautumaan pääsee parhaiten saaren länsipuolella
sijaitsevaan kallioiseen niemeen, jonka pohjoispuolella
on kiinnitysrenkaita ja -poijuja. Merikartta on alueen kivisillä vesillä tarpeellinen.
Sandön saari edustaa saaristoluontoa ja -maisemaa
kauneimmillaan ja sen säilyttäminen tällaisena myös
jatkossa edellyttää alueen käyttäjiltä luonnon
arvoja tiedostavaa vastuuntuntoa.
Norra Sandön itäranta
55
ITÄINEN UUSIMAA: Porvoo
Bockhamn
Myllyjärvi
Loviisa
Pinta-ala: 5 ha, 6 ha vesialuetta
Hankintavuosi: 1992
Merikarttasarja A 618 ja 619 (satama 217)
60°16,0’ 26°00,2’
Loviisa
Pinta-ala: 121 ha, vesialue 13 ha
Hankintavuosi: 2012
Osoite ( ): Pålbölentie 248
Hippiäinen
Ajo-ohje: Helsingin suunnasta aja valtatietä nro 7
Porvooseen ja poistu liittymästä nro 62. Käänny vasemmalle ja jatka tietä nro 170 noin 10 km. Käänny
Pålbölentielle ja aja 1,7 km. Tien vasemmalla puolella
on metsätie pysäköintipaikalle.
Bockhamnin retkisatama sijaitsee Byön saarella, Pernajan Sarvisalon edustalla. Aivan Byön vierestä kulkee
merkitty veneväylä. Sisälahdelle vievän kapean salmen
syvyys on noin 3–4 metriä. Itse lahti on hieman matalampi (keskiosa 2–3 m) ja sen pohja on liejuinen ja
pehmeä. Lahden suun lännenpuoleisessa niemessä on
yksityinen huvilapalsta, jolla on lomarakennuksia.
Myllyjärven virkistysalue on luonteeltaan erämainen:
karu järvi vehreine rantoineen tarjoaa luonnonrauhaa
etsivälle vaeltajalle levollisen hienot maisemat ja linnuille turvalliset pesimäpaikat. Itärannan polku kulkee
kivikkoisessa, rehevässä kangasmetsässä. Länsipuolella, rantametsän taustalla, kohoaa jylhä, laaja kallioalue.
Alueella on hienot marjastus- ja sienestysmaastot.
Bockhamnin laguunimainen sisälahti on vanhojen karttatietojen perusteella kautta aikain ollut tunnettu suojasatama. Nykyäänkin se on veneilijöiden keskuudessa
Suomenlahden suosituimpia etappi- ja yöpymissatamia.
9.0
100
200
300 m
Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto
Byön
Konungsviken
49.3
Österviken
Mossabacken
40
Myllyjärvi
Mickos
Bockhamn Bokhamnuddarna
60
0
Myllyjärvi
Kvarnträsket
Sikilä
My
Kv llysi
arn llan
bä oja
ck
en
Opastaulu
Käymälä
Nuotiopaikka
Laituri
Kiinnitysrengas
Kiinnityspoiju
Bisamossen
Koordinaattipiste
40
.
Albertinpelto
Bockhamn
Koberget
Pålböle
Pålbölsmalmarna
Tenberget
Mörkbäcks
51.1
Teenonsuo
Mösängen
Klovholmen
Risholmen
Träskända
60
Lindholmen
0
200
81.8
400
600 m
Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto
40
Viasholmen
6
Pålböle träsk
Tie suljettu
talvella ja
kelirikon
aikana
(2.4)
ITÄINEN UUSIMAA: Loviisa
Arvila
tielle 170
(Porvoo–Loviisa)
26.2
Stornäsudden
Varlaxudden
Porvoo
Pinta-ala: 2,6 ha
Hankintavuosi: 1994
Merikarttasarja A 622 (satama 253), peruskartta 30210 02
60°19,0’ 25°36,2’
Osoite ( ): Holsteininkuja 163
Porvoo
Pinta-ala: 12 ha
Hankintavuosi: 2002
Merikarttasarja A 621 ja 622, peruskartta 3012 03
Ajo-ohje: Emäsalon sillalta n. 700 m, jonka jälkeen
käännytään vasemmalle Holsteininkujalle (2 km perille). Alue on aivan Stornäsuddenin kärjessä.
Ajo-ohje: Ajetaan Porvoon Emäsalon saaren läpi sen
eteläkärkeen noin 15 km; yhdistyksen alue on juuri
ennen luotsiasemaa, johon tie päättyy.
Stornäsudden sijaitsee Emäsalon saaren pohjoiskärjessä. Emäsaloon on siltayhteys mantereelta. Rantaviivan
pituus on noin 350 metriä. Alueen editse kulkee merkitty veneväylä ja niemen itäpuolelle voi rantautua. Alue
soveltuu veneilyn etappikohteeksi tai maitse tultaessa
päiväretkeilyyn. Yhdistyksen alue rajoittuu rannassa
molemmin puolin yksityisiin huvilatontteihin.
Varlaxuddenin matalilta silokallioilta avautuu näkymä
suoraan Suomenlahden ulkosaaristoon, jossa sininen
ulappa siintää silmänkantamattomiin. Virkistysalueen
rantavedet ovat kivikkoisia ja matalia. Laakeiden kallioalueiden välinen rantametsäkin on seudulle tyypillisesti
kivikkoinen. Alue tarjoaa hienot puitteet merimaiseman
valokuvaukseen, kaikkina vuodenaikoina.
PORVOO
(ei suositella rantautumista)
Osoite ( ): Emäsalontie 1420
154
Kunuholmen
Emäsalonselkä
PORVOO
3
Stornäsudden
Betberget
Edesvik
5
77
11
yhdistyksen
alueen raja
Hamnholmen
EMÄSALO
)
.5
Kuggen
Kuggsu
(3
nd
Stornäs
100
200
300
Emäsalon silta
400 500 m
Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto
puomi
Kivitakaviken
kääntöpaikka
EMÄSALO
nk
uja
yksityinen
i
ein
lst
Ho
Fågelboet
matala
kivikkoinen
ranta
Skvättan
aita Valtion maa,
silokallioranta
Luotsias.
1177
Varlaxudden
10
Opastaulu
Pysäköintipaikka
Nuotiopaikka
Käymälä
Kiinnitysrengas
Koordinaattipiste
0
Bottenvarpen
Pysäköinti
Keittokatos
Nuotiopaikka
Käymälä
Bussipysäkki
0
Byviken
100
200
300 m
Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto
5
Välterkvarnen
7
ITÄINEN UUSIMAA: Porvoo
Onas
Högholmsören
Porvoo
Pinta-ala: 24+2 ha
Hankintavuosi: 1996
Merikarttasarja A 621 ja 623 (satama 241)
60°11,6’ 25°33,0’
Sipoo
Pinta-ala: 2,3 ha, 650 ha vesialuetta
Hankintavuosi: 2000
Merikarttasarja A 623 (satama 263)
60°12,1’ 25°23,9’
Rantasipi
Onaksen laaja saariryhmä on Porvoon saariston merkittävimpiä ja omaleimaisimpia kokonaisuuksia. Onaksen
etelänpuoleisilta, komeilta graniittikallioilta avautuu esteetön näkymä Suomenlahdelle.
Yhdistyksellä on omistuksessaan Onaksen kaakkoiskulma, jonka edustalla kulkee syväväylä. Pienellä veneellä rantautuminen onnistuu myös saaren eteläpuolelle,
mutta paras maihinnousupaikka on kiviä väistellen nokan pohjoispuolella sijaitsevan rantakallion luona.
Sipoonselällä sijaitseva neljän pienen saaren ryhmä,
joista kolme on puuttomia luotoja. Rantakalliot ovat
laakeita ja matala saari on tuulille altis. Kaunis retkikohde, joka näyttää parhaat puolensa auringossa, tyynellä säällä. Kalkkirannan yleisestä laiturista alueelle on
matkaa 3,5 mpk (=n. 6 km).
Västra Byholmen
Södra Byholmen
Koordinaattipiste
)
(2.4
Veneenlaskuramppeja on lähettyvillä mantereen puolella useita, mm. Sipoon Kalkkirannassa ja Spjutsundissa.
Heti Onaksen länsipuolella sijaitsee Helsingin kaupungin Kaivokarin ulkoilualue satamineen. Keravan kaupungin Nikuvikenin ulkoilualueelta on Onakseen matkaa n. 6 mpk (= 11 km) km ja yhdistyksen
Stornäsuddenilta, Emäsalon pohjoiskärjestä taas kertyy
matkaa n. 10 mpk (= n. 20 km).
