Toimintakertomus 2011 - Uudenmaan virkistysalueyhdistys

1
Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry
Föreningen Nylands friluftsområden rf
TOIMINTAKERTOMUS 2011
Lerviksudden, Pirttisaari
2
TOIMINTAKERTOMUS 2011
1.YLEISTÄ
Yhdistyksen toimisto muutti yhdessä Uudenmaan liiton kanssa Länsi-Pasilaan
vuoden alussa. Toimintavuoden aikana jatkettiin strategiatyöskentelyä ja
hyväksyttiin yhdistyksen viestintästrategia ja alueiden hankintastrategia.
Selvitys alueiden huollosta tehtiin myös vuoden aikana.
Osana viestinnän kehittämistä otettiin käyttöön yhdistyksen Facebook-sivut,
yksi koko yhdistyksen toimintaa palveleva ja yksi erityisesti KopparnäsStörsvikin markkinointiin. Yhdistyksen kotisivujen uudistaminen käynnistettiin
myös.
Pirttisaaren virkistysalueelle rakennettiin keittokatos ja tulipaikka. Svartvikenin
laiturin korjaus aloitettiin.
Vuoden aikana neuvoteltiin muutaman virkistysalueen hankinnasta. Näistä
neuvottelut Loviisan Myllyjärven hankinnasta johtivat hankintapäätökseen
loppuvuonna, mutta kauppakirjan allekirjoitus siirtyi vuoden 2012 puolelle.
Keskusteluja käytiin parin kunnan kanssa liittymisestä yhdistykseen, mutta
nämä keskustelut eivät johtaneet liittymispäätöksiin. Kuntakentällä olevan
epäselvän tilanteen takia voi olla vaikea saada uusia jäsenkuntia tällä hetkellä.
2. VARSINAINEN TOIMINTA
2.1 Toiminnan tuotot
Valtaosan toiminnan tuotoista (85 %) muodostui jäsenkunnilta perittävistä
palvelumaksuista. Muut tuotot olivat vuokratuottoja sekä luonnonhoidollisista
harvennustöistä saatuja hakkuutuloja.
Jäsenkunnat ja tukijäsenet
Yhdistyksen jäsenkuntina olivat vuonna 2011 seuraavat 19 Uudenmaan
kuntaa:
Espoo
Hanko
Helsinki
Hyvinkää
Inkoo
Järvenpää
Karkkila
Kauniainen
Kerava
Kirkkonummi
Lohja
Loviisa
Nurmijärvi
Raasepori
Porvoo
Sipoo
Siuntio
Tuusula
Vantaa
Tukijäsenjärjestöt olivat:
Espoon venekerhojen yhteenliittymä
Suomen Purjehdus ja Veneily
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri
Suomen Latu
Uudenmaan liitto
Toimintavuoden 2011 aikana uusia jäsenkuntia ei ole liittynyt yhdistykseen
jäseniksi, joten tavoite kahdesta uudesta jäsenestä ei toteutunut.
3
Yhdistyksen jäsenkunnissa oli 1.1.2011 yhteensä 1 459 523 asukasta.
Jäsenkuntien väestönkasvu vuoden 2010 aikana oli 14 075 asukasta.
Palvelumaksu
Jäsenkunnilta perittiin palvelumaksuina 0,44 €/asukas + ALV eli
636 000 €.
Muut tuotot
Palvelumaksun lisäksi tuotot olivat vuokratuotot (47 600 €) ja muut
tuotot (59 200 €) puunmyynnistä ja erityisesti Lappohjanrannan laajan
männikön harvennushakkuista.
Tuotot yhteensä
TA 2011
707 590 €
TP 2011
745 787 €
2.2 Toiminnan kulut
Varsinaisen toiminnan kulut koostuivat toimistosta, hallinnosta,
virkistysalueista ja toiminnan rahoitustuotoista/kuluista.
2.2.1 Toimisto
Henkilöstö
Yhdistyksen organisaatioon kuuluvat toiminnanjohtaja,
suunnittelupäällikkö, osapäiväinen huoltopäällikkö ja huoltomies.
Tukipalvelut
Yhdistys osti kopiointi-, postitus-, puhelinkeskus-, ATK-verkko- ja
kokous-tilapalvelut Uudenmaan liitolta. Kirjapito-, palkkahallinto- ja
maksu-liikennepalveluja yhdistys osti ulkopuoliselta kirjanpitoyhtiöltä.
Yhdistyksen toimitilat vuokrataan Uudenmaan liitolta. Toimisto muutti yhdessä
Uudenmaan liiton kanssa Länsi-Pasilaan tammikuussa. Omia työpaja/
varastotiloja yhdistyksellä on Espoon Yli-Takkulassa, Porvoossa ja Inkoon
Kopparnäsissä.
Yhteistyö
Virkistysalueyhdistykset lähettivät ympäristöministeriölle yhdessä
laatimansa selvityksen virkistysaluehankinnoista ja ehdotuksen, että
ministeriö jatkossakin tukisi ylikunnallisia virkistysaluehankintoja.
Vuoden aikana toiminnanjohtaja on vieraillut seitsemän kunnan tilaisuuksissa
ja useassa järjestöjen järjestämässä info- ja keskustelutilaisuudessa.
Muu toiminta
Vuoden aikana tehtiin selvitys virkistysalueiden valvonnasta ja
huollosta sekä hyväksyttiin yhdistyksen viestintästrategia ja
aluehankintastrategia.
4
Palkat sivukuluineen
Muut henkilöstökulut
Toimistokulut
TA 2011 TP 2011
251 600 € 233 020 €
46 000 €
48 807 €
43 800 €
37 513 €
Toimiston kulut yhteensä
341 400 € 319 341 €
2.2.2 Hallinto
Valtuuskunta
Valtuuskunnassa on 36 kuntaedustajaa 19:sta jäsenkunnasta sekä viisi
tukijäsenedustajaa. Valtuuskunta kokoontui sääntöjen mukaan kaksi
kertaa vuoden aikana. Kaksi valtuuskunnan jäsentä ja kaksi
varajäsentä vaihtui vuoden aikana.
Hallitus
Hallituksessa on 16 varsinaista jäsentä sekä kaksi tukijäsenjärjestöjen
edustajaa. Valtuuskunnan kolmella puheenjohtajalla on myös
läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa. Hallitus kokoontui kuusi
kertaa vuoden aikana. Hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja
vaihtui vuoden aikana.
Hallitus vieraili kesäretkellään 18.8 Hämeen luontokeskuksessa sekä
Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistoissa. Matkan aikana käytiin
myös tutustumassa Onkimaanjärven ja Yli-Takkulan virkistysalueisiin.
Hallituksen työvaliokunta, johon kuuluu hallituksen kolme
puheenjohtajaa, yksi muu hallituksen jäsen sekä valtuuskunnan
puheenjohtaja, on kokoontunut vuoden aikana kuusi kertaa.
Hallinnon kulut
TA 2011
48 400 €
TP 2011
32 339 €
2.2.3 Virkistysalueet
Yhdistys hallinnoi tällä hetkellä 36 virkistysaluetta, joista yhdistyksen
omistuksessa on 31. Näiden yhteispinta-ala on 1252 ha. Lisäksi
yhdistys omistaa n. 1270 hehtaaria omaa vesialuetta ja on
enemmistöosakkaana vesialueissa, joiden yhteispinta-ala on n.4250
hehtaaria. Yhdistyksen hallinnassa olevista alueista viisi on vuokraalueita (Sarvikallio Tuusulassa, Kajsas Raaseporissa, osa
Porkkalanniemeä sekä Järvö Kirkkonummella ja Stora Fagerö
Inkoossa). Vuokra-alueiden pinta-ala on 130 ha.
Yhdistyksen alueita valvotaan ja hoidetaan tehokkaimmin kesäkautena.
Joillakin kohteilla on kävijöitä ympäri vuoden ja tiet sekä
pysäköintipaikat pidetään aurattuina (mm. Porkkala, Kopparnäs,
Störsvik, Varlaxudden ja Yli-Takkula).
Alueiden huoltojärjestelyt ja hoitotyöt
Päävastuu yhdistyksen alueiden huolto- ja kunnossapitotehtävien
järjestämisestä ja toteuttamisesta on huoltopäälliköllä. Hänellä on ollut
5
apunaan huoltomies, sekä kesäkuukausina yksi apuhenkilö.
Yhdistyksen oma huoltoryhmä on hoitanut myös viiden alueen
juoksevan kunnossapidon sekä valvoo myös jatkuvan huollon ja
valvonnan ulkopuolella olevat alueet.
Yhdistyksellä on ollut viiden kuukauden kesäkaudeksi neljä paikallista
henkilöä töissä alueiden valvojina/huoltajina.
Omien teiden ja pysäköintialueiden kesä- ja talvikunnossapito on
hoidettu ulkopuolisten paikallisten urakoitsijoiden toimesta. Alueiden
jätehuolto on myös muutamalla manneralueella järjestetty pääosin
kunnallisen järjestetyn jätehuollon puitteissa. Yhdistys valistaa
roskattomaan retkeilyyn ja on poistanut jäteastioita eri kohteista.
Kaikilla alueilla ei ole jäteastioita koskaan ollutkaan.
Alueiden metsänhoidon ja muun luonnonhoidon työt toteutetaan
suunnittelupäällikön johdolla pääosin ostopalveluina.
Yhdistyksellä on sopimus alueita kiertävän luontohuoltoyrittäjän
kanssa. Hän on vastannut 11 alueen, mm. Porkkalan yhteishoitoalueen
valvonnasta ja huollosta.
Byxholmenin valvonta ja huolto on ostettu metsäalan yrittäjältä.
Pirttisaaren huollosta ja valvonnasta tehtiin sopimus saaressa kesäisin
asuvan yrittäjän kanssa. Kopparnäsin alueen ympärivuotisesta
huollosta ja valvonnasta on vastannut alueella asuva kalastaja.
Pellingin saariston neljä aluetta hoitaa paikallinen yrittäjä. Loviisan
Lillfjärdenin kolmea saarikohdekokonaisuutta hoitaa paikallinen
kalastaja.
Gölisnäsin alue Inkoossa, jossa on mm. kaksi saunaa ja neljä
majoitusrakennusta, hoitaa sopimuksen perusteella Hyvinkään
Pursiseura. Pursiseura vastaa alueen valvonnasta, huollosta ja myös
rakennusten, laitureiden ja rakenteiden vuosikunnossapidosta sekä
tilojen vuokraamisesta ja saunavuorojen varaamisesta. Sopimus
päätettiin jatkaa vuoteen 2016 asti. Inkoon Stora Fagerön hoidosta
vastaa paikallinen saaristolaisasukas.
Helsingin edustan kahden saaren hoidossa ja valvonnassa ovat jo
usean vuoden ajan avustaneet muutamat paikalliset talkoolaiset.
Porkkalan alueella yhdistys on hoitanut sopimuksen perusteella oman
alueensa lisäksi myös Kirkkonummen kunnan ja Vantaan kaupungin
omistamia virkistysalueita sekä Nurmijärven kunnan ulkoilumajaa
saunoineen.
Alueilla suoritetut kunnostustoimenpiteet
Uusia ja vanhoja alueita ja rakennuksia on kunnostettu vuoden aikana.
Maastossa sijaitsevien infotaulujen päivittämistä on jatkettu. Seuraavilla
yhdistyksen alueilla on tehty merkittävämpiä korjaus- ja kunnostustöitä:

Brokholmenissa (Porvoo) korjattiin käyntilaituria ja asennettiin uudet
kiinnityspollarit
6

Varlaxuddenilla (Porvoo) maalattiin grillikatos sekä vaihdettiin katoksen
grilli,

Stornäsuddenilla (Porvoo) uusittiin grillipaikan grillipenkki

Pirttisaareen (Porvoo) on rakennettu uusi grillikatos, avogrillipaikka,
katettu yksi ilmatorjuntabunkkeri, purettu vanha yhteyslaituri sekä valettu 7
uutta tukiarkkua vanhojen laituriarkkujen päälle. Korjattu ja pidennetty
laituri valmistuu keväällä 2012.

Stora Brändössä (Kirkkonummi) on korjattu laiturin käyntisilta sekä
vaihdettu laiturin rannanpuoleiset kiinnityskettingit,

Porkkalan (Kirkkonummi) yhteishoitoalueella on uusittu kahden
grillikatoksen avogrillit, rakennettu huoltotie keskimmäiselle grillikatokselle
sekä aloitettu niemen kärjelle johtavan huoltopolun peruskorjaustyöt (yli
puolet tehty).

Störsvikin (Siuntio) alueella on rakennettu vessa sekä asennettu
opastaulu pysäköintialueen viereen Kolavikenissä. Pysäköintialue otettiin
käyttöön keväällä, kun yksityistien puomi siirrettiin P-alueen eteläpuolelle.

Kopparnäsissa (Inkoo) vuokratun huoltohallin ovi on korotettu, jotta iso
huoltovene mahtuu sisään talvisäilytykseen. Halsön sataman merimerkit
on uusittu ja poijukettingit on tarkistettu ja osa uusittu. Alueella tehtiin myös
merkittäviä metsänhoito- ja luonnonhoitotöitä.

Gölisnäsin (Inkoo) alueella on ison talon katto maalattu sekä saunan
sisäkatto ja savupiippu korjattu,

Lövön (Raasepori) pysäköintialueelle on asennettu opastaulu.

Byxholmenin (Raasepori) kiinnityspoijujen kaikki kettingit on vaihdettu.

Lappohjanrannan (Raasepori) alueella on tehty metsänhoitotöitä.

