Nyt ylös ulos - malmi

Muista ystävääsi
14.2. s. 5
2
2013
MALMI - TAPANILA
PUKINMÄKI - PUISTOLA
Koulujen sisäilmaongelmat puhuttavat
s. 4
Nyt ylös ulos
ja talviliikkumaan
sivu 3
Viihdy uudistuneessa Malmin
Ormuspellossa – vuokraa kotisi
AS OY HELSINGIN LEIKERI
KATONTEKIJÄNKUJA 1, 00700 HELSINKI
25.1.2013 valmistuu uusia korkeatasoisia koteja vuokrattavaksi. Yhtiössä kaksi taloa, 3–4-kerroksinen kerrostalo
ja kaksikerroksinen luhtitalo. Asunnoissa laminaattilattiat,
huoneistokohtainen ilmanvaihtojärjestelmä, astianpesukone, liesi. Osassa asunnoissa oma sauna. Yhtiöllä maksuton pesutupa sekä Elisan 2/2 mbits laajakaistaliittymä.
HuOneistOesiMerkkeJÄ
2 h, kt
47,5 m2
2 h, k
52 m2
2 h, k, s
59 m2
3 h, k
69,5 m2
3 h, kt, s
71,5 m2
855 €/kk
910 €/kk
1003 €/kk
1112 €/kk
1216 €/kk
VuOkraVakuus
2 kk vuokra (toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus)
tai vaihtoehtoisesti 1 kk vuokra, jos vuokrasopimuksessa
määritellään ensimmäinen irtisanomisajan alkamispäivä 12 kk:n päähän sopimuksen alkamisesta. Vesimaksu
18 €/hlö/kk, saunamaksu 12 €/kk, autohallipaikka 45 €/kk.
Muut VuOkrauseHDOt
Kotivakuutus, asunnot ovat savuttomia. Lemmikit sallittu.
VuOkranantaJa
IC Kodit II.
asuntOJen VuOkraus Ja tieDustelut
Puh. 010 228 6319, [email protected]
Jätä vuokra-asuntohakemuksesi www.asuntovuokraus.fi
3 h, k, 69,5 m2
2 h, k, 52 m2
3 h, k, s, 71,5 m2
2 h, kt, 47,5 m2
ValiMOtie 17–19, 00380 Helsinki, PuH. 010 228 6330, [email protected]
www.asuntOVuOkraus.fi
2•2013
2
Tutkailu tulevaisuuteen
Voimme huokaista helpottuneina. Mayojen ennustus maailmanlopusta sai jatkoaikaa. Sen sijaan vedenpaisumus on lähempänä kuin koskaan aikaisemmin, ei
tosin sekään vielä aivan lähivuosina. Edellisestä vedenpaisumuksesta kertoi ensimmäisenä Raamattu.
Napajäätiköiltä sulaa vuosittain Yhdysvaltain pinta-alan kokoisia alueita ja
se nostaa merten pintaa muutamalla kymmenellä sentillä. Pitää siis varautua rakentamaan korkeita kivitaloja, kuten Helsinki jo tekee. Kolme alinta kerrosta on
hyvä pitää tyhjinä ja neljännessä kerroksessa tarvitaan kauppaa, parturia ja kukkakauppaa.
Talojen välinen yhteyden pitäminen
hoidetaan ilmaradoilla, josta esimerkki
saadaan jo nyt Japanin suurkaupungeissa
●●●
Joulun vietto menee uusiksi Paavi Benedictus XVI:n annettua uutta tietoa Jeesuksen syntymäajasta. Asiasta kertoi ensimmäisenä Vatikanin l´Osservatore.
Lyhyellä tähtäyksellä voidaan edelleen toteuttaa unelmia. On aiheellista toivoa, että Kreikka, Espanja, Irlanti ja Italia saavat oman taloutensa suomalaisten
arvonlisäveronmaksajien avulla kuntoon.
Päästökaupassa voimme odottaa voittoa eli sitä, että saastepilvet kiertävät jatkossa Suomen ja osuvat esimerkiksi Ruotsin ja Norjan iltataivasta himmentämään.
Suomalainen maaseutu ja pohjoinen
tuntureineen on miltei yhtä hyvässä asemassa kuin Islanti, jonka keskikorkeus on
toista kilometriä meren pinnasta. Turismi kukoistaa.
Saatamme menettää Etelä-Suomen sikatilat, mutta vastaavasti saamme Laatokan rantaniittyineen ja laulupuistoineen
takaisin. Siitä Äänislinnan eli Petrozavodskin lehdistö on jo nyt huolissaan. Siksi suomenkieliset lehdet loppuvat. Asiasta
kertoi ensimmäisenä Aunuksen radio.
Poliittinen elämämme etenee voimallisesti. Tasavallan presidentti vierailee Washingtonin Valkoisessa ja Moskovan valkoisessa talossa. Jutta Urpilainen
muuttaa johtamaan EU:n naiskiintiötä
Brysseliin ja Alexander Stubb ottaa vähemmistövaltuutetun paikan EU:n komissiossa. Olli Rehn palautetaan kotiin
Mikkelin kaupunginjohtajaksi.
Timo Soini laihtuu kilon.
Muurahaispesien lukumäärä kasvaa ja
hunajan omavaraisuusaste pienenee mehiläisten koettua joukkokuoleman kovassa kevättalven pakkasessa. Asiasta kertoi
ensimmäisenä Maaseudun Tulevaisuus.
MARTTI HUHTAMÄKI
Letterbox Mediat
Aineistojen toimitusaika
Ilmoitusmyynti
Työstettävä aineisto viimeistään ilmestymisviikon maanantaina klo 12.
Sovittu valmisaineisto viimeistään
maanantaina klo 16.
Puh. 09 - 260 0107, [email protected]
Pekka Särkisilta
puh. 050 555 3252
[email protected]
Pentti Sirviö
Riippumaton kaupunginosalehti.
