Lue raportti - Rakennuskone
VTT-S-08093-10 RAPORTTI RAKENNUSKONEALAN MÄÄRITTELY JA ENNAKOINTIMENETTELYT Kirjoittajat: Markku Riihimäki, Tuula Grönfors ja Erkki Lehtinen Tilaaja Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys ry – Rakennuskonejaosto Rakennuskonepäälliköt ry RAPORTTI VTT-S-08093-10 1 Raportin nimi RAKENNUSKONEALAN MÄÄRITTELY JA ENNAKOINTIMENETTELYT Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot Asiakkaan viite Teknisen kaupan ja palveluiden yhdistys ry – Rakennuskonejaosto, Heikki Ojanperä Rakennuskonepäälliköt ry, Reijo S Lehtinen Projektin nimi Projektin numero/lyhytnimi Rakennuskonealan kehittäminen Raportin laatija(t) Sivujen/liitesivujen lukumäärä Markku Riihimäki, Tuula Grönfors ja Erkki Lehtinen 24/5 Avainsanat Raportin numero Rakennuskone, rakentaminen, ennakointi, vuokraustoiminta VTT-S-08093-10 Tiivistelmä Rakennuskoneilla tarkoitetaan koneita, laitteita ja kalustoa, jota käytetään rakennuksen ja rakentamisen lopputuotteeseen tulevien kiinteiden osien uudis- ja korjausrakentamisessa ja kunnossapidossa sekä työmaatoimintojen palveluissa. Rakennuskone voi olla oma tai vuokrattu. Rakennuskoneala muodostuu kaikesta rakentamisessa käytettävien koneiden, laitteiden ja kaluston käytöstä, omistuksesta ja -vuokrauksesta, koneiden myynnistä ja maahantuonnista sekä koneiden valmistuksesta, huollosta ja korjauksista. Lisäksi alaan kuuluvat toimintaan liittyvät palvelut kuten kuljetus ja rahoitus. Rakennuskoneala ei ole tilastollisesti määriteltävissä ja rajattavissa, jolloin myös alan kokoa on vaikea arvioida. Rakennuskoneala on verkosto, johon kuuluu yrityksiä, järjestöjä, tutkimusja kehittäjätahoja, loppukäyttäjiä sekä muita sidosryhmiä. Tässä selvityksessä rakennuskonealaa on lähestytty kahdelta suunnalta – tilastojen avulla ja osuutena rakennuskustannuksista. Rakentaminen, kiinteistöala sekä infratoimiala eli koko kiinteistö- ja rakennusklusteri on rakennuskoneiden tärkein yksittäinen asiakastoimiala. Rakennuskoneiden käytön arvo talonrakentamisessa oli noin 790 miljoonaa euroa vuonna 2009. Arvo sisältää työmaavaiheessa käytettyjen koneiden ja kaluston käytön arvon. Teollisuuden välituotevalmistuksessa käytetyt koneet eivät sisälly käytön arvoon. Rakennuskoneiden käytön arvo infrarakentamisessa (rakentaminen, ylläpito ja hoito) on huomattavasti talonrakentamista suurempaa. Käytön arvo vuonna 2009 oli karkeasti arvioituna noin 1,6 miljardia euroa. Luottamuksellisuus Julkinen Tampere 14.10.2010 Laatija Hyväksyjä Markku Riihimäki Tuula Grönfors Juhani Hyvärinen VTT Expert Services Oy, Rakentamisen markkinat ja vaikuttavuus Tekniikankatu 1, Tampere, PL 345, 33101 Tampere, Puh. 020 722 111, Fax 020 722 3494 Jakelu (asiakkaat ja VTT) Teknisen kaupan ja palveluiden yhdistys – Rakennuskonejaosto, Heikki Ojanperä Rakennuskonepäälliköt ry, Reijo S Lehtinen Rakennuskonealan kehittäminen -hanke, johtoryhmän jäsenet VTT, Tekijät ja arkisto VTT Expert Services Oy:n tai VTT:n nimen käyttäminen missään muussa muodossa mainoksissa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT Expert Services Oy:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella. RAPORTTI VTT-S-08093-10 2 Alkusanat Tämä raportti on tehty osana Rakennuskonealan kehittäminen -hanketta. Hankkeen tavoitteena on rakennuskonealan määrittely, ennakoinnin kehittäminen ja kehitysohjelman laadinta. Kehittämisohjelman tavoitteena on määritellä rakennuskonealan ja sen asiakkaiden tarpeita vastaavia kehityshankkeita. Tavoitteena on nostaa rakentamisen laatua, turvallisuutta ja tuottavuutta rakennuskoneiden tehokkaamman käytön avulla. Tässä raportissa on kuvattu ja määritetty rakennuskoneala sekä kuvattu ennakointimenettely. Raportin ovat laatineet Markku Riihimäki, Tuula Grönfors ja Erkki Lehtinen VTT Expert Serviceltä. Tilaajan puolesta työtä ohjasi Heikki Ojanperä ja hankkeen muu johtoryhmä. Raportti on laadittu maaliskuun-syyskuun 2010 välisenä aikana, jolloin Suomen julkinen talous ja elinkeinoelämä osoittivat toipumisen merkkejä lamasta. Kehitysohjelma kuvataan erillisessä raportissa. Tutkimushankkeen johtoryhmään kuuluivat Heikki Ojanperä (TKL), Kimmo Karppanen (Rakennuskonepäälliköt), Pekka Pajakkala (VTT), Kari Aulasmaa (Ramirent), Tatu Hauhio (Cramo), Vesa Valtonen (Rotator), Sini Uuttu (Tekes), Ari Ojala (SRV) ja Petri Roimela (Destia). Johtoryhmän puheenjohtajana toimi Heikki Ojanperä ja varapuheenjohtajana Kimmo Karppanen. VTT:n tutkijat toimivat johtoryhmän kokousten sihteereinä. Osallistuvat yritykset ja johtoryhmän jäsenet antoivat materiaalia ja toteutumatietoa tutkimuksen käyttöön. Tekijät kiittävät lisäksi johtoryhmää aktiivisesta ohjauksesta, keskustelusta ja työpanoksesta tutkimuksen aikana. Tampere 14.10.2010 Tekijät RAPORTTI VTT-S-08093-10 3 Sisällysluettelo Alkusanat.....................................................................................................................2 1 Johdanto.................................................................................................................5 1.1 Tavoite ............................................................................................................5 2 Rakennuskonealan toimintaympäristön analysointi ................................................6 2.1 Porterin timanttimalli .......................................................................................6 3 Rakennuskonealan määrittely ja rajaus..................................................................8 3.1 Rakennuskoneala ...........................................................................................8 3.2 Alalla toimivat yritykset..................................................................................10 3.2.1 Valmistus ...........................................................................................10 3.2.2 Maahantuonti ja myynti ......................................................................11 3.2.3 Rakennuskonevuokraus ....................................................................12 3.2.4 Muut palvelujen tarjoajat ....................................................................13 3.2.5 Järjestöt ja yhdistykset.......................................................................13 3.3 Asiakastoimialat ............................................................................................14 3.3.1 Kiinteistö- ja rakennusklusteri ............................................................14 3.4 Rakennuskonealan kansainvälisyys .............................................................17 4 Rakennuskonealan koko ......................................................................................18 4.1 4.2 4.3 4.4 Rakennuskoneala tilastoissa ........................................................................18 Rakennuskoneiden käytön arvon laskenta talonrakentamisessa..................19 Ennakointimenettely......................................................................................21 Rakennuskoneiden vuokraustoiminnan muiden toimialojen asiakkaat .........24 4.4.1 Teollisuus...........................................................................................24 4.4.2 Palvelualat .........................................................................................24 4.4.3 Julkinen sektori ..................................................................................25 4.4.4 Yksityiset henkilöt ..............................................................................25 Lähdeviitteet ..............................................................................................................26 RAPORTTI VTT-S-08093-10 4 Käsitteet Kone EU:n konedirektiivin mukaan kone on toisiinsa liitettyjen komponenttien kokonaisuus, joka on tarkoitettu varustettavaksi