16.0
500 m
Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto
Stora Högholmen
25
10
Svartholmen
)
Högholmsören
(6.7
Lilla Trädgårdsholmen
2.7
Långön
Opastaulu
Nuotiopaikka
13
Käymälä
10
Kiinnitysrengas
Koordinaattipiste
Furuskär
(4.5)
1.2
17
20
Brännskär
Killingholmen
Kalliomaalauksia
0
200
Orrörarna
Helsingin
Morumshällarna
kaupungin
16
virkistysalue
Glosholmen
4,7
Onas port
20
Rågskär
88
6.0
20
28
ITÄINEN UUSIMAA:
Porvoo
ja Sipoo
ITÄ-UUSIMAA:
Porvoo
ja Sipoo
600
800 1000 m
(4.5
Remmarhällen
)
18.0
Kuggviken
10
Höghällen
Gråhällen
25
Tattarören
Onas
Hommanskär
Kalamies Onaksen rannalla
400
Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto
Onaslandet
Kaivokari
Jatulintarha
16
Torskholmen
10
Onas
Vitholmen
5 20
10
Brändholmen
Högholmsören
Trädgårdsholmen
Lilla Högholmen
10
Yhdistykselle kuuluu vielä noin kilometrin päässä Onaksesta itään sijaitseva pieni kalliosaari Rönnskär, jota
hallitsee vanha, merihistoriallisesti arvokas väyläkummeli.
0
ITÄ-UUSIMAA: Porvoo ja Sipoo
Tobakshällen
Björnhällen 0.6
2.4
Yksityinen
Byviken
Lästholmen
4.5
Pirttisaarentie
Pörtövägen
Koululaituri
Skolbryggan
3.0
Luonnonsuojeluja virkistysalue
10
(Metsähallitus)
Bastö
2.1
Vib
K is s a s
undet
Kissaholmen
Makkaraudden
Mellanudden
Lerviken
Telakka
Varv
org
ssu
nde
t
Viborgsholmen
Lerviksudden
Korsberget
1
Virkistysalueen raja
Vanhoja
puolustusrakenteita
(pääsy kielletty)
Opastaulu
Merkitty reitti
Halsholmen
1.2
Veneellä rantautuminen onnistuu parhaiten Svartvikenin lahdella, jonka itäpuolella on virkistysalueelle saapuville laituri. Lahden pohjukassa on entisen merivartioaseman laituri, joka on yksityisomistuksessa. Kärrytietä pitkin voi kulkea Lerviksuddenille ihailemaan
avointa näkymää Suomenlahdelle. Etelässä häämöttää
Söderskärin majakka. Korsbergetin korkealla kalliolla
on hukkuneen kalastajapojan muistoristi 1800-luvulta.
(Yhdistyksen alue)
2.
10
Pirttisaaressa on ollut pysyvää asutusta 1700-luvulta
saakka ja siellä on edelleen ympärivuotisia asukkaita.
Saarella on toiminut tulli- ja merivartioasema sekä Suomenlahden puolustustukikohta. Puolustusvoimilta hankittiin eteläinen Lerviksudden virkistysalueeksi ja pohjoinen osa siirtyi Metsähallitukselle luonnonsuojeluun
varatuksi alueeksi.
0
26
200
400 m
Näköalapaikka
Muistoristi
Venelaituri
Vuorovenelaituri
Keittokatos
Nuotiopaikka
Käymälä
.7
Pohjakartta: MML ja ©3Liikennevirasto
25
Saaressa on sotahistoriallisiksi muistomerkeiksi luokiteltuja rakenteita kuten tykkiasemia ja bunkkereita sekä
tulenjohtotorni, jotka ovat edelleen puolustusvoimien
omaisuutta.
Lerviksuddenin alueelle leimaa-antavimpia ovat laajat
kallioalueet, jotka vaihtuvat alueen sisäosan vehreisiin,
sammalmättäisiin metsiin. Luonto on monipuolista ja saaren maisemansuojelulliset arvot
ovat huomattavat. Lervikenin
lahti on hyvin matala
ja
hiekkapohjainen.
Sipoon Kalkkirannasta on vuoroveneliikenne Pirttisaareen (www.portoline.fi). Saaressa lähin vuorovenelaituri
on Byvikenissä, entisessä koulurannassa. Koulurakennus on yksityisessä omistuksessa, joten pihapiiriin
ei voi jäädä luvatta. Reitit vuorovenelaitureista
Lerviksuddenin alueelle hipovat pirttisaarelaisten taloja ja pihapiirejä ja paikallisten asukkaiden rauhaa on syytä
kunnioittaa.
99
10
Svartviken
as
t
de
un
Porvoo
Pinta-ala: 17 ha
Hankintavuosi: 2006
Merikarttasarja A 623
60°10,05’ 25°26,3’
No
k
Såraudden
10
Lerviksudden
Pirttisaari Pörtö
Höyrylaivalaituri
Ångbåtsbryggan Höyrylaivantie
Ångbåtsvägen
2.4
Pirttisaari
ITÄINEN UUSIMAA: Porvoo
Fiskträsk
Vuosaari
Kalliosaari, Pikku Leikosaari
Nordsjö
HELSINKI
HELSINGFORS
Sipoo
Pinta-ala: 27 ha
Hankintavuosi: 1997
Peruskartan karttalehti nro 2043 07
Osoite ( ): Helgträskintie 63
Uutela
Nybondas
Kallahti
Kallvik
Pikku Leikosaari
Lilla Lekholmen
Hömötiainen
Iso Leikosaari
Stora Lekholmen P
Villinki
Villinge
Ajo-ohje: Helsinki–Porvoo-tieltä nro 170 Landbon
Östersundomin moottoritieliittymästä ajetaan pohjoiseen Knutersintietä noin 6 km. Käännytään oikealle
Helgträskintielle, jonka varrella noin 500 m:n päästä
on pieni pysäköintipaikka.
Kalliosaari
Bergholmen
0
2 km
Pohjakartta: MML
teistyöhankkeena toteutettu ulkoilureittejä, opasteita ja
pysäköintipaikkoja, ja laajan alueen kehittämistyötä jatketaan edelleen. Vuonna 2011 perustettua Sipoonkorven kansallispuistoa ollaan laajentamassa, ja Fisktäskin
alueen siirtyminen Metsähallituksen hallintaan, osaksi
puistoa, on vireillä. Ajantasaiset tiedot Sipoonkorven
suunnittelun ja toteuttamisen etenemisestä löytyvät
nettiosoitteesta www.luontoon.fi - Sipoonkorven kansallispuisto.
Fisktäskin virkistysalue kuuluu luonnosuojelun ja virkistyskäytön kannalta arvokkaaseen Sipoonkorven metsäalueeseen. Noin kilometrin pituinen, merkitty polku,
vie metsän halki kauniin järven rantaan. Rannat ovat
matalat ja paikoin soistuneet. Sipoonkorpeen on yhFiskträsk
Nysved
Nikkilä
Nickby
KERAVA
KERVO
Hindsby
Byabäcket
Hindsby
4
Sipoonkorven
kansallispuisto
Sibbo storskogs
Kuusijärvi nationalpark
Helgträsk
Bakunkärr
KKnn
uutt
eer
sv
148
140
Sipoo
Sibbo
Abborrträsk
46.9
Hagen
Landbo
HELSINKI
HELSINGFORS
ITÄINEN UUSIMAA: Sipoo
45.9
Immersbyviken
Helgträsk
28.5
Söderkulla
Fiskträskbergen
Nykulla
170
Kalkisbacka
60
Itäsalmi
Östersundom
7
Fiskträsk
Helgträsk
P
Flatberget
Abborrträsk
Fiskträsk
HHe
elglgt
trrääs
skkinv
ätige
en
PORVOO
BORGÅ
Fiskträsk
VANTAA
VANDA
K
Ri ehä
ng I
III II
n
gtiee
iän
rs
HINDSBY
Kansallispuisto
Opastaulu
Pysäköintipaikka
Luontopolku
0
60
ÖSTERSUNDOM
Parkeringsplats
Pysäköinti
Infotavla
Infotaulu
Rastplats
Levähdyspaikka
Avträde
Käymälä
Bakunkärr
3 km
0
Pohjakartta: MML
200
400
600 m
Pohjakartta:
ja © Liikennevirasto
LMV:s MML:n
lov nr 220/MML/10
10
Kalliosaari
Pikku Leikosaari
Helsinki
Pinta-ala: 3,9 ha
Hankintavuosi: 1994
Merikarttasarja A, B 625 (satama 293)
60°11,1’ 25°09,9’
Helsinki
Pinta-ala: 1,1 ha
Hankintavuosi: 1994
Merikarttasarja A, B 625 (satama 295)
60°10,2’ 25°08,7’
Kalalokki
Kalliosaari sijaitsee Kallahdenniemen edustalla Itä-Helsingissä. Noin 350 metriä pitkä saari on pääosin kallioista mäntykangasta, mutta saaren keskivaiheen matalammalla osuudella on yllättävän rehevääkin maastoa
saniaiskasvustoineen. Suurta osaa saaresta peittää kulutukselle hyvin altis pintakasvusto: jäkälä, sammal ja
paikoin hento heinikko.
