1. No category

Lähiöstä kaupunkikyläksi?
Asukasilta Karakallion koulun auditoriossa
ke 12. marraskuuta klo 18.00 - 20.15
Tilaisuuden avaus
Karakallio-Seuran puheenjohtaja
Aulikki Pentikäinen
Karakallion koulu uusissa tiloissa
Rehtori Seija Väätäinen
Karakallion mahdollisuudet ja haasteet
Suur-Leppävaaran projektijohtaja
Mika Rantala, Espoon kaupunki
Lisärakentaminen ja Espoon maankäyttömaksu
Espoon kaupunginhallituksen
tila- ja asuntojaoston puheenjohtaja
Tiina Elo
Karakallio kaupunkisuunnittelijan työpöydällä
Aluearkkitehti Lotta Kari-Pasonen
Espoon kaupunki
Karakallion Ostoskeskuksen kehitysnäkymiä
Karakallion Huolto Oy
Toimitusjohtaja Tatu Rasia
Keskustelu
Yhteenveto ja tilaisuuden päätös
Kahvi– ja teetarjoilu
Vapaaehtoinen maksu seuran toiminnan hyväksi
Yhteistyössä Karakallio-Seura ja
Suur – Leppävaaran asukasfoorumi
Tervetuloa
Puheenjohtajan mietteitä
T
Liiketiloja vapaana
Karakalliossa
Karakallion ostoskeskus 230 m2
(Makuunin tila)
Myös lyhytaikaiset
vuokraukset ovat
mahdollisia. Tiedustelut 24 Housing/
toimitusjohtaja Heikki
Niskanen
puh. 0400 684 411
Karakalliontie 1
Kahden huoneen
liiketila, 38 m2.
Puh. 09 816 5800
Karakalliontie 2
Remontoitu 21 m2:n
liiketila vapautuu
marraskuussa.
Lisätietoja:
Karakallion Huolto
Isännöitsija Pekka
Kaisjoki, puh.
09 5110 4217
änä vuonna meitä kuntalaisia
on haastettu ja houkuteltu ottamaan kantaa muun muassa
kuntaliitoksiin. On ollut mielipidekyselyitä ja avoimilla keskustelupalstoilla on voinut tuoda mielipiteensä näkyväksi.
Metropolihankeen selvitysmiehet ovat
ahkerasti kiertäneet ympäri Espoota puhumassa Espoon, Kauniaisten, Helsingin, Vantaan, Etelä-Sipoon ja Tuusulan
muodostamasta suurkunnasta. Samaan
aikaan Espoon puolustaminen on pitänyt
liikkeellä kaupunginjohtajamme ja poliittiset päättäjät. Esiintymisiä on ollut tiuhaan tahtiin asukastilaisuuksissa.
Kaupunkikierrokset osoittavat, että yksittäisen kuntalaisen mielipiteellä on arvoa. Viimekädessä me espoolaiset asukkaat päätämme kuntamme kohtalosta
kansanäänestyksellä.
Aikataulujen sykli saa meidät joskus
ilahtumaan ja toisinaan hermostumaan.
Viime Karahkassa aiheina oli mölkkykenttä ja kaupunkisuunnittelukeskuksessa jo vuosia vireillä ollut Karakallion kehittämissuunnitelma. Karakalliosta käsin
katsellen on tuntunut siltä, että uusien
asuinalueiden rakentaminen ja metro
ovat tärkeämpiä kuin vanhat lähiöt.
Asiat ovat sitten viime lehden edenneet
ja varsin mukavaan suuntaan. Mölkkykenttähanke etenee vauhdikkaasti. SuurLeppävaara on saanut oman projektijohtajan, arkkitehti Mika Rantalan. Mika
Rantala vastaa alueen kehittämisestä ja
koordinoinnista sekä kaupunginhallinnon
sisällä että kaikkien paikallisten intressi-
tahojen kanssa.
Intressitahoihin kuuluu myös KarakallioSeura, joka haluaa olla liikkeelle paneva
voima ja aktiivinen vaikuttaja. Marraskuussa järjestämme asukasillan, jonka
teemana on Karakallion mahdollisuudet
ja haasteet sekä lisärakentamisen tutkiminen osana peruskorjausten rahoitusta.
