Tässä - Työsuojelurahasto
Koulutus- ja itseopiskeluaineistot Pölynhallinnan ja maan tiivistämisen kestävät toimintamallit talonrakennusalalla Pölyntorjunta rakennustyömaalla Hannu Koski, Inga Mattila, Aimo Taipale Maantiivistäminen talonrakentamisessa Tuomas Laitinen, Jouko Törnqvist Teknologian tutkimuskeskus VTT 29.11.2013 iStockphoto PÖLYNTORJUNTA RAKENNUSTYÖMAALLA PÖLYNTORJUNTA SISÄLTÖ • Miksi pölyntorjunta on tarpeellista? • Mistä pölyjä syntyy? • Pölyntorjunnan pääkeinot • Pölyntorjunnan toteutus • Tarpeen arviointi, pölynlähteiden hallinta, pölyn kulkeutumisen hallinta, pitoisuuden alentaminen, pölynhallinta ulkona, altistumisen estäminen, vastuut, perehdytys ja työnopastus, valvonta, puhtaustason määritys, tiedottaminen • Rakennustöiden puhtausluokitus • Ohjeet MIKSI TORJUA PÖLYJÄ? • Pölyt ovat vaarallisia • Terveysvaikutukset (oma sekä muiden altistuminen) • Palo- ja räjähdysvaara • Näkyvyyden hetkellinen aleneminen • Estetään ympäröivien tilojen, IV-järjestelmien, laitteiden ja pintojen likaantuminen • Lisätään työviihtyvyyttä, työtehoa ja työn tarkkuutta • Pölyntorjunta säästää kuluja • Pölyisyydestä aiheutuu lisätöitä (siivous, työskentelyalueen esivalmistelu, suojaus) • Vähentää sähkötyökalujen huoltotarvetta ja pidentää työkalujen käyttöikää HUOLELLINEN PÖLYNTORJUNTA ON PARAS VAIHTOEHTO TERVEYDEN JA KOKONAISTALOUDELLISUUDEN KANNALTA TERVEYSVAIKUTUKSET • Kivi- ja puupohjaiset pölyt kuormittavat keuhkoja aiheuttaen mm. syöpää. • Betonipöly ärsyttää hengitysteitä ja ihoa sekä sisältää erittäin haitallista kvartsia. • Epäorgaaniset mineraalikuidut (esim. lasi- ja mineraalivillaeristeissä) aiheuttavat ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytystä. Pölyn aiheuttamia sairauksia: pölykeuhko, syöpä, myrkytys, kovametallitauti, ärsytys ja tulehdukselliset keuhkovauriot, allergiset vaikutukset, infektiot (biologiset vaarat), sydän- ja verisuonitaudit. KUSTANNUKSET PÖLYNTORJUNNASTA AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET PÖLYNTORJUNNAN LAIMINLYÖNNISTÄ AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET Siivouskustannukset Pölystä ja pölyn leviämisestä aiheutuvat siivouskustannukset, jotka voivat olla jopa suuremmat kuin pölyä torjuttaessa Alipaineistus- ja kohdepoistolaitteiden asennus-, vuokra- ja käyttökustannukset sekä rakennuksen lämmitysenergiakustannukset alipaineistusta käytettäessä Vahingonkorvaukset kolmansille osapuolille pölystä aiheutuneista haitoista (korvausvastuut) Osastointien työ- ja materiaalikustannukset Työn hitaampi eteneminen, koneiden käyttöiän lyheneminen Hengityssuojaimien kustannukset Sairauspoissaolokustannukset, ammattitautien kustannukset Hyvin toteutetulla pölyntorjunnalla säästetään huomattava määrä kustannuksia verrattuna huonosti toteutettuun pölyntorjuntaan. MISTÄ PÖLYJÄ SYNTYY? • Rakenteiden purkaminen • Jauhemaisten aineiden käsittely • Tiili-, kivi- ja puumateriaalien sekä lattia- ja seinäpäällysteiden työstäminen • Hionta- ja tasoitetyöt • Reikien poraaminen • Purku- ja uudismateriaalien siirrot, työntekijöiden liikkuminen Vaara, jota ei tunnisteta, ei koskaan ole hallinnassa. Kustannuslaskuri MITÄ PÖLYT OVAT? Pienet hiukkaset Kiinteitä hiukkasia ( <75 µm), jotka pysyvät ilmassa kunnes laskeutuvat painovoiman vaikutuksesta (ISO 4225) Hienojakoinen pöly ( <5 µm) ei laskeudu, vaan on leijuvaa, ja kulkeutuu ilmavirtojen mukana Vain suuremmat hiukkaset (>20 µm) ovat näkyviä, joten usein saadaan harhainen kuva pölyn kulkeutumisesta ELEKTRONIMIKROSKOOPILLA Suuret hiukkaset MIKROSKOOPILLA SILMIN HAVAITTAVAT Suodatinluokat E10 - E12, H13 - H 14, U15 - U17 F7 - F9 M5 - M6 G1 - G4 Keuhkojen alveolialueelle pääsevät Hius hiukkaset Sumu Homeet Bakteerit Sade Hiekkapöly Virukset Kalkkikivipöly Hiesupöly Sementtipöly Asbesti Savipöly Noki Tupakansavu Kivihiilipöly Metallihuurut ja -pölyt 0.01 0,1 Pölyjen lyhyt oppimäärä 1 10 HIUKKASKOKO [µm] 100 1000 10000 (1 mm) (1 cm) RAKENTAMISESTA AIHEUTUVAT PÖLYT • • • • • • • • Kivipöly Puupöly Betonipöly Eristevillapöly Sementtipöly Tasoite- ja maalipölyt Mikrobeja sisältävät pölyt Muut erityisen vaaralliset pölyt (asbesti, kreosootti, lyijy, PCB) PÖLYNTORJUNNAN PÄÄKEINOT Ensisijainen keino • Estää pölyn syntyminen Toissijaiset keinot • Vähentää syntyvän pölyn määrää • Rajoittaa syntyneen pölyn leviämistä • Siivota tilat säännöllisesti oikeilla menetelmillä Viimeinen keino • Henkilökohtaiset suojaimet PÖLYNTORJUNNAN TOTEUTUS 1. Pölyntorjunnan tarpeen arviointi 2. Pölynlähteiden hallinta • Työtapojen valinta ja pölyämisen estäminen 3. Pölyn kulkeutumisen hallinta • Osastointi ja alipaineistus, kohdepoisto, suodattimet, siivous 4. Pitoisuuden alentaminen • Ilmanpuhdistimet 5. Pölynhallinta ulko-olosuhteissa 6. Altistumisen estäminen • Hengityksensuojaimet 7. 8. 9. 10. 11. Vastuut Perehdyttäminen ja työnopastus Valvonta Puhtaustason määritys Tiedottaminen 1. TARPEEN ARVIOINTI a) b) c) d) e) f) g) Voidaanko pölyn syntyminen estää Kuinka pitkään pölyä syntyy Työskenteleekö samassa tilassa muita Voidaanko pölypäästö hallita syntykohdassa Miten ilman pölypitoisuutta voidaan alentaa Tuleeko käyttää hengityksensuojaimia Miten ympäristölle aiheutuva pölyhaitta minimoidaan iStockphoto OHJE: Työlajikohtainen pölyntorjunta TAULUKKO: Työlajikohtainen pölyntorjuntasuunnitelma 2. PÖLYNLÄHTEIDEN HALLINTA • Selvitetään pölylähteet, -laadut ja -määrät sekä erityisten haitta-aineiden esiintyminen → mm. home, mikrobit ja PCB-yhdisteet • Valitaan työtavat → voidaanko työvaihe tehdä jollain muulla vähemmän pölyävällä tavalla 3. PÖLYN KULKEUTUMISEN HALLINTA 1. 2. 3. 4. Osastointi ja alipaineistus Kohdepoisto Suodatus Siivous 3. PÖLYN KULKEUTUMISEN HALLINTA OSASTOINTI JA ALIPAINEISTUS • Erotetaan epäpuhtaat ja puhtaat tilat toisistaan pölytiiviillä osastoinnilla käyttämällä olemassa olevia tai tilapäisiä rakenteita • Epäpuhdas tila alipaineistetaan (ilmavirran suunta on puhtaasta tilasta korjattavaan tilaan päin) • Alipaineistusta valvotaan paine-eromittareilla • Alipaineistusta ylläpidetään kohteen lopullisen siivouksen jälkeen niin kauan, että vaadittu ilman puhtaustaso on saavutettu OHJE: Osastointi ja alipaineistus 3. PÖLYN KULKEUTUMISEN HALLINTA ALIPAINEISTUKSEN TOTEUTUS • Käytetään liikuteltavia alipaineistuslaitteistoja, joiden toimivuus tarkastetaan päivittäin • Laitteiden määrien ja tyyppien valinnassa käytetään laitekohtaisia paineentuotto- ja ilmamäärätietoja TAULUKKO: Osastointi ja • Mitoituksessa on huomioitava tehon aleneminen alipaineistussuunnitelma suodattimen kuormittuessa • Alipaineen tulisi olla 5 – 15 Pa ja ilman vaihtuvuuden 6 – 10 kertaa tunnissa (alipaineistajan puhallinteho ilmoitetaan kuutiometreinä tunnissa, m3/h) • Suodatettu poistoilma puhalletaan ulos tai hallitusti rakennuksen sisään • Korvausilmaa otetaan kontrolloidusti n. 20 % poistettua ilmaa vähemmän • Seinämien rakentamisessa sekä läpivienneissä tulee ottaa huomioon palotekniset vaatimukset ja käyttää tarvittaessa palopeltejä. 3. PÖLYN KULKEUTUMISEN HALLINTA KOHDEPOISTO Kohdepoistolla kerätään merkittävä osa pölystä pois työskentelyalueelta • KORKEAPAINEINEN • • • • Rakennusimuri tai keskuspölynimurijärjestelmä Imuletku liitetään työkoneeseen (saha, sirkkeli, jyrsin, hiomalaite…) Syntyy nopea pölyä sieppaava ilmavirtaus → pölynpoiston tehokkuus noin 80-97 % Valitaan sopiva ilman virtausnopeus imettävän materiaalin painon mukaan (esim. puupölylle n. 14-16 m/s ja betonipölylle n. 25-30 m/s) • Kohdepoistoimurin suodattimien kuormittumista tulee seurata • MATALAPAINEINEN • • • • Ilmanpuhdistaja tai osastoinnin alipaineistukseen suunniteltu laite Syntyvä virtausnopeus melko alhainen → sieppausetäisyys pieni Sopii myös työhön, jossa ei voida käyttää korkeapaineista kohdepoistoa Edullinen ratkaisu yksittäisiin pieniin töihin Paras lopputulos saadaan käyttämällä sekä korkea- että matalapaineista kohdepoistoa. OHJE: Kohdepoisto 3. PÖLYN KULKEUTUMISEN HALLINTA SUODATUS • Suodattimen tehtävä on poistaa • Suodattimet jaetaan tehokkuuden ilmavirrasta hiukkasmaisia mukaan eri suodatusluokkiin epäpuhtauksia • Karkeasuodattimet G1-G4 • Mediumsuodattimet M5-M6 • Pölynpoistoon käytetään • Hienosuodattimet F7-F9 yleensä kuitusuodattimia • EPA suodattimet E10-E12 • Suodattimiin kerääntyvä pöly • HEPA suodattimet H13-H14 tukkii suodatinta ja estää ilman • ULPA suodattimet U15-U17 virtausta • Vaarallisilla pölyillä ja palautettaessa Suodatin on vaihdettava ilma sisätiloihin on käytettävä riittävän usein H13 -luokan suodatinta OHJE: Suodattimet 3. PÖLYN KULKEUTUMISEN HALLINTA SIIVOUS Työnaikainen siivous • Työmaa tulee siivota säännöllisesti (esim. päivittäin) • Käytössä kuivamenetelmät: lasta, keskuspölynimuri tai erikoissuodattimella varustettu teollisuusimuri • Harjan käyttö on P1-rakentamisessa kielletty Kaksiosainen loppusiivous • Käytössä kuiva- ja märkämenetelmät • 1. vaiheessa poistetaan taso- ja lattiapinnoilta suojat, puhdistetaan taso-, pysty- ja lattiapinnat pölystä • P1-rakentamisessa arvioidaan pintapölyn määrä loppusiivouksen ensimmäisen vaiheen jälkeen ennen ilmanvaihtolaitteiston toimintakokeita • 2. vaiheessa tilat siivotaan urakka-asiakirjoissa määriteltyyn vaatimustasoon ja suoritetaan lattiamateriaalien käyttöönottopesu ja -suojaus OHJE: Siivous 4. PITOISUUDEN ALENTAMINEN Ilmanpuhdistimet • Tilan pölypitoisuutta voidaan alentaa kierrättävän ilmanpuhdistimen avulla • Ilmanpuhdistin suodattaa laitteen läpi kulkevan ilman ja puhdistettu ilma palautuu välittömästi sisätilaan • Puhdistustehoa kuvataan puhtaan ilman tuotolla (CADR, clean air delivery rate), joka on laitteen ilmamäärän ja erotuskyvyn tulo • Puhdistimissa käytetään mekaanisia kuitusuodattimia tai sähkösuodattimia 5. PÖLYNHALLINTA ULKONA • Vesikastelu • Letkulla tai sumuttamalla • Kohdepoisto • Sirkkelit, porat, piikkausvasarat jne. • Julkisivusuojat • Alipainekontit 6. ALTISTUMISEN ESTÄMINEN HENGITYKSENSUOJAIMET • Väliaikainen ratkaisu • Lyhytkestoiset työt • Suojainta tulee käyttää koko altistumisen ajan käyttöohjeen mukaisesti tiiviisti asennettuna • Rakennustyössä suositeltava valinta on vähintään P2-luokan hengityksensuojain Pölyntorjunta pitäisi toteuttaa niin, ettei tavanomaisissa, päivittäin toistuvissa töissä tarvitsisi käyttää hengityksensuojaimia. iStockphoto OHJE: Hengityksensuojaimet 7. VASTUUT • Päätoteuttajan tulee esittää rakennuttajalle suunnitelma • pölyn vähentämiseksi ja sen leviämisen estämiseksi (VNA 205/2009, 10 §) • rakennustyömaa-alueen käytöstä, jossa kiinnitetään huomiota työmaan järjestykseen ja siisteyteen sekä pölyn torjuntaan ja hallintaan tarvittavien rakenteiden ja laitteiden sijoitukseen (VNA 205/2009, 11 §) • Rakennuttajan tulee valvoa pölyntorjunnan toteutumista (työnjohtaja, turvallisuuskoordinaattori) • Urakoitsijoiden sekä työtekijöiden tulee käyttää sovittuja pölyntorjuntamenetelmiä oman ja muiden turvallisuuden takaamiseksi sekä pölyn leviämisen estämiseksi 8. PEREHDYTYS JA TYÖNOPASTUS PEREHDYTYS työntekijän saama opastus ennen itsenäisen työskentelyn aloittamista työmaalla tai uusilla laitteilla ja menetelmillä TYÖNOPASTUS työn aikana annettavaa opastusta ja ohjausta OHJE: Perehdyttäminen ja työnopastus TAVOITE, ETTÄ TYÖNTEKIJÄ • Tuntee työmaan ja organisaation • Tiedostaa vaarat ja osaa toimia oikein tapaturman sattuessa • Tuntee turvallisuusmääräykset ja -ohjeet • Ymmärtää tarvittavien henkilönsuojaimien käytön merkityksen • Tietää, kuka antaa tarvittaessa lisäopetusta ja ohjausta • Tuntee pölyävät työvaiheet, syntyvät pölyt ja niiltä suojautumisen keinot • Tietää työmaan pölyntorjuntaratkaisut ja milloin ja miten kohdepoistolaitteita käytetään 9. PÖLYNTORJUNNAN VALVONTA • Sovittujen toimintatapojen toteutumista tulee valvoa Verrataan toteutusta suunnitelmiin aistinvaraisesti tai mittauksin • Havaittuihin poikkeamiin tulee puuttua • Huomiota tulee kiinnittää mm. siihen, että • alipaineistajat ovat päällä ja toimivat ja alipaineistus on riittävä → silmämääräisesti väliaikaisista seinistä havainnoimalla tai tarvittavin mittalaittein paine-eroa seuraamalla (paine-eromittarit, alipaineistajan mittari) • osastointien rakenteet (seinät, ovet, läpiviennit) ovat ehjät • ovet ja kulkuaukot suljetaan • kohdepoistolaitteita käytetään • suodattimet ovat toimintakuntoisia • hengityksensuojaimia käytetään tarvittaessa 10. PUHTAUSTASON MÄÄRITYS • Pohjautuu urakka-asiakirjoissa esitettyihin laatumenetelmävaatimuksiin ja puhtaustasoihin • Puhtaustaso voidaan määrittää: Purku- ja rakennustöiden aikana • Visuaalisesti arvioiden • Ilman pölypitoisuusmittauksia tekemällä sisäilman laadun arvioimiseksi Ennen ilmanvaihtolaitteiston toimintakoetta ja vastaanottoa • Visuaalisesti arvioiden • Pintamittauksin (pintapölyn mittaus vähintään kaksi tuntia loppusiivouksen jälkeen) 11. TIEDOTTAMINEN Pölyntorjuntaan liittyvistä eritystoimenpiteistä ja järjestelyistä tulee tiedottaa kaikkia osapuolia työntekijät urakoitsijat asukkaat naapurit Kohteen X rakentaminen alkaa! …………………………........... Pahoittelemme rakentamisen aiheuttamia muutoksia ja mahdollisia häiriöitä. …………… Tässä kohteessa pölyntorjunnan toteutuksessa käytetään • kohdepoistoa • osastointia ja alipaineistusta • …. Lisätietoa toteutuksesta antaa… …….. RAKENNUSTÖIDEN PUHTAUSLUOKITUS P1-ALUE SISÄILMASTOLUOKITUS S Sisäilmastoluokitus 2008 esitetään Ratu 437-T -ohjeessa: • Sisäilmastoluokat (S) • Yksilöllinen sisäilmasto S1 • Hyvä sisäilmasto S2 (ns. perustaso) • Tyydyttävä sisäilmasto S3 P • Rakennustöiden puhtausluokitus (P) • Puhtausluokat P1 ja P2 • Rakennusmateriaalien päästöluokitus (M) • Päästöluokat M1, M2 ja M3 LISÄTIETOA AIHEESTA: www.sisailmayhdistys.fi/sisailmastoluokitus M SISÄILMASTOLUOKAT JA RAKENNUSTYÖ Kun pyritään tekemään sisäilmastoltaan S1- tai S2luokan rakennus • rakennustyöt täytyy toteuttaa rakennustöiden puhtausluokan P1 mukaisesti • on käytettävä etupäässä M1-luokan materiaaleja ja rajoitettava M2- ja M3-luokan materiaalien käyttöä. S P M PUHTAUSLUOKAT P1 Rakennuksen tulee olla puhdas eikä pinnoilla saa olla irtolikaa tai pölyä ennen kuin ilmanvaihdon päätelaitteiden suojaukset voidaan poistaa ja toimintakokeet aloittaa. Pölykertymille on määritetty suurimmat sallitut arvot. P2 Rakennustyö toteutetaan ilman erillisiä puhtausvaatimuksia. Noudatetaan Suomen Rakentamismääräyskokoelman vaatimuksia. Työlle ei ole määritelty selkeitä toimintaohjeita eikä pölylle mitattavia rajaarvoja. P2-luokka vastaa normaalia hyvän rakentamisen mukaista käytäntöä. Puhtausluokka P1:n tavoitteet • Ohjeistaa rakennustyötä, tilojen siivousta sekä materiaalien varastointia ja suojausta niin, että puhtausvaatimukset täyttyvät • Varmistaa, että rakennuksen käytön aikana sisäilmaan ei kulkeudu rakennusvaiheesta peräisin olevia epäpuhtauksia P1-ALUE • Estää rakennuksen loppukäyttäjille mahdollisesti aiheutuvia terveys- ja viihtyisyyshaittoja Vinkkejä P1:n toteutukseen (1) • Suojataan pölyävät työvaiheet (osastointi, alipaineistus, kohdepoisto, suodatus) • Ylläpidetään puhtaustasoa säännöllisellä siivouksella • Varataan riittävästi resursseja puhtaanapitoon eri työvaiheissa • Tehdään ennakkosuunnitelma työmaan puhtaanapitoon (esim. työmaan imurointiin kauttaaltaan viikon aikana) • Huolletaan käytettävää pölynhallintakalustoa sekä seurataan sen toimivuutta • Suojataan työkohde tai rakennusmateriaalit OHJE: Rakennusmateriaalien suojaus sääsuojauksella sateelta, lumelta, jäältä, tuulelta, pakkaselta sekä liialta auringonvalolta • Lajitellaan jätteet • Käytetään vähäpäästöisiä materiaaleja ja tarvikkeita Vinkkejä P1:n toteutukseen (2) • Tulpataan IV-kanavistot ja asennetaan ne puhtaina • Huomioidaan puhtausluokituksen vaatimukset työmaa-aikataulun laadinnassa • Seurataan toteutusta tekemällä työmaakierroksia siisteyden, järjestyksen ja jätelajittelun valvomiseksi • Raportoidaan valvonnan tulokset • Korjataan puutteet • Kohdistetaan kulut niiden aiheuttajille OHJE: Puhtausluokan P1 ohjeet • Informoidaan puhtaustasovaatimuksista ja toimintatavoista kaikkia urakoitsijoita LOPPUTULOKSEEN VAIKUTTAVAT ASENNE, PANOSTUS JA YHTEISTYÖ Suunnitelmallisella ja riittävin resurssein toteutetulla PÖLYNTORJUNNALLA vähennetään merkittävästi pölystä aiheutuvia haittoja. OHJELUETTELO Koulutusmateriaaliin sisältyvät ohjeet • • • • Hengityksensuojaimet Kohdepoisto Kustannuslaskuri Osastointi ja alipaineistus • Osastointi- ja alipaineistussuunnitelma (taulukko) • • • • • • • Perehdyttäminen ja työnopastus Pölyjen lyhyt oppimäärä Puhtausluokan P1 ohjeet Siivous Suodattimet Rakennusmateriaalien suojaus työmaalla Työlajikohtainen pölyntorjunta • Työlajikohtainen pölyntorjuntasuunnitelma (taulukko) Aineiston on toteuttanut • Teknologian tutkimuskeskus VTT Hannu Koski, Inga Mattila, Aimo Taipale Hankkeeseen ovat myötävaikuttaneet seuraavat yhteistyökumppanit • • • • • • • • Työsuojelurahasto Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys ry Talonrakennusteollisuus ry Rakennuskonepäälliköt ry Cramo Finland Oy Hilti Suomi Oy Ramirent Finland Oy Skanska Rakennuskone Oy HANKE: Pölynhallinnan ja maan tiivistämisen kestävät toimintamallit talonrakennusalalla. 27.11.2013. PÖLYNTORJUNTA RAKENNUSTYÖMAALLA HENGITYKSENSUOJAIMET Hengityksensuojaimia tulee käyttää vain väliaikaisena ratkaisuna tai lyhytkestoisissa töissä, kun: muita torjuntatoimia suunnitellaan ja asennetaan muut ratkaisut eivät ole mahdollisia tai kun muut toimenpiteet eivät ole muuten riittäviä käyttöaika on hyvin lyhytaikainen työntekijät altistuvat voimakkaasti lyhyen aikaa (suuri pitoisuus tai suuri myrkyllisyys). Päivittäin toistuvissa, tavanomaisissa töissä hengityksensuojainten käyttöä tulisi välttää. Suojaimet kuormittavat käyttäjäänsä pääasiassa painollansa sekä laitteen sisään- ja uloshengityksen vastuksella. Käyttämällä puhaltimella sekä hupulla tai kypärällä varustettuja suojaimia saadaan hengitysvastus alhaiseksi ja käyttömukavuutta paremmaksi, kun suojain ei kosketa kasvoja tiiviisti. Ilman puhallinta olevia hengityksensuojaimia tulisi käyttää vain kaksi tuntia päivässä. Suositus koskee puolinaamareita ja kokonaamareita, joihin on yhdistetty pöly- tai kaasunsuojain. Suositus pätee myös kertakäyttömaskeille. Jos käyttöaika on pidempi, tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää puhaltimella varustettuja hengityksensuojaimia tai joissakin tapauksissa paineilmaverkostoon liitettyjä suojaimia. Paineilman puhtaus ja sopivuus hengitysilmaksi on varmistettava. Suojainluokka Tyypillinen suojauskerroin Suodattava puolinaamari FFP1-3 4 - 30 Puolinaamari P1 - P3 4 - 30 Kokonaamari P1 - P3 4 - 400 Puhaltimella varustettu hengityksensuojain + kypärä tai huppu THP1 – THP3 5 - 100 Puhaltimella varustettu hengityksensuojain + naamari THP1 – THP3 10 - 500 Hengityksensuojaintyypit 27.11.2013 PÖLYNTORJUNTA RAKENNUSTYÖMAALLA Suojauskerroin on luku, joka ilmoittaa kuinka monenteen osaan pitoisuus suojaimen sisäpuolella putoaa verrattuna ympäröivään ilmaan. Mitä vaarallisempia epäpuhtauksia ilmassa on, sitä korkeampi suojauskerroin on valittava. Suojainten valinta Rakennustyössä suositeltava valinta on vähintään P2-luokan hengityksensuojain. Kohdepoistolaitteiden käytöstä huolimatta korjaushankkeen purkutyövaiheessa syntyy tavallisesti niin runsaasti pölyä, että purkutyöntekijöiden ja samassa tilassa työskentelevien muidenkin rakennustyöntekijöiden on käytettävä henkilökohtaisia hengityksensuojaimia. Tavanomaisessa purkutyössä, jossa ei synny esim. kaasuja, käytetään P2-luokan pölynsuojainta. P3-luokan suojainta käytetään asbestipölyltä, homeilta ja muilta erityisen haitallisilta pölyiltä suojautumiseen. Myös kertakäyttösuodattimia käytettäessä tulisi valita malli, jossa on uloshengitysventtiili helpottamassa hengityksen vastuksen pienentämistä. Hengityksensuojaimien valinnassa huomioon ottavia asioita Ilmassa esiintyvien epäpuhtauksien laatu sekä pitoisuus Käyttöolosuhteet (lämpötila, kosteus jne.) Ergonomisuus (ei rajoita liikkumista, näkemistä tai puhumista) Tiivistyvyys kasvoja vasten Yhteensopivuus muiden suojainten kanssa Käyttöjakson pituus Mukavuus ja käytön helppous Vaatimustenmukaisuus (CE- ja suojainluokka-merkinnät) Käyttö Suojainta tulee käyttää koko altistumisen ajan käyttöohjeen mukaisesti tiiviisti asennettuna, jotta suojaimen suojausteho on paras mahdollinen. Suojainta tulee käyttää valmistajan suosittelemana kokonaisuutena. Kertakäyttöinen suojain tulee vaihtaa käytön jälkeen uuteen. Monikäyttöinen suojain tulee säilyttää puhtaassa ja mielellään ilmatiiviissä paikassa, jottei suojain ime epäpuhtauksia itseensä ja käyttöaika lyhene. Suojain tulee myös huoltaa jokaisen käyttökerran jälkeen. Irrotettavan suodattimen voi pestä neutraalilla pesuaineella. Kuumaa vettä, liuottimia ja hankausta ei tule käyttää. Suodatin tulee vaihtaa käyttöohjeiden mukaisin välein. 