1. No category

Fuerteventura, Espanja 26.11.-3.12.2010
Jorma Tenovuo
Torstaina 25.11.2010 tiukassa pakkaskelissä (-10 astetta), kovan myrskytuulen jo vähän rauhoituttua, lähdimme Outin kanssa kohti
lämpimämpiä leveysasteita - kohteena Fuerteventuran saari Afrikan länsireunalla. Paikka on molemmille tuttu - tosin vuosien takaa - ja nyt
ajateltiin panostaa kuvaamiseen aivan eri tavalla kuin aiemmin. Torstaina matka alkoi autoreissuna Turusta Helsinkiin, biili jätettiin
lentoaseman parkkiin ja oltiin yötä lentokentän 2. terminaalin Glo-hotellissa. Siis pelipaikalla koska lento lähtee aamulla klo 07.20.
Perjantaina 26.11.2010 lento lähti puolisen tuntia myöhässä ja Fuerteventuralle laskeuduttiin klo 12.05 Espanjan aikaa, lentoaika n. 6 tuntia.
Ilma oli puolipilvinen, lämmintä 24 astetta ja reipas luoteistuuli puhalsi. Saaren uudella lentoasemalla oli mukavan väljää ja siirryttiin
bussilla hotelliimme (Elba Carlota) Caleta de Fustesin (eli El Castillon) pieneen kaupunkiin saaren itärannalla. Paikan valitsimme koska
Fustes sijaitsee saaren keskiosassa ja näin ajomatkat jäänevät vähän lyhyemmiksi. Iltapäivä auringonlaskuun (klo 18) saakka otettiin
rennosti rannalla kulkien ja lintujakin nähtiin jo mukavasti vaikka pysyteltiin vain n. kilometrin säteellä hotellista. Rannalla nähtiin
seuraavia kahlaajia: tundrakurmitsa, 3 pikkukuovia, n. 25 mustajalkatylliä, n. 40 tylliä, n.15 suosirriä, n. 25 pulmussirriä ja n. 15
karikukkoa. Muita lajeja olivat 2 riuttatiiraa, muutama harmaalokki, harmaahaikara, silkkihaikara, kanariankirvinen, västäräkki ja
useita turkinkyyhkyjä. Kuviakin kertyi kahlaajista hyvässä iltavalossa jo ihan leppoisasti - tästä jatketaan huomenna.
Fuerteventuran länsirannikolla pauhaavat komeat Atlannin aallot, kuva Los Molinoksen rannasta
Lauantai 27.11.2010 oli hieno lomapäivä - lintuja, maisemia, valoa ja lämpöä. Aamiaisen jälkeen klo 9 saatiin etukäteen varattu auto
käyttöön seuraavaksi kuudeksi päiväksi - Chevyn pikkumaasturi, jolla arvelimme pääsevämme kaikkiin vähän hankalimpiinkin paikkoihin
lintujen perässä. Lähdimme klo 9.40 paikkeilla ajelemaan El Cotillon alueelle ja valinta olikin ihan hyvä. Aurinko paistoi koko päivän,
lämpöä +24 astetta ja kohtalainen tuuli, joka sopivasti viilensi vähän ilmaa. Ensimmäinen pidempi pysähdys tehtiin La Olivan ja El Cotillon
puolivälissä, jossa FV-10 tien pohjoispuolella on vanhoja raunioita ja kivimuureja. Paikalla olikin heti mukavasti lintuja - kanariantaskukoiras ja naaras, 2 harjalintua, n. 25 pikkukiurua, n. 30 kanariankirvistä, muutama pensasvarpunen ja 8 hemppoa. Yksi retken
kohdelajeista, kanariantasku, tuli samantien kuvattua varsin mainiosti vaikka itse sanonkin. Tien varrella nähtiin myös 3 tuulihaukkaa ja 3
etelänisolepinkäistä (ssp. koenigi). El Cotillossa kierreltiin kylän eteläpuoleista aavikkoaluetta ja retken tavoitelajeista täältä napsahti jo
toinen: kaulustrappi löydettiin itäisemmän tien varrelta vaikka näin keskipäivän lämmössä ei todellakaan ollut paras hetki niitä hakea.