Uskon, että Karakallio voi halutessaan
olla Espoon vanhojen lähiöiden kehittämisen pilotti, suunnan näyttäjä ja innovaattori. Takavuosien pulmana meillä on
ollut esimerkiksi iltapäiväkerhotoiminnan
järjestäminen koululaisille ja alueen rauhattomuus. Enää näistä asioista ei tarvitse suurta huolta kantaa. Lähivuosien
kiperänä kysymyksenä meillä on Karakallion elinvoimaisuuden säilyttäminen ja
alueellisen eriarvoisuuden ehkäisy.
Osallistuminen ja vaikuttaminen on
meidän itsemme käsissä. Mitä sinä ajattelet näistä asioista? Millainen on sinun
Karakalliosi? Tervetuloa mukaan vaikuttamaan!
Aulikki Pentikäinen
Karakallio-Seuran
syyskokous
Karatalolla
tiistaina 2. joulukuuta
klo 18.00
Sääntömääräisten asioiden ja kokouksen
jälkeen tarjolla pikkujoulutarjoilua ja
jutustelua. Tapaamisiin!
Suomen ensimmäinen virallinen mölkkykenttä tulossa Karakallioon
S
uomalaiset ovat pelanneet heittopelejä iät
ajat. Ensin oli karjalainen kyykkä ja sitten
tuli mölkky 1990-luvulla. Ensi kesänä peliä
voidaan näillä näkymin pelata Karakalliossakin,
Suomen ensimmäisellä viralliset mitat täyttävällä
pelikentällä. Suunnitelmat ovat valmistumassa
puistoarkkitehtien pöydällä.
Pelaaminen on helppoa: ei tarvita muuta kuin tuuria ja
kenties hitunen taitoakin. Taito karttuu pelatessa.
Pelin viehätys on siinä, että sitä voi pelata kaikenikäiset ja kaiken kuntoiset yhdessä. Säälläkään ei ole niin
väliä, pääasia on, että porukassa on pelitahto korkealla ja huumorin pilke silmäkulmassa.
Kuva: Marika Laurin
Mölkkykenttä on suunnitteilla Karakallion ostoskeskuksen vastapäätä olevalle alueelle. Kentän materiaaliksi tulee hiekka.
Karakallion mölkkylähettiläät
Ajatus Karakallion omasta mölkkykentästä kutkutti
karakalliolaisen mölkkyharrastaja Satu NurminenHämäläisen ajatuksissa pari vuotta. Satu oli nimittäin
kunnioituksella pannut merkille Suomen Mölkkyliiton
toiminnan lajin edistämiseksi aina Pariisia myöten.
- Jos mölkky on valloittanut Pariisin, niin kyllä se Karakallioonkin kuuluu, Satu tuumasi.
Sadun idea tempaisi Karakallio-Seuran mukaansa.
Toden totta: tarvitsemme Karakallioon oman kylän
juttuja, omaleimaisuutta ja yhdessä tekemistä. Sellaista toimintaa, johon kuka tahansa voi osallistua. Paikaksi katsottiin Karakallion tien varrella oleva puistoalue, joka oli aikojen kuluessa päässyt ränsistymään.
Puisto ilman ihmisiä ja elämää ei ole puisto.
”
Puisto ilman
ihmisiä ei ole
puisto
Intohimoisimmat pelaajat ovat
kehitelleet mölkystä myös talvi- ja syysversioita. Silloin on kätevää tuunata hohtomölkkyjä, jotta paremmin näkee mihin heittokapulalla on tarkoitus osua.
- Pelissä on olemassa säännöt, mutta niitä voi aina
porukassa soveltaa ja kehitellä parempia. Virallisissa
turnauksissa pidetään virallisista säännöistä tietenkin
kiinni, kertoo Milla Leppänen Suomen Mölkkyliitosta ja
lupaa peukkuja heiluttaen tulla kentän avajaisiin.
Teksti : Aulikki Pentikäinen
Työsuojelutarkastajan arkea - työvuorolistoista haiden
ruokintapaikkojen turvallisuuteen
Kyllä,
pidän
työstäni
paljon.
