Soini mehiläislehdessä nro 4.2012 - Keski

Sadonkorjuun
aika
Mehiläiset on kuitenkin ruokittava talven yli.
Ruokintasokerinkin hinta nousi
reippaasti. Logistiikkakustannukset on saatava jostakin. Hunajan
hintaa on nyt tarkistettava, jotta
jotain jäisi plussaa viivan alle.
Kesätapaamisen yhteydessä keskusteltiin yhdistyksessämme kovin
sanoin hunajan hinnasta ja siitä mitä
pitäisi saada jotta pärjäisi. Suuntaviivat tulivat selväksi, hinnoiteltiin
hinnat uusiksi. Uusia hintoja on jo
testattu, ei ole vastaväitteitä tullut,
joten näin jatketaan. Mottona on:
Ei dumpata hunajaa pois käsistä,
sillä juhannuksenakin tarvitaan
tuohta. En lähde tässä mainitsemaan hinnoista mitään.
Hunajankeruussa oli oppipoika
kaverina.
Parityöskentelynä sujui sutjakkaasti, kun harjalaatikko oli työkaluna. Mehiläiset pysyivät laatikossa.
Kuva 1. Mehiläiset on palautettu
harjalaatikosta pesän päälle. Kuva 6.
Kuvassa ei ole talveutusrinkiä paikoillaan. Mehiläisiä on niin paljon,
että pursuavat yli laitojen. Talveutusrinki pitää mehiläiset laatikon päällä
ja menevät siitä kennojen väliin aika
vikkelästi. Eikä ole mitään sellaista
hulinaa, jos olisi puhaltanut tai harjannut mehiläiset kehiltä. Heti hunajanoton jälkeen supistin lentoaukon
4 cm levyiseksi. Kuva 2. Tämä on
ì
helppo ryöstön estin. Lentoaukko
pysyy näin pienenä talvipohjan vaihtoon saakka.
Linkoomossa kakkujen kuorinta
on käsityötä.
Käytän kuorimahaarukkaa ja
viiltokuorintaa. Kuorimahaarukka
on sikiöimättömille kakuille hyvä,
viiltokuorinta vaippakennokakuille
parempi ja nopea. Päihittää kuorimahaarukan mennen tulen. Viiltokuorintatyökalu on omatekoinen,
eikä siinä ole mitään ylimääräisiä
putkia eikä letkuja, kylmä työkalu.
Kuorimallas on omatekoinen, kaksi
muovilaatikkoa päällekkäin. Ylemmän laatikon pohja on reikälevystä.
Hunajat valuvat sen läpi alalaatikkoon, josta otetaan talteen. Punainen astia, johon pinsetillä poistan
kuolleet mehiläiset kehiltä Kuva 7.
Linko on kuusikehäinen kääntyväkorinen ja omatekoinen. Kuva 8.
ÓÛØ×Ô\×ÒÛÒ ìñîðïî
Kuvat Soini Koski
Tyhjennyshanan vastakkaisella puolella olevan jalan alla on kalikka,
joka pitää lingon pohjan kallellaan
hanaan päin. Linko tyhjenee lingotessa siiviläaltaaseen. Siivilän lankaverkon päällä on punkkiverkosta
leikattu pyöreä, nostokorvakkeilla
varustettu vahankeruuverkko, joka
on vaihdettava, kun vahaa kertyy
tarpeeksi. Tämä estää lankaverkon
tukkeutumisen. Kuva 11. Siiviläaltaasta hunaja siirtyy pumpulla säiliöön purkitusta varten. Sekoittajalla
sekoitetaan tarpeen mukaan Kuva 9.
Rikkaimurilla poistan kaikki lentävät mehiläiset linkoomosta. Illalla
tyhjennän imurin pussin ulos. Kourallinen mehiläisiä, saavat mennä
pihapesään. Muutama mehiläinen
siinä kuolee.
Uusia emoja tuli yli oman tarpeen,
vanhoja poistui uusien tieltä.
Ostin neljä uutta emoa. Asettuivat pesiin ongelmitta, vaikka en
asettanutkaan kalikassa. Uusi emo
tutustui porukkaan hajustettuna neljän kehän jaokelaatikossa vuorokauden ajan. Sen jälkeen siirsin kehät
LG laatikkoon (Tässä vaiheessa
poistin vanhan emon). Tämä laatikko laitettiin pesän päälle. Ensin tuli
sanomalehti sitten lankasulkuri ja
neljä kehää LG laatikkoon keskelle.
Tämä takasi sen, että uuden emon
ÓÛØ×Ô\×ÒÛÒ ìñîðïî
jalkoja ei purtu raajarikoiksi. Parin
vuorokauden jälkeen yhdistin emon
muitten joukkoon.
Emoja tuli vaihdeltua.
Kaksi jaokelaatikkoa jäi ilman
emoa ja kolmannessa oli muniva
emo. Tässä tein niin että, hajustin
kaikki kolme jaokelaatikkoa saman
hajuiseksi deorantilla (adidsas for
men). Seuraavana päivänä tarkistin
tilanteen ja kaikki hyvin, emo jatkoi
munimista. Hajusteen käytöllä saa
pahatkin pesät ottamaan samanhajuisen uuden emon. V. 1995 lähtien
olen käyttänyt hajustetta emojen
asetuksessa, enkä muista yhtään
epäonnistumista. Suosittelen rohkeille!
Syyssyöttö on meneillään ja saavat sen minkä ottavat.