Yli-Takkulan (Espoo) asuinrakennuksen toinen asunto peruskorjattiin
asumiskuntoon, mm rakentamalla suihkunurkkaus, uusimalla
keittiökalusteet ja keittiön lattia osittain sekä uusimalla viemärit ja
jätevedenpuhdistamo.
Selvitykset ja suunnittelu
Tehtiin selvitys alueiden valvonnasta ja huollosta sekä tähän liittyvistä
kustannuksista. Alueiden hallinnointia, kunnossapitoa, huoltoa ja
käyttöä palveleva paikkatietojärjestelmän hankintaprosessi
käynnistettiin.
Störsvikin hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen jatkui
Metsähallituksen luontopalvelujen yksikön toimesta rinnan Störsvikin
valtionmaan ennallistamissuunnittelun kanssa.
Piilolammin luonnonhoitosuunnitelma päivitettiin. Korpuddenin
aiemmin laaditun luonnonhoitosuunnitelman sekä luontoselvityksen
päivitys käynnistettiin uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa varten.
7
Viestintä
Kotisivujen kehittämistä on jatkettu ja uusitun ilmeen kotisivut voidaan
ottaa käyttöön helmikuussa 2012. Samalla toteutetaan tavoitteena ollut
e-kirjeen lähettäminen kunnille.
Vuoden aikana otettiin käyttöön koko yhdistyksen Facebooksivu sekä
Kopparnäs-Störsvikin alueelle oma sivu.
Yhdistyksen toiminta on ollut laajasti esillä lehdistössä. Erityisesti
Loviisassa sijaitsevan Myllyjärven neuvottelut ja hankintapäätös ovat
herättäneet kiinnostusta.
Yhdistys on ollut mukana matka- ja venemessuilla sekä
metsämessuilla pääkaupunkiseudun kuntien omistamien luonto- ja
virkistysalueiden yhteisesittelyssä.
Kunnostus, ylläpito, siivous
Sähkö, polttoaineet
Ostetut palvelut
Luonnonhoito
Vakuutukset, verot, tiemaksut ym
Vuokrat
Viestintä
Poistot
Virkistysalueiden kulut
TA 2011
99 000 €
37 000 €
41 000 €
20 000 €
28 000 €
13 000 €
20 000 €
52 000 €
TP 2011
91 804 €
32 004 €
55 456 €
42 870 €
28 322 €
15 089 €
16 484 €
54 160 €
339 000 € 363 445 €
2.2.4 Sijoitus- ja rahoitustoiminta
Alhaisesta korkotasosta huolimatta korkotuotot olivat budjetoitua isommat,
koska vuoden aikana ei tehty maakauppoja.
Sijoitus- ja rahoitustoiminta
TA 2011
7 500 €
TP 2011
14 057 €
2.2.5 Tilikauden tulos
Tilikaudelle oli budjetoitu 0-tulos, mutta vuoden tulos oli selvästi
ylijäämäinen. Ylijäämä siirrettiin valtuuskunnan päätöksellä omaa
pääomaa vahvistamaan.
Tilikauden tulos
TA 2011
2290 €
TP 2011
61 428,93 €
3 INVESTOINNIT
3.1 Investointimaksu
Investointimaksu korotettiin 2010 syyskokouksen päätöksen mukaan 0,04
€/asukas, ja se oli 0,18€/asukas.
8
3.2 Alueiden hankinta ja myynti
Hallitus teki marraskuussa päätöksen 103 hehtaarin (90 ha maa-aluet ta ja 13
ha vesialuetta) Myllyjärven alueen hankinnasta. Kauppakirjan allekirjoitus siirtyi
kuitenkin vuoden 2012 tammikuuhun, joten vuoden aikana ei käytetty
maahankintarahaa.
Kopparnäsissä oleva vuokratontti myytiin vuokrasopimuksen mukaisesti
vuokralaisille. Kauppahinta oli 235 000 €, ja kaupasta tullut myyntivoitto 228
818 € siirrettiin yhdistyksen sääntöjen mukaisesti maahankintarahastoon.
Maahankintoihin varattiin talousarviossa 150 000 €. Rahan käyttö siirtyi
vuoteen 2012.
3.3 Rakenteelliset investoinnit alueille
Pirttisaaren Lerviksuddenin virkistysalueelle rakennettiin aluetta varten erikseen
suunniteltu keittokatos ja laiturirantaan tulipaikka sekä katettiin yksi avonainen
bunkkeri. Svartvikenin laiturirannan infotaulu saatiin Metsähallitukselta.
Yhdistyksen valtiolta lunastaman Svartvikenin laiturin korjaus aloitettiin.
Espoon Yli-Takkulan väentuvan toinen asunto peruskorjattiin rakentamalla
asuntoon uusi suihkuhuone, uusittiin keittiön kaapistot, koneet, tiskipöytä ja
viemäröinti sekä parannettiin rakennuksen jäteveden käsittelyä vastaamaan
uusia vaatimuksia. Vuoden lopussa tehtiin vuokrasopimus uusien asukkaiden
kanssa.
Rakenteellisiin investointeihin oli varattu 120 000 €. Näihin investointeihin
käytettiin 85 978 €.
9
UUDENMAAN VIRKISTYSALUEYHDISTYS RY
FÖRENINGEN NYLANDS FRILUFTSOMRÅDEN RF
TOIMINTAKERTOMUKSEN LIITE
LIITE 1
2011
YHDISTYKSEN PÄÄTTÄVÄT ELIMET
1
Yleistä
Yhdistyksen korkein päättävä elin on yhdistyksen valtuuskunta. Valtuuskunta valitsee yhdistykselle hallituksen,
hallituksen asiantuntijajäsenet, hallituksen puheenjohtajat sekä yhdistyksen tilintarkastajat. Valtuuskunta hyväksyy
edellisen vuoden toimintakertomuksen, vahvistaa tilinpäätöksen sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä
hallituksen jäsenille ja asiamiehelle. Valtuuskunta vahvistaa seuraavan vuoden toimintasuunnitelman sekä sen