Tässä
työssä pääsee
sellaisiinkin
paikkoihin,
mihin ei muuten olisi mitään asiaa. Ja
tietenkin itse
työn tarkoitus
on minulle se
kaikkein
tärkein juttu, sanoo karakalliolainen työsuojelutarkastaja Jukka Hämäläinen.
Jukka on toiminut Etelä-Suomen aluehallintovirastossa
työsuojelutarkastajana seitsemän vuotta. Siinä ajassa on
tullut nähtyä ja koettua paljon. Suuri osa työstä on valvontaa, joka lähtee liikkeelle viranomaisen aloitteesta.
Tavoitteena on varmistaa, että työelämän pelisäännöt
toteutuvat työpaikoilla.
- Valvontamme kohdistuu siihen, että työpaikoilla on
ylipäätään mietitty työsuojeluun liittyviä asioita ja että
asiat ovat myös kunnossa, Jukka tiivistää laajan tehtäväkentän.
Työpaikoilla pitää esimerkiksi olla kunnossa työterveyshuolto ja työantajan pitää tehdä säännöllisesti riskien ja vaarojenarviointi. Pelisääntöihin kuuluu myös,
että työsopimukset ja työvuoroluettelot ovat lain mukaisia.
- Käyn noin viidessäkymmenessä kohteessa vuosittain.
Kontollani on kaupan ala aina kioskeista suuriin tukkuliikkeisiin, mutta osallistun myös muiden alojen tarkastukseen. Kahtena viime kesänä meillä on ollut valvonnan
kohteena nuorten kesätyöpaikat. Silloin oli mukana Linnanmäen tarkastuksessa ja pääsin katsomaan, että vaarat oli asianmukaisesti kartoitettu myös haiden ruokintapaikalla, Jukka naurahtaa.
Tarkastuskierroksilla esiin puutteita
Jukka kertoo, että tarkastajan tulo työpaikalle saa aikaan
monenlaisia reaktioita: toiset säikähtävät ja toiset ottavat
rennosti. Jos työsuojeluasiat ovat työpaikalla tuttuja, ei
jännitystä yleensä ole. Tyypillisimpiä puutteita kesätyöpaikoilla oli työterveyshuollon puuttuminen.
Lain mukaan työterveyshuolto pitää järjestää myös
kausityöntekijöille ja myös niissä työpaikoissa, jotka toimivat vain kesällä. Kesätyöpaikoilla havaittiin puutteita
myös työsopimuksissa eikä niitä aina edes ollut olemassa. Tarkastus toi esiin myös lainvastaisia koeaikoja ja
työvuorolistojen puutteita.
Oma-aloitteisen valvonnan lisäksi työsuojelutarkastajat
neuvovat työntekijöitä ja työnantajia puhelimitse. Yhteyttä voi ottaa työsuhteisiin, työhyvinvointiin ja työympäristöön liittyvissä kysymyksissä.
- Saamme vuosittain noin 24.000 yhteydenottoa. Kysymysten kirjo on laaja. Työntekijöiltä on voinut jäädä saamatta esimerkiksi palkkatodistus ja työtodistus. Tällaiset
yhteydenotot harmittavat, sillä työttömyyskorvauksen
saamiseksi näitä papereita tarvitaan. Työpaikkakiusaamiseen liittyvät asiat ovat lisääntyneet ja ilmoituksia tulee
niistä tasaiseen tahtiin.
Räikeimpiä työsuojelun kohtaamia asioita on ihmiskauppa. Se ilmenee niin, että suomen kieltä taitamatonta
ihmistä pidetään töissä lähes ruokapalkalla eikä vapaaajasta ole tietoakaan.
Jukka nappasi kuvan lomamatkallaan Virossa. Naapurissa on
vielä tehtävää työsuojelun saralla.
Jukka kertoo työn tulevan mukaan myös vapaa-ajalle.
- Jos esimerkiksi huomaan kauppareissullani hyllyttäjän
taiteilevan keittiöjakkaran päällä, niin en voi olla huomauttamatta. Nousemista varten tarvitaan tukevat tikkaat, joista saa tuen ja jotka eivät luista pois alta. Keittiöjakkarat pitäisi itse asiassa kieltää kodeistakin, sillä niiden takia tapaturmia tulee paljon, Jukka pamauttaa.
