1. No category

Mehiläsitarha, Juhmon marjatila, Tuusula
Ihmiset ovat jo vuosituhansia sitten keksineet, että hunajaa saa helpoiten tarhaamalla mehiläisiä.
Kesän aikana mehiläiset keräävät yhteen pesään ravinnoksi hunajaa noin 40 kg.
Leppoisa Helmer Lauren on tarhannut mehiläisiä Tuusulassa jo vuodesta 1960 asti eli yli 45 vuotta.
Hänen tarhaansa Juhmon marjatilalla kuuluu ainakin 6 jykevää puista pesälaatikkoa. Helmer
huolehtii pesien hyvinvoinnista. Hänen on valvottava kuningattaren munintaa sekä tarkistettava
pesän ravinto-, siitepöly- ja hunajavarastot. Hänen on valvottava, että mehiläiset pysyvät terveinä.
Pesät ovat sijoitettu metsän ja pellon laitaan ja läheisillä Juhmon marjatilan pelloilla mehiläiset
käyvät hakemassa marjapensaiden kukista mettä. Samalla ne tulevat levittäneeksi niiden siitepölyä
kukasta toiseen ja näin pölyttäneeksi marjapensaiden kukat, jolloin niistä voi syntyä marjoja.
Tuusulan 4H-yhdistys ry. 2008, Maatilan Ihmeet –hanke
Mehiläsitarha, Juhmon marjatila, Tuusula
Tarhaaja on rakentanut puisen laatikon, jonka alla on pohja, jossa on avoin lentoaukko.
Hän on laittanut laatikkoon myös irrotettavia kehiä, joihin mehiläiset itse rakentavat vahakennostoa.
Kuusikulmaiset kennot ovat arkkitehtuurisesti nerokkaita ja niitä mahtuu pesään todella paljon.
Kennostoissa työmehiläiset kasvavat munista aikuisiksi 21 vuorokaudessa.
Kennostoihin säilötään myös hunajaa.
Kuhnurit ovat isompia ja siksi niille varatut kennostot pesän alaosassa ovat hieman suurempia ja
kehitysaika 24 vrk. Emon kehitysaika 16,5 vuorokautta.
1. MEHILÄISYHTEISKUNTA
Mehiläisten maailma on hyvin mielenkiintoisella tavalla järjestäytynyt! Yhteen mehiläisyhteiskuntaan
kuuluu vuodenajasta riippuen noin 10 000 – 80 000 yksilöä. Kaikki pesän kymmenet tuhannet
mehiläiset tekevät yhteistyötä. Jokaisella pesän asukilla on oma tehtävänsä, joka on sidoksissa
mehiläisen ikään.
kuvassa kuningattarella on valkoinen pilkku
Kuningatar
Pesän hallitsija on muita suurempi, kuningatar eli emo, jonka munimista munista on syntynyt kaikki
muut pesän asukkaat.
Emo munii 1 500–3 000 munaa päivässä.
Hedelmöittyneistä munista tulee joko työläisiä tai tarpeen tullen uusi emo.
Tuusulan 4H-yhdistys ry. 2008, Maatilan Ihmeet –hanke
Mehiläsitarha, Juhmon marjatila, Tuusula
Erilaista ravintoa syöttämällä ja muokkaamalla kennoa myöhemmässä vaiheessa emokennoksi,
työläiset pystyvät muuttamaan toukan kehityksen kulun emoksi, jos yhteiskunta on menettänyt
emonsa yllättäen. Normaalissa emon hankinnassa emo munii suoraan pyöreään kennoon.
Hedelmöittymättömät munat emo munii työläiskennoja suurempiin kennoihin ja niistä syntyy
kuhnureita.
Hyvä ja terve emo voi elää jopa viisi vuotta.
Työläiset
Pesässä on myös paljon työläisiä, jotka hoitavat vuorollaan eri tehtäviä.
Yksi tärkeimmistä tehtävistä on kerätä kukista mettä, joita työläiset kuljettavat hunajakuvussaan.
Mehiläiset valmistavat medestä hunajaa, jota ne käyttävät ravintonaan.
Myös siitepölystä mehiläiset saavat proteiiniravintoa vararavinnokseen, jota ne kuljettavat
takajalkojensa siitepölyvasuissa.
Pesän työläiset hoitavat vuorollaan eri tehtäviä pesän kunnossapidossa sen mukaan, minkä ikäisiä
ovat. Kesää odotellen työläiset aloittavat sisätyöt:
1) Ensimmäiseksi nuori työläinen siivoaa pesässä kennoja.
