Realia Group Markkinakatsaus kesä/ 2010 - Yritys

MARKKINAKATSAUS
KESÄ 2010
1
Realia Group Oy | Markkinakatsaus • Kesä 2010
SISÄLLYS
03
Pääkirjoitus
04 Asuntomarkkinat
07
Alueelliset asuntomarkkinat
09 Toimitilat
2
11
Yhteyshenkilöt
12 Yhteystiedot paikkakunnittain
Realia Group Oy | Markkinakatsaus • Kesä 2010
PÄÄKIRJOITUS
Asuntokesä 2010 avautuu varsin tyydyttävissä tunnelmissa.
Suomalaisella kuluttajalla on työ- ja raha-asiat kunnossa ja lainaa saa alhaisella korolla. Väljyyteen, viihtyvyyteen, laatuun ja
turvallisuuteen halutaan myös panostaa koko ajan enemmän.
Asuntokaupan taustalla toimivat tekijät ovat ennallaan – syntymä, kuolema, yhteenmuuttaminen ja eroaminen tekevät
suomalaisesta asuntokaupasta varsin vakaata. On kuitenkin
pilviä, jotka välillä jopa mustanpuhuvina hiivittävät epäilyksen
siementä kuluttajan ajatuksen ja kukkaron väliin. Viimeksi eurooppalaisen pankkijärjestelmän vakauskeskusteluun kääntynyt Kreikka-kriisi näkyi sekin pienenä asuntokaupan viivästyttäjänä markkinoilla. Olemme todellakin osa globaalia taloutta,
halusimme tai emme.
Asuntomarkkinoilla on kuitenkin ongelma ja se on hyvin yksinkertainen. Uudistuotannon pyörät pysähtyivät hetkeksi ja
sen käynnistyminen vie aikaa. Kuluvana vuonna on ennätyksellisen vähän uusia valmiita asuntoja tarjolla. Tämä ehkäisee
tehokkaasti asuntokaupan ketjujen syntymisen ja vaikeuttaa
asunnon ostamista, etenkin kasvualueilla. Kysyntä ylittää reippaasti tarjonnan ja uusien asuntojen vähentynyt kauppa rajoittaa myös käytettyjen asuntojen tarjontaa.
Hyviäkin asioita on tapahtunut. Taloyhtiöt ovat lähteneet
valtion kannustamana ajamaan kiinni noin 230 miljardin euron
asuntovarallisuuteen aikaisemmin huonolla ylläpidolla aiheutettua noin 20 miljardin euron korjausvajetta. Tällä hetkellä
tekeillä on vuositasolla noin 2,5 miljardin euron remontit. Tällä
tasolla tulisi nyt jatkaa useita vuosia, niin suomalaisen asuntovarallisuuden ajanmukaisuus, viihtyvyys, energiatehokkuus
ja turvallisuus olisivat paranemaan päin. Joka tapauksessa
vanhaan ei ole paluuta – uusi heinäkuussa voimaanastuva
asunto-osakeyhtiölaki edellyttää ammattimaista johtamista,
suunnitelmallista kiinteistönpitoa ja vastuullisempaa varallisuudenhallintaa. Osa alan toimijoista, kuten Realia, on hyvin
valmistautunut uusiin haasteisiin kouluttamalla sekä omia ihmisiään että asiakkaitaan uuteen tilanteeseen.
Toimitilapuolella pilvet eivät ole väistyneet. Vapaata tilaa on
paljon ja alati muuttuva ubiikki ja mobiilimpi työnkuva muuttaa
toimitilakiinteistöjen tilan tarvetta radikaalisti tulevaisuudessa.
Kaupan sijoittumisen uudet ohjeet tulevat vahvistamaan kasvualueiden keskustoja ja hyvä niin. Toivottavasti Suomessa
yritystilojen sijoittumisen, suunnittelun ja toteutuksen osalta
löydetään myös uusia tuulia, joilla yritykset voisivat tehostaa
tilankäyttöään ja saada siitä enemmän irti. Se on kansallisen
kilpailukyvynkin kannalta merkittävä asia. Kiinteistösijoittajan,
kansainvälisenkin, kannalta Suomi on kyllä peruskiinnostava
maa. Se jokin, mikä erottaa meidät muista, pitäisi vain löytää.
Me Realiassa haluamme tehdä oman osamme: erotumme
muista toimijoista kokonaisvaltaisella kiinteistöalan osaamisella ja reaaliaikaisella tiedonhallinnalla sekä tietysti kattavalla
maanlaajuisella palveluverkostolla ympäri Suomen ja Baltian.
Tervetuloa keskustelemaan!
Aurinkoista kesää toivottaen,
Risto Kyhälä
Realia Group Oy
Toimitusjohtaja
3
Realia Group Oy | Markkinakatsaus • Kesä 2010
ASUNTOMARKKINAT
Asuntomarkkinat ovat vilkastuneet kesää kohti
erittäin – ehkä jopa liian – nopeita myyntiaikoja.
Kuten teollisuustilanteen, myös asuntokaupan elpyminen alkoi vuoden 2009 loppupuoliskolla. Vauhtia on hidastanut vain
uudisasuntojen loppuminen kysytyimmiltä alueilta. Tämä on
luonut asuntomarkkinaan poikkeuksellisen häiriötilanteen,
kun asumisen laatua parantavat kuluttajat eivät voi toteuttaa unelmaansa muuttamalla uudisasuntoon. Uusien asuntojen puute siis estää ns. normaalien asunnonvaihtoketjujen
perinteistä rakentumista. Tilanne jatkunee tällaisena pitkälti
vuoden 2011 puolelle tai sitten markkina mukautuu ja ketjut rakentuvat uudella tavalla. Jo nyt rakentamisen aloitukset
ovat lähteneet kasvuun. Kauppaa on kuitenkin tehty kaiken
kokoisista asunnoista ja ensimmäisen kvartaalin jälkeen kiinteistönvälittäjien tekemien kauppojen määrä kasvoi lähes 19
prosentilla edellisvuodesta, eli asuntokauppoja tehtiin nyt lähes 16.000.
Helsingissä välittäjien tekemien kauppamäärien nousu viime vuoden vastaavaan aikaan oli lähes 6 %, Espoossa 4 %
ja Vantaalla noin 10 prosenttia. Tampereella välittäjien tekemien kauppojen määrä nousi noin 13 prosenttia ja Turussa
noin 15 prosenttia. Oulussa, Lahdessa ja Jyväskylässä kasvu
verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan oli paljon
suurempi, mikä selittyy sillä, että edellisenä vuonna kauppaa
käytiin vain pienillä asunnoilla, joiden osuus em. kaupungeissa ei ole niin merkittävä. Suomalaiset ovat ensisijaisesti tarveostajia – asuntoa vaihdetaan perheen muutosten pohjalta. Asuntosijoittajiakin toki
on, mutta selkeästi vähemmän, kuin esimerkiksi keskisessä
Euroopassa. Pääkaupunkiseudulla ja etenkin Helsingissä sijoittajakaupat voivat näkyä tilastoissa, mutta koko Suomen
keskiarvoja seurattaessa niiden osuus on pieni. Alkuvuodesta
uutisoitiin ylikuumentunutta kauppaa, joka oli ensisijaisesti
sijoittajavetoista. Normaali asuntokauppa on hyvin tervettä,
eivätkä suomalaiset yleisesti ottaen hätäile asuntokauppatilanteissa.
Kuluttajien vahvistunut luottamus yhdessä edelleen alhaalla pysyttelevän korkotason kanssa ovat vahvistaneet asuntokaupan volyymiä. Keskeisin kysymys on ollut henkilökohtainen työllisyystilanne eli luottamus omaan työllisyyteen.
Alueelliset erot ovat edelleen kasvaneet. Kun Varkaudessa
asunnoista on tarjontaa merkittävästi kysyntää enemmän,
on Helsingin Töölössä taas kysyntää runsaasti yli tarjonnan.
Alkuvuoden aktiivisin asunnonvaihtajien ikäryhmä on 25-34
-vuotiaat opiskelunsa päättäneet nuoret, joiden työllisyystilanne on vakiintunut. Nuorten ja sijoittajien kiinnostus etenkin
pääkaupunkiseudun pieniin asuntoihin loi kilpailutilanteita ja
Pienten asuntojen hinnat ovat nousseet koko alkuvuoden.