Syötön aikana saa olla varuillaan, ettei ryöstö remahda valloilleen. Sen olen saanut estettyä pitämällä lentoaukon 4.n cm levyisenä
ja ruokintalaatikon kuvun alla ei ole
ollut 1–2 cm paksua kuolleitten mehiläisten kerrosta. Omat eivät tappele keskenään, vaan syövät nätisti
rivissä Kuva 3. Ryöstäjien kanssa
tulee tappelu ja molemmat hukkuvat
liemeen. Muuten, 67 % sokeriliuos
tahtoo kiteytyä ruokintalaatikon
pohjalle. Sain hyvän neuvon liuoksen toimittajalta, 20 l astian pohjalle
1 l vettä ja 18 l liuosta päälle. Jopa
loppui kiteytyminen.
Kun ruokinta on meneillään, silloin ollaan voiton puolella mehiläistenhoidossa. Hunajan käsittely ja
kauppakunnostus on jo oma tehtävä
ë
ja mehiläishoitajalle tilin tekoaika,
korvaus hukkaanmenneestä työstä?
Jotkut tyytyvät miinusmerkkiseen
tiliin, jotkut mittaavat katetta työlleen.
Tein elokuun torjunnan muurahaishapolla.
(Tuli tehtyä radikaali moka, jäi
punkkipohjat puhdistamatta ennen
MH hapotusta. Eihän sieltä pohjaroskista mitään selvää saanut eikä
punkkeja löytynyt). Tein yhteen
uuden MH hapotuksen, joka tomusokeripöllyytyksessä pudotti 10
punkkia. Wetteks liinaan 25 g imeytettynä 10*11 cm. Esivalmistelin
liinat valmiiksi, leikkaamalla ne
sopivan kokoisiksi ja imeyttämällä
niihin muurahaishapon muovilaa-
tikossa. Kalibroin muovisen kastikekauhan 25 g vetoiseksi. Jos oli
10 liinaa laatikossa niin 10 *25g
kauhallista liinojen päälle. Laatikon pohjalle ei saa jäädä vapaata
MH nestettä. Kuva 4. Pesän kansi
syrjään ja pihdeillä liina kehien
päälle takaosaan, nopea toimitus..
Hapotustyökalut. Kuva 5. Se antaa
osviittaa oksaalihapotukseen. Kun
lehti ilmestyy, talviruokinta on suoritettu (vaakapesä yksiosastoisena
painoi 60 kg, tämä on kylläkin ylipainoinen mutta olkoon). Ilmojen
viilennyttyä poistan ruokinta-astiat
pesuun ja varastoon.
Alkaa kaluston huolto ja kunnostus.
Soini Koski
Eurooppalainen mehiläiskongressi pidettiin Hallessa
V EurBee kongressi pidettiin Halle-Wittenbergin Martin Luther yliopistossa Saksassa 3. – 7.9.2012. EurBee järjestetään aina Apimondia kongressin välivuosina, ja ohjelma sisältää pääasiassa mehiläistutkimukseen liittyviä töitä
EU:n alueella. Nykyisin kongressi on merkittävin eurooppalainen mehiläisfoorumi, ja se kokoaa yhteen kansainvälisiä tutkijoita ympäri maailmaa. Kongressi toimi myös eurooppalaisten tutkimusverkkojen BEEDOC, STEP ja
COLOSS isäntänä.
Kongressiin osallistui 430 henkilöä 50 eri maasta. SML:sta kongressiin osallistuivat Lassi Kauko, Pekka Peltotalo,
Ari Seppälä ja Heikki Vartiainen. MTT:n edustajana oli paikalla Lauri Ruottinen.
Kongressissa oli kuusi yleisluentoa ja pitkälti toista sataa tutkimusesitelmää. Esitelmiä pidettiin samanaikaisesti
kolmessa salissa. Lisäksi esillä oli noin 150 posteria. Ainoa suomalainen luento kuultiin Lumi Viljakaisen (Oulun
yliopisto) esittämänä. Esityksen aiheena oli ”Molecular evolution of immune genes in socially diverse bees”.
Esitykset käsittelivät muun muassa mehiläistauteja ja mehiläisten käyttäytymistä. Monet niistä käsittelivät myös
pölyttäjien vähenemistä, hyönteispölytyksen merkitystä ja kasvinsuojeluaineiden vaikutusta mehiläisiin. Lisäksi
kuultiin useista genetiikkaan ja kimalaisiin liittyvistä töistä.
Kollegoiden kanssa käydyissä keskusteluissa kerroimme mehiläistutkimuksen päättymisestä tämän vuoden loppuun
MTT:llä Jokioisilla. Mehiläistutkimusta voidaan jatkaa jossain muodossa SML:n toimesta, mutta huomattavasti
pienemmällä budjetilla. Kollegamme ilmaisivat olevansa asian johdosta hyvin huolissaan varsinkin, kun paikoin
on ollut tavallista suurempia talvitappioita ja mehiläiskuntien määrä on vähentynyt EU:n alueella.
EurBee 20-vuotta
Eurbee on puolalais-saksalaisten symposiumien seuraaja, jonka ensimmäinen kokoontuminen järjestettiin vuonna
1992. Tilaisuus pidettiin aina joka toinen vuosi vuoroin Saksassa ja Puolassa. Vuosien varrella osallistujien ja osanottajamaiden määrä kasvoi, ja vuonna 2004 pidetty tapaaminen nimettiin EurBee kongressiksi.
Suomesta tapahtumaan on osallistunut alusta lähtien eläinlääkäri Lassi Kauko. Hän on ollut mukana kaikissa tapaamisissa, ja sieltä juontaa myös juurensa pitkä yhteistyö eurooppalaisten mehiläisalan tutkijoiden ja tarhaajien kanssa.
ê
ÓÛØ×Ô\×ÒÛÒ ìñîðïî