Pikku Leikosaari sijaitsee Itä-Helsingin edustalla,
Kallahdenniemestä etelään. Mantereelle on matkaa
n. 1 mpk (= 1,7 km). Pikku Leikosaaren lähin naapurisaari on sen itäpuolella sijaitseva Iso Leikosaari, joka on
Helsingin ruotsalaisten seurakuntien leirialue.
Leikosaari muodostuu laakeista kallioista. Karun saaren männikkö on harvaa ja hidaskasvuista. Kallion korkein laki kohoaa 6 metriä
merenpinnan yläpuolelle.
Iso Leikosaari
Stora Lekholmen
Pyöreän muotonsa ja sijaintinsa takia Pikku Lei- Pikku Leikosaari
kosaari on tuulille altis, Lilla Lekholmen
mutta etenkin kesän auEi veneiden
kiinnitystä
laituriin.
rinkoisina päivinä sen laa(2.4)
keat rantakalliot houkutte0
300 m
100
200
levat auringonpalvojaa tai
Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto
ympäröivän meriluonnon
ihastelijaa.
Pohjoisosan kallion lakialue kohoaa noin 19 metriin.
Sieltä avautuvat laajat näkymät saaristoon. Läntinen
kallioranta on paikoin erittäin jylhä ja jyrkkä; saaren
itäpuoli muodostuu laakeammista kallioista ja siellä on
myös hyvä hiekkaranta. Rantavedet ovat kivikkoisia, joten veneilijöiden on syytä rantautua varovaisesti.
Neitsytsaaret
Jungfruholmen
Kokskjul
Keittokatos
Rastplats
Levähdyspaikka
Avträde
Käymälä
Förtöjningsring
Kiinnitysrengas
Koordinater
Koordinaattipiste
0
100
200
(4.0
)
300 m
Kalliosaari
Bergholmen
Pohjakartta:
MML
© Liikennevirasto
LMV:s lov
nr ja
220/MML/10
KALLAHTI
KALLVIK
Kallviksudden
Kallahdenniemi
Prinssi
Prinsen
Kuningatar
Drottningen
Prinsessa
Prinsessan
Voirasia
Smörasken
Voinappi
Smörflicken
Rauh.alue
Fridl.omr.
Kallioluoto
Luonnonsuojelualue
Berggrundet
Naturskyddsområde
(1.3)
Kalliosaari
Kalliosaarenluoto
11
PÄÄKAUPUNKISEUTU: Helsinki
Sarvikallio
Piilolammi
Tuusula
Pinta-ala: 36 ha
Hankintavuosi: 1997 (vuokrattu)
Peruskartan karttalehti nro 2043 06
Osoite ( ): Sarvikalliontie 35
Hyvinkää
Pinta-ala: 25 ha
Hankintavuosi: 1991
Peruskartan karttalehti nro 2044 02
Osoite ( ): Piilolammintie 162
Useat viime vuosisadan alun taidemaalarimme ikuistivat Tuusulanjärven länsipuolella sijaitsevan Sarvikallion
jylhiä kallioita. Sen laelta avautuu kaunis näköala Tuusulanjärvelle. Alue onkin yksi etappikohteista liikuttaessa Tuusulanjärven kulttuurimaisemassa ja tutustuttaessa keskisen Uudenmaan järvenrantaluontoon.
Ajo-ohje: Helsinki–Hämeenlinna-valtatieltä käännytään Hyvinkään kohdalla länteen vievälle Läyliäisten
tielle (nro 1361), jota ajetaan n. 4 km, kunnes käännytään pohjoiseen Piilolammintielle ja ajetaan tie loppuun (n. 2,5 km).
Piilolammin virkistysalue sijaitsee Kytäjä–Usmin laajan
metsäalueen sydämessä. Alue liittyy välittömästi valtion
luonnonhoitometsiin, jotka myös ovat retkeilykäytössä.
Sarvikallio
Yhdistyksen alue rajoittuu n. 200 metrin matkalta Piilolammin rantaan etelässä. Lampi on rehevähkö, mutta
melko puhdasvetinen ja syvä.
JÄRVENPÄÄ
HYVINKÄÄ
Tuusulanjärvi
45
Sarvikallio
Pajalantie
HELSINKI
Hyrylä
4
Piilolammin ympäri kulkee rantapolku. Lammen itärannalla sijaitsee alueen ainoa rakennus, entinen metsäkämppä, joka on yksityisessä kesähuvilakäytössä. Pihaalue ja saunaranta on kierrettävä metsän puolelta. Piilolammin pohjoisosan itärannalta on aikoinaan louhittu
ns. mustaa graniittia.
Tusby träsk
Tuusulanjärvi
TUUSULA
KERAVA
Lassila
Seittelinniemi
P
0
2
4 km
Pohjakartta: MML
o
tie
Pajalan
Pajala
Helmipöllön poikasia
Piilolammilta voi patikoida esim. Usminjärvelle, jonne
on matkaa n. 1 km. Usmin alueella on useita retkeilyn tukikohtia nuotiopaikkoineen. Hyvinkään kaupunki
on viitoittanut metsäreittejä, mutta voi silti olla hyvä
hankkia suunnistuskartta kaupungilta koko alueella liikkumista varten. Kompassi on toinen hyvä seuralainen
laajalla metsäalueella. Kytäjä–Usmin metsäaluekokonaisuus on myös suosittu talvinen laturetkeilykohde.
Sarvikallio
ie
iont
kall
Ha
i
ie
v
r
ap
nt
a rann a
Sa
TUSBY
TUUSULA
Infotavla
Opastaulu
Parkeringplats
Pysäköintipaikka
Avträde
Käymälä
Utsiktsplats
Näköalapaikka
Anttila
0
100
200
300
400
500 m
Pohjakartta:
MML
ja © Liikennevirasto
LMV:s lov
nr 220/MML/10
KESKINEN UUSIMAA: Tuusula ja Hyvinkää
12
Yli-Takkula
Piilolammi
KANTA-HÄME
(RIIHIMÄKI)
Suolijärvi
Usminjärvi
Piilolammi
Piilolammintie
1361
Kytäjärvi
Läyliäinen
Jauholammi
HYVINKÄÄ
HYVINGE
älä
nts
Mä
Kytäjä
Espoo
Pinta-ala: 27 ha
Hankintavuosi: 1996
Peruskartan karttalehti nro 2041 11 ja 16
Osoite ( ): Takkulantie 11
25
P
Herunen
3
130
0
Pysäköintipaikka
Opastaulu
Nuotiopaikka
Käymälä
Laituri
0
100
200
300
400
2
4 km
Pohjakartta: MML
HANKO
HANGÖ
HELSINKI
HELSINGFORS
45
Valtion
luonnonhoitometsä
Alkuperäisen Yli-Takkulan tilan luonnonsuojelullisesti
arvokkaista maista on valtaosa liitetty Nuuksion kansallispuistoon, minne kävijät tilan pysäköintipaikan kautta
pääasiassa suuntaavatkin. Yli-Takkulaan kuuluu metsää
ja peltoja, jotka on vuokrattu maanviljelijän käyttöön.
Myös tilan rakennukset on vuokrattu.
