1 M ÄÄNESTÄ KIELIVAPAUS! Eduskuntatalon edessä järjestetään MIELENOSOITUS 31.3. klo 15–17 Tule kannattamaan kielivapautta ja pakkoruotsin poistamista. Kuljetukset Turusta! Lähtö kello 12.00 Lähtö kello 13.10 Lähtö kello 14.10 Tulo kello 14.50 Kuljetukset Jyväskylästä! Lisätietoja: vapaakielivalinta.fi & suomalaisuudenliitto.fi Turun kauppatori, Ortodoksikirkon edestä Lähto kello 10.30 Jyväskylä, tilausajolaituri Harjukatu Salo, ABC-Piihovi (Ruoksmäentie 1, Salo) Lähtö kello 11.20 Jämsä, linja-autoasema Lohja, ABC-Lohja (Hossanmäentie 1, Lohja) Lähtö kello 13.30 Lahti, linja-autoasema, tilausajolaituri Tulo kello 14.45 Helsinki, Museokatu tai Elielinaukio (eduskunta- Helsinki, Museokatu tai Elielinaukio (edus- talon läheisyydessä) kuntatalon läheisyydessä) Paluu kello 17.15 päinvastaista reittiä. Paluu kello 17.15 päinvastaista reittiä. Sitovat ilmottautumiset: Pauli Lehtinen 045-344 9114 Sitovat ilmottautumiset: Jari Helispuro puh. 046-5577 937 [email protected] [email protected] Kuljetukset Imatralta! Kuljetukset Tampereelta! Lähtö kello 10.50 Lähtö kello 11.25 Lähtö kello 12.50 Tulo kello 14.45 Imatran keskusliikenneasema, tilausajoLähtö kello 12.00 Tampere, vanha kirkko pysäkki Lähtö kello 12.35 Valkeakoski, linja-autoasema Lappeenrannan matkakeskus, tilausajoLähtö kello 13.15 Hämeenlinna, Wetterhoffin pysäkki (linja- pysäkki autoaseman vieressä) Karhulan linja-autoasema, tilausajopysäkki Lähtö kello 13.35 Riihimäki, ABC-Riihimäki (Kinturintie 2) Helsinki Elielinaukio (eduskuntatalon lä- Lähtö kello 13.55 Hyvinkää, ABC-Hyvinkää (Peltokuumo- heisyydessä) lantie 2) Paluu kello 17.15 päinvastaista reittiä. Tulo kello 14.45 Helsinki, Elielinaukio Sitovat ilmottautumiset: Hannu Koho puh. 0400-623 711 Paluu kello 17.15 päinvastaista reittiä. [email protected] Sitovat ilmottautumiset: Ilmari Rostila puh.040-522 9301 [email protected] 105 VUOTTA SUOMALAISUUDEN PUOLESTA 2 Pääkirjoitus Vaaleissa ratkaistaan pakkoruotsin tulevaisuus T V ämä lehti on vaalinumero. Eduskuntavaalit järjestetään 17.4. ja Suomalaisuuden Liitossa seurataan lopputulosta äärimmäisen tarkasti. On tärkeää, että jokainen jäsenemme käy uurnilla antamassa kannatuksensa hyväksi katsomalleen, isänmaalliselle ehdokkaalle. Jos sopivan ehdokkaan löytäminen on hankalaa, niin tässä lehdessä on eri puolueiden pakkoruotsia vastustavien ehdokkaiden vaali-ilmoituksia, joihin kannattaa tutustua. aalien alla järjestettävä mielenosoitus on äärimmäisen tärkeä koko Suomen kielipoliittiselle tulevaisuudelle. Kun minulle vastaisuudessa valitetaan pakkoruotsista, aion ensimmäisenä Sampo Terho kysyä: Olitko mukana eduskuntatalon edessä 31.3.2011? Jos emme uomalaisuuden Liitto on aina ollut ja säilyy puoluepoliittisesti nyt viitsi nähdä edes tämän vertaa vaivaa, on turha valittaa, jollei sitoutumattomana, mutta meillä on tietysti omat toiveemme ja pakkoruotsia tulevallakaan vaalikaudella lopeteta. tavoitteemme vaalien suhteen. Erityisesti pyrimme vaikuttamaan siihen, että tulevaan eduskuntaan pääsisi mahdollisimman paljon kieaikalle tulee poliitikkoja selittämään puolueidensa kantoja paklivapauden kannattajia. koruotsiin. Tietysti myös media kutsutaan. Annetaan äänemme kuulua! On meidän vastuullamme pitää huolta, ettei vaalikeskusteämän tavoitteen saavuttamiseksi liitto toteuttaa pari viikkoa lussa kielipolitiikka jälleen hautaudu muiden kysymysten alle. ennen vaaleja yhden suurimmista voimainponnistuksistamme ähdään siis eduskuntatalon edessä! vuosiin: 31.3. järjestetään eduskuntatalon edessä mielenosoitus teemalla ”Äänestä kielivapaus!”. S P T N N yt on jokaisen kynnelle kykenevän Suomalaisuuden Liiton jäsenen aika toimia – nyt tai ei koskaan. Tule paikalle! Kerro tapahtumasta myös tutuillesi ja tuo heidätkin mukanasi. Mielenosoitukseen on järjestetty jopa ilmainen bussikuljetus eri puolilta Suomea, jotta jokainen kieliaktivisti voi osallistua. Lisätietoa löytyy tästä lehdestä, kotisivuiltamme ja tarvittaessa voit myös soittaa toimistoomme. jk. Tästä lehdestä löytyy vaaliteemamme mukaisesti myös useita toimitukselle lähetettyjä kirjoituksia pakkoruotsista. Samoin huomiota kannattaa kiinnittää ilmoitukseen, jossa kerrotaan Suomalaisuuden Liiton uudesta paikallisyhdistyksestä Turussa. Ota yhteyttä toimistoomme, jos itsekin haluat perustaa paikallisyhdistyksen omalle paikkakunnallesi! Sampo Terho Puheenjohtaja Sameli Suora Kolmas tasavalta Lähestyvistä vaaleista on ennakoitu järisyttävimpiä sitten vuoden 1945, jolloin kommunistit rynnistivät Arkadianmäelle ja Suomen toinen tasavalta alkoi. Toisen maailmansodan jälkeen laitavasemmistolainen Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (Skdl) nappasi heti 49 paikkaa. Saalis oli yhtä paljon kuin maalaisliitolla ja vain yksi vähemmän kuin sosiaalidemokraateilla. Kokoomus jäi 1945 neljänneksi 28 paikalla. Perussuomalaisten vaalimenestyksestä enteillään lähes samanlaista vallankumousta. Alkaa olla paikallaan puhua 2010-luvun kolmannesta tasavallasta, sillä niin moni asia muuttuu lähivuosina. Rakenteet eivät rysky vain politiikassa. Maan menosta ja ”persujen” populismista pelästyneille voi sanoa lohdutuksena, että puhe on kolmannesta tasavallasta, ei sentään kolmannesta valtakunnasta, vaikka Soinin väki vaalit voittaisikin. Isoimpana murheenkryyninä on ikääntyvä väestö. Ei ole helppo kysymys, millä saadaan luotua riittävästi työtä ja verotuloja, jotta maa pysyy yhtä vauraana kuin se nyt on. Sortuvan ikäpyramidin kylkeen voi lisätä vielä perinteisten teollisuudenalojen ahdingon. Puujalat ovat huojuneet ja Nokiaan nojanneen Suomen täytyy keksiä itsensä uudelleen. Herkkähipiäisimmät ovat ehtineet luonnehtia perussuomalaisten vaaliohjelmaa jopa natsistiseksi. Närkästystä on herättänyt etenkin ohjelman kulttuuriosuus, jossa on nähty kaikuja totalitaarisista komentotalouksista. Pelkokerrointa kannattaa suosiolla madaltaa vihreissä yrttimajoissa, sillä pakkovaltaisilla ajatuksilla on Suomessa samat mahdollisuudet kuin lumipallolla savusaunan lauteilla. Se poliitikko, joka tätä ei ole ymmärtänyt, voi varautua lyhyeen uraan kansan palveluksessa. Suomalaisuuden Liitossa perussuomalaisia on runsaasti. Tätä ehti ministeri Jaakko Numminen jo murehtiakin keskustan Suomenmaalehdessä joulukuussa 2010. Numminen on oikeassa siinä, että perussuomalaisia ei aktiivisuudesta voi tuomita. Perussuomalaiset ovat selvästi ottaneet suomalaisuuden, oman kielen ja kulttuurin keskeiseksi osaksi puoluettaan. Herää kysymys, eikö näin saisi tehdä? Sättimisen ja jälkiviisastelun sijaan muut poliittiset puolueet voisivat ryhdistäytyä, sillä suomalaisuuden asia on yhteinen. Niin iso asia ei saa valua vain jonkin ryhmän huolehdittavaksi. Nyt suurempien puolueiden vastaukset haastajapuolueelle ovat olleet lähinnä ”väärin sammutettu” -tasoa. Entistä vireämmälle suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle politiikan ärhäköityminen on mannaa. Tätähän meillä on jo pitkään kaivattu: että politiikka olisi taas politiikkaa, asioista puhuttaisiin suut puhtaaksi ja maassa olisi reiluja vaihtoehtoja. Nyt niitä on. Se on suuri voitto kansanvallalle. 