”
Keittiöjakkarat
kieltoon
Omasta työkyvystään Jukka pitää
huolen pelaamalla lentopalloa
työnantajan lentiskerhossa. Hän
on myös hurahtanut kävelyyn ja otti viime vuonna mittaa
itsestään kävelemällä maratonin.
- Jalkoihin tuli aivan tolkuttomat rakot ja muutama päivä
meni toipumiseen. Ensi vuonna aion silti mennä uudestaan, Jukka julistaa.
Teksti: Aulikki Pentikäinen
Kahvittelua, suhinaa ja vilskettä Karatalon Olohuoneessa
Karatalon Olohuone toiminta
pyörähti käyntiin taas elokuussa.
Syksyn ajan toimintaa on ollut
tekemässä ja suunnittelemassa
Humakin kulttuurituottajaopiskelija Marianne Marttila.
- Olohuoneen toiminnan kehittäminen on ollut hauskaa ja kivaa,
mutta samalla sopivan haastavaa.
Kaikki ideat otan ilomielin vastaan.
Asukkaiden mielipide on tärkeää,
jotta toiminnasta saadaan juuri Karakallion näköistä.
- Asukkaat ovat esimerkiksi toivoneet kahvilaa, ja nyt meillä onkin
ihan oma kahvila: Cafe Kara. Se on
avoinna silloin kun olkkarikin on
auki eli maantaisin ja tiistaisin ja
ajoittain myös sunnuntaisin. Inkiväärimehu ja omppupiirakka ovat
olleet syksyn suosikkeja, Marianne
nauraa. Olohuoneeseen voi piipahtaa lukemaan lehtiä, käyttämään nettiä, tapaamaan alueen ihmisiä tai vaikkapa
pelaamaan lautapelejä. Lopuksi Marianne vielä vinkkaa Karatalon harrastuspajoista.
- Esimerkiksi nyt meillä on menossa Puupaja ja se jatkuu tiistaisin marraskuun puoliväliin asti. Pajassa tehdään
puutikuista mökki. Ohjaajaksi olemme saaneet lahjakkaan karakalliolaisen, puuseppä Kouroshin, Marianne iloitsee.
Lisätietoja löytyy netistä osoitteesta karatalo.fi tai Karatalon syksyn esitteestä.
Olohuone ja Cafe Kara on avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 9-17. Sunnuntaina 9.11. ja 7.12. klo 13-17.
Espoon valtuustotalolla ideoitiin kaupunginosayhdistysten illassa
Kuinka helpottaa asukasyhdistysten toimintaa ja
kannustaa asukkaita ideoineen oman alueensa kehittämiseen? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin
etsittiin vastauksia Espoon kaupungin koolle kutsumassa kaupunginosayhdistysten illassa Espoon valtuustotalolla elokuussa.
Tilaisuuteen osallistui liki 80 henkilöä kaupunginosa- ja
omakotiyhdistyksistä sekä asukasfoorumien puheenjohtajat. Suur-Leppävaaran asukasfoorumista oli paikalla
neljä edustajaa. Kaupungilta tilaisuuteen osallistui
johtoa, työpajojen vetäjät ja Osallistuva Espoo kehitysohjelman ohjausryhmä.
Illan keskusteluosuus järjestettiin työpajamuodossa.
Osallistujat kiersivät kuudessa eri keskustelupisteessä,
joista jokaisella oli kaupungin edustaja kirjaamassa kommentteja muistiin. Ryhmissä keskusteltiin muun muassa
asukastoiminnan esteiden poistosta, talkoista, internetistä, kestävästä kehityksestä ja vanhusten yksinäisyydestä. Yhdistyksiä puhuttivat myös kaupungin toimintaavustukset.
Työryhmien ideoita viedään eteenpäin Osallistuva Espoo –kehitysohjelmassa.
Kulttuurijohtaja Susanna Tommila kirjaa ylös osallistujien
ideoita yhdistystoiminnan edistämiseksi.
