Kehitys Toimii
Kehitys TOIMII Toukokuu 2014 Superpesu Kahvio 21500 PIIKKIÖ PUH. 479 5322 Avoinna Huoltamo P. SUNDQVIST ma-pe 6.30-20.00 la-su 8.30-18.00 Turun TULE-tietokeskus tarjoaa neuvontaa ja ohjausta tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn sekä tietoa itsehoitomahdollisuuksista. Tietokeskuksen palvelut ovat asiakkaille ilmaisia. Seppälänkaari 4 C 35, 21500 Piikkiö Hieroja, urheiluhieroja Heli Matikainen puh. 040 9682 867, www.hierontahoitolaheli.com www.turuntuletietokeskus.fi [email protected] puh. 044 744 7085 Tietokeskus sijaitsee Kauppatorin laidalla, osoitteessa Yliopistonkatu 19 (Mehiläisen talon sisäkäytävä). LASIKUITUTYÖ VIRTANEN OY Jani Huhtala Mestarintie 10, 21500 PIIKKIÖ puh. 02-479 5808, 044 33 77 333 Airiston Asuntokeskus Oy LKV PUUTARHAKATU 16 A TURKU PUH. (02) 284 5320 FAX (02) 232 3053 Aatos Huhtala 0400 226 898 Jari Huhtala 040 578 5502 Jouko Sipilä 0400 482 690 Anneli Saikkonen 0400 782 644 www.listing.fi/airistonasuntokeskus KIITOS ilmoittajillemme! Julkaisija: Piikkiön Kehitys ry Toimitus: Pirjo Ailanto, Kaija Lindqvist, Veijo Lehtonen, Hanna Lindberg Vastaava toimittaja: Pirjo Ailanto Paino: Print Pakkaus/Tasopaino 2014 2 Kannen kuva: Seikkailuleiriläiset Vuolahdessa. Kehitys TOIMII Puheenjohtajan mietteitä Olen saanut katsella suomalaista järjestöelämää jo runsaan kymmenen vuoden ajan useasta näkövinkkelistä aikaisemman yksipuolisen urheilujärjestönäkökulman sijaan. Olen päivätyössä kansanterveysjärjestössä ja saan näin työn puolesta seurata niin liikunta- kuin terveyspuolen lakivalmisteluja ja liikuntajärjestöjen ”päällekkäisyyksien purkamista”. Urheiluseurojen elämänkaaret voivat olla eripituisia ja niiden toiminnot muuttuvat yleensä vuosien aikana kuin myös esiintyy selvää aaltoliikettä. Tällöin jostain lajista voi tulla suosittu hetkeksi ja joku laji taas vaipuu unhoon välillä. Oma seurammekin on nähnyt runsaan 90-vuotisen toimintansa aikana jos jonkinlaisia muutoksia ja aaltoja. Vapaaehtoistoiminnan lainalaisuuksiin mielestäni kuuluu se, että pakottamalla ei voida toimintaa säilyttää. Toisenlaisiakin ajatuksia seuratoiminnassa nähdään. Uusista lajeista meillä käy esimerkkinä petankin pelaaminen, joka on istunut lajivalikoimaamme sujuvasti. Sekin luonnollisesti säilyy vain innokkaiden toimijoiden avulla. Lentopallo on kuulunut lajivalikoimaamme jo yli 50 vuotta, mutta nyt eletään taas uuden juniorilentopalloilun aikaa! Aikuinen-lapsi lentopalloilun ja lentopallokoulun kautta meillä on jo ihka oikeita lentopallotyttöjä ja –poikia! Pirjo Ailanto, puheenjohtaja P.S. Juuri ennen lehden painoon menoa yleisurheilijamme saavuttivat menestystä: Henna Takkinen heitti ennätyksekseen keihäässä 50,20 ja Vilho Kilpeläinen voitti P14 piirin mestaruuden 1500 m:n esteissä ajalla 5.16,03. Hienoa tuloskautta odotellen! KEHITYKSEN KERHOTALO Lystiläntie 21, 21500 Piikkiö Varaukset 0500 740 025 w w w. p i i k k i o . f i / k e h i t y s Kehitys TOIMII 120 hengen sali • takkahuone • saunat • kuntorata • lentopallo- ja tenniskentät • lähtö Linnavuoren reitistölle 3 Moniarvoisen toiminnan ja liikkumisen puolesta Varsinais-Suomessa TUL:n ja sen piirin samaistuminen on luonnollinen asia. TUL:n piiri on seurojensa yhteenliittymä ja esimerkki aktiivisesta kansalaistoiminnasta. Kansalaisjärjestötoiminta on suomalaisen yhteiskunnan hieno erityispiirre ja voimavara. Emme saa tehdä jatkossa päätöksiä, jotka vähentävät vapaaehtoistoimijoiden halukkuutta ja intoa uhrata vapaa-aikaansa yhteiseksi hyväksi. Liikuntajärjestön toiminnan tehokkuus on suhteellista. Yhden työntekijän organisaatiokin – kuten TUL:n piiri – voi ylläpitää ja lisätä merkittävästi jäsentensä ja laajemmin kansalaisten liikkumista ja harrastetoimintaa vapaaehtoistoimijoidensa ja talkoolaistensa vahvan tahtotilan ja tekemisen kautta. Olisiko vastaava kansalaistoimintaan kytkeytyvä tehokkuus mahdollista myös yhden ison valtakunnallisen kattojärjestön alla? Rahat loppuivat – päällekkäiset toiminnot karsitaan Toiminnan tehostaminen ja päällekkäisten toimintojen karsinta ovat tämänhetkistä liikunnan ja urheilun järjestökentän todellisuutta. Pontimina muutokseen voi pitää rehellisesti sanottuna suomalaisen huippu-urheilumenestyksen taantumista tai sen uhkaa sekä toisaalta urheilujärjestöjen rahojen loppumista tai sen uhkaa. Kansalaisten liikkumattomuudella ja painoindeksin nou4 sulla ei sen sijaan näytä olevan tässä murroksessa suurta roolia. Vaikka urheilun veikkausvoittovaroista saamat määrärahat lisääntyivät Stefan Wallinin (2007 – 2011) ja Paavo Arhinmäen (2011 – 2014) urheiluministerikausilla selkeästi, paisuivat samaan aikaan ja jo aiemminkin joidenkin urheilu- ja liikuntaorganisaatioiden rakenteet ja toiminnot liikaa rahaa nieleviksi syövereiksi. Jotain tarvitsi tehdä. Tehtiin suuri organisaatiouudistus ja toivotettiin sen ulkopuolelle jääneet tuota muutosta tukemaan uudistuksen tekijöiden määrittelemin ehdoin ja tavoin. Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo ry aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa, kun sen perustajajärjestöjen Suomen Liikunnan ja Urheilun, Nuoren Suomen ja Kuntoliikuntaliiton toiminnot ja henkilöstö siirtyivät Valoon. Olympiakomitea seuraisi kenties myöhemmin perässä. Synnytysprosessin yhtenä julkisuusstrategiana oli suomalaisen urheilun ja liikunnan yhteinen julistus ja slogan Suomesta maailman liikkuvimpana urheilukansana vuonna 2020. Tuosta tavoitteesta olisi kenenkään mielipuolista olla eri mieltä. Valon synnyttämisen kanssa samoihin aikoihin päätti parivuotisen työnsä myös huippu-urheilun muutostyöryhmä (HUMU). Se tarjoili ”tuoreen” näkemyksen urheilijanpolusta ja eri urheiluorganisaatioiden toimintojen yhtenäistämisestä sekä antoi ymmärtää päällekkäisten rakenteiden aiheuttavan hukkatehoa. Konsultit esittävät yhtä valtakunnallista järjestöä Valon uudeksi iskulauseeksi nousi vuoden 2013 aikana ajatus, että on käsillä oikea hetki koko liikuntakulttuurin yhteiselle strategialle, jossa yhdessä sovitaan suuret linjat ja eri toimijoiden roolit. Tuosta ideasta olikin sitten yllättävän lyhyt matka ajatusleikkiin, joka julkistettiin kuluvan vuoden huhtikuussa konsulttityönä uutena ja ulkopuolisena. Opetus- ja kulttuuriministeriön, Valon ja Olympiakomitean tilaama selvitys konsulttiyhtiö KPMG:ltä suosittaa suuria rakenteellisia uudistuksia liikuntakenttään. Esityksessä ehdotetaan muun muassa Valon, Olympiakomitean ja Paralympiakomitean yhdistämistä, alueellisten toimijoiden muodostamia osaamisverkostoja sekä TUL:n, FSI:n, VAU:n ja opiskelijaliikuntajärjestöjen toimintojen sulauttamista yhdistyvään kattojärjestöön. Näkemyksen mukaan nykyinen liikuntajärjestelmä on liian hajautunut ja päällekkäisiä toimintoja on paljon. Muutoksen pontimena olevaan krooniseen rahapulaan toisi helpotusta nyt se, että keskusjärjestöjen valtiontukirahat olisivat yhteisiä – sulautetaan keskusjärjestöjen rahoitus ja toiminnot yhteen joko VaKehitys TOIMII loon tai johonkin uuteen yhteiseen kattojärjestöön. Tämän on ilmeisesti laskettu tuovan lisää resursseja kipeästi yt-neuvotteluissa leikatuille järjestöille sekä pelastavan huippu-urheilumenestyksen. Suomesta liikkuvin urheilukansa moniarvoisen toiminnan kautta Jos palataan yhdessä hyväksyttyyn ja kannatettavaan tavoitteeseen Suomesta maailman liikkuvimpana urheilukansana vuonna 2020, niin mitä tavoitteeseen pyrkiminen oikeasti pitää sisällään. Vaikka keinoista voidaan olla montaa mieltä, ei tavoite mielestäni tarkoita ensisijaisesti urheilijanpolkua ja huippu-urheilumenestystä, ei liikuntajärjestökentän yksipuolistamista ja yksiarvoistamista eikä resurssien suuntaamista yhdelle kattojärjestölle laskennallisen rakenteiden hukkatehon karsimiseksi. Ydin, jonka tavoite maailman liikkuvimmasta urheilukansasta pitää sisällään liikunnan järjestökentän näkökulmasta, on jotain aivan muuta. Se tarkoittaa ennen kaikkea moniarvoisen ja ihmisen koko elämänkulun mittaisen liikkumisen mahdollistamista ja tukemista. Tämä merkitsee kansalaisen ikää, sukupuolta, terveydentilaa, liikuntakykyä, etnistä taustaa, arvomaailmaa ja sukupuolista suuntautumista kunnioittavia ja tukevia liikunnan järjestökentän ratkaisuja. Kansalaiset suuntautuvat arvojensa mukaisesti läheiseksi kokemaansa toimintaan, jota järjestää heille tärkeä ja luonteva taho. Ilman tuota tahoa on osa kansalaisista vaarassa jäädä ilman heille sopivaa kannustinta liikkumiseen ja yhdessä harrastamiseen. TUL:n näkökulmasta kyse on HUMU-ryhmän maalaamaa urheilijanpolkua paljon laajemmasta ”kansalaisenpolusta”, jossa ihminen voi harrastaa liikuntaa ja urheilua läpi elämänsä. Tässä pyrkimyksessä voi- vat TUL:n kaltaiset kaikille ja toisaalta myös erityisryhmille mahdollista liikuntaharrastusta ja matalaa osanottokynnystä ajavat urheilujärjestöt olla suureksi avuksi. Kansalaisenpoluksi laajennettuna polkuajattelu tulee ymmärrettäväksi valinnaksi ja näin toimimalla myös urheiluyhteisön yhteinen 2020-visio voi toteutua. Moniarvoisuus ja useat pienemmät liikuntakentän toimijat eivät automaattisesti luo tehottomuutta. Päinvastoin tarvitsemme moniarvoisuutta ja monenlaisia toimijoita. Näin voimme sanoa kannustaneemme mahdollisemman monia suomalaisia urheilun sekä etenkin kunto- ja terveysliikunnan pariin. Tuon työn tulokset näkyvät liikkumisena myös vuonna 2020. Kimmo Kamppila TUL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Poppi yleisurheilukisojen osallistujat kaulassaan Piikkiön Osuuspankin lahjoittamat mitalit. Kehitys TOIMII 5 Kehityksen Maarianpäivän juhlat Sanapari Maarianpäivän juhla esiintyy tämän tästä Kehityksen pöytäkirjoissa aina seuran perustamiskokouksesta, maaliskuun 9. päivästä 1922 lähtien. Ensimmäistä vuosijuhlaa päästiin viettämään seuraavana talvena 25.3.1923, Maarianpäivänä. Kristillistä juhlaa, Marian ilmestyspäivää vietettiin Suomessa vuoteen 1954 saakka vakiintuneesti 25.3. Vuodesta 1955 lähtien päivää vietetään 22. ja 28.3. välisenä sunnuntaina. Jos se on palmusunnuntai tai pääsiäinen, päivää vietetään viikkoa ennen palmusunnuntaita. Kehityksessä sanaparista on tullut pysyvä käsite. Monenlaisia juhlia vietettiin. Parhaimmillaan vuosijuhlan lisäksi tulivat vielä kevät- ja syysjuhlat, vieläpä kesäjuhlatkin. Ensimmäisessä vuosijuhlassa jaettiin palkinnot edellisen vuoden sarjakilpailuista. Kulttuuriohjelman, esimerkiksi sellonsoiton ja lausunnan ohella oli puheita ja huumoria, kilpailuja ja näytelmä sekä urheilua, talvella hiihtoa ja kesällä sarjakilpailuja. Hauskanpitoa oli pikkupojille järjestetty 60 metrin pussijuoksu ja pullansyöntikilpailu sekä nuolenheitto, palkinnoksi pullo limunaatia ja munkkeja. Pikkupoikia olivat kaikki alle 20-vuotiaat Kehityksen jäsenet. Maarianpäivän juhlasta tuli Kehityksen jatkuva perinne ja vuosittainen kohokohta, jossa vallitsi vahva perhetapahtuman henki. 