KUNNON ASIALLA 4 / 2013 Ver k ko leh t i R a ks y s t em s An t i ci m exi n a s i a k ka i l l e Putken elinkaari selviää röntgenillä Koulutustarjotin rakentuu kentän tarpeista Homevaurio jäljittyy rakennusfysiikalla KUNNON ASIALLA 4 / 2013 Ver k ko leh t i R a ks y s t em s An t i ci m exi n a s i a k ka i l l e Annammeko kansallisomaisuutemme rappeutua? O len vuosien ajan seurannut suomalaisen rakennuskannan korjaustarpeen kasvua ja – ikävä kyllä – tämän tärkeääkin tärkeämmän kysymyksen laiminlyömistä. Korjausrakentamisen kehittyminen erityisesti viime 20 vuoden aikana on tokin ollut ilahduttava asia, mutta olemmeko me ammattilaisetkaan tehneet riittävästi tämän kaikille suomalaisille yhteisen asian eteen? Minusta emme. Monille suomalaisille on selvinnyt omakohtaisen karulla tavalla se, mitä seuraa, jos ja kun rakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään rakennusten fysikaalisten lainalaisuuksien laiminlyömisestä tai ’unohtamisesta’ aiheutuvia virheitä. Lasku on liian usein kansalaisen kukkarolle liian kallis. Se on sitä myös koko kansantaloudelle. Oma työurani ja yrityksemme toiminta on koko ajan painottunut siihen, miten korjata ja ennen kaikkea ehkäistä näitä kalliiksi käyviä, jopa asukkaiden terveyttä pahasti vaurioittavia virheitä. Kuten ihmisten terveydenhuollossa, myös rakennusten toimivuutta ja pitkää ikää vaalittaessa ennalta ehkäisevä toiminta on joka suhteessa viisain lähestymistapa. Silti aina tarvitaan taloillekin ’lääkäreitä’, joiden tehtävänä on varoittaa talon piilevistä ja todennäköisistä terveyspulmista ennen kuin on myöhäistä. On ilahduttava asia, että tämän toiminnan tiedollisen perustan muodostava rakennusfysiikka kiinnostaa nykyään yhä Tässä numerossa • • • • • useampia rakennusalan ja kiinteistöalan ammattilaisia. Myös ne ammattilaiset, joiden työnkuvaan ei suoranaisesti kuulu talon kunnosta huolehtiva suunnittelu tai toteutus, ovat innolla perehtyneet rakennusfysiikkaan. Tästä on hyvä esimerkki kiinteistönvälittäjien laaja kouluttautuminen rakennuksen kosteuden ja lämmön siirtymisen peruskäsitteisiin. Kyse on myös laadusta, ennen muuta toiminnan laadusta. Kun rakennuksen suunnittelu, toteutus ja ylläpito sekä rakennuksilla käytävä kauppa ovat koko elinkaaren ajan osaavissa käsissä, on hyvät mahdollisuudet, että suomalaisiin rakennuksiin sisältyvä satojen miljardien eurojen kansallisomaisuus säilyy siinä kunnossa kuin rakennuttaja on tarkoittanut ja toivonut. On tärkeää muistaa, että nimenomaan rakennuttajalla ja kiinteistön omistajalla on suuri vastuu siitä, että kaikki hankkeen osapuolet ovat alansa päteviä ammattilaisia. Kun tämä toteutuu, meidän ei tarvitse joutua purkamaan arvokkaita kiinteistöjämme kohtuuttoman aikaisin. Talot tulee olla suunniteltu, tehty ja hoidettu kestämään ihmisiän. Marko Malmivaara Toimitusjohtaja Annammeko kansallisomaisuutemme rappeutua 2 • Putken elinkaari selviää röntgenillä 3 Koulutustarjotin rakentuu kentän tarpeista 4 • Matti Kaijomaa opettaa rakennusfysiikkaa ’suomeksi’ 4 Huoneistokeskus satsaa välittäjien koulutukseen 5 • Elintarvikeasiantuntijoilla riittää vipinää 6 Uudet konstit tepsivät luteisiin 6 • Homevaurio jäljittyy rakennusfysiikalla 8 Hometalkoot ajaa isoa yhteistä asiaa 9 Toni Kovanen kuvasi lahtelaisen kerrostaloyhtiön lämpöpatterit ja lämpöputket. Röntgenin avulla paljastui, että pattereissa on syöpymiä. Putken elinkaari selviää röntgenillä Putkiremonttiin voi varautua hyvissä ajoin ja suunnitelmallisesti tutkituttamalla putkiston kunnon. Putkiston karkean kuntoarvion asiantuntija pystyy tekemään jopa silmämääräisesti, mutta tarkkaan ja täysin varmaan tietoon tarvitaan röntgen- tai videokameran avulla tehtävä kuntotutkimus. Raksystems Anticimexin Jyväskylän aluetoimiston