Jaetaan kotitalouksiin, liiketilohin
ja konttoreihin.
Toimitus
Jakelu
puh. 0452610260
[email protected]
Puh. 045 865 3130
Letterbox p. 050 408 2082
- useimmin lottorivissä esiintynyt numero oli 35
Lotto-onnettaren suosikkinumerot
Onnettarella tuntuu olevan suosikkinsa Loton
oikean rivin arvonnoissa. Vaikka kaikki numerot yhdestä kolmeenkymmeneenyhdeksään
ovat viime vuonnakin
esiintyneet 7 oikein -rivissä, on joillakin numeroilla selkeästi parempi tuuri. Entä mikä
on Suomen ennätysvoittajan resepti voittoriville?
Vuonna 2012 useimmin
lottorivissä esiintynyt numero oli 35. Se tuntuu olevan onnettaren uusi lempilapsi, sillä aiempina vuosina numeron 35 sijoitus on
ollut kahdennenkymmenennen sijan molemmin
puolin. Ykköspaikalla vuosia keikkunut numero 36
jätettiin tänä vuonna tylysti jaetulle kuudennelle sijalle.
Hopeasijalle
vuonna 2012 ylsi numero 39 ja
pronssille numero 26. Myös
39 on kärkikahinoissa uusi
tuttavuus, sillä tätä ennen
se on ollut numerorankingin jumbosijoilla.
Useimmin Loton
oikeassa rivissä
vuonna 2012
esiintyneet numerot
Sijoitus)
Numero/numerot:
Esiintymiskerrat
1) 35: 18 kertaa
2) 39: 15 kertaa
3) 26: 14 kertaa
4) 6: 13 kertaa
5) 3,
12, 18: 12 kertaa
6) 5,
8, 9, 15, 17, 19,
33, 36: 11 kertaa
7) 4, 34: 10 kertaa
8) 1
, 2, 16, 20, 22, 23,
32: 9 kertaa
9) 24,
27, 38:
8 kertaa
10) 10, 21, 29, 31, 37:
7 kertaa
Joka viikko 3000-4000 lottoajaa rastii kolmannen pystyrivin lottokupongilleen.
Suomalaiset
suosivat syntymäpäiviä ja arvottuja
numeroita
Suomalaisten suosikkirivit
ovat vuodesta toiseen samanlaisia. Lottoruudukolle piirrettävät erilaiset kuviot, viiden kertotaulu sekä
syntymäpäivät ovat suosiossa, kun lottorivejä valitaan.
Suosituin rivi on ruudukon kolmas pystyrivi (03,
09, 15, 21, 27, 33, 39), jota
pelataan kolmestatuhannesta
neljääntuhanteen
kertaa per arvonta. Jos tämänviikkoinen 12,5 miljoonan euron potti osuisi
suosituimpaan riviin, olisi voitto-osuus noin 3 000
euroa.
Noin 45 prosenttia suo-
malaisista antaa koneen arpoa itselleen rivin. Jokaisen
rivin päävoiton todennäköisyys on täsmälleen sama
riippumatta siitä, onko rivi
pelaajan itse laatima vai pikapeli.
Ennätysvoittajan
resepti voittoriville
Suomen suurimman lottovoiton (12,2 miljoonaa eu-
roa kierroksella 43/2012)
voittaja teki rivinsä veikkaus.fi:ssä. Menetelmänä
oli valita yksi numero ja
antaa koneen arpoa loput.
Voittorivi oli yksi kymmenestä.
– Valitsin numeron
yhdeksän ja loput valitsi järjestelmä. Jos numerot eivät näyttäneet hyviltä, arvoin ne uudelleen.
En hakenut ruudukkoon
mitään kuvioita, vaan
numeroita, jotka tuntuvat hyviltä. Muistan, että
voittorivissä oli numerot
34, 35 ja 36. Valitsin sen
rivin ja ajattelin, että jos
ne osuvat, voi tulla isokin
voitto.
Lotossa on tällä viikolla ennätyksellinen 12,5 miljoonan euron potti.
2•2013
3
-Ylös ulos ja hiihtolenkille!
UPEAT KELIT HOUKUTTAVAT YHÄ USEAMMAN
TALVILIIKUNNAN PARIIN
Luistelu kasvattaa
suosiotaan
”Nyt on aivan upeat kelit
luistelemiselle” toteaa
Heino Sormunen, joka
on lähdössä vuoden ensimmäiselle
luistelukierrokselle luonnonjäälle. Tuntumaa luistelemiseen on toki käyty
jo ottamassa mm. Helsingin Rautatientorilla
olevalla tekojäällä. ”En
ole hankkinut retkiluistimia, kun perinteisillä
hokkareillakin voi mainiosti liikkua hyväkuntoisella luonnonjäällä”,
toteaa Heino ja suuntaa
kohti Puotilan edustalla
avautuvaa, reilun kilometrin pituista lenkkiä.
Luistelu onkin vertaansa vailla oleva tapa liikkua
myös luonnonjäillä ja nauttia samalla maamme vesistöjen tarjoamista retkielämyksistä. Luistelu on hauskaa, ei
liian rasittavaa, vaan virkistävä ja sosiaalinen harrastus.
Luonnonjäällä on tietenkin
tärkeää pitää mielessä turvallisuusasiat ja varustau-
tua aina pahimman varalle.
Jäänaskalit, reppu, jossa on
ilmatiiviissä pussissa varavaatteita, jääsauva ja heittoköysi kuuluvat retkivarusteisiin. Vauhdin hurman takaavat pitkäteräiset retkiluistimet, jotka voi kiinnittää tukeviin kenkiin tai monoihin.
Tämä mahdollistaa helpon ja
nopean siirtymisen apostolin kyytiin silloin, kun ei voi
edetä luistellen. Retkiluistelusta innostuvien kannattaa pistäytyä Suomen Retkiluistelijoiden verkkosivuilla,
jonne on koottuna kattavasti tietoa retkiluistelun tekniikasta, turvallisuudesta ja välineistä. Suomen Retkiluistelijoiden verkkosivut löytyvät
osoitteesta www.skrinnari.fi.