Helsingissä käytettyjen kerrostalojen neliöhinnat nousivat
ensimmäisessä kvartaalissa lähes 19 prosenttia, Espoossa
lähes 15 prosenttia ja Vantaalla 11 prosenttia. Vastaavat neliöhintanousut olivat Turussa 11 prosenttia, Tampereella lähes
10 prosenttia ja Oulussa yli 7 prosenttia.
Vuokra-asuntojen tarjonta kasvukeskuksissa on
tällä hetkellä poikkeuksellisen vähäinen
Vuokra-asuntomarkkinat ovat heitelleet rajusti viimeisen puolentoista vuoden aikana, välillä tarjonta tuplaantui ja nyt on
osin palattu vuoden 2008 lopun tilannetta matalammalle
tasolle. Tarjolla olevien vuokra-asuntojen määrän pienentymiseen ovat vaikuttaneet vuokra-asuntojen lähes olematon
uudistuotannon määrä sekä monien asuntojen realisoinnit
omistusasuntomarkkinoille. Myös pidentyneet vuokrasuhteet ovat alkuvuonna pienentäneet tarjolla olevien asuntojen
määrää.
Poikkeuksellisen vähäinen tarjonta on johtanut asuntojen
vuokraukseen tarvittavan ajan puoliintumiseen vuoden takaisesta. Tilanne on alkanut näkymään myös asuntojen vuokrissa, kun viimeisen vuoden aikana uusien sopimusten vuokrien
nousu on ollut etenkin pienten asuntojen osalta melko reipasta. Toisaalta suurten asuntojen vuokrapyynnöt ovat laskeneet
selkeästi vuoden takaisesta, vaikka ne tällä hetkellä menevätkin tarjonnan pienuudesta johtuen hyvin ”kaupaksi”.
käytettyjen asuntojen myyntimäärien kehitys koko maassa
20000
kpl
18000
16000
14000
12000
10000
2009 Q1
2009 Q2
2009 Q3
2009 Q4
2010 Q1
Realian ennuste Q2
Lähde: Realia Group ja Logica
4
Realia Group Oy | Markkinakatsaus • Kesä 2010
Vuokra-asuntojen uudistuotanto elpymässä
Valtion vuokra-asuntorakentamiseen kohdistuva tukipolitiikka
alkaa pikku hiljaa kantaa hedelmiä. Seuraavan kahden vuoden
aikana valmistuu viime vuosia selvästi enemmän uusia vuokra-asuntoja ja niiden vaikutukset näkyvät vuokra-asuntomarkkinassa vuodenvaihteen 2010 – 2011 tietämillä.
Pelkästään Realia Asuntovuokrauksen välitettäväksi on
tämän hetken tietojen mukaan valmistumassa kesään 2012
mennessä yhteensä yli 3.000 uutta vuokra-asuntoa pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin. Kiihtyvä uudisasuntotuotanto tulee palauttamaan alkuvuodesta pienentynyttä asuntojen vaihtuvuutta takaisin viime vuosien lukemiin ja sitä kautta
hillitsemään alkuvuodesta kerääntynyttä vuokrien reilumpaa
kasvupainetta. Lisäksi vuokrien kasvupainetta lieventää myös
korkotason pysyminen alhaisena myös lähitulevaisuudessa,
mikä perinteisesti kasvattaa omistusasumisen kysyntää. Kasvukeskusten markkinavuokriin on vuoden aikana odotettavissa maltillista 2-3 prosentin nousua.
Kesästä odotetaan hyvin normaalia, pienten
omakotitalojen menekki on kova
Mikäli maailman ja sitä kautta Suomen talous ei kriisiydy kesän aikana, tulee asuntokauppa käymään varsin normaalisti.
Kysyntä pysynee tarjontaa korkeammalla ja vaikka uudistuotannon rakentamisen aloituspäätöksiä on jo hieman tehty, eivät asunnot valmistu vielä helpottamaan tarjontatilannetta.
Korkojen uskotaan pysyvän edelleen alhaalla. Näin ollen asuntoluottojen määrät tulevat kasvamaan ja lainaa otetaan.
Alueelliset erot tulevat edelleen voimistumaan. Siellä missä työttömyysluvut kasvavat, ei ole myynnissä oleville kohteille kysyntää. Näin ollen työttömyyden kasvupaikkakunnilla
asuntokauppa hidastuu. Työllisyyden kehittyessä suotuisasti
ja varsinkin oma hyvä työllisyystilanne saa luottamaan omaan
talouteen ja toimimaan normaalisti asuntomarkkinoilla.
Omakotitalojen ja vapaa-ajan asuntojen myynnin elpyminen
ja kasvaminen keväällä saa aikaan tarjonnan lisääntymisen,
joka tulee hidastamaan hintojen nousua. Kokonaisuudessaan
hintojen nousu jäänee 5 prosentin tasolle. Pienten asuntojen
kysyntä jatkuu vilkkaana edelleen, mutta yleisesti ottaen yk-
siöitä ei enää ”viedä käsistä” eli sekä myyntiajat että –hinnat
normalisoituvat. Odotamme kuitenkin, että pienet omakotitalot ovat tulevan kesän hittituote - talotehtailla riittää kiirettä.
Asunnot ovat edelleen hyvä ja
vaivaton sijoituskohde
Sijoittajien kannalta vuokra-asunnot ovat edelleenkin hyvä sijoituskohde pankkitalletusten ja osakesijoittamisen välimaastossa. Vuokra-asunto on sijoituskohteena alhaisen riskitason instrumentti, jolle
saa vakaata tuottoa tasaisella kassavirralla. Oikean
tyyppinen asunto oikealla sijainnilla antaa tänä päivänä tuottoa 4-5 prosenttia verojen jälkeen jo ilman
arvonnousun huomiointia, mikä on etenkin talletuskorkoihin nähden hyvä tuotto vakaalle sijoitusmuodolle.
Tänä päivänä parhaat tuotot asunnolle saa mentäessä hiukan syrjemmälle kasvukeskusten ydinkeskustoista. Pääkaupunkiseudulla mm. pohjoisen
radanvarren kehyskaupungeissa Keravalla, Järvenpäässä, Hyvinkäällä ja Riihimäellä kysyntää riittää
ja tuottoennusteet liikkuvat pääsääntöisesti 5 prosentin yläpuolella. Kasvukeskusten ydinkeskustoissa
laskelmat antavat hieman pienempiä tuottoja, mutta
asuntojen arvonnousuodotukset nostavat paremmin
kokonaistuotto-odotuksia.
Moni mieltää vuokra-asuntosijoittamisen vielä
hankalaksi ja työllistäväksi sijoitusmuodoksi. Realia
Asuntovuokrauksen kokonaispalvelukonsepti tekee
vuokra-asuntosijoittamisen kuitenkin helpoksi. Ostotoimeksiantopalvelumme avulla sijoittaja löytää
parhaat sijoituskohteet, joiden vuokrauksen ammattilaisemme hoitavat sujuvasti. Lisäksi hallinnointipalvelumme huolehtii mm. asunnon vuokravalvonnasta tarvittavine maksumuistutuksineen, sopimuksen
mukaisista vuokrien korotuksista yms. Lisätietoja
saat ammattilaisiltamme.
käytettyjen asuntojen myyntihintojen kehitys koko maassa
2 450
euroa/m2
2 400
2 350
2 300
2 250
2 200
2 150
2 100
2 050
2 000
2009 Q1
2009 Q2
2009 Q3
2009 Q4
2010 Q1
Realian ennuste Q2
Lähde: Realia Group ja Logica
5
Realia Group Oy | Markkinakatsaus • Kesä 2010
Suomen asuntomarkkinat ovat kohtuullisen
pienet – mutta omaisuuden arvo merkittävä
Kansainvälisen mittapuun mukaan Suomen asuntomarkkinat ovat melko vaatimattomat. Asuntojen
määrä on n. 2.600.000 ja Suomen asuntojen kansallisvarallisuuden arvioidaan olevan yli 250 miljardia
euroa. Viitisen prosenttia asunnon omistajista vaihtaa vuosittain asuntoa. Tilaa meillä on käytössämme
alle 40 m2 henkilöä kohden, kun keskimäärin Euroopassa tilankäyttö pyörii reilusti yli 50 m2:n. Kansallisomaisuuttamme, eli etenkin asunto-osakeyhtiöitämme, kohtaa kesällä uudet haasteet ja mahdollisuudet,
kun 1.7. astuu voimaan uusi asunto-osakeyhtiölaki.
