Mitä on tämän päivän hyvä malmilaisuus? s. 8 3 Tapanilan kirjasto avattiin s. 3 2013 Malmin seurakunta täytti 60 vuotta NYT LASIMASISTA Talven tarjous kampanja KÄYNNISSÄ Saunan lasitukset Lasi ja Peililiukuovet Korjauslasitukset Ikkunalasit Eristyslasielementit Keittiön välitilanlasitukset sekä paljon muuta nyt -20% Tuotteet toimitetaan mittatilaustyönä. Koskee uusia tilauksia. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Voimassa 15.3.2013 asti www.lasimasi.ﬁ ● facebook.com/lasimasi Tarjouspyynnöt: tyopaja@lasimasi.ﬁ, puh. 09 350 7370 Lasimasi Oy, Ormuspellontie 12, Helsinki/Malmi TEBOIL MALMI Laulurastaantie 2, Hki 78. Ark 6-12, la 7-21, su 8-21 Puh. 09-385 5297 Huoltopalvelut, öljynvaihdot, pakoputki-, jarruja rengastyöt, ilmastointilaitehuollot sekä katsastuspalvelut ym. VEIKKAUSPISTE 3•2013 2 Lisää läpinäkyvyyttä Viime vuosina suomalaista työllisyyttä ja maali- sekä koriteollisuutta on noussut vahvistamaan uusi rälssi, urheilijat. Takavuosina urheilijat eivät ottaneet vastaan palkkioita eikä rahapalkkaa muutoin kuin salaa. Joku, kuten Paavo Nurmi, tosin joskus kärähti noiden amatöörisääntöjen rikkomisesta ja niinpä Nurmenkin juoksemalla hankitut kultamitalit jäivät yhdeksään. Senkään vertaa vanhoja mestareita ei kunnioitettu, että he olisivat saaneet ottaa mitalinsa vastaan palkintokorokkeelta. Se otettiin käyttöön vasta Los Angelesissa 1932. Urheilun muututtua ammatiksi, sen liikkeiden seuraaminen on saanut erilaisia muotoja tiedotusvälineissä kuin muiden ammattien kohdalla. Nyt alkaa myös muiden työalojen selostaminen saada urheiluun omaksuttuja muotoja. Esimerkiksi näin: *Hanasaaren piippu joudutaan uusimaan. Oululaiset Granlundin veljekset ottavat urakan hoitaakseen ja saavat siitä kahdessa kuukaudessa 5 000 000 markkaa. Tämä vahvistetaan Helsingin kaupungin organisaatiosta Starasta. Siivousliike SOuL on palkannut kolme uutta eturivin siivoojaa. Aikaisemmin he ovat olleet Nokian kylpylän palveluksessa. Osan palkasta, jota ei ilmoiteta, maksaa Sini-tuote. Porvoon kaupunginorkesterin kuuluisa sellisti Armas Merisalo on pitkän poissaolon jälkeen palannut Tuusulasta laihana ja hyväkuntoisena aikaisemmalle työpai- kalleen. ”Ehdin jo kovasti kaivata työtovereitani. Ammattitaitoni säilytettyäni katson toiveikkaana tulevaisuuteen ja soitan tarvittaessa myös ensiviulua”, sellisti sanoi ensimmäiseksi Iltalehden nettisivuille. Taiteilija Stefan Lindroos on uudistanut sekä Yleisradion että Helsingin Sanomien ilmeen. Lehdestä hän teki lukukelpoisen ja Yleisradion uutisista entiseen tyyliin sinivalkoisen. Aikaisemmasta lumpeen kukasta hän käänsi YLE:lle samanvärisen sateenvarjon. ”Tällaisten muutosten on oltava hillittyjä ja huomaamattomia. Miljoonalla eurolla ei myöskään juuri kummempia muutoksia kannata tehdä”, Lindroos sanoi suunnittelemaansa telttatuoliin uppoutuneena. Seuraavien töiden suhteen Lindroos on salaperäinen, vaikka lopulta tunnustaa, että paras tarjous on tullut Kolhoosien Huoltoliitolta, KHL:lta. Hän pitää oven auki myös Normal home -liitteelle, bostonilaiselle NHL:lle. Sopimuksen allekirjoittaminen toisi viitenä vuonna yhteensä 15 miljoonaa Kanadan dollaria, jonka kurssia hän ei tosin vielä tunne. ”Palkkiosta verottaja ja manageri vievät puolet”, joten ans kattoo. Kulosaaren Hesburger menetti nopeimman paistajansa Jaak Lipson, joka siirtyi eilen Turkuun taksikuskiksi. Kyseessä ei ollut palkankorostus. Syynä