500 m
Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto
Piilolammi
104.2
Ajo-ohje: Porintieltä (nro 120) käännytään Takkulantielle.
yksityinen
Piilolammi
Vaakkoi
100
81.9
PORI
Väärä-Musta
80.8
Helsingin
kaupungin
Vaakkoin
ulkoilualue
101.9
Usminjärvi
Soiniemi
102.9
Saarijärvi
hiekkaranta
Tuhkuri
73.7
120
HELSINKI
Pikku Piilo
72.3
Sarkkinen
Yli-Takkula Takkula
TI
VIH OO
P
ES
Pieni Majaslampi
Nuuksion
kansallispuisto
i
Pysäköintipaikka
Opastaulu
Käymälä
Iso Majaslampi
92.7
0
80
Mustakorpi
ntie
200
400
600
800
1000 m
Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto
Yli-Takkula
13UUSIMAA ja PÄÄKAUPUNKISEUTU: Hyvinkää ja Espoo
KESKINEN
Stora Brändö
Ängeslandet
Lilla Bredskär
2.6
Brä
nd
ös
un
d
Kirkkonummi
Pinta-ala: 40 ha, 42 ha vesialuetta
Hankintavuosi: 1992
Merikarttasarja B 629 (satama 387)
60°02,6’ 24°36,1’
Varo
matalikkoa!
Stora Bredskär
Stora Brändö
Karikukko
Opastaulu
Merkitty polku
Keittokatos
Nuotiopaikka
Käymälä
Laituri
Kiinnitysrengas
Kiinnityspoiju
Luontotorni
Koordinaattipiste
(1.2)
Brändöfjärden
Stora Brändön saariryhmä koostuu 38 ha:n kokoisesta
pääsaaresta sekä pienemmistä, etelämpänä sijaitsevista luotosaarista. Etelä- ja itäosan vedet ovat matalia ja
karikkoisia, mutta pääsaaren länsiranta on jylhää kalliota. Itärannan laiturin merenpuoleinen syväys on noin
1,8 m.
4.5
Brändöklackarna
Maihinnousu
kielletty
1.4.–31.7.
Ryssgrund
Pohjoisrannan tuntumassa on jäänteitä kalastajan asumuksesta ja saaristolaisesta kulttuurimaisemasta. Entisen talon paikan vieressä on keittokatos.
Linnustonsuojelualue
0
100
200
300
400
500 m
Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto
25
Stora Brändö kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja saaren eteläreuna sekä luodot muodostavat linnustonsuojelualueen, jonne maihinnousu on
kielletty lintujen pesimäaikana. Lintuja ja muuta luontoa voi tarkkailla aivan suojelualueen reunalla sijaitsevasta luontotornista.
Stora Brändön keittokatos
LÄNTINEN UUSIMAA: Kirkkonummi
14
Siuntion kk.
Sjundeå kby
Järvö
Evitskog
Stora Brändö, Järvö, Porkkalanniemi,
Kopparnäs-Störsvik Veklahti
Vecklax
Siuntio
Masala
50 Kehä III
Kirkkonummi
Kirkkonummi
Pinta-ala: 1,5 ha
Hankintavuosi: 1991 (vuokrattu)
Merikarttasarja B 629 (satama 393)
59°57,6’ 24°29,0’
ESPOO
115
51
Degerby
Kantvik
Långvik Pentala
Pikkala
Störsvik
Ängeslandet
Stora Halsö
Yhdistyksellä on hallinnassaan Porkkalanniemen edustalla sijaitseva Järvön saaren lounaisniemi.
Upinniemi
Kopparnäs
Linlo
Vormö
Porkkalanniemi
Stora Brändö
Järvön aluetta on pienen kokonsa vuoksi käytetty lähinnä veneilyn etappisatamana ja päiväretkikohteena.
Koska muu osa saaresta on edelleen suljettu yleiseltä
käytöltä, on yhdistyksen alue aidattu siitä selkeästi erilleen. Rantakallioilla on veneiden kiinnitysrenkaita.
Porkkala
Tullandet
Järvö
Träskön
Mäkiluoto
Makilo
0
2
4
6 km
Pohjakartta: MML
0)
(9.
Järvöfjärden
Torrören
Purjehdusseura
Ormholmen
Tryholmen
4.0
Puolustusvoimat
Järvö
5
Söderfladan
Yksityisalue
Södergrund
Helsingin kaupunki
0
100
200
300
400
500 m
Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto
4.5
Stora Brändön luontotorni
15
LÄNTINEN UUSIMAA: Kirkkonummi
Porkkalanniemi
Kirkkonummi
Pinta-ala: 40 ha
Hankintavuosi: 1991 (vuokrattu)
Merikarttasarja B 629, 630 ja 631
Peruskartta 2032 07 (ei suositella rantautumista)
Osoite yhdistys ( ): Omsatuntie 77
Vetkokannas: Tullandintie 115, Nedergård: Tullandintie 190
Kanadanhanhi
Ajo-ohje: Helsinki–Hanko-tieltä (nro 51) käännytään
tienviitta Porkkalanniemi kohdalla ja ajetaan yleisen
tien loppuun, kunnes tulee viitta Porkkalanniemen
virkistysalueet.
Yhdistyksen hallinnassa oleva alue sijaitsee Vantaan
ja Kirkkonummen virkistysalueiden välissä. Niemen
kärjessä on yleisöltä suljettu, aidattu luotsiasema.
Aluetta luonnehtivat parhaiten sen jylhät kalliorannat
sekä korkealta, Telegrafbergetiltä avautuva panoraamanäköala aavalle merelle. Karussa rantakalliometsikössä on 5 pronssikautista hautapaikkaa (kiviröykkiöitä). Rantakalliot ovat jyrkkyydessään etenkin
syysliukkailla vaarallisia, mikä tulee ottaa huomioon
alueella liikuttaessa.
Yhdistyksen aluetta hoidetaan ja valvotaan yhteisesti
Porkkalanniemen virkistysalueita omistavien kuntien
kanssa. Virkistysalueiden yhteispinta-ala on noin 160
hehtaaria (rantaa n. 10 km).
Pampskatan
Porkkalanniemi on merkittävimpiä lintujen muuton
tarkkailupaikkoja Suomessa ja niemen eteläisin kärki, Pampskatan, vetää joka kevät puoleensa runsaasti
lintuharrastajia. Syksyisin Porkkalanniemi on etenkin
tyrskykalastajien suosikkipaikka.
Alueella on hirviä, valkohäntä- ja metsäkauriita ja jotta nämä luonnonvaraiset ”alkuasukkaat” edelleenkin
saisivat elellä rauhassa yhteisellä alueellamme, on
erityisen tärkeää, ettei retkeilijöiden koiria päästetä
maastossa irralleen.
LÄNTINEN UUSIMAA: Kirkkonummi
Metsäkauris
16
Merilokki
23
0
100
200
300
Sandöfjärden
10
19.0
(2.
4)
Yhdistyksen
virkistyalue
Kuntien
virkistysalueet
Opastaulu
Pysäköintipaikka
Vartijan toimisto
Taukotupa
Telttailualue
Keittokatos
Nuotiopaikka
Kaivo
Uimapaikka
Käymälä
Muinaishauta
Näköalapaikka
Vetokannas
(Vantaan kaupungin
ulkoilualue)
Dragesviken
i
m
ie
n
lan
a
kk
r
Po
400 500 m
Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto
Uudenmaan
virkistysalueyhdistys
Telegrafberget
Kääntöpaikka
Kesäkauppa
ja -kahvila
Vierasvenepaikkoja
PorkalaMarin
Västerudden
6.9
Käringholmen
Luotsiasema
Mjölandet
Nedergård
(Kirkkonummen
kunnan ulkoilualue)
(2
.4)
Tullandet
Grållsgrund
9.0
Kyrkogårdsöfjärden
2.7
Meriv.as.
Pamskatan
8.0
)
.7
(3
5)
(1.
Kyrkogårdsön
Skansfjärden
17
LÄNTINEN UUSIMAA: Kirkkonummi
Palakoski
Vihti
Pinta-ala: 85 ha
Hankintavuosi: 1996
Peruskartan karttalehti nro 2041 01
Osoite ( ): Palojärven metsätie 420
Ukonkorento
Kanahaukka
Ajo-ohje: Helsinki–Turku-moottoritieltä Veikkolan risteyksestä tielle nro 110 länteen päin. Ajetaan Palojärven metsätietä 3 km, kunnes tie kääntyy oikealle.
Vajaan kilometrin jälkeen tie kääntyy vasemmalle ja
muuttuu Palakosken metsätieksi.
Palakosken metsäalue on pääosin tyypillistä, vaihtelevaa eteläsuomalaista metsää, johon suot antavat oman
leimansa. Mummusalin kalliot muodostavat komeita
näköalajyrkänteitä. Näiden jyrkänteiden alapuolella on
pienen kosken partaalle rajoittuva rehevä rantalehto, jolla on merkittävää luonnonsuojelullista arvoa (SL-alue).