Kevään yhtiökokouksissa on käsitelty tulevia muutoksia ja tilanteen tasalla olevissa yhtiöissä on jo
käynnistetty toimenpiteet lain muutosten ja lisääntyvien tehtävien toteuttamiseksi aikataulussa.
Kevään yhtiökokousten puhutuin aihe on varmasti ollut uusi
asunto-osakeyhtiölaki ja taloyhtiöiden valmistautuminen lakimuutokseen. Yhtiökokouksissa valittujen hallituksien ensimmäinen tehtävä onkin aloittaa nopealla aikataululla taloyhtiön
valmistautuminen lakiuudistukseen. Ensisijaisen tärkeää on
ymmärtää lakiuudistuksen myötä taloyhtiön ja hallituksen
hoidettavaksi tulevat uudet tehtävät ja sopia niiden järjestämisestä yhdessä isännöinnin kanssa. Taloyhtiön hallituksen ja
isännöinnin kannalta selkein ratkaisu on uusia isännöintisopimus vastaamaan uutta tilannetta selkeällä tehtäväluettelolla
ja palvelukuvauksilla. Koska uudet tehtävät ovat käytännössä
asunto-osakeyhtiön vallitsevaan tilanteeseen liittyviä kertaluonteisia tehtäviä, kuten esimerkiksi yhtiöjärjestyksen ajan
tasalle saattaminen tai kertaluonteisia tiettyyn asiaan liittyviä,
esimerkiksi osakkaan muutostyöhän liittyvät toimenpiteet,
tulisi palvelut hinnoitella toimenpidepohjalta.
Kunnossapitotarveselvitys on nähtävä laajasti ja sen on
palveltava kiinteistöstrategian luomista mahdollisimman hyvin. Laadinnassa tulisi aina käyttää teknistä asiantuntijaa ja
selvityksen yhteydessä tulisi toteuttaa asukaskysely heidän
toiveistaan koskien taloyhtiön korjaustoimintaa. Tällä tavalla
kunnossapitoselvitys saadaan antamaan riittävät pohjatiedot
sekä kiinteistöstrategiatyön aloittamiseksi että kunnossapitosuunnitelman laatimiseksi.
Uusi asunto-osakeyhtiölaki lisää korjaustoimintaa lähivuosina
Uuden lain mukanaan tuoma velvoite ennakoivasta korjaustoiminnasta sekä kasvava vastuu taloyhtiöiden hallituksille
asioiden järjestämisestä luovat painetta vuoden 2011 korjaustoiminnan volyymille. Taloyhtiöiden päätöksenteon kannalta
oleellisen merkitykselliseksi nousee tehtävien kunnossapitoselvitysten taso sekä ammattimaisen isännöinnin rooli korjaustoiminnan oikean tason mitoittamisessa. Vaarana uuden
lain myötä on, että korjaustoiminnan tarve ylimitoitetaan tai
että korjauksia aikaistetaan tarpeettomasti.
Ennakoivan toiminnan onnistumisen edellytyksenä tulee
olemaan ammattilaisten kyky arvioida korjaustarpeet oikein
sekä tunnistaa eri korjaushankkeiden keskinäinen riippuvuus
turhien kustannusten välttämiseksi. Jaettaessa korjauksia
useammalle vuodelle on tiedettävä niiden keskinäiset riippuvuudet tai jo ensimmäisessä vaiheessa korjattuja asioita
voidaan joutua purkamaan ja tekemään uudelleen seuraavien
korjauksien yhteydessä. Näin voi tapahtua esimerkiksi suunniteltaessa julkisivujen ja ikkunoiden remontteja tai linjasaneerauksia ja kylpyhuonekorjauksia.
Useimmissa Suomen 50.000:sta suuresta asunto-osakeyhtiöstä toimii ammatti-isännöitsijät, mutta myös noin
20.000 pienemmän taloyhtiön ja sivutoimisesti isännöidyn
suuren yhtiön kohdalta lain vaatimat asiat on hoidettava. Isännöinnin ammattitaidon vaatimustason nousu tuleekin näkymään lähivuosina entistä pienempänä joukkona sivutoimisia
isännöitsijöitä. Asunto-omaisuuden johtamiseen ja taloyhtiöiden kehittämiseen tähtäävä toiminta tulee harppaamaan
suuria askeleita lähivuosina – ja samalla erilaistamaan asuntojen hintoja saman kadun varrellakin. Suomalaiset ovat entistä valveutuneempia taloyhtiöiden asioiden hoitamisessa ja
kiinnostuneempia omaisuutensa arvon kehittämisestä. Tämä
kehitys näkyy jo esimerkiksi Oulussa.
Kunnossapitotarveselvitys hakee muotoaan
Uuden asunto-osakeyhtiölain (UAOYL) 7 luvun 1§:n mukainen
hallituksen velvoite huolehtia taloyhtiön ja rakennusten kunnossapidon asianmukaisesta järjestämisestä - nimenomaan
ennakoivana toimintana - edellyttää taloyhtiöitä selvittämään
korjaustarpeet tulevien 5-10 vuoden aikasyklille. Taloyhtiön
hallituksen tulee myös laatia esitys kunnossapitosuunnitelmaksi tuleville 5-10 vuodelle. Kunnossapitotarveselvityksen
sisällöstä käydään vielä tulevan vuoden aikana keskustelua,
mutta sen tulisi antaa riittävät tiedot sekä rakennuksen lähiajan teknisistä korjaustarpeista että asukkaiden viihtyisän
asumisen edellyttämistä korjauksista.
6
Realia Group Oy | Markkinakatsaus • Kesä 2010
ALUEELLISET ASUNTOMARKKINAT
Pääkaupunkiseudun ja lähialueiden
asuntomarkkinat
Helsingin kantakaupungin alueista Punavuori on noussut
jälleen trendihuipulle, mutta Töölö, Ullanlinna ja Munkkiniemi pysyvät tasaisen kiinnostuksen kohteina. Asuntokauppa
käynnistyi jo vuoden 2009 loppupuoliskolla ja korkotason vakiinnuttua varsin alhaiseksi kaupankäynti on jatkunut vireänä.
Hintataso on noussut pienimmissä asunnoissa jopa 17 prosenttia, mutta suuremmissa nousu on ollut maltillisempi eli
nelisen prosenttia. Kevään aikana on tehty jälleen useita arvoasuntokauppoja yli miljoonan euron kohteista. Kantakaupungin muuttajat arvostavat vaivattomuutta ja kysyntää on
etenkin peruskorjatuille ja uusille kohteille. Merellisessä Lauttasaaressa on uusia kohteita vielä tarjolla. Kaikille muuttajille
on tyypillistä myydä ensin oma ja muuttaa tarvittaessa vuokra-asuntoon uuden kodin löytymistä odottamaan.
Itä-Helsingissä on syntymässä tarjonnan puute, joka voi jatkuessaan nostaa hintoja. Koko itäisen Helsingin alueella on
tehty alkuvuoden ajan aktiivisesti asuntokauppoja ja tietyillä
alueilla, esimerkiksi Laajasalossa, asuntokauppaketjut ovat
rakentuneet perinteisen mallin mukaisesti kun uusia asuntoja
on ollut saatavilla. Etenkin varttuneempi ikäluokka on siirtynyt uudisasuntoihin, joka on vapauttanut rivi- ja omakotiasuntoja perheellisille. Itä-Helsingin kohtuullinen hintataso vetää
muuttajia niin Vuosaaren Kallvikiin kuin Kallion perinteisille
pienasuntomarkkinoille.
Sipoon, Landbon ja Karhusaaren alueilla
myydään nyt aktiivisesti kiinteistöjä ja
etenkin uudiskohteet, valmiit ja ennakkomarkkinoinnissa olevat, kiinnostavat
ostajia. Rakentamispäätökset aktivoisivat
asuntokauppaa kesän aikana.