merkittävään siirtoon oli hänen suomalaisen morsiamensa Barbaran Baronan kautta saama kiehtova työ jäähallin lipunmyyjänä. Tällaista läpinäkyvyyttä onkin jo ehditty kaivata. MARTTI HUHTAMÄKI o r i V Viro on yhä suositumpi matkakohde. Tallinnan museoissa voi pakkasten keskellä tutustua mielenkiintoisiin näyttelyihin aina vedenalaisen maailman ihmeistä venäläisen taidemaalari Ilja Repinin Suomenajan elämään ja tuotantoon. Etelä-Viro tarjoaa talviliikkujille suuria hiihtotapahtumia Tarton maratonista Kekkosen hiihtoon. Hemmottelua kaipaavien kan- Letterbox Mediat Aineistojen toimitusaika Ilmoitusmyynti Työstettävä aineisto viimeistään ilmestymisviikon maanantaina klo 12. Sovittu valmisaineisto viimeistään maanantaina klo 16. Puh. 09 - 260 0107, [email protected] Pekka Särkisilta puh. 050 555 3252 [email protected] Pentti Sirviö Riippumaton kaupunginosalehti. Jaetaan kotitalouksiin, liiketilohin ja konttoreihin. Toimitus Jakelu puh. 0452610260 [email protected] Puh. 045 865 3130 Letterbox p. 050 408 2082 t arjoaa tapahtumia moneen makuun sydäntalvellakin nattaa suunnata Pärnun kylpyläkaupunkiin, joka viettää tänä vuonna 175-vuotisjuhlaansa. Tutustu vedenalaiseen maailmaan Tallinnassa Vedenalaisen maailman ystävät voivat tutustua Tallinnassa aiheeseen liittyviin näyttelyihin Luonnontieteellisessä museossa, Paksussa Margareetassa ja Viron historiallisessa museossa. Kadriorgin taidemuseo avataan remontin jälkeen Ilja Repinin näyttelyllä Vertaansa vailla oleva barokkityylinen linna ja taidemuseo Kadriorgissa on juuri avauttu. Ensimmäinen näyttely vastaremontoidussa museossa on Ateneumin taidemuseon kanssa yhteistyössä toteutettu ”Repin. Venäläisen mestarin elämä ja tuotanto Suomessa”. Pärnun kylpyläkaupunki 175 vuotta Pärnu kylpyläkaupunkina viettää tänä vuonna 175-vuotisjuhlaansa. Kylpyläkaupungin juhlavuoden symbolina toimii aikanaan paljon hilpeyttä herättänyt ”kylpylänorsu”. Viron Top 20 -hotellit valittu TripAdvisorin arvosteluiden perusteella Vuosittainen TripAdvisor Travellers’ Choice Awards jakaa tunnustusta maailman parhaille hotelleille, jotka on valittu matkailijoiden lausuntojen ja kommenttien perusteella. Myös Virosta listattiin 20 parasta hotellia. Tulevia tapahtumia Virossa: ● XXXXI Haanjan hiihtomaraton, 9. maaliskuuta, Haanja ● Kekkosen hiihto (Kääriku Ski Race), 10. maaliskuuta, Kääriku Simpel Session, 16.–17. maaliskuuta, Tallinna ● Võhandun VIII melontamaraton, 20. huhtikuuta, Võru ja Võhandujoki ● Tallinn Music Week, 4.–6. huhtikuuta, Tallinna ● Jazzkaar 2013, 19.–28. huhtikuuta, Tallinna ja koko Viro 3•2013 3 Mosassa juhlittiin kirjaston paluuta Puolitoista vuotta kestänyt Mosan kirjaston evakkoretki päättyi lauantaina 16.2. juhlaviin avajaisiin. Kyläläiset suorastaan tungeksivat tutustumaan uuden viihtyisän ilmeen saaneeseen kirjastoon. Tapanilan kirjaston tekee erityislaatuiseksi sen kytkeytyminen urheilukeskuksen, Tapanilan Erän, tiloihin. Remontissa tämä kytkös on tehty entistä elimellisemmäksi: kirjaston yläkerrassa sijaitsevaan 350m2:n tilaan on tehty spinning-sali sekä lasten pehmeän liikunnan sali. Yläkerrasta löytyy myös lasten musiikkikoulu Demon ja JamKidsien harjoittelutiloja. Lisäksi koko rakennuksen matkalta on tehty yhdyskäytävä siten, että liikuntatiloista pääsee suoraan tuulikaappia pitkin kirjastoon tarvitsemat- Tapanilan kirjastossa on panostettu erityisesti lapsiin ja