LVI-asiantuntijalla Matti Honkosella riittää kesäloman jälkeen kiireitä. Hän kiertää tutkimassa asiakkaiden kiinteistöjen putkistoja pääasiassa Jyväskylä-Tampere-Turku -akselilla, tarvittaessa muuallakin, muun muassa Kuopiossa ja Lahdessa. Elokuun toiselle viikolle tilattu lämpöpatterien kuntotutkimus Lahden keskustan kerrostaloyhtiöön tuli tehdä tiukalla aikataululla. ”Tehtävänä oli selvittää, onko aiheellista uusia patterit samaan aikaan, kun talossa tehdään laaja putkiremontti lähiaikoina. Lämpöpattereiden sisäpinnoilta löytyi syöpymiä, teräksisistä lämpöputkista sen sijaan ei, vaikka ne oli asennettu jo 1950-luvulla. Välttämättä asiakkaan ei tarvitse tehdä pattereillekaan mitään lähimpään kymmeneen vuoteen”, Honkonen suosittelee. Röntgenkuvauksella saadaan selville putkien ja putkistolaitteiden, esimerkiksi lämpöpattereiden sisäpinnan mahdolliset syöpymät. Myös putkiin muodostuneet sakkaumat ja putken seinämien paksuus selviää röntgenkameralla. Valurauta- ja teräsputkien jäljellä oleva käyttöikä riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka paljon ja millä vauhdilla materiaalipaksuus on pienentynyt. ”Jos putken seinämäpaksuus on ollut alun perin kuusi millimetriä, kuten kiinteistöputkissa on tyypillistä, paksuuden pieneneminen 2-3 milliin antaa vielä mahdollisuuden sisäpuoliseen pinnoitukseen. Jos vahvuus on kutistunut tätä pienemmäksi, putket on käytännössä vaihdettava uusiin”, Honkonen toteaa. Videokameralla yleiskuva viemärien kunnosta Viemärien kuntotutkimus on usein osa kiinteistössä tehtävää laajempaa kuntotutkimusta. Toisinaan riittää putkien kuntoarvio, mutta jos pienikin epäilys putkiston kunto-ongelmista syntyy, on järkevää teettää kuntotutkimus. Tutkimuksessa on apuna videokamera, kun halutaan selvittää viemäreiden toiminnallista ja myös rakenteellista kuntoa. Mikäli kiinteistön viemärit ovat valurautaputkea, röntgenkameralla tehtävä läpivalaisu auttaa selvittämään viemäreiden rakenteellista kuntoa. Raksystems Anticimexissä videokuvauksista vastaa yleensä Niko Toivola, joka ennen nykyisiä tehtäviään työskenteli pitkään putkiasennustyömailla. ”Putkiasennusten hallinta on ehdoton edellytys tulkittaessa videokuvamateriaalia. Itse otetusta kuvamateriaalista näkee heti kaikki poikkeamat normaalista ja osaa tehdä sen perusteella tarvittavat johtopäätökset. Joskus videokuvamateriaali ohjaa tekemään tarkempia tutkimuksia röntgenkuvauksella”, Toivola toteaa. Osa videokameralla ja röntgenkuvauksella tehtävistä putkiston kuntotutkimuksista on ennalta ehkäiseviä: asiakas haluaa näin varautua tulevaan putkiremonttiin järkevästi. Toisinaan videokuvauksia tarvitaan, jotta selviää, miten putkistojen kunnostus esimerkiksi sukittamalla on onnistunut. ”Joskus asiakas – taloyhtiö, yksityishenkilö tai yleishyödyllinen rakennuttaja – haluaa tutkituttaa kiinteistön tai huoneiston putket voidakseen vertailla aiempaa ja nykyistä tilannetta. Tämäkin on järkevää varautumista tulevaan”, Toivola pohtii. KUNNON ASIALLA 4/2013 / 3 Koulutustarjotin rakentuu kentän tarpeista K oulutustoiminta on ollut tärkeä osa Raksystems Anticimexin palveluja alusta alkaen. Koulutuspalvelut on paketoitu selkeäksi kokonaisuudeksi, josta asiakkaan on helppo valita aikatauluunsa sopivimmat vaihtoehdot. Koulutuksia tarjotaan ennen kaikkea kiinteistönvälittäjille heidän päivittäisen työnsä tueksi. ”Koulutusten sisältö muuttuu hieman vuosittain, mutta samat perusasiat, kuten rakennusfysiikka ja riskirakenteet, ovat jatkuvasti mukana. Kuuntelemme herkällä korvalla asiakkaidemme toiveita siitä, missä olisi mahdollisesti lisäkoulutustarvetta ja rakennamme koulutustarjontamme sen mukaan”, kertoo Raksystems Anticimexin kuntotarkastusyksikön johtaja Kim Malmivaara. Tänä syksynä