105 VUOTTA SUOMALAISUUDEN PUOLESTA 3 Kielivapaus on suomalaisten sivistyksellinen ja yhteiskunnallinen tarve Suomen perustuslaissa on määritelty kansalaisten perusoikeudet, joista yksi on oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Kyseisessä kohdassa todetaan: ”Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.” Ruotsin pakollisuutta perustellaan tähän vedoten. On kuitenkin järjetöntä väittää, että perustuslaki vaatisi ruotsin pakollisuutta. Perustuslaki koskee kansalaisten oikeuksia – ei siis velvollisuuksia. Tosin tässä asiantuntijoidenkin järki tuntuu menevän umpisolmuun. Kun Suomen kuvalehti (27.8.2010) kysyi Åbo Akademin julkisoikeuden professori Markku Sukselta Millä perusteilla tulkitaan termiä ”kansalliskieli”, tämä vastasi: ”Kansalliskielen asemasta pitäisi seurata jotain, ja mielestäni Suomessa siitä pitäisi seurata sama kuin Kanadassa, jossa jokaisen on opeteltava sekä englantia että ranskaa. Eli eräänlainen sivistyksen velvoite siitä seuraa, mutta ei ainoastaan sen suhteen, että osattaisiin sekä suomea että ruotsia, vaan että ymmärrettäisiin, miten nämä kielet ovat tulleet kansalliskieliksi, ja nähtäisiin Suomi pohjoismaisessa kontekstissa.” Suksen mukaan perustuslaista seuraa siis kansalaiselle erityisen ’sivistyksen’ velvoite, joka koskee maassa puhuttujen kahden kielten historiallista kehkeytymistä kansalliskieliksi, ja lisäksi velvoite osata nähdä Suomi (Suomen valtio?) tietyllä tapaa. Tämän mukaan perustuslaki siis velvoittaisi kansalaiset ymmärtämään ja hyväksymään tie- tyn omaa (etnistä) identiteettiä koskevan historiantulkinnan ja Suomen valtiota koskevan erityisen tulkinnan! Vaikuttaa ennenkuulumattomalta. Onko olemassa maata, jonka perustuslaki velvoittaisi kansalaisia omaa itseä ja ryhmää koskevaan historiantulkintaan (= tietty maailmankuva). Iran ja islam? Perustuslaki pitää nähdä siitä oikeuksien näkökulmasta, josta se on kirjoitettu. Perustuslaki takaa, että (myös) suomenkielisen väestön yhteiskunnallisista ja sivistyksellisistä tarpeista huolehditaan. Suomenkieliset näkevät henkisesti tärkeäksi ja käytännöllisesti järkeväksi, että ruotsin pakollisuus poistetaan kaikilla kouluasteilla peruskoulusta yliopistoon ja poistetaan muutenkin vapautta tarpeettomasti rajoittavat ruotsin osaamisen vaatimukset. Tämä vastaisi väestön sivistyksellisiä ja yhteiskunnallisia tarpeita. Eivät ruotsinkielisten tarpeet voi mennä tämän yli: perustuslaki takaa kummankin väestöryhmän tarpeista huolehtimisen. Pitää tietysti käyttää samoja perusteita kuten laki sanoo. Vapaus on hyvä peruste. Kysymys on tietysti myös kansalaisten käytännöllisistä kielitaidon tarpeista: “Opetuksen järjestäjien tulee mahdollistaa nykyistä laajempi kielitarjonta oppilaiden ja vanhempien valittavaksi. Valinnanmahdollisuuksia tulee laajentaa myös luopumalla toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta.” (Elinkeinoelämän keskusliitto 2010) Usein vedotaan myös Kanadan esimerkkiin. Puuttumatta Kanadan kielipolitiikan yksityiskohtiin, on hyvä todeta, että länsimaissa jokainen koulutettu kansalainen opiskelee yleensä jotain itselle vierasta kieltä. Kanadassa vieraiden kielten osaamisen vaatimus ja kansalliskielten osaamisen vaatimus yhdistyvät, toisin kuin Suomessa. Tämä johtuu siitä, että Kanadassa enemmistön oma kieli (englanti) on kielistä kansainvälisin, eikä äidinkieleltään englanninkielisten tarvitse opetella sitä. Ranska on siis heille ensimmäinen vieras kieli. Ranska on myös kansanvälinen ja perinteikäs kieli, joten sen opiskelu vastaa erityisen hyvin yleissivistyksen vaatimukseen. Ranskan puhujan kohdalla kansalliskielen osaamisen ja kielellisen yleissivistyksen vaatimus lankeaa täydellisesti yhteen. Onhan englanti kansainvälisessä kanssakäymisessä hyödyllisin kieli. Eduskuntavaalit lähestyvät. Suomalaisilla on jälleen tilaisuus vaikuttaa kielivapauden edistämiseen ja pakollisen ruotsin poistamiseen. Ilmari Rostila Puheenjohtaja, Vapaa kielivalinta ry professori Kello käy pakkoruotsille Suomalaisuuden Liiton toiminnan peruslähtökohta on, ettei Suomessa sorreta suomea, ruotsia tai muuta kieltä puhuvia, eikä hyväksytä etuoikeuksia historiallisista tai poliittisista syistä, vaan tavoitellaan yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Pakkoruotsin kaltaisen epäkohdan poistamisella on siten suomalaisuusliikkeelle suuri periaatteellinen merkitys. Pakkoruotsi syntyi 1968. Se syntyi peruskoulu-uudistuksessa, joka teki ruotsin kielestä pakollisen oppiaineen toisen vieraan kielen opetuksen lisäksi. Uudistus teki Suomesta ainoan itsenäisen valtion läntisessä maailmassa, jossa enemmistön kaikki lapset joutuivat opiskelemaan vähemmistön kieltä. Alun perin peruskouluun ehdotettiin vain yhtä pakollista vierasta kieltä, jollaiseksi suositeltiin englantia. Ruotsalainen kansanpuolue onnistui kiristämään – hallitus olisi jäänyt syn- tymättä ilman sitä – ruotsin kielen pakon opetukseen vastoin asiantuntijoiden ja eduskunnan sivistysvaliokunnan suosituksia. Lehmänkaupan suhmuroi keskustalainen opetusministeri Johannes Virolainen. Kielipoliittinen aikapommi Pakkoruotsista muodostui kielipoliittinen aikapommi, joka toden teolla räjähti suomalaisten poliitikkojen syliin 1980-luvun lopulta lähtien, kun Suomi alkoi vauhdilla kansainvälistyä Euroopan yhdentyessä ja yhteiskunnallinen ilmapiiri oli muutenkin vapautumassa neuvostoimperiumin murentuessa. Tuohon aikaan liityin itsekin nuorena ylioppilaana Suomalaisuuden Liittoon, jonka piirissä oli syntynyt sana pakkoruotsi – erittäin tehokas kielikuva, jonka käsittääkseni ”keksivät” Erkki Pihkala ja Heimo Rytkönen – siinä missä tällaisia sanoja nyt yleensä voi keksiä. Heikki Talaa vapaasti lainatakseni: pakkoruotsi on sana, joka jatkuvasti tippuvan vesipisaran tavoin alkoi hitaasti mutta varmasti murentaa ruotsin kielen ylimitoitettua asemaa. Muistan hyvin 1980- ja 1990-lukujen kielikeskustelut. Otin niihin itsekin osaa. Pakkoruotsin puolustajilla tuntui aina olevan sama virsi: Suomi on kaksikielinen maa, kaksikielisyys on rikkautta, suomalaisten velvollisuus on opiskella ruotsia… Keskustelu junnasi paikallaan. Väistämättä mieleeni tulee 2000-luvulla käyty monikulttuurisuuskeskustelu. Kielilaki Pyrrhoksen voitto Vuosien varrella eri tahoilta tehtiin useita yrityksiä luopua pakkoruotsista, mutta aloitteet tyssäsivät aina viime kädessä hallitukseen. Esimerkiksi opetusministeriön tuntijakotyöryhmä ehdotti pakkoruotsista luopumista 1992. Vastaava uusi tuntijakotyöryhmähän ehdotti viime keväänä pakkoruotsin opiskelun aikaistamista! Päähallituspuolue Keskustan kunniaksi sanottakoon, että se kaatoi työryhmän esityksen joulun alla – tosin muista kuin kielipoliittisista syistä. Uusi vuoden 2004 kielilaki oli kiistatta tappio suomalaisuusliikkeelle, mutta selkeä voitto sen sijaan oli seuraavana vuonna tapahtunut ruotsin kielen poistuminen pakollisten ylioppilaskokeiden joukosta. Uskon, että ajan mittaan koko vyyhti lähtee purkautumaan juuri tätä kautta. Kielilaki oli Pyrrhoksen voitto pakkoruotsin kannattajille. Kataisesta otetaan mittaa Timo Soinin johtama Perussuomalaiset oli pitkään ainoa pakkoruotsia vastustava eduskuntapuolue, mutta viime kesänä Kokoomus liittyi puolue- kokouspäätöksellään joukkoon. Tosin puheenjohtaja Jyrki Katainen on ylimielisesti ilmoittanut, käsittämätöntä kyllä, että hän ei aio noudattaa puolueensa ylimmän päättävän elimen päätöstä. Uskon, että ennen pitkää pakkoruotsi poistuu, mutta se vaatii kärsivällisyyttä. Ylilyönteihin ei ole tarvetta. Huhtikuun eduskuntavaalien jälkeiset hallitusneuvottelut ovat ensimmäinen näköpiirissä oleva väännön paikka. Jos Rkp ei ole hallituksessa, pakkoruotsi poistuu. Silloin Kataisestakin otetaan mittaa. Edessämme ovat siis tärkeät vaalit, joissa on mahdollisuus tehdä suomalaisuusliikkeen historiaa. Jussi Niinistö Kirjoittaja on nurmijärveläinen filosofian tohtori, joka on toiminut Suomalaisuuden Liiton hallituksessa vuodesta 1996. 