60-luvulla Maarianpäivän juhlia pidettiin viiden vuoden välein. Vuonna 1937 seura vietti 15-vuotisjuhlaansa, jota sanomalehti Sosialisti on yksityiskohtaisesti kuvannut. Juhlan avaajana oli Vieno Virta ja juhlapuhujana toimittaja M.E. Malkamäki, joka korosti työväenurhei6 lun kasvatuksellista ja yhteiskunnallista merkitystä. Monipuolisen taideohjelman lomassa kuultiin A. Vuorilan 15-vuotiskertomus, jossa palattiin seuran perustamisvaiheisiin ja ensimmäisen puheenjohtajan Jalmari Ristikankareen työhön. Esille tulivat seuran keskeiset lajit, juoksu, pyöräily, heitot, hypyt ja hiihto. Erikoismainintansa sai K. Åbergin osallistuminen vuoden 1925 työläisolympialaisiin. Seuran suurimpana haittana kertomus mainitsee kunnollisen kentän puutteen ja alituisesti vaivaavan rahapulan. Kymmenen vuoden kuluttua, 1947 Kehitys vietti 25-vuotisjuhlaa Maarianpäivänä. Sodat olivat takana. Erinomaisesti onnistunut juhla vahvisti juhlaväen luottamusta tulevaisuuteen. Paikalla olivat vanhat ja nuoret. Seuran perustajajäsenet olivat kunniavieraita. Kehityksen ensimmäinen puheenjohtaja Jalmari Ristikankare kertoi muistelmiaan 25 vuoden takaa ja Eino Ruohonen esitti katsauksen seuran toimintaan. Puhujana oli toimittaja Eino Lehtinen. Nuorten tanssiesitykset, muu taideohjelma ja karkelot juhlan päätteeksi täyttivät kaikin puolin salintäyteisen yleisön toiveet. Odotettu Olympiavuosi 1952 oli samalla Kehityksen 30-juhlavuosi. Kolmipäiväisten juhlien pääjuhla oli Maarianpäivän tuntumassa sunnuntaina 23. maaliskuuta. Juhlan kohokohtana oli seuran ensimmäisten kultaisten ansiomerkkien luovutus. Orkesterin kajautettua TUL:n marssin ansiomerkit luovutettiin ensimmäiselle puheenjohtajalle Jalmari Ristikankareelle ja toimivalle puheenjohtajalle Vieno Virralle Senja Maksulan kukittaessa merkinsaa- jat. Juhlasta on yksityiskohtainen selostus Turun Päivälehdessä. Lehden 25.3. ilmestyneessä selostuksessa on maininta juhlien jatkumisesta tänään, jolloin Piikkiön työväentalossa on arvokasohjelmainen juhlatilaisuus klo 18. Kehityksen 40-vuotisjuhliin on valmistauduttu jo edeltävänä vuonna 1961. Joululehti Hiutale ilmestyi nyt toista kertaa. Julkaisu ennakoi tulevan vuoden 1962 juhlaa. Lehdessä on perustajajäsenen ja ensimmäisen puheenjohtajan Jalmari Ristikankareen haastattelu, Eino Ruohosen ansiokas historiikki, paljon ajankohtaista sekä tuntuva määrä kannatusilmoituksia. Kaikkiaan neljässä juhlassa on muistettu seuran perustajajäsenen ja ensimmäisen puheenjohtajan Jalmari Ristikankareen mittava työ. Kehityksen 45-vuotisjuhla pidettiin 27.3.1967 keskuskoululla. Kutsuvieraslista oli mittava. Kerholla (entinen vanhainkoti) pidettiin päivää ennen, 26.3. sekä nuorten tilaisuus, että vanhaintanssit. Tämäkin vuosijuhla ajoittuu siis Maarianpäivään. Vuosi 1972 oli yksi supervuosi. Maaliskuussa olivat 50-vuotisjuhlat, paikalla yli 300 henkeä. Yleisurheilussa oli saavutettu Kansan Uutisten viesti 10 vuoden kilpailun päätteeksi, järjestetty liiton suunnistusmestaruuskilpailut ja TUL:n VS piirin Kevätjuhlat sekä naisten yleisurheilun seura-cup. Vuosijuhlan yhteydessä oli tilaisuus kartanohotelli Raadelmassa 24.3. Tästä päätellen myös vuosijuhla ajoittui perinteisen Maarianpäivän aikoihin. Vuoden päätteeksi saattoivat vastuuhenkilöt happamasti todeta, ettei seuran Kehitys TOIMII toiminnasta ollut mitään raporttia esim. TUL-lehdessä! Kehityksen 55-vuotisjuhlat vuonna 1977 pidettiin 11.4. kello 16, toisena pääsiäispäivänä Piikkiön yläasteen koulun salissa. Puhujana oli päätoimittaja Pekka Hurme. Juhlat koulukeskuksessa jatkuivat. Seuran täyttäessä pyöreät 60 vuotta pääjuhla oli koululla 14.3. kello 15. Puhujana tällöin oli TUL:n puheenjohtaja Matti Ahde. Kehityksen 65-vuotisjuhlaa vietettiin Koulukeskuksessa 29.3.1987, puhujana TUL:n pääsihteeri Raimo Railo. Puheenjohtaja Pirjo Ailannon avauksessa heijastui vapautunut voitonriemu. Pian päästäisiin Kehityksen omaan kerhotaloon. Juhlan ajoituksessa oltiin lähellä perinnettä, Maarianpäivää. Seuran 70-vuotisjuhlaa vietettiin ensimmäistä kertaa omassa talossa sunnuntaina 22.3.1992 Kehityksen kerhotalolla. Seuran 60-vuotisjuhlat v. 1982. Sali täyttyi kutsuvieraista ja jäsenistä. Esiintyjäkaarti, kuuluttaja ja juhlan selostaja edustivat uutta sukupolvea. Puhujana oli jälleen Matti Ahde. Tälläkin kertaa juhlapäivä osui lähelle monien muistamaa Maarianpäivää. Jatkossa juhlia vietettiin vaihtelevasti. Kehitys oli saavuttanut kunnioitettavat 90 toiminnan vuotta. Juhlia vietettiin monella taholla. Pääjuhlan päivämäärä oli nyt Maarianpäivä, 25.3.2012. Heljä Karjalainen-Manninen Seuran syyskokousvalinnat puheenjohtaja Pirjo Ailanto puh. 0500 740 025, [email protected] varapuheenjohtaja, yleisurheilujaoston pj sihteeri taloudenhoitaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen, pyöräilyjaoston pj Mikko Suonpää Veijo Lehtonen Kaija Lindqvist Pirjo Keto Juhani Korvensyrjä Maija Lehtonen Hanna Lindberg Klaus Vuorinen puh. 050 382 5180, [email protected] puh. 0400128 917, [email protected] puh. 045 131 6865, [email protected] puh. 