Maastohiihto
kansallislaji
on
Maastohiihto on perinteisesti ollut suomalaisten
kansallislaji ja tällä hetkellä voimakkaassa nousussa sekä kuntoilu- että retkeilymuotona. Tänä talvena hiihtoon on ollut hyvät
olosuhteet. Laji myös sopii
lähes kaikille, ja välineisiin
ja voiteluun voi panostaa
oman kiinnostuksen mukaan.
Hiihtämään oppii kuka
tahansa, mutta hyvän tekniikan oppiminen vaatii
hieman harjoitusta. Hyvälla tekniikalla kaikki lihasryhmät työskentelevät eikä
huono tasapaino vie tehoa
hiihdosta. Valmiiksi tehtyjä hiihtolatuja löytyy eripuolilta pääkaupunkiseutua kilometrikaupalla. Nyt
on enää otettava itseään
niskasta kiinni ja painuttava ladulle!
Kohota kuntoa
Maastohiihto on tehokas
kuntoilumuoto, joka parantaa erityisesti kestävyyttä.
Hiihdossa käytetään suuria
lihasryhmiä ja koko keho
tekee työtä monipuolisesti.
Säännöllinen kuntohiihto
ylläpitää hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä. Lisäksi laji sopii hyvin
painonhallintaa tukevaksi
liikunnaksi.
Eikun rinteeseen
Laskettelusta on tullut koko

















perheen talvilaji. Aivan lähistöltäkin löytyy useampia vaihtoehtoja skimbaamiseen tai lumilautailuun.
Helsingin Kivikon Lumiparkki, Espoon Serena ja
Sipoon Talma ovat kaikki
korkeatasoisia ’cityrinnekeskuksia’.
Lumiparkki Kivikko on
miniparkki kaupunkiliikenteen reittien varrella.
Lumiparkista löytyy laskettavaa kaiken tasoisille laskijoille. Parkissa on
reilejä, bokseja, hyppyreitä sekä jibbailualue. Mattohissi nostaa laskijat ylös, ja
erilliseltä lähtölavalta saa
lisävauhtia
hyppyreihin.
Lumiparkki on monipuolinen paikka, jossa on uutta
niin kokeneille laskijoille,
mutta myös sopivat olosuhteet lautailua tai new school
-hiihtoa vasta kokeileville
laskijoille. Kivikon laskettelureissua ei kauan tarvitse suunnitella, hyppäät vain
HSL:n bussiin ja surautat
paikalle. Aukioloajat: mape klo 16-21, la-su klo 1020.
Talman hiihtokeskuksessa Sipoossa on monipuoliset
palvelut koko perheelle
Hiihtolenkki perinteisellä tyylillä on talviurheilua
parhaimmillaan
2•2013
4
Koulujen sisäilmaongelmat puhuttavat
Lähes joka viidennessä Suomen koulussa on
merkittäviä kosteus- ja
homevaurioita,
jotka
vievät opettajat ja oppilaat sairauskierteeseen.
Mitä sisäilmaongelmille tulisi tehdä ja mistä
ongelmat kumpuavat?
Koulurakennusten huono sisäilma on maanlaajuinen ongelma. Merkittävin
huonon sisäilman aiheuttaja koulu- ja päiväkotirakennuksissa on rakennuksen
ikääntyminen. - Merkittävä osa suomalaisista kouluista on rakennettu 50- ja 60-luvuilla. Riittävän laajoja peruskorjauksia on jätetty tekemättä tai on korjattu välttämättömin vasta pakon
edessä. Nyt rakennukset
ovat elinkaarensa päässä
ja sellaisiin rakennuksiin
sisäilmaongelmia
syntyy
aina, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija arkkitehti Eero Palomäki. Hän on myös Sisäilmayhdistyksen jäsen ja
ollut mukana tuottamassa eduskunnan tarkastus-
valiokunnalle viime lokakuussa julkistettua raporttia rakennusten kosteus- ja
homeongelmista.
Tyypillisimpiä koulujen
sisäilmaongelmia ovat il-
manvaihdon
riittämättömyys ja liian korkea lämpötila. Terveyden kannalta pahimmasta ongelmasta, kosteus- ja homevaurioista johtuvista sisäilman epäpuh-
tauksista, kärsii raportin
arvion mukaan noin 12–18
% kouluista ja epäpuhtauksille altistuu päivittäin jopa
300 000 henkilöä.
Huonosta
sisäilmasta
kärsivät sekä opettajat että
oppilaat. Yleensä sisäilmaongelmiin reagoivat ensin opettajat, jotka viettävät samoissa tiloissa pitkiä
aikoja. Kuitenkin lapsilla
astman pahenemisen riski on aikuisia korkeampi.
Kosteusvaurion vaikeusasteesta riippuen lasten riski
sairastua astmaan kasvaa
3–4-kertaiseksi.
Kunnat tarttuvat koulujen ongelmien korjaamiseen vaihtelevasti ja usein
resurssien puutteesta johtuen vasta pakon edessä. Palomäen arvion mukaan isoissa kaupungeissa
saattaa olla kymmenenkin
koulua, jotka tarvitsevat
akuuttia korjausta. Joissakin tapauksissa koulut ovat
menneet niin huonoon
kuntoon, että uuden koulun rakentaminen on taloudellisesti järkevin vaihtoehto.
