Kehitys Toimii - Piikkiön kunnan
Kehitys TOIMII Toukokuu 2015 Superpesu Kahvio 21500 PIIKKIÖ PUH. 479 5322 Avoinna Huoltamo P. SUNDQVIST ma-pe 6.30-20.00 la-su 8.30-18.00 TERVETULOA URHEILUHIERONTAAN, KLASSISEEN HIERONTAAN, KINESIOTEIPPAUKSEEN TAI RENTOUTTAVAAN LÄMPÖHOITOON! ERONTAHOITOLA änkaari 4 C 35, 21500 Piikkiö w.hierontahoitolaheli.com ELI MATIKAINEN tettu hieroja / urheiluhieroja 040 968 2867 HIERONTAHOITOLA HELI Koulutettu hieroja/urheiluhieroja HELI MATIKAINEN, puh. 040 9682 867 Seppälänkaari 4C 35, 21500 Piikkiö hierontahoitola HIERONTAHOITOLA Hierontahoitola KIITOS ilmoittajillemme! Julkaisija: Piikkiön Kehitys ry Kannen kuva: Toimitus: Pirjo Ailanto, Kaija Lindqvist, Veijo Lehtonen, Hanna Lindberg Juniorilentopalloilijat Vastaava toimittaja: Pirjo Ailanto Paino: Lightpress Oy 2015 2 Kehitys TOIMII Puheenjohtajan palsta Ajattelin tähän alkuun tiivistää lähdetietojen perusteella lyhyesti urheiluseurojen perustamisen ajankohtia, aatteita ja vaikeuksia. Mutta tehtävä oli nopeasti toteutettuna niin monipolvinen, että ohitin tämän ajatukseni. Aatteet ovat saattaneet sadankin vuoden kuluessa hieman muuttua ja yhteiskunnan tila on varmasti toinen kuin toista sataa vuotta sitten, kun urheiluseuroja paljon perustettiin. Liikunnan ja urheilun harjoittaminen on kuitenkin perustehtävämme seuroissa ja näin olemme osa laajaa kansalaistoimintaa, jota valtion varoinkin tuetaan. Valtio jakaa liikuntamäärärahoja edelleen määrällisesti eniten liikunnan kansalaistoimintaan, sitten liikuntapaikkarakentamiseen ja lähes yhtä paljon liikunnan koulutuskeskuksiin ja kuntien liikuntatoimille. Osa tästä liikunnan kansalaistoiminnan rahoituksesta tulee veikkausvoittovaroista. Urheilu ja liikuntakasvatus ovat alkuperäiset veikkausvoittovarojen edunsaajat vuodelta 1940. Sittemmin näitä varoja on alettu jakaa myös tieteelle, taiteelle ja nuorisotyöhön. Miten tullee vaikuttamaan avustukseen mahdollinen Raha-automaattiyhdistyksen ja Veikkaus Oy:n yhdistyminen? Tällä hetkellä jatketaan keskustelua valtakunnallisten liikuntajärjestöjen avustusjärjestelmän uusimisesta/ parantamisesta. Oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon löytäminen tuntuu olevan vähintäänkin haasteellista. Joitakin liikuntajärjestöjä on lakkautettu, rakenteita uusittu ja muokattu ja järjestöjä on mennyt jopa konkurssiin. Avustuksen perusteita pyritään muokkaamaan, mietitään avustusten määrän suhdetta kilpa- ja huippu-urheilussa, erityisliikunnassa, terveyttä edistävässä liikunnassa, lasten liikunnassa ja kuntoliikunnassa. Millä järjestöllä on oikeus olla olemassa ja saada avustusta? Uusi liikuntalaki, joka juuri tänä keväänä hyväksyttiin, pyrkii osaltaan ohjaamaan oikeaan suuntaan – toivottavasti siinä onnistuu. Seuraavaksi liikunta-avustuksia jaetaan läänin tasolla. Tätä seuraa kuntataso. Valtion tuki kunnille ei ole ”korvamerkittyä”, joten kunta voi itse päättää jakamistaan avustuksista. Aikanaan siirtyessämme piikkiöläisinä Kaarinaan tuntui avustusjärjestelmä ”tuulesta temmatulta”, mutta vuosien saatossa olen sen itse nähnyt kohtuullisen oikeudenmukaisena, vaikkakaan toimintoja ei pisteytetä millään muotoa. Seuramme vuosittaisesta talousarviosta kunnan avustus kattaa noin viidenneksen. Turun alueen kunnissa on meneillään hanke ”Rajattomasti liikuntaa”, jossa ollaan kehittämässä yhteistä Kehitys TOIMII sähköistä hakumenettelyä liikunta-avustuksien hakemiseksi. Seuramme oli mukana kokeilemassa yhtä sähköistä järjestelmää ja nyt muutamat kunnat kokeilevat sitä käytännössä. Omasta mielestäni sähköisen hakumenettelyn kehittäminen on keino kohti yhdenmukaisuutta ja sähköisen hakumenettelyn yleistyessä vastaava tulee varmasti käyttöön valtion tasollakin. Seuramme anoi ja sai kaupungilta viime vuonna avustusta ns. matalan kynnyksen toiminnan järjestämiseen. Avustus oli uusi tukimuoto eikä sitä kovin moni seura hakenutkaan. Suunnitelmamme mukaisesti olemme nyt toteuttaneet vuoden alusta alkaen tapahtumia, joissa punaisena lankana on ollut maksuttomuus, avoimuus ja monipuolisuus. Runsaasta ilmoittelusta huolimatta tapahtumat eivät ole keränneet toivotunlaisesti osallistujia. Liikunnallisessa leiripäivässämme oli mukavasti lapsia, tosin ei yhtään harrasteryhmiemme ulkopuolista. Toinen, erilainen tapahtuma oli ravintoaiheinen avoin yleisöluento maaliskuussa. Siihen saimme jo kymmenkunta osallistujaa. Laavuretki oli ilmeisen onnistunut tapahtuma, sillä neljännes osallistujista oli uusia kasvoja. Loput avustuksesta olemme suunnanneet lasten ja nuorten yleisurheiluharjoittelun hallikäynteihin ja vielä laskemme siitä jäävän nuorten leirin osallistumismaksun tukemiseen. Urheiluseuran velvollisuus on mielestäni puolustaa ja edistää niin omien jäsentensä kuin muidenkin liikuntamahdollisuuksia. Vaadittaviin seikkoihin kuuluvat niin liikuntapaikkojen rakentaminen, niiden kunto ja välineet kuin myös oikeudenmukaisesti jaetut harjoitusvuorot ja oikeudenmukaisesti myönnetyt avustukset. Kaupunki on huolehtinut näistä liikkumisen edellytyksistä hyvin. Viranhaltijoilla on positiivinen asenne liikuntaa ja sitä järjestäviä tahoja kohtaan. Toivon yhteistyön jatkuvan yhtä joustavana kuin tähänkin asti! toukokuussa Pirjo Ailanto 3 Valmentajakoulutuksesta ideoita käytäntöön Olen valmentanut lentopallo-junnuja muutaman kauden ajan. Tällä kaudella olen valmentanut E- ja D –ikäisiä tyttöjä. Halusin kehittyä valmentajana ja saada uusia ideoita ja ajatuksia harjoitusten parantamiseksi. Keväällä 2014 aloitin lentopallon I-tason valmentajakoulutuksen (Lasten ja nuorten ohjaajakoulutus). Koulutuksessa käytiin läpi niin lajivalmennusta, fyysistä ja psyykkistä valmennusta, harjoitteiden tekoa ja suunnittelua sekä valmentajana kehittymistä. Koulutus koostui