Espoossa asuntokaupan määrä on pysytellyt vuotta aiemmalla tasolla, vain omakotitalojen osalta nähtiin merkittävää
kasvua edelliseen vuoteen kauppamäärissä. Kerrostalo- ja
rivitalohuoneistojen keskineliöhinta jatkoi kehitystään noususuuntaisesti. Alkuvuonna keskineliöhinta nousikin jopa 13
– 15 prosenttia verrattuna vuoden 2009 vastaavaan ajankohtaan. Kerrostalohuoneistojen keskineliöhinnassa päädyttiin
maaliskuun lopussa 3.000 euron tietämille ja rivitalohuoneistojen vastaava oli 3.200 euron tuntumassa. Keskimääräiset
myyntiajat puolittuivat verrattuna vuoden 2009 vastaavaan
ajankohtaan ja Espoossa myytyjen kaikkien vanhojen asuntojen keskimääräinen myyntiaika oli jopa alle 30 vuorokautta.
Alkuvuonna liikkeellä ovat olleet erityisesti perheet, jotka
olivat jo myyneet oman asuntonsa ja heillä oli kiire löytää uusi
asunto tilalle, mutta myös nuoret ensiasunnonostajat olivat
aktiivisia. Ensiesittelyillä asiakkaita riitti aivan tungokseen
asti. Markkinoilla on havaittavissa rauhoittumista – kiire hellittää, kun omaa asuntoa ei ole vielä myyty, joten odotamme myyntiaikojen pidentymistä ja hintakehityksen tasaantumista kesän aikana. Espoossa muuttajilla on toiveissa löytää
uudehkosta taloyhtiöstä hyväkuntoinen, vaaleasävyinen ja
muuttovalmis koti koulujen, palvelujen ja hyvien liikenneyhteyksien läheltä. Erityisen kysyttyjä ovat Olarin, Leppävaaran,
Mankkaan tai Matinkylän alueen asunnot. Taloyhtiön kunto ja
tehdyt remontit vaikuttavat ostajien ostopäätökseen erityisen
paljon.
Tammi-maaliskuun välisenä ajanjaksona tonttikauppoja tehtiin jopa 60 % edellisvuotta enemmän ja kysyntää rakennuspaikoille on paljon vielä enemmän. Kysyntä on hyvin yksilöityä
sijainnin osalta. Tonteista ollaan valmiita maksamaan 100.000
– 200.000 euroa, rakennusoikeudesta, tontin koosta ja sijainnista riippuen.
Vantaalla välittäjien tekemien asuntojen kauppaa rekisteröitiin ensimmäisellä kvartaalilla lähes 10 prosenttia viime
vuotta enemmän. Sekä kysyntä että kauppa ovat jakautuneet
niin uusiin kuin käytettyihinkin asuntoihin ja hintaerot ovat
kasvaneet hyväkuntoisten uusien ja remontoitavien asuntojen välillä. Myös alueelliset hintaerot ovat kasvaneet. Vantaan
kaupunki tekee aktiivisesti kaavoituksellisin ratkaisuin hyvää
työtä alueiden arvostusten nostamiseksi.
Länsi-Vantaalla uudisasuntojen tuotanto on virinnyt ensimmäisten joukossa ja kysyntä on kovaa. Jo Itä-Vantaan markkinat ovat normaalimmat, ja siellä on myös käytettyjä asuntoja
myynnissä enemmän. Vantaalla suunnitellaan Leinelän alueen tulevaisuutta ja pohdiskellaan Kehäradan tulevaisuuden
vaikutusta.
(Kuva: Asunto Oy Sipoon Nikkilänportti)
7
Keski-Uudellamaalla alkuvuoden kaupankäynti ei ole
ollut yhtä vilkasta kuin pääkaupunkiseudulla, mutta kesästä
odotetaan erityisen aktiivista muun muassa lumisen talven
väsyttämien seniorikansalaisten kanssa. Samaan aikaan kun
varttuneemmat etsivät helpompaa asumismuotoa, lapsiperheet kaipaavat omaa pihaa ja ensimmäisten helteiden myötä
kaupankäynti onkin startannut. Vaikka muuttaminen tapahtuu
pääasiassa tutun alueen sisällä, vetävät edullisemmat hinnat
perheitä kauemmaksi keskustoista ja radanvarsia pitkin kohti
Mäntsälää. Keravan, Tuusulan ja Järvenpään pientalokauppaa
hidastaa tarjonnan puute.
Realia Group Oy | Markkinakatsaus • Kesä 2010
Tampereen aktiivisuus siirtyy
loma-asuntokohteisiin
Alkuvuosi on ollut Tampereen alueella aktiivista asuntokauppa-aikaa ja pieni hintapiikki ilmaantui pienten asuntojen hintoihin alkukeväällä. Etenkin sijoittajat ovat olleet kiinnostuneita
pienistä asunnoista pääkaupunkiseudun tyyliin, mutta tilanne
on kesää kohti normalisoitunut. Kokonaistarjonta on riittämätön markkinakokoon nähden ja kun uudistuotantoa valmistuu vasta ensi vuoden puolella, voi loppukesää kohden syntyä painetta hinnannousulle. Loma-asuntokauden alkumerkit
ovat luoneet odotuksia erittäin vilkkaasta kesästä. Näsijärvi
pysyy halutuimpana, mutta Pyhäjärvi ja ympäristökuntien järvialueet kiinnostavat tuntuvasti uusia loma-asunnon etsijöitä.
Turussa nuoret tekevät eniten asuntokauppoja
Turussa vallinnut tarjonnan niukkuus nosti markkinahintoja
muutamalla prosentilla viime vuoden lopulla, mutta alkuvuosi on käynnistynyt positiivisemmissa merkeissä ja tarjonnan
kasvu on stabiloinut hintakehitystä ja rauhoittanut asuntomarkkinoita. Markkinavolyymi kasvoi kymmenisen prosenttia vuodentakaisesta tilanteesta ja yhtenä erittäin aktiivisena
ostajaryhmänä ovat nuoremmat ikäpolvet, eli alle 34-vuotiaat
ostajat. Tätä yliopistokaupungille tyypillistä ikäluokkaa on aktivoinut asuntokaupoille etenkin edullinen asuntolainan korkotaso ja kohonneet vuokrat.
Kevään edetessä perheasunnot ovat olleet suuremman
kiinnostuksen kohteena ja pientalojen paras sesonki on edessä, mikäli Turun alueen telakkateollisuuden tilanne pysyy kohtuullisena. Uusia merkittäviä tilauksia odotellaan vielä, eivätkä
Salon työmarkkinauutiset voi olla vaikuttamatta Turun markkinaan.
Oulussa rakennetaan uusia asuntoja kaupungin
parhaille paikoille
Oulu kulkee markkinana omaa polkuaan – viime vuoden alkukuukausista aktiivisuus asuntokaupoissa on kasvanut merkittävästi. Yli 30 prosentin kasvu on lisäksi monipuolisempaa
kuin edellisenä vuonna, sillä nyt myös perheasunnot ovat
vaihtaneet omistajia.
Kun uudistarjontaa ei ole markkinoille ilmaantunut, ovat
jyväskyläläiset lähteneet kysymään omakotitontteja ja rakentamispäätöksiä tullaan varmasti tekemään runsaasti kesän ja
syksyn aikana, mikäli nykyinen työllisyystilanne säilyy.
Lahdessa omakotitalot vaihtavat omistajaa ja
sijoittajat etsivät yksiöitä
Lahden työttömyystilanne heijastuu alkuvuoden asuntokauppoihin. Sijoittajat etsivät yksiöitä ja pieniä kaksioita ja etenkin
yksiöiden hinnat ovat nousseet vuodessa lähes 20 prosenttia.
Vuosina 2008-2009 nähty pieni hintatason notkahdus on nyt
kääntynyt, yksiöitä lukuun ottamatta, maltilliseen kasvukehitykseen. Talven jälkeen tarjonnan määrä on kasvanut, mutta
kauppamäärät ovat markkinaan nähden pienet.
Kysyntää on paljon alle 200 tuhannen euron taloille, kun
taas lähiöiden kolmioiden myyntiajat ovat pitkiä. Uudisasuntokohteita on rakenteilla kolme, jotka tulevat valmistuessaan
parantamaan tarjontatilannetta. Kesällä tarjonta paranee omakotitalo- ja vapaa-ajan asuntojen tullessa myyntiin.