muulla kuin välittömällä ihmis- tai eläinvoimalla toimivalla voimansiirtojärjestelmällä, jossa ainakin yksi osa on liikkuva (esim. akseli), lisäksi kone on laite, joka on rakennettu ohjaamaan tai tekemään jotain työtä (esim. tuottamaan jotakin hyödykettä). [1] Palvelu Palvelut määritellään yleensä suhteessa konkreettisiin tuotteisiin, jolloin niillä voidaan nähdä olevan seuraavat neljä erityispiirrettä: - Palvelut ovat ainakin osaksi aineettomia. - Palvelut ovat prosesseja tai toimintasarjoja. - Palvelut kulutetaan (tai koetaan) samanaikaisesti kun niitä tuotetaan. - Käyttäessään palveluja asiakas itse osallistuu palvelutapahtuman tuottamiseen. Työkalu Työkalu voi olla mm. käsityökalu, konetyökalu, tietokoneohjelmisto, järjestelmä tai toimintatapa, jolla jokin tehtävä hoidetaan tehokkaammin. Käsityökalu on väline, joka toimii käden jatkeena mm. ruoan valmistamisessa, rakentamisessa, maan muokkauksessa ja koneiden korjauksessa ja valmistuksessa. Käsityökalu saa käyttöenergiansa sitä käyttävältä ihmiseltä toisin kuin kone, joka saa energiansa joltain muulta energialähteeltä. Konetyökaluja ovat koneet, joiden päävoimanlähde on muu kuin lihasvoima. [2] Urakointi Ammattimainen toiminta, tietyn suoritteen toteuttaminen suunnitelman pohjalta, sisältää yrittäjäriskin. Vuokraus Koneen käyttöoikeuden luovuttaminen vastiketta vastaan. Vuokraus käyttäjineen Kone ja palvelu vastiketta vastaan. Käyttäjä on kiinteä osa suoritetta esim. erikoisosaamisen tai lainsäädännön kautta – ei ole urakointia. Tässä raportissa määritellyt käsitteet Rakennuskone Rakennuskoneella tarkoitetaan koneita, laitteita ja kalustoa, jota käytetään rakentamisessa ja rakentamisen lopputuotteeseen tulevien kiinteiden osien uudis- ja korjausrakentamisessa sekä kunnossapidossa. Rakentaminen sisältää talon- ja infrarakentamisen sekä kiinteistöjen ja infran korjausrakentamisen ja kunnossapidon. Rakennuskoneiden käyttö Rakennuskoneiden käytöllä tarkoitetaan em. rakennuskoneiden käyttöä rakentamisessa, lopputuotteen aikaansaamisessa ja työmaaprosessin eri vaiheissa. Rakennuskone voi olla vuokrattu tai käyttäjän oma. Rakennuskoneiden käytön arvo Rakennuskoneiden käytön arvo sisältää vain em. rakennuskoneen käytön ja sen tarvitsemat kuluvat osat tai laitteen mukana myytävät tarvikkeet (esim. hitsauskaasu). Palvelut eivät sisälly arvoon, mikäli palvelu ei liity kiinteästi tai lainsäädännöllisesti koneeseen (esim. ajoneuvonosturin kuljettaja). RAPORTTI VTT-S-08093-10 5 1 Johdanto Rakennuskonealan toiminnot muodostuvat kaikesta rakentamisessa käytettävien koneiden, laitteiden ja kaluston käytöstä, omistuksesta ja -vuokrauksesta, koneiden myynnistä ja maahantuonnista sekä koneiden valmistuksesta, huollosta ja korjauksista. Lisäksi alaan kuuluvat toimintaan liittyvät palvelut kuten kuljetus ja rahoitus. Viime vuosina alan eri toiminnot ja sisäiset sidokset ovat vahvistuneet. Rakennusalan yritykset ovat ulkoistaneet ja yhtiöittäneet rakennuskoneitaan sekä yrityskenttä on keskittynyt yritysostojen myötä. Vuokrauskonemarkkinat ovatkin kasvaneet voimakkaasti 1990-luvun laman jälkeen; parhaimmillaan selvästi rakentamista nopeammin. Myös rakennuskoneiden määrä on lisääntynyt ja monipuolistunut. Erilaisten palvelujen osuus liiketoiminnasta on lisääntynyt rakennuskonevuokrauksessa. [3] Rakennuskoneala ei ole selkeästi rajautuva toimiala. Rakennuskoneita käytetään muillakin aloilla muun muassa teollisuudessa, laivanrakentamisessa, kiinteistöissä, palvelualoilla sekä yksityisissä kotitalouksissa. Oikeiden koneiden valinta, turvallinen käyttö ja melu-, tärinä- ja ympäristöhaittojen minimoiminen edellyttävät jatkuvaa alan kehittämistä. Alan kehittäminen edesauttaa myös rakentamisen tuottavuutta. Alalla toimii kansainvälisiä yrityksiä ja Suomessa on runsaasti ulkomaista työvoimaa. 1.1 Tavoite Rakennuskonealan kehittäminen -hankkeen tavoitteena on rakennuskonealan määrittely, profilointi, ennakoinnin kehittäminen ja kehitysohjelman laadinta. Kehittämisohjelman pohjalta voidaan käynnistää alan asiakkaiden ja toimijoiden yhdessä määrittelemiä ja tarpeita vastaavia kehityshankkeita. Tässä raportissa on kuvattu ja määritetty rakennuskoneala sekä kuvattu ennakointimenettely. Näiden osioiden tavoitteena on – määritellä ja kuvata rakennuskoneala, sen sisältö, toimijat, asiakkaat, volyymit ym. tiedot, jotka luovat edellytyksiä alan sisäisen tehokkuuden ja yhtenäisyyden lisäämiselle sekä ulkoisen tunnettavuuden ja profiilin nostamiselle – valita seurantaan alan toiminnan kehitystä parhaiten kuvaavat tekijät ja muuttujat sekä kehittää systemaattiset menetelmät alan toimintaympäristön ja markkinoiden seurantaan ja ennakointiin Kehitysohjelma kuvataan erillisraportissa. RAPORTTI VTT-S-08093-10 6 2 Rakennuskonealan toimintaympäristön analysointi Rakennuskonealan yritysten kuten muidenkin yritysten strategiat ja menestysmahdollisuudet riippuvat toimiala- ja toimintaympäristöolosuhteista sekä yritysten omista resursseista, osaamisesta sekä kyvystä yhdistää ja luoda uutta tietoa. Rakennus- ja kiinteistöala sekä infra-ala ovat rakennuskonealan toiminnan perusta ja sen yritysten tärkein asiakastoimiala. Rakennusalan toimintaympäristö on muuttunut paljon viime vuosikymmeninä. Yhteiskunnallisesti säädelty ja suljettu markkina on avautunut, paikalliset markkinat on avattu globaalille kilpailulle ja tuottavuusvaatimukset ovat kasvaneet. Tämä on heijastunut myös rakennuskonealaan. Rakentaminen ei ole itsetarkoitus vaan se palvelee yhteiskuntaa ja muita toimialoja. Rakentamistarve lähtee toimijoiden kuten yritysten, organisaatioiden ja ihmisten tilantarpeesta. Rakentaminen on tyypillinen jälkisuhdanneala, joka kohtaa markkinoilla talouden suhdannemuutokset myöhemmin kuin muut toimialat. Rakennusala luo puitteet elinkeinoelämälle, julkiselle sektorille, asumiselle, työnteolle ja vapaa-ajalle. Laajan toimintaympäristön takia rakennusalaa analysoidaan paljon toimintaympäristöanalyysien kautta. Samat piirteet heijastuvat myös rakennuskonealalle. Toimintaympäristöanalyysit ovat yrityksessä osa strategisen ajattelun, suunnittelun ja johtamisen ylläpitämistä ja kirkastamista. Analyyseillä luodaan kokonaisnäkemys eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta, markkinoilla vallitsevasta tilanteesta ja tilanteen kehityksestä. [4] 2.1 Porterin timanttimalli Tässä selvityksessä rakennuskonealaa tarkastellaan Porterin timanttimallin viitekehyksen mukaisesti (kuva 1). Porterin mukaan vaativa kysyntä on yritysten kehittymisen ja kilpailukyvyn lähde sekä sysäys uusiin innovaatioihin. Kotimarkkinan kysynnän luonne määrittää sen, miten hyvin yritykset ovat oppineet vastaanottamaan, tulkitsemaan ja toteuttamaan asiakkaiden toiveita. Kilpailukenttä eli tarjonta on yleensä seurausta historiallisesta kehityksestä. Yritysten yhteistyö kriittisten välituotevalmistajien kanssa ja erikoistuminen kuuluvat dynaamiseen kilpailuun. Myös lähi- ja tukialojen taso vaikuttaa tarjonnan laatutasoon ja kehittymiseen. [5] Porterin mukaan perittyjä tuotannontekijäoloja ovat luonnonvarat ja ilmasto. Luotuja ja perittyjä oloja vaativampia kilpailuetuja ovat tutkimus, koulutus ja osaaminen. Myös viranomaistoiminnoilla on vaikutusta rakennuskonealan yritystoimintaan. [5] Klusteritarkastelu ylittää virallisen toimialaluokituksen rajat ja poimii tarkasteluun mukaan työpanoksen kaikilta lopputuotteiden valmistamiseen osallistuvilta aloilta. [5] RAPORTTI VTT-S-08093-10 7 Porterin timanttimalli Tarjonnan Sattuma rakenne Tuotannon Kansainväliset liiketoimet Kysyntä- tekijäolot olot Lähi- ja tukialat Julkinen valta Kuva 1. Porterin mallin [6] mukaan klusterissa osat muodostavat toisiaan vahvistavan kokonaisuuden ja kilpailukyky kehittyy toiminnallisesti toisiinsa kytkeytyneiden yritysten yhteistyönä. RAPORTTI