105 VUOTTA SUOMALAISUUDEN PUOLESTA 4 Suomalaisuuden Liiton jäsenistä on ehdolla eduskuntavaaleissa 17.4.2011 Jussi Niinistö Perussuomalaiset Uudenmaan vaalipiiri Niinistön Jussi Nurmijärveltä, Perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri. Koulutukseltani filosofian tohtori. Suomalaisuuden Liiton hallituksessa vuodesta 1996 (toiminnanjohtajana 1999–2001). Hyvä Suomi olkoon yhteinen tavoitteemme, sillä jokainen ihminen on arvokas. Heikoimmista huolehtiminen, oikeudenmukaisuus ja kansanvaltaisuus rakentavat suomalaista kansakokonaisuutta. Arkadianmäki on tuttu paikka. Jos tulen valituksi, teen arvopolitiikkaa asialinjalla: ei oikeaan, ei vasempaan vaan suoraan eestä Suomenmaan! Lue lisää kotisivuiltani www.jussiniinisto.fi. Mikki Nieminen Perussuomalaiset Uudenmaan vaalipiiri Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja, muistisairaiden hoitaja [email protected] www.miesenergiaa.fi Olen perussuomalainen työmies. Olen huolestunut siitä, että yhteiskunnan selvitykset perustuvat supistamisen lähtökohtaan, eivät mahdollisuuksien tutkimiseen. Minä lähden siitä, että eduskunnassa tehdään kehittäviä ratkaisuja suomalaisen hyvinvoinnin, niin syrjäytymisen ehkäisyn, työkykyisyyden ylläpitämisen kuin vanhusten- ja vammaistenhuollon laadun kehittämiseksi. Minun näkökulmien painopisteet ovat ennalta ehkäisevässä resurssoinnissa ja voimavaralähtöisyydessä. On tärkeää, että teemme valtakunnallisesti syrjäytymistä ehkäiseviä vliikenneinfrastruktuuriratkaisuja. Kaveria ei jätetä! Vaili Jämsä-Uusitalo Koordinaattori Perussuomalaiset Oulun piiri Kotisivut http://www.vailikjamsa.fi/ Suomi on pieni, toimiva maa, jonka vahvuus on oma kulttuuri. Kuitenkin ilman aktiivista toimintaa suomalaisuuden puolesta, voivat huomaamattamme ulkopuoliset heikentää yhteiskuntaamme. Suomen kieli on tunteidemme tulkki ja tunteet ovat toimintamme voimavara. Olen Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan valtuuston jäsen. UM:n Kehityspoliittisen toimikunnan ja OM:n Osallistumisympäristön kansallisraadin jäsen. Olen Perussuomalaisten Naisten varapuheenjohtaja ja Oulun yliopiston pääluottamusmies. Pekka Markus Sinisalo Perussuomalaiset Uudenmaan vaalipiiri! Syntynyt 24.3.1969 Helsingissä, filosofian maisteri Helsingin yliopistosta, historian ja yhteiskuntaopin opettaja. Sotilasarvo on reservin yliluutnantti. Oma koti Kirkkonummen Veikkolassa, tällä hetkellä virkavapaalla Euroopan yhteisöjen tuomioistuimesta Luxemburgissa. Töissä Veikkolan koulussa yläkoulun erityisluokanopettajana (Joustava perusopetus). Kirkkonummen PerusSuomalaisten pj. ja Suomalaisuuden liiton vpj. Kunnanvaltuutettu ja valtuustoryhmäni pj. Naimisissa biologian ja kemian opettajan Birgitan kanssa. Kuusivuotias tytär Sointu sekä kaksostytöt Taika ja Tuisku kolme vuotta. Opettajana ja työkokemukseni kautta minulla on kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Luonteeltani olen itsenäinen ja huumorintajuinen lihaa syövä suomalaismies. Katson, että minulla on historian ja yhteiskunnallisten asioiden tuntijana paljon annettavaa Suomen hyväksi eduskunnassa, vaikka en olekaan entinen tähti tai TV:n kautta tutuksi tullut. Olen erityisesti kiinnostunut koulutuksesta ja turvallisuuspolitiikasta. Pasi Hallikainen Autonkuljettaja evp. Muutos 2011 Uudenmaan vaalipiiri Kotisivu: www.muutospaso.fi Iskulause: Suomalaisena Suomessa. Heikki Tala Perussuomalaiset Uudenmaan vaalipiiri Järvenpää http://www.simplesite. com/Tala Dosentti, ylilääkäri (emeritus) ja kaupunginvaltuutettu. Hammaslääkäri Suomessa ja Ruotsissa 1964– 70, lääkintöhallituksen ylilääkäri 1970–91, YK:n terveysjärjestön asiantuntija 1977–2009, Tampereen yliopiston dosentti ja dosentin tehtäviä Helsingin, Kuopion ja Oulun yliopistoissa vuoteen 2010. Valmiudet sosiaali- ja terveyspolitiikkaan, koulutus- ja kielipolitiikkaan sekä kansainvälisiin asioihin. Suomalaisuuden Liiton johtotehtävissä 15 vuotta. Perheessä 16 henkeä kolmessa sukupolvessa. Pitäkäämme Suomi suomalaisena! [email protected], puh. 0400 607317 Richard Järnefelt säveltäjä, TM Muutos 2011 Uudenmaan vaalipiiri http://richardjarnefelt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ http://www.richardjarnefelt.com/ Tarjoan palveluksiani suomalaisille ollakseni myötävaikuttamassa politiikan puhdistumiseen, elintärkeiden asioiden priorisoimiseen ja suoran demokratian syntyyn. Teemu Lahtinen James Hirvisaari Perussuomalaiset Hämeen vaalipiiri www.hirvisaari.info Olen Asikkalan kunnanvaltuutettu, Asikkalan Perussuomalaisten puheenjohtaja ja Perussuomalaisten Hämeen piirin varapuheenjohtaja. Ammatiltani olen veturinkuljettaja. Työni ohessa olen opiskellut Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa, ja minulla on kristillinen maailmankatsomus. Olen länsimaisen vapauden ja suomalaisen kulttuurin vaalija. Politiikkaan olen lähtenyt mukaan huolestuneena kansakuntamme tilasta ja tulevaisuudesta. Perussuomalaiset on mielestäni kansan ainoa toivo. Erityisesti minua huolestuttaa liiallinen humanitaarinen maahanmuutto, ja siinä asiassa haluan toimia selkeänä kanavana kansalaismielipiteelle. Vaadin merkittäviä tiukennuksia maahanmuuttopolitiikkaan. Perussuomalaiset Uudenmaan vaalipiiri www.teemulahtinen.fi sekä muut osoitteet: http://teemulahtinen.puheenvuoro. uusisuomi.fi/, http://twitter.com/Teemu_Lahtinen www.facebook.com/teemulahtineneduskuntaan ja www.youtube.com/user/ TeemuEduskuntaan Tavoitteeni on rakentaa kansallisesti solidaarinen, kansanvaltainen, vapaa ja vahva kansalaisyhteiskunta: suomalainen Suomi eurooppalaisessa Euroopassa. Yhteiskunnallinen vapaus, oikeudenmukaisuus ja heikoimmistakin huolen pitäminen ovat vahvan kansallisvaltion etuoikeuksia. Kansanedustajana keskityn korjaamaan maallemme vahingollisen maahanmuuttopolitiikan ja sen oireet. Monikultturismi on hylättävä ja edellytettävä tulijoilta sopeutumista maan tapoihin. Perinteitä on kunnioitettava myös asepolitiikassa ja turvattava monipuolinen aseenomistus. Luonnollisesti kielivapaus ja pakkoruotsin hävittäminen ovat keskeisiä tavotteitani. Olen 33-vuotias espoolainen IT-suunnittelija, kaupunginvaltuutettu ja varakansanedustaja. Vaikutan myös lautamiehenä ja monissa kansalaisjärjestöissä. 105 VUOTTA SUOMALAISUUDEN PUOLESTA 5 Lasse ”Lalli” Laaksonen Timo K Perttilä VTM. globaali ympäristöja ICT-yrittäjä Muutos 2011 Helsingin vaalipiiri www.muutos2011.fi/lasselaaksonen Kaksikielisyys on miljardiahmatti. Pakkoruotsi on rasistinen rikos, direktiivi EY 2000/43. Lahjomaton Kielisoturi vapauttaa Lallin uusi suomalainen kielilaki www.muutos2011.fi/vb/blog.php?cp=28 LALLIN KIRVEELLÄ ON TAAS TÖITÄ Juha Simonen Putki- ja ilmastointieristäjä Rakennusmies Perussuomalaiset Uudenmaan vaalipiiri Vantaan PerusSuomalaisten 2. vpj Korson aluetoimikunnan jäsen Vantaan ympäristölautakunnan varaj. Suomessa tehtävästä työstä Suomalainen verokortti Huolehditaan ”maamme rakentajista” ensin. Maassa maan tavalla. Suomalaisuuden suosija. Avantouimari eristäjästäedustaja.fi [email protected] Markku Penttilä Fil.maisteri, opettaja, eläkeläinen Muutos 2011 Helsingin vaalipiiri Isänmaan asialla. Lasten, nuorten, työikäisten sekä eläkeläisten puolestapuhuja http://www.muutos2011. fi/vb/blog.php?cp=15 1. Valta takaisin kansalle! Muutaman viime vuosikymmenen aikana Suomen kansaa on vedetty kuin pässiä narusta esim. maahanmuutto- ja monikultturisuusharhoilla. Kansan ääntä ei ole kuultu. Demokratia on ollut vain edustuksellista näennäisdemokratiaa, jossa hallituspuolueet ovat tehneet melkein mitä lystävät. 2. Suomalaista maaperää ja kansaa on puolustettu kynsin hampain ja suurin uhrauksin. Nyt kansaa ja kulttuuria muutetaan toiseksi ja maaperää myydään taloudellisten voittojen takia. Tämä on loukkaus esi-isiämme kohtaan. 3. Oman maan kansalaiset, sairaat ja vanhukset on jätetty huonolle hoidolle, sen sijaan maahanmuuton rahavirrat ovat jo n. miljardin euron luokkaa. 