Palakoski
Opastaulu
Pysäköintipaikka
Käymälä
Näköalapaikka
Tervalampi
Nuuksion
kansallispuisto
Palojärvi
0
Palojärvi tie
sä
2 km
Palomäki
1
Kurkisto
Palojärvi
P
43.5
SL
Helsingfors–
Åbo väg
tie
Pohjakartta: MML
Palokoski
Mustanlahdenvuori
100,6
Henriksfors
Mummusali
Lautassuo
grustäkt
80
Palakoski
80
0
110
Veikkola
nm 6
et0
sä
l
Pa
oj
60
Palakoski
100 200 300 400 500 m
Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto
HELSINKI
ä rv
en m
e
t
ke
1
os
Huhmari
lak
2
Pa
TURKU
Palakoski
V IC H
T IS
DEÅ
SJUN
Brännfors
LÄNTINEN UUSIMAA: Vihti
Mustassuo
Palakoski
18
Onkimaanjärvi
Karkkila
Pinta-ala: 30 ha
Hankintavuosi: 1999
Peruskartan karttalehti nro 2042 02
Osoite ( ): Karhunsalmentie 190
Palokärki
Punatulkku
Ajo-ohje: Helsinki–Pori-tieltä (valtatie 2) käännytään
oikealle Vuotinaistentielle (pääsee eteläisemmästä tai
pohjoisemmasta risteyksestä) ja seuraavaksi Karhunsalmentielle, jota pitkin on n. 1,5 km perille.
Onkimaanjärven virkistysalue sijaitsee Karkkilan pohjoisosassa lähellä Tammelan rajaa. Seutu on karua ja
ylävää selännealuetta, joka liittyy Hämeen ylänköalueen
reunaosiin. Virkistysalueen metsää luonnehtii luonnontilaisuus ja monimuotoisuus. Alueella on myös lehtoja.
Kanootin saa vesille alueen eteläosassa sijaitsevan lahden pohjukan pieneltä hiekkarannalta. Muu osa rantaa
on kivikkoista. Hämeen Ilvesreitti kulkee alueen läpi.
Onkimaanjärvi
reitti jatkuu
Liesjärven
kansallispuistoon
Opastaulu
Pysäköintipaikka
Nuotiopaikka
Käymälä
0
200
400
600
Onkimaanjärvi
110.6
14
800 m
Onkimaanjärvi
Kar
hu
n
Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto
Porila
Ruokjärvi
PORI
2
19
ie
e
lm
ntie
Korkeamäki
Ilvesreitti
Mustikkamäki
Vuotinaistent
sa
0
Vuotinainen
Vuotinaisten
kurssikeskus
Vuotinainen
107.5
KARKKILA (13 km)
HELSINKI (82 km)
LÄNTINEN UUSIMAA: Karkkila
Kopparnäs
20
Hanko–Helsinki-tielle
Koppa
Stormossaberget
rnä
sin
t ie
Långvassofjärden
Kuovi
Linnustonsuojelualue
Råbergen
Råbergintie
Yksityinen
varastoalue
KESTIKIEVARI
Sandfjä
intie
rnäs
ppa
Ko
Ajo-ohje: Helsinki–Hanko-tieltä (51) käännytään Kopparnäsintielle. Ajetaan noin 5 km.
TIO
SIUN
O
INKO
Inkoo
Pinta-ala: manner 450 ha, saaret 60 ha, vesial. 195 ha
Hankintavuosi: 2003
Merikarttasarja B630 (satama 406)
Peruskartan karttalehti nro 2032 04 ja 05
Kopparnäsin retkisatamalaituri 60°3,10’ 24°13,9’
Stora Halsö 60°02,0’ 24°16,3’
Osoite ( ): Kopparnäsintie 432
Ka
llio
n
iemi
20
Långmossen
Kopparnäsin virkistysalue koostuu manneralueesta,
Retkisatamasuojelualue
laituri
saarista ja luodoista. Imatran Voima hankki KopparKalast jatorpantie
näsin 1960-luvun lopussa, jolloin aluetta suunniteltiin
Yksityinen
a
Brä
ydinvoimalan sijaintipaikaksi, mutta sen sijaan se tuli
Kopparnäs 5
Sandarbukten
energiakokeilun, koulutuksen ja henkilökunnan virkis5
tyksen käyttöön. Kurssikeskusrakennuksissa toimii KopYksityinen
SL
Sjöborg
Klobb
parnäsin Kestikievari, joka tarjoaa myös mahdollisuuackantie
INVA
den yöpymiseen ja saunomiseen (p. 010 422 9920,
Mjölgrund
INVA
Bergudden
www.kupariniemi.fi). Alkuperäisen Kopparnäsin tilan
Östervik
Märagr undet
Rävberget
vanhoista rakennuksista ja torpista on vain kivijalat näSL
Klobback
kyvissä. Neuvostoliiton vuokra-aikana manneralue paloi
2.7
kokonaan. Kopparnäsintie vie jylhien näköalakallioiden
L
tuntumaan. Kallioalueiden lomassa on metsää, niittyä,
suota sekä peltoja, jotka on vuokrattu maanviljelijälle.
Kopparnäs on komea kokonaisuus saariston kulttuuri-,
maisema- ja luontoarvoja, ja sen vaaliminen on meidän
kaikkien alueella retkeilevien yhteinen etu. Mantereen
kallioalueilla pesii maassa touko-kesäkuussa kangaskiuru, minkä takia on erityisen tärkeää pitää koirat kytkettyinä.
Gåsören
Degeröfjärden
Stora Ha
Halsökobben
20
Stora Halsö on Kopparnäsin alueen suurin saari, jonka
pohjoispuolen lahdessa on laituri ja poijuja. Veden syvyys laiturissa on n. 1,5 m.
LÄNTINEN UUSIMAA: Inkoo
Halsö
Vältern
20
15
SL
20
Hanko–Helsinki-tielle
Störsvikin
Pickala Golf
Störsvik
tie
Dyviken
Kolaholm
Puhdistamo
Kvarnträsk
Dyvik stolen
Korseberget
17.8
Kvarnträsk
Luonnonsuojelualue
Naturskyddsområde
Kvarnmossen
30
20
Sandviken
hiekkaranta
ärden
Sandviken
hiekkaranta
Kolaviken
Störsvik
luonnonsuojeluja virkistysalue
Kolaviken
Ålandsberget
talon kivijalka
Ajo-ohje: Helsinki–Hanko-tieltä (51) käännytään
Störs­vikintielle. Ajetaan noin 5 km. Käänny oikealle
puhdistamon p-paikalle tai jatka vasemmalle Kolavikenin rantaan.
Snickars
Kurubackudden
Matholmen
Båsgrunden
ändöskatan
Störsvik on upea luontokeidas, jonka ranta-alueet vaihtelevat laakeista kallioista jyrkänteisiin, tervaleppälehdoista hiekkarantoihin. Störsvikin sisäosien vanhat metsät suoalueineen, Kvarnträsk-järvi ympäristöineen sekä
alueen rehevimmät rantametsät ja -niityt muodostavat
harvinaisen, arvokkaan luonnonsuojelu- ja virkistysaluekokonaisuuden. Alue kuuluu valtakunnalisesti arvokkaisiin linnustokohteisiin ja hyvällä onnella voi metsässä nähdä liito-oraviakin.
SL
Virkistysalue
(virkistysalueyhdistys)
Granholm
Virkistys- ja
luonnon
suojelu5
alue (Metsähallitus)
Opastaulu
Pysäköintipaikka
Keittokatos 20
Nuotiopaikka
Kaivo
Käymälä
Laituri
Kiinnitysrengas
Muinaishauta
Näköalapaikka
Lintutorni
Pitkospuut
Koordinaattipiste
Bergskär
a
Lilla Halsö
Haraholm
ösundet
alsö
Yksityinen
20
Koskisgrundet
Sandfjärden
6.3
Luonnonsuojelu- ja virkistysalue
Siuntio
Pinta-ala: 81 ha maata, vesial. 75 ha (virkistysalueyhdistys)
luonnonsuojelualue 190 ha (valtion maa)
Hankintavuosi: yhteishankinta 2009
Merikarttasarja B 630
Peruskartan karttalehti: 2032 05
Osoite ( ): Kolaholmen 100
en
10
2.6
10
0
200
400
Itärannan myötäisellä polulla Kolaholmenin ja Sandvikenin välillä saa hienon kuvan rannikon luonnosta ja
saaristokulttuurista. Reitillä on vehreitä rantalehtoja,
korkeita maisemakallioita, pronssikautisia hautoja, entisen asutuksen jäljiltä vanhojen torppien kivijalkoja,
pihaketoja ja hakamaita. Kuljettaessa puhdistamolta
tulevalla kärrypolulla hiekkarantaan voi ihailla vanhaa
metsää ja suoluontoa. Lyhyin patikkareitti Störsvikin
eteläiselle hiekkarannalle on Kopparnäsin Sandfjärdeniltä; polku kulkee laakeilla kallioilla ja rantalehdon läpi.