VTT-S-08093-10 8 3 3.1 Rakennuskonealan määrittely ja rajaus Rakennuskoneala Rakennuskoneilla tarkoitetaan koneita, laitteita ja kalustoa, jota käytetään rakennuksen ja rakentamisen lopputuotteeseen tulevien kiinteiden osien uudis- ja korjausrakentamisessa ja kunnossapidossa sekä työmaavaiheen palveluissa. Rakennuskone voi olla oma tai vuokrattu. Rakennuskoneala muodostuu kaikesta rakentamisessa käytettävien koneiden, laitteiden ja kaluston käytöstä, omistuksesta ja -vuokrauksesta, koneiden myynnistä ja maahantuonnista sekä koneiden valmistuksesta, huollosta ja korjauksista. Lisäksi alaan kuuluvat toimintaan liittyvät palvelut kuten kuljetus ja rahoitus. Rakennuskoneala (käyttö, valmistus, myynti, vuokraus …) Rakennuskoneiden käyttö rakentamisessa, muilla sektoreilla Rakennuskoneiden ja –kaluston vuokraus Koneala, muut palvelut Teollisuus Rakennustuoteteollisuuden konekäyttö Kiinteistöala Julkinen sektori Talonrakentaminen MVR Palvelut Kotitaloudet 9/2010 Kuva 2. Rakennuskonealan rajaus. Määritelmä kertoo rakennuskonealan olennaisen piirteen eli sen, että käyttö on sidottu rakentamiseen ja rakentamisen lopputuotteiden korjaamiseen ja ylläpitoon sekä työmaavaiheen palveluihin. Rakentamisella tässä tarkoitetaan talon- ja infrarakentamista sekä kiinteistöjen ja infran korjausrakentamista ja ylläpitoa. Rakennuskonealaan pitäisi kuulua koko rakentamisen arvoketjun koneisiin liittyvät toiminnot, siis myös välituotteiden valmistuksessa käytettävien koneiden. Laajasti ajateltuna teollisuuden prosessikäytössä olevat koneet ovat rakennuskonealaa, kun niillä valmistetaan rakennusosia ja rakennustarvikkeita. Tällöin lähestyttäisiin rakentamisen teollistamisen haastetta. Rakentamisen kehittäminen rakennuskoneiden ja koneistuksen avulla tulisi sisältää myös teollisuuden osuuden. Suuri osa rakennustuoteteollisuuden koneista ja laitteista ovat perinteisiä teollisuuden koneita ja kytköksissä enemmän teolliseen valmistukseen kuin työ- RAPORTTI VTT-S-08093-10 9 maavaiheen rakennuskoneisiin. Tässä selvityksessä keskitytään rakennustyömailla tarvittaviin ja työmaatoimintoja palveleviin rakennuskoneisiin. Rakennuskoneet Rakennustyömailla käytettävät koneet Tuoteteollisuudessa käytettävät koneet ei käsitellä tässä raportissa Rakennuskoneiden käyttö muilla sektoreilla rajattu pois 9/2010 Kuva 3. Rakennuskoneet eri sektoreilla. Rakennuskone voi olla käyttäjänsä oma tai vuokrattu. Kasvava osa rakentamisen rakennuskonetarpeesta hankitaan vuokraamalla kone rakennuskoneita vuokraavalta yritykseltä. Tältä osin rakennuskoneiden vuokraustoiminta kuuluu selkeästi rakennuskonealaan. Samoja rakennuskoneita voidaan käyttää myös muilla toimialoilla. Rakennuskoneiden vuokraustoiminta onkin laajentunut vuokraamalla rakennuskoneita toimialoille, jotka voivat niitä hyödyntää. Tämä vuokraustoiminta ei siten määritelmän mukaan kuulu rakennuskonealaan, vaikka on rakennuskoneiden vuokraustoimintaa. Tällaista toimintaa on esimerkiksi henkilönostimien käyttö teollisuuden prosessilaitteiden huollossa. Rakennuskoneet eivät kuitenkaan kata muiden toimialojen koko konekäyttöä, vaan siellä on rakennuskoneiden lisäksi muitakin koneita. Vuokraustoiminnassa voi myös olla sellaisia koneita, joita ei käytetä lainkaan rakentamisessa. Tällaisia ovat esimerkiksi päiväkoti- tai koulukäyttöön vuokrattavat tilat. Tämä on erillinen sektori, joka ei kuulu rakennuskoneiden vuokraustoimintaan, mutta voi silti olla yritysten liiketoimintaa. Rakennuskoneiden valmistus, maahantuonti ja myynti sekä huolto ja korjaus ja muut palvelut (esim. kuljetus, rahoitus) kattavat vielä vuokraustoimintaa laajemman kentän. Klusteriajattelun mukaisesti rakennuskonealaan lasketaan kuuluvaksi vain rakentamisen käyttöön kuuluva toiminta. Esimerkiksi traktori on rakennuskone, kun sitä käytetään maa- ja vesirakentamisessa, mutta maatalouskone maa- ja metsätalouden käytössä. RAPORTTI VTT-S-08093-10 10 Viranomaistoiminta Koulutus RAKENNUSKONEALA Kauppa Käyttö Tutkimus ICT Kuljetus Käyttäjäpalvelut Myynti Vuokraus Maahantuonti Rahoitus Valmistus Energia LÄHI- JA TUKIALAT 9/2010 Kuva 4. Rakennuskoneala on klusterimainen kokonaisuus. Rakennuskoneala esitettynä Porterin mallin [6] mukaan ja alan lähi- ja tukialat. Rakennuskoneala on verkosto, johon kuuluvat yritykset, asiakkaat, järjestöt sekä muut kehittäjä- ja sidosryhmätahot. 3.2 Alalla toimivat yritykset Rakennuskonealalla toimivia keskeisiä yrityksiä ovat rakennuskoneiden valmistajat, maahantuojat ja myyjät sekä rakennuskonevuokraamot ja erilaisten palvelujen tuottajat. Loppukäyttäjiä ovat rakennusliikkeet, kuluttajat, kiinteistöala sekä myös rakennusalan ulkopuolelta muun muassa teollisuus ja palveluala. 3.2.1 Valmistus Rakennuskoneita valmistava teollisuus on pitkään kehittynyt ja toimii hyvin globalisoituneessa ja kilpailussa toimintaympäristössä. Korkea teknologia on mukana valmistuksessa ja lopputuotteissa. Suuria ja raskaita rakennuskoneita valmistava teollisuus on varsin keskittynyt. Suuret valmistajat hallitsevat markkinoita. Suuria kansainvälisiä valmistajia ovat esimerkiksi Caterpillar, CNH, Deere, Hitachi, Terex, Komatsu ja Volvo. Rakennuskoneiden valmistusta ja erityisesti varustelua on useammassa paikassa kuin ennen. Tällä on ollut tarkoitus palvella maailmanlaajuisia markkinoita ja saada kunkin maan osaamista tuotteiden kehittämiseen. Samalla voidaan huomi- RAPORTTI VTT-S-08093-10 11 oida maan ja kohteen erityispiirteitä paremmin ja tehdä asiakkaille räätälöityjä tuotteita. Koko rakennuskoneita valmistavan teollisuuden yrityskenttä on varsin laaja. Rakennuskoneiden osalta kysyntä on erittäin riippuvainen rakentamisen suhdanteista. Rakentamisen taantuman aikana liiketoiminta supistuu hyvin voimakkaasti. Raskaiden rakennuskoneiden valmistus vaatii pääomainvestointeja, joten teollisuus on pääomavaltaista. Eurooppalaisen rakennuskonevalmistajien kattojärjestö (The Committee for the European Construction Equipment Industry CECE) julkaisi huhtikuussa 2009 Economic Report raportin, jonka mukaan vuonna 2008 Suomessa oli 190 rakennuskoneteollisuuden yritystä, työllistäen 4 400 ihmistä. Raportin mukaan markkinoiden koko (kotimarkkinoiden myynti ja tuonti yhteensä) oli lähes 900 miljoonaa euroa vuonna 2008. Yritysten liikevaihto sisältää myös koneiden tuontia muille toimialoille kuin rakentamiseen. Suurimpia rakennuskoneiden valmistajia Suomessa on lueteltu alla. Varsinaisen valmistuksen (alusta loppuun asti) lisäksi rakennuskoneita varustellaan Suomessa vastaamaan asiakkaan tarpeita ja olosuhteita. Suomalaisia valmistajia: − Avan Tecno Oy − Bronto Skylift Oy Ab − Dino Lift Oy − JJ-Asennus Oy − Junttan Oy − Lännen Tractors Oy 3.2.2 − − − − − Metso Minerals Finland Oy Normet Oy Sandvik Mining and Construction Oy Tana Oy Vilakone Oy Maahantuonti ja myynti Maahantuontiin ja myyntiin erikoistuneet yritykset tuovat rakennuskoneita myyntiin paikallisille markkinoille. Näiden lisäksi suuret rakennuskoneiden käyttäjät tai vuokraajat tuovat maahan rakennuskoneita. Rakennuskoneiden myyntiin kuuluu myös käytettyjen koneiden kauppa. Rakennuskoneiden kysyntä ja käyttö on hyvin aluekohtaista. Suuret toimijat voivat siirtää kalustoa paikasta toiseen kysynnän vaihtelun mukaan. Kuljetuskustannuksista riippuen kysynnän muutokset arvioidaan riittävän pitkäkestoisiksi ja suuriksi. Raskaiden ja suurten rakennuskoneiden hankkiminen vaatii paljon pääomaa investointeihin. Rahoitus on merkittävä tekijä raskaiden ja suurten rakennuskoneiden hankinnassa. Kysynnän ja rakentamisen suhdanteiden lisäksi maahantuontiin ja myyntiin vaikuttaa finanssimarkkinoiden tilanne esim. korko. Rakennuskoneiden oston lisäksi yhä laajenevassa määrin tuotteita myös liisataan. Maahantuovien yritysten liikevaihto arvioidaan olleen noin miljardi euroa vuonna 2009. Markkinoiden