4. Kreikka, Islanti, Irlanti ja Espanja ovat ahneuden takia otettujen jättivelkojen takia suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Suomenkin lama-aikojen velat on maksatettu kansalla ja uusilla jättiveloilla eli ”kansa kyykkyyn”periaatteella. Harri Eerikäinen Köyhien Asialla r.p. Uudenmaan vaalipiiri Tässä on yksi Suomalaisuuden Liiton jäsen, joka tahtoo eduskuntaan ajamaan, ja puolustamaan Suomen Lipun, suomen kielen, suomalaisuuden asiaa. Liitossa toimintani lähtökohta on, minulle itsestäänselvyys: Suomen kaikinpuolinen kehittäminen – sen teen, minkä pystyn. Köyhien Asialla-puolueeni eteen teen kaiken voitavani. Köyhien Asialla-nimi velvoittaa minua toimimaan-ensisijaisesti suomalaisen, yhä lisääntyvän, köyhyyden vastavoimanavastavoimana, jonka ensimmäisenä tehtävänä on olla köyhyyden poistaminen, köyhien omanarvontunteen nostaminen, köyhät on saatava kapuamaan poteroistaan ylös, auttamaan itseään, ja toisia-rakentamaan Suomea paremmaksi, inhimillisemmäksi yhteiskunnaksi. Henkilökohtaisesti toivon, uskon, että voimme saavuttaa ”me-henkisen suomalaisuuden”, jossa kaveria ei jätetä. Suomi ja suomalaiset, ovat kestäneet pientä kotimaatamme koetelleet sotien melskeet-kyllä me tulemme jatkossa kestämään tasa-arvoisemman Suomenkin. Muutos 2011 Helsingin vaalipiiri www.harrieerikäinen.fi Lyhyt luonnehdinta: Olen tehnyt vaihtelevia töitä tynnyritehtaalta teurastamoon 16-vuotiaasta lähtien. Koulutukseltani olen diakoni, ja olen toiminut vuodesta 1989 alkaen erilaisissa sosiaalipuolen tehtävissä työhön, työllistymiseen, kuntoutumiseen ja näihin liittyvien kysymysten kentässä. Näihin aiheisiin minulla on siis näkemyksiä sekä yli 20:n vuoden työkokemuksen että oman värikkään elämän tuoman ”kokemusasiantuntijuuden” kautta. Muita minulle tärkeitä kysymyksiä ovat maahanmuutto hyvinvointivaltion kuormittamisen ja sosiaalisten ilmiöiden sekä arjen turvallisuuden näkökulmista, ja rikoslain parannukset. Kannatan nykyistä paljon suurempia hätävarjeluoikeuksia ja väljempää ampuma-aselakia, ja näiden vastapainona kovempia rangaistuksia sellaisista väkivaltarikoksista, jotka kohdistuvat naisiin, lapsiin, vanhuksiin tai muuten puolustuskyvyttömiin, tai keneen tahansa ilman että uhri olisi itse mitenkään provosoivasti myötävaikuttanut tapahtumien kulkuun. Erityisesti seksuaalirikosten kohdalla tämä rangaistusten koventamistarve on suuri. Riikka SlungaPoutsalo Olavi Mäenpää Perussuomalaiset Uudenmaan vaalipiiri www.poutsalo.com Olen perussuomalainen äiti, joka haluaa jättää lapsilleen suomalaisen Suomen. Suvivirsi, siniristilippu, suomen kieli, arvot ja perinteet ovat säilyttämisen arvoisia. Yhteiskuntamme tulee olla oikeudenmukainen kaikille ja tuloerojen kasvu täytyy pysäyttää. Omaishoitajat tarvitsevat yhtäläiset oikeudet koko maassa. Nuorilla tulee olla mahdollisuus löytää työtä ja saada tukea elämäänsä. Pakko ei ole se keino, millä kieliä opiskellaan, ei edes ruotsia. Okeudenmukaisemman Suomen Puolesta. Kannattaa äänestää! Yksityisetsivä, kaupunginvaltuutettu Vapauspuolue rp. Varsinais-Suomen vaalipiiri http://olavimaenpaa.vuodatus.net/ ”Pakkoruotsittamista vain kuolleen ruumiini ylitse”! Martti Munne Muutos 2011 Uudenmaan vaalipiiri Suoran demokratian, Työnteon ja yrittäjyyden, Vapaan kielivalinnan puolesta http://marttimunne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ Olli Immonen Perussuomalaiset Oulun vaalipiiri www.olliimmonen.net Olen turvallisuusalan ammattilainen, perheenisä sekä Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu ja seutuvaltuutettu Oulusta. Toimin Perussuomalaisten Nuorten hallituksessa, Suomalaisuuden liitossa sekä Suomen Sisu ry:n PohjoisPohjanmaan piiripäällikkönä. Mielestäni Suomen valtion tulee ensisijaisesti toimia suomalaisten edunvalvontakoneistona. Vaaliteemojani ovat mm. maahanmuuttopolitiikan tiukentaminen, pakkoruotsin poistaminen sekä EU:n liittovaltiokehityksen vastustaminen Ritva Puolakka Merkonomi Muutos 2011 Oulun vaalipiiri Suomalaisuuden, isänmaan ja äidinkielen puolesta! http://www.muutos 2011.fi/vb/member. php?73Ritva-Puolakka http://www.muutos 2011.fi/vb/entry.php?55Pakkoruotsi-vai-vapaakie livalinta&bt=145#comment145 105 VUOTTA SUOMALAISUUDEN PUOLESTA 6 Kielivapauden kannattajia eduskuntavaaleissa 17.4.2011 Aki Järvinen Aki Greus Fil.tri (bioteknoOpiskelija logia) Muutos 2011 Muutos2011 Helsingin vaalipiiri Pohjois-Savon vaahttp://www.akigrelipiiri us.fi www.samassaveSuora demokratia neessa.info Vapaa kielivalinta Aki ja aivokapaJärkevä maahansiteettia eduskunmuutto taan! Velkaperusteinen rahajärjestelmä uuToimiva kansalaispalkka siksi – ei enää valtion ja kuntien velkaanItsenäinen päätöksenteko tumista pankeille. Valtio on kansalaisia eiYmpäristön elinvoimaisuus Väkivaltarikoksista kovemmat rangaistuk- vätkä kansalaiset pankkeja varten set Työhön kannustava verotus Kansanedustajien palkkakatto 4000e/kk Rami Salo Suunnitteluassistentti Vapauspuolue rp Elina Varsinais-Suomen Lepomäki vaalipiiri Diplomi-insinööramisalo.nettisivu. ri, kauppatieteiden org/ maisteri Suomen maahanKokoomus muuttopolitiikkaa Uudenmaan vaalitiukennettava piiri Nuorisotyöttömyys kuriin http://elinalepomaPakkoruotsi pois kouluista ki.fi Koulujen lakkautus pysäytettävä iskulause/vaaliteemat Pyrin Suomen edus- Yrittäjän asemaa parannettava kuntaan muuttaakseni Suomen dynaamisemmaksi yhteiskunnaksi, jossa arvostetaan vapautta, osaamista ja toimeliaisuutHannele ta. Vastustan pakkoruotsia. Luukkainen Jari Leino Huk, kielenkääntäjä Muutos 2011 Pirkanmaan vaalipiiri www.muutos2011. fi/jarileino Suomi kuuluu suomalaisille. Kielitaito on hieno asia, mutta Suomessa tulee olla vain yksi virallinen kieli: suomi. Valtiotieteen lisensiaatti, ekonomisti Kokoomus Helsingin vaalipiiri www.hanneleluukkainen.fi wwSinivihreä ekonomisti eduskuntaan * Talouskasvun tukemiseksi ja työllisyyden edistämiseksi tarvitaan veroremontti, jolla kannustetaan yrittäjyyttä ja työntekoa. * Helsingin syrjintä aluepolitiikan nimissä on lopetettava. En kannata pakkoruotsia. Ari Laakso vartija (valtio) Vapauspuolue rp Vaasan vaalipiiri http://arilaakso. blogspot.com Jyrki Vaskela Postimies Itsenäisyyspuolue Uudenmaan vaalipiiri http://www.saunalahti.fi/jvask Henkilökohtainen yhteiskunnallinen tavoitteeni on nostaa mahdollisemman monta ihmistä köyhyydestä keskiluokkaan. Määräaikaisten työsuhteiden laiton hyväksikäyttö estettävä. Ihmisille vakituiset työpaikat. Palveluiden turvaaminen. Kouluja, päiväkoteja, sairaaloita ja vanhaikoteja ei saa lopettaa, vaan kaikille pitää taata toimintaedellytykset. Suomi takaisin suomenkansalle. Terttu Savola Köyhien Asialla rp puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Helsingin vaalipiiri Pakkoruotsi ei voi olla paras valinta Globalisoituvassa maailmassa on viisaampaa antaa äidinkielen opintojen lisäksi mahdollisuus itse valita vieraan kielen opintonsa. Kielen oppiminen vie monta vuotta elämästä. On tärkeää, että saa opiskella sellaista kieltä, jota luulee tarvitsevansa. Jukka Rusi Jussi Siitarinen Media-assistentti Vapauspuolue Vaasan vaalipiiri http://jussisiitarinen.blogspot.com Vastustan pakollista ruotsin kielen opiskelua. ITSENÄISYYS - OMAVARAISUUS TURVALLISUUS. Kansallismielisyys on yhteisöllisyyttä, yksilöllisyyttä ja omavaraisuutta. Vapaus ja kehitys turvataan oikeanlaisilla rajoituksilla. Rajat on rakkaus! Eläkel.Ent. yrittäjä/Hieroja Vapauspuolue Varsinais-Suomen vaalipiiri http://www.facebook.com/home. php#!