2) Seuraavaksi se ruokkii toukkia.
3) Kahden viikon ikäisenä se rakentaa kennoja vahasta, jota mehiläiset tuottavat vatsansa
alapuolella olevilla vaharauhasilla.
4) Alle kolme viikkoisena se vartioi pesän lentoaukkoa asiattomilta vierailta.
5)Tämän jälkeen mehiläiset menevät ulkotöihin:
6) Seuraavilla viikoilla se lentelee keräämässä mettä ja siitepölyä.
7) Noin 6–8 viikon ikäisinä työläiset kuolevat; mitä enemmän työläiset lentävät, sitä nopeammin ne
uupuvat ja kuolevat.
Kun kesällä kiivaimpaan satoaikaan työläinen elää noin 6-8 viikkoa, talviaikaan se voi elää jopa
kuusi kuukautta.
Mehiläisillä on ilmiömäinen suunnistuskyky. Vajaan kahden viikon ikäisinä mehiläiset suorittavat
ensilennon, jonka aikana ne rekisteröivät oman pesänsä sijainnin.
Kun medenkeruumatkalla ollut yksilö palaa pesälle, se esittää toisille eräänlaisen pyristystanssin.
Liikkeillään ja suunnallaan se viestii toisille, mitä kukkia se on löytänyt, miten kaukana ja missä
suunnassa aurinkoon nähden ne ovat ja kannattaako myös toisten lentää sinne.
Toiset seuraavat tanssijan värähdyksiä tuntosarvillaan.
Muiden on tärkeää tietää, miten kaukana kohde on ja miten paljon niiden pitäisi ottaa evästä mukaan
lennolle, jotta ne jaksavat lentää perille.
Kuhnurit
Pesässä asuu kuhnureita, jotka tekevät pariutumislentoja etsien emoja.
Kuhnureilla elämä alkaa iloisesti hunajakennojen ympärillä ravintoa nautiskellen, mutta pariutumisen
jälkeen ne kuolevat.
Myös syksyllä, kun uusia emoja ei enää pesässä kasvateta, kuhnurit tapetaan tai heitetään ulos
pesästä.
Tämä säästää voimia pesän säilymisen kannalta tärkeämpiin tarkoituksiin, eli työläisille, jotka pitävät
emosta huolta.
Tuusulan 4H-yhdistys ry. 2008, Maatilan Ihmeet –hanke
Mehiläsitarha, Juhmon marjatila, Tuusula
Kuvassa työläinen, jonka takajalan siitepölyvasu on täynnä siitepölyä.
Talviaika
Syksyllä ilmojen kylmetessä ja ravinnon vähennyttyä, mehiläiset tilkitsevät pesänsä
pakkasenpitäväksi erityisellä kittivahalla.
Mehiläiset eivät mene talvihorrokseen, vaan ne kerääntyvät yhteen muodostaen niin kutsutun
talvipallon.
Mehiläiset tuottavat siipilihaksillaan lämpöä, joten pallon sisällä lämpötila on vähintään 20
celsiusastetta.
Työläiset ovat jatkuvassa edestakaisessa liikkeessä sisustasta reunoille hakemaan lisää ruokaa.
Samalla ne ruokkivat pallon keskellä olevaa emoa, jonka on tärkeää pysyä terveenä ja lämpimänä
voidakseen aloittaa taas keväällä munintaurakan.
Mehiläiset eivät lainkaan ulosta talvella, sillä ne eivät tarkene poistua pesästä.
Keväällä pesä aloittaa vilkkaan toiminnan ulkolämpötilojen kohotessa tarpeeksi korkealle. Heti kun
vain on mahdollista, työläiset lähtevät keräämään mettä aluksi hieman lyhyempien matkojen
päähän ja ilman lämmetessä yhä pidemmälle.
Emo alkaa munia, kun se saa tarpeeksi ruokaa.
mehiläispöntön hoitovälineet
Tuusulan 4H-yhdistys ry. 2008, Maatilan Ihmeet –hanke
Mehiläsitarha, Juhmon marjatila, Tuusula
Sadonkorjuu
Loppukesällä elokuussa mehiläishoitaja kerää hunajat.
Ennen pesän avaamista mehiläiset täytyy rauhoittaa savun avulla.
Savun haistaessaan mehiläiset ahtavat itsensä täyteen hunajaa valmistautuessaan pakenemaan,
joten ne eivät hyökkää hoitajan kimppuun yhtä helposti.