koossa lienee päällekkäisyyttä CECE:n raportin [16] mukai- RAPORTTI VTT-S-08093-10 12 sen valmistajien tuonnin kanssa. Alalla toimii viitisenkymmentä merkittävää toimijaa. Yritysten liikevaihto sisältää myös koneiden tuontia muille toimialoille kuin rakentamiseen. Suomalaisia maahantuojia ja myyjiä: − Atlas Copco Kompressorit Oy Ab − Bau-Met Oy − Doka Finland Oy − Dae-Tek Oy − Fintractor Oy − KH-Koneet Oy − Konekesko Oy − Liebherr-Finland Oy − Mateko Oy 3.2.3 − − − − − − − − Rotator Oy Suomen Rakennuskone Oy Suomen Telakone Oy Volvo Construction Equipment Finland Oy Wihuri Oy Witraktor Lännen Center Oy Hansa Machines Oy Honka Trading Oy Rakennuskonevuokraus Rakennuskonevuokraamot vuokraavat rakennuskoneita rakentamisen ja muiden toimialojen käyttöön. Rakennuskonevuokraus on yleistynyt, koska käyttäjille vuokraaminen on usein ostamista joustavampi vaihtoehto. Rakennuskoneiden vuokraustoimintaan lasketaan kuuluvan siihen erikoistuneet yritykset sekä rakennusliikkeiden yhtiöitetty toiminta. Rakennuskonevuokraus voi olla puhdasta konevuokrausta tai vuokrausta käyttäjineen. Tyypillinen tällainen vuokrausta käyttäjineen -palvelu on ajoneuvonosturi. Rakennuskonevuokrauksen ja rakentamisen volyymi 140 Indeksi 2005=100 130 120 110 100 90 Rakennuskonevuokrauksen arvo on aikavälillä 1993 - 2008 kasvanut nopeammin kuin rakentaminen: - talonrakentaminen +5 %/a - rakennuskonevuokraus +9 %/a 80 70 Talonrakentaminen 60 Rakennuskonevuokraus 50 40 30 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: Tilastokeskus 2009 2010 9/2010 Kuva 5. Rakennuskonevuokrauksen ja rakentamisen volyymin kehitys. Rakennuskoneiden vuokraus on yleistynyt viime vuosikymmenien aikana. 1990luvun alun laman jälkeen omien konehankintojen sijasta on suosittu vuokrakoneita ja näin annettiin konevuokraamo-liiketoiminnalle tilaa kasvaa ja kehittyä. Vuoden 1993 jälkeen rakennuskonevuokraamojen sekä niiden henkilökunnan määrä ja RAPORTTI VTT-S-08093-10 13 liikevaihto ovat kasvaneet enemmän kuin rakentamisen volyymi on kasvanut (kuva 5). Yritysrekisterin mukaan rakennuskonevuokraamo-toimialoilla (43991 Rakennuskonevuokraus käyttäjineen ja 7732 Rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraus ja leasing) oli työntekijöitä vuonna 2008 yhteensä 3 800 ja liikevaihtoa kertyi 650 miljoonaa euroa. Rakennuskoneiden, -laitteiden ja kaluston vuokraustoiminnan arvo oli VTT:n ennakointimallin mukaan noin 450 milj. euroa vuonna 2009, pudotusta edellisvuoteen oli noin 15 prosenttia (vuoden 2010 rahassa). Vuokraustoiminnan arvo sisältää vain koneen osuuden, eli käyttäjän osuus on otettu pois. Vuokraamot ja leasing yhtiöt palvelevat myös muita sektoreita kuten teollisuutta ja tapahtumajärjestäjiä. Suomessa toimivia rakennuskonevuokraamoja ovat mm.: − Cramo Finland Oy − Espoon Nosturikeskus Oy Pohjanväre − Lainapeite Oy − Lyytisen Rakennusvälinevuokraus Oy − Martikaisen Konevuokraamo Oy − Rakennuskonevuokraamo Kaino Mattila Oy − Ramirent Finland Oy − RT-Konevuokraus Oy − Teline-Rami Oy − Turun Kone-Rent Oy − Vuokraava Oy − Hämeen Rakennuskone Oy − Rentlift Finland Oy − Salon Rakennuskonevuokraamo Oy − Telinekataja Oy − Uudenkaupungin Vuokralaite Oy − Vuokra-Pekat Oy − WasaTrade Oy Suomessa rakennuskonevuokraamoilla ei ole käytössä yhtenäistä nimikkeistöä. Euroopassa on kuitenkin joitakin nimikkeistöjä käytössä, yksi näistä on Swedish Rental Assosiation (SRA) käyttämä nimikkeistö. 3.2.4 Muut palvelujen tarjoajat Rakennuskonealan tärkeitä lähi- ja tukialoja ovat alan muut palvelut sekä järjestö ja tutkimustoiminta. Rakennuskonealaan kuuluvat myös kaikki palveluja tarjoavat yritykset ja toimijat. Tällaisia palveluja ovat muun muassa huolto, kuljetus, korjaus, rahoitus jne. Alalla toimivat yritykset voivat tarjota myös ns. lisäpalveluja muiden palveluntarjoajien toimintaan kuten kalustosuunnitelmien tekoa, asennusta, purkua, koneiden lisävarustelua, säätöjä, käyttäjiä jne. 3.2.5 Järjestöt ja yhdistykset Rakennuskoneala on verkottunut ja erilaisia alaan liittyviä yhdistyksiä on niin Suomessa kansallisella tasolla toimivina kuin kansainvälisestikin. Näitä ovat Suomessa mm. − Rakennuskonevalmistajien toimialaryhmä on Teknologiateollisuus ry:n rakennuskoneiden valmistusta harjoittavien jäsenyritysten yhteenliittymä − Rakennuskonepäälliköt r.y. RAPORTTI VTT-S-08093-10 14 − Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys ry:ssa toimii Rakennuskonejaosto, jonka jäseniä ovat maamme keskeiset rakennuskonevuokraamot ja rakennuskoneita maahan tuovat yritykset Ulkomaisia ja kansainvälisiä organisaatioita ovat mm. − European Confederation of Equipment Distributors (ECED) − Eurooppalainen rakennuskonevalmistajien kattojärjestö Committee for European Construction Equipment (CECE) − Global Rental Alliance − Euroopan kone- ja laitevuokrausyritysten järjestö European rental association (ERA) on Global Rental Alliancen jäsen − The Construction Equipment Industry (CEA), UK − Swedish Rental Association (SRA) Osaltaan nämä toimijat pyrkivät edesauttamaan alan kehitystä, tilastointia ja tunnettavuutta. 3.3 3.3.1 Asiakastoimialat Kiinteistö- ja rakennusklusteri Rakentaminen, kiinteistöala sekä infratoimiala eli koko kiinteistö- ja rakennusklusteri on rakennuskoneiden käytön tärkein yksittäinen asiakastoimiala. Suomen kiinteistö- ja rakennusklusteri koostuu: − Uudistalonrakentamisesta − Talojen korjausrakentamisesta − Maa- ja vesirakentamisesta − Kiinteistöjen ylläpidosta sekä − Rakennusalan kansainvälisistä toiminnoista. [4] Kiinteistö- ja rakennusklusteri vastaa rakennetun ympäristön ja sen käyttöön liittyvien palvelujen tuottamisessa, kehittämisessä ja ylläpidossa. Alan toimialueena on koko rakennettu ympäristö ja palvelut, joilla rakennettua ympäristöä voidaan hyödyntää. [9] Kiinteistö- ja rakennusala on kooltaan maamme merkittävin toimialakokonaisuus. Kiinteistöjen yhteenlaskettu arvo on noin 50 prosenttia koko Suomen kansallisvarallisuudesta (625 miljardia euroa vuonna 2007). Klusterin liiketoiminnassa liikkui lähes 40 miljardia euroa vuonna 2009. Kiinteistö- ja rakennusklusteri työllistää suomalaisia puolen miljoonan henkilötyövuoden verran vuosittain. Useat kiinteistö- ja rakennusklusterin toimialat kuuluvat myös muihin klustereihin tai muiden toimialojen palveluja välitetään kiinteistöjen kautta. Tulevaisuudessa kiinteistöala onkin siis yhä enemmän toimialarajat ylittävä laaja yhteistoimintaverkosto, jossa on runsaasti tuotteiden ja palveluiden tarjoajia ja näiden välisiä verkostoja. Taloudellisen globalisaation myötä myös rakennus- ja kiinteistöklusterin toimialat ovat kansainvälistyneet, vaikkakin ovat edelleen huomattavan paikallisesti toimivia aloja. Toisaalta myös ulkomaisten toimijoiden tuleminen suomalaisille kiin- RAPORTTI VTT-S-08093-10 15 teistö- ja rakennusmarkkinoille on lisääntynyt ja tämän kehityksen uskotaan jatkuvan. Kiinteistö- ja rakennusklusteri PALVELUT KIINTEISTÖ Kiinteistöjen, väylien ja verkostojen omistus Kiinteistöjen, väylien ja verkostojen ylläpito Kiinteistö- ja asuntokauppa sekä vuokraus Muut palvelut Suunnittelu Rakennuttaminen Kunnossapito Rauta- jalvis-kauppa Kuljetukset Viranomaistoiminnot Koulutus, tutkimus RAKENNUS Rakennustoiminta Rakennustuoteteollisuus Talotekniikka Kalusto- ja muut palvelut Vakuutus Rahoitus Kuva 6. Kiinteistö- ja rakennusklusterin toimialat. Lähde: VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. Rakentaminen Rakennustoiminta on luonteeltaan uudisrakentamista, korjausrakentamista, perusparannusta sekä muutos-, laajennus- tai kunnostustyötä. Rakennustoimintaan lasketaan myös tehdasvalmisteisten rakennusten ja rakennelmien pystyttäminen rakennuspaikalla sekä tilapäisrakennusten rakentaminen. [10] Tilastoissa rakentamiselle on varattu oma toimiala ”F rakentaminen”, joka on jaettu