nuoriin, joiden oma kädenjäki näkyy lasten nurkan ja nuorten nurkan sisustuksessa. Lasten hyllyjen päällä komeilee veikeitä pahvieläinhahmoja, nuorten puolelle taas on ripustettu sarjakuvista vaikutteita saaneiden maalausten kokonaisuus. Ja koska koululaisten mielestä viihtyisässä kirjastotilassa tulee välttämättä olla muutama puu, koristaa lehtienlukutilaa kolme pahvista puuta. Esillä olevat työt ovat edellisenä keväänä järjestetyn kirjaston sisustussuunnittelukilpailun voittajia Tapanilan ja Hiidenkiven ala-asteelta sekä päiväkoti Tapanilasta ja Tapanilan perhepäivähoitoryhmästä. Viime keväänä palkittuja voittajia muistettiin avajaissa vielä ruusuin. ta lainkaan koukata pihaalueen kautta. Tämä ruumiinkulttuurin ja hengen ravinnon välinen kiinteä liitos oli esillä monella avajaisjuhlan puhujalla, mutta erityisesti Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasella. ”Tarvitsemme sekä kehon että ajattelun ja mielikuvituksen bodausta ollaksemme kokonaisia ihmisiä”. Viljanen otaksui, että kirjaston niveltyminen urhelutiloihin tulee madaltamaan entisestään kirjastoon tulemisen kynnystä. ”Kaikki ovat tänne tervetulleita; urheilijat, mosalaiset, tohtorit, duunarit, lapset, nuoret, vanhat.” Kirjastonsa olemassaolon puolesta sitkeästi taistelleiden mosalaisten mieleen oli erityisesti Viljasen miltei hurmoshenkisesti toistamat sanat: ”On selvää, ettei kirjastoa tulla täällä koskaan lakkauttamaan. Kirjasto on täällä ja pysyy”. Kirjasto on Mosan sielunmaiseman kannalta tärkeää”, sanoi uutispäällikkö-kirjailija Matti Rönkä juhlapuheessaan, jossa hän painotti kansankirjaston sivistyksellistä taustaa. Tuula Tanska - Jäteveden ylivuotoja tapahtuu, kun viemäriverkosto täyttyy sade- tai sulamisvesistä Vesilaitokset ja kalataloustoimijat virittävät yhteistyötä Vantaanjoen hyväksi Jäteveden ylivuodot haittaavat Vantaanjoen virkistyskäyttöä ja kalataloutta. Haittojen ehkäisemiseksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja Vantaanjoen alueen vesilaitokset ovat avanneet keskustelun alueen kalataloustoimijoiden kanssa. Jäteveden ylivuotoja tapahtuu, kun puhdistamatonta jätevettä pääsee viemäriverkostosta vesistöön. Tyypillisesti ylivuotoja syntyy rankkasateiden tai lumen kevän Virtavesien hoitoyhdistyksen yhteistyö alkoi yhteistapaamisella 1. helmikuuta. Tapaamisen kutsui koolle Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, joka vastaa Vantaanjoen ja sen sivujokien veden laadun yhteistarkkailusta. Tapaamisessa syntyi vilkasta keskustelua muun muassa toimijoiden välisen tiedonkulun tavoista ja kanavista. Yhteistapaamisia järjestetään mahdollisesti jatkossakin. Suuria investointeja tar vitaan sulamisen seurauksena, kun viemäriverkosto täyttyy sade- tai sulamisvesistä. Niitä aiheuttavat myös jätevedenpumppaamojen vikaantumiset ja sähkökatkokset. Ylivuotojen haitallisimpia vaikutuksia ovat veden hygieenisen laadun heikkeneminen sekä veden happipitoisuuden lasku, joka voi aiheuttaa vesieliöstön kuolemia. HSY:n, Vantaanjoen alueen vesilaitosten, ympäristö- ja kalatalousviranomaisten sekä kalataloudellisia kunnostustöitä te Vesilaitosten pitkän tähtäimen tavoitteena on lopettaa jäteveden ylivuodot Vantaanjokeen kokonaan. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää mittavia investointeja, kuten vesihuoltoverkoston ja jätevedenpumppaamojen saneerauksia. Investoinnit pyritään kohdentamaan ensin niihin alueisiin, joissa ylivuotojen vähentämistarve on akuuteinta. Jätevesipäästöjen torjuntaa Vantaanjoen alueella kehitetään kaksivuotisessa yhteistyöhankkeessa, jossa ovat mukana HSY sekä Vantaanjoen alueen vesilaitokset ja vesiensuojeluyhdistys. Hankkeen budjetti on 170 000 euroa, ja sitä rahoittavat Uudenmaan liitto ja Suomen vesilaitosyhdistyksen kehittämisrahasto. Kuva: Simo Räsänen   automaalaamo YRITYKSET JA TALOYHTIÖT     Meiltä saatte kaikki tarvitsemanne siivouspalvelut:   Meiltä saatte kaikki tarvitsemanne siivouspalvelut:                   viikkosiivoukset viikkosiivoukset peruspesut ja vahaukset peruspesut ja vahaukset ikkunoiden pesut – myös näyteikkunat ikkunoiden pesut – myös näyteikkunat laadukkaasti ja luotettavasti laadukkaasti ja luotettavasti usean vuoden kokemuksella, usean vuoden kokemuksella, 100 % suomalaisella ammattitaidolla! 100 % suomalaisella ammattitaidolla! Pyydä tarjouksemme! Pyydä tarjouksemme! VAAKKU KYKY VAAKKU [email protected] / [email protected] / 045-3209339/ 045-3209339 jarkko@vaakku.ﬁ / kirsi@vaakku.ﬁ 3•2013 4 Kuntokeskuksissakin on valinnan varaa. Pääasia on tietenkin liikunnan ilo! Liikunta on parasta lääkettä – ikään katsomatta. Kuntoilu. Jokaisen tulee liikkua säännöllisesti pysyäkseen terveenä, sen tietävät kaikki. Mutta kuinka motivoida itsensä liikkumaan, kun se sohvakin tuntuu niin houkuttelevalta? Näin talven liukkauden keskellä monella liikkuminen ja myös arkiliikunta jää tavallista vähemmälle. Lisäksi liukkauden myötä myös loukkaantumisriski kasvaa vaihtuvien keliolosuhteiden myötä. Moni aloittaakin näin talviaikaan kuntoilun paikallisessa kuntokeskuksessa. Tutkimusten mukaan säännöllinen sekä aerobinen että lihaskuntoharjoittelu parantavat henkilön toimintakykyä, tasapainoa ja kestävyyttä. UKK-instituutin tutkimusten mukaan liikunta ehkäisee tai hidastaa ikääntymiseen liittyviä muutoksia. Lihasvoiman heikkeneminen voi olla tuntuvaa jo 50-vuotiailla ja jopa dramaattista 70-vuotiailla. Lisäksi Suomessakin kasvava yhteiskunnallinen ongelma liikalihavuus ja sen aiheuttamat sairaudet on paljolti ennaltaehkäistävissä ja korjattavissa säännöllisellä liikunnalla. Lisäksi säännöllisen liikunnan edut ovat moninkertaiset verrattuna esimerkiksi kuntosalikortin hintaan, unohtamatta siitä saatavaa energiaa ja hyvää oloa. Lisätietoja tutkimuksista www.ukkinstituutti.fi . Myyrmäkeen Suomen laadukkain kuntosali Myyrmannin kauppakeskuksen yhteyteen avattiin tällä viikolla upouusi Technogym-kuntosalilaitteilla varustettu kuntokeskus. Kuntosali on rakennettu palvelemaan niin aloittelijoita kuin aktiivikuntoilijoitakin. -Meillä voi kuntoilla turvallisesti ja helposti koko vuoden ympäri, kertoo uuden MyFit Myyrmäen kuntokeskuksen yrittäjä Jukka Mustonen. Palvelukonseptimme perustuukin juuri siihen mitä paikalliset asukkaat halusivat; laadukas kuntosali keskeisellä paikalla Myyrmäessä sekä edulliset hinnat, kertoo Mustonen. Senioreitakaan ei ole unohdettu, päinvastoin. ”Rakensimme ikääntyville oman +55 Seniorikortin, jonka tavoitteena on madaltaa ikääntyvien henkilöiden säännöllisen kuntoilun aloittaminen”, kertoo Jukka Mustonen. Alle kahdenkympin kuukausihinnalla voi käydä kuntoilemassa arkisin päiväaikaan rajattomasti, ja mukaan saa vielä juuri ikääntyviä varten rakennetun kunto-ohjelman. ”Lisäksi laitteemme ovat erittäin turvalliset ja helppokäyttöiset, samaa laitemerkkiä käyttävät niin huippu-urheilijat, formulatallit