järjestetään 29 koulutustilaisuutta eri puolilla Suomea. Kiinteistönvälittäjät voivat päivittää perustietonsa rakennustekniikasta mahdollisimman tiiviillä ja aikaa säästävällä tavalla. ”Kyseessä ovat muutaman tunnin tietoiskut, joiden lisäksi – Koulutustarjottimesta riippumatta – järjestämme asiakaskohtaisia, tarvittaessa pidempiä ja laajempia koulutuksia. Näiden kysyntä on niin ikään ollut alusta lähtien suurta”, Malmivaara kertoo. Syksyn koulutustarjonnassa painottuvat energiatehokkuus ja tekniset keinot energiatehokkuuden parantamiseen. Aihe on ajankohtainen, koska tämän vuoden kesäkuusta lähtien uusien asuntojen sekä vuoden 1980 jälkeen käyttöönotettujen pientalojen kaupan yhteydessä on pitänyt esittää voimassa oleva energiatodistus. Todistuksessa ilmoitettu energialuokka perustuu, toisin kuin aikaisemmin, yksinomaan rakennusfysikaalisiin laskelmiin. Kiinteistökaupan ammattilaisten on tästäkin syystä aiheellista tuntea rakennusfysiikan perusasiat. Matti Kaijomaa puhuu rakennusteknisistä riskeistä esimerkein ja kaikille ymmärrettävin luvuin havainnollistaen. Matti Kaijomaa opettaa rakennusfysiikkaa ’suomeksi’ Kim Malmivaara pitää tärkeänä tarjota asiakkailleen koulutusta, joka tuo lisäarvoa näiden päivittäiseen työhön. Tänä syksynä Raksystems Anticimex järjestää yhteensä 29 koulutustilaisuutta 20 paikkakunnalla. Täysin uutena aiheena käsitellään 1970-luvun taloja, joita koskevassa koulutuksessa pureudutaan muun muassa valesokkeleiden ja tasakattojen ’kiehtovaan maailmaan’. R aksystems Anticimexin koulutus- ja laatupäällikkö Matti Kaijomaa tietää 35 vuoden kokemuksella, miten kertoa kansanomaisesti rakennusfysiikasta. Kosteus- ja lämpötekniset lainalaisuudet ovat vaikeasti hallittavia kokonaisuuksia monelle ammattilaisellekin, saati asuntojen ostajille ja myyjille. ”Erityisen keskeinen merkitys tiedon jakajina on kiinteistönvälittäjillä. He ovat läsnä useimmissa kaupantekotilanteissa. Tärkeimpiä koulutustavoitteitamme on, että jokainen kiinteistövälittäjä ymmärtää kuntotarkastusraportteja ja kykenee keskustelemaan näistä asioista rakennusalan ammattilaisten kanssa”, hän määrittelee. Kaijomaa muistuttaa, että kouluttajan oma rakennusalan ymmärrys ja kokemus ei vielä takaa hyvää oppimistulosta. Koulutuksessa on hyvä käyttää apuna konkreettisia esimerkkejä, jotta asiat ovat helpommin ymmärrettävissä. Itse hän kertoo käyttäneensä esimerkkinä lähipiiriinsä aikanaan hankitun omakotitalon tuomia opetuksia. ”Velipojan 70-luvulla hankitussa kämpässä on ollut kattavasti kyseisen aikakauden pulmia: valesokkeli, räystäätön tasakatto ja rinnetontille rakennetun talon kellarin kosteusongelmat. Tämän tyyppiset esimerkit havainnollistavilla kuvilla höystettyinä menevät hyvin opetuksessa perille”, hän toteaa. Kiireinen koulutussyksy Matti Kaijomaa kiittelee aktiivisuutta, jota kiinteistönvälitysala on viime vuosina koulutusasioissa osoittanut. Osa kiinteistöalalle Raksystems Anticimexissä tarjottavasta koulutuksesta johtaa viralliseen ammattitutkintoon, osa taas tähtää tutkinnon jo hankkineiden välittäjien ja muiden kiinteistöalan ammattilaisten ammattitaidon päivittämiseen. ”Meidän panoksemme kiinteistönvälittäjien kouluttajana liittyy nimenomaan rakennustekniikkaan. On hyvä asia, että ra- u 4 / KUNNON ASIALLA 4/2013 neistokeskus, ovat olleet aktiivisia välittäjiensä kouluttajina jo pidemmän aikaa. Nyt vastaava perehdyttäminen on laajentunut koko alalle”, Kaijomaa toteaa. Omaa työaikaansa hän jakaa tasaisesti koulutuksen, kuntotarkastustoiminnan sisäisen laadunvalvonnan ja asiakkaiden kenttäprojektien kesken. Toisinaan Kaijomaan kaltaista kokenutta asiantuntijaa tarvitaan käräjille asiantuntijaksi. ”Siinä hommassa täytyy olla ehdottoman puolueeton. Kun siihen saa yhdistetyksi