27.11.2013 PÖLYNTORJUNTA RAKENNUSTYÖMAALLA Tyypillisimpiä hengityksensuojainten käytössä havaittuja puutteita ovat, että: suojainta ei käytetä koko altistumisaikaa suojaimessa on vuotoja, jotka johtuvat henkilölle sopimattoman suojaimen valinnasta (johtuen esimerkiksi parrasta) suojain on työhön sopimaton (suojaustaso ei ole riittävä) suojainten huolto on puutteellista (loppuun kuluneet suodattimet, muut huollon ja kunnontarkkailun puutteet). Työntekoa huomattavasti haittaava suojain ei ole tarkoituksenmukainen ja silloin suojain jätetään helposti käyttämättä. Lähteet Säämänen Arto, ym. Pölyntorjunta. VTT, Tampereen aluetyöterveyslaitos, Lappeenrannan aluetyöterveyslaitos. Tampere 2004. 141 s. http://virtual.vtt.fi/virtual/proj3/polyverkko/index.htm Koski Hannu, ym. Ohjeita korjausrakentamisen pölyntorjuntaan. VTT, Itä-Suomen yliopisto, Työterveyslaitos. Tampere 2013. 8 s. http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2013/Put usa_ohje_laaja_130415.pdf 27.11.2013 PÖLYN NTORJUNT TA RAKENN NUSTYÖMAALLA KOHDEPOISTO TARKOITU US Kohdepoisston tarkoitu uksena on poistaa pö ölyt ja muu ut epäpuhta audet jo m muodostumis spaikaltaan n ennen niiden leviämisstä työtilaan ja työntekijjän hengitys svyöhykkee elle. MENETEL LMÄT Kohdepoisstomenetelm mät suuruuden n perusteella a. jaetaa an korkea-- ja mattalapaineisiin muodosstamansa alipaineen n Korkeapaineisessa kohdepoistossa kä äytetään mikrosuodat m timella va rustettuja liikuteltavia a mureita ta ai keskusp pölynimurijä ärjestelmää ä. Esierotttimen avuulla lisätää än imurin n rakennusim suorituskykkyä ja vä ähennetään mikrosuod dattimen tukkeutumis sta. Imuputtkisto void daan liittää ä työkoneese een, kuten sahaan, sirkkeliin s ta i hiomalaittteeseen, jolloin lähellee työstökoh htaa syntyyy pölyä siep ppaava nop pea ilmavirrtaus. Korkkeapaineine en kohdepo oisto on teehokas menetelmä ja a edullinen vvaihtoehto yksittäisiin y pieniin p töihin n. Se on kuitenkin jossain määrin häiriöaltis eikä e sovellu u esim. kaikkkiin purku-- tai eristystöihin. Usseissa tutkimuksissa ja j mittaukssissa on to odettu, että ä korkeapain neisella koh hdepoistolla a päästään työstä ja ty yökoneesta riippuen 800–97 % teh hokkuuteen n (pölynpoisttoon). Ilma an kohdep poistoa pöllypitoisuude et työntekijjän hengityysvyöhykke eellä esim.. piikkaus- ja a hiontatöisssä ovat 5–1 10 -kertaise et kohdepois stoon verratttuna. Kohdepoisto oimuri piikka ausvasarassa a Matalapain neisessa kohdepoist k tossa pölyä ä aiheuttava an työn välittömään lääheisyyteen n sijoitetaan n karkeasuodattimelline en pölynkerrääjä, joka yhdistetään n mikro- tai hienosuoddattimella varustettuun n ai osastoinnin alipa aineistuksee en suunnitteltuun laiitteeseen. Poistoilma a ilmanpuhdistajaan ta johdetaan työskente elytilan ulk kopuolelle muovisen n poistopu utken tai muovisuka an avulla.. Matalapain neisessa ko ohdepoistos ssa ilmamä äärät ovat suuria, mutta ilman virtausnop peus melko o vähäinen. Tämän vuo oksi laitteisto on sieppaussetäisyys on pieni ja pölynkerääjäää on siirretttävä usein.. Menetelmä ä sopii esim m. työhön, jo ossa ei void da käyttää korkeapaineista kohdeepoistoa. Se e on lisäksii edullinen rratkaisu ykssittäisiin pien niin töihin. 18.11.2013 PÖLYN NTORJUNT TA RAKENN NUSTYÖMAALLA KÄYTTÖK KOHTEET Valtioneuvoston asetus rakennustyön r n turvallisuud desta (VNa 20 05/2009) 50§ Purkujätte Tiilet, beton nikappaleet ja a purettaessa a irtoavat mu uut rakenneo osat on siirre ettävä turvalliisesti. Pölyäv vä aine on pudotettava alas riittävä än tiiviitä puttkia pitkin su uojattuun tila aan tai suora aan ajoneuvo oon taikka koottava k ja vietävä pois s säkeissä tai astioissa. Pöly on pois stettava ilmas stoinnilla, kohdepoistoilla a tai muilla tarkoituksenmukaisilla toim menpiteillä. Ta arvittaessa pölyn leviäm minen on este ettävä käyttäm mällä rakennu ustyön aikais sia suojaseiniä. Pöly on siiivottava riittä ävän usein työtiloista. Korkeapain neinen kohd depoisto on n erittäin teh hokas mene etelmä pöly ynpoistoon ssyntypaikaltaan, jonka a vuoksi sitä ä yleensä kannattaa käyttää pii kkaus-, sahaus-, jyrsiintä- ja hioonta- ym. vastaavissa v a töissä. Tä ällöin voida aan välttyä henkilöko htaisten he engityksens suojaimien käytöltä. Työntekijän T n hengitysvyyöhykkeellä olevan pölyn määrä o on tarvittaes ssa varmistettava mittaauksin. Ede ellä esitetyn n suositukse en lisäksi tilaaja saa attaa vaatia a kohdepo oiston käytttöä tietyisssä tiloissa, töissä ja a olosuhteisssa, jolloin tä ästä on maininta urakkkasopimusasiakirjoissa. Jos rakenn nustyöt on sovittu tehttäväksi puh tausluokan P1 mukais sesti, kohdeepoistoa on käytettävä ä pölyä synn nyttävissä tö öissä toimin ntakoevalmi udessa olev vissa tiloiss sa. LAITTEET T Korkeapain neisessa kohdepoistossa käyttettävät im murit ovat ammattikkäyttöön tarkoitettuja t a teollisuusim mureita, joisssa on HEP PA-suodatin n. Kohdepoiston toimivuuden kaannalta ratk kaisevaa on n ilman virta ausnopeus, jonka vähiimmäisarvo o riippuu lähinnä työsttettävän ja imettävän materiaalin n painosta. Esim. hien nolle puupölylle suossitellaan virtausnopeutta 14–16 m/s ja betonipölylle e 25–30 m/ss. Hyvässä kkohdepoisto oimurissa on mm. suo odattimien tehokas t puh hdistusmekkanismi, alip painemittarii suodattime en kuormittu umisen seurantaan ja kkattava suu utinvalikoima a. Keskuspölyynimuri, jossa a erilliset esis suodatus-, su uodatus- ja moottoriyksik m köt 18.11.2013 PÖLYN NTORJUNT TA RAKENN NUSTYÖMAALLA OSASTO OINTI JA A ALIPAIN NEISTUS S TARKOITU US Osastoinniin tarkoituss on erottaa epäpuh htaat ja pu uhtaat tilat toisistaann. Osastoin nti tehdään n käyttämällä ä rakennukksen valmiita a ja olemasssa olevia rakenteita r sekä s rakentaamalla esim m. tilapäisiä ä seiniä. Osa astoinnin yhteydessä käytetään u usein epäpuhtaiden tilojen alipainneistusta, mutta m mikälii n tiiviisti eikä puhtaiden ja pölyi sten tilojen osastointi on mahdolllista rakentaa riittävän n välillä ole e kulkutarvettta, ei paine eistusta vältttämättä tarvvita. Alipaineistuksen tarkkoituksena on estää pölyn kullkeutuminen n pölyisesttä puhtaas seen tilaan n aikaansaamalla epäp puhtaaseen osastoon a alipaine. Pu uhtaita tiloja a voidaan ssopivissa olosuhteissa a suojata myyös synnyttä ämällä ylipa aine ko. tiloiihin. OSASTOIN NNIN RAKE ENTAMINE EN mahdollis Osastoinniissa tulee pyrkiä käyttämään k suuksien mukaan m vvalmiita rakenteita kuten paika alle jääviä väliseiniä v ja -ovia. Osas stoon johtav vat ovet sulljetaan ja ovien se ekä ikkunoiiden käyntiv välit teipata aan kiinni. Ilmanvaihto I kanavien vventtiilit yms. peitettään muovikalvolla ja teipataan tiivviisti. Seinärake enteet. Mikkäli olemas ssa olevia rakenteita ei pystytä ä hyödyntäämään osastoinnisssa tai osastot jäävät j liia an suuriks si tai epäkäytännööllisiksi alipaineistu uksen toteu uttamiseen, tulee osasttointi tehdä erillisin suo ojaseinärakeentein. Seinämät rrakennetaan siten, että ä ne ovat riiittävän kesttäviä ja täyttävät paloteekniset vaatimukse et. Seinämien on ulottuttava alakkaton yläpu uolisiin kiinteisiin rakennteisiin saakka. Väliaikaise et suojaseinät voidaan tehdä esim m. teippaa amalla muovikalvo olem massa olev iin rakenteis siin pingoitttamalla muovi puurimo oilla katon ja a lattian väliin kokoam malla seinätt teleskoopp pirungolla ja a rakennusm muovilla tai rakenta amalla pitkä äaikaiseen käyttöön k tarrkoitetut seiinät puurungosta ja -levyisttä. 18.11.2013 PÖLYN NTORJUNT TA RAKENN NUSTYÖMAALLA Pitkäaikaiseen käyttöön tarkoittetut seinä ät voidaan tehdä t esim merkiksi seu uraavasti seinämu uovin alapä ää asenneta aan rakente een alajuoks sun alle ja tiivistetään uuretaanilla muovi n nostetaan ylläohjauspuu un ylitse ja ttiivistetään uretaanilla runko te ehdään 48 x 48 mm pu uusta (ohue empaa puuta a käytettäes ssä rungostta tulee heik kompi, mutta ala- ja yläjuo oksujen kiila aaminen he lpottuu) seinän a alaosaan assennetaan levytys, jon ka yläreuna a on noin 12 20–150 cm lattiasta o levyttyksen tarko oituksena on n suojata m muovitusta ja a osastointia iskuilta jaa repeämiltä ä. o levym materiaalina a voidaan käyttää esim merkiksi vaneria. Huom! Ure etaanin käytttö on harkitttava tapau skohtaisestti, koska sen poistaminnen siististi voi v olla työlästä. Kaikissa m menetelmisssä on tärkeä ätä, että seiinien liitokse et sekä putket ja muutt läpiviennit tiivistetään n huolellisessti teipillä tai t sauman nauhoilla. Erityisen tiiviitä suoja aseinärakennteita rake ennettaessa a voidaan pu uurungon ja a olemassa a olevan ra akenteen vä äliin asentaa a esimerkikksi solumuo ovikaistasta a tehty tiivisste. Mikäli tiiviyttä hallutaan ede lleen paran ntaa, voida aan tiiviste liimata rak kenteeseen n uretaaniva aahdolla tai rakennusliim malla. Kulkuauko ot. Kulkuaukkoina kä äytetään ta avallisesti muovi- ja m muovilevyovvia tai vetok ketjullisia m muoviovia. uaukosta Mikäli on vaarana, että e suojaseinän kulku pääsee liiikaa pölyä ä korjattava an tilan viiereiseen tilaan, on rakennetta ava kahdesta ovesta koostuva sulkutila mikrobipu rkutöissä (asbesti-ja kolmiosain nen). Tarvvittaessa sulkutilan ilmatila alipaineiste etaan siten n, että puh haltimen p poisto on pölyävään tilaan. Tilapäinen muovirakenteinen ovi voidaan te hdä seuraavasti ukon kokoissen muovin yläreunaan n ja kulkuau sivuille kierretään 48 mm pak ksuiset rima at rimat kkiinnitetään seinärakentteeseen muoviin n leikataan halkio alaosaan aukkoo on kiinnitetä ään yläosastaan toinen n, aukon kokoine en muovi muovin n alaosaan asennetaan n rima, joka a vetää muovin n paikoilleen n aukon ete een Rakennusm muovista tehtyä ove ea kestävvämpi ja parempi o on muovile evyovi, jon nka alaosa assa on aranoilla, laahusmuo ovi. Ovi varustetaan heilurisa jolloin siitä ä voidaan sujuvasti kulkea kum mpaankin suuntaan ja ovi sulkkeutuu itses stään. Muo ovilevyovi kestää usseiden työm maiden käy ytön, mikä säästää asennus- ja materiaalikustannuks sia. 18.11.2013 PÖLYNTORJUNTA RAKENNUSTYÖMAALLA ALIPAINEISTUS Mitoitus. Pelkkä osastointi on yleensä riittämätön pölyntorjuntakeino, minkä vuoksi osastoitu, korjattava tila alipaineistetaan ympäröiviin tiloihin verrattuna. Tällöin ilmavirran suunta on puhtaasta tilasta korjattavaan tilaan päin. Poistoilma suodatetaan ja johdetaan osaston ulkopuolelle, yleensä ulos. Tavanomaisissa purku- ja korjaustöissä käytettävät alipaineistuslaitteet on valittava ja mitoitettava niin, että osastoidun tilan ilma vaihtuu 6–10 kertaa tunnissa. Vaarallisia aineita sisältävien materiaalien purkutöissä ilmanvaihtuvuuden on oltava tätäkin suurempi. Osastoidun tilan tulisi olla 5–15 Pa alipaineinen. Liian suuri alipaine voi rikkoa suojaseinien tiivistyksiä, estää ovien aukeamista ja haitata rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa sekä aikaan saada korvausilman kulkeutumisen työskentelytilaan esim. kosteusvaurioituneiden, mikrobeja sisältävien rakenteiden läpi. Alipaineistus toteutetaan liikuteltavilla, ilmansuodattimilla varustetuilla alipaineistuslaitteistoilla, jotka imevät ilmaa työtilasta ja puhaltavat sitä suodatettuna tavallisesti suoraan ulos joko ns. muovisukkaa, ilmastointiletkuja tai peltikanavaa pitkin. Alipaineistuslaitteiden määrien ja tyyppien valinnassa käytetään laitekohtaisia paineentuotto- ja ilmamäärätietoja. Laitteiden mitoituksessa on huomioitava tehon aleneminen suodattimen kapasiteetin täyttyessä. Esimerkki alipaineistajan tehon arvioinnista Esimerkki alipaineistajien määrän laskennasta Alipaineistajan puhallinteho: 4600 m3/h Puhallinteho pääty-yhteillä: 4190 m3/h Puhallinteho puhtaalla HEPA-suodattimella: 3200 m3/h Teho kuormittuneella suodattimella: <<3200 m3/h Mitoitustehona käytetään enintään 3200 m3/h P = alipaineistettavan alueen pinta-ala (m2) K = alipaineistettavan alueen korkeus (m) I = ilmanvaihtokerroin (1/h) P = 1000 m2, K = 3,0 m, I = 6 1/h Tarvittava teho (ilmamäärä) = P x K x I = 18 000 m3/h Tarvittavat alipaineistajat 18 000 m3 / 3200 m3/h = 6 kpl Alipaineistusta ylläpidetään kohteen lopullisen siivouksen jälkeen niin kauan, että vaadittu ilman puhtaustaso on saavutettu. Tarvittaessa ilman puhtaus varmistetaan ottamalla näytteitä työskentelytilan ilmasta ennen osastoinnin purkamista ja rakennustöiden jatkamista. Poistoilma. Osastosta poistettava ilma pyritään ohjaamaan ulos rakennuksesta. Mikäli ilmavirtaa ei voida ohjata ulos, on varmistettava, ettei poistoilmavirtaus aiheuta haitallisia ilmavirtauksia ja pölyn liikettä tiloissa. Alipaineistuskoneen poistoilmaputken tilalle voidaan asentaa suutinkanava, joka hajottaa poistoilman tasaisesti tilaan. Osastosta ulosjohdettavan ilman puhdistustarve määritetään tapauskohtaisesti. Puhdistus toteutetaan asentamalla alipaineistuslaitteisiin vaatimusten mukaiset suodattimet, vähintään F7luokan hienosuodatin. Mikäli ulosjohdettava ilma sisältää haitalliseksi tiedettyjä aineita tai ilma johdetaan rakennuksen sisälle, on käytettävä HEPA H13 suodattimia. Esisuodattimina käytetään G3-G4 karkeasuodattimia, jotka vähentävät muiden suodattimien kuormitusta. Ulos poistettaessa yleensä ikkuna-aukkoon ruuvataan tai teipataan rakennuslevy, johon on tehty poistoputkelle reikä. Poistoputki asennetaan (ja tiivistetään) niin, että sen pää ulottuu vähintään 50 cm rakennuslevyn ulkopuolelle. Jos poistoilmaa joudutaan johtamaan toiseen palo-osastoon tai toiseen osastoon, josta se johdetaan palo-osaston kautta ulos, asennetaan suojaseinään tarvittaessa palopelti. Lisäksi alipaineistuslaitteisto varustetaan järjestelmällä, joka kytkee sen päältä tulipalotilanteessa. 18.11.2013 PÖLYNTORJUNTA RAKENNUSTYÖMAALLA Korvausilma. Alipaineistetun tilan tulee olla niin tiivis, että korvausilmareitit voidaan mitoittaa hallitusti. Yleinen käytäntö on, että alipaineistettuun tilaan otetaan korvausilmaa kontrolloidusti noin 20 % poistettua ilmaa vähemmän. Korvausilman tulee olla mahdollisimman puhdasta, mielellään ulkoa otettua. Talviaikaan ulkoa korvausilmaa otettaessa voidaan korvausilmareitissä käyttää lämmitintä, joka auttaa työmaan lämpötilan pysymistä hyväksyttävällä tasolla ja vähentää vedon tunnetta työskentelytiloissa. Lämmittimenä voidaan käyttää esimerkiksi sähkökäyttöistä lämpövastusta tai kaukolämpöön liitettyä vesikiertoista lämpöpatteria. Ylipaineistus. Tarvittaessa koneilla voidaan aikaan saada rakennukseen ylipaineistettuja tiloja. Kyseisille tiloille on tarvetta esim. saneerauskohteissa, joissa tekniikkatiloja halutaan suojata pölyltä. Myös ylipaineistetut tilat toteutetaan rakentamalla hyvin tiivistetyt osastot. SUUNNITTELU Osastoinnin ja alipaineistuksen suunnittelussa on tärkeätä aluksi selvittää pölyä aiheuttavat työt sekä syntyvän pölyn määrä ja laatu. Tässä voidaan käyttää avuksi ohjeen ”Työlajikohtainen pölyntorjunta” taulukkoa. Kun osastointia vaativat työt on alustavasti selvitetty, suunnitellaan osastojen sijainnit ja koot sekä poistoilmareitit jotka on luontevaa esittää pohjapiirroksissa. Samassa yhteydessä valitaan ja mitoitetaan käytettävä alipaineistuslaitteisto. Lopuksi suunnitellaan väliaikaisten suojaseinien ja ovien, läpivientien, poisto- ja korvausilmareittien yksityiskohtaiset tekniset ratkaisut. Tärkeimmät suunnittelutehtävät ovat pölylähteiden, -laatujen ja -määrien sekä erityisten haitta-aineiden (mm. home, mikrobit ja PCB-yhdisteet) selvittäminen rakennuksen ilmavaihdon ja painesuhteiden selvittäminen ilmavuotoreittien tiivistysratkaisujen suunnittelu työmenetelmien valinnat osastoinnin rakenteet, suojaseinien sijainnit ja tilapäiset oviratkaisut käytettävä laitteisto, niiden sijoittelut ja laitteiden huoltovälit / suodattimien vaihdot tilapäiset poistoilmareitit sekä niiden tekninen toteutus henkilökohtaiset suojaimet talvirakentamisen vaatimukset palo- ja sähköturvallisuusmääräysten huomiointi työmaan siivous ja jätteenkäsittelyn toteutus mittaukset, seuranta ja dokumentointi 18.11.2013 PÖLYNTORJUNTA RAKENNUSTYÖMAALLA TYÖNAIKAISET TOIMENPITEET Työn alkaessa. Pölyä aiheuttavien töiden, korjausrakentamisessa erityisesti purku-urakan aloituspalaveri on tärkeä pölyntorjunnan onnistumisen kannalta. Aloituspalaverissa käsitellään mm. seuraavat asiat työntekijöiden ammattitaito ja kokemus kyseisestä työstä työalueen rajaus osastointien tiiveys, kulkuaukkojen ja sulkutilojen toteutus alipaineistuskoneiden ja suodattimien suunnitelmanmukaisuus ja toimivuus kohdepoistolaitteiden ja muiden pölyntorjuntaratkaisujen valmius työsuunnitelman valmius (työn vaiheistus ja eteneminen, käytettävät työmenetelmät, koneet ja laitteet kattaen purkutyöt, jätteiden siirron ja varastoinnin) henkilökohtaisten suojaimien käyttötarve ja saatavuus yhteiset pelisäännöt, kuten esim. ettei purkutyötä aloiteta eikä tehdä, mikäli pölyntorjunta ei joltain osin toimi suunnitellusti (edes ilmanvaihdon tarkistusluukkuja ei avata) Työn aikana. Alipaineistus- ja kohdepoistolaitteistojen sekä osastoinnin kunto ja toimivuus tarkistetaan päivittäin. Osastoidun ja ympäröivän tilan paine-eroa tulisi seurata toistuvasti päivän mittaan alipaineistajan paine-eromittarista tai erillisestä tallentavasta mittarista. Suodattimet on tarkistettava säännöllisesti ja vaihdettava tarvittaessa laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti. Vaihtoväli riippuu käyttöolosuhteista ja suodattimesta. Etenkin HEPA-suodattimien pinta-alat vaihtelevat huomattavasti valmistajasta ja suodatintyypistä riippuen. Seuraavien aikamäärien tarkoitus on antaa käsitys vaihtovälin suuruusluokasta, eivätkä ne siis ole ohjeellisia vaihtovälejä. Keskimääräiset suodattimien vaihtovälit: esisuodattimet puhdistetaan imuroimalla päivittäin ja vaihdetaan tarvittaessa, hienosuodatin 1–4 viikon välein ja HEPA-suodatin 1–3 kuukauden välein. Katso erilliset taulukot Työlajikohtainen pölyntorjuntasuunnitelma Osastointi- ja alipaineistussuunnitelma Lähteet Koski Hannu, ym. Ohjeita korjausrakentamisen pölyntorjuntaan. VTT, Itä-Suomen yliopisto, Työterveyslaitos. Tampere 2013. 8 s. http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2013/Putusa_ohje_laaja_130415.pdf Sorsa, Eetu. Työohje pölynhallinnasta alipaineistusmenetelmällä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, rakennustekniikan koulutusohjelma. Marraskuu 2011. 18.11.2013 PÖLYNTORJUNTA RAKENNUSTYÖMAALLA OSASTOINTI- JA ALIPAINEISTUSSUUNNITELMA Rakennuskohde: Nro Tila 1 Esimerkkitila Osaston koko m3 Laatija: Ilman- Ilma- Palovaihto- määrä luokka kerroin m3/h 1) 1/h 1000 6 6000 Paine-eron seuranta X Pvm: Laite- ja suodatintyypit 2 kpl (HC 4000) / G4 + H13 (F7) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Lisätietoja Mikäli puhallusilma voidaan johtaa ulos, suodatus F7. Mikäli puhallusilma johdetaan sisätilaan, suodatus H13. 