- Valitettavan usein korjausjärjestyksen määrittelee kyseisen koulun sisäilmaongelmien saama julkisuus eikä välttämättä rakennusten
huonokuntoisuus. Joskus käy myös niin,
että ongelmista vaietaan
siinä kohtaa, jos koulua uhkaa lopettaminen ja oppilaita siirto kauemmas väliaikaiseen kouluun, Eero
Palomäki sanoo. Oikeilla valaisimilla voit vaikuttaa hyvinvointiisi
viä lampputyyppejä kuten
halogeenilamppuja, jotka
sopivat suoraan hehkulampun tilalle.
dän valon tarpeensa, Tarmo
Kämppi kuvailee. Tulevaisuudenkuvassa ”Hyvinvointia sähköllä – Visio
2030” älykäs automaatio
ohjaa talon toimintoja ja pitää huolta asukkaista. Sähköistys lisää mukavuutta
ohjaamalla mm. valaistusta
ja ilmanvaihtoa tarpeiden
mukaisesti.
- Erilaisilla tunnistimilla
ja sensoreilla valaisin voidaan liittää osaksi jokapäiväistä elämää. Niiden avulla
voidaan tunnistaa saapuminen huoneeseen ja kytkeä
tarvittavia valoja. Tieto liikkeestä ja läsnäolosta auttaa
välttämään turhan valojen
polttamisen. Käyttäjälle vaivaton vakiovalotoiminto tarjoaa esimerkiksi työpisteeseen aina
yhtä hyvän valaistuksen.
Valaisin tunnistaa päivänvalon ja laskee itsenäisesti,
kuinka paljon sitä tarvitsee
täydentää keinovalolla. Nykyteknologialla
voimme sitoa valaistuksen
yhteen esimerkiksi kulunvalvonnan kanssa, jolloin
valaistus tietää keitä tilassa on ja millainen on hei-
kasvavat jatkuvasti, vaikka
samaan aikaan tulisi säästää sähköä. Riittääkö älykäs
valaistuksen ohjaus hillitsemään energiankulutusta? - Lamppujen nopea kehitys tarjoaa tähän ratkaisun.
Tarjolle tulee jatkuvasti yhä
energiatehokkaampia valonlähteitä, jotka tuottavat
entistä enemmän valoa aiempaa pienemmällä energiamäärällä.
Teknologian kehitys on
ollut nopeaa ja tulee myös
jatkumaan nopeana. Monille jo tuttu ledi ei ole vielä paras ratkaisu jokaiseen
tarpeeseen. Ledit tulevat
kuitenkin yleistymään ja
tarjoavat ennen pitkää vaihtoehdon lähes kaikille nykyisille valonlähteille. Liikkeelle voi lähteä toki jo nyt
ostamalla valmiin ledivalaistuspaketin, joka sisältää
kaiken tarvittavan. Valaistuksen
suunnittelussa huomioidaan yhä
enemmän yksilöllinen valontarve eikä mitoitusta
tehdä ainoastaan maksimitasojen mukaan. Valon tar-
Enemmän
valoa
vähemmällä
Valaisin tunnistaa energialla
valon tarpeen
Valaistuksen tarve ja määrä
Valo on tärkeä hyvinvoinnin lähde ja valaisimia tulee lisää niin
koteihin kuin toimistoihinkin.
Sähköalan
yhteinen visio vuodelle
2030 ennakoi, että valaistus ja monet muut
kodin toiminnot hoituvat lähes automaattisesti. Energiana käytetään itse tuotettua aurinkosähköä.
- Tulevaisuuden yksilölliset valaistusratkaisut osaavat huomioida millaista va-
laistusta kukin käyttäjä tarvitsee. Ne säätävät itsensä
liikkeen, läsnäolon ja vaikkapa päivänvalon mukaan,
kuvailee energiatehokkuusratkaisuista vastaava johtaja Tarmo Kämppi Elektroskandiasta.
Valaistus tulee osaksi
laajempaa talotekniikan kokonaisuutta ja liittyy kodinohjausjärjestelmään. Älykäs ohjaus tarjoaa valoa oikean määrän sinne missä
sitä tarvitaan ja juuri silloin,
kun sitä tarvitaan. Näin turha valaistus jää pois ja tar-
jolla oleva luonnonvalo käytetään hyödyksi.
- Toinen iso muutos koetaan uusien valonlähteiden myötä. Hehkulampuille
heitettiin jo hyvästit ja ledit
ovat vahvasti tulossa. Tämä
vaikuttaa myös valaisimiin,
jotka voivat olla entistä pienempiä ja niitä voi sijoittaa
vapaammin. Tällä hetkellä elämme siirtymävaihetta, jossa
useimmat kotien valaisimet
on suunniteltu hehkulampuille. Näihin kaupasta löytyy monia energiaa säästä-
ve on hyvin yksilöllistä, sillä
esimerkiksi vanhemmat ihmiset tarvitsevat enemmän
valoa kuin nuoret. Toisaalta nuoret eivät tarvitse täyden tehon valaistusta. Kun
tason voi säätää sopivaksi,
säästyy energiaa.
Aurinkoa ei
unohdettu
ole
Kämpin mukaan tulemme
käyttämään entistä enemmän aurinkoa ainakin kahdella tavalla. Ohjausjärjestelmät voivat huomioida
päivänvalon ja täydentää
sitä valaisimilla. Tänä päivänä uudet tilat lasiseinineen, atriumeineen ja erkkereineen pyrkivät tuomaan luonnonvaloa sisälle.
Näissä älykkäällä valaistuksella saadaan aikaan huomattavaa säästöä. Toinen
muoto hyödyntää aurinkoa on aurinkosähkö, jonka
pientuotanto tulee yleistymään. Tarjolla on jo valmiita kuluttajille suunnattuja
aurinkoenergiapaketteja.
- Jatkossa energiankulutusta mitataan tarkemmin
ja tietoisuus omasta kulutuksesta lisääntyy. Myös
tätä kautta saadaan säästöjä aikaan, kun sähkön käyttäjät eli me kaikki kiinnostumme kehittämään omia
tottumuksiamme. 2•2013
5
-Muista ystävääsi 14.2.