Kuopiossa on vetovoimaa
Kesän asuntomessukaupunki Kuopio on jatkanut vakaata, joskin hidasta kehittymistään. Maakunnan alueella on meneillään lukuisia rakennushankkeita julkisen ja yritystoiminnan,
kuten myös uudisasumisen tiimoilta ja muutaman prosentin
muuttovoittoisuus leimaa Savon sydäntä.
Kuopio on selvinnyt finanssikriisien myllerryksestä kohtuullisen helposti alueen suurimpien työllistäjien ollessa yhteiskunnallisia ja yksityisiä palvelualoja raskaan vientiperusteisen
teollisuuden sijaan. Asuntokauppa on ollut erittäin aktiivista
– kevään aikana on tehty jopa puolta enemmän kauppoja,
kuin vastaavina kuukausina vuosi sitten. Kuopion positiivisen
kasvuvireen kehitys jatkuu ja muuttoliike lähikunnista tulee
lisääntymään. Kesästä odotetaan vilkasta matkailijakautta ja
varmasti myös alueen mökkikauppa pysyy maan kärkitasolla.
Kysyntään nähden niukka tarjonta on hieman nostanut hintoja ja lyhentänyt myyntiaikoja. Ostajat hakevat ensisijaisesti
uudehkoja tai vähintään äskettäin remontoituja huoneistoja
keskeisesti sijaitsevilta alueilta. Oulussa asuntojen hinnat
ovat jo lähteneet erilaistumaan voimakkaasti taloyhtiön kunnon perusteella ja samaa kehitystä tullaan näkemään jatkossa
myös muissa suurissa kaupungeissa. Kaupungin keskustan
tuntumaan Etelätulliin, Länsi-Toppilaan ja Värttöön rakennetaan uusia asuntoja, jotka tulevat parantamaan tarjontatilannetta. Oulussa työllisyystilanteen odotetaan pysyvän stabiilina ja talouden kehittyvän muun maan mukana.
Jyväskyläläiset rakentavat vaikka itse,
jos muuten ei saa uutta
Jyväskylässä asuntokauppaa on tehty varsin hiljalleen ja patoutunutta tarvetta on olemassa. Niukkaakin niukempi tarjonta lyhensi kevään myyntiaikoja, mutta kauppamäärät olivat alhaiset. Viime kevääseen verrattuna tarjolla olevia vaihtoehtoja
oli puolet vähemmän. Asunnonvaihtopäätöstä ei tehdä hätäisesti, vaan odotetaan aikoja parempia.
8
Realia Group Oy | Markkinakatsaus • Kesä 2010
TOIMITILAT
Vuosi 2009 oli Suomen taloudelle
historiallisen rankka,
aloilla on hidastunut, kun taas rakentamisessa odotetaan henkilöstön määrän kääntyvän jo 0,4 %:n kasvuun syksyllä 2010.
Suomen talouden heikkeneminen vuonna 2009 osoittautui
odotettua jyrkemmäksi bruttokansantuotteen pudotessa peräti 7,8 % edellisvuodesta. Pudotus oli rajuin sitten vuoden
1918. Kansainvälisestikin verrattuna BKT:n lasku oli raju, sillä
EU:n jäsenmaista ainoastaan Baltian maiden taloudet kärsivät
enemmän. Viennin romahdus vei teollisuustuotantomme historiallisen jyrkkään alamäkeen, mistä toipuminen tullee olemaan hidasta. Tehdasteollisuuden kiinteät investoinnit laskivat vuonna 2009 noin 40 %, eli enemmän kuin kertaakaan
sotiemme jälkeen. Tuotannon supistuminen ja 2000-luvun
alussa alkanut työvoiman väheneminen teollisuudessa ja palvelualojen kansatalouden suhteellisen osuuden kasvu kiihdyttivät rakennemuutosta vuosina 2008 – 2009.
Talous elpyy kangerrellen kesää kohti,
mutta parempia aikoja odotellaan
…mutta kotimaa on kullan kallis – vai onko?
Vuonna 2009 käytettävissä olevat tulot laskivat yli 9 % edellisvuodesta, mutta yksityinen kulutus laski vastaavasti vain
prosentin. Alhainen inflaatio ja historiallisen matala korkotaso
sekä jatkuvasti vahvistunut kuluttajien luottamus talouteen
kompensoivat yksityistä kulutusta. Vähittäiskaupan myynnin
arvo oli ainoastaan 1,6 % edellisvuotta heikompi, ja maaliskuun 2010 myynti nousi jo 6,8 % vuodentakaisesta. Erityisesti teollisuustuotteiden riittämätön kysyntä on rajoittanut
talouskasvuamme eniten, mutta teollisuustuotanto ja vienti
ovat jo kääntyneet kasvuun vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Rahoituksen saaminen on helpottunut eikä sitä pidetä
merkittävänä esteenä yritystoiminnalle tai yksityisille hankinnoille. Rakentamisessa uusien tilausten määrä on elpymässä
vähitellen, mutta tilauskanta on edelleen ohut. Asuntotuotannon ripeä kasvu on jo selvästi havaittavissa, mutta toimitilarakentaminen supistuu edelleen, minkä vuoksi rakentamisen
määrän ennustetaan vähenevän vielä 2 % tänä vuonna (lähde: RT). Henkilöstömäärien lasku teollisuudessa ja palvelu-
Teollisuuden tuotantomäärät Suomessa alkoivat kasvaa maltillisesti ennen vuodenvaihdetta niukasti piristyneen tilauskannan myötä. Myönteisistä suhdannenäkymistä huolimatta
talous elpyy tänä vuonna kangerrellen ja ajoittaiset takaiskutkin ovat mahdollisia. Talous, joka on toiminut pitkälti kotimaisen kysynnän ja palvelutuotannon varassa, alkaa kuitenkin vähitellen saada tukea vienti- ja teollisuustuotannosta. Suomen
vienti kasvaa hitaammin kuin vientimarkkinat, sillä orastavan
globaalin talouskasvun vetureina toimivat kehittyvät taloudet, Kiina etunenässä, kun taas vientimme kannalta tärkeän EU-alueen kasvuvauhti on jäänyt kaikkein heikoimmaksi.
Tämä tulee vaikeuttamaan maamme talouden vakautumista
ja kasvua. Suomen kansantalouden tulisi varautua nopeasti
rakenteellisiin muutoksiin, sillä vaikka investoinnit maailmalla lisääntyvätkin, ei kysyntä Suomen vientituotantoa kohtaan
välttämättä palaudu ennalleen. Kreikan kriisi olisi toteutuessaan tuonut merkittäviä ongelmia asuntorahoitukseen ja
myös suomalaisille asuntomarkkinoille. Onneksi uhka tästä
kriisistä on toistaiseksi väistynyt.
Kiinteistöinvestoinnit Pohjolassa
myötätuulessa – Suomi pitää perää
Vuoden 2009 sijoitusvolyymi Suomessa jäi ennätysalhaiseksi, vajaaseen 1,7 miljardiin euroon, vaikka viimeinen vuosineljännes olikin vuoden aktiivisin. Ulkomaiset investoinnit
vähenivät dramaattisesti vuonna 2009. Tähän vaikutti muun
muassa se, ettei Suomessa tullut pakkomyyntien kautta tai
muutoin tarjolle kohteita selvästi nousseilla tuottovaateilla,
kuten esimerkiksi Lontoossa ja eräillä muilla Euroopan markkinoilla tapahtui. SIJOITUSKAUPAN VOLYYMI KVARTAALETTAIN Q1 2006 - Q1 2010
SUOMI - POHJOLA - EUROOPPA
12
10
mrd €, Pohjola
mrd €, Eurooppa
Pohjola
Suomi
Eurooppa
8
80
70
60
50
6
40
30
4
20
2
10
0
0
Q1
Q2
Q3
Q4
Q1
Q2
Q3
Q4
Q1
Q2
Q3
Q4
Q1
Q2
Q3
Q4
2006 2006 2006 2006 2007 2007 2007 2007 2008 2008 2008 2008 2009 2009 2009 2009
Q1
2010
Lähde: Realia Management ja CB Richard Ellis
9
Realia Group Oy | Markkinakatsaus • Kesä 2010
Investointimarkkinat käynnistyivät vuonna 2010 Suomessa vaimeasti, kun kokonaisinvestoinnit ylsivät ensimmäisen
vuosineljänneksen aikana vain noin 280 miljoonaan euroon
(lähde: KTI). Se on alhaisin kvartaalivolyymi vuosiin, sillä edellisvuonnakin samaan aikaan ylitettiin niukasti 300 miljoonaa
euroa. Vuoden 2009 viimeisen neljänneksen, joka yleensä on
vuoden vilkkain, kaupan volyymistä (700 miljoonaa euroa),
jäätiin lähes 70 %. Kotimaisten sijoitusten osuus oli alkuvuonna 75 % ja ulkomaisten 25 %. Pohjoismaat keskimäärin pärjäsivät paremmin, kun kokonaisvolyymi ylitti kolme miljardia euroa, missä kasvua edelliseen vuoteen (€ 1,0 MRD Q1/2009)
oli yli 200 % ja edelliseen neljännekseen verrattuna laskua
noin 14 %. Ilman Suomen osuutta muiden Pohjoismaiden
kiinteistösijoitusvolyymi säilyi edelliseen kvartaaliin nähden
ennallaan.