1) Ilmamäärän laskennan päivitys: valitse taulukko Ctrl+A, päivitä F9 18.11.2013 Liite nro Piir. nro PÖLYNTORJUNTA RAKENNUSTYÖMAALLA PEREHDYTTÄMINEN JA TYÖNOPASTUS Perehdyttämisellä tarkoitetaan työntekijän työskentelyn aloittamista työmaalla. saamaa opetusta ennen itsenäisen Työnopastus on työn aikana annettavaa opetusta ja ohjausta. Perehdyttämisestä ja työnopastuksesta vastaa rakennushankkeen päätoteuttaja. Perehdyttämisen ja työnopastuksen tavoitteena on, että työntekijä tuntee työmaan ja sen organisaation tiedostaa työssä ja työympäristössä olevat vaarat ja toimii sen mukaisesti tuntee keskeiset työhön liittyvät turvallisuusmääräykset ja -ohjeet ymmärtää työssään tarvittavien henkilönsuojaimien käytön merkityksen tietää kenelle työturvallisuutta vaarantavista puutteista ilmoitetaan osaa toimia oikein tapaturman sattuessa ja vaaratilanteiden ilmetessä tietää kuka antaa tarvittaessa lisäopetusta ja ohjausta Perehdyttäminen järjestetään kaikille työmaan uusille työntekijöille, myös työnjohdolle sekä lisäksi työntekijän palattua työhön pitkän poissaolon jälkeen. Perehdyttämismenettelyssä esitetään yrityksen ja työmaan turvallisuusohjeet ja -aineisto kerrotaan työntekijän tehtävät ja vastuut tehdään perehdyttämiskierros työmaalla ja käydään läpi perehdyttämislomakkeen asiat Työnopastuksen tarkoituksena on opettaa työntekijälle oikeita työmenetelmiä ja koneiden käyttötapoja. Samalla annetaan opetusta ja ohjausta työstä aiheutuvien haittojen ja vaarojen välttämiseksi kertomalla turvallisista toimintatavoista sekä henkilönsuojaimien käytöstä. Työnopastus ei ole kertaluonteista vaan sitä tehdään koko työmaan ajan. Työnopastusta tarvitaan etenkin silloin, kun työlajit, työmenetelmät tai materiaalit vaihtuvat tai otetaan käyttöön uusia koneita ja laitteita. Nuorten työntekijöiden työnopastukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Työnopastusmenettelyt vaihtelevat kohteen, rakentamisvaiheen ja olosuhteiden mukaan. Opastusta voidaan antaa sekä työntekijäkohtaisesti että esim. koko työmaahenkilöstölle järjestettävässä opastustilaisuudessa. Yhteisellä työmaalla päätoteuttaja vastaa siitä, että jokainen urakoitsija ja työntekijä perehdytetään työmaan turvallisuussääntöihin ja -ohjeisiin järjestää perehdyttämisen työmaan kaikille työntekijöille huolehtii, että jokainen työnantaja vastaa omien työntekijöidensä opastuksesta ja työmaan erityisten vaara- ja haittatekijöiden tiedottamisesta työntekijöilleen. 18.11..2013 PÖLYNTORJUNTA RAKENNUSTYÖMAALLA TYÖNTEKIJÄN PEREHDYTTÄMINEN Työmaan nimi ja osoite Päätoteuttaja ______________________________________ Työnantaja Perehdytettävä Ammatti/tehtävä Kokemus rakennustyöstä _____(v) SELVITETTÄVÄT ASIAT 12 Suojarakenteet, kuten kaiteet, aukkojen 1 Rakennettavan kohteen esittely suojakannet, suojaverkot ja kulkuteiden suojakatokset 2 Toteutusorganisaatio: tilaaja, pää-, sivu- ja 13 Suojakypärän ja muiden henkilönsuojaimien aliurakoitsijat käyttö, huolto ja säilytys 14 Terveydelle vaaralliset aineet, materiaalien 3 Kohteen aikataulu ja työmaan aluesuunnitelma käyttöturvallisuus 15 Pölyävät työvaiheet, syntyvät pölyt ja niiltä 4 Henkilöstötilat ja varastoalueet suojautuminen. Työmaan pölyntorjuntaratkaisut. Kohdepoistolaitteiden käyttö. 16 Käyttöönotto- ja viikkotarkastukset, 5 Työmaan järjestys ja siisteys (jokaisen velvollisuus), jätehuolto päivittäinen valvonta 17 Työntekijän velvollisuus ilmoittaa havaitut 6 Työterveyshuolto ja ensiapuvalmius puutteet ja viat esimiehelle 7 Paloturvallisuus, sammutuskalusto, tulityöt 18 Työpaikan työsuojeluorganisaatio ja tupakointi 19 Alueella liikkuminen 8 Tärkeimmät rakennuskoneet ja käytön opastus 20 Yrityksen turvallisuusaineisto, työmaaohje 9 Pienkoneet: sirkkeli, hiomakone jne. nostoapuvälineet ja käytön opastus 21 Työmaakierros 10 Rakennusaikainen sähköistys 11 Työtelineet, kulkutiet, portaat, tikkaat; rakenne ja liikkuminen niillä sekä niiden kunnossapito Tällä työmaalla on erityisesti varottava: Perehdyttäminen suoritettu Pvm_____.______._______ Työntekijä (perehdytettävä) Perehdyttäjä Kulkulupa luovutettu Lähde Koski Hannu, Mäkelä Tarja. Rakennustöiden turvallisuusohjeet Raturva 2. Rakennusteollisuus RT ry, Rakennustietosäätiö RTS, Työturvallisuuskeskus. Helsinki 2006. 96 s. 18.11..2013 PÖLYNTORJUNTA RAKENNUSTYÖMAALLA PÖLY Pölyt koostuvat kiinteistä hiukkasista, joiden halkaisija vaihtelee alle 1 µm:stä noin 100 µm:iin. Pölyä muodostuu tavallisimmin mekaanisen rikkomisprosessin yhteydessä, kuten kaivamisessa, murskaamisessa, hankauksessa ja poraamisessa. Pölyä syntyy myös tavaroiden ja materiaalien siirrossa, lastauksessa ja annostelussa. Pienet hiukkaset ELEKTRONIMIKROSKOOPILLA Suuret hiukkaset MIKROSKOOPILLA SILMIN HAVAITTAVAT Suodatinluokat E10 - E12, H13 - H 14, U15 - U17 F7 - F9 M5 - M6 G1 - G4 Keuhkojen alveolialueelle pääsevät Hius hiukkaset Sumu Homeet Bakteerit Sade Hiekkapöly Virukset Kalkkikivipöly Hiesupöly Sementtipöly Asbesti Savipöly Noki Tupakansavu Kivihiilipöly Metallihuurut ja -pölyt 0.01 0,1 1 10 100 HIUKKASKOKO [µm] 1000 10000 (1 mm) (1 cm) KERTYMINEN HENGITYSELIMISTÖÖN Kurkunpää Erikokoiset hiukkaset pääsevät tunkeutumaan ja kiinnittymään ihmisen hengityselimiin eri tavalla. Hengityselimet jaetaan nenä–nielu-alueeseen, kurkunpään ja keuhkoputkiston värekarva-alueen loppumiseen rajautuvaan alueeseen sekä alveoli- eli keuhkorakkula-alueeseen. Työpaikan ilman hiukkasmaisten epäpuhtauksien aiheuttamaa terveysvaaraa arvioidaan standardin EN 481 jaottelun mukaan: 1. Hengittyvä jae 2. Keuhkojae 3. Alveolijae (> 30 µm hiukkaset1)) Keuhkoputkisto Alveolialue (< 5 - 10 µm hiukkaset1)) Hiukkasmaisten ilman epäpuhtauksien raja-arvot on yleensä asetettu hengittyvälle jakeelle. 1) 27.11.2013 Suuntaa-antava suuruusluokka alueelle kertyvien hiukkasten koosta PÖLYNTORJUNTA RAKENNUSTYÖMAALLA ALTISTUMINEN Pölyaltistuminen työpaikoilla on hyvin yleistä, koska monet pölyt ovat silmälle näkymättömiä ja pölypitoisuutta on tämän vuoksi vaikea arvioida. Pölylle altistumisen haitallisuus riippuu pölylajista, pitoisuudesta (mg/m3) ja altistumisajasta. Elimistöön kertyvä annos on monen tekijän summa. Pölystä aiheutuvat haittatekijät voivat vaihdella lievästä epäviihtyvyydestä aina palautumattomiin terveysvaikutuksiin ja jopa hengenvaarallisiin sairauksiin. Pitkällä aikavälillä syntyville haitoille on tyypillistä, että oireet on havaittavissa vasta vuosia altistumisen jälkeen. PÖLYN LASKEUTUMISAIKA Pienet hiukkaset Vain suuremmat hiukkaset (>20 µm) voidaan havaita silmillä. Tästä johtuen muodostetaan usein harhainen kuva pölyn kulkeutumisesta. 0.01 SILMIN HAVAITTAVAT 0,1 1 5 min MIKROSKOOPILLA 20 min Hienojakoinen pöly (<5 µm) leijuu, eikä laskeudu, vaan kulkeutuu ilmavirtojen mukana. Suuret hiukkaset 9h Pysyvästi leijuva pöly Hiukkasten koko (halkaisija) vaikuttaa pölyn pysymiseen ilmassa. ELEKTRONIMIKROSKOOPILLA 10 HIUKKASKOKO [µm] 13 s 3s 100 0.03 s 1000 10000 (1 mm) (1 cm) Pölyn laskeutumisaika metrin korkeudelta hiukkasen tiheyden ollessa 1 g/cm3. PÖLYNTORJUNTA Rakennustyömaalla pölyjä voidaan torjua estämällä mahdollisimman tehokkaasti niiden syntyminen, siivoamalla syntyneet pölyt pois riittävän usein, rajoittamalla pölyn kulkeutumista osastoinnin ja alipaineistuksen avulla sekä käyttämällä kohdepoistoa ja ilmanpuhdistimia. Hengityksensuojaimiin tulee turvautua vain väliaikaisesti, kun työ on lyhytkestoista. Tavanomaisissa, päivittäin toistuvissa töissä työtilojen pölypitoisuus pitäisi saada niin vähäiseksi, ettei hengityksensuojaimia tarvitse käyttää. Lähteet Säämänen Arto, ym. Pölyntorjunta. VTT, Tampereen aluetyöterveyslaitos, Lappeenrannan aluetyöterveyslaitos. Tampere 2004. 141 s. http://virtual.vtt.fi/virtual/proj3/polyverkko/index.htm 26.11.2013 PÖLYNTORJUNTA RAKENNUSTYÖMAALLA RAKENNUSTÖIDEN PUHTAUSLUOKKAA P1 KOSKEVAT OHJEET RAKENNUSTÖIDEN PUHTAUSLUOKITUKSEN TARKOITUS Valmiin uudisrakennuksen ja korjauskohteen sisäilmastolle asetetaan nykyisin hyvin yksityiskohtaisia puhtaus-, kosteus-, lämpötila- ja muita laatuvaatimuksia. Vaatimusten toteutumiseen vaikuttaa oleellisesti se, miten rakentamisvaiheen aikana on onnistuttu mm. pölynja kosteudenhallinnassa. Rakennustyön puhtausluokituksen tavoitteena on varmistaa, että rakennuksen tilat ovat puhtaat, kun ne luovutetaan tilaajalle käytön aikana ei sisäilmaan kulkeudu epäpuhtauksia, jotka ovat peräisin rakennusvaiheesta. Rakennustyö voidaan luokitella kahteen puhtausluokkaan P1 ja P2. Kun työ tehdään vaativamman puhtausluokan P1 mukaisesti, asetetaan mm. materiaalien varastoinnille, käytettäville pölyntorjuntamenetelmille, siivoukselle ja valmiin rakennuksen puhtaudelle tiettyjä vaatimuksia. Sisäilmaston laatua ja rakennustöiden puhtausluokitusta on kuvattu julkaisussa Sisäilmastoluokitus 2008 (Ratu 437-T). Puhtausluokan P1 toteutustapaa työmaalla on kuvattu em. julkaisun kappaleessa 2.3 Työmaasuunnittelu. P1-LUOKAN PERUSOHJEET JA -VAATIMUKSET 1. Rakennuksen tulee olla puhdas ennen kuin ilmanvaihdon päätelaitteiden suojaukset voidaan poistaa ja toimintakokeet aloittaa. Tällöin pinnoilla ei saa olla hienojakoista irtolikaa (esim. puu-, betoni- tai kipsipölyä), joka voi nousta ilmaan kosketuksen tai ilmavirtojen mukana. Tiloissa ei saa säilyttää rakennusmateriaaleja tai jätteitä, jotka estävät pintojen puhdistamista. Pintoja suojaavat muovit ja pahvit on poistettu. Tämän vaiheen jälkeen tiloissa voidaan ilman erityistoimia tehdä vain pölyämättömiä töitä, esim. paikkamaalauksia, alakattojen asennusta, ilmanvaihdon toimintakokeita, säätöä ja viritystä sekä loppusiivous. 2. Rakennusten tilojen tulee luovutusvaiheessa olla niin puhtaat, että tilat voidaan ottaa välittömästi käyttöön vastaanoton jälkeen. Pinnoilla ei saa olla näkyvää likaa, kuten roskia, irtolikaa (ml. pölyä), kiinnittynyttä likaa tai tahroja. MATERIAALIEN JA TARVIKKEIDEN KÄSITTELY Sisätiloihin ja rakenteisiin tulevat rakennustarvikkeet ja -osat on suojattava esim. peittämällä mm. likaantumiselta ja kastumiselta kuljetusten, työmaavarastoinnin, asennuspaikan välivarastoinnin ja asennustyön aikana. Varaston on oltava irti maasta ja suojattu siten, etteivät sade- ja pintavedet pääse kastelemaan rakennustarvikkeita. Rikkoutuneet suojaukset korjataan viipymättä. Varastointiolosuhteiden ja suojausten tulee vastata valmistajien vaatimuksia. Ks. ohje ’Rakennusmateriaalien suojaus työmaalla’. Ennen työn aloittamista ja työn aikana on varmistettava, että olosuhteet ja alustan suhteellinen kosteus vastaavat suunnitelmien ja tuotteiden valmistajien asettamia vaatimuksia. Ilman tulee olla puhdasta ja kuivaa rakennustarvikkeiden asennusvaiheen aikana eikä ilmaa likaavia työvaiheita saa suorittaa samanaikaisesti asennuspaikan läheisyydessä. 18.11.2013 PÖLYNTORJUNTA RAKENNUSTYÖMAALLA Keskeneräiset ja valmiit rakennus- ja laiteosat suojataan siten, etteivät ne vahingoitu tai kastu asennustyön taukojen ja keskeytysten aikana. Sisätiloihin tulevien rakennustarvikkeiden suojaukset poistetaan asennusvaiheen alkaessa valmistajien ohjeiden mukaisesti. Hyvän rakennustavan mukaisia työmenetelmiä ja asennusohjeita esitetään mm. Ratu-kortistossa. OSASTOINTI Toimintakoevalmiudessa olevia tiloja koskevat määräykset Toimintakoevalmiit tilat erotetaan puhtauden arvioinnin jälkeen muista tiloista omiksi osastoikseen, jos muissa tiloissa on valmistumisaikataulusta tai muusta syystä johtuen käynnissä pölyä tai muuta likaa tuottavia töitä. Osaston sisällä on pölyä synnyttävissä töissä käytettävä kohdepoistolla varustettuja työkaluja ja laitteita. Lisäksi on huolehdittava tilan riittävästä ilmanvaihdosta. Toimintakoevalmista osastoa ei saa käyttää säännölliseen läpikulkuun, jos viereiset tilat kuuluvat alempaan puhtausluokkaan. Toimintakoevalmiit tilat merkitään selvästi näkyvällä ”Puhtausluokan P1 tila”-merkinnällä. Jos tila on töiden etenemisen takia puhtausosastoitava ennen kuin betonipinnat ovat saavuttaneet päällystystyön edellytyksenä olevan suhteellisen kosteuden enimmäisarvon, tilaan on järjestettävä riittävä ilmanvaihto ja talviaikana tilaan johdettava ilma on lämmitettävä. SIIVOUS Rakennussiivous on keskeinen keino, jolla varmistetaan puhtaustavoitteiden täyttyminen. Työnaikainen siivous Työnaikaisessa siivouksessa käytetään karkean jätteen poistossa suurtehoimuria, lapiota tai lastaa ja muuten keskuspölynimuria tai hienopölysuodattimella varustettua imuria (vähintään 98 % suodatus 3 μm hiukkasille). Toimintakoevalmiiden tilojen siivous Toimintakoevalmiit tilat siivotaan aina sen jälkeen, kun tilassa on syntynyt Puhtausosastoinnin jälkeisissä pölyävissä työvaiheissa käytetään kohdepoistoa. pölyä. Loppusiivous Loppusiivouksessa (myös ei-näkyvissä olevat pinnat kuten sähköarinat ja alakattojen yläpinnat) käytetään keskuspölynimuria tai hienopölysuodattimella varustettua imuria (vähintään 98 % suodatus 3 μm hiukkasille). Kovien ja sileiden pintojen puhdistuksessa käytetään lisäksi nihkeäpyyhintää. Pinnat puhdistetaan rakennusmateriaalien valmistajien ohjeiden mukaisesti. Puhdistus- ja hoitoaineina (myös vahat) käytetään hajusteettomia ja vähäpäästöisiä aineita. Tarkempia ohjeita rakennussiivouksen suunnitteluun, toteutukseen ja laadunvalvontaan on Rakennussiivous-oppaassa (SSTL 2:10). 18.11.2013 PÖLYNTORJUNTA RAKENNUSTYÖMAALLA PUHTAUDEN ARVIOINTI Ennen toimintakokeita Arvioidaan silmämääräisesti kaikkien pintojen puhtaus, myös ne jotka eivät jää valmiissa rakennuksessa näkyviin. Arviointi kattaa katto-, seinä-, kaluste- ja lattiapinnat sekä alakattojen yläpuolella olevat pinnat. Ennen rakennuksen luovutusta Arvioidaan silmämääräisesti kaikki näkyvät pinnat ja kalusteiden sisäpinnat. Arviointi kattaa katto-, seinä-, kaluste- ja lattiapinnat sekä kalusteiden sisäpinnat. Alakattojen yläpuolisten pintojen puhtautta ei arvioida alakattosettien ollessa suljettuina. Kattopintoja ovat mm. kattolevyjen yläpinnat, alakattolevyjen yläpuolella olevat pinnat, valaisinkotelot, kattoikkunoiden puitteet, jäähdytyspalkit, ilmanvaihdon päätelaitteet, katossa olevat putket, valaisimet ja portaiden alapuolet rakennuksen sisällä. Seinäpintoja ovat mm. seinät, seinillä olevat putket, ikkunat, ovet ja karmit, sisällä olevat lasiseinät, sähkökalusteet, ilmanvaihdon päätelaitteet, valaisimet, listat, kaiteet, kädensijat ja paneelit. Kalusteita ovat mm. pesu- ja saniteettitilojen kalusteet, muut kiintokalusteet ja niiden sisäpinnat sekä rakennukseen kuuluvat koneet ja laitteet. Lattiapintoihin kuuluvat lattiat, lattiaritilät ja -kaivot, kynnykset sekä portaiden pysty- ja vaakasuorat pinnat. Erikseen sovittaessa tai, jos osapuolet eivät muuten pääse yksimielisyyteen arviointitavasta ja/tai tulosten tulkinnasta, voidaan mittauksessa käyttää INSTA 800 –standardin mukaista menettelyä, jossa pintojen pölykertymä mitataan ns. geeliteippimenetelmällä. Pölykertymän mittaus on suositeltavaa tehdä aikaisintaan kahden tunnin kuluttua siivouksesta, jotta ilmassa leijuva pöly ehtii laskeutua pinnoille ennen mittausta. Puhtausluokan P1 sallitut pölykertymät (Sisäilmastoluokitus 2008). Tarkastusajankohta Ennen ilmanvaihdon toimintakokeita Ennen rakennuksen luovutusta Arvioitavat pinnat Alakaton yläpuoli Pinnat yli 180 cm korkeudella Pinnat alle 180 cm korkeudella (pl. lattiapinnat) Pinnat yli 180 cm korkeudella Pinnat alle 180 cm korkeudella Lattiapinnat Pölykertymä % 5,0 1,0 3,0 TIEDOTUS JA KOULUTUS Rakennushankkeen sisäiseen tiedotukseen ja koulutukseen kuuluu P1-luokassa seuraavat tehtävät ja toimenpiteet 1. Rakennuttajan kohteelle asettamat sisäilmastotavoitteet ja niihin pääsemiseksi suunnitellut ratkaisut esitellään työmaan käynnistyessä pidettävissä rakennuttajan, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kokouksissa. 2. Em. tavoitteiden ja ratkaisujen keskeiset kohdat kirjataan urakoitsijoiden laatusuunnitelmiin ja niiden toteutumista seurataan työmaakokouksissa. 3. Kohteessa noudatettavista sisäilmasto-, puhtaus-, ja materiaaliluokista laaditaan kirjallinen tiedote, joka jaetaan työmaan jokaiselle työntekijälle. 4. Sisäilmastoluokituksen sekä rakennustöiden ja ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokkien toteutumisen kannalta keskeisille urakoitsijoille (ainakin rakennus-, maalaus- ja LVISurakoitsijat) ja työntekijöille järjestetään ennen töiden aloittamista koulutustilaisuus, jossa heille selvitetään kohteen sisäilmastotavoitteet ja niiden toteutumiseksi noudatettavat ohjeet ja tehtävät. Koulutuksen järjestämisestä on sovittava esim. urakkarajaliitteessä. Myös hankkeeseen myöhemmin tulevien urakoitsijoiden ja työntekijöiden koulutuksesta on huolehdittava. 18.11.2013 PÖLYNTORJUNTA RAKENNUSTYÖMAALLA SIIVOUS Rakennussiivouksella tarkoitetaan rakentamisen aikaista siivousta sekä kaksivaiheista loppusiivousta sen jälkeen, kun tiloissa ei enää tehdä rakennus- tai asennustöitä. Sekä rakentamisen aikaisen siivouksen että loppusiivouksen sisältö ja vastuut määritellään urakka-asiakirjoissa. Rakentamisen aikaista siivousta ylläpidetään rakentamisen alusta loppusiivouksen ensimmäiseen vaiheeseen asti. Siivous pitää sisällään rakennusjätteen poiston ja karkean lian sekä pölyn ja hienojakoisen lian poistamisen kuivamenetelmiä käyttäen. Loppusiivouksen ensimmäisessä vaiheessa rakennuksen taso- ja lattiapinnoilta poistetaan suojat ja puhdistetaan ne pölystä, jotta saadaan estettyä pölyn kulkeutuminen ilmanvaihtolaitteistoon toimintakokeiden aikana. Toisessa vaiheessa siivotaan laskeutunut pöly, poistetaan tahrat ja suojataan lattiamateriaalit valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. Siivouksen on todettu olevan pölylle altistava työvaihe, joten siivouksen aikana on tarvittaessa käytettävä asianmukaisia henkilökohtaisia suojaimia. TARKOITUS Siivouksen tarkoituksena on poistaa syntyneet pölyt ja muut epäpuhtaudet tiloista, jotta voidaan vähentää ilman pölypitoisuutta sekä pölyn siirtymistä muihin tiloihin. Näin saadaan vähennettyä pölyn leviämistä rakennuksessa, terveyshaittoja, laitevikoja ja asennettavien IV-järjestelmien likaantumista sekä parannettua työturvallisuutta ja -mukavuutta. Hyvin organisoidulla sekä koko rakennusajan kattavalla siivouksella säästetään kuluja sekä helpotetaan loppusiivousta. RAKENTAMISEN AIKAINEN SIIVOUS Työmaa tulee siivota säännöllisesti, tarvittaessa päivittäin. Rakentamisen aikaisen siivouksen laatua tulee seurata viikoittain. Työvaiheissa syntyvät jätteet ja pöly siivotaan välittömästi työvaiheen päätyttyä tai työvaiheen keskeydyttyä. Rakennusmateriaalien ja -jätteiden säilytystä rakennustiloissa tulee välttää, sillä ne hankaloittavat puhtaanapitoa. Käytettävät siivousvälineet ja -koneet lasta vaatimusten mukaisilla suodattimilla varustettu teollisuusimuri tai keskuspölynimuri imevä lakaisukone (imusiivekkeillä ja suodattimilla) Rakentamisen aikaisessa siivouksessa käytetään pääasiassa kuivamenetelmiä. Jätteiden keräämiseen käytetään yleensä apuna lastaa tai lapiota. Jäteaines lajitellaan syntypaikallaan jäteastioihin tai -säkkeihin, jotka tulee siirtää jätteenkeräyspisteeseen mahdollisimman pölyttömästi. Harjan käyttö on kielletty P1-luokassa, sillä se edesauttaa pölyn nousemista ilmaan. 27.11.2013 PÖLYNTORJUNTA RAKENNUSTYÖMAALLA Pöly ja muu hienojakoinen lika poistetaan imuroimalla käyttäen siirrettävää teollisuusimuria tai keskuspölynimuria. Mahdollisimman pitkä yhtämittainen työskentelyaika tuo parhaan tuloksen. Mikäli rakennuksessa on useita kerroksia, on yleensä järkevää käyttää keskuspölynimuria. Keskuspölynimuri sijoitetaan yleensä alimman kerroksen rappukäytävään, kellariin tai rakennuksen ulkopuolelle. Runkolinja vedetään esimerkiksi metalliputkella tai jäykällä imuletkulla. Jokaiseen kerrokseen asennetaan automaattikäynnistyksellä varustetut imurasiat. Jos keskuspölynimurin käyttö ei ole mahdollista tai muuten järkevää, toteutetaan siivoaminen teollisuusimurilla. Teollisuusimurissa tulee olla tehokas suodatus (esim. erillinen karkeasuodatin ja HEPA H13 suodatin) Suodattimen kunnosta tulee huolehtia, jotta se ei ole esim. repeytynyt. Suodattimen ollessa tehoton ja vaurioitunut imuri levittää pölyn ilmaan. Teollisuusimurin tulee olla helposti huollettavissa ja suodatin puhdistettavissa/vaihdettavissa. Keskuspölynimurin runkolinja. RAKENNUKSEN LOPPUSIIVOUS Loppusiivous voidaan aloittaa rakennuksessa vaiheittain siten, että loppusiivoukseen kuuluvat alueet eristetään tiloista, joissa vielä suoritetaan rakennus- tai asennustöitä. Kulku likaisen ja puhtaan alueen välillä minimoidaan pölyn leviämisen välttämiseksi. Tilojen eristäminen toteutetaan pölytiiviillä suojaseinillä tai -ovilla. Ensimmäinen vaihe Loppusiivouksen ensimmäinen vaihe aloitetaan poistamalla taso- ja lattiapinnoilta suojat. Suojauksessa käytetyt materiaalit viedään jätteenkeräyspisteeseen. Suojausten poisto suositellaan tehtävän kaksi päivää ennen siivouksen aloittamista, jotta pöly ehtii laskeutua. Rakennuksen taso-, pysty- ja lattiapinnat puhdistetaan pölystä käyttäen lastaa ja imuria sekä nihkeä- ja kosteapyyhintää sekä peseviä menetelmiä. Työnsuunnittelussa tulisi huomioida alakattojen yläpuolisten osien siivoaminen ennen alakattojen sulkemista. Mikäli rakennus toteutetaan sisäilmastoluokan S1 tai S2 mukaisesti noudattaen P1puhtausluokitusta, pölykertymälle on annettu suositusarvot sisäilmastoluokituksessa 2008 (Taulukko 1). Tilojen pintapölyn määrä mitataan loppusiivouksen ensimmäisen vaiheen jälkeen ennen ilmanvaihtolaitteiston käyttökokeita. Pintapölyn mittauksen saa tehdä aikaisintaan kaksi tuntia loppusiivouksen jälkeen. 