kolmesta lähiopetusviikonlopusta ja näiden välillä suoritettavista etätehtävistä. Etätehtäviä testattiin omaan valmennettavaan ryhmään, samoin tehtävät suunniteltiin aina omalle joukkueelle. Koulutus oli mielestäni hyvä ja opin paljon kaikenlaista, niin harjoitusten rytmittämisestä kuin suunnittelusta pidemmälle aikavälille. Toisilta koulutukseen osallistuvilta valmentajilta tuli myös paljon hyviä ajatuksia, joita he ovat käyttäneet omissa harjoituksissaan. Joitain oppeja olen jo saanut tuotua tyttöjen harjoituksiin mukaan, mutta vielä itsellä on paljon ideoita, jotka pitäisi saada hyödynnettyä. Olemme tällä kevätkaudella ottaneet käyttöön PATE – pallotemppukortit, joita on kolmea eri tasoa. Pallokorteissa on parisenkymmentä teknistä harjoi- tusta, joita suoritetaan harjoituksissa. Kauden lopussa palkitaan ne, jotka ovat suorittaneet kaikki kortissa olevat ”temput”. Toukokuussa olin vielä Lentopalloliiton järjestämässä Tekniikkakoulussa. Siellä käydään vielä tarkemmin lajitekniikkaa läpi yhden viikonlopun ajan. Hanna Lindberg Lähdemme ensimmäistä kertaa Porwer Cup:iin kolmella joukkueella. Meitä lähtee pelaajia 12, ja kymmenkunta aikuista ja pari pikkusisarta. Tänä vuonna tapahtuma on Vaasassa. Seuraavilla joukkueilla osallistumme: E-tytöt Pike Timantit ja Pike Tähdet sekä F-Tytöt Pike Tuttiapinat. Lentopallon E-tytöt Maskun turnauksessa. Vas. Ella Granholm, Sara Nurminen, Veera Kantoluoto, Elisa Lehtiö, Anni Vuorinen, Amanda Ndayshimye ja Oona Kulmala. Kuvasta puuttuvat Veera Liski ja Anni Urpomäki. 4 Kehitys TOIMII Lentopallon D-tytöt: Ylh. vas. Ida Kaukomo, Iida Laakso, Venla Lehtonen, Lotta Lehtonen, alh. vas. Saara Wahlroos ja Anni Vuorinen. Lentopallokoululaiset. Lentopallon junioritoimintaa ovat tukeneet: • Ecom Tilit Oy • Liikenne Servio Ky • Reltec Oy • Maalaus T. Järvinen Oy • SunPro AV Tuote • Turun Sähköurakointi Oy • S-Market Pikos Lentopallon F-tytöt : Vas. Karoliina Hörkkö, Venla Väntsi, Aino Reponen, Minea Uusi-Seppälä, Venla Lilja ja Emma Arasmaa. Kuvasta puuttuu Tuuli Rinne. Naisten lentopallon 1-joukkue: vas. ylh. Veijo Fagerlund, Henna Rinne, Hanna-Mari Posti, Jenni Lehtonen, keskirivi Sanna Jaakkola, Piia Nieminen, Melanie Schindler, Maarit Hovinmäki, alh. Tanja Valo-Henttu, Rosa Skog, Mirka Fagerlund-Jokinen, Anni Mäkelä, Sini Ranta-aho, Elina Lindfors. Kuvasta puuttuvat Seija Rantasaari ja Susanna Huovila. Kehitys TOIMII Naisten lentopallon 2-joukkue: Ylh. vas. Marjo Fagerlund, Elina Pietilä, Reija Ruokonen. Alh. vas. Maarit Virolainen, Kirsi Mäkelä, Tuire Nyman, Minna Mäkiranta, Niina Hyvönen, Elina Vihreäsaari ja Hanna Lindberg. Kuvasta puuttuvat Mira Huhtala, Liisa Suomi ja Sirkka Valkama. 5 Tuorlan Observatorio Tuorlan Observatorio kuuluu Turun Yliopistolle ja on Suomen suurin tähtitieteen tutkimuksen keskus. Tuorlan näkyvin maanmerkki on korkea tähtitorni, jossa sijaitsee Suomen suurin kaukoputki. Alueella sijaitsee myös Tuorlan Planetaario, jossa vierailee noin 10 000 kävijää joka vuosi. Aimo Sillanpää on työskennelyt Observatoriolla noin vuodesta 1888 (kukaan ei enää muista tarkemmin). Tähtitieteen tutkimuksen lisäksi Aimo on jo pitkään pitänyt sydämen asianaan esitellä tähtitiedettä myös suurelle yleisölle. Niinpä hänen aloitteestaan Observatoriolle perustettiin Tuorlan Planetaario vuonna 2008. Jo ennen Planetaarion perustamista Observatoriolla vieraili yli tuhat ihmistä vuodessa ja heidän toivomuksenaan oli aina nähdä tähtiä. Tähtiä ei voi kuitenkaan nähdä päivällä ja pilvisellä säällä millään kaukoputkellakaan, joten Planetaariolle tuntui olevan tilausta. Planetaario on auki viikonloppuisin klo 13-15 ja lisäksi ryhmille varauksesta. Elina Lindfors on työskennellyt Observatoriolla vuodesta 2002 aluksi kesäharjoittelijana gradua tehden, sitten väitöskirjan tekijänä ja nykyisin tutkijana. Tähtitieteen tutkijan työhön kuuluu esimerkiksi havaintojen tekoa kaukoputkilla. Tuorlan kaukoputken lisäksi käytetään mm. La Palman saarella Kanarialla sijaitsevia kaukoputkia. Kaukoputkella havaitseminen on kuitenkin nykyisin melko pieni osa tähtitieteilijän työtä, sillä havaintoja täytyy verrata monimutkaisiin laskelmiin ja simulaatioihin, joiden kehittäminen on hyvin aikaa vievää. Tähtitieteilijän täytyykin hallita paitsi tietotekniikkaa, myös matematiikkaa ja fysiikkaa. Tuorlan Observatoriolla on töissä noin 40 henkilöä. Henkilökunnan perinteisiin kuuluu jo vuodesta 1996 järjestetyt Tuorlan mestaruuskisat, joissa kilpaillaan yleisurheilun miesten kymmenottelun lajeissa, aitajuoksua ja seiväshyppyä lukuun Aimo Sillanpää ja Elina Lindfors. ottamatta. Kilpailun äärimmäisen kovaa tulostasoa kuvannee se, että Kehityksen riveissä yleisurheillut Elinan poika jätti jo 9-vuotiaana pituushypyssä taakseen noin puolet osallistujista. Aimo myös edelleen muistelee lämpimästi kuulakisaa, jossa jätti taakseen suuren osan osallistujista (mm. Elinan), vaikka istui nilkkamurtuman vuoksi pyörätuolissa. Piikkiön Kehityksen toimintaan Aimo on aikanaan päätynyt lastensa yleisurheiluharrastuksen myötä ja on edelleen satunnaisesti yleisurheilukisoissa toimitsijana. Elina on pelannut Kehityksessä lentopalloa vuodesta 2001 alkaen ja nykyisin myös valmentaa nuorimpia lentopallojunioreita. Lisäksi Elina kuuluu yleisurheilujaostoon ja on aikaisempina kesinä vetänyt myös aikuinen-lapsi yleisurheilua. Elina Lindfors Tuorlan Planetaario. 