yhteydessä ohjeellisen 5 vuoden taloussuunnitelman, päättää jäseniltä perittävistä maksuista sekä hyväksyy
talousarvion. Valtuuskunta voi myös hyväksyä yhdistykselle työjärjestyksen.
Yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen asioita hoitaa hallitus. Hallitus päättää sääntöjen mukaan myös kiinteän ja
irtaimen omaisuuden hankinnasta, vuokraamisesta, vaihtamisesta, myymisestä ja kiinnittämisestä yhdistyslain
normaalisäännöistä poiketen.
2
Valtuuskunta
Kunnat valitsevat sääntöjen mukaisen määrän edustajia yhdistyksen valtuuskuntaan kunnallisvaalien jälkeen joka
neljäs vuosi. Valtuuskuntaan kuuluu 36 varsinaista jäsentä sekä yhtä monta varajäsentä 19 jäsenkunnasta. Lisäksi
tukijäsenillä on viisi jäsentä valtuuskunnassa.
Valtuuskunnan jäsenet ja varajäsenet toimintavuoden alussa:
Varsinainen jäsen:
Anne Knaster
Jari Virrankoski
Mirjami Vuori
Krister Sjöholm
Henrik Lundsten
Leila Eklund
Johanna Hautakorpi
Leena Niinimaa
Iiro Auterinen
Harri Kokko
Helena Parpala
Heimo Hakala
Jyrki Piirainen
Pirjo Tirronen
Salla Salo
Mikael Aspelin
Arja Rantanen
Hannu Virtanen
Ari Tiainen
Stefan Gustafsson
Ari-Pekka Rauttola
Leena Iso-Markku
Pertti Lohenoja
Jari Ahokas
Tittamaria Törmänen
Kimmo Kajaste
Per Högström
Bernhard Biström
Lasse Lindholm
Vesa Lepistö
Heikki Kaisla
Markku Manninen
Tuula Kourunen
Seppo Stark
Tero Kakko
Leena Korhonen
Varajäsen:
Espoo
Espoo
Espoo
Hanko
Helsinki
Helsinki
Helsinki
Helsinki
Helsinki
Hyvinkää
Hyvinkää
Inkoo
Järvenpää
Järvenpää
Karkkila
Kauniainen
Kerava
Kerava
Kirkkonummi
Kirkkonummi
Lohja
Lohja
Loviisa
Nurmijärvi
Nurmijärvi
Porvoo
Porvoo
Raasepori
Raasepori
Sipoo
Siuntio
Tuusula
Tuusula
Vantaa
Vantaa
Vantaa
Heikki Syrjänen
Pekka Vakkuri
Sirkka-Liisa Korkala
Sebastian Lindström
Anne Luukkonen
Petteri Äijö
Maaria Haikarainen
Maria Nyström
Olli Aalto
Jarmo Suominen
Maaret Rönkä
Harri Wikström
Marikki Eronen
Teuvo Toivikko
Timo Palenius
Pertti Eklund
Auli Lehikoinen
Sami Turpeinen
Marjokaisa Piironen
Ari Harinen
Teuvo Laine
Heikki Rouvinen
Vesa Peltoluhta
Pentti Kaartinen
Liisa Rantanen
Jessica Bremer
Matti Haapakoski
Sven Stenlund
Pe-Erik Holmberg
Kaj Kaiser
Karin Gottberg-Ek
Jesse Kinnunen
Satu Luukkanen
Väinö Pokki
Jonne Kunnas
Juha Menschakov
Espoo
Espoo
Espoo
Hanko
Helsinki
Helsinki
Helsinki
Helsinki
Helsinki
Hyvinkää
Hyvinkää
Inkoo
Järvenpää
Järvenpää
Karkkila
Kauniainen
Kerava
Kerava
Kirkkonummi
Kirkkonummi
Lohja
Lohja
Loviisa
Nurmijärvi
Nurmijärvi
Porvoo
Porvoo
Raasepori
Raasepori
Sipoo
Siuntio
Tuusula
Tuusula
Vantaa
Vantaa
Vantaa
Toimintavuoden aikana kunnat valitsivat seuraavat uudet jäsenet ja varajäsenet valtuuskuntaan:
Espoo valitsi Anne Knasterin tilalle Heikki Syrjäsen valtuuskunnan jäseneksi ja uudeksi varajäseneksi Taina Vilon.
Kerava päätti valita Sami Turpeisen tilalle Mauri Nissisen valtuuskunnan varajäseneksi.
10
Nurmijärvi päätti valita Jari Ahokkaan tilalle Pasi Miettisen valtuuskunnan jäseneksi.
Tukijäsenten edustajat:
Risto Sajaniemi
Seppo Seljavaara
Riitta Murto-Laitinen
Esa Lehtinen
Mika Asikainen
Espoon venekerhojen yhteenliittymä
Suomen Purjehdus ja Veneily
Uudenmaan liitto
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri
Suomen Latu
Valtuuskunnan puheenjohtajana on toiminut Leena Niinimaa, 1. varapuheenjohtajana Johanna Hautakorpi ja 2.
varapuheenjohtajana Henrik Lundsten.
3
Hallitus
Yhdistyksen hallitukseen kuuluvat 16 varsinaista jäsentä sekä kaksi puheoikeuden omaavaa tukijäsenten edustajaa.
Valtuuskunnan puheenjohtajilla on myös hallituksessa läsnäolo- ja puheoikeus.
Hallituksen jäsenet ja varajäsenet:
Varsinainen jäsen
Mika Airinen
Johanna Sydänmaa
Johanna Kalve
Antti Lanamäki
Sami Sailo
Jutta Poikolainen
Jukka Järvinen
Petri Koskinen
Arja Rantanen
Matti Haapakoski
Ville Stambej
Sini Alén
Tuula Palaste Eerola
Mikael Carlberg
Raili Peni
Maarit Rope
Tapio Ikävalko
Varajäsen
Espoo
Helsinki – 28.10.2011
Helsinki 28.10.2011Helsinki
Kirkkonummi
Hyvinkää
Helsinki
Vantaa
Kerava
Porvoo
Espoo
Vantaa
Helsinki
Inkoo
Hanko
Sipoo
Lohja
Bo Grönholm
Leo Reenpää
Espoo
Helsinki
Maija Ilmoniemi
Maria Paaso
Marilla Kortesalmi
Hannu Latva-Pietilä
Hannu Vikman
Helena Parpala
Seija Kannelsuo-Mäntynen
Aki Erkkilä
Taina Pikkupeura
Saara Ilkka
Kalle Holm
Irja Bergholm
Marjo Pihlström
Erkki Nissinen
Helsinki
Porvoo
Vantaa
Helsinki
Vantaa
Hyvinkää
Raasepori
Nurmijärvi
Kerava
Helsinki
Siuntio
Kirkkonummi
Espoo
Karkkila
Tukijäsenten edustajat hallituksessa:
Agneta Nylund
Uudenmaan liitto Oskari Orenius