27.11.2013 PÖLYNTORJUNTA RAKENNUSTYÖMAALLA Taulukko 1. Puhtausluokan P1 sallitut pölykertymät (Sisäilmastoluokitus 2008). Tarkastusajankohta Arvioitavat pinnat Ennen ilmanvaihdon toimintakokeita Ennen rakennuksen luovutusta Alakaton yläpuoli Pinnat yli 180 cm korkeudella Pinnat alle 180 cm korkeudella (pl. lattiapinnat) Pinnat yli 180 cm korkeudella Pinnat alle 180 cm korkeudella Lattiapinnat Pölykertymä % 5,0 1,0 3,0 Ensimmäisen vaiheen valmistuttua järjestetään katselmus, jossa todetaan haluttujen vaatimusten täyttyminen. Vasta tämän jälkeen voidaan aloittaa ilmanvaihtolaitteiston käyttökokeet. Toinen vaihe Loppusiivouksen toisessa vaiheessa siivotaan ilmanvaihtolaitteiston käyttökokeiden aikana pinnoille laskeutunut pöly. Tilat siivotaan urakka-asiakirjoissa määritellyn vaatimustason mukaisiksi sekä suoritetaan lattiamateriaalien käyttöönottopesu ja -suojaus materiaalin valmistajan ohjeiden mukaan. Tilojen puhtaus loppusiivouksen jälkeen arvioidaan visuaalisesti vertaamalla siivoustulosta määriteltyyn puhtaustasoon. Havaitut poikkeamat tulee korjata ennen tilojen käyttöönottoa. Noudatettaessa P1-puhtausluokitusta tilojen pintapölyn määrä mitataan loppusiivouksen toisen vaiheen jälkeen uudestaan. Pölykertymän suositusarvot ennen rakennuksen luovutusta ovat taulukossa 1. Pintapölyn mittauksen saa tehdä aikaisintaan kaksi tuntia loppusiivouksen jälkeen. Käytettävät siivousvälineet ja -koneet lasta imuri (keskuspölynimuri tai erikoissuodattimella varustettu teollisuusimuri) lattiaraappa moppi siivousliinat yhdistelmäkone imevä lakaisukone (imusiivekkeillä ja suodattimilla) lattianhoitokone Lähteet Metso Sami, Salovaara Jarkko. Ramirent Finland Oy, Lemminkäinen Talo Oy. Pölyntorjunta P1 rakennustyömaalla. Luentomateriaali. 2013. 75 s. Andersson Tarja. Rakennussiivous. Suomen siivoustekninen liitto. Mikkeli 2004. 36 s. Kokkonen Anna, ym. Pölynhallinta korjausrakentamisessa. Itä-Suomen yliopisto. Kuopio 2013. 142 s. Säämänen Arto, ym. Pölyntorjunta. VTT, Tampereen aluetyöterveyslaitos, Lappeenrannan aluetyöterveyslaitos. Tampere 2004. 141 s. 27.11.2013 PÖLYNTORJUNTA RAKENNUSTYÖMAALLA SUODATTIMET Ilmansuodattimen tehtävä on poistaa ilmavirrasta hiukkasmaisia epäpuhtauksia ja estää niiden kulkeutuminen puhtaammille alueille. Rakennustyömailla suodattimien tyypillisiä käyttökohteita ovat alipaineistuslaitteet, kierrättävät ilmanpuhdistimet sekä imurit. SUODATINTYYPIT Yleisimmin ilman suodatukseen käytetään ns. kuitusuodattimia, joille on ominaista yksinkertainen rakenne, huokea hinta sekä suodattimen varmatoimisuus. Rakenteensa mukaan suodattimet jaetaan tasomaisiin suodattimiin, pussisuodattimiin sekä vekattuihin laajapintasuodattimiin (paneelit, kasetit ja patruunat). SUODATINLUOKAT Suodattimet jaetaan tehokkuuden mukaan eri suodatinluokkiin. Euroopassa luokitteluun käytetään standardeja EN779 ja EN1822, joissa määritellään Pienet hiukkaset Karkeasuodattimet G1-G4 Mediumsuodattimet M5-M6 Hienosuodattimet F7-F9 ELEKTRONIMIKROSKOOPILLA Suuret hiukkaset MIKROSKOOPILLA SILMIN HAVAITTAVAT Suodatinluokat E10 - E12, H13 - H 14, U15 - U17 F7 - F9 M5 - M6 G1 - G4 Keuhkojen alveolialueelle pääsevät Hius hiukkaset Sumu Homeet Bakteerit Sade Hiekkapöly Virukset Kalkkikivipöly EPA-suodattimet E10-E12 Hiesupöly Sementtipöly HEPA-suodattimet H13-H14 Asbesti Savipöly Noki ULPA-suodattimet U15-U17 Tupakansavu Kivihiilipöly Metallihuurut ja -pölyt 0.01 0,1 1 10 HIUKKASKOKO [µm] 27.11.2013 100 1000 10000 (1 mm) (1 cm) PÖLYNTORJUNTA RAKENNUSTYÖMAALLA SUODATTIMEN TEHOKKUUS Kuitusuodattimessa ilma virtaa päällekkäin asettuneista kuiduista muodostuvan matriisin läpi. Hiukkaset erottuvat ilmavirrasta ja tarttuvat kuitujen pinnoille törmäyksen, kosketuksen ja diffuusion vaikutuksesta. Kerättävien hiukkasten koko vaikuttaa erotustehokkuuteen merkittävästi. Tyypillisesti erotuskyky on hyvä kaikkein suurimmille yli 2,5 µm hiukkasille ja kaikkein pienimmille alle 0,01 µm hiukkasille. Kaikkein hankalimmin suodatettava hiukkaskoko (MPPS, most penetrating particle size) on yleensä noin 0,1 µm. HEPA-SUODATTIMET Mikäli kohteessa esiintyy terveydelle erityisen vaarallisia pölyjä on käytettävä vähintään luokan H13 vaatimukset täyttäviä suodattimia. HEPA-suodattimia on käytettävä myös silloin, jos ilma palautetaan työskentelytilaan. Rakennusimureissa tulee käyttää HEPA-suodatinta. Suositeltavaa olisi myös, että imurin pölypussi voitaisiin vaihtaa pölyämättömästi. SUODATTIMIEN KÄYTTÖ Erityisesti korkean erotuskyvyn HEPA- ja ULPA-suodattimissa niiden kiinnityksen tiiveys on ratkaisevan tärkeää. Pienikin vuoto tiivisteessä voi aiheuttaa puhdistinlaitteeseen moninkertaisen läpäisyn itse suodatinmateriaalin tehokkuuteen verrattuna. Käytön aikana suodattimeen kerääntyy pölyä, jonka ansioista virtausvastus kasvaa ja suodattimen läpi kulkeva ilmamäärä pienenee. Tällöin suodatin tukkeutuu ja se pitää vaihtaa uuteen. Suodattimen vaihtoväliin vaikuttaa ratkaisevasti pölypitoisuus sekä pölyn ominaisuudet kuten hiukkaskokojakauma. Korkean erotusasteen suodattimen elinikää on mahdollista kasvattaa käyttämällä sen edessä karkeampaa esisuodatinta. Joissakin laitteissa on myös pestäviä tai muulla tavalla puhdistettavia suodattimia. Tukkeutunut suodatin estää ilmavirtauksen laitteessa. Rikkinäinen suodatin on vaihdettava välittömästi. Lähteet EN779 2012. Particlulate air filters for general ventilation – Detemination of the filter performance EN1822-1 2009 High efficiency air filter (EPA, HEPA and ULPA) – Part 1: Classification, performance testing, marking 27.11.2013 PÖLYNTORJUNTA RAKENNUSTYÖMAALLA NUSALALLA Sisäilmastoluokitus 2008 -julkaisussa on annettu toteutusohjeita rakennustarvikkeiden kuljetuksesta, varastoinnista ja suojauksesta, kun rakennustyö tehdään puhtausluokan P1 mukaisesti. Tässä esitettävässä julkaisussa kuvataan rakennustyömaalla käytettävää sääsuojauskalustoa sekä annetaan käytännön ohjeita eri materiaalien suojaamiseksi. RAKENNUSMATERIAALIEN SUOJAUS TYÖMAALLA Perustuu VTT:n tutkimukseen "Rakennusmateriaalien ja -tuotteiden käsittelyn ja työmaasuojauksen kehittäminen", joka tehtiin Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n toimeksiannosta. SISÄLTÖ SÄÄSUOJAUKSEN KÄYTTÖ ........................................... 2 SUOJAUSKALUSTO ........................................................ 3 Suojapeitteet ....................................................... 3 Sääsuojat ............................................................. 3 Julkisivusuojat .................................................... 4 Suojauskaluston soveltuvuus eri käyttökohteisiin ................................................... 4 MATERIAALIEN SUOJAUS .............................................. 5 Lämmöneristeet ................................................... 5 Puutavara ............................................................. 5 Kuivatuotteet ........................................................ 5 Rakennuslevyt ..................................................... 6 Ikkunat .................................................................. 6 Ovet ....................................................................... 6 Betoniset seinä- ja laattaelementit ..................... 7 Puuelementit ....................................................... 7 Kalusteet .............................................................. 7 KOSTEUSONGELMIEN VÄLTTÄMINEN - muistilista .... 8 18.11.2013 Hannu Koski Hannu Kauranen PÖLYNTORJUNTA RAKENNUSTYÖMAALLA 2(8) SÄÄSUOJAUKSEN KÄYTTÖ Suojauksen tarkoitus ja hyödyt Sääsuojauksella suojataan työkohde tai rakennusmateriaalit sateelta, lumelta, jäältä, tuulelta, pakkaselta ja toisinaan myös liialta auringonvalolta. Työkohteen suojauksella parannetaan työskentelyolosuhteita, jolloin työmukavuus, -motivaatio ja -tehokkuus paranevat sairastumisalttius vähenee työn laatu paranee lumi- ja sulatustöiden tarve vähenee. Materiaalien suojauksella estetään puolestaan tuotteiden suoranainen pilaantuminen ulkonäöllisten tai muiden laatuvirheiden aiheutuminen sekä terveyshaittoja aiheuttavan mikrobikasvuston syntyminen. Sääsuojauksesta ei saa tinkiä Vaikka kalustoa sekä työkohteiden että materiaalien suojaamiseen on hyvin saatavilla, suojauksista huolehtiminen laiminlyödään varsin usein. Sääsuojien käytöstä aiheutuvat vuokra-, työ- ym. kustannukset tunnetaan varsin hyvin ja kiusaus niissä säästämiseen on suuri. Jos vettä tai lunta ei sada, niin "säästöä" on tullut. Suojaamattomuuden kustannuksia taas ei ole juurikaan selvitetty. Kerrannaisvaikutuksineen ne ovat kuitenkin moninkertaiset suojauskustannuksiin verrattuna, jos huono sää pääseekin yllättämään. Ohjeen tarkoitus Tämän ohjeen tarkoituksena on tuoda esille Minkälaista suojauskalustoa on saatavana ja mihin se soveltuu Miten eri materiaalit suojataan kostumiselta 18.11.2013 Hannu Koski Hannu Kauranen PÖLYN NTORJUNTA A RAKENN NUSTYÖMA AALLA 3(8)) SUOJ JAUSKALUSTO Suojapeittteet Suojapeittteitä ovat rakennusp r eitteet eli p pressut sekä julkisivu u- ja erikoisspeitteet. Peitemate eriaali vaihtelee käytttötarkoitukssen mukaa an ja se vo oi olla polyeesteriä, verkkokan ngasta, PV VC-päällystteistä tekokkuitukanga asta tai esim. polyeteeeniä. Suoja apeitteet so oveltuvat mm. m tila apäiseen suojauksee s en mu uun suojau uksen täydentämiseeen jullkisivujen suojauksee s en ma aan routas suojauksee en ja sulatuukseen Oikein jja huolelliisesti käy ytettynä pe eitteillä sa aadaan no opeasti aikkaan vars sin hyvä ja edulllinen kos steussuojjaus. Työ ömaalla onkin o aina a syytä o olla ylimääräisiä peitteitä ä yllättäviiin suojaus starpeisiin n. Sääsuoja at Sääsuojatt muodostu uvat kanta avasta rung gosta ja ka atemateriaa alista. Runnkorakente eet ovat yleisimmin n terästä ta ai alumiinia a ja katema ateriaalein na käytetää än polyesteerikangasta a, PVCpäällysteisstä tekokuitukangastta tai kevyttmuovia. Keveimmät K suojat ovaat käsin liik kuteltavia, raskaimm mat puolesta aan siirretä ään konee ellisesti ja ne n kestävät huomattaavia lumi- ja tuulikuorm mia. Sääsu uojien käytttökohteita ovat varasstojen ja kiinteiden työpissteiden, kutten esim. sirkkelin s ta i laastiaseman suojau us. Lisäksi niillä voida aan suojatta alapohja a laatan ja perusttusten valu un ajaksi ta ai yläpohjaa kun vesik kattoa tai katetta a ei vielä ole o tai sitä korjataan. Pientalo- ja j rivitalo otyömailla voidaan ko oko työma a kattaa ja a lämmiittää suuria a sääsuojia a käyttämäällä. Vuokra-- ja pystyttyskustann nuksetkin n huomioid den sääsu uojien käyt yttö olisi usein järkevää ä, koska ne n paranta avat työolo osuhteita ja tuottav vuutta merrkittävästi. 18.11.2013 Hannu H Koski Hannu Kauranen K PÖLYN NTORJUNTA A RAKENN NUSTYÖMA AALLA 4(8)) Julkisivusuojat Julkisivussuoja koosttuu rakenn nustelineesseen kiinnittetyistä peitteistä, joissta tehdää än sekä suojan pyystyosat etttä ns. teline ekatto. Risstikkoraken nteisista telinekatoistaa voidaan koota myös koko rakennuksen peittä ävä suoja, jolloin kyseessä on oikeastaan o n julkisivusuojan ja sääsuojan n yhdistelm mä. Pystyssuojaa käy ytetään sek kä julkisivuun suojaam miseen että pö ölyn leviäm misen ja es sineiden puutoamisen estäm miseen. Teline ekaton avulla suojataan julkisivuutelineellä olevat yksittä äiset työpis steet ja ma ateriaalit. K Korkeissa raken nuksissa kunnollinen k n suojaus eedellyttää luonno ollisesti py ystysuojan ja telinekaaton saman naikaista käyttö öä. Hiljattaiin tehty tu utkimus on o osoitta anut, että julkisivus saneeraussta kanna attaa tehdä myös kylmänä vuodena aikana kä äyttämällä ä lämmittettäviä jjulkisivun suojaus sjärjestelmiä. Ta alviajan lämmitysm maksut ja suoja auskulut saadaan n takaisin korjaus styön nopeutumisen n, paremm man laadu un, työvoiiman tasaaisemman n käytön ja alempie en kalusto ovuokrien ansiosta. Suojausk kaluston soveltuvuu s us eri käytttökohteis siin Käyttöko ohde Sääsuoja at Su uojapeeitteet uJulkisivu suojat Perustustyöt (antura at, sokkelit, alapohjatt) Elementtittyöt (ontelo olaatat, seinät) Valutyöt (holvit, laattat, kannet)) Julkisivutyyöt (muura aus, rappau us, maalau us) Kattotyöt Sisäpuolin nen korjaus Kokonaisssuojaus Työsuoja ja varasto soveltuu hyvin 18.11.2013 Hannu H Koski sove eltuu Hannu Kauranen K ei sove ellu PÖLYNTORJUNTA RAKENNUSTYÖMAALLA 5(8) MATERIAALIEN SUOJAUS Vuosittainen sademäärä Suomessa on noin 600 mm, joka jakaantuu melko tasaisesti eri kuukausille. Vuodessa onkin yli sata päivää, jolloin sade voi aiheuttaa haittaa myös rakentamiselle. Rakennusmateriaalien pakkaukset eivät useinkaan suojaa tuotetta riittävästi kosteudelta koko toimitusketjun ajan. Pakkausten puutteellisuus ja niiden vaurioituminen sekä asennustyö ja sen jälkeinen aika ovat pahimmat riskikohdat tuotteiden kostumisen kannalta. Seuraavassa on esitetty kahdeksan keskeisen rakennustuoteryhmän kostumisen yleisimmät syyt ja seuraukset sekä työmaalla noudatettava varastointi-, asennus- ja jälkisuojausohje kosteusvaurioiden syntymisen estämiseksi. Lämmöneristeet Kostumissyyt ja seuraukset Varastointiohje Asentaminen ja jälkisuojaus pakkaukset ovat rikkoutuneet suojauksesta ei ole huolehdittu julkisivua ei ole suojattu sateelta. kostean eristeen lämmöneristyskyky on heikentynyt kimmoisuus ja mittatarkkuus ovat huonontuneet eriste murtuu helposti asennettaessa lavojen päälle, irti maasta, mielellään sisätiloihin peitetään suojapeitteellä tai käytetään sääsuojaa työ suunnitellaan niin, että suojaus on kunnossa koko ajan (suojauksena joko suojapeitteet tai lopullinen pintarakenne) pyritään estämään veden virtaaminen seinää tai kattoa pitkin Puutavara Kostumissyyt ja seuraukset Varastointiohje Asentaminen ja jälkisuojaus varastointi kosteassa, suojaamattomuus asennus kosteisiin rakenteisiin home- ja lahottajasienten lisääntyminen muodonmuutokset sinistyminen haitallisten emissioiden lisääntyminen käytetään suojapeitteitä ja vähintään 30 cm korkeita alusrakenteita huolehditaan riittävästä tuuletuksesta vältetään kostumista asennustyön aikana suojataan valmiit rakenteet Kuivatuotteet Kuivatuotteita ovat jauhemaiset muuraus- ja rappauslaastit, tasoitteet, kuivabetonit, kiinnitys- ja saumalaastit sekä erilaiset julkisivupinnoitteet. Kostumissyyt ja seuraukset Varastointiohje Asentaminen ja jälkisuojaus 18.11.2013 kuormien purkuvaihe ja varastointi kosteissa tiloissa aiheuttavat tuotteiden kostumisen koska kuivatuotteiden sideaineena on sementti, kalkki, kipsi tai polymeerit, kostuminen käynnistää kovettumisreaktion ja tuotteen pilaantumisen pitkäaikainen varastointi kosteissa tiloissa lyhentää säilymisaikaa paperisäkit sisätiloissa tai sääsuojissa suursäkit kuormalavoilla peitteillä suojattuina avatut suursäkit on suljettava huolellisesti käyttökertojen välillä lämpötilojen on oltava tuoteselosteiden mukaiset valmiit rakenteet on suojattava sateelta ja jäätymiseltä Hannu Koski Hannu Kauranen PÖLYNTORJUNTA RAKENNUSTYÖMAALLA 6(8) Rakennuslevyt Rakennuslevyjä ovat mm. kipsilevyt, lastulevyt, vanerit ja kuitulevyt. Niiden kosteuskestävyydessä on jonkin verran eroja, mutta suojausmenettelyt pääsääntöisesti samanlaiset. Esim. kipsilevyjen kosteusmuodonmuutokset ovat varsin pienet, mutta mekaaninen kestävyys heikkenee jyrkästi kosteuspitoisuuden kasvaessa. Levyjen tasapainokosteus [%] ja kosteuseläminen toimitusketjun eri vaiheissa. Valmistus Kipsilevy Lastulevy Vaneri Kuitulevyt Puukipsilevy Mineriittilevy Varastointiohje RH 50 % 1 9±3 10±4 6±3 2 Asentaminen ja jälkisuojaus Kaupan varasto RH 80-90 % 9 15 16 10 7 - Käyttökohde RH 45 % 2,5 8 8 5 3 - Paksuusturpoama RH 30-90 % 0,04 1 2.8 6 0,5 0,5 Pit.suunt. eläminen RH 30-90 % 0,04 0,2 0,12 0,25 0,08 0,1 levyt säilytetään muovihupussa sääsuojassa tai vähintään suojapeitteellä peitettynä kun levyt on nostettu holville, muovihuppu on riittävä suoja asennustilan tulee olla katettu, sateelta suojattu Ikkunat Kostumissyyt ja seuraukset Varastointiohje Asentaminen ja jälkisuojaus ikkunanippujen kutistemuovin rikkouduttua suhteellinen kosteus pakkauksen sisällä kohoaa usein liiaksi ikkunoiden puuosat elävät ja käyntivälykset muuttuvat puun turmeltumisreaktiot käynnistyvät ja selvää sinistymistä saattaa syntyä jo kahdessa viikossa ikkunat tulisi varastoida sääsuojassa, mutta mikäli se ei ole mahdollista, on käytettävä suojapeitteitä vesipellit ja ulkopuolen listoitukset on asennettava mahdollisimman nopeasti sisäpuite suojataan tasoite- ja maalaustöiden ajaksi muovikalvolla Ovet Kostumissyyt ja seuraukset Varastointiohje Asentaminen ja jälkisuojaus 18.11.2013 Ovien kosteussuojauksesta huolehditaan yleensä varsin hyvin. Suurimmat riskit aiheutuvat kuljetuksista (lastaus ja purku) sekä vedestä, joka tippuu tai valuu rakennuksen rungosta holville varastoituihin oviin. karmien ja ovilevyjen turpoaminen ja kieroutuminen käyntivälyksien muuttuminen maalipintojen hilseily värimuutokset varastointi ainoastaan katetuissa tiloissa niput pinotaan tiheästi ladottujen aluspuiden päälle riittävän korkealle lattiasta tarvittaessa suojataan muovikalvolla tai suojapeitteellä suojamuovi jätetään tarvittaessa paikalleen asennuksen jälkeen suojaamaan ovea lialta ja naarmuilta Hannu Koski Hannu Kauranen PÖLYNTORJUNTA RAKENNUSTYÖMAALLA 7(8) Betoniset seinä- ja laattaelementit Kostumissyyt ja seuraukset Varastointiohje Asentaminen ja jälkisuojaus Elementit ovat säälle alttiina kuljetuksen ja asennuksen aikana sekä usein vielä tämän jälkeenkin. julkisivuelementeissä kosteus heikentää eristeiden ominaisuuksia, vaurioittaa ikkunakarmeja ja muita puuosia sekä jäätyessään mahdollisesti rikkoo pintarakenteita rakennusrungon kuivumisaika lisääntyy tasaiselle, kestävälle alustalle peitetään suojapeitteellä, mikäli elementin yläosa ja lämmöneriste ovat suojaamatta holvilta valuvan veden pääsy eristetilaan tai julkisivupinnalle on estettävä eristeen suojamuovi on poistettava ennen päälle tulevan elementin asentamista valmis runko on mahdollisimman nopeasti suojattava joko vesikatolla tai yläpohjan kattavalla sääsuojalla Puuelementit Kostumissyyt ja seuraukset Varastointiohje Asentaminen ja jälkisuojaus Puuelementeillä on vaara kastua kuljetettaessa, asennuksen aikana sekä usein vielä tämän jälkeenkin. kostumisen seuraukset ovat samankaltaiset kuin puuikkunoiden, -ovien ja puutavaran tasaiselle, kestävälle alustalle peitetään suojapeitteellä suurelementit on pyrittävä asentamaan suoraan kuljetusajoneuvosta ilman välivarastointia holvilta valuvan veden pääsy eristetilaan tai julkisivupinnalle on estettävä elementit suojataan muovilla rakennus katetaan aluskatteella 2-3 päivän kuluessa asennuksen alkamisesta Kalusteet Kostumissyyt ja seuraukset Varastointiohje Asentaminen ja jälkisuojaus 18.11.2013 kalusteet kostuvat useimmiten kuormien purkamisen yhteydessä tai varastoitaessa tuotteet märälle alustalle kalusteet toimitetaan nykyisin usein pakkaa-mattomina, joten ne eivät siedä kosteutta juuri lainkaan emissiivisyys lisääntyy mikäli kosteus ei pääse poistumaan nopeasti, lastulevy turmeltuu varastoidaan kuljetuskontissa tai sääsuojassa tai siirretään suoraan asennuskohteeseen kalusteet asennetaan yleensä hankkeen loppuvaiheessa, jolloin erillistä kosteussuojausta ei enää tarvita kalusteiden suojaamiseen likaantumiselta ja muulta vaurioitumiselta on kiinnitettävä erityistä huomiota Hannu Koski Hannu Kauranen PÖLYNTORJUNTA RAKENNUSTYÖMAALLA 8(8) KOSTEUSONGELMIEN VÄLTTÄMINEN – muistilista työmaalle – Toimitukset ja työnsuunnittelu Suojaukset ja varastointi Koulutus ja valvonta 18.11.2013 suunnittele toimitusten ajoitus huolellisesti pyri pieniin toimituseriin ja tarkkaan ajoitukseen, jolloin materiaalit ovat kosteudelle alttiina vain lyhyen aikaa ota arat tuotteet (esim. kalusteet) mahdollisimman myöhään. suunnittele materiaalien vastaanotto (kuorman purku, siirrot, varastointi) ajoita työn eteneminen niin, että suojaustoimenpiteet ehditään tehdä nopeuta ja vähennä työmaatyötä esivalmistetuilla komponenteilla ja määrämittaisilla tuotteilla kehitä työnsuunnittelusi tasoa käytä sääsuojia suojaa materiaalit, keskeneräiset rakenteet ja valmiit rakenteet suojaa vesikatto nopeasti esim. aluskatteella huolehdi holvivesien poisjohtamisesta hanki jokaisen työlajin tarvitsema suojauskalusto säilytä kuivatuotteet lämmitetyssä tilassa sijoita laastiasema sääsuojaan vaadi kalusteiden alareunaan nauhoitus vaadi huolellisuutta varastointiin pyri muuttamaan koko henkilöstön asenteita suojausmyönteisiksi edistä omalta osaltasi työntekijöiden koulutuksen lisäämistä pyri vastuuttamaan työlajien suojaukset valvo ja vaadi ! Hannu Koski Hannu Kauranen PÖLYNTORJUNTA RAKENNUSTYÖMAALLA TYÖLAJIKOHTAINEN PÖLYNTORJUNTA Työlajikohtaisen1) pölyntorjuntasuunnittelun tarkoituksena on karkealla tasolla arvioida syntyvän pölyn määrää ja laatua eri töissä sekä valita tarkoituksenmukaiset pölyntorjuntamenetelmät. Työkohtaisen pölyntorjuntasuunnittelun pohjalta voidaan valita koko työmaan kannalta riittävät ja kokonaistaloudelliset pölyntorjuntamenetelmät. Pölyntorjunta työmaalla toteutetaan eri menetelmillä riippuen työlajista, tavoiteltavasta puhtaustasosta työkohteessa ja ympäröivissä tiloissa sekä työstettävistä materiaaleista. Tärkeimmät pölyntorjuntatekniikat 1. Pölyämättömät työmenetelmät Valitaan purkamis- ja rakentamismenetelmiä, jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän pölyä. Esimerkkejä: Katkaisu leikkurilla sahauksen sijaan. Hydraulinen murtaminen piikkauksen sijaan. Jalkalistojen kiinnitys betoniseinään liimaamalla, porattavien tulpparuuvi -kiinnitysten sijaan. Määrämittaisten tuotteiden käyttö uutta rakennettaessa. 