Teksti: Jarmo Oksanen
Järjestö panee stopin työllistämisbyrokratialle
Mistä löytäisin töitä? Mistä löytäisin työntekijän?
Asiaa miettivät työttömät ja arjessa puurtavat yrittäjät ja järjestöt. Espoon järjestöjen yhteisö EJY Ry
on tarttunut asiaan ja pyrkii Sektori –hankkeella
löytämään pitkään työttömänä olleille työpaikkoja.
Tulokset ovat lupaavia.
Tänä vuonna pitkäaikaistyöttömille on hankkeen avulla
löytynyt jo 140 työpaikkaa. Työtä on löytynyt muun muassa vakuutusvirkailijoille, projektiassistenteille, autokuskeille, sitomotyöntekijöille, järjestöalan osaajille.
Tällaisten tulosten takana luulisi olevan aivan erityinen juju. Projektipäällikkö Juha Humalajoki paljastaa,
että jujuna on yksinkertaisuus.
- Teemme työllistämisen työnantajalle helpoksi ja palvelemme yritystä avaimet käteen -periaatteella. Hoidamme työnantajan puolesta hakijoiden haastattelut,
kaiken byrokratian ja hoidamme myös palkanmaksun.
Toimintamallimme taitaa olla melkoisen uniikki valtakunnallisestikin, Juha kehaisee. Työnantajan tehtäväksi
jää hakijoiden lopullinen valinta, työnjohto ja työturvallisuusasioista huolehtiminen.
Sektori-hankkeessa on neljä työntekijää, jotka ottavat
yhteyttä yrityksiin ja yhdistyksiin. Uusia työpaikkoja on
hankkeen myötä syntynyt ja monet työntekijät ovat
palkkatukijakson jälkeen saaneet yrityksestä vakituisen
työpaikan.
Työnantajat ovat ottaneet palvelun innolla vastaan, sillä esimerkiksi pienyrittäjillä ei useinkaan riitä
aika byrokratian koukeroiden selvittämiseen. Tänä
vuonna on tehty sopimus lähes viidenkymmenen työnantajan kanssa.
”
Saappaat sain
takaisin, kun
aurinko sulatti
lumen
- Työntekijälle maksetaan vähintään työehtosopimuksen mukainen palkka, mutta palkan lisäksi hänelle
on tarjolla ohjaus- ja neuvontapalveluita. Sektorihankkeen ohjaajien kanssa voidaan esimerkiksi suunnitella
ammatillista koulutusta tai miettiä mahdollisuuksia alan ja ammatin vaihtamiseen, Juha kertoo.
Espoon työttömyysluvut panevat Juhan vakavaksi.
Hän uskoo kuitenkin, että tästäkin lumihangesta noustaan yhdessä tekemällä. Sektori –hankkeessa on tavoitteena estää juuttuminen ja poistaa esteitä. Juhan
mieleen muistuukin vertauskuvallinen tarina Karakalliosta.
- Asuin teinivuoteni Kartsissa ja olen siellä rippikouluni käynyt. Konfirmaatiopäivänä sain idean hypätä kappelin katolta lumihankeen. Nuoskalunta oli metrikaupalla ja saappaat juuttuivat syvälle eikä niitä saatu ylös
millään. Jouduin menemään ripille sukkasillani. Saappaat sain takaisin jalkaan keväällä kun aurinko sulatti
lumen.
Teksti : Aulikki Pentikäinen
Lisätietoja Sektori-hankkkeesta: Espoon Järjestöjen
Yhteisö EJY Ry, projektipäällikkö Juha Humalajoki,
puh. 050 912 7420.
Espoossa avoinna olevia palkkatukityöpaikkoja
yrityksissä ja yhdistyksissä voi katsoa osoitteesta
www.espoolaiset.fi/fi/ejy/kehittaminen/sektori/
Kattava tieto kaikista avoimista palkkatuen varaisista
tehtävistä on saatavissa TE- toimiston virkailijoilta.
Juha Humalajoen tiimi etsii kontakteja yrittäjiin. Tehtävänä on
etsiä työpaikkoja ja löytää työlle tekijä.