Uudenmaan liitto
Mika Asikainen
Suomen latu
Kalevi Westersund Suomen Purjehdus ja Veneily
Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Mika Airinen, 1. varapuheenjohtajana Petri Koskinen ja 2.
varapuheenjohtajana Johanna Sydänmaa 28.10.2011 asti ja sen jälkeen Johanna Kalve.
4
Tilintarkastus
Yhdistyksellä on sääntöjen mukaan yksi tilintarkastaja sekä yksi varatilintarkastaja. Yhdistyksen tilintarkastusyhteisönä
toimii Oy Audiator Ab:n ja varsinaisena tilintarkastajana JHTT Leena Flinck sekä varatilintarkastajana JHTT Sari
Korento.
5
Säännöt, rekisteröinti, nimenkirjoitus
Valtuuskunta on 29.10.2008 hyväksynyt sääntömuutoksen, joka liittyy sisäisen hallinnon uudistukseen,
tilitarkastukseen ja toimialuemääritelmään. Muutos sekä uudet nimenkirjoittajat on rekisteröity 30.12.2009.
Sääntöjen mukaan yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä
yhdessä yhdistyksen toiminnanjohtajan kanssa. Hallitus voi määrätä yhdistyksen toimihenkilön kirjoittamaan yhdistyksen nimen
yksin pankki-, posti- ja muissa sellaisissa juoksevissa asioissa.
11
Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry
LIITE 2
YHDISTYKSEN VIRKISTYSALUEET JA VARUSTETASO
Henrik Wickström
24.1.2012
Tp=avotulipaikka, Gp=grillikatos, Ps=puusuoja, Jät=jäteastia, Inf=infotaulu, Wc=kompostivessa, Lai=laituri, Poj=kiinnityspoiju,
Hankintavuosi
1990
Alueen nimi
Kunta
Lillfjärden
Loviisa
1991
Piilolammi
Hyvinkää
Porkkalanniemi
Kirkkonummi
1991
1991
1992
Järvö
Kirkkonummi
Bockhamn
Loviisa
Ma-ala
ha
61,5
Vesiala
ha
30,0
Yht.vesi
ha
24,8
41,0
(160,0)
1,5
4,9
5,8
Stora Brändö
Kirkkonummi
Byxholmen
Raasepori
Norra Sandö
Porvoo
Pikku Leikosaari
Helsinki
Kalliosaari
Helsinki
Stornäsudden
Porvoo
Tallholmen
Raasepori
Lappvikstrand
Hanko
41,5
37,3
11,9
63,4
Brokholmen, Lilla
Brokholm.
Porvoo
Yli-Takkula
Espoo
12,6
153,5
32,5
80,0
1996
Onas
Porvoo
26,0
1035,5
1996
Palakoski
Vihti
Långösund
Raasepori
Långö
Raasepori
84,1
200,0
Lövö
Raasepori
Kolaholm
Raasepori
Helgträsk
(Fiskträsk)
Sipoo
Brokholmsvatten
Porvoo
Alueen nimi
Kunta
1992
1993
1993
1994
1994
1994
1994
1994
1995
1996
1996
1996
1996
1996
1996
1996
Hankintavuosi
6,0
93,2
1,1
4,9
2,6
on
1,2
30,0
58,0
181,0
9,8
1,2
62,2
2,7
30,7
9,9
4,0
1,0
246,7
Ma-ala
ha
Vesiala
ha
Yht.vesi
Ha
Aluetyyppi
Tp
Sisä- ja ulkosaaristoa. 3 isoa saarta ,3 3
pienempää sekä luotoja. Suojainen
laguuni.
Rajoittuu Piilolampeen
2
Ulkoilureitin levähdyspiste
Alue vuokrattu valtiolta. Yhteiskäy1
tössä Vantaan Kirkkonummen ja
(2)
Nurmijärven kanssa (suluissa
yhteistyökohteet)
Osa isommasta saaresta
Hankala rantautuminen
Saarikohde. Erinomainen luonnon- ja 2
yöpymissatama. Vuoden luonnonsatama vuonna 2009.
Saarikohde. Iso laituri. Huoltorasite
2
mantereella
Hyvin suosittu saarikohde, rajoittuu
2
kansallispuistoon.
Ulkosaarikohde, hienot
2
hiekkarannat.
Kallioinen saarikohde. Kevytlaituri.
4
½ huoltolaiturista manter.
Saarikohde
½ huoltolaiturista manter.
Niemenkärki, tieyhteys, pieni
1
pysäköintialue.
Koskematon saarikohde, suojaton
-
Gk
Ps
Jät
Inf
Wc
Lai
Poj
1
2
4
3
3
1
8
-
1
1
1
1
1
-
1
(5)
1
2
13)
1
(4)
3
(11
(1)
-
-
-
1
-
-
-
-
2
2
2
3
2
18
1
1
2
2
2
1
5
-
1
1
1
2
6
-
2
2
1
2
3
-
-
-
1
1
1
2
1
-
-
2
-
-
-
1
1
1
1
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
Yli 1 km hiekkarantaa. Suosittu uimaranta. Osa alueesta Natura 2000
aluetta.
Hiekka-kivikkorannat, suosittu
retkisaari. Laiturisyväys yli 5m (Rk)
-
-
-
1
3
2
-
-
1
-
1
2
1
2
1
-
Vanha maatila, 4 kunnost.
rakennusta. Portti kansallispuistoon
(Nuuksio). Yksi asunto ja pellot
vuokrattuja. Toinen asunto toimii
yhdistyksen aputoimistona
Saarikohde ulkosaaristossa. Hienot
rantakalliot. Alueeseen kuuluu myös
Rönnskärin luoto
Monimuotoinen metsäalue,
näköalakalliot, ls-purolaakso
Vanha maatila, ei rak.
niityt, liittyy Långöhön
Saarikohde, soutuvene
vuokrattavissa Sannäsuddin
kaupasta
Metsäalue, lähellä Kolaholmia.
Asfalttitie perille,
Kyläläisten uimaranta. Ranta
kunnostettu
Pysäköinti- ja lähtöalue Fiskträskille
-
-
-
-
1
2
-
-
-
-
1
1
1
-
1
-
-
-
-
1
1
-
-
-
-
-
-
1
1
-
-
1
-
1
1
2
1
-
-
-
-
-
-
1
-
-
-
-
-
-
1
1
1
-
-
-
-
-
-
1
1
-
-
Kalastusalue Brokholmin ja Sandön
ympärille
Aluetyyppi
Muuta
Valvonta/hoito
Jätekeräyskatos
Laituri uusittu 20
Warma/(PSS)
Kaupungin ulkoilureitit /R.Salo
Ympärivuotinen
käyttö.Talvikunn
ossapito/R.Salo
Käynti kerran
vuodessa / (oma
Kaksiosainen alu
Laiturit molemm
puolilla/Sundbäc
Lintutorni
/R.Salo
Sauna, kaivo
/Oldenburg
/Sundbäck