Muutama kuvakin saatiin, joskaan ei ihan huippua - ainakaan vielä. Etelänisolepinkäisiä löytyi lisää 2, samoin hemppoja n. 25 yksilön parvi
mutta muut aavikkolajit odottavat vielä löytämistä. El Cotillossa nautimme maittavan lounaan pikkupaikassa, jossa palvelu oli
huippuluokkaa, ja samalla tutustuttiin rannan vaikuttaviin kallioihin ja tyrskyihin. Paikalla oli tuulisurffareita ja tietysti muutama
naturistikin kun ollaan Fuerteventuralla. Loppuiltapäivä vietettiin kaupungista pohjoiseen olevalla majakalla - täälläkin kuohuivat
vaikuttavan kokoiset Atlannin tyrskyt. Lintuja havaittiin mm. välimerenliitäjä, 5 riuttatiiraa, 8 tylliä, 2 mustajalkatylliä, tundrakurmitsa,
punajalkaviklo, rantasipi, pikkukuovi, karikukko, 2 naurulokkia ja muutama korppi. Hotellille palattiin pimeässä vähän ennen klo 19:ta ja
tyytyväisinä päivään (mm. WP-kuvapinnoja kaksi) nautittiin vielä hyvä illallinen.
Kanariantasku on jokaisen lintuharrastajan kohdelaji Fuerteventuralla
Kaulustrappeja löysimme yllättävän monta - kaikkiaan 14 yksilöä
Sunnuntaina 28.11.2010 oli retkikohteenamme Jandian niemimaa saaren eteläosassa. Sää oli pääosin aurinkoinen, +24 astetta ja tuuli
melko heikko - mainio retkisää. Ajelimme aamiaisen jälkeen kohti etelää ja saavuimme La Paredin tielle (hieman ennen Costa Calmaa) klo
9.30 maissa. Käännyimme tien korkeimmalla kohdalla (kyltin luona) vasemmalle hiekkatielle ja kolusimme laajaa tasankoa La Paredin ja
tuulimyllypuiston välillä noin 4 tuntia päivän aikana. Kovan työn takana on täältä löytää lintuja, alue on valtavan laaja ja paikalla olisi
tietysti hyvä olla auringonnousun aikaan jolloin aktiviteetti on parempi. Löysimme alueelta kuitenkin 3 kaulustrappia (joista nyt eilistä
parempia kuvia), hietakyyhkyn (nähtiin vain yksi, lisäksi pulisevaa ääntä lähes 10 kertaa), 6 paksujalkaa, kapustarinnan, n. 35
pikkukiurua, 5 harjalintua, 2 pikkupensaskerttua, 3 etelänisolepinkäistä ja hieman yllättäen komean koiras-mustapäätaskun. Päivemmällä
ajelimme etelämmäs Melia Gorriones-hotellin nurkalle ja kävelimme pari tuntia Playa de Sotoventon valtavalla hiekkarannalla, jossa
kymmenet nudistit silmäilivät isoa kameraani epäluuloisena. Rannalla näimme mm. n. 50 mustajalkatylliä, n. 15 tylliä, 4 suosirriä, n. 25
pulmussirriä, silkkihaikaran ja n. 20 harmaalokkia. Nautimme Costa Calmassa maukkaan tapas-lounaan kunnes palasimme vielä
aavikkoalueelle ennen lähtöä illansuussa kohti Caleta de Fustesta. Kovasta yrityksestä huolimatta aavikkojuoksijoita ei - ainakaan vielä
tänään - löydetty. Ennen hotellille tuloa pysähdyimme iltahämärissä Las Salinasin suola-altaat katsastamassa mutta lintuja ei enää näkynyt
lisää. Illallinen nautittiin tutusti hotellilla.