040 518 2964 puh. 040 848 9049 puh. 050 409 3486 puh. 050 590 8832, [email protected] puh. 050 340 3394 lentopallojaoston pj suunnistusjaoston pj voimanostojaoston pj Reija Ruokonen Veikko Loukonen Mika Runsala puh. 050 301 1371 puh. 479 5839 puh. 050 558 4058 Seuraa Kunnallislehden ja Kaarina-lehden ilmoituspalstoja, verkkosivuja www.piikkio.fi/kehitys Kehitys TOIMII 7 Teemu Leppäselle PM- ja SM -mitalit Viime vuona varusmiespalveluksen vuoksi vain yhden voimanostokilpailun käynyt Piikkiön Kehityksen voimanostaja Teemu Leppänen valittiin tämän vuoden helmikuussa Pohjoismaiden mestaruuskisoihin Tanskaan. Sarjana oli nyt 23-vuotiaat ja painoluokka 105 kg. Ensimmäisenä nostetun jalkakyykyn tulos oli 290 kiloa. Penkkipunnerruksen lämmittelyssä Teemun penkkipaita repesi, joten kisassa hän joutui punnertamaan ilman paitaa. Tuloksena 145 kiloa. Maastavedossa nousi 300 kg ja yhteistulokseksi kertyi 735 kg, joka riitti hopeaan. Vaikka Teemulla oli epäonnea, jäi kaksi saman sarjan nostajaa jopa ilman tulosta. Tanskan kisoista kahden viikon kuluttua olivat vuorossa SM-kisat. Painot nousivat aivan toisella tavalla, mikä osoitti harjoittelun olleen liian rankkaa Pohjoismaisiin kisoihin. Jalkakyykyssä nousi 310 kg, penk- kipunnerruksessa 182,5 kg ja maastavedossa 315 kg. Yhteistulos parani jopa 72,5 kiloa 807,5 kiloon! Tällä tuloksella Leppänen lunasti jo seitsemännen Suomenmestaruuden nimiinsä. Voimailua armeija aikana Voimanostaja Teemu Leppänen PM-kisojen hopealla. Voimanostajamme Teemu Leppänen astui Suomen valtion palvelukseen viime vuoden tammikuussa. Teemu kertoo palvelusajastaan: Kun ensi kertaa menin Säkylän varuskunta-alueelle, en tiennyt mitä odottaa. Ehkä suurin murheeni oli tässä vaiheessa 2 viikon päässä olevat SM-kilpailut. Pääsenkö ja kuinka usein pääsen harjoittelemaan? Missä pääsen harjoittelemaan? Aikanaan kaikki kuitenkin selvisi. Alokaskaudella (ts. ensimmäiset 2kk) minulle annettiin lähes joka ilta mahdollisuus päästä harjoittelemaan varusmiehille tarkoitetulle kuntosalille. Puitteet siellä olivat hyvät, kuten olin kuullut etukäteen. Kun kisani olivat ohitse, en stressannut miten loppu palvelusaikana pääsisin harjoittelemaan. Lähes joka viikko olisi ollut useampia mahdollisuuksia päästä punnertamaan kuntosa- 8 lille, mutta välillä oli parempi jättää harjoitukset väliin koko päivän kestävien sotaharjoitusten jälkeen. Leiri-elämän aikana en edes vaivautunut kyselemään mahdollisuuksia päästä urheiluvapaalle, koska matkat metsistä harjoittelupaikoille tai kasarmille olisivat olleet omista yöunistani pois. Palvelusaikanani osallistuin Porin Prikaatin vahvinmies kilpailuun. Tässä lajeina oli tuttuja vahvinmies kilpailulajeja muunneltuna armeija-tyylisiksi. Esimerkkinä isojen hiekkasäkkien kantamista olkapäällä, painojen kantamista aikaa vastaan mahdollisimman nopealla juoksulla, punnerruksia sekä muita lajeja. Tässä kilpailussa sijoituin toiseksi. Palvelusaika meni mielestäni erittäin nopeasti. Isojen painojen nostelemisen sijaan elämäni oli aivan muuta kuin mihin olin tottunut usean vuoden aikana. Se teki hyvää niin kropalle kuin mielelle. Kehitys TOIMII Petankinpelaajat mitaleille Ahkerasti harjoittelevat petankinpelaajamme menestyivät viime vuoden kesäkuussa TUL:n veteraanipäivillä Turussa. Kilpailut pidettiin Kupittaan urheiluhallissa. Kilpailuun lähti kaksi joukkuetta yleinen trippeli +50-sarjaan. Kolmihenkisiä joukkueita oli kaikkiaan 32. Turnaus oli kaksipäiväinen. Ensimmäisenä päivänä seuramme I-joukkue voitti kaikki pelinsä ja pääsi näin loppuotteluihin. Mitaliotteluissa tuli sitten yksi tappio ja yksi voitto, mikä oikeutti pronssimitaliin. Mitalijoukkueessa pelasivat Juhani Helin, Jarmo Gustafsson ja Juhani Korvensyrjä. Kehityksen II-joukkue ei selvinnyt alkupeleistä jatkoon. Tässä joukkueessa pelasivat Pauli Henriksson, Matti Jäntti ja Juho Laakso. Tule pelaamaan! Petankin peli-ilta maanantaisin talviaikaan kerhotalon salissa ja kesäisin ulkokentällä klo 16.30 alkaen. Tiedustelut Juhani Helin puh. 040 591 0905. Turussa TUL:n Veteraanipäivien voitokas petankkijoukkueemme. Vas. Juhani Helin, Jarmo Gustafsson ja Juhani Korvensyrjä. Löytyykö Piikkiöstä hiihtävä Muumi? TUL:n Naisten Urheilulehti oli yhdysside liiton ja seurojen naisten kesken. Kehityksen arkistossa on lehden kolme numeroa. Vuoden 1959 ykkösnumerosta löytyy riemastuttava hahmo. Tekstissä on kampanjoitu lasten hiihtokoulua, jonka tunnuksena on hiihtävä muumi. Muumin kuvalla varustettu todistus annettiin niille lapsille, Kehitys TOIMII jotka olivat suorittaneet mainitun 9-tuntisen koulun. Todistuksen lisäksi luvassa oli ”kaikkien lasten kovasti rakastama merkki”, hiihtävä muumi. Löytyisikö hiihtävän muumin kuvalla varustettu todistus tai itse merkki Kehityksen piiristä? Muumi on taatusti itsensä Tove Janssonin oman piirroskäden tuotantoa, jonka ke- räilyarvo on merkittävä ja muistoarvo suuri. Ja minkämoisia ajatuksia mahtaakaan lähtötunnelmissa paistatteleva Muumi herättää! Heljä Karjalainen-Manninen 9 Seikkailuleiri Lähde leirille Harvaluotoon! Kaupungin leirialueella 30.6. – 4.7. 