/profile. [email protected] - Asioihin tarttuva. - Rohkeaa politiikkaa - Pidetään huoli vähäosaisista - Nuorisotyöttömyyden poisto,työllisyyden lisääminen - Ei haitalliselle maahanmuutolle - Vieraskieli kouluissa vapaaehtoiseksi - Tuettava myös yksityisyrittäjyyttä Kai Marko Leponiemi Arja-Liisa Kangas Yrittäjä /kouluttaja Vapauspuolue rp Pirkanmaan vaalipiiri - Suora demokratia poistaa pakkolakien mahdollisuudet Suomesta. Pakkoruotsi, pakkorokotus, pakkoYle jne. - Ei rasismia vaan realismia pakolaispolitiikkaan. - Pois veroina kerätyt varat ministeriön ”torkupeitoista”! Nämäkin varat on suunnattava lasten päivähoitomaksujen keventämiseen, suomalais-opiskelijoiden elämän helpottamiseen ja eläkeläisten arkeen. Pauli Kiuru Yrittäjä, FM, MBA Kokoomus Pirkanmaan vaalipiiri www.paulikiuru.fi Iskulause: Liikettä, sisua, toivoa 1. Valtakieliin lisää vaihtoehtoja - ruotsin kielen pakollisuus pois 2. Maahanmuuttoon maltillisuutta Harmaalle taloudelle nollatoleranssi Jouko Piho Eläkkeellä oleva luokanopettaja Itsenäisyyspuolue Uudenmaan vaalipiiri http://www.kolumbus.fi/jouko. piho/sivu37.htm Ajan Suomen eroa Euroopan unionista ja sanon EI NATOlle. Toimin oikeudenmukaisuuden, palkansaajan ja pienyrittäjän puolesta ahnetta markkinataloutta vastaan Pakkoruotsi ei vastaa nykypäivän tarpeita. Jukka Raiskio Tekniikan Ulkomaanliikenylioppilas teen ajoesimies Vapauspuolue Muutos2011 Pirkanmaan vaaliPirkanmaan vaalipiiri piiri EI pakollista ruotSuora demokratia sinkielen opiskeMaahanmuuton lua; vallan väärinjärkeistys käyttöä; palkankoEi ylemaksua rotuksia poliitikoille; etuuksien jakamista Opetus ja erityisopetus yhteiskunnassa puoluekirjan mukaan; valTyöhyvinvointi Tiemaksujärjestelmä ulkomaiselle liiken- tion omaisuuden myymistä; väkivaltaa ja terrorismia uskonnon varjolla; kerjäläistoiteelle mintaa EIKÄ Yle-maksua! Kielipolitiikka 105 VUOTTA SUOMALAISUUDEN PUOLESTA 7 Kari Tolvanen Kokoomus Uudenmaan vaalipiiri Olen kohta 50vuotias rikosylikomisario ja väkivaltarikosyksikön johtaja Espoosta. Minulle tärkeitä teemoja ovat mm. maahanmuuttopolitiikan järkeistäminen ja lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvointi sekä tavallisten ihmisten oikeusturvan parantaminen. En kannata pakkoruotsia. Lisää ajatuksiani kotisivuillani karitolvanen.fi Markku Papinniemi Kimmo Koljonen Vahtimestari Muutos 2011 Hämeen vaalipiiri Mielestäni Suomen kaksikielisyys tulee poistaa ja ruotsi asettaa vähemmistökieleksi saamen rinnalle. Vanhat puolueet ovat todistaneet, että äänestämällä niitä sama meno jatkuu. Haluan, että eduskunnassa ruvettaisiin tekemään sitä, mitä on heidän työnsä, eli ajamaan suomalaisten etua. Oula Lintula DI /Yrittäjä ja Kansainvälinen yritysjohtaja Muutos 2011 Kymen vaalipiiri http://markkupapinniemi.nettisivut.fi/ Pakkoruotsi, Suora demokratia: sitovat kansanäänestykset, Suomalaisten etu, Sidonnaisuudet, Rakenteellisen korruptio, Talousasiat, Maahanmuuttopolitiikka, Omaishoito, Yrittäjyys, Vienti, Pahoinvointi Raimo Leppänen toimitusjohtaja, yrittäjä Muutos 2011 Varsinais-Suomen piiri Raimo Leppänen / Facebook / Youtube Suomessa kielten opiskelun perustuttava omavalintaiseen päätökseen ei pakko-opiskeluun. Hannu Ikonen Operaattori, ymp. tiet. opiskelija Itsenäisyyspuolue (sitoutumaton) Uudenmaan vaalipiiri ”Todellinen Itsenäinen Kansa, Todellinen Itsenäisten Kansojen Yhteistyön Maailma”. Sanna Lauslahti Hallintotieteentohtori, KTM Kansanedustaja, yrittäjä Talouden ja terveydenhuollon asiantuntija Kokoomus Uudenmaan vaalipiiri www.lauslahti.net Taloutta sydämellä. Tulevaisuutta lasten ja nuorten parhaaksi. Kannatan vapaita kielivalintoja. tekn.yo/lehdenjakaja Muutos 2011 Pirkanmaan vaalipiiri http://www.oula. info/ ”Tärkeimmät asiat politiikassa ovat sananvapaus ja suomalaisten edunvalvonta. Sananvapaus on demokratian perusedellytys, eikä suomalaisten etua aja mikään muu valtio kuin Suomi.” Irina Andonov Asiakasneuvoja/aloitteleva lastenkirjailija -kuvittaja Köyhien Asialla rp Uudenmaan vaalipiiri www.koyhienasialla.fi Isänmaasta ei saa tehdä liian kallista maata asuttavaksi sen omille kansalaisille. Ritva AsulaMyllynen Maarit Rostedt Perus- ja ensihoitaja Kaupunginvaltuutettu, maakuntavaltuutettu Vapauspuolue rp Varsinais-Suomen vaalipiiri http:// www.facebook.com/pages/MaaritRostedt/156074684444844 Se ei pelaa, joka pelkää Eläkeläinen/ yrittäjä,ex-pankkitoimihenkilö Köyhien Asialla rp Uudenmaan vaalipiiri www.koyhienasialla.fi Ihmisarvo ja olemisen oikeus kaikilla elämänalueilla 1200 e minimitoimeentulo Vastustetaan alv-korotuksia Pepe Viljanen Koulunkäyntiohjaaja Vapauspuolue Hämeen vaalipiiri [email protected] Pepe, Lähellä luontoa Visa Kananoja Opiskelija, kauppatieteiden ylioppilas Kokoomus Vaasan vaalipiiri http://visakananoja.fi Vastuullisia ajatuksia, vastuullisia tekoja. Kyllä, vapaaehtoiselle ruotsin opiskelulle, ja kielikylpyopetukselle. Vankilaturismista ja turvapaikkashoppailusta on päästävä eroon. Menoleikkaukset tänään ovat hyvinvointia huomenna. Simo Lipsanen HM, seutukoordinaattori Kokoomus Pirkanmaan vaalipiiri www.ritvaasulamyllynen.fi Työnteko on parasta sosiaaliturvaa. Yrittäjyyden edellytykset on turvattava. Ainoa omainen ei saa olla viranomainen. Opiskelija Muutos 2011 Etelä-Savon vaalipiiri http://lipsanen. blogspot.com Huono maahanmuuttopolitiikka, naurettavat tuomiot, verorahojen tuhlaaminen(mm. pakkoruotsi), laaja työttömyys, kansan äänen kuulumattomuus ja lista jatkuu. Ratkaisu: äänestä ihmistä, älä poliitikkoa. Jenni Ylikotila Wille Rydman Rakennusinsinööri (AMK) Vapauspuolue rp Pohjois-Savon vaalipiiri www.vapauspuolue.fi - Haitallisen maahanmuuton rajoittaminen - Rohkeaa politiikkaa edukuntaan - Pidetään huoli myös vähäosaisista - Naisten, lasten ja vanhusten asemaa parannettava - Työttömyyden vähentäminen, opiskelijoiden tukeminen Maija Lehtonen Kokoomuksen Nuorten Liiton johtaja, valtiotieteiden maisteri Kokoomus Helsingin vaalipiiri www.willerydman. fi Suomi elää yli varojensa. Ajoissa toteutetut menoleikkaukset takaavat tulevaisuuden hyvinvoinnin. Suomen ei pidä vastaanottaa enempää maahanmuuttajia kuin mitä se pystyy sopeuttamaan omaan yhteiskuntaansa. Jouni Jokela Arvo: Nobody, Suora Demokratia Muutos 2011 Uudenmaan vaalipiiri. http://jounijokela. puheenvuoro.uusisuomi.fi/ Suomalaisilla ei ole edes Äänioikeutta, heillä on vain Vaalioikeus. Jos Suomalaisilla olisi äänioikeus, heillä olisi myös kielivapaus. Ari Harinen Sosiaalialan yrittäjä, perhekodin isä SDP Uudenmaan vaalipiiri www.harinen.fi OIKEUDENMUKAISUUS, SOSIAALINEN TASAARVO, TURVALLISUUS -Taistelussa Suomalaisen hyvinvointivaltion puolesta, on mielestäni keskeiselle sijalle asetettava lapset, nuoret ja ikäihmiset. Lasten ja nuorten osalta kysymys on mm. opetuksellisesti korkeatasoisen koulujärjestelmän ylläpitämisestä. Esimerkiksi koulujärjestelmän tarjoaman kielivalikoiman tulee olla riittävän laaja ja kattaa ns. perinteisten kielten (englanti, saksa, ranska) lisäksi mm. venäjän ja mahdollisesti vielä eksoottisempienkin kielten kuten esim. kiinan ja japanin opiskelun mahdollisuus. Ennakkoäänetys kotimaassa ke–ti 6.-12.4. Ennakkoäänestys ulkomailla ke–la 6.