Mustajalkatylli on yleisimpiä kahlaajia
Maanantaina 29.11.2010 oli Fuerteventuralla sadepäivä mutta siitä huolimatta meillä oli erinomainen lintupäivä! Aamulla heräsimme
kevyeen vesisateeseen ja pitkin päivää tuli jokunen pisara silloin tällöin, ei meitä kuitenkaan haitaten. Pariin otteeseen satoi todella
rajustikin vettä ukkosen kera - päivällä runsas tunti kun oltiin lounastamassa Tindayan kylällä ja illansuussa kun jo ajelimme takaisin kohti
Caleta de Fustea. Tuuli oli tänään navakka, lämpöä 23 astetta. Aamupäivän kohteenamme oli Tindayan ranta-aavikko ja iltapäivällä Los
Molinos - molemmat aivan erinomaisia paikkoja. Tindayassa ajoimme hiljalleen ja pysähdellen päällystetyn pikkutien rantaan saakka ja
kävimme myös vesialtaalla alueen eteläosassa (hiekkaista poikkitietä n. 1km etelään, sitten länteen kohti rantaa rakennusten luo, johon
auto parkkiin). Alueelta löysimme 1+2 kaulustrappia, kaikkiaan 22 hietakyyhkyä, 2 harjalintua, 3 pikkupensaskerttua,
etelänisolepinkäisen, västäräkin ja muutaman kanariankirvisen. Hieno alue, johon täytyy yrittää tulla uudelleen paremmilla valoilla.
Lounaan jälkeen ajeltiin Los Molinosiin, jossa sateen jatkuessa käytiin ensin tien päässä Atlannin rannalla katsomassa muhkeita aaltoja ja
juomassa lasi viiniä rantakapakassa. Meille tarjottiin ilmaiseksi myös lautasellinen maukasta lammaskeittoa! Sateen tauottua lähdimme
käymään Los Molinosin järvellä, joka kuitenkin oli lähes kuiva ja tyhjä. Lintuja ympäröivällä alueella oli silti hienosti - näimme mm. peräti
n. 80 ruostesorsaa, 4+1 kaulustrappia, 1+5+3 hietakyyhkyä, n. 90 pikkukiurua, n. 60 pensasvarpusta, 2 mustajalkatylliä ja jo
odotetusti myös upeita aavikkojuoksijoita 1+4, joista jälkimmäiset heti tien alussa olevan lammasfarmilla. Uudelleen alkaneen rajun
ukkossateen ja myöhäisen ajankohdan takia valot tosin alkoivat jo olla lopuillaan kuvaamiseen. Tyytyväisinä päivän saaliiseen nautimme
taas illallisen hotellilla, sade ropisi pitkin iltaa.