6 Kehitys TOIMII Yhressä hyvää tuloo Lakeuden Kisat -nimellä järjestettiin TUL:n Liittojuhlat kesäkuun alussa viime vuonna Seinäjoella. Pohjalainen murre oli silloin esillä kisojen alaotsikossa, josta nyt tuli tämän jutun otsikko. Kisapassit oli lunastettu seuraan jo runsas puoli vuotta ennen tapahtumaa ja yhteisvoimisteluesitysten ohjelmaharjoitukset alkoivat täydellä teholla tammikuussa 2014. Kehitysläisiä osallistui aikuinen-lapsi ohjelmaan neljä ja kuntovoimisteluesitykseen samoin neljä. Kaikkiaan matkalaisia taustajoukkoineen oli vajaa 20. Samassa suhteessa kuin seuramme osanottajamäärä on vuosi vuodelta kutistunut on myös juhlien kokonaisosanottajamäärän käynyt. Paikan päällä oli kuitenkin sama pöhinä, joka aina täyttää juhlakaupungin. Olimme matkanneet osin Kaarinan Uran bussikyydillä, osin Klasun autokyydillä ja vielä yhdellä matkailuautolla ja henkilöautolla. Pääosin majoituimme Marttilan koululla. Tapahtuma tarjosi juhlaväelle monenlaisia elämyksiä. Lyhyet matkat pienessä kaupungissa tekivät liikkumisen helpoksi. Osa seuramme väestä oli yleisurheilukilpailujen toimitsijoina kaksi päivää, osa osallistui veteraanitapahtumaan. Yhteisvoimisteluesitysten harjoitukset olivat Areena-hallissa, jonne keskittyivät monet palvelutkin sekä pääjuhla. Paikan valinnalla haluttiin alun perin varmistaa, että sateen sattuessa juhlaväki ei kastu. Kun voimistelijat olivat vielä kenraaliharjoituksissa ja kun kaatosadekin vielä uhkasi, kävi selväksi, että juhlamarssi on peruttava. Se oli pettymys monille. Olihan nähty salamointiakin, joka vauhditti päätöstä. Samoin voimisteluesitykKehitys TOIMII sen kenraaliharjoituksesta olisi pitänyt liikkua marssin lähtöpaikkaan ja se olisi venyttänyt aikataulua entisestään. Seuramme lippukaan ei saanut näin liehua marssissa! Pääjuhla oli mielestäni hyvä, vaikka itse olinkin osana esityksiä kunto- voimisteluesityksessä. Toivon, että nuorimmat läsnäolijat vaistosivat juhlan mahtavuuden ja osallistuvat meidän vanhimpien kanssa vielä moneen yhteiseen juhlaan! Pirjo Ailanto TUL:n Liittojuhlaan Lakeuden Kisoihin osallistuneet kehitysläiset Seinäjoella. Liittojuhlan pääjuhla pidettiin Areena-hallissa. 7 Heimo Ristikankare ja Kehityksen suunnistuksen nousu Suunnistus otti Kehityksessä paikkansa 1950-luvun loppuun mennessä. Kurssitusten ja jäsentenvälisten kilpailujen myötä laji sai vuonna 1959 oman jaoston, kokoonkutsujana Heikki Ristikankare, joka vastasi toiminnasta kolmen vuoden ajan. Tehtävä siirtyi veli Heimolle vuonna 1961. Veljesten isä Oskari Ristikankare oli Piikkiön Kehityksen perustajajäsen ja maakunnassa tunnettu juoksija. Heimo, s. 1930, liittyi Kehitykseen viisitoistavuotiaana. Hänen urheilulajinsa olivat juoksu ja hiihto. Alku oli lupaava, mutta polvi petti, ja Heikki-veli ohjasi hänet suunnistuksen piiriin. Heimo Ristikankare löysi suunnistuksesta vahvuutensa, erikoisalana yösuunnistus. Hyvä organisaatiokyky oli tarpeen lajin moninaisten alueiden yhteensovittamisessa. Koulutus, kilpailut, kilpailumatkat ja kilpailujärjestelyt seurasivat toinen toistaan, välillä jaksottuen. Heimo oli alusta lähtien ratamestari. Välistä katveeseen painunut nuorten koulutus saatiin sekin järjestykseen. 1970-luvun alkupuolta leimasivat 8 kilpailujärjestelyt. Ensimmäiset Kehityksen järjestämät TUL:n suunnistuskisat käytiin vuonna 1972. Edellä lueteltujen suunnistuksen mittavien osa-alueiden ohella Heimo Ristikankare oli hallinto- ja talousmies. Hän oli aloitteellinen Kehityksen johtokunnan jäsen nousten piirin ja pian myös liiton tehtäviin. Heimon kirjoittamista vuosikertomuksista heijastuu kutkuttava jännitys vielä vuosikymmenien päästä. Jäsentenvälisistä piirin, liiton ja Suomen mestaruuksiin Talvisin taidot karttuivat kurssituksessa ja voittoja tuli. Suuntaa antava oli nuorten voitto viestisuunnistuksessa v. 1962. Lehti kirjoittaa: Kehitys suunnisti TUL:n mestaruuden: Kehityksen alle 18v poikien I-joukkue Veikko Loukonen, Jouko Laaksonen ja Lasse Laine valtasi tiukassa kamppailussa ensimmäisen sijan. Kyseessä olivat Mäntän Valon järjestämät kisat. Raumalla 1964 järjestetyissä TUL:n mestaruuskisoissa Kehityksellä oli kolme voittajaa, kolmessa sarjassa kolmessa ikäluokassa: naisten 5,5km Marja-Liisa Skyttä, (18v), miesten 12,3km Heikki Ristikankare ja M50v Nestor Laakso. Kehityksen ensimmäinen SM-mitali tuli yösuunnistuksesta vuonna 1967, kun Heimo Ristikankare toi lajin kolmannen sijan M35 sarjassa. Vuosikymmen oli tasaista nousua. Huipentuma oli Markku Jokelan miesten sarjan SM hopea vuonna 1969. Vuonna 1972 Kehityksen tavoitteena oli menestyä TUL:n yömestaruuskilpailuissa, koska joukkuekiertopalkinto oli katkolla kolmella seuralla. Kehityksen Lasse Vuorinen, Markku Jokela ja Heimo Ristikankare voittivat Tampereen Yrityksen joukkueen 33 minuutilla. Yksitoista vuotta kilpailtu kiertopalkinto jäi nyt pysyvästi Kehityksen kaappiin. Kartat Kehityksen ensimmäinen kartantäydennystyö tehtiin vuodeksi 1975 Sauvon TUL -56 kansainvälisiä kilpailuja varten. Kartat ovat keskiössä vuonna 1976. Jaoston toiminta painottuu nyt vahvasti kartantäydennystyöhön, ehkä jäädäkseen. Työ Hepojoen – Suopohjan välisessä maastossa vuoden 1978 yömestaruuskilpailuja varten oli alkanut. Kaksin metsissä kulkeneet Kari Teräväinen ja Jukka Teppala kartoittivat Liedon puolen alueen luoteisosassa, Lasse Vuorinen keskiosassa ja Heimo Ristikankare kaakkoisosassa. Valmista tuli kesällä 1978. Kartanvalmistus suuntautui nyt Paimion – Halikon rajamaastoon kevään 1981 Kehitys TOIMII tarkkailukilpailuja varten. Työ oli valmis ajoissa. Joukkuetoiminta oli tälläkin alueella ominaista Heimo Ristikankareen luotsaamassa jaostotyössä. Matkoja Kilpailumatkat kotimaassa olivat jokaviikkoista ohjelmaa. Aikanaan tulivat myös matkat ulkomaille, kohteina muun muassa Saksa, Tsekkoslovakia, Ruotsi ja Eesti. Heimo Ristikankare oli matkoilla sekä huoltajana että urheilijana. Vuonna 1967 hän toimi huoltajana Eestin matkalla. Heimo itse otti osaa kahteen kilpailuun ja voitti ne reilusti, vaikka joutui uimalla ylittämään parikymmentä metriä leveän joen. Ruotsissa Tiomila-viestissä