-9.4 105 VUOTTA SUOMALAISUUDEN PUOLESTA 8 Pakkoruotsi ahdistaa maahanmuuttajia Kuntaliiton selvityksen mukaan ulkomaalaisten määrä Suomessa on vuodesta 1995 yli kaksinkertaistunut. Vuoden 2008 lopussa ulkomaiden kansalaisia oli Suomessa noin 143 000, mutta maahanmuuttajataustaisia tietysti paljon enemmän, kun otetaan huomioon ulkomailla syntyneet ja Suomen kansalaisuuden saaneet henkilöt. Tilastokeskuksen mukaan Suomen kielivähemmistöjä ovat suomenruotsalaiset, saamelaiset, romanit ja viittomakieliset. Maahanmuuttajat ovat muuttamassa totuttua rakennetta kovaa vauhtia. Nyt väestöstä suomea puhuu äidinkielenään noin 91 %, ruotsia 5 % (noin 289 000 henkeä) ja saamea 0,03 % (1 800 henkeä). Merkittävää on, että muita kieliä äidinkielenään puhuvien määrä on jo lähes 4 % (195 000 henkeä). Tämä ryhmä kasvaa nopeasti. Suurimpana joukkona ovat venäjää puhuvat ja seuraavana viroa, englantia ja somalia puhuvat. Suomen hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman eräs painopiste on työperusteisen maahanmuuton edis- täminen. Esimerkiksi kuntien kannalta työperäinen maahanmuutto on avainkysymys, kun yritetään turvata jatkossa osaavan työvoiman saanti. Nyt kuntien palveluksessa on noin 437 000 henkilöä. Kuntien eläkevakuutus on arvioinut, että eläkkeelle siirtyy vuoteen 2025 mennessä noin puolet kuntaalan henkilöstöstä. Kun samaan aikaan on selvää, että Suomessa suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle jo em. aikaa varhemmin, uhkana on kova kilpailu vähenevästä työvoimasta. Maahanmuuttajia todella saatetaan joillain aloilla tarvita, mutta ensin on toki turvattava suomalainen työ ja hyvinvointi. Tällä hetkellä maahanmuuttajien työllistämisessä ja kotouttamisessa on suuria ongelmia. Nämä johtuvat ennen muuta riittämättömästä kielikoulutuksesta ja ruotsin kielen ongelmallisesta roolista "toisena kotimaisena" kielenä. Kotoutus karilla Suomessa on uskottu kohta kymmenen vuotta, että kotouttamisohjelmalla maahan- muuttajista tulee mallikelpoista työvoimaa, joka sitoutuu suomalaisiin arvoihin ja elämäntapaan. Tuore arvio kotouttamisesta kertoo toista. Enää vain maahanmuuttoministeri Astrid Thors uskoo asiaan. Meillä uhkaa sama ongelmakehitys, mikä on nähtävissä monissa maissa Keski-Euroopassa ja lähimpänä Ruotsissa. Vieraat kulttuurit kyllä osaltaan myös rikastuttavat yhteiskuntaamme. On kuitenkin pakko esittää kysymys siitä, kuinka paljon kantaväestölle maksaa yhteiskunnan tuella elätettävien turhautuneiden ulkomaalaisten ja heidän perheidensä ylläpito. Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa ja sen tueksi tehokkaan kielikoulutuksen. Useimmilla maahanmuuttajilla on mukanaan lähtömaan ammattitaito – vain suomen kieli puuttuu ja ilman sitä ei työllisty. Suomen valtiollinen kaksikielisyys on tänä päivänä lähinnä jäänne, josta aiheutuu valtavat kustannukset ja jatkossa kansakunnan yhtenäisyyttä globalisoituvassa maailmassa heikentävä rasite. Maahanmuuttajien työllistymisen ja asuin- paikan valinnan kannalta kaksikielisyys ja vaatimukset vähemmistökielen, eli ruotsin osaamisesta on valtava ongelma. Maahanmuuttajalle on tarpeeksi tekemistä, oppiakseen maan valtakielen. Tämä auttaa työpaikan saannissa. Nyt meillä annetaan maahanmuuttajille ristiriitaista tietoa kielen oppimisesta, kun ruotsia tarjotaan tasavertaisena vaihtoehtona suomen kielelle. Miksi ohjata maahanmuuttajaa vähemmistön jäseneksi kielen avulla, kun suomea opettelemalla pääsisi paljon paremmin uuden elämän alkuun uudessa kotimaassa? Suomen kieli välttämätön maahanmuuttajalle Näkisin niin, että kotouttamisen yhteydessä maahanmuuttajille annettaisiin vain suomen kielen opetusta yhteiskunnan tukemana. Jos maahanmuuttaja haluaa myöhemmin oppia myös ruotsin tai jonkun muun kielen niin hän voi tehdä sen esimerkiksi työnantajan kustantamana tai suomalaisessa aikuiskoulutusjärjestelmässä. Näin Suomessa muutkin kansalaiset oppivat tarpeellisina pitämiään vie- raita kieliä. Tässä on korostettava, että maahanmuuttajalle suomi ja ruotsi ovat vieraita kieliä. Näistä vain suomi voidaan katsoa maahanmuuttajan kotoutumisen ja tulevaisuuden kannalta välttämättömäksi. Jos jatkossa kielikoulutus suunnataan vain suomen kieleen, voidaan koulutusta samalla resurssien uudella suuntaamisella merkittävästi tehostaa. Toinen puoli maahanmuuttajien opiskelussa ja myöhemmin työllistymisessä on, että nykyisiä vaatimuksia ruotsin kielen osaamisesta on muutettava. Monen maahanmuuttajan opiskelut jäävät kesken suomenkielisessä elämänympäristössä, kun pitää opiskella pakolla täysin turhaa toista uutta kieltä. Vain harvassa kunnallisessa tai valtion tehtävässä oikeasti tarvitaan ruotsin kielen taitoa. Vaatimus on pelkkää kielipolitiikkaa ja todellisuudelle vieras. Silloin harvoin, kun ruotsin taitoa tarvitaan, voidaan hyvin käyttää asiansa hallitsevaa ruotsinkieltä taitavaa tulkkia. Pekka M. Sinisalo, Suomalaisuuden Liiton varapuheenjohtaja Pakkoruotsi vihdoinkin vapaaehtoiseksi Keskustelu pakkoruotsista käy kuumana. Lukuisat arvovaltaiset tahot ovat vaatineet pakollisen ruotsin opiskelun muuttamista vapaaehtoiseksi. Onkin selvää, että suuren enemmistön (95%) määrääminen pänttäämään väkisin päähänsä pienen vähemmistön (5%) kieltä on jyrkässä ristiriidassa demokraattisen valinnanvapauden kanssa, eikä voi johtaa muuhun kuin entistä suurempaan tympääntymiseen ruotsia ja ruotsalaista kulttuuria kohtaan. Ajan oloon paineen kasvaes- sa nykyinen tilanne käy kestämättömäksi ja muutos on pakko tehdä. Yhdentyvässä maailmassamme kansainvälinen vuorovaikutus lisääntyy jatkuvasti ja siksi tarvitsemme laajalle levinneitten ja paljon puhuttujen suurten kielten taitoja. Vain ruotsin kielen varassa toimivan suomalaisen liikkumatila käpertyy hyvin ahtaaksi. Ruotsin kieleen käytetty aika ja varat tuottaisivat suunnattomasti paljon enemmän hyötyä, jos ne sijoitettaisiin todella merkityksellisten kielten opis- keluun. On kohtuutonta vaatia koko suomenkieliseltä enemmistöltä ruotsin taitoa vain sillä perusteella, että täten pieni vähemmistö saisi kaikkialla maassamme liikkuessaan palvelut omalla kielellään! On käsittämätöntä, että jopa maamme poliisikunta on käsketty koulunpenkille, jotta se oppisi tätä ”välttämätöntä” kieltä. Syynä on kielilaki, jota säädettäessä eduskunnalta karkasi järki muutamaa harkintakykynsä säilyttänyttä edustajaa lukuun ottamatta. Suomenkielisten kohtelu pelkkinä palveluntarjoajina on taakse jäänyttä aikaa eikä kelpaa demokraattiseen tasa-arvoa korostavaan yhteiskuntaamme. Laki on muutettava sellaiseksi, että julkisiin virkoihin ei poikkeuksetta vaadita ruotsin taitoa. Maamme ainoaksi viralliseksi kieleksi on säädettävä suomen kieli, joka on aina ollut suomalaisen kansan enemmistön kieli ja on säilynyt halki vuosisatojen omaleimaisena ja kehityskel- poisena suomalaisen sivistyksen ja kansamme syvimpien tuntojen ilmaisuvälineenä. Matti Ahdeoja kihlakunnanneuvos Nurmijärvi Pentti Huttunen rehtori Hollola Risto Hämeen-Anttila tekniikan tohtori Helsinki Jarmo Mero sijoittaja Helsinki Suomalaisuuden Liitossa oli 1004 jäsentä 3.3. 2011. 105 VUOTTA SUOMALAISUUDEN PUOLESTA 9 Antti Heikkilä Unkari voi huonosti Unkari jos mikään maa on historiansa vanki. Menemättä pidemmälle maan loistavaan ja moninaiseen historiaan, riittää kun pitää mielessään Unkarin tilanteen ennen II-maailmansotaa. Se oli Euroopan takapajuisimpia maita, jossa vallitsi sääty-yhteiskunta. Kuuluisa Ezsterhazyn suku omisti kymmenen kertaa enemmän maata kuin seuraavaksi rikkain. Edullinen matkatarjous houkutteli viime keväänä lyhyelle turistiretkelle pitkästä aikaa. Kun kävelimme Budapestin kaduilla ja ajoimme maanalaisissa, näimme paljon nukkavieruissa vaatteissa olevia ihmisiä. Maanalaisten kadunalikäytävien kohdalla oli aamuisin säännöllisesti täkeissään yöpyneitä syrjäytyneitä. Kaupunkia ei myöskään ole viimeisen 20 vuoden aikana entisöity kovin kiivaassa tahdissa, eikä myöskään tasapuolisesti. Budan puolella olevaan linnaan on kyllä upotettu valtavasti rahaa ja se onkin vastaansanomattoman upea. Sillä rahalla olisi kyllä restauroitu puoli Pestiä. Linna-alue on kieltämättä turistirysä, mutta lihottaa kuitenkin pääasiassa niitä, jotka ovat konjunktuureja ja suhteita hyväksi käyttäen hankkineet aikanaan halvalla kiinteistöjä alueelta ja perustaneet uusia ravintoloita ja kahviloita. Toinen Pestin puoleinen osa kaupunkia on jäänyt rapistuneemmaksi ja yleisilme kärsii etenkin hienojen, yli satavuotisten vanhojen rakennusten hoitamattomuudesta. Pääkatujen varsilla on suuria liike- ja muotitaloja pääasiassa ulkomaalaisten omistuksessa. Ennen sotaa niin kuuluisa unkarilainen käsityö loistaa poissaolollaan. kossa. Neuvostoliitto teki huomattavia myönnytyksiä maalle