Nuoret edelläkävijöitä ystävänpäivän vietossa
Ystävänpäivän viettämisessä on usein sama ongelma kuin muiden vastaavien juhlien kanssa:
päivää haluttaisiin juhlistaa, mutta uusia, hyviä
tapoja on vaikea keksiä.
Aikakauslehtien päätoimittajat kokosivat ystävänpäivän viettämiseen
hyväksi koettuja vinkkejä ja pohtivat, pitäisikö
päivää juhlia ystävien vai
rakkaan kanssa.
Vinkkejä ystävänpäivään (Riitta Korhonen, ET-lehti):
- Vie ystävä aamukahveille teille tärkeään paikkaan
- Kudo sukat talven viimoihin
- Lähetä muistokuva – vaikka vanha koulukuva – ja kerro miten ihanaa on,
että ystävä on kulkenut vierelläsi niin pitkään
- Muista uutta ystävää tekstarilla: ihanaa että elämä toi sinut minulle
- Tarjoa ruokaa ystävälle, joka on jo vuosia syönyt lähes aina yksin
TULE JAKAMAAN
PAIKALLISLEHTIÄ
Etsimme palvelukseemme luotettavia
henkilöitä jakamaan kaupunkilehtiä ja mainoksia.
Työtä teet yhtenä päivänä viikossa sopimasi määrän.
Työ sopii kaiken ikäisille ja kokoisille!
Käy kotisivuillamme www.letterbox.fi
Ystävänpäivä on kansainvälisesti rakastavaisten juhla, mutta Suomessa sitä vietetään usein ystävien kesken.
Kumman perinteen mukaan
ystävänpäiväohjelmaa oikein
pitäisi suunnitella? Aikakauslehtien päätoimittajat neuvovat unohtamaan jaottelun.
- Kannattaa ottaa molemmat perinteet huomioon.
Päivällä voi vaikka ensin tavata ystäviä ja illan viettää
rakastetun kanssa. Eikö se
olisi ihanteellisinta? tuumaa
Suomen Golflehden päätoimittaja Kalle Virtapohja.
Etiketin
päätoimittaja
Sari Karjalainen on samoilla linjoilla: hän ei tekisi tiukkaa valintaa vaan viettäisi ystävän päivää ”kaikkien
rakkaitten päivänä”.
- Ystävällisiä huomionosoituksia ja kauniita sanoja ei varmasti voi olla maailmassa liikaa, joten kaikki
saakoot mieluusti osansa.
Improbaturin päätoimittajan Robert Sundmanin
mukaan näyttää siltä, että
amerikkalaishenkinen hössötys on Suomessa alakynnessä ystävyyden juhlistamisen rinnalla.
- Olen aistivinani, että nykyajan lukiolaisten keskuudessa palaillaan ällötysvillityksestä suomalaiseen malliin – ystävänpäivää vietetään siis ystävyyden kunniaksi. Hektisessä elämänmenos-
sa pysähdymme liian harvoin
ajattelemaan sitä, millainen
onni ja voimavara hyvässä
ystävyyssuhteessa piilevät.
Leivonnaisia
ja
lämpimiä ajatuksia
Aikakauslehtien päätoimittajat suosivat ystävänpäivänä
pieniä, mutta mieltä ilahduttavia muistamisia: Improbaturin päätoimittaja Robert
Sundman viettäisi ystäviensä
kanssa kahvi- tai teetuokion,
ja Etiketin päätoimittaja Sari
Karjalainen veisi ystävänsä
vaikkapa lounaalle.
- Oman rakkaan kanssa
pieni
samppanjaillallinen
tai –iltapala on ihanaa pientä luksusta ja toisen huomiointia. Tarjolla voi olla vaikkapa pientä sormisyötävää,
laadukasta suklaata ja lasillinen samppanjaa, Karjalainen suosittelee.
Kotilieden päätoimittaja
Leeni Peltonen suosittelee
tekemään herkut itse.
- Ystävänpäivän tienoilla
on tarjolla paljon kivoja ohjeita suloisiin leivonnaisiin.
Myös askartelun ystäville
ystävänpäivä on yksi vuoden
kohokohdista, sillä käsistään taitavat voivat ilahduttaa ystäviään omatekoisilla
korteilla, Peltonen toteaa.
Jos ystäviä ei ehdi tavata
kasvokkain, lämpimät ajatukset saa toimitetuksi peril-
le muutenkin.
- Mikään ei lämmitä niin
kuin perinteisen postin mukana tuleva ystävänpäivän kortti. Mutta aina ei ehdi kortteja kirjoitella, joten kannattaa laittaa ainakin yksi twiitti, tekstari tai sähköposti liikkeelle sellaiselle ystävälle,
joka on vähän kauempana, sanoo Suomen Golflehden päätoimittaja Kalle Virtapohja.
Älä unohda muuta
vuotta
Vaikka ystävänpäiväkortti
onkin kaunis ele, ET-lehden
päätoimittaja Riitta Korhonen varoittaa ystävänpäivän
muuttumisesta rutiiniksi.
- Ystävänpäivästä ei saisi tulla sellaista ”korttienlähettämisautomaattia”,
että
kun ei ole muuten ollut aikaa
eikä olla tavattu vuosiin, niin
muistetaan nyt edes kortilla.
Ystävänpäivä voisi muistuttaa
siitä, että ystäviä voi hankkia
läpi elämän. Elämässä tulee
uusia kohtaamisia koko ajan
ja joistain näistä syntyy uusia
ystävyyksiä, Korhonen sanoo.
Myös Vanhustyön päätoimittaja Pirkko Karjalainen muistuttaa, että ystävänpäivä on vain yksi päivä
vuodessa.
- Toivoisin, että ihmiset voisivat viettää ystävänpäivää vaikka joka päivä. Eihän yksi päivä
”kesää tee”, Karjalainen sanoo.