2. Kohdepoisto Käytetään sirkkeleissä, hiomalaitteissa ym. koneissa kohdepoistolaitteistoa. 3. Osastointi Eristetään ja alipaineistetaan korjattava tila, jolloin ilmavirta kulkee puhtaasta korjattavaan tilaan. 4. Ilmanpuhdistus 5. Siivoaminen Sijoitetaan korjattavaan, yleensä myös eristettyyn tilaan ilmanpuhdistaja, joka on varustettu riittävän tehokkaalla suodatuksella, esim. H13. Siivotaan tilat hyvillä menetelmillä (esim. ei harjaamalla) korjaustyön aikana noin kaksi kertaa viikossa, tarvittaessa päivittäin, sekä ennen ja jälkeen toimintakokeiden (ns. loppusiivous). 6. Hengityksensuojaimien käyttäminen Käytetään oikean suojausluokan hengityksensuojaimia. Huolehditaan, että tarvittaessa myös muut kuin varsinaista pölyävää työtä tekevät käyttävät suojaimia. 7. Muita menetelmiä Vesisumutus. Soveltuu käytettäväksi lähinnä ulkotiloissa, sisätiloissa vain työkohteen rajattuun kasteluun. Liiallinen vesisumutuksesta aiheutuva ilmankosteus heikentää ilmanpuhdistimien ja niiden suodattimien toimintaa sekä työolosuhteita. Jätekuilu (purkukuilu). Putki, jota pitkin purkujäte pudotetaan kerroksista esim. pihalla olevalle jätelavalle. Pölyämisen estämiseksi voidaan käyttää vesikastelua, pressuilla suojattuja jätelavoja tai alipaineistettuja pudotuskontteja. Pölyä sitovat matot. Käytetään esim. osastoidun alueen sisäänkäynnissä. 1) Työlajeja ovat esim. muottityö, raudoitus, purku piikkaamalla Katso erilliset taulukot Työlajikohtainen pölyntorjuntasuunnitelma Osastointi- ja alipaineistussuunnitelma Lähteet Koski Hannu, ym. Ohjeita korjausrakentamisen pölyntorjuntaan. VTT, Itä-Suomen yliopisto, Työterveyslaitos. Tampere 2013. 8 s. http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2013/Putusa_ohje_laaja_130415.pdf Talo 2000 Tuotantonimikkeistö 18.11.2013 PÖLYNTORJUNTA RAKENNUSTYÖMAALLA TYÖLAJIKOHTAINEN PÖLYNTORJUNTASUUNNITELMA Rakennuskohde: 1(2) Laatija: Pvm: PÖLYNTORJUNTATEKNIIKAT TYÖLAJI TYÖKOHDE AIKAVÄLI PURKAMINEN Betonirakenteiden purkaminen Kipsiväliseinien purkaminen Laatoituksen purkaminen Muovimaton irrotus Kanaalien purkaminen MAARAKENTAMINEN Raivaus Maankaivu Täyttö Louhinta Lujitus Paalutus Kivi- ja kiviainespäällystäminen RUNKORAKENTAMINEN Aukkojen ja reikien tekeminen Piikkaus Hionta Palosuojaruiskutus 1) Käytä erillistä taulukkoa osastoinnin ja alipaineistuksen tarkempaan suunnitteluun 18.11.2013 Työmenetelmä Kohdepoisto Osas1) tointi Hengityksensuojain Vastuuhenkilö PÖLYNTORJUNTA RAKENNUSTYÖMAALLA TYÖLAJIKOHTAINEN PÖLYNTORJUNTASUUNNITELMA 2(2) PÖLYNTORJUNTATEKNIIKAT TYÖLAJI TYÖKOHDE AIKAVÄLI Työmenetelmä KIVIRAKENTAMINEN Hionta Laastin valmistus Kappaleiden katkaisu Roilojen tekeminen PUU- JA LEVYRAKENTAMINEN Reikien ja loveuksien tekeminen Levyjen katkaisu Seinä- ja kattolevyjen hionta Parketin hionta ERISTÄMINEN Puhallusvillatyö Mineraalivillan asennus PINTARAKENTAMINEN Laastin valmistus Hionta Listojen kiinnitys VARUSTAMINEN Kalusteet ja varusteet MUUT OSASTOINTIA JA KOHDEPOISTOA VAATIVAT TYÖT 1) Käytä erillistä taulukkoa osastoinnin ja alipaineistuksen tarkempaan suunnitteluun 18.11.2013 Kohdepoisto Osastointi 1) Hengityksensuojain Vastuuhenkilö RAKENNUSTYÖMAAN PÖLYNTORJUNNAN KUSTANNUKSET Rakennushanke Kiinteistö Oy Testikohde Työmaan tiedot Pölyä sisältävien tilojen pinta‐ala Huonekorkeus Osastointi Osastointiseinät Tilapäiset ovet Laatija N.N Pvm pp.kk.vvvv 2 0m 0,0 m2 € Alipaineistus Imurit Siivous Muut Alipaineistuskojeen vuokra Alipaineistuskojeen teho Ilmanvaihtuvuuskerroin (tavoite) Tarvittavat kojeet ja kustannus Vuokra Määrä Työnaikainen ‐ siivoustaajuus ‐ yksikkökustannus ‐ kustannus Loppusiivous 2 0m 0 kpl 0 vrk 1800 m3/h 6 krt/h 0 kpl 2 10,00 €/m 35,00 €/kpl 0,0 0,0 (0,00) 0,00 €/kpl 0,00 0,0 0 vrk 0 kpl 12,00 €/vrk 0,00 €/kpl (0,00) 0,00 0,0 0 krt/vko 2 0,11 €/m 0 pv 2 0,0001 m 0,00 €/pv 2,10 €/m2 0,00 0,00 0,0 100,0 0,00 0,00 0,00 0,0 0,0 0,0 0,00 100,0 YHTEENSÄ kokonaisurakkasumma pölyntorjuntakustannusten osuus urakkasummasta PÖLYNTORJUNNAN KUSTANNUSJAKAUMA (%) Alipaineistus Osastointi Imurit Muut 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 10,00 €/vrk Esim. hengityksensuojaimet Esim. pintapölymittaus Esim. yllättävää ja ihmeellistä Kiinteistö Oy Testikohde % 0,00 0,00 Siivous 100,0 % RAKENNUSTYÖMAAN PÖLYNTORJUNNAN KUSTANNUKSET Rakennushanke Kiinteistö Oy Testikohde Työmaan tiedot Pölyä sisältävien tilojen pinta‐ala Huonekorkeus Osastointi Osastointiseinät Tilapäiset ovet Alipaineistus Alipaineistuskojeen vuokra Alipaineistuskojeen teho Ilmanvaihtuvuuskerroin (tavoite) Tarvittavat kojeet ja kustannus Laatija N.N Pvm pp.kk.vvvv 2 1000 m 3,0 m2 € Imurit Siivous Muut % 2 300 m 20 kpl 10,00 €/m 35,00 €/kpl 2 3000,00 700,00 90 vrk 1800 m3/h 6 krt/h 10 kpl 10,00 €/vrk (900,00) 900,00 €/kpl 9000,00 40,2 70 vrk 3 kpl 12,00 €/vrk 840,00 €/kpl (840,00) 2520,00 11,3 31,43 €/pv 2,10 €/m2 3142,86 2100,00 14,1 9,4 Esim. hengityksensuojaimet Esim. pintapölymittaus Esim. yllättävää ja ihmeellistä 600,00 300,00 1000,00 2,7 1,3 4,5 22362,86 100,0 Kiinteistö Oy Testikohde kokonaisurakkasumma 650000,00 pölyntorjuntakustannusten osuus urakkasummasta 3,4 Vuokra Määrä Työnaikainen ‐ siivoustaajuus ‐ yksikkökustannus ‐ kustannus Loppusiivous YHTEENSÄ 2 krt/vko 2 0,11 €/m 100 pv 2 1000 m 13,4 3,1 PÖLYNTORJUNNAN KUSTANNUSJAKAUMA (%) Muut 8,5 % Osastointi 16,5 % Siivous 23,4 % Imurit 11,3 % Alipaineistus 40,2 % MAANTIIVISTÄMINEN TALONRAKENTAMISESSA ‐ Koulutusmateriaali Koulutusmateriaalinkäyttö • Tämä koulutusmateriaali sisältää pääotsikot maantiivistämisen eri aihepiireistä • Päästäksesi lukemaan koulutusmateriaalin taustalla olevan syventävän tiedon, paina linkin sisältävää painiketta: LINKKI: Linkkiluettelo Sisältö 1. Maantiivistämisen merkitys 8. Kaluston valinta 2. Maan tiivistymiseen vaikuttavat 9. Työturvallisuus tekijät 10. Miten varmistan oman ja muiden 3. Laadunvarmistus turvallisuuden maantiivistämisessä 11. Perehdytys ja työnopastus 4. Miten vältän virheet 12. Maantiivistämisteknologian 5. Itsemittaava tiivistyskalusto 6. Vajaalaatuisuuden vaikutuksia 7. Maan tiivistäminen suomia mahdollisuuksia 13. Lisätietoa pakkasolosuhteissa Paina yllä olevia otsikoita siirtyäksesi opetusaineistossa haluamaasi aineistoon Maantiivistämisenmerkitys • Maantiivistys luo turvallisen perustan minkä tahansa kantavan rakenteen tai rakennuksen alaiselle maarakenteelle • Rakennuksen perustuksen tehtävä on siirtää rakennuksen kuormat maarakenteeseen kantava ja tiivis maarakenne kestää rakennuksen kuorman ilman haitallista painumista • Laatuvaatimukset maantiivistämiselle: • Tontin maaperän mukaan • Tontille rakennettavan rakenteen vaatimusten mukaan LINKKI: Maantiivistämisen merkitys ja laatuvaatimukset OIKEIN TEHTY MAANTIIVISTYS VARMENTAA LOPPUTUOTTEEN LAADUN JA TURVALLISUUDEN Maantiivistämisenmerkitys LINKKI: Maantiivistämisen merkitys ja laatuvaatimukset • Maantiivistämisen laatuvaatimuksia ovat tiiviysaste, kantavuus ja kantavuussuhde • Tiiviysaste on rakenteen kuivairtotiheyden vertaamista parannetulla Proctor‐kokeen tuloksena saatuun maa‐ainekselle ominaiseen maksimikuivairtotiheyteen. • Kantavuus kuvaa maarakenteen jäykkyyttä. • Kantavuussuhde kuvaa sitä onko maassa jälkitiivistymispotentiaalia. • Tyypilliset talonrakennustöissä tehtävät maarakenteet jaetaan kolmeen vaativuusluokkaan 1. Perustusten ja lattioiden alaiset rakenteet sekä liikennealueet ‐ tiiviysaste > 95 %, kantavuussuhde ≤ 2,2 2. Perustusten ja anturoiden vierustäytöt, penger‐, salaoja‐ ja putkikaivannon täytöt ‐ tiiviysaste > 90 %, ei kantavuussuhdevaatimusta 3. Viheraluetäytöt ‐ ei tiiviysaste‐ tai kantavuusvaatimusta Maantiivistymiseen vaikuttavattekijät– maa‐aines • Rakeisuusjakauma, rakeiden muodot, orgaanisen aineksen pitoisuus, hienoainespitoisuus ja vesipitoisuus • Maa‐aines luokitellaan sen rakeisuuden perusteella • Hieno maa: siltti ja savi • Karkea maa: hiekka ja sora • Hyvin karkea maa: kivet ja lohkareet • Murskattu maa‐aines kuvataan rakeisuusrajojen mukaan, esim. #8‐32 mm • Tiivistettävän maakerroksen alapuolinen maa‐aines LINKKI: Maantiivistymiseen vaikuttavat tekijät – maa‐aines Maantiivistymiseenvaikuttavat tekijät‐ tiivistyskalusto • Massa ja dynaaminen täry • Dynaamisessa täryssä vaikuttaa massan lisäksi täryiskun energia • Tiivistykseen vaikuttaa staattinen massa, pinta‐ala, täryn amplitudi sekä taajuus • Pelkästään staattiseen massaan perustuvaa tiivistämistä käytetään harvoin • Tiivistykseen vaikuttaa massa sekä kosketuspinta‐ala • Tavallisesti käytetyt laitteet: täryjuntat, tärylevyt ja täryjyrät • Kalusto ja maa‐aines määrittävät tiivistettävän kerrospaksuuden ja yliajokertojen määrän suhteessa LINKKI: Maantiivistymiseen vaikuttavat tekijä ‐ kalusto Laadunvarmistus maantiivistämisessä(1/2) LINKKI: Maantiivistämisen laadunvarmistus • Lopputuloksen mittaus • Laboratoriokokein testataan maaperän toteutunut tiiviysaste ja/tai kantavuus • Levykuormitus‐, Proctor‐, volymetri‐, radiometri‐ (Troxler) sekä pudotuspainolaitekokeet • Työtapatarkkailu • Tiivistyskoneen ylityskertojen määrä tiivistettäessä tietyllä tiivistyskalustolla tiettyä maa‐ainesta tietyn kerrospaksuuden verran • Kantavuutta itsemittaava tiivistyskalusto • Vaatii aina työkohdekohtaisen kalibroinnin Laadunvarmistus maantiivistämisessä(2/2) LINKKI: Maantiivistämisen laadunvarmistus • Lopputulosmenetelmää käytetään: • Perustusten alustäytöissä, maanvaraisten lattioiden alustäytöissä, suodatinkerroksen täytöissä, jakavan kerroksen täytöissä, kantavan kerroksen täytöissä • Työtapatarkkailumenetelmää käytetään: • Eräissä maanvaraisten lattioiden alustäytöissä, perustusten, seinien ja muurien vierustäytöissä, putkijohtojen tasauskerros ja ympärystäytöissä, rumpujen arina ja ympärystäytöissä, pengertäytöissä, puisto‐, maisema‐ yms. täytöt Mitenvältänvirheet? LINKKI: Miten vältän virheet? • Tunne tiivistettävä maa • Tunnista maapohja ja tiivistettävän alueen pohjan laatu • Varmista tiivistettävän materiaalin käyttökelpoisuus • Varmista, että maa‐aineksen levitys on tasaista ja että kerrospaksuus ei kasva suunniteltua suuremmaksi • Valmistaudu maan kosteuttamiseen • Valitse työkohteelle oikeanlainen kalusto • • • • Laajoilla ja yhtenäisillä kentillä (>100m2) täryjyrä Kentillä (<100m2) ja perustuskaivannoissa tärylevy Ahtaissa tiloissa täryjuntta Varmista, että tiivistyskalusto on asianmukainen • Huolehdi, että tiivistystä edeltävät työvaiheet ovat tehty ja dokumentoitu • Kaivannot ovat suljettu ja kaapeleiden sijainnit dokumentoitu • Varmista ja dokumentoi laatu • Tarkasta, että kaadot ovat suunnitelmien mukaiset Itsemittaavatiivistyskalusto‐ edut LINKKI: Kantavuutta • Kantavuusmittarilla varustettu tärylevy itsemittaava kalusto • Säästää ylimääräisiltä ylityskerroilta työtehokkuus kasvaa • Laite ilmaisee tiivistyksen heikot kohdat, joita käyttäjä ei ehkä muuten saisi selville • Vältytään ylitiivistämiseltä • Kantavuusmittarin käytön lisähyödyt jyrissä • Tietokonepohjaisella tiiveydenmittauslaitteistolla voidaan luoda tarkka dokumentointiaineisto, josta selviää kaikkien ylityskertojen tiivistystulos, paikannus, varoitus ylitiivistymisestä • Tiivistystyön tilaajalla on tietokonepohjaisen tiiveydenmittauslaitteiston antaman dokumentaation perusteella mahdollisuus varmistaa työn laatu. • Mahdollisuus varustaa jyrä tulostimella, joka parantaa dokumentointia ja työn tuloksen läpinäkyvyyttä • Jyrän hytissä kuljettajalla edessään värinäyttö, josta kuljettaja voi seurata ja noudattaa tietokoneen antamia ohjeita tiivistystyötä kohtaan. • Lähitulevaisuudessa voidaan esimerkiksi työmaan toimistolla seurata reaaliajassa kunkin jyrän tiivistystyötä työmaalla. • Tietokonepohjaista tiiveydenmittauslaitteistoa käytetään jo yleisesti esim. Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Ruotsissa. Näissä maissa suurimmissa työkohteissa ko. laitteiston käyttö on vaatimus työmaalle pääsemiseksi Itsemittaavatiivistyskalusto ‐ käyttölaadunvarmistamisessa(1/2) • Satunnaisin lopputuloskokein määritetty tiivistettävän alueen kantavuus jättää mahdollisuuden vajaalaatuisuudelle, mikäli tiivistyksen aikana ei tunnisteta kaikkia kentän heikoimpia kohtia LINKKI: Työmenetelmät apuna laadun kohentamiseksi Itsemittaavatiivistyskalusto ‐ käyttölaadunvarmistamisessa(2/2) • Olosuhteiden pysyessä vakiona, voidaan itsemittaavalla tiivistyskalustolla saada aikaan laadukkaampi lopputulos • Koneen kalibrointi on välttämätön • Kentän heikoimpien kohtien laatu tulee varmistaa lopputulosmenetelmin LINKKI: Työmenetelmät apuna laadun kohentamiseksi Vajaalaatuisuudenvaikutuksia • Jälkitiivistymispotentiaali • Epätasainen alusta ja painaumat • Kantavuuserot liikennöitävällä alueella • Ylitiivistäminen LINKKI: Vajaalaatuisuuden vaikutuksia Maantiivistäminen pakkasolosuhteissa LINKKI: Tiivistäminen pakkasolosuhteissa • Tiivistettävä maa‐aines ei saa sisältää: • Lunta tai jäätä, jäätyneitä maakokkareita tai muuta jäätynyttä materiaalia • Lunta tai jäätä sisältävää maa‐ainesta tiivistettäessä maarakenne ei säilytä työn aikana saavutettua kantavuutta • Ohje: • Varmista, että tiivistettävä materiaali soveltuu talvitiivistykseen eli se on routimaton. • Kaiva kaivanto lopulliseen syvyyteen vasta juuri ennen täyttöä tai rakenteen asentamista. Tiivistä maa välittömästi kaivun jälkeen. • Käytä tiivistämiseen mahdollisimman raskasta jyrää, joka levittää maa‐aineksen ja tiivistää sen samanaikaisesti • Ohenna tiivistettävää kerrospaksuutta 30–60 % kesätiivistykseen verrattuna • Mikäli tiivistystä ei suoriteta heti täytön jälkeen, täyttökohteen jäätyminen tulee estää lämmöneristein tai lämmityksen avulla. Maan suosituskosteus on pakkasella maksimissaan 3 % • Laadunvarmistus talvella • Laadunvarmistus tehdään tiiviysastetta käyttäen. Tiiviysaste on kantavuusmittausta luotettavampi talvikäytössä • Työtapatarkkailuna laadunvarmistus on tehtävissä ainoastaan jos maamateriaalin käyttäytyminen tarkalleen tunnetaan tiivistysolosuhteissa kyseessä olevalle kalustolle Kalustonvalintaja valintatyökalu • Optimaalisen kaluston valintaan vaikuttaa olosuhdetekijät ja käyttökohde • Tiivistyskohteen vaativuusluokka (perustuksen alainen vai viheralue) • Tiivistettävä maa‐aines – tavallinen tiivistyskalusto suunniteltu talonrakentamiseen sopiville materiaaleille. • Kaluston valinnassa huomioidaan työturvallisuus sekä kustannustaso • Huomioi kalustonvalinnassa erityisesti työntekijään kohdistuva tärinäaltistus • Kaluston valinta määrittää kerrospaksuudet sekä yliajokerrat • Maarakenteiden rakentamisessa on käytettävä sellaisia menetelmiä ja välineitä, että saavutetaan tasalaatuiset ja suunnitelmissa esitettyjä vaatimuksia vastaavat maarakenteet LINKKI: Maantiivistyskaluston valinta Tiivistyskohde Maa‐aines LINKKI: Maantiivistyskaluston valintatyökalu Työturvallisuus Tavoiteltu kustannus‐ taso Kaluston valinta Työturvallisuus • Maantiivistämisen suurimmat riskitekijät ovat: • • • • • Kaatuvan tai peruuttavan ajoneuvon alle jääminen Kaivannon reunan sortuminen Kaivannon seinistä irtoavien kivien tai maalohkareiden alle jääminen Täryttimien aiheuttamat ruhjevammat Tiivistystyössä syntyvä melu • Tiivistyksen yhteydessä on huomioitava erityisesti käytöstä aiheutuva: • Pölyaltistus • Koneista aiheutuva käsi‐ ja vartalotärinä • Koneen ja rakenteen väliin puristuksiin jääminen • Lainsäädäntö asettaa tärinälle suurimmat sallitut raja‐arvot, joita ei tule ylittää Käsitärinä Kehotärinä Toiminta-arvo (8 tuntia) 2,5 m/s² 0,5 m/s² Raja-arvo (8 tuntia) 5,0 m/s² 1,15 m/s² LINKKI: Työturvallisuus Mitenvarmistanomanja muidenturvallisuuden? LINKKI: Työturvallisuus Työn tekijän tulee olla perehtynyt maantiivistämiseen Koneiden työskentelyalueella ei saa oleskella Käytä ensisijaisesti tärinälle vähän altistavaa kalustoa Varmista, että kalusto on asianmukainen. Älä käytä viallista kalustoa • Käytä aina kuulon ja hengityksen suojausta • • • • • Huomioi myös sivullisten altistus melulle ja pölylle • Järjestä sisätiloissa tiivistäessä asiallinen pölynesto esimerkiksi kastelemalla • Kiinnitä huomio hyvään työasentoon, suorista välillä selkäsi • Käytä tiivistyskaluston nostossa apuna konetta • Käytä ahtaissa tiloissa ensisijaisesti täryjunttaa. Varmista, että täryjyrällä ja tärylevyllä on riittävä kääntymistila ahtaissa paikoissa • Radiometrisiä laadunmittauksia saa suorittaa ainoastaan siihen koulutuksen saaneet henkilöt Perehdytysjatyönopastus PEREHDYTYS työntekijän saama opastus ennen itsenäisen työskentelyn aloittamista työmaalla tai uusilla laitteilla ja menetelmillä TYÖNOPASTUS työn aikana annettavaa opastusta ja ohjausta OHJE: Perehdyttäminen ja työnopastus TAVOITE, ETTÄ TYÖNTEKIJÄ • Tuntee työmaan ja organisaation • Tiedostaa vaarat ja osaa toimia oikein tapaturman sattuessa • Tuntee turvallisuusmääräykset ja ‐ohjeet • Ymmärtää tarvittavien henkilön‐suojaimien käytön merkityksen • Tietää, kuka antaa tarvittaessa lisäopetusta ja ohjausta • Tuntee maantiivistyksen työvaiheet ja niiden merkityksen rakentamisen kannalta • Tuntee käytettävät koneet ja niiden turvalaitteet Maantiivistämisteknologian suomiamahdollisuuksia • Maailmalla on käytössä useita teknologioita ja tiivistämismenetelmiä, jotka ovat Suomessa vielä hyödyntämättä • 1970‐luvulla kehitetyt itsemittaavat kantavuusmittarit • 1990‐luvulla kehitetty GPS‐teknologiaan perustuva tiivistysmittauksen paikkaan sitominen • Kalusto • Täryiskua suuntaavat jyrät (Vario tai oskiloivat‐jyrät) • Maantiivistysmittausteknologian kehitys • Yleistyvässä määrin aletaan käyttää jatkuvatoimisia tiiviystarkkailumittareita ja ‐järjestelmiä (ks. Tiivi‐projekti sekä Radan eristys‐ ja välikerrosten tiiviys‐ ja kantavuustutkimus) • Kehitystrendit • Kauko‐ohjaus • Koneohjaus • Täryiskun suuntaus • Kehitystarpeita • Maantiivistäminen on vaativa työnvaihe, joka vaatii suunnittelijoilta, esimiehiltä ja työn tekijältä perehtymistä ja työnvaiheen tuntemista • Paljon käytettyjen työtapatarkkailutaulukoiden päivitys • Taulukoissa koneita, joita ei enää käytetä • Taulukot tehty 1970‐luvun koneiden ominaisuuksien mukaan LINKKILUETTELO Tarkempaa tietoa saat seuraavista linkeistä: • Maantiivistämisen merkitys • Maantiivistymiseen vaikuttavat tekijät • Maa‐aines ja tiivistyskalusto • Maantiivistämisen laadunvarmistus • Kantavuutta itsemittaava tiivistyskalusto ja sen käyttö apuna laadunvarmistamisessa • Miten vältän virheet? • Vajaalaatuisuus ja tiivistäminen pakkasolosuhteissa • Kaluston valinta • Maantiivistyskaluston valintatyökalu • Työturvallisuus • Perehdyttäminen ja työnopastus • KOKO RAPORTTI TULOSTETTAVASSA