taloudellis-sosiaalisella alueella. Talouteen muodostui kaksi erillistä sektoria: puhtaasti valtiososialistinen ja rajoitettu yksityisyritteliäisyyden muoto, tai yksityisten henkilöiden kohdalla näiden sekamuoto. Kolhooseissa työskenteleville talonpojille myönnettiin mahdollisuus ostaa lisämaata ja he saivat lisäansioita myymällä lisätyönsä hedelmiä. Jopa huvilanomistajat saivat asuinpaikkansa läheltä ostaa peltotilkun. Yksi entinen tapa, jota häpeäkseni tunnustan itsekin joskus käyttäneeni, oli jonon ohitse pääsemiseksi annettu forinttikimppu. Nykyään riesana taas on ns. klientelismi, toisin sanoen vilkas suhdetoiminta, jolloin hyväosaisten joukkoon pääsevät ihmiset, joilla oli suhteita muurin murtumisen jälkeiseen poliittiseen eliittiin. Parhaana esimerkkinä tällai- sesta on vielä hiljattain pääministerinä toiminut Gyurcsanyi, joka kimposi kommunistisen nuorisojärjestön sihteeristä erääksi Unkarin rikkaimmista miehistä. Kun yleinen elintaso ei ole noussut suuren kansanosan kohdalla odotetusti, kiristellään nyt hampaita. Unkarin kansa on älykästä. Siitä on osoituksena 10 Nobelin palkintoa ja lisäksi Janos Neuman; unkarilainen matemaatikko, joka on tietokoneen isä. Muutoksen suuruutta ei ymmärretty Laszlo Lakin on kirjoittanut teoksen: A rendszervaltas avagy a ”nagy Atalakulas” – suomeksi: systeemimuutos tai ”Suuri muutos”. Käsittelen seuraavassa klientelismin lisäksi muutamia muita kirjassa esiintyviä kriittisiä huomioita. Kirjoittajan mielestä järjestelmävaihdoksen yhteydessä olisi pitänyt muistaa, myös aikaisempi systeeminmuutos, mi- kä oli jättänyt jo alun alkaen takapajuisen maan jälkijunaan nykyaikaistamisen kannalta. Sosialismin aikaisesta kehityksestä nimenomaan Kadarin ajasta olisi ollut järkevää pelastaa sen myönteisiä puolia uuteen aikaan. Kirjassa viitataan myös pohjoismaisiin hyvinvointivaltioihin, joissa syrjäytymisen ehkäisyyn, kulttuurin kehittämiseen ja ennen kaikkea korkeaan koulutustasoon on panostettu. Suuret sosiaaliset uudistukset on nähty syrjäytymisen ja eriarvoisuuden syntymisen ehkäisijöinä ja taanneet näissä maissa kansallisen yhtenäisyyden. Kirjoittajan mielestä kaikessa edellä olevassa on Unkarissa epäonnistuttu. Pahin virhe tehtiin, kun on uskottiin sokeasti puhtaaksiviljeltyyn markkinatalouteen, jota tunnettu ”näkymätön käsi” mukamas ohjaa. Talouskriisi on kuitenkin osoittanut tämän käsityksen suureksi bluffiksi. Kaikissa Unkari tänään Entinen iloisuus kadoksissa Ennen kaikkea huomaa tavallisessa kansassa iloisuuden kadonneen. Sosialismin aikana Budapest oli rautaesilipun ympäröimän maailman Pariisi. Silloin iloisuutta riitti. Kiinalaiset väittivät riidellessään Neuvostoliiton kanssa sosialismin johtavan maan roolista, että Unkari oli kapitalistinen maa. Syntyi myös käsite gulassi-kommunismista. 1956 tapahtuneen kansannousun jälkeen Unkari sai erikoisroolin kommunististen maiden jou- johtavissa talousmaissa ovat valtiot tukipaketteineen joutuneet puuttumaan puhtaaseen markkinasäätelyyn. Lakin kirja käsittelee myös sananvapautta kriittisesti. Hänen mukaansa maassa on ainoastaan yksi lehti, jossa nykyjärjestelmää arvostellaan. Sekin ilmestyy vain kerran neljännesvuodessa, eikä tavoita laajaa lukijakuntaa. Kirjassa siteerataan tunnettua lehdistötutkijaa, joka väittää, että sananvapauden tila vastaa vuosia 43-44, jolloin järjestelmä oli kirjoitukseni alussa kuvaamani. Neuvostoliiton romahdettua oli poliittisella johdolla täysi vapaus suunnitella perusteellisesti, miten järjestelmämuutos tehtäisiin. Tämä tuhannen taalan mahdollisuus kuitenkin Lakin mukaan jätettiin käyttämättä. Sen sijaan uudesti syntyneet puolueet kilpailivat valtion omaisuuden jakamisesta. Sosialismissa elänyt uusi luokka ei näytä tiedostaneen lainkaan niitä monia muutoksia, joita kapitalismi oli läpikäynyt vuosien varrella. Silta Margitsaarelle räjäytettiin marraskuussa 1944. Raitiovaunut ja autot ”kylpyyn menossa”. Nyt ollaan tilanteessa, jossa käytännössä kaikki Unkarin talouden avainalat ovat ulkomaalaisten käsissä. Maatalous, mikä kommunistisen järjestelmän aikana saatiin koneellistamisen kautta tuottamaan moninkertaisesti, ja jossa toimi Kadarin aikana myös varsin tuottava toinen sektori, on osaksi ulkomaalaisten omistuksessa ja unkarilaiset saavat jokapäiväisen leipänsäkin osaksi vierailta. Muun muassa Tokailyn maailmankuulut viinit ovat nykyään ranskalaisessa omistuksessa. Julkinen sana, jolla on painoarvoa, on yleensä niinikään ulkomaalaisessa omistuksessa. Tämä omistus on keskittynyt myös epätasaisesti; Budapest, Györ ja Szekeszfehervar ovat ilmeisesti osaksi logistisista syistä keskuspaikkoja. Näin maassa elintaso on myös jakautunut hyvin epätasaisesti. Maassa on nytkin toinen sektori, joka keskittyy veronkiertoon. Tulos systeemimuutoksesta on, että vaikka Unkari onkin EU-maa ja Naton jäsen, maa voi huonosti. Lakin mukaan 5-7% elää erittäin hyvin – vastaavasti 30-40% ovat köyhiä – osittain täysin syrjäytyneitä. 105 VUOTTA SUOMALAISUUDEN PUOLESTA 10 Latokartano - suomenkielinen maatalouskoulu Vihtori Peltonen (Johannes Linnankoski) kulki Itä-Uudellamaalla ja näki maaseutuväestön puutteet. Yhdeksi syyksi onnettomiin oloihin hän näki suomenkielisen maanviljelysseuran puuttumisen. Tästä hän kirjoitti Uusimaa-lehteen. Jo sitä ennen hän oli kiinnittänyt huomiota suomenkielisen maatalouskoulun puuttumiseen Uudeltamaalta. Koulu päätettiin perustaa ja sopivaa paikkaa ryhdyttiin etsimään. Vaihtoehtoja oli moniakin, kuten Lapinjärven Pukaro ja Mäntsälä, joista Latokartano La- pinjärven Ingermannnin kylässä vei lopulta voiton. Latokartanon omisti Ernst Fabritius, joka oli tullut Lapinjärvelle Myrskylän kartanosta, jonka oli joutunut myymään. Vihtori Peltonen kääntyikin nyt Ernst Fabritiuksen puoleen maatalouskouluasiassa. Fabritius huudahti, mikä olisikaan parempi vaihtoehto, kuin perustaa suomenkielinen maatalouskoulu ruotsinkieliselle paikkakunnalle. Ruotsinkieliset arvostelivat Latokartanon koulua ja ottivat pilakirjoituksen kohteeksi koulun lukukausiohjelman, joka oli heidän mielestään kovin käytännönläheinen. Fabritius sai ottaa vastaan ”viikinkien” hyökkäilyt ja Nya Pressen lehdessä oli vilkas kielikeskustelu. Suomenkielistä maanviljelysseuraaa ja koulua kun ei tarvittu muka ensinkään. Fabritius todisteli kieliasiasta, että Itä-Uusimaa oli itse asiassa kaksikielinen. Artjärvi oli ihan suomenkielinen. Fabritius kohosi suomenkielisen maatalouden keulahmoksi Peltosen ohella, jonka Uusimaa—lehti oli todellinen maa- talousvalistuslehti. Fabrituksesta tuli myös Uudenmaan läänin maanviljelysseuran ensimmäinen esimies, sillä hänellä oli riittävästi arvovaltaa tähän tehtävään. Hän oli vapaamielinen ja maatalousmiehenä näki alan ongelmat. Fabritius joutui kovaan sanasotaan, mutta kärsivällisesti hän piti suomenkielisten puolta. Varsin pian hän kuitenkin erosi puheenjohtajan paikalta voidakseen vapaammin toimia suomenkielisten puolesta. Latokartanon kouluun tuli oppilaita ympäri Suomea ja se val- misti taitavia maamiehiä, jotka työnjohtajina tai oman tilan viljelijöinä olivat kehityksen kärjessä. Latokartanon koulu sai valtion apua ja toimi vuoteen 1907 saakka, mihin asti suomenkielisen maanviljelysseuran edustajat tarkastivat sitä. Latokartano on Lapinjärvellä edelleen, mutta nyt sen tehtävä on toinen kuin Fabritiuksen aikana. Aikanaan se oli kuitenkin kehityksen airut suomenkielisten talonpoikien maailmassa. Hannu Huvinen Suomalaisuuden Liiton Turun seudun kerho kokoontuu 19.3.2011 klo 14.00 - 16.00. Paikkana Museokahvila - Wanhan Ajan Puoti osoitteessa Läntinen Pitkäkatu 27, Turku. Lisätietoja 046-5577937 Tervetuloa! Olli Porra Jari Helispuro 105 VUOTTA SUOMALAISUUDEN PUOLESTA 11 Itämaasta itsenäisyyteen Suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden vaikea suhde ”Suomen ja Ruotsin yhteinen historia on pitkä ja monisäikeinen. Nykyään naapuruussuhteemme on läheinen ja lämmin, mutta historiassa on myös lukuisia kipupisteitä, jotka ovat sävyisän pinnan alla hiertäneet välejämme. Urheilumaailmasta tuttu kahtiajakautunut käsite ”rakkaista vihollisista” on historiallisestikin osuva. Yli 600 vuotta olimme samaa Ruotsin valtakuntaa, jossa Suomi oli Itämaa (Österland) ja monessa suhteessa siirtomaan asemassa. Koko tuon ajan meitä hallittiin ruotsin kielellä ja vuosisatojen kuluessa omakin eliittimme ruotsalaistui. Itämaan kehitys kulki emämaan jäljessä ja suomalaisuuden omaan arvoon herättiin vasta 1800-luvulla Venäjän vallan aikana. Autonomian aikanakin hallinto oli silti lähes kokonaan ruotsinkielistä. Suomen, suomalaisuuden ja suomen kielen todellinen nousu koettiin vasta maamme itsenäistyttyä, mutta yhä vieläkin Ruotsin ja ruotsalaisuuden pitkä varjo näkyy sekä asenneilmapiirissä että lainsäädännössä. Itämaasta itsenäisyyteen on tiivis esitys Suomen historiasta ja erityisesti Ruotsin vaikutuksesta maamme kehitykseen. Teos käsittelee rohkeasti kielikysymystä ja sen monipuolista menneisyyttä. Se nostaa esiin monia unohdettuja ja tietoisestikin vaiettuja asioita. Kirjan julkitulo osuus keskelle vilkasta yhteiskunnallista kielikeskustelua. Siihen teos antaa pätevää taustatietoa ja historiallista näkökulmaa.” Tilaa kirja nyt omaksesi hinaan 15,-. Jäsenille postikuluitta (säästö 4,30) Tilaukset: Sähköposti: [email protected] Puhelin: 09-442 824 Villa Benita (Viro) tarjoaa Suomalaisuuden Liiton jäsenille Hemmottelu pakettia - pitkää viikonloppua 3 yötä/4 päivä ( torstai- sunnuntai) • Majoitus 2 hengen huonessa • Täysihoito ( kolme kerta päivässä seisova pöytä + iltapala) • Kuljetukset satamasta ja satamaan (n. 30 km Tallinnasta) • Kuntoutuslääkärin tarkastus tullessa • Sairanhotajan tarkastus ja hoivapalvelut 24/7 (tarvittaessa) • Hoidot: • Villa Benitan erikoishieronta (20 min kylpy + 50 min hieronta + palautusjuoma) • Pedikyyri • Vierailu Laitsen Graniitvillaan, kuvanveistäjän Tauno Kangron ateljee- ja juhlatalon yhteydessä 2-3 tuntisen muovailun oppitunnilla (valmistunut veistos muistoksi mukaan kaikkille) – erittäin terapeuttinen kokemus • Illanistujaiset takkatulen ääressä tutustuen Eestiläiseen kulttuuriin ja traditioihin • Saunan käyttö Hinta 359.- eur /henkilö (sisältä taitekurssit Graniitvillassa, arvo 70 eur) 599.- eur /kahdelle henkilölle, (sisältää taitekurssit Graniitvillassa, arvo 70 eur) (Tarjous on voimassa 31.5.2011 asti) Lisätietoja ja varaukset: Suomalaisuuden Liitto ry /Saila Savinen puh. 09-442 824 PS. Olin itse Villa Benitassa 2-5.1.2011. Itse paikka sekä hoidot olivat tasokkaita ja ruoka oli hyvää. Henkilökunta on ystävällistä ja suomea puhuvaa. Suosittelen lämpimästi! Soita ja varaa oma hemmotteluviikonloppusi, niin kerron lisää. 105 VUOTTA SUOMALAISUUDEN PUOLESTA 12 KEVÄTKOKOUS 27.4.2011 klo 18 Suomalaisuuden Liitto ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 27. huhtikuuta 2011 klo 18 alkaen Kampin palvelukeskuksessa, Salomonkatu 21 B, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat; vuosikertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto. JÄSENHAKEMUS JÄSENHAKEMUS Suomalaisuuden Suomalaisuuden Liiton Liiton hallitukselle hallitukselle Suomalaisuuden päivän merkeissä 12.5. kokoonnumme vapaamuotoisesti Ostrobotnialla (Museokatu 10, Helsinki) klo 16–19, kolmannen kerroksen baarikabinetissa. Haluan Haluanliittyä liittyäSuomalaisuuden SuomalaisuudenLiiton Liitonjäseneksi. jäseneksi.Hyväksyn Hyväksynliiton liitontavoittavoitteet ja toimintaperiaatteet. teet ja toimintaperiaatteet. Sukunimi: Sukunimi: Tervetuloa! Etunimi: Etunimi: Lähiosoite: Lähiosoite: Suomalaisuuden Liiton tunnus Postinumero Postinumerojaja-toimipaikka: -toimipaikka: Koulutus: Koulutus: Suomalaisuuden Liitto ry:n jäsenmerkki on tilattavissa 10 eurolla liiton toimistosta (sisältää postituskulut). Merkki on sini/valkoemaloitu hopeinen rintamerkki perhoskiinnityksellä. Merkkikeskus Oy on valmistanut tätä laadukasta merkkiä rajoitetun määrän ja jokainen merkki on numeroitu. Syntymävuosi: Syntymävuosi: Ammatti/Arvo: Ammatti/Arvo: Puhelin: Puhelin: Sähköposti: Sähköposti: Tilaa omasi! Haluan Haluanvastaanottaa vastaanottaasähköpostitse sähköpostitseSähkökannel-tiedotetta: Sähkökannel-tiedotetta: (rasti = haluan; tyhjä tai (rasti = haluan; tyhjä taiviiva viiva==eieihalukas) halukas) Olen Olenvalmis valmisvapaaehtoiseen vapaaehtoiseentalkootyöhön talkootyöhönliiton liitonhyväksi: hyväksi: (rasti = halukas; tyhjä tai viiva = ei halukas). (rasti = halukas; tyhjä tai viiva = ei halukas). Puhelin: 09-442 824, sähköposti: [email protected] Toivomuksia Toivomuksiahallitukselle: hallitukselle: Liiton merkki kuvaa suksisauvan sompaa tai muinaissuomalaisten kalottipäähinettä. Päällikkeenä merkin keskiössä on mursunsydän, jonka kaksi pystysuoraa sinistä kenttää sinisinä muodostaa S-kirjaimen. Se tarkoittaa Suomalaisuuden Liittoa. Värit ovat Suomen lipun. Mursunsydän on yksi vanhimpia tunnettuja suomalaisuuden tunnuksia. Se on Ukko-ylijumalan ja hedelmällisyyden vertauskuva. Se esiintyy koristekuviona vanhoissa kangas- ja puukäsitöissä. Sitä on käytetty myös puumerkkinä sekä onnea tuovana taikamerkkinä, ja tämä liiton tunnuksen keskiö on liiton jäsenmerkki. Liiton tunnuksen suunnitteli kirjailija-taiteilija Juha E. Tetri. Mursunsydän Sastamalan Pyhän Marian kirkon ikkunasyvennyksessä. Numero Numero 1/2011 1/2011 Kevät Kevät Numero Numero 73 73 24. 24. vuosikerta vuosikerta Toimitus: Toimitus: Aurorankatu Aurorankatu77AA11 00100 00100Helsinki Helsinki puhelin puhelin(09) (09)442 442824 824 Päätoimittaja: Päätoimittaja: Sampo SampoTerho Terho Toimitussihteeri: Toimitussihteeri: Saila SailaSavinen Savinen Julkaisija: Julkaisija: Suomalaisuuden SuomalaisuudenLiitto Liittory ry ISN 0786-2393 ISN 0786-2393 Taitto: Taitto:TR-Latomo TR-LatomoOy Oy (tarvittaessa (tarvittaessajatka jatkakääntöpuolelle…) kääntöpuolelle…) Paikka Paikkajajaaika: aika: Allekirjoitus: Allekirjoitus: Jäsenmaksu Jäsenmaksuon on20 20euroa. euroa.Työttömältä, Työttömältä,samassa samassataloudessa taloudessaasuvalta asuvaltajäsejäseneltä tai alle 26-vuotiaalta 10 euroa. neltä tai alle 26-vuotiaalta 10 euroa. Palautus Palautuspostitse postitsetai taisähköpostilla sähköpostillaliiton liitontoimistoon: toimistoon: Suomalaisuuden Liitto ry Suomalaisuuden Liitto ry Aurorankatu Aurorankatu77AA1, 1,00100 00100HELSINKI HELSINKI Puhelin (09) 442 824 Puhelin (09) 442 824 [email protected] [email protected] Mistä Mistäsait saittiedon tiedonSuomalaisuuden SuomalaisuudenLiitosta? Liitosta? Paino: Paino: Satakunnan SatakunnanPainotuote PainotuoteOy, Oy,2011 2011 Sähköposti: Sähköposti: suomalaisuudenliitto@ suomalaisuudenliitto@ kolumbus.fi kolumbus.fi Internet/kotisivut: Internet/kotisivut: www.suomalaisuudenliitto.fi www.suomalaisuudenliitto.fi Tilaushinnat: Tilaushinnat: 77/vuosikerta /vuosikerta ilmestyy ilmestyyneljä neljäkertaa kertaavuodessa vuodessatai tai kolmesti yhden numeron kolmesti yhden numeron ollessa ollessa kaksoisnumero. kaksoisnumero. Irtonumero Irtonumero22.. Suomalaisuuden Suomalaisuuden Liiton Liitonperustivat perustivatkaikki kaikki suomenkieliset suomenkielisetpuolueet puolueet 12.5.1906 12.5.1906Johannes Johannes Linnankosken Linnankosken aloitteesta. aloitteesta. Liiton Liitonjäsenyys jäsenyyson on avoin jokaiselle avoin jokaiselle suomalaiselle, suomalaiselle,joka joka hyväksyy hyväksyyliiton liiton tarkoituksen. tarkoituksen. Lisätietoja Lisätietojanumerosta numerosta (09) (09)442 442824. 824. 105 VUOTTA SUOMALAISUUDEN PUOLESTA