kuin lukuisat vanhusten palvelutalot ja kuntoutuskeskukset”, kertoo yrittäjä. ”Lisäksi meille pääsee harjoittelemaan vuoden jokaisena päivänä klo 05.00. – 23.00. alle eurolla päivässä.” MyFit Myyrmäen iloiset Ilona, Johanna ja Noora auttavat kuntoilun aloittamisessa. TULE JAKAMAAN PAIKALLISLEHTIÄ Etsimme palvelukseemme luotettavia henkilöitä jakamaan kaupunkilehtiä ja mainoksia. Työtä teet yhtenä päivänä viikossa sopimasi määrän. Työ sopii kaiken ikäisille ja kokoisille! Käy kotisivuillamme www.letterbox.fi Puhelin 0504-082082 Arkisin 10-16 3•2013 5 Kyllästyitkö jo uuteen harrastukseesi? - Kokeile näitä kuutta Suomen Agilityliiton kansainväliselle tasolle tähtäävien valmennusleiri, TopTeam. Valmentaja Jari Suomalainen, radalla Pekka Perälä ja bordercollie Spot. Kuva: Tero Mesiranta. Vuodenvaihteen huumassa aloitetut harrastukset alkavat tässä vaiheessa monella hiipua unohduksiin. Jos etsit nyt uutta tekemistä vapaa-aikaasi, unohda perinteiset lenkkeilyt ja kuntosalit, ja etsi harrastus, joka ei ihan ensimmäisenä tule mieleen. Kysyimme harrastelehtien päätoimittajilta vinkkejä kuuteen uuteen lajiin. 1. Vasara käteen Puutyöt ja nikkarointi sopivat kaikille ikään ja taitoihin katsomatta. - Harrastusta ei tarvitse aloittaa mökin rakentamisesta, vaan vaikkapa leikkuulaudasta, linnunpöntöstä, hyllystä, viinipullon kotelosta tai ilmalämpöpumpun suojuksesta. Onnistuneen lopputuloksen voi lahjoittaa ystävälle uniikkina design-tuotteena, toteaa Tee Itse -lehden Suomen toimituksesta vastaava toimittaja Anne Pelkonen. Aloittelevan ja kehittyneemmänkin nikkaroijan apuna ovat lehtien ohjeet, verkkosivut ja keskustelufoorumit, joiden avulla harrastukseen ei pääse ihan heti kyllästymään. 2. Sormet multaan Jos vasara ei pysy kädessä, voi vaikka upottaa sormet multaan. Kasvien kasvatuk- seen ei välttämättä tarvita parveketta tai pihaa, vaan se onnistuu myös ikkunalaudalla. Alkuun pääsee helposti, kun ostaa ruokakaupasta paprikan ja ottaa siitä siemeniä talteen. Pieniä kasvatusruukkuja saa leikattua esimerkiksi maitopurkeista, joissa terhakka taimi punkee mullasta esiin muutamassa viikossa, kertoo ViherPihan päätoimittaja Auli Honkanen. - Jos kasvia jaksaa kastella ja lannoittaa ja siirtää isompaan ruukkuun, kesän lopussa pääsee herkuttelemaan itse kasvatetulla sadolla. Tämä on lähiruokaa lähimmillään! Ja jos viljelyssä ei käytetä torjunta-aineita, itse kasvatettu ruoka on myös puhtainta mahdollista syötävää. 3. Jalalla koreasti Vaikka kuntosali ei innostaisikaan, liikuntaharrastuksia ei kannata unohtaa kokonaan - pitää vain löytää itselle sopiva laji. Miltä kuulostaisi vaikkapa kilpatanssi? - Ruumis ja sielu voivat hyvin, kun treenit saavat hien virtaamaan ja ärsyttävät jumittuneita aivosoluja ihan ◄ Paprikan kasvatus onnistuu myös ikkunalaudalla. Kuva Kari Kaipainen mista, navigointia ja merimerkkejä, Leppä neuvoo. - Veneellä pääsee tutkimaan saaria, ja sen voi kuljettaa autolla kokonaan uusiin maisemiin, vaikkapa Inarin järvelle. uusiin kuvioihin, kehuu Moottorin päätoimittaja Eila Parviainen. Alkuun pääsee helposti etsimällä netistä lähimmän tanssiurheiluseuran yhteystiedot ja hankkiutumalla omalle tasolla sopivaan harrastusryhmään. Jos intohimo lajiin kasvaa, kilpaileminen laajentaa sosiaalisia ympyröitä vielä ihan uudella tavalla. 