Uusia kiinteistökauppoja vireillä
laajalti Euroopassa
Koko Euroopan ensimmäisen kvartaalin kiinteistösijoitukset
vuonna 2010 olivat 19,1 miljardia euroa, mikä on 66 % enemmän kuin edellisvuoden ensimmäisen neljänneksen aikana,
mutta odotetusti lasku edelliseen kvartaaliin oli huomattava
(-26 %), kun vuoden vaihteen vilkas kaupankäynti nosti kokonaiskiinteistöinvestoinnit 25,7 miljardiin euroon.
Kiinteistösijoitusten rahoitus helpottuu
Kiinteistösijoittamisen pullonkaulaksi ei enää niinkään muodostu rahoitus, kuten vielä vuosi sitten, vaan muut tekijät vaikuttavat tällä hetkellä melko verkkaiseen kiinteistökauppaan.
Nordea on perustanut kiinteistörahoitusyksikön, jonka tehtävänä on kasvattaa pankin osuutta tällä toimialalla. ”Vaikka
rahoituksen ehdot ovat tiukentuneet muutaman vuoden takaisesta, niin rahoittajat ovat kyllä kiinnostuneita, jos luototusasteet ovat kohtuulliset, laina-ajat pysyvät 3 ja 7 vuoden
välillä (pidemmätkin laina-ajat ovat mahdollisia, jos sovitaan
hinnantarkistuksesta esimerkiksi viiden vuoden kohdalla), ja
kohteen muut reunaehdot ovat kunnossa”, toteaa yksikönjohtaja Timo Nyman Nordean Rakennus- ja kiinteistörahoitusyksiköstä. Investoinnit asuntokiinteistöihin ovat kasvaneet
huomattavasti viime aikoina, ja niiden osuus kokonaissijoitusvolyymistä on noussut merkittäväksi. ”Olemme viime vuosina nähneet kotimaisen asuntorahastobisneksen synnyn.
Vaikka kyse onkin suhteellisen uudesta kiinteistösijoittamisen
muodosta Suomessa, on rahoittajia löytynyt”, sanoo Nyman.
”Tämä on mielestäni esimerkki siitä, että pohjoismaisilla pan-
Sijoitusmarkkinat vilkastuivat alkuvuonna eniten Saksassa,
Espanjassa ja Portugalissa. Myös Pohjoismaissa aktiivisuus
lisääntyi muuhun Eurooppaan nähden. Ranskassa ja Englannissa investointiaktiivisuus jäi melko vaisuksi, edellisen
vuoden ensimmäisen kvartaalin tulos ylitettiin, mutta vuoden 2009 keskiarvosta jäätiin. Sijoitukset liiketiloihin ovat
nousseet merkittävään asemaan ohi toimistokohteiden Euroopassa, kun liiketilojen osuus kokonaisvolyymistä oli 42 %.
Liikekohteiden suuri paino sijoitusvolyymistä on Suomessa
jatkunut jo pitkään. Yhtenä syynä tähän on ollut kiinnostavan
toimistomarkkinamme pienuus. Toinen huomattava piirre
Euroopan sijoitusmarkkinoilla alkuvuonna oli isojen kiinteistökauppojen määrän kasvu, kun ainakin 12 yli 200 miljoonan
euron kohdetta vaihtoi omistajaa Q1/2010. Investointiaktiivisuuden uskotaan kuitenkin lisääntyvän vuoden 2010 aikana,
sillä neuvotteluja uusista kaupoista käydään laajalti. (lähde CB
Richard Ellis)
Paluu rahoitusratkaisuista
kiinteistösijoittamiseen
Sijoittajien kiinnostus kohdistuu edelleen parhaisiin kohteisiin
ja etusijalla ovat kiinteistöt, joissa vuokralaisilla on hyvä vuokranmaksukyky ja pitkät vuokrasopimukset. Selvä muutos on
kuitenkin ollut nähtävissä siinä, että pelkän pitkän sopimuksen asemesta sijoituskohteen todelliset kiinteistökohtaiset
ominaisuudet ovat taas nousseet arvoonsa verrattuna muutaman vuoden takaisen ylikuumentuneen markkinan arvostuksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että sijoittajat ja erityisesti rahoittajat hyväksyvät nyt sijoituskohteissa myös selvästi alle
10 vuoden vuokrasopimukset, mikäli kohteen sijainti ja rakennuksen teknis-toiminnalliset ominaisuudet ovat käyttötarkoitukseen nähden laadukkaita. Tällöin huomio kohdennetaan
sijoituskohteen todellisiin ominaisuuksiin perustuvaan jälleenvuokrausriskiin; toki edelleen alkutilanteen vuokralaiselta
edellytetään suurta luotettavuutta vuokrakauden vuokratuoton riskin minimoimiseksi.
10
Realia Group Oy | Markkinakatsaus • Kesä 2010
keilla on myös viime vuosina ollut halua ja kykyä rahoittaa kiinteistöjä, jos heidän mielestään rahoitukseen liittyvät riskit voidaan hallita”, jatkaa Nyman.
Priimasta hieman tingitty laatu kiinnostaa –
myös maakunnissa
Tarjontaa halutuista kohteista on niukasti, mikä näkyy kaupankäynnissä. Kun sijoittajien haluamia ja rahoittajien edellyttämiä
hyviä sijoituskohteita ei ole ollut riittävästi tarjolla, on kysyntä
kohdistunut laadultaan hieman heikompiin kohteisiin. Ostopaineet ovat näissä tapauksissa näkyneet paikoin vähän ennakoitua alempina tuottovaateina ja tämän luokan (Prime miinus) kohteiden hienoisena arvonnousuna. On kuitenkin varsin
haasteellista koettaa ennakoida, missä kohteissa edellä kuvattu ”luokankorotus” voisi tapahtua, ja siksi vasta kaupankäynti
kohdekohtaisesti osoittaa sen markkinahinnan. Tämä parhaiden kohteiden tarjonnan niukkuuden aiheuttama kysynnän leviäminen laajemmalle hyviin, ei kuitenkaan parhaiden veroisiin
kohteisiin, on jo toteutunut Englannissa laajemminkin ja osin
myös eräissä muissa Euroopan isoissa markkinoissa, mutta ei
vielä merkittävästi Suomessa, ja tuskin ennen vuokramarkkinanäkymien selkeää paranemista tapahtuukaan.
Mihin menet sijoitusmarkkina?
Vaikka tunnelmat kiinteistömarkkinoilla ovat vähitellen paranemassa, ei huomattavaa investointien kasvua Suomessa
kuitenkaan ole odotettavissa vuonna 2010, sillä parhaiden
kohteiden niukka tarjonta ja haasteellinen toimistomarkkina hidastavat markkinan viriämistä. Vuokramarkkinan elpyminen ei
ole vielä alkanut ja varsinkin toimistojen osalta markkina elpyy
hitaasti. Liikekiinteistöjen ennakoidaan olevan tänäkin vuonna
kiinnostavin sijoituskohde, myös kiinnostuksen logistiikka- ja
asuntokiinteistöihin uskotaan säilyvän hyvänä jopa kasvavan.