suomalaisessa toimialaluokituksessa (TOL 2008) talonrakentamiseen, maa- ja vesirakentamiseen ja erikoistuneeseen rakennustoimintaan. Toimiala kattaa rakennustyömaalla tehtävän työn, jonka osuus rakentamisen arvonmuodostuksesta on vain noin 30 prosenttia. Puolet arvonmuodostuksesta tapahtuu rakennustuoteteollisuudessa. Loput 20 prosenttia syntyy erilaisten rakennuttamisen, suunnittelun, kaupan ja kuljetusten piirissä. [10] Kiinteistöala Kiinteistöalan tehtävänä on huolehtia rakennuskannan toimivuudesta. Yksittäisen kiinteistön käytön aikaiset peruspalvelut liittyvät isännöintiin ja kiinteistönhoitoon. Lisäksi on monia rakennusten toiminnallisuuteen vaikuttavia käyttäjäpalveluita, kuten esimerkiksi siivous- ja turvallisuuspalvelut, joiden hoitaminen liittyy kiinteistöön läheisesti. Kiinteistöalan tilastollinen toimiala on ”L Kiinteistöalan toiminta”. Toimialaan kuuluvat kiinteistöjen ylläpito ja palvelut. Viime aikoina kiinteistöt on alettu nähdä yritysten yhtenä tuotannon tekijänä ja tästä syystä Suomen kiinteistöala on irtaantunut omaksi yritysten ydintoimintoja tukevaksi toimialaksi. Kun kiinteistö- RAPORTTI VTT-S-08093-10 16 alan palvelutarjontaa tarkastellaan kiinteistön elinkaarella arvoketjuajattelun pohjalta, huomataan siihen liittyvän monenlaisia palvelutarpeita ja yrityksiä lukuisilta eri toimialoilta. [5]. Suomen kiinteistökannan ylläpidon kustannukset olivat vuonna 2008 noin 15 miljardia €. Siitä 45 prosenttia (6,5 mrd. €) on käyttökuluja (energiaa, vettä ja jätehuoltoa), 20 prosenttia (3,4 mrd. €) korjauksia ja muita hoitokuluja. Kiinteistönhoitotyötä sisältävien erien osuus on 35 prosenttia (5,1 mrd.€). [11] Kiinteistöpalvelualan yritysten työntekijämäärä on kaksinkertaistunut 1990-luvun alun laman jälkeen. Kiinteistökannan kerrosala on kasvanut samana aikana vain viidenneksellä. Suurin osa työntekijämäärän lisäyksestä on peräisin muilta toimialoilta ja julkiselta sektorilta, jotka ovat ulkoistaneet töitä kiinteistöpalvelualan yritysten tehtäväksi. Julkisen sektorin talousongelmat, työvoimakapeikot ja tuottavuusohjelmat tulevat jatkamaa tätä kehitystä. Kiinteistönpalvelujen tuottavuus on parantunut [11] − Moniin kiinteistöalan töihin kehitetty omia koneita (ulkoalueiden hoito) tai sovellettu uutta materiaaliteknologiaa (siivous). − Kiinteistönpitoon on kehitetty myös uutta tekniikkaa (kulunvalvonta, teknisten järjestelmien etävalvonta, palveluyritysten mobiilisovellukset, palveluportaalit, sähköiset huoltokirjat). − Kohdekohtaisesti toteutetuista palveluista on siirrytty alueellisiin palveluihin (ulkoalueet, alue- ja kaukolämpö -> vähemmän huollettavaa). − Kiinteistönpitoon on kehitetty uudentyyppisiä palvelusopimuksia ja konsepteja, jotka ovat virtaviivaistanut palvelujen tuottamista. − Palvelutuottajat ovat ammattimaistuneet, erikoistuneet, kansainvälistyneet. Infra-ala Infralla tarkoitetaan tässä yhteydessä rakennettu ympäristöä – infrastruktuuria. Infra rakentaminen käsittää väylien, verkostojen ja ympäristörakenteiden suunnittelun, rakennuttamisen, materiaalivalmistuksen, uudisrakentamisen, saneerauksen, korjaamisen, ylläpidon, kunnossapidon ja hoidon. Koko infra markkinoiden arvo oli vuonna 2009 yhteensä 5,3 mrd. euroa. Markkinat voidaan jakaa kahteen erityyppiseen osaan. Rakentaminen ja uusinvestoinnit muodostuvat maa- ja vesirakentamisesta ja talonrakentamisen piirissä tehtävistä maanrakennustöistä. Toinen puoli koostuu ylläpitotöistä ja hoitourakoista. [17] Maa- ja vesirakentamisen määrä on kasvanut BKT:ta hitaammin ja sen osuus kansantalouden kokonaistuotannosta on pienentynyt. Tämä on yleinen kehityssuunta useimmissa teollistuneissa maissa. Alan sisällä investointien suhdannevaihtelut ovat selvästi suuremmat kuin hoidon ja kunnossapidon. Suhdannevaihtelut poikkeavat toisistaan myös sektoreittain (tiet, kadut, radat). [17] Maarakennusmarkkinoiden tilaajakenttää voidaan luonnehtia oligopsoniseksi eli markkinoilla toimii muutamia suuria (Tiehallinto ja Ratahallintokeskus) ja lukuisia pieniä (kunnat, yritykset) asiakkaita. Tiehallinnon ja RHK:n tilausten osuus maarakennusmarkkinoista on lähes 40 prosenttia. Aluetasolla tarkasteltuna yksittäinen kunta on iso tilaajataho. [14] RAPORTTI VTT-S-08093-10 17 Rakennetun ympäristön hoidosta ja ylläpidosta huolehtivat tulevaisuudessa entistä useammin yksityiset maa- ja vesirakennusalan yritykset. [14] 3.4 Rakennuskonealan kansainvälisyys Rakennuskoneita valmistava teollisuus on pitkään kehittynyt ja toimii hyvin globalisoituneessa ja kilpailussa toimintaympäristössä. Rakennuskonevuokrausmarkkinat ovat hajanaiset ja toimivat enemmän kansallisella ja paikallisella tasolla, mutta kansainvälisiäkin toimijoita on. Neljän Euroopan suurimman konevuokraajan joukossa on kaksi suomalaista kansainvälisesti toimivaa yritystä Ramirent ja Cramo. Euroopan kymmenen suurimman konevuokraajan osuus Euroopan markkinoista on noin neljännes. Rakentaminen, kiinteistöala sekä infratoimiala eli koko kiinteistö- ja rakennusklusteri on rakennuskoneiden tärkein yksittäinen asiakastoimiala. Suomen kiinteistö- ja rakennusklusteri sisältää myös rakennusalan kansainväliset toiminnat. Rakennusalan kansainvälinen toiminta jakaantuu rakennusliikkeiden ja rakennustuoteteollisuuden toimintaan ulkomailla sekä rakennusliikkeiden projektivientiin ja rakennustuotteiden ulkomaankauppaan. Suomessa työskentelee myös runsaasti ulkomaalaista työvoimaa. Rakennusmarkkinoilla eurooppalaiset rakennusyritykset ovat liittoutuneet yhä enemmän globaaleiksi toimijoiksi. Euroopan yhdentyminen ja säännösten harmonisoituminen ovat nopeuttaneet kansainvälistymiskehitystä. [12] Rakennuskoneiden käyttö poikkeaa jonkin verran maittain ja rakennuskoneiden käytön eroavuudet johtuvat pääasiassa paikallisista olosuhteista ja toimintatavoista. Eroavaisuuksia aiheuttavat esimerkiksi: - Työvoiman ja koneiden kustannukset sekä saatavuus - Onko rakentaminen maassa uudis- vai korjausrakentamispainotteista - Toimintatapakulttuuri. Case: Betonin valua Intiassa 2000-luvulla. Eräällä työmaalla Intiassa esim. betonivalut tapahtuivat niin, että auto toi lastin työmaalle, joka kipattiin muovin/pressun päälle ja siitä betoni siirrettiin muottiin isojen lautasten/vaskoolien avulla. Naiset muodostivat ketjun ja lautanen kulki kädestä käteen. Työllistämisen takia betonia ei haluttu laskea rännillä autosta suoraan muottiin. Rakennuskonealalla toimii monta järjestöä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Kansainvälisiä organisaatioita on lueteltu kappaleessa 3.2.5 (sivu 14). Nämä edesauttavat myös kansainvälistymisessä esim. Global Rental Alliancella on kansainvälinen nuorten osaajien vaihto-ohjelma. Se tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden nuorille vuokra-alan ammattilaisille kokea miten konevuokraus toimii muissa maissa kuin omassaan. Henkilövaihtoa on tapahtunut ainakin Pohjois-Amerikan ja Australian välillä. [15] RAPORTTI VTT-S-08093-10 18 4 Rakennuskonealan koko Rakennuskoneala ei ole tilastollisesti selkeästi määriteltävissä ja rajattavissa, jolloin myös alan kokoa on vaikea arvioida. Tässä selvityksessä asiaa on lähestytty kahdelta suunnalta – tilastojen kautta ja osuutena rakennuskustannuksista. Tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukaisista toimialoista saa ko. toimialalla toimievien yritysten liikevaihdot ja toiminnan volyymin. Koska toimiala on vaikeasti määritettävissä myös tilastokeskuksen tilastoinnissa ja yritysten sijoittumisessa toimialaluokkiin on puutteita tai väärinarviointeja. Lisäksi rakennuskonevuokraus voi olla usein yrityksen sivutoimiala, joten sen liikevaihto-osuuden kirjautuminen täsmälleen oikein tai ollenkaan ko. toimialalle ei toteudu. Toisaalta täytyy muistaa, että toimialan päätoimijat ovat oikeissa toimialaluokissa ja heidän toimintansa