5. Kestävyyttä maastosta Jos vesi ei tunnu omalta elementiltä, uutta tekemistä löytyy myös kuivalta maalta. Lihasvoimalla liikkuvista kaksipyöräisistä kiinnostuneen kannattaa kokeilla pyöräilymuotoa, jota ei ole koskaan aikaisemmin harrastanut. - Esimerkiksi BMX, maastopyöräily, maantiepyöräily, talvipyöräily tai yksivaihteisilla sinkulalla tai fixillä ajaminen. Kannattaa kokeilla myös triathlonia, joka on yksi monipuolisimmista kestävyyslajeista. Kuntoilu- ja kilpailumatkat ulottuvat pikakisoista yli kymmenen tunnin urakoihin, kertoo Pyöräily+Triathlon–lehden päätoimittaja Ilkka Järvimäki. Pyöräilyn tai triathlonin kimppuun ei kannata rynnätä kovin odotuksin, vaan itselle pitää antaa aikaa kehittyä. Järvimäki muistuttaakin, että vain mukavalta tuntuva har- rastus kestää pitkään. 6. Nelijalkaisen kaverin kanssa Mukavan harrastuskaverin voi saada myös omasta koirasta. Agi.fi-lehden päätoimittaja Tero Mesiranta kertoo tietävänsä satoja ihmisiä, jotka ovat ”vahingossa” päätyneet agilityn kaltaisiin urheilullisiin koiralajeihin. - Urheiluelementti agilityssa liikuttaa myös ihmistä, Mesiranta kertoo. Koiraharrastuksissa pääsee helpoimmin alkuun peruskoulutuksen kautta ja se säästää lannistavilta hetkiltä harrastuksen edetessä. Varokaa myös sitä, että opitte koiraurheilun lisäksi jotain myös itsestänne. 4. Vene vesille Kipparin päätoimittaja Vesa Leppä kehottaa lähtemään veneellä lähelle luontoa vaikkapa kalastamaan, vetämään vesisuksia, temppuilemaan kneeboardilla tai sukeltamaan. - Netti on tulvillaan asiaa ja kertomuksia veneilystä. Harrastuksen voi aloittaa vaikka helmikuun alun venemessuilta uusien veneiden ja moottoroiden ihmettelyllä. Sitten opetellaan vesillä ole- Veneilyharrastuksen voi aloittaa myös venekerhon kautta. Kuva Seppo Evinsalo 3•2013 6 Valuraudantie 11, 00700 Helsinki Maaliskuussa uusille asiakkaille 2 ensimmäistä käyntiä -25% 30 min. 20,25 (norm. 27,-) 45 min. 27,75 (37,-) 60 min. 35,25 (47,-) 90 min. 48,75 (65,-) 120 min. 63,- (84,-) Varaa aikasi netissä www.kehokunnostamo.fi tai soittamalla 044-224 2224 Tervetuloa! Kuorolaisia vauhdissa. Taustalla Puistolan kirkon lapsikuoro Laulupuun johtaja kanttori Ulla Pesonen. - Malmin seurakunnalla 60-vuotissynttärit Evankeliumijunan kyydissä Reilun viikon kestäneet Malmin seurakunnan 60-vuotisjuhlat päättyivät sunnuntaina 3.2. Puistolan kirkolle seurakunnan lapsikuorojen yhteiseen, Evankeliumijunaksi nimettyyn konserttiin. Täydessä junassa riitti vauhtia ja iloista tunnelmaa. Evankeliumijunan tarkoituksena oli viedä ilosanomaa eteenpäin laulaen, asemalta asemalle. Konduktööriksi pukeutunut kanttori Kaisu Rauhamaa puhalsi veturipilliin ja varmisti, että kaikilla oli liput mukana. Kun jazzmuusikko, trumpetisti ja piantisti Mikko Pettinen ”Express” -orkestereineen polkaisi junan liikkeelle, lasten reippaana raikaava laulu nosti hymyn huulille. ”Tule mukaan ystäväin, tule mukaan ystäväin, ettei paikkasi tyhjäksi jää”, lapset viittilöivät. Heidän esiintymisensä toi välittömyy- dessään mieleen italialaiset lapsikuorot. Erivärisiin ”Kirkko Helsingissä” -paitoihin pukeutuneet kuorolaiset täyttivät koko kirkon kuoriosan. Heitä oli suorastaan häkellyttävän paljon: Puistolan Laulupuu, Tapanilan DoReMi, Viikin Pihlajanmarjat, Jakomäen Piccolot, Pukinmäen Tuulenpesä sekä Siltamäen Minilaulajat. Oli ilahduttavaa huomata, että lapsikuorotoiminta voi Malmin seurakunnan alueella hyvin ja että kuorolaulu on harrastuksena näinkin suosittua. Reilussa kolmessa vartissa