Mikäli yritysten luopuminen omista omistetuista toimitiloistaan sale and lease back –järjestelyllä yleistyy tänä vuonna,
luo se hyviä sijoitusmahdollisuuksia sijoittajille, mikä saattaa
vaikuttaa markkinan piristymiseen ja investointivolyymin kasvuun odotettua nopeammin. Ulkomaisten sijoittajien aktiivisuus sijoitusmarkkinoilla ostajina jäänee melko vaatimattomaksi myös 2010, sen sijaan myyjänä voi olla yhä useammin
ulkomainen omistaja.
Tuottovaateiden nousu on parhaissa kohteissa Suomessa
pysähtynyt, ja ehkä joissain tapauksissa voidaan jo puhua lievästä tuottovaateiden laskusuunnasta. Alentuneet tuottovaatimukset kohdistuvat toistaiseksi Englantia lukuun ottamatta
niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa vain parhaisiin kiinteistöihin.
Kotimaisten institutionaalisten sijoittajien lisäksi myös yksityiset sijoittajat ovat olleet aktiivisia muuten hiljaisilla markkinoilla. Kuten viime syksyn katsauksessamme jo ounastelimme,
ovat paikalliset ja alueelliset sijoittajat aktivoituneet ostamaan
paikoin hieman isompiakin kohteita. Tällöin muutaman sadan
tuhannen euron arvoisen kunnan pääraitin liikehuoneiston ja
teollisuusalueen hallikiinteistön asemesta on hankittu jopa
useiden miljoonien keskustakohteita.
11
Realia Group Oy | Markkinakatsaus • Kesä 2010
YHTEYSHENKILÖT
Risto Kyhälä
Realia Group Oy
Toimitusjohtaja
Puh. 0207 80 3753
Mikko Parikka
SKV Kiinteistönvälitys Oy
Kenttäjohtaja
Puh. 010 228 4502
Irma Jokinen
Realia Management Oy
Research and Marketing
Puh. 0207 80 3726
12
Jani Nieminen
Realia Group Oy
Varatoimitusjohtaja
Puh. 0207 80 3911
Lasse Käck
Realia Management Oy
Management & Asuntovuokraus
Johtaja
Puh. 0207 80 3917
Merja Siivonen
Huoneistokeskus Oy
Kenttäjohtaja
Puh. 0207 80 3704
Seppo Koponen
Realia Management Oy
Arviointi & konsultointi
Johtaja
Puh. 0207 80 3763
Alexandra Naumanen
Realia Group Oy
Viestintäpäällikkö
Puh. 0207 80 3387
Realia Group Oy | Markkinakatsaus • Kesä 2010
Yhteystiedot
Toimitusjohtaja
Risto Kyhälä
Kenttäjohtaja
Merja Siivonen
Liiketoiminnan kehitysjohtaja
Jukka Rantanen
Espoo
Anne Seppänen
Helsinki
Sari Kantele
Ullanlinna, Töölö, Punavuori, Kruununhaka, Lauttasaari, Munkkiniemi
Jouni Korhonen
Haaga, Hakaniemi, Herttoniemi, Kallio, Malmi, Oulunkylä, Pasila
Hyvinkää, Antti Vihavainen
Hämeenlinna, Antti Toivanen
Iisalmi, Jofogo Oy, Jouko Kuosmanen
Imatra, Pirjo Hauhia
Joensuu, Petteri Kolmonen Jyväskylä, Erkki Huuska
Järvenpää, Timo Voutilainen
Kajaani, Kainuun KWK Oy, Kari Wiik
Kauniainen, Anne Seppänen
Kerava, Timo Voutilainen
Kirkkonummi, Tiina Rapola-Heinonen Kotka, Ritva Kauranen
Kouvola, Kuusankoski, Airi Laakso
Kuopio, Siilinjärvi, Arvo Hyvärinen
Kuusamo - Ruka, Hannu Hietala
Lahti, Hollola, Ari Nikkinen
Lappeenranta, Mika Inkeröinen
Levi – Olos, Kirsi Logje Lohja, Matti Kupari Loviisa, Anne Idman
Mäntsälä, Timo Voutilainen
Nurmijärvi, Klaukkala, Timo Voutilainen
Oulu, Hannu Hietala
Pori, Pipsa Sarin
Porvoo, Anne Idman Riihimäki, Tarja Grönroos Rovaniemi, Ilkka Jänkälä Sastamala, Arto Vormisto
Savonlinna, Marjut Konsti
Sipoo, Jouni Korhonen
Tampere
Paikallisjohtaja, Antti Toivanen Hämeenkatu, Tuija Järvi Hervanta ja Sammonkatu Teija Koskinen
Lielahti ja Kuninkaankatu, Ulla Myllyniemi
Turku
Linnankatu, Juha Räsänen
Maariankatu, Mika Räsänen
Tuusula, Timo Voutilainen
Vaasa, Johan Lillbroända Vantaa, Timo Voutilainen
Varkaus, Antero Immonen [email protected]
www.huoneistokeskus.fi
0207 80 3753
0207 80 3704
0207 80 3751
0207 80 3562
0207 80 3625
0207 80 3683
0207 80 2442
0207 80 2402
(017) 823 485
0207 80 2722
0207 80 2748
0207 80 2802
0207 80 3559
044 3809 580
0207 80 3562
0207 80 3559
0207 80 3813
0207 80 2634
0207 80 2608
0207 80 2121
0207 80 2903
0207 80 2002
0207 80 2704
0207 80 2937
0207 80 2482
0207 80 2462
0207 80 3559
0207 80 3559
0207 80 2903
0207 80 2572
0207 80 2462
0207 80 2423
0207 80 2933
0207 80 2232
0207 80 2762
0207 80 3683
0207 80 2402
0207 80 2905
0207 80 2352
0207 80 2343
0207 80 2502
0207 80 2532
0207 80 3559
0207 80 2882
0207 80 3559
0207 80 2152
Toimitusjohtaja
Risto Kyhälä
Kenttäjohtaja
Mikko Parikka Pääkaupunkiseutu, Uusimaa, Satakunta, Häme, Itä-Suomi
Aluejohtaja
Marko Vierto
Pohjois-, Keski- ja Länsi-Suomi, Turun seutu ja Eteläkärki
Alavus, Marko Vierto
Anjalankoski, Juha Tapiola
Espoo, Sari Saurus
Eura, Juha Lehtonen
Forssa, Jukka Mattila
Hanko, Minna Lindfors
Helsinki, Mikko Ranta
Hyvinkää, Sanna Väisänen
Iisalmi, Esko Koistinen
Ilmajoki, Jarkko Salovaara
Imatra, Tiina Kytösalmi
Inkoo, Stella Limnell-Lindholm
Joensuu, Hannu Mertanen
Juva, Hannu Davitsainen
Jyväskylä, Sami Nivala
Jämsä, Päivi Huttunen
Järvenpää, Tero Saloniemi
Kankaanpää, Henna Kenttä
Karjaa, Raasepori Ralf Lindén
Karkkila, Seppo Väli-Klemelä
Kauhajoki, Elina Lehtineva
Kausala, Juhani Närkki
Kemi, Helena Lampela
Kemiönsaari, Per Bodö
Keuruu, Maiju Mäkelä
Kokkola, Johanna Lakanen
Kotka, Risto Laaksonen
Kouvola, Juhani Lupunen
Kuopio, Irja Luomi
Kuusamo - Ruka, Raija Niemelä
Lahti, Jorma Salonen
Lappeenranta, Auli Virtanen
Lapua, Sirkku Koski
Lohja, Taru Leino
Mikkeli, Kai Weckström
Nivala, Leo Myllylä
Nummela, Juha Hänninen
Oulu, Raija Niemelä
Parkano, Matti Heikkinen
Pieksämäki, Antti Kauppinen
Pori, Rauno Vuolle
Raahe, Raija Niemelä
Rauma, Arto Felin
Riihimäki, Jukka Laitinen
Rovaniemi, Raija Niemelä
Salo, Leena Tuijula
Savonlinna, Mikko Parikka
Seinäjoki, Marko Vierto
Tammisaari, Raasepori Ralf Lindén
Tampere, Kullervo Taivalaho
Tornio, Matti Lampinen
Turku, Pirkko Paatelo
Vaasa, Jan Snickars
Vantaa, Sari Heinonen
Varkaus, Eero Sutinen
Ylivieska, Eljas Rantala
Ähtäri, Marko Vierto
Äänekoski, Tuija Savolainen
0207 80 3753
010 228 4502
010 228 4402
010 228 4402
010 228 7723
010 228 3242
010 228 4333
010 228 4032
010 228 3543
010 228 3082
010 228 3486
010 228 4944
010 228 4743
010 228 4672
010 228 3550
010 228 4952
010 228 4620
010 228 4411
010 228 4472
010 228 3472
010 228 4340
010 228 3522
010 228 3444
010 228 4752
010 228 4532
010 228 5314
010 228 4187
010 228 4452
010 228 2053
010 228 4552
010 228 4504
010 228 2104
010 228 5403
010 228 4062
010 228 4662
010 228 8063
010 228 3422
010 228 4605
040 068 5038
010 228 3402
010 228 5403
010 228 4350
010 228 4632
010 228 4302
010 228 5030
010 228 4323
010 228 2055
010 228 5403 010 228 4182
010 228 4502
010 228 4402
010 228 3520
010 228 4202
010 228 5303
010 228 4102
010 228 4804
010 228 3222
010 228 4933
010 228 5100
010 228 4402
010 228 4462
[email protected]
www.skv.fi
Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min (alv 22 %). Matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min (alv 22 %).