- Voisin sanoa meidän olevan job-huntereita. Etsimme
ensin työnantajia, jotka tarvitsevat työntekijöitä ja
kysymme kiinnostusta pitkäaikaistyöttömien palkkaamiseen palkkatuen avulla. Kun työnantaja ja työpaikka on
löytynyt, ryhdymme etsimään työlle tekijää ja laitamme
paikan avoimeksi nettisivuillemme. Nettisivujamme
kannattaa siis seurata, Juha opastaa.
Tervetullutta yrittäjyyttä - Peltsin paja Karakallion ostarilla
Juha ”Peltsi” Peltola on pitänyt vuoden ajan Karakallion ostoskeskuksessa liikettä, joka mainostaa
tekevänsä valaisinasennuksia, valaisinkorjauksia ja
muita pieniä kodin asennustöitä.
Espoossa pääosan elämästään asunut ja Karakalliossa
koulunsa käynyt Peltola työskenteli aikanaan yli 20
vuotta sähköasennustöissä. Pajastaan ostarilta hänet
tavoittaa yleensä maanantaisin.
Muut arkipäivät täyttää Peltsin toiminta turvallisuuskouluttajana. Hänen alaansa on mm. työturvallisuus,
tulityö, ensiapu ja sähkötyöturvallisuus. Esimerkiksi
Amiedussa voi käydä näiden alojen kursseja ja saada
pätevyyden osoittavan kortin.
Turvallisesti kotona
Kotkakujalla asuva Juha ja on taloyhtiönsä turvallisuuspäällikkö. Tärkeimpänä kodin turvallisuuden osaalueena Peltola pitää paloturvallisuutta. Tulipalo on helpointa sammuttaa alkuvaiheessa. On osattava toimia
oikein ja ripeästi.
- Suomessa ei juuri kukaan kuole itse tulipaloissa,
mutta lukuisa joukko kuolee savun takia.
Palovaroitin
on lakisääteinen turvalaite, jonka tarkoituksena on antaa riittävän pitkä varoitusaika asukkaille poistua palavasta asunnosta. Toimiva palovaroitin on halpa ja helppo hengenpelastaja, Peltsi tähdentää.
Jos huomaat naapurissa tulipalon ja porraskäytävässä
savua, älä missään nimessä avaa ovea ja mene porraskäytävään. 180 asteinen ilma tuhoaa keuhkorakkulat
hetkessä. Kerrostalohuoneisto kestää paloa vähintään
puolesta tunnista tuntiin. Siinä ajassa pelastuslaitos ehtii
noukkia savun takia loukkoon jääneet turvallisesti pois
asunnosta.
Toinen tärkeä kodin apuväline on sammutuspeite, sitä
käytetään palon tukahduttamiseen. Riittävän kokoinen
on 120 * 180 cm, sellaisen saa reilulla kympillä. Sammutuspeite täytyy asentaa oikealle korkeudelle ja riittävän
tukevasti. Sopiva paikka on esimerkiksi keittiössä. Käsisammuttimella sammuttaa tehokkaasti kaikki kodin
alkavat palot. Kotikäyttöön riittää 6 kg sammutin.
Rasvapalo kattilassa tukahdutetaan esimerkiksi
kattilan kannella tai sammutuspeitteellä. Vettä ei saa
käyttää rasvapalon sammuttamiseen. Muista sammuttaa liesituuletin.
Karakalliota Peltsi pitää hyvänä kotipaikkana niin itselleen kuin yritykselleen. Silti ostoskeskuksen tulevaisuuden epävarmuus ja tyhjät tilat mietityttävät pidemmällä
tähtäimellä. Tärkeää olisi saada elävää toimintaa aikaiseksi.
Uusittua pallokenttää Peltsi pitää hyvänä asiana.
Kenttä tuo nuorisolle lisää toimintamahdollisuuksia, mikä
omalta osaltaan lisää turvallisuutta.
Teksti: Jarmo Oksanen
Karakallion Facebookista löydät kylää puhuttavat kuumat teemat ja ajankohtaiset
tapahtumat. Seuran kotisivut ja yhteystiedot osoitteessa karakallioseura.fi