kaiken teknisen ammattitaitonsa, voi myötävaikuttaa siihen, että syntyy oikeudenmukaisia ratkaisuja”, kertoo Kaijomaa, jolla on myös rakennusalalla arvostetun HTT-tavarantarkastajan pätevyys. Huoneistokeskus satsaa välittäjien koulutukseen Kiinteistönvälittäjän työ on ennen kaikkea myyntityötä, jossa ei ole tarpeen uppoutua teknisiin yksityiskohtiin. Ammattinsa osaavan välittäjän osaamispakkiin kuitenkin kuuluu rakennustekniikan perusteiden ymmärtäminen. ”Se on tärkeää, koska myyntipuheessakin kerrotun tiedon on oltava punnittua. Rakennustekniikan perusteiden hallinnalla on myös taloudellista merkitystä. Mitä pätevämmin asiat kertoo, sitä epätodennäköisemmin syntyy kauppoja, joita ostaja myöhemmin katuu”, kertoo Huoneistokeskuksen pääkaupunkiseudun aluejohtaja Timo Voutilainen. Hän pitää arvokkaana asiana, että Huoneistokeskuksesta noin 300 välittäjää on jo käynyt läpi Raksystems Anticimexin järjestämän rakennusteknisen koulutuksen. Jokainen uusi yhtiöön palkattava kiinteistönvälittäjä koulutetaan, ja lisäksi koulutuksen jo läpäisseet päivittävät osaamistaan säännöllisesti. ”Sekin on hyvä, että koulutustasoja on porrastettu välittäjien kokemuksen ja osaamisen mukaan. Kokeneimmille välittäjille on oma ohjelmansa, samoin vähemmän aikaa laillistettuina kiinteistönvälittäjinä toimineille”, Voutilainen sanoo. Tiedonantovelvollisuutta vaalittava Timo Voutilainen korostaa, että kauppoja hierottaessa on tärkeää jakaa oleellinen kaupantekopäätökseen vaikuttava tieto, vaikka ostaja ei kaikkea huomaisi kysyäkään. Tämä vaativa periaatehan on kirjattu jo tuotevastuu- ja kuluttajansuojalainsäädäntöön. ”On selvää, että välittäjällä tulee työssään pärjätäkseen olla tietty kaupanteon nälkä. Se ei kuitenkaan tee tyhjäksi sitä, että tiedonantovelvollisuutta pitää joka tilanteessa kunnioittaa ja vaalia”, hän muistuttaa. Voutilainen näkee alaistensa runsaan koulutuksen myös kilpailuetuna. Kun yrityksen välittäjillä on hyvä maine alansa osaajina, luottamus vallitsee yleensä kaupantekoprosessin alusta lähtien. Jotta tämä maine säilyy, on huolehdittava siitä, ettei rakennus- ja kiinteistöalan ja sitä koskevan lainsäädännön liiallisia tietoaukkoja ei jää jatkossakaan. ”Tästä syystä näen kouluttautumistarpeen jatkuvana. Nyt on ajankohtaista huolehtia siitä, että välittäjämme pysyvät jyvällä Huoneistokeskuksen aluejohtaja Timo Voutilainen pitää kiinteistövälittäjän yhtenä ammattitaidon peruselementtinä sitä, että rakennustekniikan perusteet ovat hallinnassa. ”Raksystems Anticimexiltä saamamme koulutus on jo vuosien ajan taannut sen, että meidän välittäjiämme voi tässäkin suhteessa pitää täysiverisinä ammattilaisina.” energia-asioista ja niihin liittyvistä muutoksista.” Huoneistokeskuksen LKV myyntipäällikkö Marjukka Wakkola kertoo osallistuneensa Raksystems Anticimexin järjestämiin välittäjäkoulutuksiin siitä lähtien, kun niitä oli tarjolla. ”On mielestäni erittäin tärkeää oman ammattitaidon kannalta, että ymmärtää perusasiat rakenteiden toiminnasta. Kun ymmärtää sen, mistä kuntotarkastaja tarkastustilanteessa puhuu, se luo luottamusta välittäjän osaamiseen myös myyjän silmissä”, hän perustelee. 14 vuotta välittäjänä toiminut Wakkola suosittelee käymiään kursseja lämpimästi myös työuraansa vasta aloittaville kollegoilleen. Niillä saatujen oppien merkitys korostuu hänen mukaansa omakotikiinteistöissä, joita hänen toimialueellaan Kirkkonummella myynnissä paljon. ”Jollei hallitse edes perusasioita rakenteista, riski siitä, että hinnoittelee liian varman päälle, on aika suuri. Seurauksena voi olla, ettei kauppoja synny lainkaan tai että onnistunutta kauppaa saa odotella pitkään”, hän pohtii. KUNNON ASIALLA 4/2013 / 5 Kuva: Hannu Jukola kennustekniikan ja rakennusfysiikan alkeiden omaksuminen