600 m
Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto
Sandvikenin ja Kurubackuddenin eteläisillä rantakallioilla on kiinnityslenkkejä veneitä varten.
21
LÄNTINEN UUSIMAA: Siuntio
Stora Fagerö
Stora Fagerö, Gölisnäs
HELSINKI
HANKO
Inkoo
Pinta-ala: 32 ha
Hankintavuosi: 1999 (vuokrattu)
Merikarttasarja B 630 ja 632 (satama 411)
59°59,7’ 24°02,2’
51
1050
Fagervik
Inkoo
186
Stora
Fagerö
Storramsjö
1104
Barösund Älgsjölandet
lossi
Orslandet
Bjurs
Metsäisen harjusaaren pohjoisosa luonnonkauniine
hiekkarantoineen on vuokrattu Inkoon seurakunnalta yhdistyksen käyttöön. Seurakunta omistaa edelleen
suurimman osan saaresta ja siellä on heidän käytössään olevia rakennuksia.
0
Gölisnäs
Fageröfjärden
Yhdistyksen alueella on nuotiopaikka, käymälä ja kaivo.
Parhaat rantautumispaikat ovat länsipuolella; siellä on
1.4
myös laituri, jonka päädyssä on noin 1,5 m syvyyttä. Bastholmarna
10
10
17.0
hiekkaranta
Stora Fagerö
Lilla Fagerö
Opastaulu
Kaivo
Keittokatos
Käymälä
Laituri
Koordinaattipiste
Hjortronklobben
Brändholmen
10
0
Fagerögrunden
22
4 km
Käringarna
20
LÄNTINEN UUSIMAA: Inkoo
2
Pohjakartta: MML
(5.5)
1.8
Alue on luonnonsuojelullisesti arvokas ja lännen puoleinen hiekkaranta on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu.
P
200 400 600 800 1000 m
Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto
Gölisnäs
Inkoo
Pinta-ala: 11,5 ha
Hankintavuosi: 1999
Merikarttasarja B 632 (satama 428), peruskartan karttalehti nro 2014 10
59°57,0’ 23°55,0’
Osoite ( ): Gölisnäsintie 248
Ajo-ohje: Helsinki–Hanko-tieltä (nro 51) kohti Barösundia. Lossilla Orslandet-saareen. Seuraa viittoja
”Bjurs”. Ennen Bjursin aluetta erkanee tie vasemmalle
Gölisnäsiin.
Gölisnäsiin pääsee vesitse suuremmillakin veneillä ja
suojaisan etelälaiturin luona on noin 8 metriä syvyyttä. Alueella on mahdollisuus maksua vastaan saunomiseen, yöpymiseen sekä myös soutuveneen vuokraamiseen kesäkuukausina joka päivä, touko- ja syyskuussa
viikonloppuisin. Yöpymisestä on syytä sopia etukäteen
ja makuupussi tai petivaatteet on oltava omasta takaa.
Kallioisessa maastossa telttapaikan osoittaa alueen valvoja. Gölisnäsin valvonnasta ja hoidosta virkistysalueyhdistyksen lukuun vastaa Hyvinkään Pursiseura. Lisätietoja Gölisnäsistä saa yhdistyksen kotisivuilta tai soittamalla Gölisnäsin valvojan numeroon 050 344 2411.
Hälftesträsket
Göliglo
gästbyggnad
vierasmaja
Valvoja
Övervakare
Keittokatos
Kokskjul
Käymälä
Avträde
Aitta
Bod
Poiju
Förtöjningsboj
Laituri
Brygga
Koordinaattipiste
Koordinater
0
50
100
150
200
250 m
Gölisnäs
huvudbyggnad
päärakennus
bastu
sauna
20
Själöörarna
Pohjakartta:
MML
© Liikennevirasto
LMV:s lov
nr ja
220/MML/10
Yöpymisaitta
23
LÄNTINEN UUSIMAA: Inkoo
Byxholmen
Raasepori
Pinta-ala: 12 ha, 60 ha vesialuetta
Hankintavuosi: 1993
Merikarttasarja B 635 (satama 492)
59°52,0’ 23°21,2’
Tukkasotka
Byxholmenin kahdesta saaresta koostuva aluekokonaisuus sijaitsee aivan Tammisaaren saariston kansallispuiston kupeessa. Kansallispuisto jää Byxholmenin itäpuolelle.
veluperiaatteella ja se on maksuton. Kukin saunavieras
huolehtii siitä, että sauna jää siistiin kuntoon seuraavallekin ja että aloituspuita on myös valmiina. Saunaa ei
varata erillisille ryhmille.
Byxholmen sijaitsee veneväylien keskellä; lähin
merkitty väylä kulkee saaren pohjoispuolella. Saaret
erottaa toisistaan matala salmi. Lännenpuoleinen
Lilla Byxholmen on karu ja jyrkkärantainen.
Lähin kaupparanta on Skåldön Sommarössä,
n. 3,8 mpk (=n. 7 km) päässä Byxholmenista koilliseen (Skåldö Fiskebod puh. (019) 201 350, katso
myös www.sommarostrand.fi). Kauppias ajaa tilauksesta taksivenettä.
Saaressa on hyvä kaivo sekä käymälä ja nuotiopaikat. Pohjoispuoleisella rannalla on pieni sauna, joka
on kesäkuukausina aina auki. Sauna toimii itsepal-
Tammisaaren saariston kansallispuistosta saa tietoa È
soittamalla luontokeskukseen (puh. 0205 644 613)
tai internetsivuilta www.luontoon.fi.
(3.4)
Älgö
sauna
Tammisaaren
saariston kansallispuisto
Söderskatan
Lilla Byxholmen
Byxholmen
10
Tallklobbarna
Opastaulu
Nuotiopaikka
Kaivo
Käymälä
Kiinnityspoiju
Kiinnitysrengas
Koordinaattipiste
Korsörarna
0
100
200
300
400
500 m
Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto
27
(5.5)
Hasselholmen
Hästö
LÄNTINEN UUSIMAA: Raasepori
Retkellä ulkosaaristossa.
24
Tallholmen
Raasepori
Pinta-ala: 1,5 ha, 30 ha vesialuetta
Hankintavuosi: 1994
Merikarttasarja B 633 (satama 437)
59°55,1’ 23°43,3’
Ritariperhonen
Tallholmen muodostaa itäisimmän osan Tammisaaren Växärin edustalla sijaitsevassa Skataholmarna-saariryhmässä.
Byxholmen, Tallholmen,
Kolahom, Lövö, Långösund, Långön, Lappohjanranta
i
em
ni
ko
1002
Koverhar
Byxholmen
Tvärminne
Gullö
Lövö
Degerö
an
HANKO
Lappohja
Kolaholm
25
H
Lappohjanranta
Snappertuna
Tammisaari
Långösund
lossi/färja
Torsö
Växär
Sommarö Skärlandet
Skåldö
Långön
Tallholmen
Älgö
P
Rödjan
Tammmisaaren
saariston kansallispuisto
Jussaari
0
2
4
6 km
Tallholmen on rakentamaton, pieni kalliosaari,
jonka puusto koostuu hidaskasvuisista saaristomännyistä. Saaren itäpuolella on laakeita kalliorantoja, länsipuolella on jyrkempää ja ranta siellä
on myös syvempi. Saari soveltuu meriretkeilyn
etappikohteeksi, se sijaitsee aivan väylän tuntumassa. Mantereelta, esimerkiksi Sandnäsuddin
kauppa- ja satamarannasta saareen on matkaa
noin 1 mpk (= n. 2 km).
Pohjakartta: MML
Växär
Sandvikören
Maskisholmen
Bylandsudden
1.8
Gustavsholmsörarna
Gästfjärden
15.0
Tallholmen
Skataholmarna
Träskesfjärden
13.0
24
Skataholmsgrunden
Fjärdskär
Träskö
0
200
400
600 m
Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto
Granholmen
25
Lägskär
18.0
10
5)
(5.