Puheluhinnat 010-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 2 snt/min (alv 22 %). Matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min (alv 22 %).
13
Realia Group Oy | Markkinakatsaus • Kesä 2010
Toimitusjohtaja
Risto Kyhälä
Varatoimitusjohtaja
Jani Nieminen
Talous- ja HR-johtaja
Ari Rantala
Johtava lakimies
Matti Ruohonen
Ober-Haus, kansainvälinen liiketoiminta
Peter Gage Morris
Markkinointijohtaja
Krista Ruohonen
Viestintäpäällikkö
Alexandra Naumanen
[email protected]
www.realia.fi
0207 80 3753
0207 80 3911
0207 80 3206
0207 80 3923
+370 652 00477
Toimitusjohtaja
Risto Kyhälä
Varatoimitusjohtaja
Jani Nieminen
0207 80 3780
0207 80 3387
0207 80 3753
0207 80 3911
Toimitilat
Helsinki, Mikko Halme
Lahti, Jorma Vauhkonen
Tampere, Jukka Joensivu
Kuopio, Raimo Hallman
Oulu, Jorma Kinnunen
0207 80 3706
0207 80 3948
0207 80 2306
0207 80 3746
044 311 0555
Arviointi ja konsultointi
Helsinki, Seppo Koponen
Lahti, Juha Kirvesmies
Kuopio, Tuomo Salo
Tampere, Leena Aaltonen
0207 80 3763
0207 80 3741
0207 80 3745
0207 80 2522
Management
Pääkaupunkiseutu, Pia Jaakola
Kuopio, Tarja Korhonen
Turku, Heikki Laurila
Raisio, Heikki Laurila
Tampere, Marjo Kilpinen 010 228 6320
010 228 2133
010 228 7202
010 228 7202
010 228 7522
[email protected]
www.realiamanagement.fi
*Realia Asuntovuokraus on osa Realia Managementia.
Johtaja, Lasse Käck
0207 80 3917
Pääkaupunkiseutu, Sari Halkosalmi
Suurasiakkaat, Nina Stenberg
Hyvinkää, Jussi Lindholm
Kuopio, Matti Koivisto
Lahti, Jorma Salonen
Oulu, Jukka Moilanen
Tampere, Samuel Riippa
Turku, Heikki Laurila
Jyväskylä, Ismo Savolainen
010 228 3162
040 552 4675
0207 80 3957
010 228 8203
010 228 4067
010 228 8406
0207 80 2333
010 228 7202
010 228 7611
[email protected]
www.realiaasuntovuokraus.fi
Toimitusjohtaja
Risto Kyhälä
Varatoimitusjohtaja
Jani Nieminen
Aluejohtajat
Veijo Haapala
Esko Lehtonen
Marko Liikanen
Espoo
Tapiola, Mika Laakkonen
Niittykumpu, Reino Sukupolvi
Eura, Ismo Timonen Forssa, Jari Sava Haapajärvi, Timo Kumpu
Hamina, Marja-Liisa Holopainen
Helsinki
Eevankatu, Jarmo Malkakorpi
Fredrikinkatu, Jarmo Niemelä
Haagan Isännöintipalvelut Oy
Kaupintie, Timo Yrjönen
Kisällintie,Tuomo Nenonen
Mannerheimintie, Mikko Sädevuori
Vänrikki Stoolin katu, Jarmo Kauranen
Hyvinkää, Unto Juvela
Hämeenlinna, Heikki Pirhonen
Iisalmi, Tuula Falin-Repo
Ilmajoki
Inkoo, Mikael Blixt
Joensuu, Hannu Hautanen
Jyväskylä, Ismo Savolainen
Jämsä, Olli Kaipomäki
Järvenpää, Esko Kuparinen
Kajaani, Risto Muranen
Kankaanpää, Jouko Kuuri
Karhula, Risto Helanne
Karjaa, Marja Tikkanen
Karkkila, Topi Nissinen
Kausala, Risto Pöysä
Kemi, Jukka Halttunen
Kiuruvesi, Matti Koivisto
Kokkola, Timo Kumpu
Kotka, Risto Helanne
Kouvola, Risto Pöysä
Kuopio, Matti Koivisto
Kuusamo, Vuokko Kurvinen
Lahti, Antero Joki
Lappeenranta, Auli Meuronen
Lapua, Merja Talvitie
Lohja, Juha Alasalmi
Mikkeli, Mika Pesonen
Nummela, Riitta Ratvio
Oulu, Tommi Ruotsalainen
Pieksämäki, Mika Pesonen
Pietarsaari, Timo Kumpu
Pori, Jouko Kuuri
Porvoo, Hannu Ahola
Rauma, Ari Kuula
Riihimäki, Risto Vuori
Rovaniemi, Arto Ranta
Salo, Erik Lönnblad
Sastamala, Paula Koskinen
Seinäjoki
Marttilantie,Vesa Mäkelä
Koulukatu, Pirkko Lakso
Sotkamo, Risto Muranen
Tampere, Pekka Hanhimäki Tornio, Jukka Halttunen
Turku, Marja-Leena Mansikkaniemi
Vaasa, Bjarne Dahlback
Vantaa, Kaisu Greus
Varkaus, Anne Eronen
Äänekoski, Ismo Savolainen
0207 80 3753
0207 80 3911
010 228 8402
010 228 2020
010 228 7525
010 228 6403
010 228 6423
0207 80 2243
010 228 7355
010 228 8182
010 228 7850
010 228 6122
010 425 3320
09-350 84520
010 228 6093
010 228 6062
010 228 6045
010 228 6604
010 228 7002
010 228 8272
010 228 4740
010 228 6832
010 228 8303
010 228 7611
010 228 7642
010 228 6105
010 228 8464
010 228 7404
010 228 7826
010 228 6806
010 228 6542
010 228 7702
010 228 2044
010 228 8203
010 228 8182
010 228 7826
010 228 7702
010 228 8203
010 228 8530
010 228 7103
010 228 7756
010 228 8064
010 228 6522
010 228 7932
010 228 6512
010 228 8409
010 228 7932
010 228 8182
010 228 7404
010 228 6702
020 780 2244
010 228 7082
010 228 8502
010 228 7302
010 228 7552
010 228 8032
010 228 8002
010 228 8464
010 228 7502
010 228 2044
010 228 7053
010 228 8102
010 228 2125
010 228 8234
010 228 7611
[email protected]
www.realiaisannointi.fi
Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min (alv 22 %). Matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min (alv 22 %).
Puheluhinnat 010-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 2 snt/min (alv 22 %). Matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min (alv 22 %).
14
Realia Group Oy | Markkinakatsaus • Kesä 2010
www.huoneistokeskus.fi | www.skv.fi | www.realiaisannointi.fi
www.realiamanagement.fi | www.realiaasuntovuokraus.fi | www.ober-haus.com
www.realia.fi
15
Realia Group Oy | Markkinakatsaus • Kesä 2010