on nykyään välittäjien itsensäkin mielestä välttämätöntä. Minimivaatimus on terminologian omaksuminen. Ei ole yhdentekevää, puhutaanko kauppoja tehtäessä veden- vai kosteudeneristyksestä eikä se, mistä puhutaan, kun puhutaan salaojituksesta”, hän pohtii. Kaikkiaan Raksystems Anticimexissa opetetaan rakennustekniikkaa ja -fysiikkaa neljää eri tutkintoa varten. Nämä aiheet sisältyvät kiinteistöalan ammattitutkinnon lisäksi myös huoltomestarin, kiinteistötyönjohtajan ja kuntotarkastajan tutkintoihin. ”Erityisesti välittäjien keskuudessa kysyntä on tällä hetkellä todella suurta. Suurimmat alan yritykset, muun muassa Huo- Elintarvikeasiantuntijoilla riittää vipinää Henna Moisio (vasemmalla) opastaa asiantuntijaryhmänsä tuoreinta tulokasta Marina Yliahoa hygieniatarkastusten yksityiskohtiin. Suomalaisen ruoan turvallisuuden vaalimiseksi tehtävä työ on jatkuva ja kiitollinen työsarka. Raksystems Anticimex tuo tähän jokaista suomalaista koskevaan asiaan oman asiantuntijapanoksensa. Tänä vuonna yhtiö on entisestään vahvistanut elintarvikehygienian asiantuntijaorganisaatiotaan. Raksystems Anticimexin elintarvikehygieniaosaston päällikkö Henna Moision elokuu on alkanut kiireisissä merkeissä. Ripeällä aikataululla on huolehdittava siitä, että kaikki asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut. Tällä hetkellä palveluista suuri osa liittyy sen varmistamiseen, että asiakkaiden toiminta täyttää kaikki elintarvikehygieeniset vaatimukset. Aikaa on tämä vuosi, minkä jälkeen kaikilla ravintoloilla ja elintarvikekaupoilla on oltava asiakkaiden nähtävillä hygienian tason ilmaiseva Oiva-raportti. Tähänkin asti raportit ovat olleet julkisia internetissä, mutta ulko-oven läheisyyteen raportin tuloksen osoittava Oiva-hymynaama tulee kiinnittää ensi vuoden alusta. ”Lyhyessä ajassa olemme tehneet yli 50 Oiva-tarkastusta. Työmäärä on lisääntynyt tasaisesti. Olemme varautuneet tähän palkkaamalla lisää väkeä”, Moisio kertoo. Elintarviketekniikan insinööri Marina Yliaho liittyi Raksystems Anticimexin asiantuntijakaartiin elokuun alussa. Hän valikoitui tehtäväänsä suuresta hakijajoukosta ja aloitti työnsä Henna Moision perehdyttämänä. ”Minulla oli toki jo käytännön kokemusta, lähinnä teollisuudesta. Uusi tehtävä on erittäin kiinnostava, koska pääsen siinä edistämään suomalaisen ruoan ja suomalaisten ruokailun hienoja arvoja. Ajankohtainen haaste on omalla panoksellaan edistää elintarvikealan läpinäkyvyyttä, mistä Oiva-luokituksen käyttöönotto on hyvä esimerkki”, Yliaho sanoo. 6 / KUNNON ASIALLA 4/2013 Hygieniaosaaminen on riskinhallintaa Kokenut elintarvikehygienian asiantuntija näkee heti ensimmäisellä keittiöön luomallaan silmäyksellä paljon enemmän kuin maallikko. Ammattilaiselle esimerkiksi jääkaapin aukaisu kertoo hygienian tasosta paljon. Henna Moisio käy perehdytysmielessä läpi henkilökuntaruokalan ”Oiva-tasoa”. ”FIFO ainakin näköjään toimii. ’First In, First Out’ -periaatetta noudattamalla varmistuu, että käytettävät elintarvikkeet ovat tuoreita ja että päiväyskierto on oikea”, Henna Moisio muistuttaa. Tarkkuus ja maalaisjärjen käyttö ovat hyveitä niin konsultille kuin myös ruokakauppiaalle ja kokille. Varsinainen asiantuntijapanos syntyy kuitenkin vasta siitä, kun asiakas saa perusteltua tietoa ja käyttöönsä toimivia menetelmiä hygienian pettämisen aiheuttavien riskien hallitsemiseksi. Raksystems Anticimexin asiantuntijoiden tekemän kenttä- ja analysointityön lisäksi on myös tärkeää, että asiakkaiden oma henkilökunta kouluttautuu elintarvikehygienian perusteisiin. Tämä on lakisääteinen vaatimus ja kuuluu siksi ravintola- ja elintarvikekauppa-alan työntekijöiden tietämyspakkiin jo työpaikoissa aloitettaessa. Lakimuutosten yhteydessä ja tietoja muutenkin päivitettäessä