keväällä 1969 Suomesta oli 30 joukkuetta, Kehitys ainoana TUL:n joukkueena. Vuotta myöhemmin Kehityksen 12 suunnistajalla oli Tiomilassa näytön paikka. Antti Rantasaari voitti osuutensa kun lähteneitä joukkueita oli 334. Vuonna 1973 Heimo Ristikankare oli TUL:n 30-päisen joukkueen komentajana lähes kaksi viikkoa kestäneellä ulkomaan matkalla, mukana neljä Kehityksen suunnistajaa. Saksassa tällä matkalla tuli voitto nuorten M18 viestissä Seppo Loukosen juostessa ankkuriosuuden. Jatkossa seuranneet vierailut ja vastavierailut itäiseen Keski-Eurooppaan syvensivät kävijöiden tuntemusta kohdemaista. Veikko Suntila olivat osuuksillaan kärjestä jäljessä, mutta Veikko Kiili nosti joukkueen kärkeen ja ankkuri Lasse Vuorinen kasvatti johdon 7 minuutiksi ja ylivoimaiseen voittoon. Isotonic toi Kehityksen mediajulkisuuteen. Neljän palstan artikkelit Helsingin Sanomissa, Ilta-Sanomissa ja Uudessa Suomessa kuvastavat pääkaupunkiseudun urheilutoimittajien ällistystä. Jukolan viestissä sijoitus oli 12, Kehityksen paras. Voittaja oli Tampereen Yritys, TUL:n joukkue sekin. Nämä menestykset pohjustivat myöhempiä saavutuksia. Heimo Ristikankareen 20 vuotta kestänyt kausi Piikkiön Kehityksen suunnistusjaoston johdossa on esimerkillinen osoitus joukkuejohdon merkityksestä urheilussa. Heljä Karjalainen-Manninen Suunnistuksen vuoden 1977 Isotonic-viestin seuramme voittajajoukkueet. Alarivissä A-sarjan joukkue. Vas. Veikko Loukonen, Seppo Loukonen, Reijo Kummala ja Kari Teräväinen. Ylärivissä B-sarjan joukkue. Vas. Lasse Vuorinen, Veikko Kiili, Jukka Suntila ja Lasse Laine. Viestijuhlaa Vuosi 1977 oli suunnistajien juhlaa. Isotonic-viestissä voitot tulivat sekä A- että B-sarjassa. Kilpailuselostus hehkuu intoa: A-sarjan valiojoukkueita oli 62. Kari Teräväisen 15. sijaa seurasi Reijo Kummala sijoittuen neljänneksi samoin kuin kolmatta osuutta juossut Seppo Loukonen. Ankkuri Veikko Loukonen selvitti sitten itsensä kärkeen. Angelniemen Ankkuri tuli toiseksi 18 sekuntia hävinneenä. Kehityksen II-joukkue oli B-sarjassa suvereeni. Lasse Laine ja Kehitys TOIMII Veikko Loukosen 1960-luvulla alkanut suunnistusura jatkuu edelleen. Kuvassa Veikko lähtee viimeiseltä rastilta maaliin ja voittaa H65-sarjan suunnistuksen pitkän matkan Suomen mestaruuden viime vuonna. 9 Leiri Lähde leirille Harvaluotoon! Kaupungin leirialueella 6. – 10.7. 2015. Leiri on tarkoitettu 6 – 13v tytöille ja pojille. Leirillä yövytään teltoissa. Leirimaksu 50,-, johon sisältyy ohjelma, ruokailut, vakuutus ja leiripaita, maksu maksetaan leirille tultaessa. Leiripäällikkönä toimii Pirjo Ailanto. Leirin ilmoittautumiskaavakkeita saa yhteispalvelupisteistä ja yleisurheiluharjoituksista, joihin ne voidaan myös palauttaa 26.6. mennessä. Tied. Pirjo Ailanto puh. 0500 740 025. Nämä kuvat ovat viime vuodelta. Leiriläiset yhteiskuvassa. Samuli Kulmala opetti leiriläisille kehonhallintaa erilaisin tavoin. 10 Viime kesänä leiriemännät (vas.) Pia Palin, Johanna Lappalainen ja Maria Uusi-Seppälä. Kehitys TOIMII Olympialaisten palkittuja: s-sarjan voittaja Julia Kokko, hopeaa Joonatan Tetri ja pronssia Matti Uusi-Seppälä. Olympialaisten palkittuja: m-sarjan voittaja Elmeri Valtonen, hopeaa Minea Uusi-Seppälä ja pronssia Nemo Nyman. Lue viime vuoden leirilehti: www.piikkio.fi/kehitys Olympialaisten palkittuja: l-sarjan voittaja Tuukka Rämö, hopeaa Joona Lautsamo ja pronssia Vili Huhtala. Kehitys TOIMII Olympialaisten palkittuja: xl-sarjan voittaja Akseli Orava, pronssia Eemeli Mäkelä. Hopealla oli Saga Simonen. 11 Etualalla suoritetaan Leiriolympialaislajia ”Pujotus”. Uudet apuohjaajat saivat muistomukin. Vas. Wilma, Tiina, Sonja ja Mette. Mukit jakoi Henna Takkinen. Poliisit puhuivat leiriläisiä koskettavista aiheista mm. internetin vaaroista. Valmiit lankatyöt. Piikkiön VPK:n vierailuiltana leiriläiset saivat kokeilla sammutusletkun käyttöä. Leiripaitojen teko vaatii keskittymistä. 12 Kehitys TOIMII Lankatöitä leirillä. Paikallinen rokki-bändi esiintyi leirillä. Vas. Eemeli, Eino ja Elias. Event Extremen järjestämä korikiipeily. Henna Takkinen opasti leiriläisiä yleisurheilun alkeissa. Telttatarkastuksen parhaat Hilla Ja Lotta. Leikkejä kentällä. Kehitys TOIMII 13 Perusruokaa liikkujalle kuin liikkujalle Säännöllinen ateriarytmi Hyvä ateriarytmi ohjaa sekä kuntoilijaa että aktiiviurheilijaa syömään sopivasti. Aterioiden välin venyessä liian pitkäksi, kasvaa nälän tunne joskus kohtuuttomaksi ja tällöin tulee helposti syöneeksi kerralla liikaa. Pitkät ateriavälit myös laskevat vireystilaa ja aiheuttavat verensokerin heilahtelua. Tasaisin välein nautitut sopivan kokoiset ateriat sulavat nopeammin kuin harvakseltaan nautitut suuret ateriat. Selkeä rytmi helpottaa lisäksi aterioiden suunnittelua ja jopa ennaltaehkäisee huonoja (epäterveellisiä) ruokavalintoja. Ruokailurytmi on kuitenkin mietittävä yksilöllisesti niin urheilijan ja kuntoilijankin kulloiseenkin harjoitteluja elämäntilanteeseen sopivaksi. Useimmille sopiva rytmi on sellainen, että ateriaväli on kolmesta neljään tuntiin. Näin päivään mahtuu 4-5 ateriaa, joista osa on pääaterioita ja osa välipaloja. Urheilijoille suositellaan päivän aterioiden jakamista kolmeen pääateriaan ja 2-3 välipalaan. Aamupala kattaa noin neljänneksen, lounas ja päivällinen kumpikin noin kolmanneksen ja välipalat loput päivittäisestä energiantarpeesta. Ruokailu voi painottua enemmän välipalatyyppiseen ruokailuun, jos päivässä on useita harjoituksia Hiilihydraateista superenergiaa Tehokkaaseen liikuntaan tarvittavan energian keho ottaa lähinnä glykogeenista, joka on hiilihydraattien 14 varastomuoto lihaksissa ja maksassa. Hiilihydraateista saadaan energiaa vähäisellä hapenkulutuksella nopeasti, mutta varastot myös