Pieni sauna/ei jä
/oma
Vajarakennus/ei
jätehuoltoa/oma
Ympärivuotinen
käyttö/oma
Paikallinen
retkikohde/Kivel
Kolme portaikko
rantaan/Österlu
Kaivo, yl.käyttö
Vanha lastausla
/Sundb
Navetta työpajan
varastona. Toim
Talvikunnossapit
/Salo/oma
Rantautuminen
vaikeahko kiviko
johtuen. /oma
Luontokohde, ei
palveluja/Salo
3 soutuvenettä
vuokrattavissa/S
Salmi matala,
eteläosa syvemp
/Salo/Kivelä
Ei palveluja. Pien
pysäköintialue
Pukukoppi perus
/Salo
Fiskträskin P-alu
/Särkelä
(-)
Tp
Gk
Ps
Jät
inf
Wc
Lai
Poj
12
Valvonta/hoito
1997
Fiskträsk
Sipoo
1997
Sandskatan
Porvoo
Sarvikallio
Tuusula
1997
18,1
0,6
36,0
1998
Sandviken.
Raasepori
21,7
1999
Stora Fagerö
Inkoo
32,0
1999
Onkimaanjärvi
Karkkila
29,9
2000
Läduvik
Kirkkonummi
3,1
2000
Gölisnäs
Inkoo
2000
Högholmsören
Sipoo
Kajsas
Raasepori
2001
11,6
2,3
353
300
3
3,8
650
16,7
Rajoittuu Fiskträsk ja Abborträsk
järviin. Heikko ranta. Järvi hieno.
Yhteydet kansallispuiston ulkoilureitteihin.
-
-
-
-
-
-
-
-
Levähdyspiste,
pöytä/penkki.
Huoltotie on. /Sä
Luoto Sandön edustalla.
-
-
-
-
-
-
-
-
Ks. Norra Sandö
Rajoittuu Tuusulanjärveen
Näköalakallio, Lintualue
Vuokra-alue.
Hienot hiekkarantapoukamat.
Kunnostettu talo ja sauna.
Rakennukset ja tontti on vuokrattu.
Kaikki rannat yleisessä käytössä.
Saaren pohjoisosa. Hienot
hiekkarannat. Alue on vuokrattu
Inkoon srk:lta.
Onkimaanjärven ranta +
pikkulammen rantaa (Rk)
-
-
-
1
1
1
-
-
Huoltotie alueell
/Salo
-
-
-
1
1
1
1
( 3)
Laitumet vuokra
lammaslaidunalu
eeksi (Nurmi)./Ö
2
1
1
1
1
1
1
4
1
-
1
1
1
1
-
-
Kuuluu Porkkalan yhteishoitoalueeseen. Vuokralla Nurmijärveltä.
Vuokramökki ja sauna Nurmijärven
käytössä
Hyvä suojainen satama. 2 saunaa, 3
mökkiä, 2 aittaa. Tilat vuokrataan.
Saunat yleisessä käytössä.
Rakennukset hyvässä kunnossa.
1
2
1
4
1
4
(1)
-
2
2
1
1
4
4
20
Kolme pientä saarta Sipoon selällä.
Kaksi puutonta luotoa
Rajoittuu Kajsajärveen ja
Mäkiniittuun keskellä Pohjan laajaa
metsäaluetta.
Saari lähellä Brokholmia. Suojainen
luonnonsatama.
-
-
-
-
-
-
-
-
Järeä betonilaitu
Vaikeat olosuht.
/T.Vikström
Laavu. Osana Ilv
reitistä Liesjärve
/Salo
Käynti niemenkä
jelle alueen kaut
Mökin+saunan h
/Salo
Huoltosopimus
Hyvinkään pursiseuran kanssa
Talvella suljettu.
/HYPS
Ei palveluja/(om
-
-
-
-
1
1
-
-
Pitkospuut ranta
pitkin Mäkiniittu
1
-
1
1
1
1
3
Luonnonkaunis avomerelle avautuva
kallio-kivikkoranta. Ympärivuotinen
käyttö ja huolto.
1
1
1
1
1
1
-
-
Hyvin toimiva
satamapaikka
/Sundbäck
Rajoittuu sotilas
alueeseen.
Talvihuolto/oma
/Salo
2001
Bredholmen
Porvoo
13,4
2002
Varlaxudden
Porvoo
12,0
2002
Strandtorp
Sipoo
13,3
Rajoittuu Fiskträskiin (50m).
Metsäalue
-
-
-
-
-
-
-
-
Hankittu vaihtokohteeksi. /(-)
2002
Korpudden
Raasepori
27,6
2
1
1
-
1
1
-
-
Levähdyspaikka,
näköalapaikka/S
2003
Kopparnäs
Inkoo
516,0
5
6
7
4
10
3
(4)
8
Kievari vuokrattu
yrittäjälle. Venehuoltohalli. Rajo
Mh:n hallitsema
linnustonsuojelu
alueeseen.
/Berglund/oma
2006
Pirttisaari
Porvoo
17,5
1
2
-
1
2
1
(12)
Laiturin viimeiste
keväällä 2012./ Ö
skärgården Ab/
T.Mamberg
2008
Åkerdal
Sipoo
6,2
Rajoittuu Lohjanjärveen. Alueeseen
kuuluu kolme pikkusaarta.
Luonnonsuojelualue.
Laaja ja monipuolinen alue, johon
kuuluu 14 saarta tai saarien osia.
Rantaviiva n. 10 km mantereella ja n.
5 km saarissa. Alueella on
Kestikievari, vesi- ja viemärilaitos, 2
varastoa, sauna/huoltorakennus,
yhteys- ja saarilaiturit ym. Omia teitä
n. 5 km.
Ulkosaaristokohde. Kaksiosainen.
Rajoittuu metsähallituksen
alueeseen. Alueet yhteiskäytössä.
Rannikkotykit, tutkatorni, hienot
ulkosaaristomaisemat ym)
Metsäalue Helgträskin ja Fiskträskin
välissä.
Yhteensä
1383,0
80
182
1275,1
1705
4246,9
1
Ei suunniteltu vie
/huoltoa ei ole
32
18
29
39
44
61
18
(89)
76
13
Uudenmaan virkistysalueyhdistys
Liite 3
STRATEGIARAPORTTI VUODELTA 2011
Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen strategia 2020 hyväksyttiin valtuuskunnan syyskokouksessa 2010.
Strategiassa on sen seurannasta todettu seuraavaa:
”Strategian toteutusta seurataan jatkuvasti. Siihen liittyvien tavoitteiden toteuttamista ja seurantaa varten kehitetään
erityyppisiä hallinnointi- ja seurantajärjestelmiä. Strategian toteutuksesta raportoidaan valtuuskunnalle ja
jäsenkunnille vuosittain toimintakertomuksessa. Strategiaa päivitetään valtuustokauden alussa ja muuten
tarvittaessa.”
Strategian tavoitteet on sisällöllisesti jaettu seitsemään alla mainittuun osioon, joissa on yhteensä 44 tavoitetta.
1. Organisaatio
Tavoitteet:

Toimintaa jatketaan yhdistyspohjalta rakenteita ja toimintatapoja jatkuvasti kehittäen.
 Pieni, jatkuvasti uutta oppiva asiantuntijaorganisaatio, jota täydennetään
sesonkityöntekijöillä ja ostopalveluilla.
 Kaikki toiminta-alueen kunnat ovat liittyneet yhdistykseen 2020 mennessä Ilmeisesti
liittyvät lähinnä kuntaliitosten kautta.
2. Alueiden määrä ja sijainti
Tavoitteet:
 Alueita hankitaan seudun väestönkasvun synnyttämän tarpeen takia lisää. Vuonna 2020
alueiden määrä on yli 40 ja niiden yhteenlaskettu maapinta-ala on n. 2000 ha.
 Ensisijainen tavoite on laajentaa nykyisiä alueita siellä missä se on mahdollista. Tämä
voidaan toteuttaa myös yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa esim. alueita
vaihtamalla.
 Lisätään alueiden kattavuutta ja niiden saavutettavuutta hankkimalla uusia alueita
itäiseltä Uudeltamaalta, Lohjan seudulta ja saaristosta. On käyty keskusteluja
useamman alueen hankinnasta sekä Itäisellä Uudellamaalla että Lohjan seudulla.
Neuvottelut johtivat hallituksen päätökseen Myllyjärven alueen hankinnasta
marraskuussa 2011.