volyymi kattaa huomattavan osan kokonaisuudesta, jolloin toimialaluokituksen väärät toimijat ovat kuitenkin vähemmistössä. Tilastollisessa käsittelyssä ongelmia aiheuttaa lisäksi rakennuskoneiden vuokraus käyttäjineen. Tästä kokonaisuudesta tulisi arvioida koneen osuus volyymista. Eri konetyypeillä osuus voi vaihdella suuresti. Yritysten sisällä yhtiöitetyt rakennuskonevuokraamot pitäisi tilastollisesti kuulua päätoimialansa luokitukseen, eli tässä tapauksessa rakentamiseen, mutta toistaiseksi ne kuuluvat ainakin rakennuskonevuokraukseen, joka alan kannalta on parempi/oikeampi paikka. Toinen tilastollinen lähtökohta on tarkastella koneiden osuutta suoritteen arvosta. Rakennuskustannusindeksissä, maanrakennuskustannusindeksissä ja kustannuskirjoissa on arvioitu koneiden osuutta jonkun lopputuotteen arvosta. Toinen tarkastelutapa, jota tässä tutkimuksessa käytettiin, on rakennuskoneiden käytön arvon laskenta toteutuneissa talonrakennushankkeissa. Tutkimuksessa käytiin läpi esimerkkikohteita, joissa laskettiin koko konekäytön arvo. Esimerkkikohteita oli eri talotyypeistä, yhteensä noin 20 kpl. Esimerkkikohteet pyrittiin valitsemaan siten, että tiedettiin koko konekäyttö ja että koneet olivat pääosin vuokrattuja. Joissakin talotyypeissä käytön arvon hajonta jäi vielä suureksi, mutta osassa päästiin yhtenäisempiin tuloksiin. Jotta tarkkuus saataisiin vielä paremmaksi, esimerkkikohteita tulisi olla huomattavasti enemmän. Koneryhmien osalta tuloksia ja volyymia hahmotettiin eräänlaisen parivertailun ja asiantuntija-arvion perusteella. 4.1 Rakennuskoneala tilastoissa Suomessa ei ole ollut yhtenäistä kuvausta mitä rakennuskoneala pitää sisällään ja tämä hankaloittaa esim. markkinan koon selvittämistä, valmiita tilastoja ei juuri ole olemassa. Toimiala (TOL) 2008 talousluokituksen (LIITE 1) mukaan rakennuskonealaan kuuluvaa toimintaa löytyy useasta eri luokasta (liitteessä toiminta on jaettu kolmeen taulukkoon: valmistus, maahantuonti ja myynti sekä vuokraus). Tilastointia hankaloittaa se, että samassa luokassa voi olla rakennuskonealaan liittyvää toimintaa, mutta myös siihen kuulumatonta. Esimerkiksi 77390 Muiden koneiden ja laitteiden vuokraus ja leasing. Tähän luokkaan kuuluu mm. siirrettävien majoitus- tai toimistotilojen ja työmaaparakkien vuokraus, mutta myös eläinten vuokraus (esim. kilpahevoset, eläinlaumat) sekä elokuvien tuotantovälineet. RAPORTTI VTT-S-08093-10 19 Valmistus Tuoteluettelo PRODCOM 2008 luokituksen mukaan rakennuskoneiden valmistusta löytyy mm. seuraavista luokista: − 2822 Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus (esim. torninosturit) − 2824 Voimakäyttöisten käsityökalujen valmistus (esim. porakoneet) [7] Myös itse rakentamisen ja sen alasektoreiden seuranta on haasteellista. Suomessa luvanvarainen uudistalonrakentaminen on hyvin tilastoitua, mutta mentäessä korjaus- ja infrarakentamisen puolelle yhtä kattavia tilastoja ei ole saatavilla. Case: Rakennustuotteiden ulkomaankaupan seurantajärjestelmä Rakennustuotteiden ulkomaankaupan seurantaa varten kehitettiin järjestelmä, joka on kuvattu alla. On syytä miettiä voitaisiinko vastaavanlainen seurantajärjestelmä kehittää myös rakennuskonealalle ja sen asiakastoimialoihin. Rakennustuotteiden ulkomaankaupan seurantajärjestelmää kehitettäessä toimialajärjestöt valitsivat VTT:n kanssa yhteistyössä rakennustuotteiksi laskettavat nimikkeet. Osaa tuotteista käytetään yksinomaan rakentamisessa. Ulkomaankaupan nimikkeistöstä ei voida kuitenkaan yksilöidä kaikkia rakennustuotteita vaan varsinkin metalli- ja talotekniikkatuotteet ovat siinä määrin yleistä teknologiaa, että niitä voidaan käyttää sekä rakentamisessa että muussa teollisuudessa raakaaineena. Tällaisista nimikkeistä rakentamisen osuus on otettu huomioon %osuuksina, jotka myös määritettiin toimialajärjestöjen ja VTT:n yhteistyönä. Viennissä ja tuonnissa käytetään samoja %-osuuksia. [13] 4.2 Rakennuskoneiden käytön arvon laskenta talonrakentamisessa Uudistalonrakentamisesta on saatavilla hyvin tilastotietoa, jolloin ennakointimenettely voidaan kehittää sen tiedon varaan (kuvattu seuraavassa kappaleessa tarkemmin). Selvityksessä otettiinkin tarkempaan analyysiin rakennuskoneiden käyttö talonrakentamisessa. Rakennuskoneiden käytön arvo selvitettiin uudistalonrakentamisen eri talotyypeissä ja korjausrakentamisessa yhtenä kokonaisuutena. Keskeisenä tietolähteenä arvon määrityksessä oli rakennuskoneiden käytön volyymi toteutuneissa uudisrakennushankkeista. Käytön arvo selvitettiin kyselyn perusteella, johon eri yritykset ja rakennuskoneiden vuokraajat antoivat tietoja. Kyselyssä oli mukana eri talotyyppejä ja niissä useampia kohteita. Rakennuskoneiden käytön arvo kysyttiin koneryhmittäin. Kyselyyn pyrittiin valitsemaan sellaisia kohteita, joissa vuokrakoneiden osuus oli mahdollisimman suuri ja tiedossa. Kyselyssä selvitettiin ennen kaikkea rakennuskoneiden käytön arvoa. Koneiden määrä ja suoritteet ovat lisääntyneet käytön arvoa huomattavasti enemmän. Toisin sanoen koneiden hinnat ovat joissakin koneryhmissä kehittyneet muuta hintakehitystä hitaammin, mutta käytön arvo on kehittynyt lopputuotteen mukaisesti, jolloin koneiden yksikkömäärä tai suoritteet ovat lisääntyneet. Huomioitavaa on, että eri koneryhmien hintakehityksessä voi olla myös suuria eroja. RAPORTTI VTT-S-08093-10 20 Kyselystä saadut tiedot laajennettiin koko alaa kattavaksi. Koneryhmille ei saatu luotettavaa jakoa, vaikka kysely tehtiin koneryhmittäin. Pääasiassa tarkasteltiin kohteiden kokonaiskäyttöä eri talotyypeissä. Käytön arvo talonrakentamisessa on laskettu kuvien 7 ja 8 mukaisesti. Rakennuskoneiden käytön arvo – hankkeen arvosta Rakennuskoneet ja -koneryhmät, joissa vuokrattujen koneiden osuus on oletettavasti suuri Vuokrattujen ja omien rakennuskoneiden osuus käyttömäärästä (penetraatio) 100 % Oma Vuokraus 80 % = Rakennuskoneiden käytön arvo 60 % Vuokrattujen rakennuskoneiden käytön arvo hankkeessa 40 % 20 % 0% Rakennuskoneryhmät Laskenta lähtee hanketasolta, josta laajennetaan koko rakentamiseen 9/2010 Kuva 7. Rakennuskoneiden käytön arvon laskenta toteutuneiden kustannustietojen pohjalta. Rakennuskoneiden käytön arvo – lopputuotteen arvosta Vuokrattujen ja omien rakennuskoneiden osuus käyttömäärästä (penetraatio) 100 % Laskenta lähtee koko rakentamisesta, josta lasketaan hanketasolle Rakennuskoneet ja -koneryhmät, joissa vuokrattujen koneiden osuus on pieni Oma Vuokraus 80 % Rakennuskoneen osuus lopputuotteen arvosta -Rk.ind. -Maanrak.ind. tai 60 % Rakennuskoneen myynti vuosittain = myynti (€/a) käyttöikä (a) 40 % + Vuokrattujen rakennuskoneiden käytön arvo lopputuotteissa 20 % 0% Rakennuskoneryhmät 9/2010 Kuva 8. Rakennuskoneiden käytön arvon laskenta osuutena suoritteen tai lopputuotteen arvosta. RAPORTTI VTT-S-08093-10 21 Rakennuskoneiden osuus talonrakentamisen kokonaiskustannuksista on arvioitu olevan 2−6 % riippuen rakennushankkeen tyypistä. Koneiden käytön arvo koko hankeen kustannuksista on pienin korjausrakentamisessa, vaikka vaihtelu eri korjaushankkeiden välillä on suurta. Suurinta konekäyttö on toimitilapuolen hankkeissa. Talonrakentamisen käytön arvo sisältää kiinteistöjen pohjatyöt ja ulkoalueiden työt. 4.3 Ennakointimenettely Rakennuskoneala on voimakkaasti sidoksissa rakennusalaan, joten rakentamisessa tapahtuvat muutokset heijastuvat suoraan rakennuskonealaan. Tarkempaan ennakointiin otettiin talonrakentamisen rakennuskoneiden käyttö, koska uudisrakentamisesta ja myös korjausrakentamisesta on saatavissa lähtötietoja riittävällä tarkkuudella ennakointia varten. VTT analysoi järjestelmällään useiden eri tuotteiden käyttöä rakentamisessa – lähtien sen eri osa-alueista, rakennustyypeistä ja rakennusosista. Markkinoita lähestytään uudisrakentamisessa aloituskuutiometrien