MUODOSSA Hyödyllistälisätietoa • Tiivi‐projekti, loppuraportti: Sitomattomien materiaalien jatkuvatoiminen tiivistystarkkailu • Radan eristys‐ ja välikerrosten tiiviys‐ ja kantavuustutkimus • Pientalon maarakennustyöt – ohjeita konepalvelun ja pienurakoiden tilaajalle Aineiston on toteuttanut • Teknologian tutkimuskeskus VTT Tuomas Laitinen ja Jouko Törnqvist Hankkeeseen ovat myötävaikuttaneet seuraavat yhteistyökumppanit • Työsuojelurahasto • Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys ry • Talonrakennusteollisuus ry • Rakennuskonepäälliköt ry • YIT Kalusto Oy • Rotator Oy • Cramo Finland Oy VTT-CR-08386-13 | 29.11.2013 ASIAKASRAPORTTI Maantiivistäminen talonrakentamisessa Kirjoittajat: Tuomas Laitinen & Jouko Törnqvist Luottamuksellisuus: Julkinen Maantiivistäminen talonrakentamisessa VTT-CR-08386-13 1 (27) Raportin nimi Maantiivistäminen talonrakentamisessa Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot Asiakkaan viite Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys ry Heikki Ojanperä Puh. +358 9 682 41322 [email protected] Projektin nimi Projektin numero/lyhytnimi Pölynhallinnan ja maantiivistämisen kestävät toimintamallit talonrakennusalalla. VTT-CR-08386-13 Tiivistelmä Tampere 29.11.2013 Laatija Tuomas Laitinen, Tutkija Tarkastaja Hyväksyjä Jouko Törnqvist, Asiakaspäällikkö Heikki Ojanperä, Johtaja VTT:n yhteystiedot Tuomas Laitinen, Puh. 020 7223186, [email protected] Jakelu Julkinen VTT:n nimen käyttäminen mainonnassa on sallittu vain VTT:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella. Maantiivistäminen talonrakentamisessa VTT-CR-08386-13 2 (27) Maantiivistäminen talonrakentamisessa VTT-CR-08386-13 3 (27) Sisällysluettelo Sisällysluettelo........................................................................................................................3 1. Toteutus .............................................................................................................................4 1.1 Resurssit ja projektiorganisaatio ...............................................................................4 2. Maantiivistämisen merkitys .................................................................................................5 2.1 Miksi maata tulee tiivistää? .......................................................................................5 2.2 Tyypilliset maantiivistystä vaativat kohteet ................................................................5 2.3 Lopputuotevaatimukset .............................................................................................5 3. Maantiivistymiseen vaikuttavat tekijät .................................................................................7 3.1 Tiivistettävä maa-aines .............................................................................................7 3.2 Maantiivistyskalusto ..................................................................................................9 3.3 Kantavuutta itsemittaava tiivistyskalusto .................................................................11 4. Maantiivistämisen laadunvarmistus ..................................................................................15 4.1 Laadunvarmistuksen menettelyt .............................................................................15 4.2 Työmenetelmätarkkailu apuna laadun kohentamiseksi ........................................... 18 4.3 Miten vältän virheet? ...............................................................................................19 5. Vajaalaatuisuuden vaikutuksia..........................................................................................21 5.1 Maan tiivistäminen pakkasolosuhteissa ..................................................................21 6. Maantiivistyskaluston valinta ............................................................................................23 6.1 Oikean kaluston valinta ...........................................................................................23 7. Työturvallisuus .................................................................................................................25 7.1 Miten varmistan oman ja muiden työturvallisuuden? ...............................................25 8. Lähteet ja lisätietoa...........................................................................................................27 Maantiivistäminen talonrakentamisessa VTT-CR-08386-13 4 (27) 1. Toteutus 1.1 Resurssit ja projektiorganisaatio Tämä raportti on osa ”Pölynhallinnan ja maantiivistämisen kestävät toimintamallit talonrakennusalalla” –projektia. Projekti koostuu kahdesta osasta, joista toinen osa ”Pölyntorjunta rakennustyömaalla” julkaistiin samanaikaisesti tämän raportin kanssa. Tämän projektin syntyyn ovat myötävaikuttaneet seuraavat yhteistyökumppanit: Työsuojelurahasto, Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys ry, Talonrakennusteollisuus ry sekä Rakennuskonepäälliköt ry. Projektin projektipäällikkönä toimi Aimo Taipale (VTT) ja projektin ohjausryhmään kuuluivat: Heikki Ojanperä Teknisen Kaupan ja Palveluiden Yhdistys ry, pj. Tapio Mäkelä NCC Rakennus Oy Kimmo Karppanen YIT Kalusto Oy Tatu Hauhio Cramo Finland Oy Tommi Lyytinen Skanska Rakennuskone Oy Mika Eskola Ramirent Finland Oy Raimo Heikkilä Lemminkäinen Oy Petri Mäkinen Hilti Oy Vesa Valtonen Rotator Oy Reijo S. Lehtinen Rakennusteollisuus RT ry Projektin ohjausryhmä asetti työn valmistelemiseen asiantuntijaryhmän joka koostui rakennustoimialan yritys- sekä tutkimuspuolten edustajista. Asiantuntijaryhmään kuuluivat: Jouko Nissi YIT Kalusto Oy, pj. Vesa Valtonen Rotator Oy Pekka Viljanen Cramo Finland Oy Jouko Törnqvist VTT Tuomas Laitinen VTT Maantiivistäminen talonrakentamisessa VTT-CR-08386-13 5 (27) 2. Maantiivistämisen merkitys Linkki: Koulutusmateriaali 2.1 Miksi maata tulee tiivistää? Maantiivistäminen on osa jokaista maanrakennushanketta ja mukana myös useimmissa talonrakennushankkeissa. Maarakenteen päälle rakennetaan kuormaa kantava rakenne tai rakennus. Kuormaa kantava kohde talonrakentamisessa voi olla esimerkiksi rakennuksen perustus, maanvaraisen lattian alusta tai parkkipaikka. Rakennuksen perustuksen tehtävä on siirtää rakennuksen kuormat maa- tai pohjarakenteen kantamiksi. Tämän vuoksi jokaiselle kohteelle valitaan tapauskohtaisesti optimaalisin perustamistapa tontin maaperän ominaisuuksien sekä tontille rakennettavan rakennuksen aiheuttaman kuorman mukaan. (Mittaviiva Oy, 2010) 2.2 Tyypilliset maantiivistystä vaativat kohteet Tavallisimmat täyttökohteet ovat esitetty taulukossa 1 sarakkeen täyttökohde alla. Taulukon sarakkeessa tiivistysluokka on määritelty täyttökohteen tiivistysluokka, jolla pyritään kuvaamaan kohteen vaativuutta maantiivistyksen kannalta. Tiivistysluokan 1 täyttökohteet ovat vaativimpia, minkä vuoksi näiden kohteiden lopputuotteen laadunvaatimukset ovat muita korkeampia. Tiivistysluokan 1 täyttökohteiden laatu varmistetaan lopputulosmenetelmän avulla. Taulukko 1. Eri täyttökohteiden ohjeellisia tiiviys tai kantavuusvaatimuksia (RIL, 1979) Tiivistysluokka Tiiviysaste Dv aad% 1 ≥ 95 E1 ≥ 50 ≤ 2,2 1&2 ≥ 90 E1 ≥ 40 ≤ 2,2 Perustusten , seinien ja muurien vierustäyttö 2 ≥ 90 - - Putkijohtojen tasauskerros ja ympärystäyttö 2 ≥ 90 - - Rumpujen arina ja ympärystäyttö 2 ≥ 90 - - Pengertäyte 2 ≥ 90 - - Suodatinkerros 1 ≥ 90 - - Jakava kerros 1 ≥ 92 E2 ≥ 87 ≤ 2,2 Kantava kerros 1 ≥ 92 E2 ≥ 122 ≤ 2,2 1 ≥ 92 - - 3&4 - - - Täyttökohde Perustusten alustäyttö Maanvaraisten lattioiden alustäyttö Kulutuskerros Puisto-, maisema- yms. täytöt 2.3 Kantavuusarvot E1 ja E2 Kantavuussuhde E2/E1 MN/m2 Lopputuotevaatimukset Maa sisältää aina vähintään kolmea eri komponenttia: maa-ainespartikkeleita, ilmaa sekä vettä (Kalliainen, et al., 2011). Lopputuotteelle ja käytettävälle maa-ainekselle asetetaan urakka-asiakirjoissa laatuvaatimukset. Laatuvaatimuksia ovat joko maan tiiviysaste tai sen kantavuus. Mikäli urakka-asiakirjoissa ei ole annettu erillisiä tiiviysvaatimuksia, käytetään Rakennusinsinöörien Liiton julkaiseman Talonrakennuksen maatöiden työselityksessä Maantiivistäminen talonrakentamisessa VTT-CR-08386-13 6 (27) esitettyjä ”eri täyttökohteiden ohjeellisia tiiviys- tai kantavuusvaatimuksia”, jotka ovat esitetty taulukossa 1. Tiiviysaste: Maarakenteen tiiviydellä arvioidaan epäsuorasti etenkin karkearakeisten maalajien lujuus- ja kantavuusominaisuuksia. Tiiviysasteella tarkoitetaan rakenteen kuivairtotiheyden suhdetta Parannetulla Proctor-kokeella todettuun maa-ainekselle ominaiseen maksimikuivairtotiheyteen. Tiiviysaste määrittää siten maan kiintoaineksen massan osuuden siitä kiintoaineksen massan arvosta, johon maa voidaan enintään tiivistää. Parannetulla Proctor-kokeella määritettyä maksimikuivairtotiheyttä pidetään suurimpana tiiviystasona, johon maa voidaan tiivistää. Tarkasti ottaen Parannettua Proctor –kokeen maksimikuivairtotiheyttä tiiviimpäänkin tilaan maa voidaan eräissä tilanteissa tiivistää. Parannetulla Proctor –kokeella saavutettava kuivairtotiheyden maksimi on sovittu käytännön mittari suurimmasta maantiivistyksessä saavutettavissa olevasta arvosta. Siten 95 %:n tiiviysaste tarkoittaa, että maa-aines sisältää kuivana 5 % enemmän ilmaa kuin se tiiviimmässä tilassa voi sisältää. Tavallisesti tiiviysastevaatimus vaihtelee talonrakennustöissä 87–95 %:n välillä. Tiiviysaste määritetään kaavalla (1) (RIL, 1985): 𝐷=𝜌 missä 𝜌𝑑 𝑑 𝑚𝑎𝑥 × 100 Kantavuus: 𝜌𝑑 𝜌𝑑 𝑚𝑎𝑥 (1) on kuivairtotiheys on maksimikuivairtotiheys Maarakenteen kantavuus kuvaa rakenteen pinnalta mitattua kokonaisjäykkyyttä. Kantavuuskokeessa maahan kohdistetaan standardikokoisen kuormituslevyn välityksellä tunnettu voima, jonka aikaansaamaa maarakenteen pinnan siirtymä mitataan. Voiman ja siirtymän arvojen perusteella lasketaan maapohjan kimmomoduuli olettaen maapohja homogeeniseksi ja maapohjan käyttäytyvän kimmoisasti. Ensimmäinen kuormitus kuvaa tiivistyksessä saavutettua jäykkyyttä. Käytettyjä menetelmiä ovat levykuormituskoe tai pudotuspainolaitekoe. Kuormitus toistetaan useaan kertaan. Jokainen kuormituskerta tiivistää maata, jolloin maa painuu. Painuman aikaansaava voima on kantavuusarvo En, jossa n tarkoittaa kuormituskertaa. Kantavuusarvon yksikkö on MN/m2. Ensimmäisen kuormituskerran kantavuusarvoja verrataan toisiinsa, jolloin muodostetaan kantavuussuhde E2/E1, joka kuvaa maassa jäljellä olevaa tiivistymispotentiaalia. Kun kantavuussuhde E2/E1 on pieni, maaperä ei enää tiivisty merkittävästi. Mikäli kantavuussuhde on suuri, jälkitiivistyminen on myös suuri eikä tiivistämisen aikaansaama maarakenteen tila ole käyttötarkoitukseensa optimaalinen. Tämän johdosta myös kantavuussuhteelle annetaan sallittu maksimiarvo. Tavallisesti talonrakennustöissä sallittava kantavuussuhde vaihtelee välillä 1,7 (rakennuksen alapuoliset maarakenteet) ja 3,0 (rakenteiden ulkopuoliset täytöt). (RIL, 1979) Maantiivistäminen talonrakentamisessa VTT-CR-08386-13 7 (27) 3. Maantiivistymiseen vaikuttavat tekijät Linkki: Koulutusmateriaali Maantiivistäminen muokkaa maa-ainesta ja järjestää maapartikkelit lähemmäksi toisiaan, tiheämmäksi rakenteeksi. Tiivistystyön laatuun vaikuttavat tiivistettävän maa-aineksen ominaisuudet sekä käytettävä tiivistyskalusto. Kerralla tiivistettävän kerroksen paksuus määräytyy edellä mainittujen lisäksi siihen kohdistetun työn määrästä – pelkistetysti yliajokertojen määrästä. (Laukkanen, et al., 2012) 3.1 Tiivistettävä maa-aines Maalajit nimetään niiden raekoostumuksen ja niiden sisältämän eloperäisen materiaalin määrän perusteella. Tietyt maalajit soveltuvat maanrakentamiseen toisia maalajeja paremmin niiden kantavuus-, tiivistymis-, vedenläpäisevyys- sekä routivuusominaisuuksiensa vuoksi. Maalajit luokitellaan suomalaisen GEO-luokituksen tai kansainvälisen ISOluokituksen mukaan. Suomessa käytetään vielä toistaiseksi GEO-luokitusta, mutta siirtyminen ISO-luokitukseen lienee edessä tulevaisuudessa. Luokitusjärjestelmät eivät eroa toisistaan merkittävästi, suurin ero luokitusten välillä on moreenimaalajien merkitsemisessä, joita ISO-luokitus ei tunne. Taulukko 2. Maalajiluokitukset. Päälajite Nimi Hiekka Alalajite Sa Si <0,002 >0,002…0,06 <0,002 >0,002…0,063 Hienosiltti Keskisiltti >0,002…0,006 >0,002…>0,02 >0,002…0,0063 >0,0063…0,02 Karkeasiltti >0,02…0,06 >0,06…2,0 >0,06…0,2 >0,2…0,6 >0,6…2,0 >2,0…60,0 >2,0…6,0 >6,0…20,0 >20,0…60,0 >60,0…600,0 >60,0…200,0 >200,0…600,0 >600,0 >0,02…>0,063 >0,063…2,0 >0,063…0,2 >0,2…0,63 >0,63…2,0 >2,0…63,0 >2,0…6,3 >6,3…20,0 >20,0…63,0 >63,0…200,0 Hk Hienohiekka Keskihiekka Karkeahiekka Sora Sr Hienosora Keskisora Karkeasora Kivet Ki Pienet kivet Isot kivet Lohkareet Lo Lohkareet Suuret lohkareet >200,0…630,0 >630,0 Hyvin karkea maa Rakeiden läpimitta, mm ISO-luokitus Karkea maa Rakeiden läpimitta, mm GEO-luokitus Hieno maa Savi Siltti Lyhennys Moreenimaalajit SiMr HkMr SrMr Silttimoreeni Hiekkamoreeni Soramoreeni >0,002…63,0 >0,002…63,0 >0,002…63,0 Maalajin rakeisuus vaikuttaa erittäin vahvasti sen käyttöön. Hienorakeiset maalajit ovat usein routivia sekä huonosti vettä läpäiseviä, mutta niillä on hyvä vedenpidätyskyky. Tämän vuoksi hienoa maata käytetään lähinnä viherrakentamisessa. Karkearakeiset maalajit puolestaan eivät roudi ja läpäisevät hyvin vettä. Karkeilla maalajeilla on myös alhainen kapilaariveden nousukorkeus, joka määrittää kosteuden nousemisen maalajissa. Karkeilla maalajeilla on huono veden pidätyskyky. Näiden ominaisuuksiensa vuoksi karkeaa maata käytetään vaativissa talonrakentamisen kohteissa. (RIL, 1979) Maantiivistäminen talonrakentamisessa VTT-CR-08386-13 8 (27) Moreenimaalajien käyttöä talonrakentamisessa vaikeuttaa niiden hienoainespitoisuus. Moreenilla tarkoitetaan maa-ainesta, joka sisältää vähintään viisi painoprosenttia hienoa maata sekä vähintään 5 painoprosenttia soraa. Moreenimaalajit ovat Suomen maaperässä tavallisia. Luonnosta löytyy varsin harvoin rakennustyöhön optimaalisesti soveltuvaa maa-ainesta, minkä vuoksi maa-ainesta jalostetaan seulomalla, murskaamalla ainesta pienempirakeiseksi tai yhdistelemällä eri maalajeja. Taulukossa 3 on esitetty maanrakennuksen täyttötöissä tavallisesti käytettäviä maalajeja. Talonrakentamisen täyttötöissä käytetään pääosin karkeaa maata, poikkeustapauksissa kuten pihan täyttötöissä voidaan käyttää myös muuta maaainesta. (RIL, 1979) Taulukko 3. Täytemateriaalit maanrakennustöissä. (RIL, 1979) Täytemateriaali Routivuus Huomautuksia Louhe, karkea murske, kivet Routimaton Maksimiraekoko >200mm Hienoainespitoisuus <10% Sora, hiekka, hieno murske Routimaton Maksimiraekoko >200mm Hienoainespitoisuus <10% Hiekkamoreeni, soramoreeni Siltti, kuivakuori- ja kova savi, silttimoreeni Routiva Routiva Tulevat harvoin kyseeseen rakennuspohjan täytteenä Savi, savinen siltti, turve, lieju Routiva Ei käytetä rakennuspohjan täytteenä Kevyet täytemateriaalit Routimaton Käytetään erikoistapauksissa Päänimensä maa-aines saa – savea lukuun ottamatta -keskimääräisen läpäisyprosenttinsa d50 mukaan, esimerkiksi kuvan 1 käyrien d50-läpäisyprosentit antavat maa-aineksille nimet hieno hiekka sekä sora. Jos materiaali on mursketta, se kuvataan rakeisuusalueena, esim. #0 – 32 mm, on mursketta, josta yli 32 mm kivet on seulottu pois. Maalajinimeä keskiraekoon perusteella murskeella ei yleensä erikseen sanota. Kuvassa 1 on havainnollistettu talonrakentamisessa tavallisesti käytettyjen maalajien raekokoja, joita ovat kuvan käyrien väliin jäävän alueen sisällään pitämät raekoot. Kuva 1. Talonrakentamisessa käytettyjen maalajien raekoot Maantiivistäminen talonrakentamisessa VTT-CR-08386-13 9 (27) Maantiivistämisessä lopputuloksen laatuun ei vaikuta ainoastaan tiivistettävä maamateriaali, vaan myös tiivistettävän maan alapuolisen maa-aineksen jäykkyys. Maapohjan ominaisuudet kuvataan usein suunnitelma-asiakirjoissa. Arvioiden oikeellisuus tulisi kuitenkin todeta vertaamalla pohjatutkimustuloksia suunnitelma-asiakirjojen pohjasuhdearvioihin (Rakennustieto Oy, 2010b). Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset esittävät, että seuraavat pohjamaat ovat riittävän kantavia myös talonrakentamiseen (kantavuus E1 > 100 MN/m2): kallio, kivet, sora, routimaton soramoreeni, routimaton karkea hiekka (Rakennustieto Oy, 2010a). Tärkein maa-aineksen tiivistymiseen vaikuttava ominaisuus on maa-aineksen raekokojakaumaa kuvaava raekokosuhde, joka kertoo maa-aineksen suhteistuneisuuden ja 𝑑 lajittuneisuuden. Raekokosuhde määritetään läpäisyprosenttien d60 ja d10 suhteena 60 . 𝑑 10 Tasarakeinen maalaji tiivistyy huonosti kun taas suhteistunut maalaji tiivistyy yleensä hyvin. Suhteistunut maalaji on tiiviimpänä myös kantavampaa kuin tasarakeinen aines. Raekokosuhteen ollessa - 𝑑60 𝑑10 𝑑60 𝑑10 𝑑60 𝑑10 ≤ 5, maa-aines on tasarakeista > 5…15, maa-aines on sekarakeista > 15, maa-aines on suhteistunutta Maa-aineksen raemuoto luokitellaan joko särmikkääksi, pyöreäsärmäiseksi, pyöristyneeksi, kulmikkaaksi, pitkulaiseksi tai litteäksi. Raemuoto vaikuttaa muun muassa maa-aineksen tiivistymiseen, lujuuteen, vedenpidätyskykyyn, tarttuvuuteen, kokoonpuristuvuuteen. Nämä ominaisuudet voivat vaikuttaa tiivistysprosessissa esimerkiksi maa-aineksen ylitiivistymiseen. Raemuotoa harvoin annetaan materiaalivaatimuksena tavanomaisessa rakentamisessa. Jokaiselle maa-ainekselle on oma optimivesipitoisuutensa sekä kuivairtotiheyden maksimi. Tyypillisiä arvoja on esitetty taulukossaTaulukko 4. Optimivesipitoisuus on maa-aineksen pienintä tiivistysenergiaa edellyttävä vesipitoisuus. Maa-aineksen vesipitoisuutta tulee tarkkailla etenkin vaativissa, luokan 1 tiivistyskohteissa. Neljän prosenttiyksikön ero tiivistettävän maa-aineksen vesipitoisuuden ja optimivesipitoisuuden välillä estää maan tiivistymisen 95 % tiiviysasteeseen, joka on laatuvaatimus tietyissä vaativissa kohteissa. Kiviaineksen optimivesipitoisuus ja maksimikuivairtotiheys voidaan määrittää Parannetulla Proctor-kokeella. (Rakennustieto Oy, 2010a) Taulukko 4. Maa-aineksien optimivesipitoisuus ja tavalliset kuivairtotiheydet. (Rakennustieto Oy, 2010a) Maalaji Optimivesipitoisuus Maksimikuivairtotiheys [%] [kg/m3] 7 10 20 25 7 2100 2000 1700 1600 2200 Sora, soramoreeni Hiekka Siltti Savi Hiekkamoreeni ja silttimoreeni 3.2 Maantiivistyskalusto Käytettävä maantiivistyskalusto on merkittävin työn lopputulokseen vaikuttavista tekijöistä. Käytettäessä lopputuotteelle asetettujen vaatimuksien täyttävää maa-ainesta, saadaan tavallisissa olosuhteissa oikealla tiivistyskaluston valinnalla aikaan optimaalinen lopputulos. Maantiivistäminen talonrakentamisessa VTT-CR-08386-13 10 (27) Yhdistettäessä haluttu lopputulos, käytettävä maa-aines, tiivistyskalusto sekä haluttu kerrospaksuus voidaan määrittää tarvittava ylityskertojen määrä. (Laukkanen, et al., 2012) Maantiivistyskoneiden toimintaperiaatteet eroavat toisistaan. Pääluokiltaan koneet toimivat yhden tai useamman seuraavan tiivistystavan yhdistelmänä: - staattinen tiivistys - tärytiivistys - pudotustiivistys. Maantiivistämiseen voidaan käyttää suurta valikoimaa erilaisia koneita: käsijunttia, konejunttia, täryjunttia, tärylevyä, erikokoisia ja erimäärän valsseja sisältäviä jyriä. Tavallisesti talonrakentamisen maantiivistämisessä käytetään kuitenkin vain täryominaisuuksin varustettuja täryjunttia, tärylevyjä tai täryjyriä. Pelkästään staattiseen massaan perustuvan tiivistyskaluston käyttö on vähäistä ja rajoittuu lähinnä hienon maan tiivistämiseen sekä joihinkin asfalttitöihin. Tiivistyskaluston suositeltu vähimmäiselinkaari on noin viisi vuotta. Kuva 2. Täryjuntta. Kuva: (Bomag, 2013) Staattisten tiivistyskoneiden toimintaperiaate perustuu niiden staattiseen massaan, jolla se tiivistää ylitettävää maata. Mitä painavampi tiivistyskone on ja mitä pienempi on sen kosketuspinta-ala maahan, sitä enemmän se tiivistää maaperää. Staattisista tiivistyskoneista tavallisimmat ovat kumipyöräjyrät, mutta niiden tiivistysvaikutuksen on huomattu olevan vähäisempi kuin täryperiaatteella toimivien. Kuva 3. Kumipyöräjyrä. Kuva: (Bomag, 2013) Maantiivistäminen talonrakentamisessa VTT-CR-08386-13 11 (27) Täryperiaatteella toimivat tiivistyskoneet siirtävät dynaamisesti liike-koneesta energiaa maaperään koneen staattisen massan aiheuttaman tiivistyskuorman lisäksi. Riippuen halutusta tiivistysvaikutuksen syvyydestä, tärylaitteilla käytetään eri liikeamplitudeja eli värähdystaajuutta seuraavan pääsäännön mukaisesti: suurella amplitudilla on syvemmälle ulottuva tiivistysvaikutus. Pienempi tärytaajuus kasvattaa myös tiivistystehoa täryvalssin tai – levyn lyöntinopeuden kasvaessa. Kuva 4. Täryjyrä. Kuva: (Hamm, 2013) Pudotus eli syvätiivistyksellä voidaan saada hyvinkin syvälle maan rakenteeseen ulottuva tiivistyminen, mutta samalla pudotustiivistys sekoittaa ja löyhdyttää maan pintakerroksia, minkä vuoksi sitä ei suosita rakennekerroksia tiivistettäessä. Kuva 5. Syvätiivistys. Kuva: (Sjöman Helsingin Nosturit Oy, 2013) 3.3 Kantavuutta itsemittaava tiivistyskalusto 1970-luvulla alettiin kehittää itsemittaavia jyriä ja uutta tiivistysmenetelmää, jatkuvaa tiivistyksen tarkkailua, jossa jyrään kiinnitetty kiihtyvyysanturi mittaa maan kantavuutta jatkuvasti työn edetessä. Itsemittaavien täryjyrien ja tärylevyjen suosio on kasvussa ja niitä valmistavat jo useat tiivistyskalustonvalmistajat. Keski-Euroopassa itsemittaavan tiivistyskaluston suosion kasvu on ollut nopeaa ja Saksassa myydäänkin nykyään noin 50 % raskaimmista täryjyristä varustettuna integroidulla kantavuusmittarilla. Vastaava luku yksivalssijyrillä on noin 30 % ja 400 kg:n tärylevyillä noin 35 %. Suomessa ollaan alan kehityksestä vielä jäljessä. Vaikka integroitu mittari ei laadun toteamisen osalta vastaa Parannettua Proctor-koetta tai levykuormituskoetta, on niiden tuoma hyöty kuitenkin Maantiivistäminen talonrakentamisessa VTT-CR-08386-13 12 (27) merkittävä, koska tiivistystyö voidaan aikaisempaa tehokkaammin kohdentaa vielä tiivistystä edellyttäviin alueisiin. Itsemittaavien jyrien mittatulokset voidaan joissain tilanteissa kalibroida vastaamaan levykuormituskokeella mitattua kantavuutta. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että kalibrointi on aina suoritettava. Materiaalin tai olosuhteiden vaihtuessa, laite tulee kalibroida luotettavan laaduntestausmenetelmän avulla. Mittarit välittävät kuitenkin varsin luotettavasti tietoa maan suhteellisista kantavuusvaihteluista ja tiivistettävän alueen heikoimmin tiivistyneistä kohdista, vaikka absoluuttisen kantavuusarvon määrittäminen ei olisikaan mahdollista. Itsemittaavista jyristä ja paikkaan sidotusta tiivistysdokumentoinnista on Suomessa tehty tutkimusta viimevuosina Liikenneviraston rahoittamissa Tiivi-projektissa (Laukkanen, et al., 2012) sekä Radan eristys- ja välikerrosten tiiviys- ja kantavuustutkimus –projektissa (Kalliainen, et al., 2011). Tiivi-hankkeessa, jonka tavoitteena oli parantaa sitomattomien ja stabiloitujen kerrosten tiivistystyön laadunvalvonta- ja ohjausmenetelmiä, tuodaan julki itsemittaavien jyrien nykytila laadunvarmistuksen työkaluina. Hankkeessa verrattiin täryjyrään integroidun tiivistyksentarkkailulaitteen luotettavuutta muun muassa levykuormituskokeeseen. Yhtenä hankkeen tuloksista todettiin jatkuvatoimisen tiivistyksentarkkailun soveltuvan kaikille maapengermateriaaleille ja kiviaineksille seuraavin rajauksin: - Materiaalin hienoainespitoisuuden (< 0,63 mm) ylittäessä 15 massaprosenttia, liian suuri vesipitoisuus ja kiviaineksen huono vedenläpäisevyys voivat aiheuttaa mittaustulosten heikkenemistä - Materiaalin maksimiraekoon ylittäessä 120 mm, voi tiivistettävän kerroksen epätasaisuus aiheuttaa tuloksiin suurta vaihtelua. (Laukkanen, et al., 2012) Radan eristys- ja välikerrosten tiiviys- ja kantavuustutkimus –raportissa (Kalliainen, et al., 2011) todetaan, että itsemittaavien jyrien käyttö ainoana tiiveyden tarkkailumenetelmänä on ongelmallista, sillä mittaustulokseen vaikuttavat seuraavat tekijät: - Jyrän merkki ja malli - Tiivistettävä materiaali - Tiivistettävän kerroksen paksuus - Alapuolisen kerroksen kantavuus - Valssin amplitudi ja taajuus - Ajonopeus - Jyrän paino (Kalliainen, et al., 2011) Edellä olevan listan tekijöiden muuttuessa, muuttuvat myös itsemittaavan laitteen mittatulokset. Jotta itsemittaavan jyrän mittatulokset sopisivat ainoaksi laadunvarmistamisen menetelmäksi tai olisivat keskenään verrannollisia, tarvitsee laitteet kalibroida riittävän usein (vertaa Kuva 10 kohdassa ”Työmenetelmätarkkailut apuna laadun kohentamiseksi”). GPS-teknologia on mahdollistanut tiivistämisen paikkaan sidotun dokumentoinnin. Jatkuvan tiivistämisen paikkaan sidottua dokumentointia kutsutaan ”älykkääksi tiivistämiseksi”. (Laukkanen, et al., 2012) . Älykkään tiivistämisen laitteet muodostavat tiivistetystä alueesta Maantiivistäminen talonrakentamisessa VTT-CR-08386-13 13 (27) kartan, joka ilmaisee itsemittaavan anturin mittaamat kantavuusarvot tai tietyn kohdan ylityskertamäärät kartalla. GPS-paikannukseen perustuvien mittausjärjestelmien käyttö ei ole vielä Suomessa yleistynyt – Saksassa noin 5 % myydyistä täryjyristä on varustettu älykkään tiivistämisen järjestelmällä.. Esimerkki GPS-paikannuksen avulla tuotetusta tiiviyskartasta on esitetty kuvassa 6. Kuva 6. Älykäs tiivistäminen (Bomag, 2013) Itsemittaavat anturit nostavat kaluston hankintakustannusta arviolta noin 10 prosenttia, mutta toisaalta alentavat kokonaiskustannuksia alentuneiden muuttuvien kulujen johdosta. Taulukossa Taulukko 5 on vertailtu kantavuusmittarilla varustetun täryjyrän sekä –levyn arvioitua kokonaiskustannuseroa ilman kantavuusmittaria varustettuihin koneisiin. Taulukko 5. Itsemittaavan tiivistysanturin kustannusvertailu kalustoon ilman mittaria. Vuoden 2013 suuntaa-antava kustannustaso. Vuokrahinta Työaikasäästö Työaika Kalustokustannus Työn hinta Kokonaiskustannus €/päivä, alv 0% % Työpäivää € €/h € 260 € 0% 10 2 600 € 2 560 € 5 160 € Tietokonepohjainen kantavuusmittari 286 € 20 % 8 2 288 € 2 048 € 4 336 € Tärylevy 400kg Ei kantavuusmittaria 80 € 0% 10 800 € 2 560 € 3 360 € Tärylevy 400kg Integroitu kantavuusmittari 92 € 20 % 8 736 € 2 048 € 2 784 € Kalusto Tiivistysmittari Täryjyrä 13tn Ei kantavuusmittaria Täryjyrä 13tn Taulukon Taulukko 5 laskelma perustuu asiantuntija-arvioon. Kantavuusmittarilla varustettu kalusto nostaa laitteen vuokrahintaa noin 10 %. Työaikasäästöä saadaan esimerkkikohteessa 20 % sillä perusteella, että keskimääräinen yliajokerta saadaan Maantiivistäminen talonrakentamisessa VTT-CR-08386-13 14 (27) vähennettyä keskimäärin kuudesta viiteen yliajokertaan. Työn hintana on käytetty hintaa 32 €/h, mikä pitää sisällään pakolliset työnantajan maksut. Vaikka kantavuusmittari nostaa laitteen vuokrahintaa, voidaan kantavuusmittaria tehokkaasti hyödyntäen säästää kustannuksissa kokonaistyöaikaa säästämällä. Laskelmaan on huomioitu ainoastaan suora vuokrahinta sekä työn hinta eikä esimerkiksi polttoainekuluja. Suurin hyöty tilaajalle tulee kuitenkin siitä, että kantavuusmittarilla varustetulla tiivistyskalustolla maantiivistäjä ilmaisee käyttäjälleen heikoiten tiivistyneet kohdat, joiden tiivistämiseen voidaan kiinnittää erityistä huomiota. Yksikin tiivistämättä jäänyt kohta, jota tarvitsee jälkikäteen korjata, voi aiheuttaa huomattavat kustannukset jollekin osapuolelle. Tiivistyksentarkkailulaitteet sekä GPS-paikannuslaitteet vaativat kuitenkin käyttäjien koulutusta, jotta niitä voidaan käyttää tehokkaasti ja oikein. Maantiivistäminen talonrakentamisessa VTT-CR-08386-13 15 (27) 4. Maantiivistämisen laadunvarmistus Linkki: Koulutusmateriaali 4.1 Laadunvarmistuksen menettelyt Täyttötyön laatu varmistetaan joko lopputulos- tai työtapamenetelmän avulla. Lopputulosmenetelmässä tarkastetaan työmaalla tai laboratoriossa tehtävien kokeiden avulla maaperän toteutunut tiiviysaste sekä kantavuus. Lopputulosmenetelmää suositellaan käytettävän (RIL, 1979): - Perustusten alustäytöissä - Maanvaraisten lattioiden alustäytöissä - Kantavan kerroksen täytöissä - Jakavan kerroksen täytöissä - Suodatinkerroksen täytöissä Laadunvarmistuksen työtapatarkkailua, eli tiivistyskoneen ylityskertojen määrän tarkkailulla tiivistettäessä tietyllä tiivistyskalustolla tiettyä maa-ainesta ja tietyn paksuista kerrosta, suositellaan käytettävän alla listattujen työkohteiden kanssa. Työtapatarkkailussa yliajokertojen määrä on ohjeellinen yliajokertojen määrä, maa-aineksen ollessa lähellä sen optimivesipitoisuutta sulassa tilassa sekä aineksen kuivairtotiheyden ollessa vaaditun suuruinen. (RIL, 1979) - Eräissä maanvaraisten lattioiden alustäytöissä - Perustusten, seinien ja muurien vierustäytöissä - Putkijohtojen tasauskerroksessa ja ympärystäytöissä - Rumpujen arinarakenteissa ja ympärystäytöissä - Pengertäytöissä - Puisto-, maisema- yms. täytöissä - Talvityössä, jolloin maakerros on tiivistettäessä jäätyneenä, ainoa luotettava menetelmä on työtapatarkkailu, joka on varmennettu tiiviysmittauksella. Lopputulosmenetelmän laboratoriokokeena maksimi kuivatilavuuspaino tai maksimi kuivairtotiheys määritetään Parannetulla Proctor-kokeella. Työmaalla kantavuus määritetään levykuormituskokeella tai pudotuspainolaitekokeella (FWD eli Falling Weight Deflectometer, tai kevytpudotuspainolaitteella – Suomessa Loadman –laitteella). Tiiviys määritetään volymetrikokeella (vesi- tai hiekkavolymetrillä) tai säteilyn vaimentumiseen maassa perustuvalla laitteella (nk. radiometrinen mittauslaite, Suomessa useimmiten Troxlermittalaitteella). Tehtävien tiiviys- ja kantavuuskokeiden lukumäärä ja suoritusmenetelmä määrätään urakka-asiakirjoissa. Kantavuutta mitataan erityisesti niissä työkohteissa, joissa tilavuuspainon määrittäminen on hankalaa. (RIL, 1979) Parannetussa Proctor-kokeessa määritetään testattavan maa-aineksen kuivatiheys sekä kyseisen maa-aineksen teoreettinen maksimikuivairtotiheys. Maksimikuivairtotiheys määritetään sullomalla maa-aines sylinteriin ja tiivistämällä sitä vesipitoisuutta vaihdellen. Maantiivistäminen talonrakentamisessa VTT-CR-08386-13 16 (27) Vertaamalla kentältä mitattua tiivistetyn rakenteen kuivairtotiheyttä maa-ainekselle tehtyyn maksimikuivairtotiheyteen saadaan tulokseksi tiiviysaste. Tiiviysaste on näytteen tiheyden prosentuaalinen osuus Parannetulla Proctor-kokeella saatuun maksimitiheyteen. Vaihtoehtoisena Parannetulle Proctor-kokeelle voidaan käyttää kalibroitua kiertotiivistintä, jonka avulla maa-aineksen maksimikuivairtotiheys voidaan määrittää tarvittaessa myös työmaalla (Laukkanen, et al., 2012). Tässä raportissa Proctor-kokeella tarkoitetaan aina parannettua Proctor-koetta. Maan kantavuuden määrittämiseksi voidaan työmaalla tehdä perinteinen, staattinen levykuormituskoe. Levykuormituskokeessa asetetaan tavallisesti kuorma-autoa, kaivuria tai traktoria vastapainona käyttävä pyöreä ja jäykkä levy maan pinnalle ja kuormitetaan maata portaittain kasvatettavalla voimalla. Levyn painumaa seurataan mittakelloista. Voima ja sitä vastaava painuma dokumentoidaan. Voima poistetaan ja koe toistetaan, jolloin saadaan toistokuormituksen aikaansaama painuma. Toiston jälkeen mittaustuloksista voidaan piirtää kuormitus-muodonmuutos –kuvaaja. Kantavuus E1 ja toistokuormituksen jäykkyys E2 lasketaan maksimikuorman (yleensä 60 kN) aikaansaaman kuormituslevyn keskimääräisen pohjapaineen p, siirtymän s ja kuormituslevyn säteen a avulla kaavalla (2) E= 1.5 ⋅ p ⋅ a s (2) Kaavassa esiintyvä kerroin 1.5 huomioi maapohjan ominaisuuksia ja jännityksen leviämisen kuormituslevyn alla. Kuormituskertojen kantavuusarvoja verrataan toisiinsa, jolloin saadaan kantavuusaste E2/E1, josta voidaan päätellä maassa jäljellä olevaa tiivistymispotentiaalia. Kun kantavuusaste E2/E1 on pieni, maaperä ei enää tiivisty merkittävästi. Levykuormituskokeesta tulee huomata, että koetulokseen vaikuttavan maapohjan syvyys on suoraan verrannollinen käytettävän mittalevyn halkaisijaan. Levykuormituskokeen tehokas mittaussyvyys on noin 2 × levyn halkaisija (RIL, 1979; VTT, 1967). Levykuormituskokeen periaate on esitetty kuvassa 7. Kuva 7. Levykuormituskoe. (VTT, 1967) Staattisen levykuormituskokeen rinnalle on viimeisen 10 vuoden aikana myös talonrakennuskohteissa yleistynyt niin kutsuttu pudotuspainolaite, PPL -laite. Alun perin teiden pintakantavuuden mittauksiin kehitetyllä ja autolla perässä hinattavalla pudotuspainolaitteella simuloidaan raskaan ajoneuvon pyöräkuorman aikaansaamaa rasitusta tien pinnalla. Kuormituslevyn halkaisijana on 300 mm pyöreä levy ja kuten laitteen nimikin kertoo, levyn pinnan kuormitus aikaansaadaan levyn päälle putoavalla kuormalla. Lyhytaikaisen kuorman aikaansaama tien pinnalle syntyvän taipumasuppilon muoto mitataan Maantiivistäminen talonrakentamisessa VTT-CR-08386-13 17 (27) sarjalla siirtymä-antureita kuormituslevyn vierellä. Kuormituslevyn itsensä hetkellisen maksimisiirtymän ja levyyn kohdistuvan voiman perusteella lasketaan tien pintakantavuuden EPPL-arvo. Kuormituksen dynaamisuudesta johtuen ja siitä johtuen, että ensimmäisen pudotuksen yhteydessä kontaktin aikaansaamisessa tien pintaan esiintyy usein epätarkkuutta, mittaustuloksiin käytetään toisen pudotuksen arvoa. Talonrakennuksen töissä pudotuspainolaitteen soveltamista hankaloittaa laitteen perässähinattavuus, mikä estää mittauksen esimerkiksi anturakuopissa. Laitteen käyttö staattisen levykuormituksen tuloksen saamiseksi edellyttää korjauskertoimen käyttöä. PPL –laitteen käyttöä on tarkemmin kuvattu mm. viitteessä / H. Spoof & S. Petäjä, Pudotuspainolaitemittaus (PPL–mittaus), TPPT Menetelmäkuvaus, Espoo, 28.12.2000, 15 s./ Kevytpudotuspainolaite on raskaan PPL –laitteen kevennetty versio. Toisin kuin raskaassa PPL –laitteessa, kevytpudotuspainolaitteella mitataan ainoastaan levyn siirtymää eikä kuormitetulle pinnalle syntyvää taipumasuppoa. LOADMAN -pudotuspainolaitteen avulla voidaan mitata maaperän kantavuutta. LOADMAN-pudotuspainolaite mittaa laitteen sisällä olevan pudotuspainon aiheuttamaa painumaa, josta se laskee kantavuuden E-arvon. Useiden samalla paikalla tapahtuvien mittausten perusteella voidaan puolestaan laskea Emax/E1 –arvo. (AL-Engineering Oy, 2009) Laite on kokonsa puolesta helposti käsiteltävissä, jonka ansiosta sitä voi käyttää ahtaissakin tiloissa. LOADMANilla pystytään versiosta riippuen tarkastamaan maaperän tiiviys noin 200–450 mm syvyydeltä. (Rakennustieto Oy, 2010b) Kuva 8. Kevyt pudotuspainolaite Loadman. Kuva: (AL-Engineering Oy, 2009) Käytännössä pudotuspainolaite on tällä hetkellä suomalaisilla rakennustyömailla suosituin ja tavallisin käytössä oleva kantavuuden mittauslaite. Sen etuina ovat matalat investointi- ja käyttökustannukset verrattuna esimerkiksi säteilymittauslaitteisiin, laitteen nopea käyttö, käsiteltävyys sekä sen liikuteltavuus. Kevyt pudotuspainolaite on jakanut kuitenkin mielipiteitä tutkimuksessa sekä asiantuntijoiden keskuudessa niin Suomessa kuin myös Keski-Euroopassa. Tiivi-hanke toteaa, että kevyen pudotuspainolaitteen salliminen vaihtoehtona tarkemmille menetelmille vaativissa kohteissa johtaa siihen, että työkohteelle ei valita laatua parhaiten mittaavaa menetelmää (Laukkanen, et al., 2012). Volymetrikokeessa tiivistettyyn maa-rakenteeseen kaivetaan kuoppa, josta poistetaan kaikki maa-aines ja mitataan kuopan tilavuus. Kuopan tilavuus mitataan joko veden tai hiekan avulla. Tämän jälkeen poistettu maa-aines kuivataan ja punnitaan. Kuivan maa-aineksen massan suhde kuopan tilavuuteen on mittauskohdan kuivatilavuuspaino. Kuivatilavuuspainoa puolestaan verrataan laboratoriossa määritettyyn Proctor-kokeen maksimikuivatiheyteen ja lasketaan tiiviysaste. (Tie- ja vesirakennushallitus, 1970) Maantiivistäminen talonrakentamisessa VTT-CR-08386-13 18 (27) Vesivolymetrikokeen ongelmia ovat näytteen pieni koko sekä käytettävä kumikalvo, jonka takia mitattava tilavuus jää usein vajaaksi. Ominaisuuksiensa vuoksi vesivolymetrikoe soveltuu varsin huonosti kalliomurskeesta tehdyn rakenteen tiiviyden mittaamiseen, mikä on yksi tavallisimmin käytetyistä maa-aineksista rakennusten täyttötöissä. Hiekan avulla tehty volymetrikoe soveltuu paremmin murskerakenteille, vaikka senkin rajat tulevat vastaan avonaisempien materiaalien kanssa. (Kalliainen, et al., 2011) Työmailla voidaan myös käyttää säteilymittauslaitteita, esim. Troxler-mittalaitetta, maarakenteen tiiveyden tarkkailuun. Tämän niin kutsutun radiometrisen mittalaitteen toiminta perustuu gamma-säteilyn vaimenemiseen mitattavassa maassa ja neutronisäteilyn takaisin sirontaan maassa olevasta vedestä. Radiometriset mittalaitteet ovat menettäneet suosiotaan, sillä niissä käytettävän säteilyn johdosta vaatimuksia niin säilytyksen, kuljetuksen, käytön kuin käytöstä poistamisenkin suhteen on kiristetty. Kalliaisen, Luomalan, Jäniskankaan, Nurmikoulun, ja Kolisojan teoksessa Radan eristys- ja välikerrosten tiiviys- ja kantavuustutkimuksia on käsitelty varsin kattavasti maarakenteen tiiviyttä ja kantavuutta sekä niiden mittaamiseen menetelmiä. 4.2 Työmenetelmätarkkailu apuna laadun kohentamiseksi Laadunvarmistaminen ei ole kiinni ainoastaan tehtävien kenttäkokeiden määrästä tai valitusta laadunvarmistusmenetelmästä. Tiivistettävän maa-aineksen alainen pohjamateriaali voi vaihdella suuresti tiivistettävän kentän alalla, mikä puolestaan saattaa mahdollistaa lopputulosmenetelmälläkin testatun alueen sisällä laadun epätasaisuutta. Kuvasarjassa 9 on kuvattu perinteinen työmenetelmä, jossa: 1. tasainen kenttä tiivistetään 2. kentän kantavuuden laadunvarmistus suoritetaan kevytpudotuspainolaitteella 3. huomataan vajaalaatuinen kohta, joka jälkitiivistetään 4. tarkastetaan ja hyväksytään jälkitiivistetyn kohdan laatu 5. huomaamatta voivat jäädä viimeisessä kuvassa punaisella merkityt alueet. Kuva 9. Kentän laadunvarmistus lopputulosmenetelmällä. Kuva: (Bomag, 2013) Kuvasarja 9 havainnollistaa mahdollisuuden lopputuotteen vajaalaatuisuudelle, vaikka sen laatu olisikin varmistettu hyväksytyin ja suositelluin menetelmin. Lopputuotteen vajaalaatuisuuden vähentämiseksi tai jopa estämiseksi voidaan käyttää täryjyrään tai Maantiivistäminen talonrakentamisessa VTT-CR-08386-13 19 (27) tärylevyyn integroitua kantavuusmittaria. Vaikka itsemittaava kantavuusanturi ei kerrokaan suoraan kantavuusarvoa, -suhdetta tai tiiviysastetta, korreloi se silti näiden ominaisuuksien kanssa riittävästi. Kuvasarjassa 10 on kuvattu kehittyneempi työmenetelmä, jossa hyödynnetään tiivistyslaitteeseen integroitua tiivistysmittaria. Menettely etenee seuraavin vaihein. 