kuorot ehtivät laulaa monen monta gospelhenkistä kappaletta. Välilllä laulettiin yhdessä, välillä soolo-osuudet kulkivat kuorolta kuorolle. Kun muurit murtuivat Joosuan marssittua Jerikoon, koko joukkio heittäytyi lopuksi lattialle. Sitten saavuttiin rauhalli- semmalle asemalle, ja laulu muuttui hiljaiseksi rukoukseksi. Konsertin jälkeen kuorolaisia ja yleisöä odotti laskiaispulla- ja mehutarjoilu ”ravintolavaunussa”. ”Kiitos kuuluu yksinomaan kuorolaisille, jotka ovat jaksaneet harjoitella todella ahkerasti”, totesi Tapanilan DoReMi:n johtaja, kanttori Merja Wirkkala. Kysyn DoReMi:ssa laulavalta Miljalta kuinka kauan näin laajan ohjelmiston harjoitteleminen on kestänyt. ”Ei siinä kauaa mennyt. Vuoden alusta alettiin opetella. Olen ollut yhden kerran harjoituksista pois kun olin kipeä, mutta ihan helppoa oli kaikki laulut muistaa.” Entäpä sitten esiintymisjännitys? Ymmärrän heti, että kysymykseni oli typerä: ”Pöh, ei sellaista ollut”. Kuoroja johti kanttori Marja-Sisko Varha Viikistä. Tuula Tanska 3•2013 - kotitaloudet heittävät ruokaa roskiin joka vuosi yli 20 kiloa asukasta kohden HSY tarjoaa apua ruokajätteen määrän vähentämiseksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY haastaa pääkaupunkiseudun lapsiperheet pohtimaan, miten roskiin päätyvän ruoan määrää voisi vähentää. Samalla HSY kannustaa lisäämään biojätteen lajittelua. Suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa roskiin joka vuosi yli 20 kiloa asukasta kohden. Ruoan poisheittäminen rasittaa sekä ympäristöä että kukkaroa. Koko elintarvikeketjun ympäristövaikutukset on aiheutettu turhaan, kun ruokaa päätyy roskikseen. Nelihenkinen perhe voisi käydä vuoden aikana vaikka kahdeksan kertaa elokuvissa, kun jättäisi ostamatta roskiin päätyvät ruoat. HSY starttaa keväällä 2013 koko pääkaupunkiseudulla Ruokaa rippeistä -kampanjan. Kohderyh- mänä ovat etenkin perheet, joissa on alle 9-vuotiaita lapsia. Kampanjan aikana on jaossa ruoan rippeitä hyödyntäviä reseptejä neuvoloissa, kirjastoissa ja muissa lapsiperheiden suosimissa paikoissa. Lisäksi HSY järjestää neuvontatilaisuuksia muun muassa leikkipuistoissa ja seurakuntien sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahviloissa ja -kerhoissa. Kampanja löytyy myös Facebookista Fiksu vähentää jätettä -sivulta, jossa jaetaan vinkkejä ruoanrippeiden hyödyntämiseen ja jätteen määrän vähentämiseen. Ruokahävikin ehkäisyyn ja ruoanrippeiden hyödyntämiseen liittyvälle neuvonnalle on tarvetta. HSY kysyi vuonna 2012 kirjekyselyillä Espoon Leppävaaran lapsiperheiltä ruoan rippeisiin ja biojätteen lajitteluun liittyviä käytäntöjä ja ajatuk- sia. Kyselyjen mukaan noin puolet talouksista heitti päivittäin pois lautastähteitä, eli hetki sitten aivan syömäkelpoista ruokaa. Muuta kuin lautastähteeksi jäänyttä, valmista ja syömäkelpoista ruokaa heitti roskikseen 30 prosenttia vastaajista joka viikko. Jopa 82 prosenttia vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, että he voisivat vähentää ruokahävikin määrää. Ruokaa rippeistä -kampanja on osa Materiaalitehokas jätehuolto -hanketta, joka saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää rahoitusta Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta 2011–2013. Lisätietoja: ympäristöasiantuntija Mia Tarvainen, 045 657 6127, mia. tarvainen(at)hsy.fi Linkit: Fiksu vähentää jätettä Facebookissa: www. facebook.com/FiksuVahentaaJatetta