tarvitaan asiantuntijoiden konsultointi- ja koulutuspanosta. Myös koulutustoimeksiannot työllistävät Henna Moisiota ja hänen alaisiaan yhä enemmän – sekä pääkaupunkiseudulla että muissa Suomen kaupungeissa. ”Koulutustarve on kasvamaan päin koko Suomessa. Koulutuspäivämme palvelevat asiakkaiden omavalvontaa, joka on ehdottoman tärkeä heidän päivittäisen toimintansa perusta”, Moisio muistuttaa. Uudet konstit tepsivät luteisiin Luteet kehittävät jatkuvasti resistenttejä kantoja tehokkaitakin ludemyrkkyjä vastaan. Tuholaistorjunnan asiantuntijoiden hihasta on tähän saakka aina löytynyt uusi valtti, niin myös nyt. Piidioksidi on osoittautunut oivaksi aineeksi taistelussa pahentunutta ludeongelmaa vastaan. Tätä luonnonainetta on toistaiseksi käytetty Suomessa vain Turussa, jossa muutamassa ongelmatalossa on päästy piidioksidin avulla lutikoista lähes kokonaan eroon. Pahimmaksi miesmuistiin suomalaisissa asunnoissa äitynyt lutikkaongelma on osoittautunut hankalaksi ratkaista. Asiantuntijan konstit ja neuvot luonnollisesti auttavat, mutta vain, mikäli huoneiston käyttäjä on itse motivoitunut noudattamaan neuvoja. ”Kun ilmoitus tulee, yleensä isännöitsijältä, tarkastamme sekä ludeongelmaiseksi todetun asunnon että seinänaapuriasunnot. Jos naapuriasunnoista löytyy luteita, jatkamme tarkastusta seuraaviin asuntoihin. Tähän asti olemme voineet käyttää kemiallisiin käsittelyihin vain synteettisiä pyretroidiyhdisteitä, joihin tutkimusten mukaan noin 60 prosentilla lutikoista on kehittynyt resistenssi. Siksi on hyvä asia, että olemme päässeet kokeilemaan uusia aineita, välineitä ja menetelmiä”, tuotepäällikkö Jussi Tuomi Raksystems Anticimexistä kertoo. Piidioksidin käytöstä on Ruotsissa pitkäaikaisia hyviä kokemuksia. Suomessa yhdisteen vapaa käyttö vaatii Tukesin luvan, jollaisen Raksystems Anticimex on Tuomen mukaan saamassa lähiaikoina. Turussa on toimittu poikkeusluvalla ja saatu aikaan erinomaisia tuloksia: luteet on saatu lähes kokonaan pois ongelmallisimmiksi tiedetyistä taloista, muun muassa turkulaisista opiskelija-asuntoloista. ”Koko maata tarkastellen tilanne ei kuitenkaan ole juuri helpottunut. Meille tulee edelleen noin 400-500 lutikkatilaus- ta vuodessa. Yhteensä käsittelemme lähes 1500 asuntoa vuosittain, sillä lähes poikkeuksetta ongelma on levinnyt yhdestä asunnosta naapurien puolelle”, Tuomi kertoo. Kaasu ja pakkanenkin tepsivät Kemiallisten yhdisteiden lisäksi lutikat voi tappaa kaasulla tai kylmällä. Kun vaatteet ja vuodevaatteet viedään pakkaseen, lutikat kuolevat. Pulmana voi tällöin kuitenkin olla se, mistä löytää sopiva ulkotila kaikille lutikoiden saastuttamille tekstiileille. ”Kaasuakaan käytettäessä tilaongelma ei ole helppo ratkaistava. Saastuneet tekstiilit sijoitetaan merikonttiin, jossa ne kaasutetaan. Tämä on tehtävä syrjäisessä, mielellään aidatussa paikassa, koska on eliminoitava mahdollisuus, että kukaan ulkopuolinen pääsee konttiin. Noin 3-4 päivää kestävä kaasutus tuhoaa lutikat tehokkaasti ja on myös kustannustehokas, jollei konttia tarvitse toistuvasti siirrellä pitkiä matkoja”, Tuomi kertoo. Pakastus kontissa on hänen mukaansa osoittautunut mielekkääksi esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jossa kohteita on paljon ja joista osassa perinteiset huoneistossa tehtävät toimenpiteet eivät välttämättä enää riitä. Vantaan konttorilla on pakkaskontti, jonne saastuneet tavarat voi toimittaa ja pakastaa ne. Sopiva pakastuslämpötila on Tuomen mukaan noin -28° C ja riittävä pakastusaika noin viikko. Lutikkaongelma on yleensä pahimmillaan alkusyksystä, kun on vielä suhteellisen lämmintä. Kun hieman kylmenee, Tuomella ja hänen kollegoillaan alkavat jokasyksyiset ’jyrsijäkiireet’. KUNNON ASIALLA 4/2013 / 7 Homevaurio jäljittyy