YRITYKSET JA TALOYHTIÖT
Meiltä saatte kaikki tarvitsemanne siivouspalvelut:
viikkosiivoukset
peruspesut ja vahaukset
ikkunoiden pesut – myös näyteikkunat
laadukkaasti ja luotettavasti
usean vuoden kokemuksella, 100 % suomalaisella ammattitaidolla!
Pyydä tarjouksemme!
VAAKKU KY
[email protected] / [email protected] / 045-3209339
Puhelin 0504-082082 Arkisin 10-16
2•2013
6
Lentoaseman juhlavuosi alkoi
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 75 vuotta Malmin
lentoaseman juhlallisista
vihkiäisistä. Tarkalleen ottaen juhlapäivää vietetään
15.5.2013. Vanhoille malmilaisille asia ei ole mitkään
uusi. Keskellämme elää vielä runsaasti ihmisiä, jotka
saattavat hyvin muistaa suuren juhlan. Ehkä jopa olleet
itsekin paikalla katsomassa
kansainvälistä lentonäytöstä tai ihmettelemässä, kun
kolmasosa silloisen Helsingin henkilöautoista oli pysäköitynä lentokentän laidalle.
Maailmanlaajuisesti kysymyksessä on kuitenkin
merkittävä juhla. Euroopassa ei ole juuri säilynyt alkuperäisiä 30-luvun suurlentoasemia alkuperäisessä asussaan. Ne ovat joko kokonaan
hävinneet tai sitten laajentuneet moderneiksi suihkuliikennekentiksi. Malmi on
kuitenkin säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä ja mittasuhteensa. Lentoasemalla
on yhä edelleen aistittavissa
varhaisen liikenneilmailun
tunnelmat. Vierailijat hämmästelevätkin usein, miten
vastaan tulee mielenkiintoisia yksityiskohtia, jotka kertovat kertomuksia täynnä
olevasta menneisyydestä.
Samalla lentoasema elää
tätä päivää. Tällä hetkellä Malmi on suomalaisen
yleis- ja ammatti-ilmailun tärkein koulutuskeskus. Kentällä on myös viranomaistoimintaa
sekä
vilkasta harrastustoimintaa. Mutta muuten historiallinen lentoasema tuntuu
viettävän hieman harmaata aikaa. Taannoisissa kuntavaaleissakaan ei Malmin
kohtalo tuntunut nousevan
yleiseen keskusteluun.
Myös kaupunki on lopettanut kaikessa hiljaisuudessa alueen aktiivisen kaavoittamisen. Hakkeelle ei
tuntunut löytyvän aktiivista eteenpäin viejää. Kaavoi-
NYT
LASIMASISTA
Talven tarjous kampanja KÄYNNISSÄ
Saunan lasitukset
Lasi ja Peililiukuovet
Korjauslasitukset
Ikkunalasit
Eristyslasielementit
Keittiön välitilanlasitukset
sekä paljon muuta
nyt -20%
Tuotteet toimitetaan
mittatilaustyönä.
Koskee uusia tilauksia.
Ei voi yhdistää muihin
tarjouksiin.
Voimassa 15.3.2013 asti
www.lasimasi.fi
facebook.com/lasimasi
Tarjouspyynnöt
[email protected]
puh. 09 350 7370
Lasimasi Oy, Ormuspellontie 12, Helsinki/Malmi
tusta johtanut kaupungin
virkamies totesikin haastattelussa osuvasti, ettei
”kukaan halua olla sellainen henkilö, josta ei pidetä”
(YLE Närbild 20.1.2013)
Juhlavuosi antaa kuitenkin hyvät mahdollisuudet nostaa Malmin tulevaisuus yleiseen keskusteluun. Kaupunki voisi muis-
taa entistä ylpeydenaihetta
poistamalla kentän kehittämistä hankaloittavan rakennuskiellon. Matkailu- ja
museotoimi saisivat tunnustaa kentän turismi- ja
historialliset arvot. Ammattikoulutuksesta vastaavien
toivoisi näkevän lentoaseman merkityksen koulutusympäristönä. Malmilaisten
puolestaan toivoisi olevan
ylpeitä ainutlaatuisesta ilmailukulttuurin keskuksestaan. Malmi kun tunnetaan
maailmalla juuri lentoasemastaan.
Raine Haikarainen
puheenjohtaja
Malmin lentoaseman
ystävät ry.
2•2013
- 3300 asuntopaloa
Yleisin syttymissyy
on tupakointi
Paloautoon on toivottavampaa tutustua hälytystilanteen
ulkopuolella.
Useimmilla meistä on
kokemuksia
tulipalosta. Vaikka lähipiiri olisikin selvinnyt ilman vaaratilanteita, niin omalla
asuinalueella on varsin
todennäköisesti paloauton ääni tullut tutuksi.
Valitettavan usein tulipaloista ei selvitä pelkillä
aineellisilla vahingoilla.
Tulipaloissa kuoli viime
vuonna 80 ihmistä, selviää Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ennakkotiedoista. Palokuolemien määrä nousi huomattavasti
edellisvuodesta, jolloin kuolleita
oli 67. Yleisin yksittäinen
syy
tulipalokuolemiin
näyttää jälleen olleen tupakointi. Yli 65-vuotiaiden osuus palokuolemista oli viime vuonna noin
kolmannes.
Asuinrakennusten palot pysyivät vuonna 2012
suunnilleen samalla tasolla
kuin vuotta aiemmin, noin
3300:ssa, mutta palokuolemien määrä on jälleen lisääntynyt. Vuonna 2012 tulipaloissa kuoli 80 ihmistä,
kun 67 menehtyi paloissa
vuonna 2011 ja 81 vuonna
2010. Viime vuoden palokuolleista 62 oli miehiä ja
16 naisia, kahden sukupuoli ei selvinnyt tietolähteistä.