ILMOITA PAIKALLISESSA Haluat varmasti alueemme asukkaiden suosivan paikallista yritystäsi. Me toivomme tietysti samaa sinulta. Yhdessä alueellamme viestien saamme perheet valitsemaan lähipalvelut. Varaa ilmoituksesi seuraavaan lehteemme jo tänään. Soita Penalle 0452610260 tai Pekalle 0505553252 tai lähetä sähköpostia [email protected] 7 3•2013 8 ”IHME-teos on jännittävä ja innostava nykytaideprojekti, joten ainutlaatuiseen tilaisuuteen oli helppo tarttua! Näkemysten ja kokemusten vaihto yhteistyön puitteissa on palkitsevaa, samoin uusi tapa toimia yhdessä muiden kaupunginosien kanssa. Lopputuloksena saamme alueellemme näkyvyyttä, mutta parhaassa tapauksessa myös käytännön työkaluja tärkeän kysymyksemme jatkoa ajatellen.” - Artovalaiset ”Ensimmäiset viittomaharjoitukset takana - viittominen on hauskaa! Asiat alkavat hahmottua, uusien on helpompi lähteä mukaan konkretian kasvaessa. Malmi on sen verran mainio, että kyllä tästä kannattaa viittoa Malmin ulkopuolellakin!” - Malmi-seuralaiset IHME-teos 2013 IHME Project 2013, Miroslaw Balka: Signaalit / Signals, Lippuviittoilua Pasilassa. Kuva: Veikko Somerpuro MITÄ ON TÄMÄN PÄIVÄN HYVÄ MALMILAISUUS? - IHME-nykytaidefestivaalilla pureudutaan Malmin identiteettiin Aihetta käsitellään varsin mielenkiintoisesti Ihme nykytaidefestivaalin kuuluvassa tapahtumassa huhtikuussa. Tapahtumaan voivat osallistua kaikki halukkaat, ohjelma alkaa kumppaniyhteisöjen visuaalisella viestillä, joka lippuviittoillaan viestiketjuna tapahtumapaikan ulkopuolelle. Viittoiltu viesti kirjoitetaan tauluun. Tämän jälkeen alkaa keskustelu. Miroslaw Balkan Signaalit-teoksen kolmannessa Kommunikaatiopisteessä keskustellaan Malmi-Seuran ja Artovan (Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki -kaupunginosayhdistys) tärkeistä kysymyksistä. 13.30 alkaen Signaalit kulkevat kohti tapahtumapaikkaa, jossa visuaali- set viestit kirjoitetaan tauluun ja keskustelu alkaa 14.00 Malmi-Seuran tärkeä kysymys on Malmin identiteetti. Malmissa on ainekset ja historiallista taustaakin puutarhakaupungiksi. Miten kehittää kaupunginosan puistoalueista aktiivisia ajanviettopaikkoja? Mitä on tämän päivän hyvä malmilaisuus? Artovalaisten tärkeä kysymys on kuinka vahvistaa ja lisätä asukkaiden omaehtoista ja itseohjautuvaa toimintaa alueella sekä miten osallistuttaa eri ikä- ja intressiryhmiä tähän toimintaan? Näistä kysymyksistä keskustelevat Malmi-Seurasta ympäristöneuvos Sauli Rouhinen ja Artovasta hankepäällikkö Janne Kareinen. Molempien kysymysten sparraajana ja uusien toimintamallien visionäärinä toimii tutkija Aleksi Neuvonen, Demos Helsinki. Tilaisuuden juontaa kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi. Aika: Lauantaina 6. huhtikuuta 2013 Paikka: Pieni auditorio, Arcada, Jan-Magnus Janssonin aukio 1, Arabianranta Iltaohjelmaa Ala-Malmin puistossa ja Malmitalolla Keskustelun jälkeen iltaohjelmaa Malmilla, AlaMalmin puistossa, jonne bussikuljetus. Tilaisuus tapahtuu pääosin ulkona, pukeuduthan sään mukaan. Illan aikana esiintyvät mm. Hermanni Turkki, Pohjois-Helsingin Musiikkiopisto, lisäksi tekemistä tarjoavat Ale Riviellon ohjaama stencil-työpaja ja Taito-käsityökoulu Helskyn työpaja. Malmitalossa esitetään lyhytelokuvia, mm. AFF 2012 -voittajat Hypermarket Nation, Ikuisesti Sinun ja Malmielokuva. Tapahtumassa ovat mukana myös mm. Malmitalon ravintola Lämpiö, Malmin kirjasto ja Malmitalo. Vapaa pääsy.