rakennusfysiikalla Raksystems Anticimexin kuntotutkijat tekevät tärkeää työtä, jonka onnistumisen takeena on perehtyneisyys rakennustekniikkaan ja erityisesti rakennusfysiikkaan. Joskus insinööri tarvitsee kaverikseen homekoiran varmistamaan, että kaikki oleellinen on tutkittu. Kun koulun oppilaan, päiväkotilapsen tai toimiston työntekijän hengityselinterveys reistailee, syynä on lähes poikkeuksetta sisäilman huono laatu. Se taas johtuu useimmiten kosteusvaurioista rakenteissa. Tarkemman syyn selville saamiseksi on tehtävä kuntotutkimus, jonka tekijän on sekä oltava rakennusfysiikkaan perehtynyt tekniikan ammattilainen että ymmärrettävä mikrobiologiasta vähintään perusteet. ”Kuntotutkimusta tehtäessä on tiedettävä, mitä eri mikrobilajit vaativat elääkseen ja mikä merkitys rakenteessa olevilla mikrobeilla on rakenteen vaurioitumista arvioitaessa. Sisäilman laatuongelmien, kosteusvaurioiden ja mikrobikasvuston välisiä syy-yhteyksiä selvitettäessä on perustietämyksen lisäksi tärkeää seurata alan uusimpia julkaisuja ja tutkimustuloksia, sillä tiedon määrä lisääntyy jatkuvasti”, pohtii Raksystems Anticimexin rakennetekninen kuntotutkija ja sisäilma-asiantuntija Elina Väänänen. Hänen tekemänsä kuntotutkimukset ovat pääasiassa ammattilaisasiakkaiden kiinteistöihinsä tilaamia. Kohteet vaihtelevat tyypillisesti isännöitsijöiden hallinnoimista talo- ja kiinteistöyhtiöistä kunnallisiin koulu- ja päiväkotirakennuksiin. Useimmiten kuntotutkimustilaus liittyy havaittuihin sisäil- Elina Väänänen pitää itsestään selvänä, että kuntotutkijaksi itseään kutsuvalla on sekä rakennusfysiikasta ammattilaisen näkemys ja lisäksi kohtuulliset tiedot mikrobiologiasta. 8 / KUNNON ASIALLA 4/2013 maongelmiin, mutta toisinaan asiakkaat haluavat tutkituttaa rakennuksen jo ennen kuin mitään ongelmia on havaittu. ”On yhä tavallisempaa, että asiakas haluaa selvittää vaikkapa 15-20 vuotta vanhan talon kunnon osatakseen varautua mahdollisiin korjauksiin riittävän hyvissä ajoin”, Väänänen kertoo. Kuntotutkimussuunnitelma välttämätön Jotta kuntotutkija voi antaa perusteltuja ja yksityiskohtaisia arvioita rakennuksen kunnosta, tarvitaan tietysti yksi tai useampi käynti paikan päällä. Mahdollisesti jo ensimmäisen käynnin aikana voi tehdä tarvittavat tarkistukset ja mittaukset, mikäli asiakas on määritellyt ongelman riittävän selkeästi. ”Puhelimessa usein selviää, millaisia tutkimuksia todennäköisesti tarvitaan. Jos meillä on tiedossa esimerkiksi rakennusvuosi ja rakennustyyppi, sillä tiedolla voidaan jo arvioida kyseisen rakennuksen tyypillisimmät ongelmat rakenteissa ja sisäilmassa. Kuitenkin jokainen kuntotutkimus on erillinen projekti, jonka tarkka tutkimussuunnitelma määräytyy kohteessa tehdyn arviokäynnin perusteella”, Elina Väänänen kertoo. Jos sisäilmaongelmainen rakennus on rakennettu esimerkiksi 1970-luvulla, tyypillisimmät sisäilmaongelmien aiheuttajat ovat rakenteiden mikrobivaurioiden lisäksi materiaaleista vapautuvat yhdisteet. Tyypillisiä esimerkkejä tästä ovat betonilattioiden päälle asennetut muovimatot tai formaldehydiä sisältävät lastulevyrakenneosat. 1900-luvun alkuvuosikymmenten taloissa tyypillisimmät ongelmat liittyvät vanhojen alapohja- ja seinälämmöneristeiden kostumiseen, mikä sekä aiheuttaa lämmöneristyskyvyn heikkenemistä että usein mikrobeista johtuvia sisäilmaongelmia. ”Vaikka rakenteet olisivat toimineet aikaisemmin tyydyttävästi, sisäilmaongelma voidaan havaita esimerkiksi ilmanvaihdon muutostöiden jälkeen rakennuksen painesuhteiden muututtua. Toisinaan rakennuksen käyttötarkoitus ja talotekniikka on voinut pysyä samana, mutta käyttö on voinut muuttua rakenteita enemmän rasittavaksi”, Väänänen muistuttaa. Hometalkoot ajaa isoa yhteistä asiaa Neljä vuotta sitten Suomen hallitus myönsi rahoituksen viisivuotiseen Hometalkoot-projektiin, jonka tavoitteena on muuttaa kiinteistöjen omistajien ja käyttäjien asenteita kiinteistöjen huolellisemman käytön suuntaan. Rahoitussumma, runsaat kolme miljoonaa euroa, oli kosteus- ja homeongelmien laajuuteen nähden lähinnä muodollinen. Hometalkoiden suurin merkitys onkin siinä, että ne yhdistävät monet alan ammattilaiset ja lukuisat asian tärkeyden ymmärtävät järjestöt saman tavoitteen ääreen. Ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen on Hometalkoiden keskeinen puuhamies, joka ei väsy muistuttamaan keinoista, joilla homeongelmat voitaisiin hallita tähänastista paremmin. ”Liian moni meistä suomalaisista edelleen ajattelee, että talossa vain asutaan tai työskennellään ilman, että sille pitäisi tehdä mitään. Talo ei tietenkään ole ikuinen. Asennemuutosta tarvitaan, ja tarvitaan myös päteviä ammattilaisia, kuten kuntotutkijoita”, Pirinen toteaa. Hän kertoo talkooväen ehdottaneen lakimuutoksia, joiden toteutuessa esimerkiksi kuntotutkijan riittävän pätevyyden toteaminen tulisi lain velvoittamaksi. ”Muun muassa Raksystems Anticimex on tässä asiassa samoilla linjoilla. Huolimatta lakimuutoksen ilmiselvästä tarpeesta muutosaloitteet eivät ole vielä johtaneet pidemmälle vietyihin toimenpiteisiin”, hän sanoo. Ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen ympäristöministeriöstä patistelee suomalaisia Hometalkoisiin ja niiden tavoittelemaan asennemuutokseen. ”Muuten emme hallitse sitä noin 370 miljardin euron kansallisomaisuutta, joka suomalaisessa rakennuskannassa on kiinni.” Takavuosien rakennusvirheisiin tartuttava Kuntotutkimusten teettäminen ja kaiken kaikkiaan rakennusfysikaalisen tietotaidon hyödyntäminen onkin yleistynyt viimeisten 10-15 vuoden aikana Suomessa voimakkaasti, Juhani Pirisen mielestä ei kuitenkaan riittävästi. ”Maassa on noin 2,4 miljoonaa taloa, joista kaikista on pidettävä huolta. Suuri osa näistä taloista on rakennettu 1960-80 -luvuilla, jolloin valitettavasti Suomessa tehtiin runsaasti virheellisiä tai vähintään riskipitoisia rakenneratkaisuja. Maanvarainen, yläpuolelta eristetty alapohja on riskeistä suurimpia. Tämän osoittaa sekin, että kaksi kolmasosaa kaikista kosteusvaurioista on peräisin alapohjan ongelmista. Kun huonoon rakenteeseen yhdistyy huono huolto, kosteustekninen aikapommi on viritetty”, Pirinen sanoo. Kosteusteknisiä riskejä lisäävät hänen mukaansa myös luonnolliset asumistottumusten muutokset. Esimerkiksi asunnossa laskettavan veden ja asuntoon muodostuvan vesihöyryn määrä on nykyisin paljon suurempi kuin vielä muutamia vuosikymmeniä sitten. ”Kyse on siitä, että tämän muutoksen vaikutukset rakenneriskeihin ja talon kuntoon tulisi jokaisen suomalaisen tiedostaa. Tässä on Hometalkoiden tärkein työsarka.” KUNNON ASIALLA 4/2013 / 9 Yhteystiedot Raksystems Anticimex – Ennaltaehkäistä ja suojata [email protected] p.0207 495 500 Palvelut: ASUNTOKAUPAN KUNTOTARKASTUKSET ENERGIATODISTUKSET JA ENERGIAKATSELMUKSET KIINTEISTÖKUIVAUS 23012013 Raksystems Anticimex Insinööritoimisto Oy | Taitto: ROKdesign JÄLKIVAHINKOTORJUNTA Rovaniemi KORJAUSSUUNNITTELU KOSTEUSKARTOITUSPALVELUT KUNTOARVIOT JA -TUTKIMUKSET PIILOVIRHEVAKUUTUS ASUNTOKAUPASSA Oulu RAKENNUTTAMINEN, VALVONTA JA PROJEKTINJOHTO SISÄILMATUTKIMUKSET TUHOELÄINTORJUNTA JA ELINTARVIKEHYGIENIAPALVELUT Vaasa Kuopio Seinäjoki Joensuu Jyväskylä Hämeenlinna Rauma Puhelut 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %). Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään. Raksystems Anticimex [email protected] p. 0207 495 500 www.racx.fi Mikkeli Tampere Pori Turku Raasepori Savonlinna Lahti Hyvinkää Järvenpää Porvoo Kouvola Kotka Pääkaupunkiseutu Helsinki Lappeenranta
© Copyright 2024