Palokuolemat sattuvat valtaosaltaan asunnoissa. Omakotitalopaloissa kuolleita oli
viime vuonna 42, kerrostaloissa 17 sekä rivi- ja muissa
pientaloissa 11. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön
tavoitteena onkin asumisen
ja arjen turvallisuuden kehittäminen. Toiminnan painopisteenä on yli 65-vuotiaiden
ihmisten asumisen paloturvallisuuden parantaminen.
Yli 65-vuotiaat ovat merkittävä ikäryhmä palokuolematilastoissa, kun tapausten määrää vertaa hei-
Järkevällä tulenkäytössä
suurin osa vaaratilanteista
olisi vältettävissä. VPK-toimintaan kuuluu tärkeänä
osan koko perheelle suunnatut, ennaltaehkäisyyn
tähtäävät opetus- ja tiedotustilaisuudet.
dän osuuteensa väestöstä.
Ikäihmisten osuus on noin
kolmannes palokuolemista
ja noin 18 prosenttia väestöstä. Tähän on vaikuttanut
osittain yhteiskunnan ikärakenteen muutos. SPEK
muistuttaakin, että yksinasuvien ja ikääntyneiden paloturvallisuudesta tulee yhteiskunnassamme huolehtia nykyistä paremmin.
Alustavien tietojen mukaan palokuolemaan johtaneiden tulipalojen merkittävin syttymissyy on tupakointi. Koska syttymissyyn
arviointi on suuressa osassa
tapauksista kesken, ei tarkempia tietoja syistä ole vielä
käytettävissä.
Suomessa asumisen paloturvallisuutta on pyritty
viime vuosina parantamaan
kieltämällä muiden kuin itsestään sammuvien savukkeiden myynti ja asentamalla uusiin taloihin sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet. Palvelutalojen ja
hoitolaitosten varustamista automaattisilla sammutuslaitteistoilla on edistetty,
mutta tavallisessa asumisessa sprinklaus on vielä harvinaista. Säädöksillä velvoitetaan kotikäyntejä tekeviä,
paloturvallisuuden riskiryhmien kanssa työskenteleviä
ilmoittamaan turvallisuusriskeistä pelastustoimelle.
ILMOITA PAIKALLISESSA
Haluat varmasti alueemme asukkaiden
suosivan paikallista yritystäsi.
Me toivomme tietysti samaa sinulta.
Yhdessä alueellamme viestien saamme
perheet valitsemaan lähipalvelut.
Varaa ilmoituksesi seuraavaan
lehteemme jo tänään.
Soita
Penalle 0452610260 tai
Pekalle 0505553252
tai lähetä sähköpostia
[email protected]
7
2•2013
8
3 miljoonaa hätäpuhelua
Hätänumeroon 112 soittaneet erittäin
tyytyväisiä saamaansa palveluun
Hätäkeskuslaitos
selvitti tutkimuksella hätänumeroon 112 soittaneen väestön tyytyväisyyttä saamaansa palveluun.
Tutkimuksen
tulosten mukaan hätänumeroon
soittaneet
ovat erittäin tyytyväisiä
saamaansa palveluun.
Tulokset paranivat verrattuna edellisvuoteen.
Hätäkeskuslaitos vastaanotti vuonna 2012 vastaan
noin 4,1 miljoonaa ilmoitusta, joista 3,0 miljoonaa
oli hätäpuheluita. Kaikista käsitellyistä ilmoituksista noin 40 % johti tehtävän
välittämiseen muille viranomaisille. Loput ilmoitukset eivät johtaneet tehtävän
välitykseen. Vuonna 2012 Hätäkeskuslaitos otti vastaan noin
980 000 hätänumeroon
kuulumatonta
puhelua.
Näistä tahattomasti soitettuja virhepuheluita oli 820
000 ja ilkivaltaisesti soitet-
tuja 160 000.
– Tämä tarkoittaa sitä,
että joka kolmas soitettu
puhelu ei kuulu Hätäkeskuslaitoksen hoidettavaksi,
kertoo Hätäkeskuslaitoksen laatupäällikkö Ari Ekstrand.
– Hätäpuheluun vastaamisen aika pysyi viime
vuonna hyvällä tasolla. 92
prosenttiin puheluista vastattiin 10 sekunnin ja 97
prosenttiin 30 sekunnin kuluessa, Ekstrand toteaa.
Hätäkeskuslaitoksen Taloustutkimukselta tilaamassa tutkimuksessa selvitettiin hätänumeroon 112 soittaneiden tyytyväisyyttä saamaansa palveluun. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 1 505 hätänumeroon
lokakuussa 2012 soittanutta
henkilöä. Haastattelut tehtiin 12.12. - 20.12.2012 välisenä aikana. Tutkimuksessa
hätänumeroon soittaneita
pyydettiin arvioimaan saamaansa palvelua neljällä eri
osa-alueella asteikolla 1 - 5. – Palveluun ollaan tutkimuksen mukaan erittäin
tyytyväisiä. Kaikkien osaalueiden tulokset paranivat
edellisvuoteen verrattuna,
Ari Ekstrand tiivistää tutkimuksen tuloksia.
Tyytyväisimpiä oltiin puheluihin vastaamisen nopeuteen. Toiseksi tyytyväisimpiä oltiin puhelimessa
annettujen ohjeiden selkeyteen ja kolmanneksi hätäkeskuspäivystäjän palveluasenteeseen. Vähiten tyytyväisiä oltiin hätäkeskuspäivystäjän asiantuntemukseen. Kaikkien osa-alueiden
tulokset ovat kuitenkin erittäin hyviä.
– Tutkimuksessa selvitettiin myös palvelun osatekijöiden tärkeyttä. Vastaajat pitivät kaikkia neljää
palvelun osa-aluetta erittäin tärkeinä, eikä eri osaalueiden arvioissa ollut suuria eroja. Osa-alueita pidettiin nyt hieman tärkeämpinä kuin vuonna 2011, Ekstrand sanoo.