2014. Leiri on tarkoitettu 6 – 13v tytöille ja pojille. Leirillä yövytään teltoissa. Leirimaksu 55,-, johon sisältyy ohjelma, ruokailut, vakuutus ja leiripaita, maksu maksetaan leirille tultaessa. Leiripäällikkönä toimii Pirjo Ailanto. Leirin ilmoittautumiskaavakkeita saa yhteispalvelupisteistä ja yleisurheiluharjoituksista, joihin ne voidaan myös palauttaa 23.6. mennessä. Tied. Pirjo Ailanto puh. 0500 740 025. Telttakylä Vuolahden seikkailuleirillä. Nämä kuvat ovat viime vuodelta Vuolahdesta. Seikkailuleiriläiset yhteiskuvassa. 10 Kehitys TOIMII Leirikasteessa matkan varrella ryömittiin… Uusien leiriläisten leirikaste alkoi tällä kertaa vesillä. … ja tasapainoiltiin puun rungolla. Loppuhuipennuksena VPK järjesti ”vaahtokylvyn”. Leiriläiset kokeilivat Kuusiston VPK:n ohjauksessa sammutusletkun käyttöä. Kehitys TOIMII Leirikasteen antoivat Maija Lehtonen (vas.) ja Johanna Lappalainen (oik.). 11 Melontaa krokotiilikanooteilla. Vesileikkejä reikäpatjalla. Rantalentopalloa sekajoukkuein. Vanteen pyörityskilpailun kärkikolmikko. Vesibussiristeily Aurajoen suulla. Vesibussin sisätilat olivat myös käytössä. 12 Kehitys TOIMII Olympialaisten palkittuja: s-sarjan voittaja Mathilda Heinonen ja hopeaa Mathilda Heikiö. Olympialaisten palkittuja: m-sarjan voittaja Joona Lautsamo, hopeaa Vertti Niskanen ja pronssia Eeva Johansson. Olympialaisten palkittuja: l-sarjan voittaja Saga Simonen, hopeaa Mette Orava ja pronssia Samu Wahlroos. Leirityttö Mette Orava ja leiripoika Samu Wahlroos. Kehitys TOIMII 13 Leiriläiset kokeilivat erilaisia ensiapusidoksia. Alla vuorossa nilkan sidontaa. Leiripäällikkö Pirjo Ailanto luovutti leiriemäntä Maija Lehtoselle kiitoksena ” maukkaasta viikosta” leiriläisten yhteiskuvan. Lue viime vuoden leirilehti: www.piikkio.fi/ kehitys Seuramme D, E ja F-juniorilentopalloilijat. 14 Kehitys TOIMII Lenttiskoulu toimii Lenttiskoulu jatkui viime vuoden tapaan ja syksyllä uusia koululaisia tuli mukaan paljon. Iältään nämä lenttiskoululaiset olivat esikoululaisesta kuudesluokkalaisiin. Pelasimme kolmessa eri ikäryhmässä Lentopalloliiton järjestämissä sarjoissa. Vanhimmat pelaajat ovat harrastaneet lentopalloa jo monta vuotta. F-Junnut Tämä sarja koostuu nuorimmista pelaajistamme, 6-8 -vuotiaista. Sarjassa oli mukana sekä tyttöjä että poikia. Pelasimmekin sekasarjassa. Pelaajilla oli kaiken kaikkiaan viisi eri turnaustapahtumaa: Piikkiössä, Aurassa, Forssassa ja kaksi turnausta Raisiossa. Turnauksissa on alkuverryttelynä aina yhteinen monipuolinen temppurata. Kauden päätösturnauksessa kaikki pelaajat palkittiin mitalein. ”Lentopallo on kivaa, koska siellä on kavereita ja pääsee pelaamaan.” ”Lentopallo on kivaa koska siellä on uusia asioita ja siel on hauskaa!” ” Pelissä on kivaa, ja koska se on kivaa.” F-junnujen lentopallojoukkue: Eero Vuorinen, Venla Lilja, Venla Väntsi, Juulia Virta (takana) Tuuli Teivonen, Soley Lindfors, Minea Uusi-Seppälä, Viivi Nuutinen, Aino Reponen ja Sangwa Ndaysihimye. E-Tytöt E-tytöt ovat iältään 9 -10 -vuotiaita. Turnaustapahtumia heillä oli syksyllä neljä ja keväällä viisi: Piikkiössä, Maskussa, Salossa, Forssassa, Somerolla ja Hämeenlinnassa. Tytöt sijoittuvat Lounaisen alueen E-Tiikeri sarjassa todella hienosti 9:ksi. Tässä sarjassa joukkueita oli kaiken kaikkiaan 39 ja lopputurnaukseen pääsi 12 parasta joukkuetta. E-tyttöjen lentopallojoukkue: Ylärivi vas: Anni Vuorinen, Amanda Ndayshimye, Heini Vähä-Nikkilä, Luna Lento, Iida Laakso. Alarivi vas: Elisa Lehtiö, Veera Kantoluoto, Saara Wahlroos, Ida Kaukomo, Melina Uusi-Seppälä. Kuvasta puuttuvat: Lotta Lehtonen, Elsa Berg, Nelli Rinta-Risku ja Enni Kontiokorpi. Kehitys TOIMII Kiitämme saamastamme tuesta: • • • • Ecom Tilit Oy Maalaus T. Järvinen Oy Liikenne Servio Ky Reltec Oy. 15 D-Tytöt ”Sormilyönnit on kivoja.” ”Siksi koska se on HAUSKAA!” D-Tytöt ovat iältään 11–12 -vuotiaita. Turnauksia pelattiin syksyllä neljä ja keväällä viisi: Piikkiössä, Raisiossa, Perniössä, Somerolla ja Forssassa. Sijoitus oli Lounaisen alueen D-Tiikeri tytöissä 24. Harjoituksia on ollut kaksi kertaa viikossa. Kaikki pelaajat ovat käyneet torstaisin, perjantaisin on ollut ”vanhempien” tyttöjen omat treenit. Päävastuun valmentamisesta on kantanut Hanna Lindberg ja hänen apunaan ovat olleet Elina Lindfors ja Juha Vuorinen. Kyselin pelaajien mielipiteitä lentopallosta ja treeneistä, eli miksi on kiva tulla aina joka viikko harjoituksiin… Kts. puhekuplat. Hanna Lindberg, koutsi 16 ” Lenttis on kivaa koska turnaukset on hauskoja ja siellä näkee kamuja” D-tyttöjen lentopallojoukkue: Ylärivi vas: Olga Elonen, Anni Vuorinen, Saga Simonen, Emilia Nuutinen, Venla Lehtonen. Alarivi vas: Iida Laakso, Saara Wahlroos. Kehitys TOIMII Miesten lentopallojoukkue: Ylh. vas: Markus Rantanen, Jari Tausa, Hannu Grönroos, Jesse Rastas, Ahti Väkiparta. Alhaalla vas: Taito Vanhapiha, Henri Hakala, Teemu Kontto. Kuvasta puuttuvat: Jari Heinonen, Joni Sieppi, Jari Väkiparta, Ossi Nyman, Marko Lilja, Jarmo Rastas ja Ville Kauppila. Kuvassa takavasemmalta: Henna Rinne, Katja Hovinmäki, Sini Venhomaa, Jenni Lehtonen, Sanna Jaakkola. Edessä: Mirka Fagerlund-Jokinen, Tanja Valo-Henttu sekä Piia Nieminen. Kuvasta puuttuvat: Mira Huhtala, Seija Rantasaari, Anna Törnroos, Taina Ilkka, Emmi Kauppila ja valmentaja Veijo Fagerlund. Naisten lentopallon 2-joukkue ylh.vas.: Elina Vihreäsaari, Hanna Lindberg, Niina Hyvönen, Minna Mäkiranta, Marjo Fagerlund ja Maarit Virolainen. Alh. vas.: Reija Ruokonen, Tuire