Aavikkojuoksijoita pääsimme kuvaamaan vain kovassa sateessa ja huonoissa valoissa
Ruostesorsat lisääntyvät Fuerteventuralla vuosi vuodelta
Tiistai 30.11.2010 oli monenlaisten kommellusten päivä. Kello 4 aamuyöllä heräsimme siihen, että koko yön jatkunut rankkasade tunkeutui
hotellimme ilmanvaihtokanavia pitkin kylppäriimme, jonne oli asiaa vain sateenvarjo päällä. Myöhemmin aamulla napsahtivat myös sähköt
pois ja rajuilman nostama tulva oli tukkinut myös hotellimme ohi menevän päätien. Näin rajua ukkosta ei kuulemma saarella ole ollut
vuosikausiin. No, aamiaisen jälkeen lähdimme tietysti taas retkelle - nyt vuoristoon ja kohteena aamupäivällä Las Penitas ja iltapäivällä
Catalina Garcia. Päivä oli puolipilvinen ja yksi raju autonpesukuurokin osui matkalle, enimmäkseen kuitenkin pilvipoutaa ja navakkaa
tuulta. Raju yöllinen sade oli vierittänyt isoja kivia ja mutaa maanteille pitkin matkaa mutta päästiin kuitenkin perille. Las Penitas oli aika
hiljainen mutta tunnin tapituksella näimme kuitenkin 2 hiirihaukkaa, 2 arabihaukkaa, 3 tuulihaukkaa ja harjalinnun sekä muutaman
pensasvarpusen. Ajelimme vielä Betancuriaan, vanhaan pääkaupunkiin, ja pieni kävelykierros tuotti mm. koiras ja naaras samettipääkertun,
naaras mustapääkertun, punarinnan, tiltaltin, n. 50 pensasvarpusta, harjalinnun ja 2 sinitiaista, jotka saaren endeemistä alalajia degener
(onkohan se Parus teneriffaen alalaji?). Lisäksi näimme komean monarkkiperhosen. Jatkoimme sumuisten vuorten yli Pajaraan, jossa
nautittiin hyvä lounas ja suuntasimme sieltä Tuinejen kautta Catalina Garcian altaalle. Tämä kuulemma hieno lintupaikka oli iso pettymys lähistöltä lähti 2 ruostesorsaa lentoon mutta muuten allas oli typötyhjä! Ukkossade oli pehmentänyt tiet ja rannat niin että autolla ajo olisi
ollut täysin mahdotonta (en suosittele edes kuivalla kelillä päinvastoin kuin opaskirja) ja kaiken lisäksi kaaduin savivellissä niin, että
rytäkässä objektiivin telejatke hajosi kiinnityksistään. Onneksi runko ja 500-millinen tuntuvat kuitenkin pelittävän mutta ennen kuin sain
kameran fiksattua käyttökuntoon olivat paikalle purjehtineet 2 pikkukorppikotkaa (ad ja subad) jo liukuneet kuvausetäisyyden
ulkopuolelle! No, Outi sai sentään muutaman dokumenttikuvan. Altaan pohjoisreunalla oli jonkun paikallisen auto juuttunut savivelliin ja
ristimmekin tämän lintutyhjiön Catalaksi Garsiaksi. Päätimme lähteä takaisin hotellille päin mutta sitä ennen ajoimme vielä Caleta de
Fustesin pohjoisreunalle ja kävelimme rantapromenadia pohjoiseen runsas puoli tuntia aavikkotulkkujen toivossa mutta niitä ei vielä(kään)
löytynyt. Mainittavia olivat silkkihaikara, rantasipi, 3 riuttatiiraa, 2 selkälokkia ja 9 pensasvarpusta. Kommelluksista väsyneinä palasimme
hotellille, jossa oli edessä vielä huoneen vaihto - edellistä huonetta ei oltu saatu fiksattua käyttökuntoon vesijuttujen takia. Illallinen ja uni
maistuivat!
Las Penitaksen alue, vesialue oli linnuista tyhjä
Keskiviikko 1.12.2010 oli mainio ulkoilu- ja retkipäivä: puolipilvistä, heikko tuuli ja lämpöä 22 astetta. Aamiaisen jälkeen ajelimme
muutaman päivän tauon jälkeen uudelleen El Cotillon alueelle ja pysähdyimme taas raunioille ja kiviaidoille n. 4 km ennen kaupunkia, tien
pohjoispuolella. Mikä mainio lintupaikka jälleen! Paikalta löytyi nyt mm. koiras ja naaras kanariantasku (siis edelleen), 2 paksujalkaa,
3 etelänisolepinkäistä, 5 harjalintua, n. 10 pikkukiurua, hietakyyhkyjen pulinaa, n. 15 hemppoa, pikkupensaskerttu ja n. 40 pensasvarpusta
sekä - vihdoin myös aavikkotulkkuja, 4 yksilöä. Tulkut olivat arkoja ja levottomia mutta muutaman kuvan sain silti syntymään vaikka nyt
jo kaipasin rikkoontunutta telejatkettani. Tyytyväisinä vietimmekin loppupäivän enemmän turistimaisesti lomaillen, aluksi El Cotillon
hiekkarannalla kävellen, kaupungin rantaravintolassa lounastaen ja majakallakin käyden. Lintuja nähtiin näissä silkkihaikara,
harmaahaikara, tuulihaukka ja etelänisolepinkäinen. Ajoimme iltapäivällä vielä Lajaresin kaupungin kautta Playa de Majanischolle ja sieltä
hiekkatietä pitkin Corralejoon. Matkalla pidettiin rannalla siestaa ja nähtiin mm. 3 silkkihaikaraa, riuttatiira ja retkelle uutena valkoviklo.