Asiakastyytyväisyys osa-alueittain:
Hätäpuheluun vastaamisen nopeus 4,57 (2011: 4,34)
Puhelimessa annettujen ohjeiden selkeys 4,42 (2011: 4,22)
Hätäkeskuspäivystäjän palveluasenne 4,38 (2011: 4,21)
Hätäkeskuspäivystäjän asiantuntemus 4,30 (2011: 4,12)
Tulli paljasti tekotavaltaan poikkeuksellisen laittomien savukkeiden maahantuonti- ja välitysorganisaation
pääkaupunkiseudulla
Tulli epäilee savukkeiden laittomasta maahantuonnista
venäläisen
rahtikoneen
lentomiehistön
jäseniä, jotka ovat käyneet Suomessa viikoittaisilla reittilennoilla.
Pääepäiltynä on Suomessa pysyvästi asuva
mies, joka on vastaanottanut ja levittänyt
edelleen Venäjältä laittomasti Suomeen tuotuja savukkeita.
Savukkeiden maahantuontija levitysorganisaation epäillään tuottaneen maahan ja
välittäneen edelleen Suomessa vähintään neljä miljoonaa
savuketta eli 20 000 kartonkia savukkeita. Vältettyjen
maahantuontiverojen ja tullimaksujen määrä on noin
900 000 euroa.
Laittoman maahantuontija levitystoiminnan epäillään
alkaneen jo vuonna 2011 ja
olleen säännönmukaista.
Tullin vakavan rikollisuuden Helsingin yksikkö pääsi organisaation jäljille oman
rikosanalyysi ja -tiedustelu-
toimintansa avulla. Tulli suoritti rikosasiassa syyskuussa
laajoja kiinniottoja ja kotietsintöjä pääkaupunkiseudulla.
Kiinniottojen yhteydessä lentomiehistön jokaisen
jäsenen
henkilökohtaisista matkalaukuista takavarikoitiin laittomasti Suomeen
tuotuja, samalle vastaanottajalle tarkoitettuja venäläisiä
savukkeita yhteensä yli 200
kartonkia.
Savukkeita epäillään tuodun Suomeen ajoittain jopa
noin tuhat kartonkia viikossa. Kiinniotetut miehistön
jäsenet ovat käyneet vuoden
2012 aikana Suomessa 19–
49 kertaa.
Lentomiehistön kokoonpano on vaihdellut, ja siihen
on kuulunut kaikkiaan 34 eri
henkilöä tutkittavana olevana aikana. Savukkeiden jakeluportaassa Suomessa on todettu olleen useita toimijoita
ennen niiden päätymistä loppukäyttäjille pääasiassa pääkaupunkiseudulla.
Savukkeita epäillään tila-
tun ja levitetyn tilaajien tarpeen ja menekin mukaisesti.
Rikoskokonaisuutta on
Tullissa tutkittu törkeänä
veropetoksena, veropetoksena ja laittomaan tuontitavaraan ryhtymisenä. Rikoskokonaisuudessa
on
kuultu useita kymmeniä
henkilöitä rikoksesta epäiltyinä, joista 13 henkilöä on
ollut tutkinnan aikana vangittuna.
Asia on siirtymässä syyteharkintaan Itä-Uudenmaan
syyttäjävirastoon.
Kymmenen uutta
kierrätyspistettä
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY rakensi kymmenen uutta
kierrätyspistettä pääkaupunkiseudulle vuoden 2012 aikana. Helsingissä,
Espoossa,
Vantaalla, Kauniaisissa
ja Kirkkonummella on
tällä hetkellä yhteensä
122 kierrätyspistettä.
Espoon uudet pisteet löytyvät Suurpellosta Suurpellon
puistokadulta, Nöykkiöstä
Martinsillantieltä ja Nöykkiönpurolta, Kivenlahdesta
Kivenlahdentieltä, Kilosta
Kilonpuistonkadulta, Tontunmäestä Harmaaparranpolun ja Kotitontuntien välissä olevalta paikoitusalueelta sekä Kattilalaaksosta
Suotien ja Suokulman risteyksen paikoitusalueelta.
Vantaalle rakennettiin uudet
kierrätyspisteet Louhelaan
Louhelantien ja Eräkujan
risteyksen paikoitusalueelle,
Hämeenkylään Ainontien Ksupermarketin pihalle ja Nikinmäkeen Paarmatielle.
Tällä hetkellä kierrätyspisteitä on Espoossa 39,
Vantaalla 37, Helsingissä
34, Kirkkonummella 10 ja
Kauniaisissa 2. Alkuvuodesta Helsinkiin tulee uusi
kierrätyspiste
Vartiohar-
juun Riskutien ja Linnanherrantien risteykseen. Espooseen saadaan uusi piste Juvanmalmin S-marketin pihalle. Kierrätyspisteverkosto valmistuu vuoden
2014 aikana. Tavoitteena
on rakentaa pääkaupunkiseudulle ja Kirkkonummelle yhteensä 140 kierrätyspistettä.
Kierrätyspisteissä kerätään lasipurkkeja, paperia,
pahvi- ja kartonkipakkauksia kuten maito- ja mehupurkkeja, pienmetallia ja
käyttökelpoisia vaatteita.
Kierrätyspisteisiin saa viedä ainoastaan niissä kerättäviä jätteitä. Muuta jätettä
kierrätyspisteiden astioihin
tai niiden läheisyyteen ei
saa laittaa. HSY vastaa kierrätyspisteverkoston suunnittelusta
ja rakentamisesta. HSY:n
yhteistyökumppaneina
hankkeessa ovat pääkaupunkiseudun kunnat, Paperinkeräys Oy, Suomen Keräystuote Oy, Suomen Kuitukierrätys Oy, Kuusakoski
Oy, UFF ja Fida Lähetystorit. Keräyspisteet
tarkkoine osoitteineen löytyvät
karttahausta
osoitteesta http://jatehuolto.hsy.fi/
kierratyspiste/.