kautta arvioimalla konekäytönmäärä rakentamisen yksikköä kohti, €/r-m³ (rakennuskuutiometri on yleisin virallisessa tilastoinnissa ja alan käytössä oleva suure ja mahdollistaa eri rakennustyypeille yhteismitallisuuden. Korjausrakentamista ohjaa alueen rakennuskanta ja sen ikäjakauma sekä asiakkaiden korjausaikomukset (muutot, kiinteistömarkkinoiden aktiivisuus). Muiden toimialojen muutoksilla on vaikutusta erityisesti rakennuskonealan vuokraustoimintaan. Vuokraustoiminnan asiakkaita ovat mm. kauppa, teollisuus, kunnat ja yksityiset jotka käyttävät rakennuskoneita muussa kuin rakennustoiminnassa, jolloin rakennuskonevuokraamoiden on tärkeätä seurata em. alojen (asiakkaiden) kehitystä. RAPORTTI VTT-S-08093-10 22 Rakennuskoneiden ja -kaluston kokonaiskäyttö talonrakentamisessa Rakennuskoneiden ja –kaluston vuokraus Rakennuskoneiden ja -kaluston käyttö Teollisuus Julkinen sektori Talonrakentaminen -uudis -korjaus Palvelut MVR - sis. kiinteistöp. Kotitaloudet 9/2010 Kuva 9. Rakennuskonealan toiminnot ja asiakkaat – ennakoinnin viitekuva. Rakennuskoneiden käytön arvo talonrakentamisessa oli noin 790 miljoonaa euroa vuonna 2009. Käytön arvo sisältää työmaavaiheessa käytettyjen koneiden ja kaluston arvon. Teollisuuden välituotevalmistuksessa käytetyt koneet eivät sisälly arvoon. Rakennuskoneiden käytön arvo infrarakentamisessa (rakentaminen, ylläpito ja hoito) on huomattavasti talonrakentamista suurempaa. Arvo vuonna 2009 oli luokkaa 1,6 miljardia euroa. Rakennuskoneiden ja -kaluston käyttö talonrakentamisessa 1 000 Milj. € vuoden 2010 rahassa Talonrak. käyttö yht. 900 800 700 600 Korjausrakentaminen 500 Asuinrakennukset 400 300 Ei-asuinrakennukset 200 100 0 2001 VTT:n laskelma ja ennuste 2004 2006 2009 2011 10/2010 RAPORTTI VTT-S-08093-10 23 Kuva 10. Rakennuskoneiden ja kaluston käyttö talonrakentamisessa. Rakennuskoneiden vuokraustoiminnan ennakoinnissa analysoidaan tarkemmin uudistalonrakentamisen ja korjausrakentamisen vuokrakaluston käyttö (kysyntä). Muiden toimialojen kysyntää ennakoidaan toimialakokonaisuuksittain. Rakennuskonealasta muissa toimialoissa ovat mukana kiinteistöalan palvelut ja infrarakentaminen. Muita toimialoja ovat teollisuus sekä julkinen ja yksityinen kulutus. Vuokrauksen liikevaihto toimialoittain v. 2009 Kuluttajat Toimialojen ja asiakkaiden muu kuin rakentamiseen liittyvä rakennuskoneiden käyttö Julkiset Palvelut Teollisuus Talonrakentaminen Infra Toimialojen asiakkaiden rakentamiseen liittyvä rakennuskoneiden käyttö on rakentamisen osuudessa Korjausrakentaminen Kuva 11. Vuokraustoiminnan liikevaihto jaoteltuna rakentamiseen ja muihin toimialoihin. Rakennuskoneiden ja -kaluston vuokraus 600 Mill. € vuoden 2010 rahassa Vuokraus yhteensä 500 Muut toimialat 400 300 Korjausrakentaminen 200 Talonrakentaminen 100 0 2001 VTT:n laskelma ja ennuste 2006 2011 10/2010 RAPORTTI VTT-S-08093-10 24 Kuva 12. Rakennuskoneiden vuokraustoiminnan volyymi Suomessa. Muut toimialat sisältävät infra-alan, teollisuuden, palvelut, julkiset ja yksityiset toimijat. 4.4 Rakennuskoneiden vuokraustoiminnan muiden toimialojen asiakkaat Rakennuskoneiden vuokraustoiminnan tärkein asiakasryhmä on kiinteistö ja rakennusklusterin toimijat. Alla kuvatut asiakasryhmät käyttävät rakennuskoneita myös varsinaiseen rakennustoimintaan, mutta rakennuskoneita käytetään myös muuhun kuin rakennustoimintaan. Esimerkiksi yksityisen henkilön vuokraamat rakennustelineet omakotityömaalle kuuluvat rakennuskonealaan, mutta telineiden käyttö veneen kunnostuksessa kuuluu muuhun käyttöön. Alla on kuvattu rakennuskoneiden vuokraustoiminnan muun käytön asiakasryhmiä ja rakennuskoneiden käyttöä. 4.4.1 Teollisuus Teollisuudella ymmärretään tuotantoon liittyvä toiminta, joka jalostaa raakaaineista tuotteita ihmiselle aineellista hyötyä tuottavaan muotoon. Teollisuus jalostaa alkutuotannosta tulevia jalostuskelpoisia luonnonvaroja tuotteiksi. Valmistava teollisuus on jaettu tilastoissa seuraaviin toimialoihin − B Kaivostoiminta ja louhinta − C Teollisuus − D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta − E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito Teollinen valmistus tapahtuu kiinteässä toimipaikassa sijaitsevassa tehtaassa, joka on tuotteen valmistamiseen tarvittavaan tuotantotekniikkaan erikoistunut laitos. Teollisuudessa käytetään paljon erilaisia koneita, myös siis rakennuskoneita. Tyypillinen käyttö on esimerkiksi teollisuuslaitoksen prosessilaitteiden huolto ja tarkastus. 4.4.2 Palvelualat Taloustieteessä palvelu tarkoittaa aineettoman hyödykkeen tuotantoa asiakkaalle. Palveluja tuottavat sekä yksityiset yritykset että julkisyhteisöt. Yritykset tuottavat palveluja joko kuluttajille tai toisille yrityksille. Palvelut määritellään yleensä suhteessa konkreettisiin tuotteisiin, jolloin niillä voidaan nähdä olevan seuraavia erityispiirteitä: − Palvelut ovat ainakin osaksi aineettomia. − Palvelut ovat prosesseja tai toimintasarjoja. − Palvelut kulutetaan samanaikaisesti kun niitä tuotetaan. − Käyttäessään palveluja asiakas itse osallistuu palvelutapahtuman tuottamiseen. RAPORTTI VTT-S-08093-10 25 Palvelut on jaettu useisiin tilastollisiin toimialoihin − H Kuljetus ja varastointi − I Majoitus- ja ravitsemistoiminta − J Informaatio ja viestintä − K Rahoitus- ja vakuutustoiminta − M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta − N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta − R Taiteet, viihde ja virkistys − S Muu palvelutoiminta Palveluihin voidaan laskea tässä tapauksessa kuuluvan myös kaupan toimialat, joka kuuluu tilastoissa toimialaluokkaan ”G Tukku- ja vähittäiskauppa”. Palvelun tuottamiseen tarvitaan yleensä tuotantovälineitä, joista tärkein on työvoima. Palveluala on työvoimavaltainen. Yksi rakennuskoneita käyttävä palveluala on markkinointiviestintä. Markkinointiviestintä on yrityksen/yhteisön sidosryhmiin kohdistuvaa monenlaisin keinoin ja välinein harjoitettua viestintää tai myyntiä edistävää markkinointia tai tapahtumajärjestelyjä. Suomessa markkinointiviestintäalalla toimii lukuisia viestintä- ja markkinointitoimistoja sekä mainostoimistoja. 4.4.3 Julkinen sektori Tyypillisiä julkisia palveluja taas ovat esimerkiksi terveyskeskuksen, sairaalan, koulun, kirjaston, päiväkodin, poliisin ja tuomioistuimen palvelut. Julkisen sektorin toimialat toimialaluokituksessa ovat − O Julkinen hallinto ja maanpuolustus − P Koulutus − Q Terveys- ja sosiaalipalvelut Julkinen sektori tuottaa ja käyttää palveluja samalla tavoin kuin yksityinen. Julkinen sektori on ulkoistanut tuotantoa ja tuotantoa tukevia palveluja mm. kiinteistöalan yrityksille. Julkisella sektorilla tämän suuntainen kehitys on myös alkanut, mutta tulee nopeutumaan tilaaja/tuottajamallien yleistyessä ja henkilökunnan eläköityessä. 4.4.4 Yksityiset henkilöt Yksityisten henkilöiden rakennuskoneiden muu käyttö on kaikkea muuta kuin rakentamiseen liittyvää toimintaa. Käyttötarkoitus voi olla harrastetoiminta, laitteiden ja koneiden kunnostus, asennus yms. Myös alkutuotannon (maa- ja metsätalouden muu kuin rakentamisen käyttö luetaan kuuluvaksi tähän ryhmään). RAPORTTI VTT-S-08093-10 26 Lähdeviitteet 1. Koneet [verkkodokumentti] [viitattu 13.4.2010] Saatavilla http://europa.eu/legislation_summaries/internal_market/single_market_for_goods/tech nical_harmonisation/l21001_fi.htm 2. Suomisanakirja [verkkodokumentti] [viitattu 13.4.2010] Saatavilla http://suomisanakirja.fi/ty%C3%B6v%C3%A4line 3. Rakennuskonejaosto [verkkodokumentti] [viitattu 13.4.2010] Saatavilla http://tekninen.fi/yhdistys/jaostot/rakennuskonejaosto 4. Vuori, Vilma & all. 2008. Rakennusalan liiketoimintatiedon hallinnan opas. Tampere TTY, VTT. 79 s. ISBN 978-951-682-895-7 5. Tulla, Kauko; Terttu, Vainio. 