Nyman ja Kirsi Mäkelä. Kuvasta puuttuu Heli Lega. Kehitys TOIMII 17 CSIT:n kolmannet Maailmankisat Bulgarian Varnassa CSIT, eli kansainvälinen työväenurheiluliitto järjestää kansainvälisiä kisoja joka toinen tai kolmas vuosi jossain päin maailmaa. Viime kesänä kisat järjestettiin Bulgarian Varnassa 2. – 9.6.2013. Kisamatka alkoi iloisin ja odottavin mielin. Kuitenkin matkustaminen, kulttuurierot, ruoka ym. tuovat aina matkustamiseen oman jännityksensä. Vielä kaiken muun jännityksen päälle kilpailut, jossa pitäisi saada itsestä paras mahdollinen suoritus irti. Ulkomailla kilpaileminen on aina jännittävää, sillä monet asiat tehdään vähän eri tavalla. Yksi merkittävimmistä eroista kuitenkin ainakin itselleni on kieli, sillä joka puolella puhutaan eri kieliä ja suomalaisena välillä tuntuu jopa orvolta. Lentomatka meni hyvin ja Varnan lentokentällä meidät otettiin hyvin vastaan, vaikka kello olikin ties mitä aamuyöstä. Kylmä ja väsymys taisivat olla ensimmäisiä sanoja, mitä suusta pääsi kun pääsimme hotellille. Vähän aamupalaa ja sitten suoraan nukkumaan muutamaksi tunniksi, jotta jaksoi kiertää päivällä vähän kisakylää. Muutama päivä siinä menikin totutellessa päivisin lämpöön ja iltaisin sekä öisin kylmyyteen ja kosteuteen. Kisoihin valmistavia harjoituksia tuli tehtyä ja auringosta nautittua. Kisojen virallisissa avajaisissa näimme erilaisia tanssi- ja lauluesityksiä sekä hyvin monipuolista pukeutumista. Kilpailuissa oli lajeja kaiken kaikkiaan viisitoista; yleisurheilu, kori18 Henna Takkinen voitti CSIT:n Maailmankisoissa kultaa keihäässä. pallo, jalkapallo, futsal, voimistelu, judo, karate, paini, uinti, petankki, tennis, pöytätennis, lentopallo, beach volley ja shakki. Suomalaisia nähtiin lähes kaikissa lajeissa. Hyviä tuloksia tehtiin, mitaleja saavutettiin kaikkiaan 48 ja hyvä sekä kannustava joukkuehenki säilyi koko kilpailujen ajan Suomen joukkueella. Omalta kohdalta voisin sen verran kertoa, että loukkasin tukijalan nilkan huhti-toukokuun vaihteessa, eikä se ollut täysin kunnossa vielä kisoissa. Pienen pohdinnan jälkeen päätin kuitenkin lähteä, sillä nilkka kuitenkin kesti heittämisen tukevan teipin kanssa. Heittomäärä oli siis huomattavasti vähäisempi, mitä Kehitys TOIMII normaalisti kesäkuussa ja kilpailujakin oli takana vasta yksi. Eli kaikki oli auki, enkä tiennyt yhtään mitä odottaa ja miten nilkka kestää. Kaikesta huolimatta sain kohtalaisen kisan aikaiseksi ja kultamitali kaulassa lähdin kentältä pois. Paras tulokseni oli 43.48, mikä ei mitaltaan mieltä lohduttanut, mutta kaikki asiat huomioiden se oli kohtalainen. Yleisurheilijat saavuttivat kaikkiaan kymmenen yksilölajin kultaa. Maiden välisessä joukkuekilpailussa TUL:n naiset voittivat ja miesten joukkue oli kolmas. Yhteistuloksena toinen sija Ranskan jälkeen. Menestystä suomalaisilla tuli myös yllättävässä lajissa, nimittäin köydenvedossa. Yleisurheilija- tytöt tai pikemminkin -naiset innostuivat keräämään joukkueen ja osallistumaan kisaan. Se kannatti - nimittäin kovista vastustajista huolimatta meidän sisupussit, minä mukana, ylittivät itsensä ja voimansa sijoittumalla kisassa pronssille. Kisojen virallinen päätösjuhla pidettiin hotellin uima-altaalla illalla. Saimme nauttia erilaisista lauluesi- Naisten köydenvetojoukkue Varnassa, oik. Henna Takkinen. tykistä sekä kuviokellunnasta. Illan hämärässä oli mukava muistella kisoja ja nauttia viimeisestä illasta Bulgarian lämmössä, ennen koti Suomeen palaamista. Kaiken kaikkiaan reissu oli oikein mukava ja antoisa. Nyt lähden taas yksi ulkomaankilpailu rikkaampana kohti tulevaa kesää ja kilpailuja. Kaikki kokemus on tarpeellista ja ar- vokasta. Jokaisesta kilpailusta oppii jotain uutta ja kilpailuhermot sekä -taidot karttuvat. Näihin mietteisiin on hyvä lopettaa ja jäädä odottamaan tulevia CSIT:n kisoja. Nimittäin seuraavat kisat järjestetään 2015 Italiassa. Henna Takkinen Yleisurheilukauden 2013 päätöstilaisuudessa palkittiin aktiivisimmat ja menestyneimmät urheilijat. Kehitys TOIMII 19 Tule harrastamaan yleisurheilua! Yleisurheilukoulu 9. – 12.6. klo 11.00 – 14.00 Piikkiön keskusurheilukenttä, Piikkiö 16. – 19.6. klo 11.00 – 14.00 Keskusliikuntapuisto, Kaarina Yleisurheilukoulu on tarkoitettu 7 – 12-vuotiaille tytöille ja pojille ja päivien aikana tutustutaan kaikkiin yleisurheilulajeihin. Ilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen: [email protected] tai seurojen harjoituksissa, jolloin ilmoitetaan paidan koko ja mahdolliset ruoka-aineallergiat. Koululaisille tarjotaan välipala päivän aikana. Omaa juotavaa mukaan tarvittaessa. Koulun hinta on 40,-, mikä sisältää yu-koulupaidan ja välipalan. Ohjaajina toimivat Piikkiön Kehityksen valmentajat. Aikuinen-lapsi yleisurheilu Toimintamuoto alle kouluikäisille lapsille aikuisen kanssa jatkuu tiistaisin 6.5. - 17.6. kerhotalon kentällä klo 18 – 19. Kesäloman jälkeen aloitetaan taas 5.8. ja jatketaan syyskuun puoliväliin (sään mukaan). Lajeja soveltaen ja yhdessä lasten kanssa! Tied. Elina Lindfors puh. 040 735 3836. Ei edellytä seuran jäsenyyttä. Harjoitukset Kehityksen kerhotalon kentällä (13.5. ja vk 21 lähtien) torstaisin klo 18 6 - 9-vuotiaat tytöt ja pojat. Tied. Pirjo Ailanto puh. 0500 740 025. Tiistaisin ja torstaisin klo 18 9 – 13 -vuotiaat työt ja pojat. Tied. Mikko Suonpää puh. 050 382 5180. Yleisurheilukilpailuja 29.5. klo 11 Kaarinan keskusliikuntapuistossa kansalliset kilpailut. Lajit ja sarjat (17- ja 19v lisäksi): P/T15: 100m, 800m, korkeus, keihäs, P/T13: 60m, 1000m, pituus, keihäs, P11: 60m, 1000m, korkeus, kuula, T11: 60m, 1000m, korkeus, kuula, P/T9: 40m, 1000m, pituus. Ilm. harjoituksissa tai www.kilpailukalenteri.fi kautta. Vaatii lisenssin. Seuran omat urheilijat maksutta. 