LÄNTINEN UUSIMAA: Raasepori
Kolaholmen
Raasepori
Pinta-ala: 4 ha
Hankintavuosi: 1996
Peruskartan karttalehti nro 2014 07
Ei suositella rantautumista
Osoite ( ): Lövöntie 161
Närhi
Ajo-ohje: Helsinki–Hanko-tieltä käännytään Karjaalla eteläänpäin tielle nro 1102 (kyltti Snappertuna,
Raseborg). Ajetaan vajaa 5 km risteykseen, mistä
vasemmalle n. 100 m ja kaupan kohdalla mutkaisessa risteyksessä oikealle noin 200 m. Tämän jälkeen
käännytään vasemmalle Höstnäsiin ja vajaan 5 km:n
päästä oikealle kohti Lövötä. Kolaholmen on runsaan
kilometrin päässä.
SNAPPERTUNA
Kolaholmen
hiekkaranta
Kvidjenålsfladan
Lempholmen
Kojuddsviken
4.6
Stora
Vårholmen
Pustberget
Rågö
yksityinen
Timmerbackberget
Kolaholmenin alue on entistä valtion luonnonhoitometsää ja puustossa on tavanomaisen lajiston ohella
metsälehmusta, siperianlehtikuusta ja douglaskuusta.
Alueella on pieni hiekkaranta.
Opastaulu
Pysäköinti
Nuotiopaikka
Käymälä
Näköalapaikka
Kiinnitysrengas
Koordinaattipiste
Skattmarken
Lövö
Lövö
Hunsvotten
Killören
Nortusudden
Småholmen
Tvisäck
0 100 200 300 400 500 m
Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto
Raasepori
Pinta-ala: 32 ha
Hankintavuosi: 1996
Peruskartan karttalehti nro 2014 07
Ei suositella rantautumista
Osoite ( ): Lövöntie 245
SNAPPERTUNA
20
Tygenäs
Långösund
Långön
Söderfjärden
Ajo-ohje: Kolaholmin uimapaikalta jatketaan n. 1 km
eteläänpäin.
Lövö on merihenkinen metsäalue Tammisaaren sisäsaaristossa. Metsät ovat monipuolisia vaihdellen karuista
kallioista reheviin tervalepikoihin. Rantavedet ovat matalia. Läntisellä rannalla on pieniä laakeita kallioita.
LÄNTINEN UUSIMAA: Raasepori
Kauppa/kesäkahvila
Kroksudden
Sandnäsudd
( 3,0 )
26
Strömsö
Långön
Långösund
Raasepori
Pinta-ala: 61 ha
Hankintavuosi: 1996
Merikarttasarja B 633 (satama 431)
59°56,5’ 23°43,8’
Raasepori
Pinta-ala: 10 ha
Hankintavuosi: 1996
Peruskartan karttalehti nro 2013 09
Osoite ( ): Sandnäsuddintie 320
Långön saaressa maasto ja luonto on vaihtelevaa ja
siellä voi tehdä antoisia patikkaretkiä vaikkapa marjoja
poimien. Eteläkärjessä on jylhiä kallioita.
Ajo-ohje: Helsinki–Hanko-tieltä käännytään Karjaalla vasemmalle tielle nro 1102 (kyltti Snappertuna, Raseborg) Ajetaan n. 4 km, jonka jälkeen
käännytään oikealle tielle nro 1050. Jatketaan
noin 3 km, kunnes käännytään vasemmalle Sandnäsuddiin ja Rösundiin vievälle tielle. Ajetaan
Sandnäsuddiin, lähes tien päähän. Mustapohjainen viitta vasemmalle: Långösund.
Saareen pääsee veneetönkin mantereen puolelta vuokraamalla soutuveneen Sandnäsuddin kaupasta tai kesäkahvilasta.
Långön rannat muodostuvat monin paikoin hienoista
silokallioista. Rantautumispaikkoja on helppo löytää.
Reiluja, usean metrin syvyyksiä on isojen veneiden tarpeeseen sekä saaren itäpuolella että länsipuolen eteläosan rannoilla.
Långösundin alue on osa entistä merenrantatilaa,
jonka pelto on nykyisin niittyä. Långösundin salmeen ja vastapuoleiseen Långön saareen avautuu
viehättävä näköala. Salmen ylitystä varten on veneettömillä mahdollisuus pientä maksua vastaan
vuokrata soutuvene läheisestä Sandnäsuddin kaupasta tai kesäkahvilasta. Ajantasaista tietoa
Sandnäsuddin kesäkauden palveluista
linkistä: www.vierassatamat.fi.
2721
LÄNTINEN UUSIMAA: Raasepori
Korpudden
Korpudden
Raasepori
Pinta-ala: 28 ha
Hankintavuosi: 2002
Sisävesikartta 475 (Lohjanjärvi), satama 7137
Peruskartan karttalehti nro 2014 12
Osoite ( ): Hållsnäsintie 525
tie
näsin
Hålls
Korpudden
Kalkkikivilouhos
SALO
Lohjanjärvi
Hållsnäs
LOHJA
Mustion linna
186
P
Mustio
Ajo-ohje: Hanko–Hyvinkää-tieltä (nro 25) käännytään
Mustion kohdalla tielle nro 186 luoteeseen kohden
Saloa. Parin kilometrin jälkeen käännytään oikealle
Hållsnäsintielle, joka ohittaa Mustion ruukin ja linnan.
Piispalantien ja Hållsnäsintien risteyksestä on kilometri Korpuddenin metsätien liittymään.
Sinitiainen
25
HANKO
0
186
1
2 km
Pohjakartta: MML
Västerviken
Kleven
Näseudden
Lohjanjärvellä sijaitseva Korpuddenin alue kuuluu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittäviin kallioalueisiin Uudellamaalla. Maasto on vaihtelevaa ja korkeuserot ovat suuret. Moni-ilmeisen alueen sisäosissa
on vehreitä suopainanteita, tummanpuhuvaa kuusimetsää ja pähkinälehtoa. Alueen eteläkärki kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja se on myös
suojeltu luonnonsuojelulain nojalla. Komeilta kallioilta
avautuu laaja näkymä järvelle.
60
Korpudden
Stubbviken
40
Ör viken
40
Örviksudden
portaat
luonnonsuojelualue
Bålabyfjärden
31.6
Korpuddsundet
Högnäs
LÄNTINEN UUSIMAA: Raasepori
28
0
100 200 300 400 500 m
Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto
Korpberget
Ängholm
Keittokatos
Nuotiopaikka
Käymälä
Näköalapaikka
Polku
Jyrkänne
Kajsas
Sandviken
Raasepori
Pinta-ala: 16 ha
Hankintavuosi: 2001 (vuokrattu)
Peruskartan karttalehti nro 2014 03
Osoite ( ): Kaisajärventie 16
Raasepori
Sinisiipi
Pinta-ala: 22 ha
Hankintavuosi: 1999
Merikarttasarja B 639 (satama 531), peruskartta 2011 06
59°57,0’ 22°52,1’
Osoite ( ): Vättlaxintie 1386
Ajo-ohje: Käänny tieltä nro 111 kohden Kisakeskusta.
Päätiestä oikealle erkanee Heinässuontie, jota pitkin
jatketaan pohjoiseen. Lopuksi käännytään oikealle
Kaisajärventielle.
Sandvikenin vanhalta kalastajatilalta avautuvat näkymät Bolaxfjärdenille, joka liittyy Turunmaan saariston
eteläosaan ja Saaristomereen.
Virkistysalueen matala hiekkaranta on oivallinen paikka auringonottoon ja rantavedessä polskutteluun. Alueen rantametsät koostuvat jykevistä männiköistä ja
takamaastossa on myös pienehkö laidunniitty. Veneitä
varten on laituri, jonka päätyyn mahtuu 2–4 venettä.
Syvyys päädyssä on noin 1,3 metriä.
Kajsaksen ulkoilumetsä sijaitsee Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maaakunnan rajalla. Alueen luonto on vaihtelevaa kallioisine samoilumetsineen, suolaikkuineen ja
rantoineen. Lähellä on mökkiasutusta, mutta alueen
järvimaisemassa on
Kajsas
erämaatuntua.