Kuitenkin hoitajan on suojauduttava suojavaatteilla, kuten vaalealla suojahaalarilla,
verkkopäähineellä ja suojahanskoilla.
Taltan avulla kennot irrotetaan toisistaan ja puhdistetaan.
Joskus mehiläisiä täytyy hätistää pois kakun päältä varovasti erikoisharjalla.
Mehiläishoitaja ottaa täyttyneet hunajakennot pois ja asettaa tilalle tyhjiä, joita mehiläiset
alkavat täyttää uudelleen.
Linkoaminen
Ensin kennoja peittävät vahakannet kuoritaan pois ja sitten hunajakakut asetetaan hunajalinkoon.
Siellä hunaja erottuu kennoista keskipakovoiman avulla, kun hunajakakkuja pyöritetään kovaa
vauhtia. Linkouksen jälkeen hunajasta poistetaan pienet vahamuruset siivilöimällä. Nykyään
vähemmän käytetty tapa on hunajan valutus omalla painollaan, koska se on hitaampaa ja
työläämpää.
Hunaja on maailman vanhin makeutusaine, jota on käytetty jo 15 000 vuotta sitten. Sitä on
arvostettu kaikissa kulttuureissa ja käytetty jopa rahana. Hunajaan on liittynyt monia uskomuksia,
minkä takia sitä on käytetty lääkkeenä ja hunajan on uskottu pidentävän jopa elinikää!
Hunajaa kannattaisi käyttää ruuanlaitossa tavallisen sokerin sijaan, sillä se on terveellisempää:
Se on makeampaa, joten sitä tarvitaan vähemmän ja näin ruokaan tulee vähemmän kaloreja.
Se myös imeytyy elimistöön hitaammin ja sopii siksi useille sokeritautia sairastaville.
Hunaja auttaa ruokaa säilymään syömiskelpoisena kauemmin ja se tekee leivonnaisista
mehevämpiä, sillä sen vaikutuksesta leivonnaiseen sitoutuu enemmän kosteutta, eikä se kuivahda
niin helposti.
Hunajalla on jo kauan uskottu olevan terveyttä edistäviä ja parantavia vaikutuksia.
Sen pitäisi auttaa vilustumisoireisiin, kurkkukipuun ja yskän lievittämiseen.
Hunajaa on myös mukana monessa ihon- ja hiustenhoitotuotteessa.
Myös mehiläisten tuottamaa mehiläisvahaa käytetään mm. kynttilöiden ja tuohusten materiaalina.
Tuusulan 4H-yhdistys ry. 2008, Maatilan Ihmeet –hanke
Mehiläsitarha, Juhmon marjatila, Tuusula
Ristikko:
Kysymykset:
1. Näitä on paljon erilaisia ja makuisia ja niistä riippuu, minkälaista hunajasta tulee.
2. Minne kuningatar munii munan?
3. Syötävä, mikä käy myös moniin muihin tarkoituksiin.
4. Mehiläiset keräävät tätä ja se on myös kukkien leviämiselle tärkeä.
5. Muodostelma, jonka avulla mehiläiset selviävät kulmästä vuodenajastasta.
6. Mehiläispesän jokapaikanhöylä.
7. Hunajan raaka-aine.
8. Kennon muoto.
9. Mikä mehiläinen on?
10. Laiskottelee, syö ja osallistuu pariutumislennolle.
11. Mikä on mehiläisten lentojen tarkoitus?
12. Keino, jolla mehiläinen kertoo, mistä saa paljon laadukasta hunajaa.
13. Mehiläisillä on peräpäässään tämä puolustusase.
14. Mistä hunajan valmistusaineet ovat peräisin?
15. Hunajan pitäisi auttaa oireiden hoitoon.
16. Näitä on vain yksi mehiläispesässä.
17. Täyskasvuisuutta edeltävä kehitysvaihe.
Tuusulan 4H-yhdistys ry. 2008, Maatilan Ihmeet –hanke
Mehiläsitarha, Juhmon marjatila, Tuusula
18. Toinen nimi mehiläistenhoitajalle.
Tehtävät:
1. Keitä mehiläispesässä asustaa ja mitkä ovat heidän tehtävänsä?
2. Kumpi on isompi, kuhnuri vai työläinen?
3. Mitä mehiläiset syövät?
4. Kuka kerää ravinnon ja miten?
5. Mitä tapahtuu, jos kuningatar kuolee?
6. Mistä mehiläiset saavat tietää, missä ovat parhaat medenkeruuapajat?
Tuusulan 4H-yhdistys ry. 2008, Maatilan Ihmeet –hanke