17.6. klo 17.30 Kaarinan keskusliikuntapuistossa Vattenfall-seuracup. M/N17: 200m, 3-loikka, kuula, P/ T15: 100m, 2000m, seiväs, kuula, 4 x 100m, P/T13: 60m, 1000m, korkeus, keihäs, 4 x 100m, P/P11: 60m, 1000m, pituus, kiekko, 4 x 50m. Ilm. harjoituksissa tai www.kilpailukalenteri.fi kautta. Vaatii lisenssin. 23.6. klo 18 Kehityksen kerhotalon kentällä. M17: kuula, N17: pituus, kuula, P15: pituus, kuula, T15: korkeus, kuula, P13: 60m, korkeus, pituus, T13: 60m, kuula, P/ 20 T11: 60m, korkeus, pituus, P/T9: 40m, pituus. Ilm. harjoituksissa tai www.kilpailukalenteri.fi kautta. Seuran omat urheilijat maksutta. 12.8. klo 17.30 Heittopörssi- juoksukoulukilpailut Kaarinan keskusliikuntapuistossa. (17- ja 19v lisäksi): P/T15: 150m, 300m, kiekko, keihäs, P/T14: 150m, P13: 150m, pituus, kiekko, keihäs, T13: 150m, korkeus, kiekko, keihäs, P/T12: 150m, P11: 150m, pituus, kiekko, keihäs, T11: 150m, korkeus, kiekko, keihäs, P/ T10: 150m, P/T9: 150m, pituus. Ilm. harjoituksissa tai www.kilpailukalenteri.fi kautta. Seuran omat urheilijat maksutta. 19.8. klo 18 Liedon keskuskentällä. M17: kuula, kiekko, N17: 100m, korkeus, pituus, keihäs, P15: 100m, 2000m, korkeus, T15: 100m, pituus, kiekko, P13: 800m, 60m aj, pituus, kiekko, keihäs, T13: 800m, 60m aj, korkeus, pituus, keihäs, P11: 60m, korkeus, kiekko, T11: 60m, korkeus, P/T9: 40m, pituus, kuula, T/P 7 40m ja pituus. Ilm. harjoituksissa tai www.kilpailukalenteri.fi kautta. Seuran omat urheilijat maksutta. Kaarinan keskuskenttä 14.9. klo 10 Kaarinan Mestari 2014. Ota yhteyttä! Yleisurheilujaoston puheenjohtaja Mikko Suonpää puh. 050 382 5180 (9 - 13-vuotiaat), Pirjo Ailanto puh. 0500 740025 (6 - 9 –vuotiaat), valmentajat Arto Jaakkima puh. 0400 740 025 (yli 13-vuotiaat) ja Antti Suonpää puh. 050 320 5917 (ohjelman mukaan harjoittelevat). TULE TOIMITSIJAKSI! Kilpailukausi on täynnä järjestettäväksi saamiamme kilpailuja. Tulemme tarvitsemaan kaikkiin edellä lueteltuihin kilpailuihin runsaasti toimitsijoita kentälle ja muita talkoolaisia esim. puffetin pitoon (29.5, 23.6. ja 12.8.). Odotamme runsaasti kilpailijoita tekemään hyviä tuloksia, rikkomaan kisarajoja ja kilpailemaan laajalla lajivalikoimalla. Tule seuraamaan tai tule toimitsijaksi! Ellemme vielä ole ottaneet sinuun yhteyttä kutsumalla toimitsijaksi/muuhun kisaorganisaatioon, ota yhteyttä Mikko Suonpäähän puh. 050 382 5180. Tule tekemään hyvät kilpailut kanssamme! Kehitys TOIMII Kevään 2014 pm-maastojuoksumestaruuskilpailuissa Kaarinassa Kehityksen joukkue (vas.) Tapio Maaranen, Vilho Kilpeläinen ja Eino Neuvonen voitti kultaa P14 3 km:llä. Vilho oli 4., Eino 7. ja Tapio 10. Mira Kärpijoki N17 Nuorten Eliittikisojen 100m:n juoksun lähdössä. Yleisurheilukoululaiset Piikkiön keskusurheilukentällä. Vilho Kilpeläinen (etualalla) vuoden 2014 SM-maastoissa Lempäälässä. Sijoituksena P15 4 km:llä 30. 82 juoksijan joukossa. Kuva: Kari Sinkkonen Kaarinan keskusurheilupuiston yleisurheilukoululaiset korkeushyppyharjoituksissa. Ville Lahtinen Orimattilan SM-kisoissa lajinaan kiekonheitto. Kehitys TOIMII 21 Lasten liikuntaa Liikuntakoululaisten jännittävä retki Linnavuoren maastossa. Lasten diskoissa tiskijukkana toimi Juho Takkinen. ì Tötterötanssi-kilpailu jouludiskossa. è Kevään diskossa kilpailtiin vapputunnelmissa. î Liikunta – ja lentopallokoululaisten leiripäivä maaliskuussa. 22 Kehitys TOIMII Seuratyöntekijöitä muistettiin TUL:n VS piirin perinteisessä TUL:n päivän juhlassa vuoden 2014 helmikuussa jaettiin piirin parhaille urheilijoille pokaaleja ja muistettiin ansiomerkein seurojen vapaaehtoisia. Piikkiön Kehityksen seuratoimijoista muistettiin TUL:n kultaisella seuratyö –ansiomerkillä kolmea jäsentä. Kaikilla merkin saajilla on lähes 40-vuotinen, ja ylikin, seurahistoria takanaan. Juhani Helinillä on takanaan aktiivinen seuratyö valmentajana, jaoston jäsenenä ja urheilijana. Viime vuosien seuratyö on suuntautunut petankki-harjoitusten vetämiseen ja lajin kilpailutoimintaan. Lajin harrastaminen nykyisin seurassa on juuri Helinin ansiota. Leena Kaukonen on tehnyt vuosikymmenet hyvinkin näkymätöntä työtä – seuran kirjanpito ja rahastonhoitajan tehtävät näyttäytyvät suurimmalle osalle seuratoimijoista harvoin. Kaukonen on lisäksi toiminut aktiivisesti pyöräilyjaostossa myös yli 30 vuoden ajan ja toimitsijatehtävät niin pyöräilykisoissa kuin suunnistuksessa ovat hänelle tuttuja. Klaus Vuorinen on toiminut seuran eri jaostoissa, nyttemmin harrastamansa lajin, pyöräilyn, jaostomme puheenjohtajana. Klaus on ollut alusta alkaen mukana rakentamassa kerhotaloa liikuntapaikkoineen, minkä puitteissa myös korjaus- tai remonttityö sujuu. Ilman seuramme vapaaehtoisvoimia olisi moni työ ja kilpailu jäänyt pitämättä. Vaikka ansiomerkki on vain symbolinen ele, on hienoa, että sekin jää muistutta- TUL:n kultaisella seuratyömerkillä palkitut seuratoimijat: vas. Juhani Helin, Leena Kaukonen ja Klaus Vuorinen. maan ansiokkaasta työstä! Pirjo Ailanto TENNISKENTTÄ KERHOTALOLLA Tenniskenttä on veloituksetta käytössä kesäaikaan. Varaukset kerhotalolla sijaitsevaan kirjaan. Kevätkauden päätteeksi tehtiin koko perheen laavuretki. Kehitys TOIMII 23 Joulujuhla Koko perheen joulujuhlassa leikittiin. Joulujuhlassa palkittiin perinteisesti Suomen mestaruuskilpailuissa menestyneet urheilijamme. Vas. Mira Kärpijoki (N16 korkeuden 5.), Henna Takkinen (N19 keihään 6. ja talvimestaruuskilpailujen 3.), Teemu Leppänen (20v voimanoston 105 kg-sarjan voittaja) ja Veikko Loukonen (H65 suunnistuksen yökilpailun 1., keskimatkan 2. ja pitkän matkan 3. MM H65 pitkän matkan 4.). 