Corralejossa pysähdyttiin kävelemään hiekkadyyneillä kunnes jatkettiin illaksi hotellille. Leppoisa lomapäivä. Finnairin lakko on kuulemma
alkanut eli saa nähdä miten täältä Suomeen tullaan.
Aavikkotulkkuja haimme kauan ennen kuin ensimmäiset löytyivät
Torstai 2.12.2010 oli viimeinen retkipäivämme tällä erää Fuenteventuralla - eikä hullumpi päivä ollutkaan! Sää oli pääosin pilvinen, aamulla
ja iltapäivällä vähän aurinkoakin, tuuli heikko ja lämpöä 22 astetta. Ajelimme aamiaisen jälkeen uudelleen Tindayan aavikolle ja
parkkeerasimme vesialtaan lähelle. Runsaan tunnin kierros osoitti paikan jälleen erinomaiseksi - havaitsimme mm. 2 kaulustrappia
(toinen vain n. 30 m etäisyydellä), 2 ruostesorsaa, 3 tavia (uusi retkilaji), 1+4+1 hietakyyhkyä, hiirihaukan, 3 etelänisolepinkäistä,
harjalinnun, pikkupensaskertun ja uutena retkilajina kalliopyyn. Jatkoimme matkaa kohti Los Molinosia, tarkoituksena lähinnä käydä
lammasfarmilla Las Parcelasin tienhaarassa. Päätimme ajaa rannikon hiekkatietä, joka pitkään olikin ihan kelvollinen mutta viimeiset 3-4
km täyttä tuskaa! Ilman maasturia emme olisi ikinä selvinneet ja silläkin teki tosi tiukkaa. Pääsimme kuitenkin uupuneina perille ja ei
turhaan sillä lammasfarmin luota löytyi taas mukavasti lintuja kuvattavaksi - ainakin 7 hietakyyhkyä, 6 aavikkotulkkua, 2 ruostesorsaa
ja hiirihaukka. Kävimme myös Los Molinosin padolla kääntymässä ja nyt vettä lainehtivalla järvellä kellui peräti 105 ruostesorsaa ja
uomassa kahlaili silkkihaikara. Jatkoimme matkaa iltapäivällä vielä Betancuriaan, Las Penitaksen näköalapaikoille ja Pajaran-TuinejenAntiguan kautta takaisin hotellille. Betancuriassa löysimme uudelleen degener-alalajin sinitiaisen, josta saatiin jokunen kuvakin. Las
Penitaksen yllä korkealla pyöri 3 hiirihaukkaa ja 2 arabihaukkaa lukuisten korppien kera. Paluumatkalla nähtiin vielä Tiscamanitan
kohdalla tien yli lentänyt turturikyyhky, retkilaji sekin. Hotellilla tyhjensimme auton tavaroistamme ja luovutimme avaimet respaan,
huomenna toivottavasti on lento Suomeen lakosta huolimatta.