loppuvat nopeimmin. Hyviä hiilihydraattien lähteitä ovat kaikki viljavalmisteet (leipä, puuro, mysli), pasta, riisi, peruna, hedelmät ja marjat sekä maitovalmisteet. Erityyppiset hiilihydraatit imeytyvät kuitenkin eri nopeuksilla ja vaikuttavat täten verensokeriin eri tavalla. Nopeimmin energiaa saadaan puhdasta sokeria sisältävistä tuotteista sekä vaaleasta leivästä, maissihiutaleista ja perunasta. Kohtalaisen nopeita energianlähteitä ovat pasta, riisi, banaani, viinirypäleet, appelsiini ja makeat marjat. Hitaimmin ja tasaisimmin energiaa irtoaa ruisleivästä. Lyhyt liikuntasuoritus ei lisää hiilihydraattien tarvetta, mutta jo yli tunnin kestävässä suorituksessa alkavat elimistön omat glykogeenivarastot huveta. Viljavalmisteiden käytön lisääminen varmistaa myös kuntoilijan palautumisen tavallista rasittavampien liikuntajaksojen jälkeen. Suosi täysjyväviljatuotteita, jolloin saat myös enemmän kuitua parantamaan vatsan hyvinvointia. Myös kasviksissa on runsaasti kuitua ja niitä voit nauttia täysin vapaasti. Lisäproteiinia ei tarvita Proteiinien eli valkuaisaineiden saanti länsimaisesta ruokavaliosta on keskimäärin runsasta. Päivittäin tarvittava proteiinimäärä lisääntyy aktiivisesti liikkuvilla energiantarpeen kasvun myötä. Riittävä proteiinien tarve turvataan ruokavaliolla, joka sisältää kohtuullisesti lihaa, kalaa, broileria sekä maitotalous- tuotteita. Kasvisruokailija tyydyttää proteiinintarpeensa palkokasveilla, viljatuotteilla, pähkinöillä ja siemenillä. Kasvikunnan proteiini ei ole kuitenkaan laadultaan yhtä täysipainoista kuin eläinkunnan proteiini. Jos urheilija haluaa kasvattaa lihasmassaansa, suuret lisäproteiinimäärät ovat monista uskomuksista huolimatta turhia. Sen sijaan päivän energiankulutus nousee tärkeimmäksi proteiinien tarvetta sääteleväksi tekijäksi. Rasvaa leivälle? Kyllä, kohtuudella. Suosi pehmeitä kasvirasvoja eli levitä kevyesti kasvimargariinia leivälle ja suosi esim. rypsi- tai oliiviöljyä ruoanvalmistuksessa ja salaatinkastikkeissa. Tällöin elimistösi saa tarvitsemansa välttämättömät rasvahapot ja kolesteroliarvosi pysyy parempana. Haitallisimpia ovat ns. kovat piilorasvat, joita saamme mm. juustoista ja muista rasvaisista maitovalmisteista kuten kermoista ja rasvaisista jogurteista, suklaasta ja rasvaisista lihaleikkeleistä ja -valmisteista. Suosi mahdollisimman vähärasvaisia tai rasvattomia maitotuotteita sekä kokolihaleikkeleitä ja vähärasvaista lihaa. Kalan ja broilerin rasva on laadultaan pehmeää. Mitä syön ennen ja jälkeen treenin? Päivän ateriat kannattaa nauttia mahdollisimman säännöllisesti. Oma harjoittelu- ja työrytmi määrää osaltaan päivittäisten aterioiden ajoittumisen. Useammin nautitut, pienemmät ateriat sulavat nopeammin ja pitävät vireystilaa paremmin yllä kuin muutamat, hyvin runsaat ateriat. Kehitys TOIMII Liikuntasuoritusta ennen nautitun ruoan tulee olla hiilihydraattipitoista: puuroa, täysjyväleipää, keitettyä perunaa, pastaa, marjakiisseliä ja keittoa tai hedelmiä ja marjoja sellaisenaan. Tuoreita kasvikunnan tuotteita tulee kuitenkin nauttia kohtuullisesti, etteivät ne jää imeytymättöminä suolistoon häiritsemään liikuntasuoritusta. Rasvapitoi- sia ruokia kannattaa välttää, koska rasvat sulavat hitaasti. Proteiineja voit nauttia kohtuullisesti; esimerkiksi viili ja jogurtti ovat hyviä vaihtoehtoja. Liikunnan alkaessa et saisi tuntea itseäsi nälkäiseksi tai janoiseksi, mutta toisaalta edeltävän aterian tulisi olla riittävästi sulanut. Mikäli kyseessä on kilpailu tai muuten tärkeä liikuntasuoritus nauti vain tuttuja, hyväksi havaitsemiasi ruoka-aineita äläkä kokeile vatsaa ärsyttäviä ruokia (esim. hernekeitto, kuitupitoiset ruoka-aineet). Yleensä alle tunnin kestäneen liikuntasuorituksen jälkeen ei ole tarvetta erityisiin toimiin ruokailun suhteen. Tärkeintä on korvata menetetty nes- te, ja vesi on tähän sopivin juoma. Ruokailu on hyvä ajoittaa noin tunnin päähän liikunnan lopettamisesta. Kovemman fyysisen rasituksen jälkeen on tärkeintä sekä neste- että energiatasapainon saavuttaminen. Harjoittelun jälkeen nautittu ruoka kuitenkin nopeuttaa palautumista. Siten välipala on hyvä varata mukaan urheilupaikalle. Ruokailun laiminlyöminen kostautuu helposti väsymyksenä. Energiatasapaino saavutetaan parhaiten hiilihydraattipitoisella, jonkin verran proteiinia, mutta niukasti rasvaa sisältävällä ruoalla. Vitamiini- tai kivennäisainelisät eivät nopeuta rasituksesta palautumista. Hanna Lagström, Turun yliopisto TENNISKENTTÄ KERHOTALOLLA Hanna Lagström patikoimassa Islannissa. Tenniskenttä on veloituksetta käytössä kesäaikaan. Varaukset kerhotalon varastorakennuksen seinässä olevaan kirjaan. KEHITYKSEN KERHOTALO Lystiläntie 21, 21500 Piikkiö Varaukset 0500 740 025 w w w. p i i k k i o . f i / k e h i t y s Kehitys TOIMII 120 hengen sali • takkahuone • saunat • kuntorata • lentopallo- ja tenniskentät • lähtö Linnavuoren reitistölle 15 Menestystä kaikilla tasoilla Mennyt yleisurheilukausi oli seuran urheilijoille varsin menestyksekäs. Onnistumisia tuli piirin mestaruuksista aina Suomen mestaruuskilpailuihin asti eri-ikäisissä. Parhaimmin menestyi Henna Takkinen saavuttaen historiallisen kuudennen sijan Kalevan kisojen naisten keihäänheitossa. Tulos oli samaten hyvä 50.06. Kesäkuun alussa Henna oli jo heittänyt kauden parhaansa 51.25, mikä oikeutti kauden päätyttyä 11. tilalle Suomen tilastoissa. Oman sarjansa N22 SM-kilpailuissa Henna oli talvella hopealla tuloksella 48.00 ja kesällä pronssilla tuloksella 48.72. Ulkoratakauden keihäänheiton piirinmestaruushopea tuli keihäässä tuloksella 48.46. Mira Kärpijoki yllätti N17 SM-kilpailuissa parantaen ennätystään 400m aitajuoksussa roimasti aikaan 71,98. Ennätys tuotti B-erän voiton ja kahdeksannen tilan. Tiivis harjoittelu talvikaudella toi ennätysparannuksen myös sileällä 400m:llä. Tällöin Mira juoksi Turussa N19 SM-hallikisoissa ajan 67,82. Piirinmestaruuskilpailuissa Mira oli 100m aitajuoksussa pronssilla ajalla 17,94. Mira on valittu TUL:n joukkueeseen kansainvälisen Työväen Urheiluliiton eli CSIT:n Maailmankisoihin Italiaan kesäkuussa. Miran matkana on 400m aitajuoksu. Vilho Kilpeläinen menestyi P14 SM-kilpailuissa Raisiossa hyvin ollen 1500m estejuoksussa neljäs ajalla 5.04.33 ja 2000m:llä sijoitus oli 12. ajalla 6.34.96. Kuluneella kaudella Vilhon monipuolinen harjoittelu on tuonut selkeää parannusta menestykseen, sillä hän juoksi P15 SM-maastoissa neljänneksi. Viime kesänä piirin mestaruus tuli 1500m estejuoksussa ja tänä keväänä hopeaa pm-maastoissa. 