24 Kehitys TOIMII Toimintakalenteri seuramme jaostojen järjestämää toimintaa toukokuu 6.5. 8.5. 13.5. 15.5. 29.5. aikuinen-lapsi yleisurheilu alkaa TUL:n VS piirin Kevätjuoksut yleisurheiluharjoitukset alkavat Varsy:n sisulisäpm-maastot nuorisokansalliset yu-kisat kerhotalon kenttä Kaarina kerhotalon kenttä Kaarina Kaarina yleisurheilujaosto Ura ja Kehitys yleisurheilujaosto Ura ja Kehitys Ura ja Kehitys kerhotalon kenttä Piikkiön keskusurheiluk. Kaarina Kaarina kerhotalon kenttä lentopallojaosto yleisurheilujaosto yleisurheilujaosto Ura ja Kehitys yleisurheilujaosto Harvaluodon leirialue Veikkari nuortenjaosto pyöräilyjaosto Heittopörssin ja juoksukoulun osakilpailu yleisurheilun aluekilpailut lentopallon saliharjoitukset alkavat Kaarina Lieto Ura ja Kehitys Ura, Kehitys, Luja Kaarinan Mestari yu-kisat Poppi-kilpailut lasten harrasteryhmien salivuorot alkavat Kaarina Piikkiön keskusurheiluk. Ura ja Kehitys yleisurheilujaosto saliharjoitukset alkavat Koroisten koulu pyöräilyjaosto kesäkuu alkupäivinä beach-kentän kunnostustalkoot 9. – 12.6. yleisurheilukoulu 16. – 19.6. yleisurheilukoulu 17.6. Vattenfall seuracup 23.6. yleisurheilun aluekilpailut heinäkuu 30.6. – 4.7. nuorten leiri 29.7.Tempo-aluemestaruuskilpailut elokuu 12.8. 19.8. syyskuu 14.9. lokakuu 17.10. marraskuu syyskokous joulukuu koko perheen joulujuhla Pelaa Veikkauksen pelejä seuran sivujen kautta, tuet toimintaamme www.piikkio.fi/kehitys Kehitys TOIMII 25 Seuramme keräyspaperilaatikoiden tyhjennyksestä vastaa SITA Finland Oy LÄMMITYSÖLJYN TEBOIL-SOPIMUS Seuramme on tehnyt sopimuksen Teboilin kanssa. Tilausta tehdessäsi seuramme agenttinumeron 101515 ilmoittamalla saat alennuksen ja tuet samalla seuratoimintaamme. Tilauksen voit kätevästi tehdä soittamalla 0800 183 300 tai www.teboil.fi/tilaus. parturi-kampaamo Lämmitysöljy KIITOS ilmoittajillemme! PALATSI 472 6546 HADVALANTIE 9 PIIKKIÖ Kuljetusliike Jarmo Leppänen p. 0400 696368 [email protected] Juristinkatu 1 A 1, 20780 Kaarina 26 PRINTPAKKAUS Ewa Toukoniitty www.tasopaino.com Hadvalantie 8, Piikkiö. Puh. (02) 243 2933 Parturi Betonisia koriste-esineitä ulko- ja sisäkäyttöön. Edullisesti suoraan valmistajalta. Korvenmäentie 133, Piikkiö Puh. 4795 880, 0400 525 879 Kehitys TOIMII Verka-Fysio www.soraa.fi Uitontie 10, 21500 Piikiö • Puh. 479 5193, 0400 526 623 Yrityksenne taloushallinnon palvelut keskitetysti TILI-PIIKKIÖ OY Hadvalantie 9 – 21500 PIIKKIÖ Puh. 4759 500 [email protected] Kirsi Mäkelä fysioterapeutti, lymfafysioterapeutti Valkintie 1, 20660 LITTOINEN (Säästöpankin talo) Puh. 040 739 0409 KALKKUNAAMANSIKKAA aidosti savupalvattua sekä valmiiksi poimittuna myös muita kalkkunatuotteita. sekä itsepoimien. Saksantie 91, 21500 PIIKKIÖ GSM 050 567 2787, 0500 740 453 www.saksantila.fi Isännöinnit, kirjanpidot, tilinpäätökset Kiinteistönne parhaaksi PIIKKIÖN KIINTEISTÖISÄNNÖINTI OY L.E. - Tilipalvelu Tmi Mattilantie 2 A 10, 21500 Piikkiö gsm 050 540 4523 email: [email protected] Hadvalantie 12 – 21500 PIIKKIÖ Puh. 4795 544 – gsm 050 5286 065 Palveleva lähiapteekki Avoinna ma-pe 9-17 la 9-13 puh 4795255 www.piikkionapteekki.fi [email protected] Tervetuloa Wanhaan Talliin Wanha Talli Vesitie 41 Hepojoki (Piikkiö/Kaarina) +358 45 6363 777 ristiäisistä - muistojuhliin harjakaisista - karonkkaan kokous- ja juhlatila KEITTIÖKAAPIN OVIEN/VÄLIOVIEN RUISKUMAALAUSTA 25 vuoden kokemuksella PIIKKIÖ puh 02-472 6554 Antero Tuominen 0500 527 456 Niemenkulmantie 1, 21500 Piikkiö Puh. 0400 822 062 Kehityksen pyykit pesee PESULA SINI-KEM KY Kiesikatu 2, 20780 Kaarina, puh. 0400 521 738 Avoinna: ma-pe 9-18, kesäaika: ma-pe 9-17 Parturi-Kampaamo LINDROOSIN PUUTARHA Rungontie 105 puh. 040 551 7670 Automaalaamo ~ Antti Laakso ~ 479 5089 Korvenmäentie 103, 21500 Piikkiö Style Fix Seppälänkaari 2 As. 1 puh: 0400-527 113 M. SALONEN Piikkiö • Auto- ja konekorjaamo Puh. 0400 521 889 KUORMA-AUTOKULJETUKSIA Puh. 0400 222 152 Kari Nohkola Palveluksessasi Piikkiön Kukkakauppa Tiina Saarikko Hadvalantie 8, 21500 Piikkiö Puh. 02-479 5321 Kehitys TOIMII www.netnic.fi 27 Superior in Steel Transport ”Hei, luethan jo Kuntsaria?” Piikkiön_Kehitys_2012.indd 1 Nyt lehti omaksi 19 € / 3 kk 10/05/2012 10:11:46 Määräaikainen (norm. 36 €) tilaus. Lähetä tekstiviesti: KL T1 nimi ja osoite numeroon 040 713 6580 tai soita Tilaajapalveluumme p. 02 770 2626 (ma-pe klo 8-16) www.kuntsari.fi w w w . s d p p i i k k i o . f i TILI-KIMPPA OY Leena Kaukonen KLT Jukka Marjamaa 0400 884 308 Rauta-alhontie 84, Paimio puh. 470 5597 tai 040 594 3597 [email protected]
© Copyright 2024