Tehdään uusien alueiden hankintastrategia, josta informoidaan jäsenkuntia.
Hankintastrategia hyväksyttiin hallituksessa marraskuussa 2011, jonka jälkeen se
lähetettiin jäsenkunnille tiedoksi.
3. Talous
Tavoitteet:
 Organisaatio pidetään pienenä ja joustavana.

Talouden suunnittelu ja seuranta on tehokasta. Talousarvion seuranta parannetaan
jatkuvasti.

Toiminnan laatu ja kustannustehokkuus on paras alan toimijoiden keskuudessa.

Toimitaan yhdessä ympäristöministeriön kanssa valtion rahoituksen turvaamiseksi
jatkossakin. Virkistysalueyhdistykset tekivät yhdessä selvityksen tähänastisista
virkistysaluehankinnoista ja ehdottivat, että ympäristöministeriö jatkossakin tukisi
ylikunnallisia virkistysaluehankintoja.

Muut rahoituslähteet sekä mahdolliset käyttömaksut selvitetään.
14
4. Alueiden hoidon ja käytön suunnittelu
Tavoitteet:

Hoidon ja käytön suunnittelulla ja ammattitaitoisella hoidon toteutuksella varmistetaan
laadukkaan virkistysalueiden luontoympäristön säilyminen ja kehittyminen.

Useisiin virkistysalueisiin kuuluu eri tasoisesti hoidettua talousmetsää; hoidossa
panostetaan luonto- ja virkistyskäyttöarvon parantamiseen. Vuoden 2011 aikana tehtiin
merkittäviä luonnonhoitotoimenpiteitä Lappohjanrannan ja Kopparnäsin virkistysalueilla.





Lisätään paikallisten asukkaiden ja sidosryhmien vuorovaikutusta; laajuus määritellään
aluekohtaisesti.
Alueiden käyttöä ja käyttäjätyytyväisyyttä seurataan kävijätutkimuksilla, -kyselyillä ja –
laskennoilla.
Kävijälaskentoja on käytössä tällä hetkellä Fiskträskin polulla ja Gölisnäsin
virkistysalueella. Vieraskirjat antavat myös jonkinlaisen osviitan kävijöiden määrästä.
Otetaan suunnittelussa huomioon erityyppiset, erityisesti paikalliset käyttäjäryhmät ja
heidän tarpeensa.
Jatketaan ja kehitetään yhteistyötä Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen kanssa
virkistysalueiden suunnittelussa ja toteutuksessa.
Perustetaan alueiden hallinnointia palveleva tietojärjestelmä. Paikkatietojärjestelmän
hankinnan esiselvitys käynnistyi vuoden 2011 lopussa.
5. Varuste- ja palvelutaso
Tavoitteet:
 Tulipaikkoja ja keittokatoksia rakennetaan alueille lisää ja varmistetaan puuhuolto.
Vuoden aikana on rakennettu keittokatos ja tulipaikka Pirttisaareen. Puuhuollossa on
osittain siirrytty klapien käyttöön.
 Materiaaleissa suositaan ympäristöystävällisiä ratkaisuja.
 Alueille tehdään merkittyjä polkuja ja reittejä.
 Kerrotaan alueiden luonnosta ja historiasta sekä paikan päällä että verkossa.
 Ainoastaan isoissa mannerkohteissa ylläpidetään jätehuoltoa.
 Rakentamisessa jatketaan ja korostetaan omaa ilmettä, laatua ja käytettävyyttä.
Pirttisaaren keittokatos on toteutettu samoja piirteitä käyttäen kuten joissakin
aikaisemmissa keittokatoksissa.
 Laaditaan alueluokitukseen perustuva laatujärjestelmä.
 Parannetaan mahdollisuuksia alueiden ympärivuotiseen käyttöön.
 Alueiden saavutettavuutta kehitetään. 2011 avattu Pirttisaaren virkistysalueelle ja
äskettäin hankitulle Myllyjärven alueelle pääsee suhteellisen helposti julkisilla
kulkuneuvoilla.
6. Yhteistyö
Tavoitteet:
 Yhteistyötä valtion kanssa alueiden hankinnassa jatketaan.
Virkistysalueyhdistykset laativat yhdessä ympäristöministeriölle selvityksen tähänastisista
aluehankinnoista ja esitys valtion rahoituksen jatkumisesta
 Tehostetaan yhteistyötä kuntien ja Metsähallituksen kanssa alueiden suunnittelussa,
ylläpidossa ja huollossa.
 Yhdistyksellä on valmiuksia neuvotella kuntien kanssa yhteistyöstä alueiden hankinnassa
ja huollossa.
 Osallistutaan omalta osalta virkistysreittien jatkuvuuden turvaamisessa kuntarajojen yli.
 Kehitetään yhteistyötä järjestöjen ja paikallisten asukkaiden kanssa alueiden huollossa ja
ylläpidossa, luontovalistuksessa sekä palvelujen tarjonnassa. Pirttisaaren valvonnasta ja
huollosta on tehty sopimus paikallisen kesäasukkaan yhtiön kanssa.
 Tiivistetään tiedonvaihtoa ja yhteistyötä muiden virkistysalueyhdistysten kanssa.
Katso edellä.
15

Yhdistyksen edustajat vierailevat jokaisessa jäsenkunnassa vähintään joka toinen vuosi.
7. Viestintä
Tavoitteet:
 Viestitään aktiivisesti ja vuorovaikutteisesti yhdistyksen toiminnasta kotisivuilla,
sosiaalisessa mediassa ja joukkoviestimissä.
Facebook-viestintä aloitettiin vuoden aikana.
 Kotisivujen sisältöä ja käytettävyyttä kehitetään.
Kehittämistyö aloitettiin vuoden aikana.
 Julkaistaan päivitetty esite pääsääntöisesti joka toinen vuosi.

Tehdään viestintäyhteistyötä kuntien virkistysalueista vastaavien toimijoiden kanssa.
 Yhteydenpitoa jäsenkuntiin ja muihin yhteistyötahoihin lisätään ja säännöllistetään.
 Toimintastrategiaan liittyen hyväksytään erillinen viestintästrategia.
Viestintästrategia hyväksyttiin hallituksessa keväällä 2011.
 Yhdistyksen virkistysalueiden huolellinen suunnittelu, hyvä hoitotaso ja laadukkaasti
toteutetut palvelurakenteet viestittävät käyttäjille, että heitä arvostetaan, mikä vuorostaan
kohottaa kävijöiden vastuuntuntoa palvelujen käyttäjinä.
 Yhdistys noudattaa toiminnassaan julkisuuslain periaatteita. On noudatettu