16 Henna Takkinen Pihtiputaan Keihäskarnevaaleilla. Mira Kärpijoki harjoittelee alueleirillä. Ville Lahtinen M17 piirinmestaruuskisojen kuulantyönnön hopealla. Viime kauden tulosten perusteella Ville Lahtinen saavutti M17 kiekonheiton B-luokan ja kuulan ja moukarin C-luokan, mutta Sm-kilpailuissa kiekossa tulos ei oikeuttanut loppukilpailuun. Piirinmestaruus-hopeaa Ville sai kuulassa 11m kantaneella työnnöllään. Nuorempien sarjojen urheilijoista Juho Suominen kilpaili useissa lajeissa. Parhaiten hän viime kesänä menestyi korkeudessa, jossa oli Kehitys TOIMII neljäntenä piirinmestaruuskisoissa (116). Hallikaudella Juho voitti korkeuden ennätyksellään 125 ja oli kuulassa hopealla tuloksella 8.01. T11 sarjassa Taika ja Tilda Vuorinen kilpailivat hallikaudella myös hyvin. Tilda oli pronssilla korkeudessa tuloksella 122 ja Taika samalla tulok- sella neljäntenä. Taika puolestaan juoksi hienosti 1000m voittaen sen ajalla 3.49.82. Seuramme nuoret kestävyysjuoksijat Kivistön lenkillä. Vilho ja Lauri Kilpeläinen, Tilda ja Taika Vuorinen. Juho Suominen kuulantyöntöharjoituksissa Kupittaa urheiluhallissa. Hennan harjoitteluryhmän tarina Henna Takkinen suoritti työssäoppimisjakson liikuntaneuvoja-tutkintonsa osana tammi- ja toukokuussa. Hän ohjasi kokoamansa naisten harjoitteluryhmän harjoituksia pääasiassa seuran kerhotalolla. Sain suorittaa viimeisen työssäoppimisjakson seurassa, mikä oli minulle todella iso tilaisuus käyttää omia taitojani sekä luovuuttani juuri omalla tavallani. Keräsin ryhmän, jossa oli alussa 19 naista, lopussa ryhmä pieneni noin kymmeneen. Projekti oli todella antoisa ja opettavainen, olen todella kiitollinen seuralle sekä ryhmäläisilleni. Sain haastaa itseäni erilaisissa ohjaus- sekä suunnittelutilanteissa. Tammikuussa oli kahden viikon jakso, jonka aikana keräsin ryhmän ja toteutin kuntotestit. Testien perusteella suunnittelin harjoitusohjelman. Huhtikuussa testasin ryhmäläiset uudestaan ja tein raportin Kehitys TOIMII koko jakson ajalta. Lisäksi jaksoon kuuluu näyttö, jonka pidin lopputestien jälkeen. Oma tavoitteeni oli projektia aloittaessani oppia suunnittelemaan ja toteuttamaan kokonaisuus tavoitteellisesti. Ryhmän yleisenä tavoitteena oli liikunnasta saatavan ilon ja hyödyn ymmärtäminen sekä yleisen lihaskunnon ja aerobisen kunnon parantaminen. Itse ryhmän oli tarkoitus auttaa jäseniään innostumaan liikunnasta, sillä yhdessä tekeminen on aina mukavampaa kuin yksin puurtaminen. Yksi iso tavoitteeni täyttyi, kun sain useat naisista innostumaan liikunnasta. Aktiivisimmat ovat harjoitelleet ahkerasti koko kevään. Lopputesteissä suurin osa olikin parantanut tuloksiaan alkuun verrattuna. Henna Takkinen 17 Tule harrastamaan yleisurheilua! Yleisurheilukoulu 8. – 11.6. klo 11.00 – 14.00 Piikkiön liikuntahallin kenttä, Piikkiö 15. – 18.6. klo 11.00 – 14.00 Keskusliikuntapuisto, Kaarina Yleisurheilukoulu on tarkoitettu 7 – 12-vuotiaille tytöille ja pojille. Päivien aikana tutustutaan kaikkiin yleisurheilulajeihin. Ilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen: [email protected] tai seuran harjoituksissa. Ilmoittautumisen yhteydessä kerro paidan koko ja mahdolliset ruoka-aineallergiat. Omaa juotavaa mukaan tarvittaessa. Koulun hinta on 40,-, mikä sisältää yu-koulupaidan ja välipalan. Ohjaajina toimivat Piikkiön Kehityksen valmentajat. ___________________________________________ Harjoitukset Kehityksen kerhotalon kentällä tiistaisin klo 18 9 – 14 -vuotiaat työt ja pojat. Tied. Mikko Suonpää puh. 050 382 5180. Liikuntahallin kentällä torstaisin klo 18 6 - 9-vuotiaat tytöt ja pojat. Tied. Pirjo Ailanto puh. 0500 740 025 torstaisin klo 18 9 – 14 -vuotiaat työt ja pojat. Yleisurheilukilpailuja 4.8. klo 17.30 Heittopörssi- juoksukoulukilpailut Kaarinan keskusliikuntapuistossa. M17: 150m, korkeus, keihäs, N17: 150m, korkeus, pituus, kuula, keihäs, P15: 150m, 300m, kiekko, keihäs, T15: 150m, 300m, kiekko, keihäs, P14: 150m, T14: 150m, P13: 150m, pituus, kiekko, keihäs, T13: 150m, korkeus, kiekko, keihäs, P12: 150m, T12: 150m, P11: 150m, pituus, kiekko, keihäs, T11: 150m, korkeus, kiekko, keihäs, P10: 150m, T10: 150m, P9: 150m, pituus, T9: 150m, pituus. Ilm. harjoituksissa 1.8. mennessä tai www.kilpailukalenteri.fi kautta. Seuran omat urheilijat maksutta. 18.8. klo 18 Liedon keskuskentällä. P15: 100m, 1000m, 3-loikka, T15: 100m, 1000m, 3-loikka, P13: 60m, pituus, kuula, T13: 60m, pituus, kuula, P11: 60m, 1000m, korkeus, kuula, T11: 60m, 1000m, korkeus, kuula, P9: 40m, pituus, kuula, T9: 40m, pituus, kuula. Ilm. harjoituksissa 16.8. mennessä tai www. kilpailukalenteri.fi kautta. Seuran omat urheilijat maksutta. Ota yhteyttä! Yleisurheilujaoston puheenjohtaja Mikko Suonpää puh. 050 382 5180 (9 - 14-vuotiaat), Pirjo Ailanto puh. 0500 740025 (6 - 9-vuotiaat), valmentajat Arto Jaakkima puh. 0400 740 025 ja Antti Suonpää puh. 050 320 5917 (yli 14-vuotiaat ja ohjelman mukaan harjoittelevat). 