VARSINAIS- Iso-Kisko
SUOMI
(SALO)
Sandviken
Heinässuo
100
Bromarv
111
Pohja
Iso-Kisko
Isovuori
0
Pohjan4 km pitäjänlahti
2
Sandviken
HELSINKI
Tenhola P
Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto
1081
Fiskari
Kisakeskus
300 m
200
Tenhola
Padva
Degersjön
Opastaulu
Pysäköintipaikka
Käymälä
Näköalapaikka
0
104
Bolaxfjärden
0
2
4 km
Pohjakartta: MML
9.0
Karjaa
Padvaan
Opastaulu
Pysäköinti
Käymälä
Laituri
Koordinaattipiste
SALO
PORI
RAASE
Kajsas
Vättlax
Västervik
Pohjakartta: MML
Heinässuo
P
Mäkiniittu
38.9
0
100
200
300
400
8.1
Sandviken
500 m
Kvarnträsket
Bromarv
Kajsas
hiekkaranta
Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto
ntie
ässuo
Hein
Kai
sajä
Sandviken
Kaisajärvi
rve
ntie
Uimapaikka
42.0
Piparudden
Sandbacka
POHJA
29
LÄNTINEN UUSIMAA: Raasepori
Lappohjanranta
Hanko
Pinta-ala: 57 ha, 180 ha vesialuetta
Hankintavuosi: 1994
Merikarttasarja B 635, peruskartta 2011 12
Ei suositella rantautumista
Osoite ( ): Koverharintie 159
Rintamamuseo
Hanko 25
i
epor
Raas
Asema
Puukiipijä
Lappohja
Kärret
Harabergen
Ajo-ohje: 25-tietä pitkin Hangon Lappohjaan. Käännytään Lappohjan taajamaan (viitta: Tvärminne Koverhar) ja ajetaan junaradan ali, jonka jälkeen jatketaan
runsas kilometrin matka Koverharin suuntaan. Käännytään vasemmalle pysäköintipaikalle.
11
7
20
matalikon
reuna
Högsand
Ryssmalmen
)
.4
(9
17.0
Ek ö
Lappohjanranta
Lappohjanranta edustaa eteläiselle Hankoniemelle tunnusomaista dyynirantaluontoa. Alue jakautuu rantavyöhykkeeseen ja sen takaiseen kuivaan kangasmetsään.
Alueen luontoarvot ovat merkittävät ja se kuuluu osana
EU:n Natura 2000 -suojelualueverkostoa. Lappohjanranta on myös käytössä oleva pohjavesialue.
yksityinen
Opastaulu
Pysäköintipaikka
Käymälä
Portaat
Puomi
Tvärminne
Storfjärden
0
Koverhar
Vedenrajan tuntumassa on paikoin hyvinkin jyrkkiä rantatörmiä, joihin tuulen tuivertamat vanhat männyt ovat
ankkuroituneet paksuilla juurilla. Törmän hiekka on
kuitenkin ajan kuluessa voimakkaan tuuli-, jää- ja vesieroosion takia valunut alas niin, että juuret ovat osittain rannan puolella ilmassa. Hiekka on lähes valkeaa
ja hienojakoista. Rantatörmän alueella, kuten muuallakin, missä hieno hiekka muodostaa vallireunaa, tulee
välttää liikkumista hiekan valuvuuden ja eroosiovaikutuksen takia. Rannan ja metsän välillä on liikkuminen
ohjattu portaiden kautta.
200
400
600
800 m
Pohjakartta: MML ja © Liikennevirasto
7.3
veneillä. Noin 100 metrin tienoilla vesi syvenee äkisti
paikoin 15:een metriin.
Lappohjan taajamasta saakka Hankoniemi oli välirauhan aikana (1940–41) vuokrattu Neuvostoliitolle. Hangon vuokra-alueen rajalinja sijaitsi aikoinaan vain noin
kilometrin päässä Lappohjanrannasta. Yhdistyksen alueelta maastosta löytyy vielä ajan patinoimia jälkiä: itälänsi -suuntainen panssarivaunukaivanto, juoksuhautoja, ajoneuvokuoppia ja maahan kaivettujen korsujen ja
parakkien kuoppia.
Yhdistyksen alueen rantaviivan pituus on 1 200 m ja
koillisessa alue rajautuu Högsandin loma- ja kurssikeskukseen. Högsandin puolella metsäraja jää ylemmäs,
korkealle nousevan dyynirinteen päälle.
Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa tutustua Rintamamuseoon, joka sijaitsee 25-tien pohjoispuolella Lappohjan kohdalla (p. 041 4801237 ja 019 244 3068,
www.frontmuseum.fi). Museo on auki päivittäin toukokuun puolesta välistä elokuun loppuun ja syyskuussa
viikonloppuisin.
Vesirajasta merelle päin on pitkälti matalaa, paikoin
hiekka muodostaa jopa vedenalaisia särkkiä. Tästä
syystä rantautuminen alueelle ei onnistu kuin pienillä
LÄNTINEN UUSIMAA: Hanko
00
30
Elämää hiekkarannalla
Lappohjanrannassa esiintyy sekä uhanalaisia että harvinaisia kasvi- ja hyönteislajeja. Näiden lajien elämisen ehdot
täyttyvät juuri tässä elinympäristössä.
Esimerkiksi rantavyöhykkeessä korkeana kasvavaa heinälajia, rantakauraa tavataan toisaalla Suomessa
vain Jurmon saarella. Muita harvinaisia kasvilajeja ovat mm. hietikkosara, rantavehnä, suola-arho sekä
aiemmin Hankoniemellä runsaskasvustoinen, piikikäs otakilokki.
Alueelta on löydetty myös useita uhanalaisia ja harvinaisia hyönteisiä. Muurahaisista
hietamauriaista esiintyy Suomessa ainoastaan täällä.
Koska alueen erikoisuus piilee juuri rantavyöhykkeessä
on selvää, että lajiharvinaisuuksien elinympäristötkin
pääosin sijoittuvat sinne. Tästä syystä on äärimmäisen
tärkeää, että ranta-aluetta ei roskata eikä rantatörmää
kaiveta tai muulla tavoin kuluteta. Yhteiselo näiden harvinaisuuksien kanssa rantahiekassa on mahdollista.
Rantakaura ja hietikkosara
Otakilokki
Suola-arho
31
LÄNTINEN UUSIMAA: Hanko
Virkistysalueet ja
jäsenkunnat
ONKIMAANJÄRVI
PIILOLAMMI
HYVINKÄÄ
KARKKILA
P
10 15 20 25
Karjalohja
LOHJA
Pohja
KORPUDDEN
Karjaa
RAASEPORI
Tammisaari
KOLAHOLM
TALLHOLMEN
LAPPOHJANRANTA
PALAKOSKI
25
BYXHOLMEN
INKOO
STORA FAGERÖ
MYLLYJÄRVI
120
KERAVA
FISKTRÄSK
SIPOO
VANTAA
Pernaja
ESPOO
HELSINKI
STORNÄSUDDEN
BROKHOLMEN
KALLIOSAARI
ONAS VARLAXUDDEN
PIRTTISAARI
LILLFJÄRDEN
BOCKHAMN
BREDHOLMEN
NORRA SANDÖ
PIKKU
LEIKOSAARI
51
KOPPARNÄS
STÖRSVIK
PORKKALANNIEMI
GÖLISNÄS
LÖVÖ
LÅNGÖN
LÅNGÖSUND
HÖGHOLMSÖREN
LOVIISA
PORVOO
1
KIRKKOSIUNTIO NUMMI
Ruotsinpyhtää
7
3
TUUSULA
LAPINJÄRVI
Liljendal
ASKOLA
SARVIKALLIO
KAUNIAINEN
KAJSAS
SANDVIKEN
YLI-TAKKULA
Sammatti
km
MYRSKYLÄ
JÄRVENPÄÄ PORNAINEN
NURMIJÄRVI
VIHTI
5
PUKKILA
4
2
Nummi-Pusula
0
MÄNTSÄLÄ
STORA BRÄNDÖ
JÄRVÖ
HANKO
Teksti: Rea Nyström
Kuvat: Rea Nyström, Rainer Salo ja Henrik Sandström
Ulkoasu ja karttojen muokkaus: Kauko Kyöstiö, Spatio Oy
UUDENMAAN VIRKISTYSALUEYHDISTYS
Yhdistyksen tukijäsenet:
c/o Uudenmaan liitto
Uudenmaan liitto
Esterinportti 2B, 00240 HELSINKI
Suomen Latu
Päivitetyt tiedot alueista:
Suomen Purjehdus ja Veneily
www.uudenmaanvirkistysalueyhdistys.fi
Espoon venekerhojen yhteenliittymä
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri
Opasta on saatavilla jäsenkuntien
liikuntatoimesta ja infopisteistä.
32
Painatus: Pekan Offset Oy, 2013
Uudenmaan
virkistysalueyhdistyksen
jäsenkunnat 2013