Hietakyyhkyjä nähtiin monessa paikassa
Perjantaina 3.12.2010 teimme pienen aamukävelyn rannalla ennen lentokentälle lähtöä - nähtiin mm. harjalintu ja 3 mustajalkatylliä. Klo
10.30 siirryttiin kentälle ja lakosta huolimatta Finnairin Airbus ilmestyi kentälle ennen puoltapäivää. Henkilökunta oli pääosin KaukoIdästä lukuunottamatta suomalaisia pilotteja. Lähtö Suomeen viivästyi 1.5 tuntia ja Hesan lentoasemalle laskeuduttiin klo 21.50 Suomen
aikaa. Auto löytyi parkkihallista ja Turkuun saavuttiin kevyessä lumisateessa klo 00.45.
Epilogi.
Fuerteventura on Kanarian saarista ehkä mielenkiintoisin lintusaari. Lintuharrastajat tuntevat sen erityisesti kanariantaskusta, jonka koko
maailmanpopulaatio pesii tällä saarella - lienee vajaa 1000 paria. Saaressa on vuoden ympäri myös monia muita kiinnostavia lajeja, jotka
kaikki osuivat matkallemme; näitä ovat mm. kaulustrappi, aavikkojuoksija, paksujalka, kalliopyy, aavikkotulkku, pikkukiuru,
pikkukorppikotka ja arabihaukka. Näin talvella rannoilla on myös melko runsaasti kahlaajia mutta merilinnut ovat aika lailla kateissa.
Lintu- ja lajimäärät eivät toki ole järin suuria - me havaitsimme 45 lajia viikon aikana mutta keskityimme kuvaamiseen, joka lienee
verottanut jonkin lajin.
Retkeily saarella on helppoa. Päätiet ovat erinomaisia, päällystettyjä, mutta tien reunat sen verran kapeita että pysähtyminen ei yleensä
onnistu jos autosta jotain havaitsee. Sivutiet ovat hiekkaisia/kivisiä ja niiden kunto vaihtelee hyvästä erittäin huonoihin. Kannattaa tämä
ottaa huomioon jos aikoo kulkea pääteiden ulkopuolella (kuten itse teimme). Clarke & Collinsin opaskirja (A Birdwatchers Guide to the
Canary Islands, 1996) on edelleen isoksi avuksi vaikka osin tiedot ovatkin vanhentuneet. Klassisista saaren lintupaikoista meiltä jäi
käymättä oikeastaan vain Barranco de la Torre, jonne emme halunneet mennä rankkasateen jälkeen rämpimään. Meidän mielestä parhaat
lintupaikat (ainakin kuvaajalle) olivat El Cotillon alue, Tindayan ranta-aavikko ja Los Molinos. La Penitas antoi likimain mitä lupasi mutta
jonkinasteisia pettymyksiä matkaraportteihin verrattuna olivat Jandia sekä erityisesti Catalina Garcia.
Kuvaajalle valot ja säät ovat Fuerteventuralla yleensä suotuisia mutta kyllä talvisaikaan voi sataakin - meillä onneksi rankin sade osui
yöhön. Saarella tuulee usein navakasti mutta silti itse otin kaikki kuvat ilman jalustaa - osan toki autosta, joka on hyvä piilokoju. Caleta de
Fuste oli oiva paikka asua sillä ajomatkat pysyivät kohtuullisina, varsinkin parhaille lintupaikoille. Turistikeskuksia (Jandia, Fuste,
Corralejo) lukuunottamatta saarella on edelleen varsin edullista Suomeen verrattuna, mm. diesel maksoi 72 senttiä litralta.
Autovuokraamoja on joka paikassa (jopa hotelleissa) ja kova kilpailu pitää hinnat järkevinä. Englannilla pärjää turistikeskuksissa mutta
niiden ulkopuolella on hyvä jos osaa joitakin asioita ilmaista espanjaksi. Mielenkiintoinen retkikohde kaiken kaikkiaan lintuharrastajalle ja
-kuvaajalle!
Kaulustrappia näkee hyvin harvoin lennossa, tämä lensi lyhyen matkan Tindayassa