2.6. klo 17.30 Kaarinan keskusliikuntapuistossa Vattenfall-seuracup. M17: 200m, 3-loikka, kuula, N17: 200m, 3-loikka, kuula, P15: 100m, 2000m, seiväs, kuula, 4 x 100m, T15: 100m, 2000m, seiväs, kuula, 4 x 100m, P13: 60m, 1000m, korkeus, keihäs, 4 x 100m, T13: 60m, 1000m, korkeus, keihäs, 4 x 100m, P11: 60m, 1000m, pituus, kiekko, 4 x 50m, T11: 60m, 1000m, pituus, kiekko, 4 x 50m, P9: 1000m, korkeus, kuula, 4 x 50m, T9: 1000m, korkeus, kuula, 4 x 50m. Ilm. harjoituksissa tai www.kilpailukalenteri.fi kautta. Vaatii lisenssin. __________________________________________ 16.6. klo 18 Piikkiön liikuntahallin kentällä. P15: 2000m, 3-loikka, T15: kuula, P13: 60m, kuula, T13: 60m, korkeus, kuula, P11: 60m, korkeus, 3-loikka, kuula, T11: 60m, 1000m, korkeus, kuula, P9: 40m, pituus, T9: 40m, pituus, P7: 40m, pituus, T7: 40m, pituus. Ilm. harjoituksissa 13.6. mennessä tai www.kilpailukalenteri.fi kautta. Seuran omat urheilijat maksutta. Ellemme vielä ole ottaneet sinuun yhteyttä kutsumalla toimitsijaksi/muuhun kisaorganisaatioon, ota yhteyttä Mikko Suonpäähän puh. 050 382 5180. 18 TULE TOIMITSIJAKSI! Kilpailukausi on täynnä järjestettäväksi saamiamme kilpailuja. Tulemme tarvitsemaan kaikkiin edellä lueteltuihin kilpailuihin runsaasti toimitsijoita kentälle ja muita talkoolaisia esim. puffetin pitoon (2.6. ja 16.6.). Odotamme runsaasti kilpailijoita tekemään hyviä tuloksia, rikkomaan kisarajoja ja kilpailemaan laajalla lajivalikoimalla. Tule seuraamaan tai tule toimitsijaksi! Tule tekemään hyvät kilpailut kanssamme! __________________________________________ Kehitys TOIMII Suomen ennätys Teemulle Voimanostaja Teemu Leppänen kilpaili viime vuoden lokakuussa voimanoston raw-kisoissa. Tämä kilpailumuoto, joka ei salli lisävarusteiden kuten polvitukien tai erityisasusteiden käyttöä on yleistynyt. Teemu onnistui nostoissaan ja saavutti maastavedon Suomen ennätyksen 320 kg miesten 105 kg sarjassa. Ylitorniossa M23-sarjan SM-kilpailuissa Teemun kunto ei flunssan jäljiltä ollut parhaimmillaan ja tuloksena oli viides tila. Seuraava tähtäin, SM-kisat jäivät Teemulta väliin, sillä seuran toimittama ilmoittautuminen oli myöhässä. Näin hän ei saanut mahdollisuutta näyttöön tulevia MM-kilpailuja varten. Anomuksesta huollimatta ei Teemulle saatu myöskään mistään muusta kilpailusta näyttöpaikkaa. Teemu on varasijalla klassisen voimanoston MM-kilpailuihin Salossa kesäkuun alussa, mutta Teemun mukaan sinne nimetyt nostajat siellä kilpailevat. Teemu on aloittanut peruskuntoharjoittelun ensi kauden MM-kilpailuja silmällä pitäen, sillä hän kilpailee silloin vielä M23-sarjassa. Teemu Leppänen teki viime lokakuussa Suomen ennätyksen 320 kg maastavedon raw-kilpailuissa, jossa ei saa käyttää lisävarusteita. Anni Leppänen kilpaili viime syksynä maksimivoimapunnerrus –kilpailussa, jonka järjestäjänä toimii Suomen Voimapunnerrus ry. Yhdistys kuuluu Suomen Voimanostoliittoon ja kilpailut ovat täten mm. doping-säännösten alaisia. Sarjassa N70 Anni punnersi penkistä 65 kg ja voitti kilpailunsa. Toukokuussa Anni kilpaili saman yhdistyksen toistovoimapunnerruksessa, jossa samaten voitti sarjansa tuloksella 25 x 42,5 kg. Anni Leppänen voitti viime syksynä maksimivoimapunnerrus-kilpailun. Kilpailuissa ei saa käyttää mitään lisävarusteita. Kehitys TOIMII 19 Toimintakalenteri 2015 seuramme jaostojen järjestämää toimintaa toukokuu 23.5. yleisurheilun aluekisat Kaarina Ura ja Kehitys Kaarina kerhotalon kenttä Piikkiön liik.hallin kenttä Kaarina Piikkiön liik.hallin kenttä Ura ja Kehitys lentopallojaosto yleisurheilujaosto yleisurheilujaosto yleisurheilujaosto yleisurheilun pm-sisulisäottelut P9-15 nuorten leiri Kaarina Harvaluodon leirialue Ura ja Kehitys nuortenjaosto Tempo-aluemestaruuskilpailut Heittopörssin ja juoksukoulun osakilpailu yleisurheilun aluekilpailut lentopallon saliharjoitukset alkavat Veikkari Kaarina Lieto pyöräilyjaosto Ura ja Kehitys Ura, Kehitys, Luja Kaarina Piikkiö liik.hallin kenttä Ura ja Kehitys yleisurheilujaosto lokakuu saliharjoitukset alkavat Koroisten koulu pyöräilyjaosto marraskuu syyskokous kerhotalo joulukuu koko perheen joulujuhla kerhotalo kesäkuu 2.6. Vattenfall seuracup alkupäivinä beach-kentän kunnostustalkoot 8. – 11.6. yleisurheilukoulu 15. – 18.6. yleisurheilukoulu 16.6. yleisurheilun aluekilpailut heinäkuu 1.7. 6. – 10.7. elokuu 4.8. 4.8. 18.8. syyskuu Kaarinan Mestari yu-kisat Poppi-kilpailut lasten harrasteryhmien salivuorot alkavat Seuramme keräyspaperilaatikoiden tyhjennyksestä vastaa SITA Finland Oy 20 Pelaa Veikkauksen pelejä seuran sivujen kautta, tuet toimintaamme www.piikkio.fi/kehitys LÄMMITYSÖLJYN TEBOIL-SOPIMUS Lämmitysöljy Seuramme on tehnyt sopimuksen Teboilin kanssa. Tilausta tehdessäsi seuramme agenttinumeron 101515 ilmoittamalla saat alennuksen ja tuet samalla seuratoimintaamme. Tilauksen voit kätevästi tehdä soittamalla 0800 183 300 tai www.teboil.fi/tilaus. Kehitys TOIMII Seuran syyskokousvalinnat puheenjohtaja Pirjo Ailanto puh. 0500 740 025, [email protected] varapuheenjohtaja, yleisurheilujaoston pj sihteeri taloudenhoitaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen lentopallojaoston pj pyöräilyjaoston pj suunnistusjaoston pj voimanostojaoston pj Mikko Suonpää Veijo Lehtonen Kaija Lindqvist Pirjo Keto Juhani Korvensyrjä Maija Lehtonen Onni Lehtonen Hanna Lindberg Reija Ruokonen Klaus Vuorinen Veikko Loukonen Mika Runsala puh. 050 382 5180, [email protected] puh. 0400128 917, [email protected] puh. 045 131 6865, [email protected] puh. 040 518 2964 puh. 040 848 9049 puh. 050 409 3486 puh. 0400 366 560 puh. 050 590 8832 puh. 050 301 1371 puh. 050 340 3394 puh. 050 55 46930 puh. 050 558 4058 Seuraa Kunnallislehden ja Kaarina-lehden ilmoituspalstoja, verkkosivuja www.piikkio/kehitys