1. tiivistetään aluksi pieni pinta-ala 2. tarkastetaan kantavuutta mittaavan anturin lukema kohdan 1 pinta-alaa tiivistettäessä 3. tehdään tiivistetylle alueelle lopputulosmenetelmän avulla tiiviys- ja/tai kantavuuskoe ja asetetaan tiivistyskoneen kantavuusmittariin laitekohtainen asetusarvo, joka vastaa tiivistykseltä edellytettyä tavoitetilaa 4. tiivistetään loppuosa kentästä tarkkaillen kantavuusmittarin lukemaa 5. lisätiivistetään kohtia, joissa kantavuusmittari kertoo alhaisesta tiiviydestä 6. tarkastetaan tiivistetyn pinta-alan laajuudesta riippuen kantavuusmittari ilmoittaman kahden tai useamman heikoiten kantavan kohdan kantavuus tai tiiviys lopputulosmenetelmällä Kuva 10. Kentän laadunvarmistus lopputulosmenetelmällä sekä integroidun kantavuusmittarin avulla. Kuva: (Bomag, 2013) 4.3 Miten vältän virheet? Työn tekijän tulee tuntea tiivistettävä maa. Tiivistämiseen vaikuttaa tiivistettävän alueen pohjan laatu ja mikäli tarve vaatii, tulee pohjan laadun selvittävä tutkimus teettää. Työmaalla tulee varmistaa, että käytettävä materiaali soveltuu kyseessä olevan työnosan tiivistysmateriaaliksi. Ennen maantiivistystä maa-aineksen levitysvaiheessa tulee tarkkailla, että levitys on tasaista ja että kerrospaksuus ei kasva tilapäisestikään suunniteltua suuremmaksi. Mikäli kerrospaksuus on ajoittain suurempi kuin käytettävän tiivistyskoneen kapasiteetti, maa ei tiivisty riittävästi tai riittävän syvälle siltä kohdin. Mikäli maapohjan laadusta on epäilystä, tulee teettää pohjan laadun ja jäykkyyden erillisselvitys. Maantiivistäminen talonrakentamisessa VTT-CR-08386-13 20 (27) Työn tekijän tulee tuntea maantiivistyskoneet ja niiden turvalaitteet ennen niiden käyttämistä. Rakennustyömaalla työskenneltäessä työnjohtajan vastuulla on järjestää työntekijälle perehdytys kulloiseenkin työtehtäväänsä. Lopputuotteen laadun kannalta on tärkeää, että tiivistyskoneet toimivat luotettavasti. Mikäli työkone on huonokuntoinen, eikä siirrä maahan tiivistysenergiaa oletetun verran, maa saattaa jäädä löyhäksi. Työkohteissa tulee käyttää sopivaa tiivistyskalustoa. Laajoille (yli 100 m2) ja yhtenäisille kentille sopivin vaihtoehto ovat tavallisesti täryjyrät. Tärylevyt sopivat parhaiten laajoille, mutta alle 100 m2 laajoihin kenttiin. Ahtaissa tiloissa, vierustäytössä sekä viimeistelevässä tiivistämisessä usein sopivin vaihtoehto on täryjuntta. Ennen täyttötyötä tulee huomata, että kaikki täyttöä edeltävät työvaiheet ovat suoritettu loppuun. Esimerkiksi perustusten rakennustarkastus on oltava suoritettu loppuun ja pohjaviemäröinti, salaojat kaivoineen, vesijohdot sekä kaapeloinnin läpiviennit on oltava tehtynä ja hyväksyttynä ennen kuin rakenteet peitetään. Myös maarakenteen alle jäävät muotit ja muu laudoitus on poistettava, jottei maahan jää myöhemmin tapahtuvaa orgaanisen aineen hajoamista ja maarakenteen painumaa tai heikkenemistä. Tiivistystyötä varten tulee varata maan mahdollisesti vaatimaa kosteutusta varten riittävä määrä vettä valmiiksi. Kosteutus voidaan suorittaa tehokkaasti esimerkiksi vesiletkun avulla. Salaojien, viemäreiden ja kaapeleiden kohdalla tiivistettäessä tulee varoa putkien rikkoutumista. Kaivantojen ja putkien ympärystäytöissä on käytettävä erityistä huolellisuutta, jotta lopputäyttövaiheessa voidaan turvallisesti tiivistää näiden työnkohtien päältä ja ympäriltä. Kaapeleiden sijainnit merkitään lopulta asemapiirrokseen. Täyttötyön lopputuotteen pinnan kallistukset tulevat olla asianmukaiset ja ne tulee tarkastaa. Vääränlaiset kallistukset voivat esimerkiksi altistaa perustukset liialle kosteudelle. Lopputuotteen laatu tulee varmistaa ja dokumentoida urakka-asiakirjojen mukaisesti. Laadunvarmistuksen tekemättä jättäminen tai sen tekeminen väärin jättää mahdollisuuden jälkitiivistymiselle, joka saattaa ilmetä myöhemmin maarakenteiden, pihojen ja äärimmillään jopa rakennuksen epätoivottuna vajoamisena. Maantiivistäminen talonrakentamisessa VTT-CR-08386-13 21 (27) 5. Vajaalaatuisuuden vaikutuksia Linkki: Koulutusmateriaali Jälkitiivistymispotentiaali: Tiivistyksen ollessa suoritettu vajaasti tai materiaalin ja kerrospaksuuteen nähden riittämättömällä kalustolla, jää maa-aines voi jäädä löyhäksi. Löyhäksi jääneeseen maarakenteeseen jää jälkitiivistymispotentiaalia, eli maa tulee tiivistymään tulevaisuudessa sääolojen ja rakenteelle aiheutuvan kuorman seurauksena. Jälkitiivistyminen on nopeinta heti rakentamisen jälkeen ja sen vaikutus hidastuu ajan myötä maarakenteen lähestyessä stabiilia tilaa. Jälkitiivistyminen ei kuitenkaan yleensä tapahdu tasaisesti, mistä syystä vajaalaatuisuudesta usein seuraa rakenteiden kallistumisia, pintarakenteiden taipumia, halkeiluja jne. Hyvin tiivistetty maa ei tiivisty jälkikäteen juuri lainkaan ja se säilyttää muotonsa rakenteen alla. (Kalliainen, et al., 2011) On siis varsin ymmärrettävää, että talonrakentamisessa hyvä tiivistys on olennainen osa rakennelman lopputulosta. Tiivis maa ei ole ainoa edellytys onnistuneelle lopputulokselle, vaan laadun tasaisuus merkitsee rakennuksen kunnossapitotarpeelle vähintäänkin yhtä paljon. Erityisesti liikennöitävillä alueilla, joissa kuormitus on dynaamista ja epätasaista, ovat kentän kantavuuserot merkittävä syy päällysteen epätasaiselle urautumiselle ja vaurioitumiselle. Alkanut epätasaisuus lisää nopeasti liikenteen aikaansaamia kuormia liikennöitävälle pinnalle ja kasvattaa epätasaisuutta edelleen. Reunatuen puuttuminen: Tiivistäminen lähellä luiskien reunoja heikentää tiivistämisen edellytyksiä. Tiivistysenergia kohdistuu siirtämään luiskaa vaakasuunnassa ja tiivistettävä alue painuu ilman riittävää tiivistymistä. Lähellä luiskaa tiivistäminen tulee tehdä tavanomaista ohuempina kerroksina, jotta tiivistymisen seurauksena tiivistettävän kerroksen lujuus saadaan nousemaan. Lujuuden kasvaessa vaakasuuntaisen siirtymisen riski pienenee ja alempi tiivistetty kerros tukee paremmin päälleen tulevien kerrosten tiivistämistä. Mikäli tiivistäminen halutulle alueelle reunan läheisyydessä ei onnistu, reunan materiaalin valinnalla voidaan eräissä tapauksissa parantaa tavoiteltavan pintakantavuuden saavuttamista. Suhteistunut ja suhteellisen karkea, murskattu materiaali on esimerkiksi tasarakeista lujempaa ja muodostaa paremman reunatuen tiivistämistyölle. Ylitiivistäminen: Ylitiivistäminen aikaansaa lujuudeltaan heikoissa materiaaleissa – esimerkiksi kiillettä runsaasti sisältävissä maa-aineksissa – rakeiden murskautumista ja jauhautumista alkuperäistä hienommaksi. Hienontunut ja pinnalle rikastunut maa-aines voi sinällään aikaansaada kantavuusmittausten perusteella laadukkaanoloisen lopputuloksen, mutta rakenteen toimiminen esimerkiksi päälle tulevan päällysteen kanssa yhdessä voi heikentyä. Hienoainekseen kondensoituu ja pidättyy karkeaa helpommin vettä ja jäätä, joka liukastuttaa kontaktin toimimattomaksi. Joissain ääritapauksissa myös ylitiivistämisestä johtuen jauhautunut murske saattaa alkaa routia. 5.1 Maan tiivistäminen pakkasolosuhteissa Lämpötilan laskiessa alle +0 °C, tulee maanvaraisen rakenteen alainen kaivanto kaivaa lopulliseen syvyyteensä vasta juuri ennen kaivua seuraavaa täyttöä tai rakenteen asentamista. Mikäli on vaarana, että kaivannon pohja routaantuu, tulee routaantuminen estää lämmöneristein tai lämmityksen avulla. Täyttömaa tulee samoin suojata routaantumiselta ja sateelta (RIL, 1979). Pitkään pakkasen vaikutuksen alla suojaamattomana ollut maa jäätyy mahdollisesti syvältäkin. Likimäärin roudan tunkeutumisen syvyyttä, zrouta, voidaan arvioida kaava (3), kun maanpinta on ollut lumeton tai routasuojaamaton. Maantiivistäminen talonrakentamisessa VTT-CR-08386-13 22 (27) z routa = 1.2 ⋅ Pakkasmäärä (3) Pakkasmäärä on pakkaskauden aikana vallinneiden pakkasasteiden ja näiden vaikutusajan tulo. Pakkasasteet annetaan kaavan Celsius –asteina (pakkasasteet positiivisena lukuna) ja vaikutusaika tunteina. Roudan syvyys saadaan kaavasta (2) senttimetreinä. Talvitiivistäminen vaatii erityistä huolellisuutta. Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset (Rakennustieto Oy, 2010b) painottaa talvi-/pakkastiivistämisessä tarvittavaa huolellisuutta useaan otteeseen. Rakennusinsinöörien Liiton Talonrakennuksen maatöiden työselitys (RIL, 1979) kehottaa käyttämään lämpötilan laskiessa alle +0 °C mahdollisimman kuivaa maaainesta; suositusraja-arvo käytettävän materiaalin vesipitoisuudelle on 3 %, mitä ei saa ylittää. Urakka-asiakirjoissa täsmennetään yleensä ne täyttökohteet, jotka voidaan tehdä talvityönä. Käytettävä tiivistysmateriaali ei saa sisältää lunta tai jäätä, jäätyneitä maakokkareita tai muuta jäätynyttä materiaalia. Mikäli maa-aines sisältää lunta tai jäätyneitä osia, tiivistetty maaperä ei tule saavuttamaan vaadittuja laatukriteerejä. Laatukriteerien jäädessä toteuttamatta, tulee maa-ainekseen kohdistuva kuorma aikaansaamaan maan sulaessa tiivistymistä. Näin ollen tiivistettävän materiaalin jäädyttyä, tiivistämistä ei voida tehdä kesätyöohjeita käyttäen Tiivistettävän materiaalin jäädyttyä, tiivistämistä ei siis voida tehdä. Pakkasella tiivistettäessä tulee huolehtia, että mahdollisimman pieni tiivistettävä alue on kerrallaan alttiina pakkasen vaikutukselle. Kerralla tiivistettävää kerrospaksuutta tulee ohentaa (n. 30–60 %), jotta laatuvaatimukset täytetään. Tiivistyksen tulee tapahtua välittömästi maa-aineksen levityksen jälkeen ja uusi kerros tulee levittää mahdollisimman nopeasti tiivistetyn kerroksen päälle. Pakkasella tiivistettäessä tulisi tiivistyskalustona käyttää mahdollisimman raskasta täryjyrää, joka levittää ja tiivistää materiaalin samanaikaisesti (RIL, 1979). Talvella tiivistettyjen maarakenteiden laadunvarmistuksessa käytetään tavallisesti työtapamenetelmää, joka kalibroidaan tiiviys tiivistyskokein (volymetrikokeet tai radiometrinen mittaus), sillä talvella maa vaikuttaa esimerkiksi levykuormituskokeissa ja pudotuspainolaitekokeissa jäykemmältä, kuin mitä se tulee olemaan sulamisen jälkeen. Karkearakeisilla, kuivilla maa-aineksilla, joissa vettä ei jäätyneenä tiivistettävässä kerroksessa, tiivistäminen voidaan tehdä kuten sulan tilan tiivistämisessä. Koska maaaineksessa olevan jäätyneen veden vaikutuksia tiivistettävyyteen ei ole yksiselitteisesti ja helposti todettavissa, tiivistämiskoneen ja tiivistettävän kerroksen paksuus suositellaan aina varmennettavaksi materiaali- ja tiivistyskonekohtaisesti. Maantiivistäminen talonrakentamisessa VTT-CR-08386-13 23 (27) 6. Maantiivistyskaluston valinta Linkki: Koulutusmateriaali 6.1 Oikean kaluston valinta Kuhunkin käyttöön optimaalisen tiivistyskaluston valintaan vaikuttaa olennaisesti neljä aihetta kuvan 11 mukaisesti: - Tiivistyskohde ja sen vaativuusluokka - Käytettävä maa-aines - Työturvallisuus - Kustannustaso Tiivistyskaluston valinta Kuva 11. Tiivistyskaluston valinta Kalustoa valittaessa ensimmäinen tunnistettava kohta on tiivistyskohde. Kuten taulukosta Taulukko 1 käy ilmi, on eri kohteilla eri vaativuusluokat. Kohteen vaativuus määrittelee sille asetetut tiiviys- ja kantavuusvaatimukset. Vaativimmissa kohteissa kevyin tiivistyskalusto ei välttämättä pysty saavuttamaan näitä vaatimuksia kustannustehokkaasti kerralla tiivistettävän kerrospaksuuden ollessa erittäin pieni. Lisäksi tietyt kohteet, kuten rakennuksen vierustäytöt sekä kapeat kaivannot asettavat rajoitteensa käytettävän koneen fyysiselle koolle. Tiivistettävä maa-aines voi asettaa tiivistyskalustolle myös osaltaan rajoitteita. Valtaosa tiivistyskalustosta on kuitenkin suunniteltu toimimaan hyvin talonrakentamisessa tavallisesti käytettävien maa-aineksien hiekan, soran ja hienomurskeen kanssa. Isompi murske ei sovellu tavallisesti pienimmälle tiivistyskalustolle täryjuntille ja kevyille tärylevyille. Ääripään maa-aineksien – louheen, siltin ja saven – tiivistämiseen tavallisimmin käytetty tiivistämiskalusto ei sovellu hyvin, vaan niille on erikseen suunniteltu kalustoja ja menetelmiä. Työkohteen ollessa pinta-alaltaan laaja, tulisi työvälineeksi valita riittävän tehokas kalusto jo pelkästään työturvallisuuden kannalta. Ensisijaisesti kalustoa valittaessa tulee suosia kalustoa, joka ei aiheuta vakavaa tärinäaltistusta. Esimerkiksi kauko-ohjattavat sekä päältä ajettavat täryjyrät, aiheuttavat käyttäjälle vähemmän tärinäaltistusta, kuin perinteiset tärylevyt ja –juntat. Mikäli tärinäaltistukselta ei voida välttyä ja se on pitkäkestoista, tulee työ jaksottaa siten, että yhteen työntekijään ei kohdistu liian pitkäkestoista tärinäaltistusta. Maantiivistäminen talonrakentamisessa VTT-CR-08386-13 24 (27) Haettu kustannustaso määrittää pitkälti sen, mitä kalustoa työssä tullaan käyttämään. Vaikka tiedettäisiin, että parhaimman lopputuloksen saamiseksi vaaditaan täryjyrän käyttöä, saatetaan kustannussyistä kalustoksi valita tärylevy. Tämä, erityisesti pienemmillä työmailla käytetty toimintatapa, kasvattaa käytettävää työnmäärää, mutta samalla usein pitää kustannukset alhaisina. Pidettäessä kustannustaso matalana käyttämällä kevyempää kalustoa, tulee tämä huomioida soveltuvan kerrospaksuuksien arvioinnissa. Kerralla tiivistettävän kerroksen paksuus riippuu tiivistettävän materiaalin laadusta ja käytettävästä tiivistyskalustosta. Jokainen tiivistettävä kerros ja pengertäytteen yläpinta tiivistetään koko leveydeltään käyttäen kerrospaksuuden mukaan kuhunkin tarkoitukseen soveltuvaa tiivistyskalustoa ja tiivistyskertamäärää. Sopiva tiivistyskertamäärä erilaisille kerrospaksuuksille voidaan selvittää koejyräyksen tai kokemusperäisten ohjearvojen avulla. Muun muassa InfraRYL:ssa sekä RIL 132 – talonrakennuksen maatöiden työselityksessä on esitetty työtapatarkkailutaulukossa ohjeellisen jyräyskertamäärän riippuvuus tiivistettävän kerroksen tyypistä, kerrospaksuudesta, jyräyskalustosta ja jyräystavasta. Maantiivistäminen talonrakentamisessa VTT-CR-08386-13 25 (27) 7. Työturvallisuus Linkki: Koulutusmateriaali Suurimmat riskit maan täyttötöissä ovat rakentajien työsuorituskohtaisten turvallisuusohjeiden mukaan: • Kaatuvan tai peruuttavan tiivistyskoneen alle jääminen • Kaivannon tai luiskan reunan sortuminen • Kaivannon seinistä irtoavien kivien tai maalohkareiden alle jääminen • Täryttimien aiheuttamat ruhjevammat jäätäessä rakenteen ja koneen väliin • Tiivistystyössä syntyvä melu (Koski & Mäkelä, 2006) Työntekijöiden tulee käyttää selvästi erottuvaa heijastavaa työvaatetusta sekä tarvittaessa huomioliiviä jatkuvasti näkyvyyden parantamiseksi. Asiattomien henkilöiden pääsy työalelle tulee estää esim. aitaamalla työmaa-alue. Kaivannon sortumisvaara kasvaa sateen, kuivumisen, roudan sulamisen ja tärinän johdosta. Kaivanto tulee tukea kaivusuunnitelmien mukaisesti. Mikäli kaivantoa ei ole tuettu, kaivannon luiskien tulee olla kaivettu porrastetusti tai riittävän loivasti. Kaivannon tai luiskan reunaa on tarkkailtava sortumisvaaran varalta (Koski & Mäkelä, 2006). Maantiivistystyössä tulee aina käyttää ainoastaan koneita, jotka täyttävät koneille asetetut vaatimukset, jotka ilmenevät valtioneuvoston asetuksesta koneiden turvallisuudesta sekä muissa kone- ja laiteturvallisuutta käsittelevissä asetuksissa. Maantiivistäminen tärylevyllä tai –juntalla on rakentamisen työvaiheista yksi eniten tärinälle alistavista. Käytettäessä tärylevyä tai –junttaa, työntekijään kohdistuu käsi- ja vartalotärinää, joka voi aiheuttaa terveyshaittoja ja tapaturmariskiä. Tärinäaltistukselle on määritetty toiminta- ja raja-arvot, joiden avulla pyritään tunnistamaan ja vähentämään tärinästä aiheutuvia haittoja. Tärinäaltistuksen toiminta- ja raja-arvot ovat esitetty taulukossa Taulukko 6. Työntekijöitä suojelusta tärinästä aiheutuvia vaaroja vastaan on asetettu valtioneuvoston asetus 48/2005. Taulukko 6. Tärinäaltistuksen toiminta- ja raja-arvot. Arvot kiihtyvyyksiä. Käsitärinä Kehotärinä Toiminta-arvo (8 tuntia) 2,5 m/s² 0,5 m/s² Raja-arvo (8 tuntia) 5,0 m/s² 1,15 m/s² 7.1 Miten varmistan oman ja muiden työturvallisuuden? Käytettäviin koneisiin tulee aina tutustua huolella ennen käyttöä ja käyttäjän tulee tutustua koneen turvalaitteisiin ennen käyttöä. Sivullisten tulee välttää turhaa oleskelua työkoneiden läheisyydessä niitä käytettäessä. Koneiden työskentelyalueelle ei saa mennä, mikäli Maantiivistäminen talonrakentamisessa VTT-CR-08386-13 26 (27) kuljettajalla ei ole mahdollisuutta havaita liikkujaa tai liikkujalla ei ole kuljettajaan vähintään katsekontaktia. Käytettävän kaluston tulee olla turvallista ja mahdollisimman vähän tärinälle altistavaa. Mikäli kuitenkin käytetään tärinälle vakavasti altistavia koneita, tulee työntekijöiden turvallisuus varmistaa työn jaksottamisella siten, että työntekijään ei kohdistu liian pitkäkestoista tärinäaltistusta. Ensisijaisesti tulee suosia tärylevyjä, jonka ohjainaisa on tärinävaimennettu. Käytettävän kaluston huoltotoimenpiteet tulee suorittaa aina turvallisissa olosuhteissa ja asiantuntevien ihmisten toimesta. Käytettäviä koneita tulee kunnossapitää siten, että ne ovat turvallisia käyttää. Mikäli koneesta on vaurioituneita turvalaitteita, koneen tulee olla käyttökiellossa kunnes turvalaitteet on korjattu. Maantiivistyskoneet tuottavat melua ja pölyä. Maantiivistyskoneen käyttäjän tulee käyttää asianmukaisia turvavälineitä: turvakenkiä, kuulonsuojausta, hengityssuojausta sekä näönsuojausta. Maata tiivistettäessä tulee huomioida ja vähentää sivullisten altistusta melulle ja pölylle. Tiivistettäessä maata sisätiloissa, esimerkiksi kellarissa tai sääsuojassa, tulee tilaan järjestää tuuletus ja pölynpoisto. Lisäksi suojakypärää ja näkyvää vaatetusta tulee käyttää työskennellessä ajoneuvojen kulku-urien läheisyydessä tai muiden koneiden vaaraalueella (Koski & Mäkelä, 2006). Työtapaturmien välttämiseksi työmaalla tulee olla käytössä asiallinen valaistus. Huolehdi siis, että tiivistettävällä alueella on riittävä valaistus. Täyttötyöt kuormittavat erityisesti käyttäjän selkää ja niska-hartiaseutua. Tämän vuoksi työntekijän tulee pyrkiä pitämään selkä suorana ja välttää vartalon taivuttamista (Koski & Mäkelä, 2006). Tärykoneet ovat säännöstään erittäin painavia, ja niitä nostettaessa tulee käyttää ainoastaan hyväksyttyjä nostovälineitä ja –koneita ja kiinnitysvälineitä, joiden kantokyky on riittävä. Nostovälineet ovat kiinnitettävä tiivistyskaluston nostopisteisiin, jotta koneen tasapaino säilyy ja se ei kaadu. Nostolaitteen käyttäjän tulee olla työtehtävään perehtynyt. Ennen nostoa tulee varmistaa, että kiinnitysvälineet ovat varmasti hyvin asennettu ja koneen lähellä tai alla ei ole ketään. Ahtaissa paikoissa, esimerkiksi kaivannoissa tai rakenteen vieressä, tiivistäminen muodostaa riskitekijän ja näissä tuleekin olla erityisen varovainen. Jyrän kääntämiselle tulee varmistaa riittävä tila ja jyrän ja seinämän väliin jäämistä tulee varoa. Täryttimellä ei saa ajaa kaivannon tai muun jyrkänteen reunan lähellä. (Koski & Mäkelä, 2006) Käytettäessä laadunvarmistuksen radiometrisiä mittauslaitteita (esim. Troxler) tulee laadunvarmistuksen suorittavan työntekijän olla koulutettu käyttöön ja laite tarkastettu sekä laitteella tulee olla asianmukainen turvallisuuslupa. Säteilylaitteiden käsittelyyn osallistuvien henkilöiden on tunnettava omaan työhönsä liittyvät säteilysuojausmääräykset ja työpaikkakohtaiset ohjeet. Niissä on esitettävä varotoimenpiteet, jotka on otettava huomioon tehtäessä huolto- ja korjaustyötä säteilylähteen läheisyydessä. Lisäksi on annettava toimintaohjeet laitteen rikkoutumisen ja tulipalon varalta. Ulkopuolisten ei tule käyttää radiometristä mittalaitetta. Maantiivistäminen talonrakentamisessa VTT-CR-08386-13 27 (27) 8. Lähteet ja lisätietoa AL-Engineering Oy, Available at: [Haettu 22 Lokakuu 2013]. 2009. Loadman. [Online] http://www.al-engineering.fi/fi/loadman.html Kalliainen, A. ym., 2011. Radan eristys- ja välikerrosten tiiviys- ja kantavuustutkimuksia, Helsinki: Liikennevirasto. Koski, H. & Mäkelä, T., 2006. Rakennustöiden turvallisuusohjeet Raturva 2., Helsinki: Rakennustietosäätiö RTS. Laukkanen, K., Halonen, P. & Pyy, E., 2012. Sitomattomien materiaalien jatkuvatoiminen tiivistystarkkailu, Helsinki: Liikennevirasto. Mittaviiva Oy, 2010. Pientalon maarakennustyöt. s.l.:Infra ry. Rakennustieto Oy, 2010a. InfraRYL2010 - Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 Väylät ja alueet (myös edeltävät painokset). Helsinki: Rakennustietosäätiö RTS. Rakennustieto Oy, 2010b. MaaRYL2010 - Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset, Talonrakennuksen maatyöt (myös edeltävät painokset). Helsinki: Rakennustietosäätiö RTS. RIL, 1979. RIL 132, Talonrakennuksen maatöiden työselitys (sekä myöhemmät painokset). Vammala: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto. RIL, 1985. RIL 157-I. Geomekaniikka I. Helsinki: Rakennustieto Oy. VTT, 1967. Tienrakennuksen tiivistystarkkailumenetelmiä. 1 toim. Helsinki: Valtion Teknillinen Tutkimuslaitos. Maantiivistämisen kalustonvalintatyökalu Valitse tiivistyskohde Maapenger, liikennealueella Valitse maa-aines Sora Valitse kerrospaksuus 250 mm Tyhjennä valinnat Laaja näkymä Päivitä ominaisuudet Valitse tiivistyskone Suppea näkymä Työnimike Maantiivistysluokka Tiivistyksen alaluokka Maa-aines Kerrospaksuus Maa-aineksen rakeisuus Tavoitetiiviysaste 2231 2231 2231 2231 2231 2231 Pengertäminen Pengertäminen Pengertäminen Pengertäminen Pengertäminen Pengertäminen Maapenger, liikennealueella Maapenger, liikennealueella Maapenger, liikennealueella Maapenger, liikennealueella Maapenger, liikennealueella Maapenger, liikennealueella Sora Sora Sora Sora Sora Sora 250 mm 250 mm 250 mm 250 mm 250 mm 250 mm (2,0…60,0), ks. InfraRYL 18110.1 (2,0…60,0), ks. InfraRYL 18110.1 (2,0…60,0), ks. InfraRYL 18110.1 (2,0…60,0), ks. InfraRYL 18110.1 (2,0…60,0), ks. InfraRYL 18110.1 (2,0…60,0), ks. InfraRYL 18110.1 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 Tiiviyssuhde, Emax/E1, Tiiviyssuhde, Emax/E1, Loadman 132 mm Loadman 300 mm 2,9 2,9 2,9 2,9 2,9 2,9 2 2 2 2 2 2 Konetyyppi Täryjuntta Tärylevy Pienjyrä Pienjyrä Täryjyrä Täryjyrä Koneen massa, täryjyrillä kg/m, muilla kg Ohjeellinen yliajokertojen määrä 50 400 500 2000 2000 3000 3 3 5 5 6 4
© Copyright 2024