ja facebook-sivuja. Hallitus vas. Onni Lehtonen, Juhani Korvensyrjä, Pirjo Keto, Maija Lehtonen, Kaija Lindqvist, Hanna Lindberg, Pirjo Ailanto, Mikko Suonpää ja Veijo Lehtonen. Käy vastaamassa kyselyyn, jolla haluamme selvittää, mitä näkemyksiä ja odotuksia jäsenillä, muilla toimijoilla sekä eri sidosryhmillä on seuran toimintaa kohtaan. Kyselyyn pääset osoitteessa https:// my.surveypal.com/Toimiva seura-seurakysely ja siihen vastaaminen vie aikaa 5-10 minuuttia. Vastauksesi on seuramme kehittämisen kannalta erittäin arvokas. Vastausaikaa on 9.6.2015 saakka. Kehitys TOIMII 21 Teemu Leppänen palkittiin VS piirin juhlassa parhaana miesurheilijana. Hanna Lindberg vastaanotti Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n vuoden seuratyöntekijä-palkinnon. Kari Nyman sai TUL:n kultaisen seuratyömerkin monivuotisesta toiminnasta seuran hyväksi. Kari otti jälkikäteen tunnustuksen vastaan seuran vuosikokouksessa. SM-kilpailuissa menestyneet urheilijat palkittiin joulujuhlassa. Vas. keihäänheittäjä Henna Takkinen, voimanostaja Teemu Leppänen, suunnistaja Veikko Loukonen, aitajuoksija Mira Kärpijoki ja kestävyysjuoksija Vilho Kilpeläinen. 22 Kehitys TOIMII Juoksukoululaiset valmistautumassa Cooperin testiin joulukuussa. Piikkiön liikuntahallin kentän vihkiäiskilpailut avasi yhtenäiskoulun rehtori Marko Kuuskorpi. Kaupungin tukemaa matalan kynnyksen liikuntatoimintaa, johon yhtenä tapahtumana kuului laavuretki Linnavuorelle. Leiripäivä helmikuussa kerhotalolla oli yksi osa kaupungin tukemaa matalan kynnyksen toimintaa. Kehitys TOIMII 23 Osa liikuntakoululaisista kevään viimeisissä harjoituksissa. Seura järjesti oman koulutuspäivän uusille leiriohjaajille. Teorian lisäksi leikittiin erilaisia leikkejä. Tule pelaamaan! Petankin peli-ilta maanantaisin talviaikaan kerhotalon salissa ja kesäisin ulkokentällä klo 16.30 alkaen. Tiedustelut Juhani Helin puh. 040 591 0905 Seuran petankkiharrastajat. 24 Kehitys TOIMII Vappu-diskossa leikittiin tuolileikkiä. Seuran joulujuhlassa kilpailtiin tunnelipallossa. Ahkerasti harjoituksissa käyneet lentopalloilijat palkittiin. Yleisurheilijat palkintojen jakotilaisuudessa. Piikkiön kesän yleisurheilukoululaiset yhteiskuvassa. Kaarinan kesän yleisurheilukoululaiset yhteiskuvassa. Kehitys TOIMII 25 Yleisurheilun Poppi-kisat pidettiin uudella liikuntahallin kentällä. Osanottajat yhteiskuvassa. LASIKUITUTYÖ VIRTANEN OY Jani Huhtala Airiston Asuntokeskus Oy LKV PUUTARHAKATU 16 A TURKU PUH. (02) 284 5320 Aatos Huhtala 0400 226 898 Jari Huhtala 040 578 5502 Jouko Sipilä 0400 482 690 Anneli Saikkonen 0400 782 644 www.listing.fi/airistonasuntokeskus Mestarintie 10, 21500 PIIKKIÖ puh. 02-479 5808, 0500 593 842 YLHÄ parturi-kampaamo PALATSI 472 6546 HADVALANTIE 9 PIIKKIÖ Auvo Ylhä tmi 040 86 726 90 www.ylha.fi kiinteistöhuollot pienkonehuollot puunkaadot Kuljetusliike Jarmo Leppänen p. 0400 696368 [email protected] Juristinkatu 1 A 1, 20780 Kaarina Parturi-Kampaamo Marianne Puhelin 02-479 5253 Myllytie 1, 21500 Piikkiö 26 Ewa Toukoniitty Parturi Hadvalantie 8, Piikkiö. Puh. (02) 243 2933 Betonisia koriste-esineitä ulko- ja sisäkäyttöön. Edullisesti suoraan valmistajalta. Korvenmäentie 133, Piikkiö Puh. 0400 525 879 Kehitys TOIMII Verka-Fysio www.soraa.fi Uitontie 10, 21500 Piikiö • Puh. 479 5193, 0400 526 623 Yrityksenne taloushallinnon palvelut keskitetysti TILI-PIIKKIÖ OY Hadvalantie 9 – 21500 PIIKKIÖ Puh. 4759 500 [email protected] Kirsi Mäkelä fysioterapeutti, lymfafysioterapeutti Valkintie 1, 20660 LITTOINEN [email protected] Puh. 040 739 0409 KALKKUNAAMANSIKKAA aidosti savupalvattua sekä myös muita kalkkunatuotteita. Saksantie 91, 21500 PIIKKIÖ GSM 050 567 2787, 0500 740 453 www.saksantila.fi Isännöinnit, kirjanpidot, tilinpäätökset Kiinteistönne parhaaksi PIIKKIÖN KIINTEISTÖISÄNNÖINTI OY L.E. - Tilipalvelu Tmi Mattilantie 2 A 10, 21500 Piikkiö gsm 050 540 4523 email: [email protected] Hadvalantie 9 – 21500 PIIKKIÖ Puh. 4795 544 – gsm 050 5286 065 Palveleva lähiapteekki Avoinna ma-pe 9-17 la 9-13 puh 4795255 www.piikkionapteekki.fi [email protected] KEITTIÖKAAPIN OVIEN/VÄLIOVIEN RUISKUMAALAUSTA 25 vuoden kokemuksella valmiiksi poimittuna sekä itsepoimien. Niemenkulmantie 1, 21500 Piikkiö Puh. 0400 822 062 Tervetuloa Wanhaan Talliin Wanha Talli Vesitie 41 Hepojoki (Piikkiö/Kaarina) +358 45 6363 777 CAFE PIIKKIÖ OY Turku-Paimio moottoritie 737, 21500 Piikkiö Avoinna ark. aamulla 04-22.00 la 8-16, su 10-18 Kehityksen pyykit pesee Pesula ouS: 0400 521 738 uN tarjpuh. Kiesikatu 2, 20780 Kaarina, HuHtiKu Et -15% attE Avoinna:ta ma-pe 9-18, kesäaika: ma-pe 9-17 LViVa Pesula SaNi oy Kiesikatu 2. 20780 Kaarina puh. 0400 521 738 [email protected] Parturi-Kampaamo LINDROOSIN PUUTARHA Rungontie 105 puh. 040 551 7670 Automaalaamo ~ Antti Laakso ~ 479 5089 Korvenmäentie 103, 21500 Piikkiö Style Fix Seppälänkaari 2 As. 1 puh: 0400-527 113 M. SALONEN Piikkiö • Auto- ja konekorjaamo Puh. 0400 521 889 KUORMA-AUTOKULJETUKSIA Puh. 0400 222 152 Kari Nohkola Palveluksessasi Piikkiön Kukkakauppa Tiina Saarikko Hadvalantie 8, 21500 Piikkiö Puh. 02-479 5321 Kehitys TOIMII printed by lightpress TULOSTUKSIA JA MUUTA GRAAFISTA & DIGITAALISTA PALVELUA AURINGON TARKKUUDELLA, VALON NOPEUDELLA. 27 Superior in Steel Transport Piikkiön_Kehitys_2012.indd 1 Alihankintaa teollisuudelle - tarkasti 10/05/2012 10:11:46 Laserleikkaus Teräs 0.5-20mm RST/HST 0.5-15mm Alumiini 0.5-8mm Levytyökeskustyöt Särmäys MIG-hitsaus Kokoonpanotyöt Nuolikatu 3, 20760 Piispanristi • Puhelin 02 2421 666 www.aimovirtanen.fi w w w . s d p p i i k k i o . f i TILI-KIMPPA OY Leena Kaukonen KLT Jukka Marjamaa 0400 884 308 Rauta-alhontie 84, Paimio puh. 470 5597 tai 040 594 3597 [email protected]
© Copyright 2024