2004. Pohjois-Pohjanmaan kiinteistö- ja rakennusklusterin ennakointi. Oulu VTT. 61 s. ISBN 952-5547-00-0 6. Porter, Michael E. Kansakuntien kilpailuetu. 879 s. 7. Tilastokeskus 8. Matilainen, Jaana; Pajakka, Pekka; Lehtinen, Erkki. 1994. Yhteistyöllä innovaatioita uusille markkinoille. Sarja B 97. Helsinki ETLA VTT. 144 s. ISBN 951-628-186-9. 9. Esiselvitys kiinteistö- ja rakennusalan teknologiaohjelman käynnistämiseksi. Rakli 1998. 10. Vainio, Terttu; Grönfors, Tuula. 2009. Rakennuskustannusindeksi 2010=100. Tampere, VTT. 22 s. 11. Vainio, Terttu; Nissinen, Kari; Möttönen, Veli; Tulla, Kauko. 2009. Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus. Kiinteistöpalvelut Ry. Helsinki (2009), 37 s. + liitt. 6 12. Salmén, Bo. 2007. RAKENTAMINEN 2007 Kasvu yhä ripeää. Rakennusalan suhdanneryhmä 13.3.2007. 7 s. 7 liites. 13. Vainio, Terttu & all. 2001. Rakennustuotteiden ulkomaankaupan seurantajärjestelmä. Tampere VTT. 22 s. + liitetaulukot. ISBN 952-5004-35-X 14. Tienpidon markkinoiden toimivuus - yritysten ansaintalogiikka. VTT Eero Nippala Terttu Vainio VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA, Tampere 2005. Julkaisija Tiehallinto. 15. International Rental Exchange Program Information [verkkodokumentti] [viitattu 13.10.2010] Saatavilla http://tgra.ararental.org/InternationalRentalExchangeProgram/tabid/1373/Default.aspx 16. Economic Report, Facts and Figures about the European Construction Equipment Industry. Edition April 2009. [verkkodokumnetti] [viitattu 14.10.2010] Saatavilla http://www.cece-eu.org/pdf/CECE%20ECONOMIC%20REPORT%202009.pdf 17. Euroconstruct. Country Report Finland, June 2010. 20 s. RAPORTTI VTT-S-08093-10 Liite Liite 1. Taulukko 1. Toimialaluokitus 2008 (käytössä vuodesta 2009 alkaen). Pääluokat. A Maatalous, metsätalous ja kalatalous (01-03) B Kaivostoiminta ja louhinta (05-09) C Teollisuus (10-33) D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta (35) E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäris- (36-39) tön puhtaanapito F Rakentaminen (41-43) G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien (45-47) korjaus H Kuljetus ja varastointi (49-53) I Majoitus- ja ravitsemistoiminta (55-56) J Informaatio ja viestintä (58-63) K Rahoitus- ja vakuutustoiminta (64-66) L Kiinteistöalan toiminta (68) M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (69-75) N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (77-82) O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus (84) P Koulutus (85) Q Terveys- ja sosiaalipalvelut (86-88) R Taiteet, viihde ja virkistys (90-93) S Muu palvelutoiminta (94-96) T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön (97-98) toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta (99) X Toimiala tuntematon (00) Taulukko 2. Rakennuskoneala TOL 2008 toimiala luokituksessa – valmistus 28220 Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus Tehtaissa, varastoissa, rakennuksilla ja satamissa nostamiseen, siirtämiseen, kuormaamiseen tai purkamiseen erikoistuneiden mekaanisten manipulaattorien ja teollisuusrobottien valmistus. Tähän kuuluu: − käsi- ja voimakäyttöisten nosto-, siirto-, lastaus-, purkaus- ja muiden käsittelylaitteiden valmistus: − taljojen ja väkipyörästöjen, vintturien, nostoruuvien ja väkivipujen valmistus − nostopuomien, -kurkien, liikkuvien nostokehysten (portaalinosturien) ja haaratrukkien valmistus − tehtaissa ym. käytettävien trukkien, myös nosto- tai siirtolaitteilla varustettujen, valmistus ml. käsikäyttöisten trukkien ja työntökärryjen valmistus − mekaaniset kappaleenkäsittelylaitteet (manipulaattorit) sekä erityisesti nostoon, RAPORTTI VTT-S-08093-10 Liite käsittelyyn, lastaukseen ja purkaukseen suunnitellut teollisuusrobotit − kuljetushihnojen, ilmaköysiratojen ja nostovaunujen yms. valmistus − hissien, rullaportaiden, liukuportaiden ja liukukäytävien valmistus − erityisesti nosto- ja siirtolaitteissa käytettävien osien valmistus: nostokorit, kauhat, kourat yms. varusteet Tähän ei kuulu: − monikäyttöisten teollisuusrobottien valmistus (28990) − maan alla käytettävien jatkuvatoimisten nostolaitteiden ja hihnakuljettimien valmistus (28920) − mekaanisten kaivureiden, kaivinkoneiden ja kuormaajien valmistus (28920) − uivien ja kelluvien nostureiden, junanosturien, nosturiautojen valmistus (30110, 30200) − hissien, liukuportaiden ja nostolaitteiden asennus, kunnossapito ja huolto (43299) − maansiirto- ja puskutraktoreiden kauhojen ja puskurien valmistus (28920) − nosto- ja siirtolaitteisiin tarkoitettujen polttomoottorien valmistus (28110) − matkatavaroiden kuljetuskärryjen, ostoskärryjen, kottikärryjen jne. valmistus (30990) 28240 Voimakäyttöisten käsityökalujen valmistus Tähän kuuluu: − paineilma-, sähkö- tai muulla moottorilla toimivien käsityökalujen valmistus, kuten: − pyörösahat, sirkkelit ja kehyssahat, moottorisahat − porat ja kallionporauskoneet, poramoukarit − käsikäyttöiset hiomakoneet − painekäyttöiset naulaimet − naulapistoolit − nitomakoneet, paineilmalla toimivat niittivasarat − jyrsinkoneet, urajyrsimet − myllyt, tahkot − höyläkoneet − keritsimet ja leikkurit − mutterin avaimet ja kiertimet Tähän ei kuulu: − vaihdettavien osien valmistus käsikäyttöisiin työkaluihin (25730) − käsikäyttöisten sähköllä toimivien juotos- ja hitsauslaitteiden valmistus (27900) − hiontatuotteiden valmistus teroittamista, kiillottamista tai hiomista varten (23910) − myllynkivien valmistus (23910) 28920 Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus Tähän kuuluu: − maan alla käytettävien jatkuvatoimisten nostolaitteiden ja kuljetushihnojen valmistus − poraus-, louhinta- ja tunnelintekokoneiden ja -laitteiden valmistus (riippumatta siitä, käytetäänkö niitä maan alla vai ei) − mineraalien seulonta-, lajittelu-, erottelu-, pesu-, murskauslaitteiden sekä myllyjen ja sekoittimien jne. valmistus − betonin- ja laastinsekoittimien ja betonipumppujen valmistus − maansiirtolaitteiden valmistus: − maansiirto- ja puskutraktorit, tiehöylät ja lanat, raappauskoneet, maantasauskoneet − kaivinkoneet, kauhakuormaajat jne. − lumiaurat ja lumilingot (tienpidossa ja kiinteistönhoidossa käytettävät) − paalutuskoneiden, paalunostureiden, laastin ja bitumin levittimien, betonin pintakäsittelykoneiden yms. valmistus − junttauskoneiden valmistus − telatraktoreiden ja kaivos- ja louhintatyössä käytettyjen traktoreiden valmistus − maansiirto- ja puskutraktoreiden puskulevyjen valmistus RAPORTTI VTT-S-08093-10 Liite Tähän ei kuulu: − maan päällä käytettävien nosto- ja siirtovälineiden valmistus (28220) − maa-, metsä- ja puutarhatraktoreiden valmistus (28300) eikä vetoautojen valmistus (29100) − kiven työstämisessä käytettävien työstökoneiden valmistus ml. kivien lohkomiseen tai halkaisemiseen käytettävien koneiden valmistus (28490) − betonimyllyautojen valmistus (29100) 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Tähän kuuluu teollisesti valmistettujen koneiden ja laitteiden erikoistunut korjaus, huolto ja asennus. Tähän ei kuitenkaan kuulu: − tietokoneiden ja viestintälaitteiden korjaus ja huolto (95110, 95120) − toimistokalusteiden ja kodin kalusteiden korjaus (95240) − kotitaloustavaroiden korjaus ja huolto (95210-95290) − hissien ja liukuportaiden asennus, korjaus ja huolto (43292) − ajoneuvojen korjaus ja huolto (45201, 45403) − koneiden ja laitteiden uudelleenrakentaminen eli tehdaskorjaus (25-30) − teollisuuskoneiden puhdistus (81220) Sellaisten tavaroiden korjaus ja huolto, joita voidaan käyttää sekä yrityksissä että kotitalouksissa, luokitellaan kotitaloustavaroiden korjaukseen ja huoltoon esim. toimistokalusteiden ja kodin kalusteiden korjaus ja tietokoneiden korjaus ja huolto. Kiinteästi rakennukseen tai vastaavaan rakennelmaan kuuluvien laitteiden asennus, korjaus ja huolto luokitellaan rakentamiseen, kuten sähköjohtojen, hissien tai ilmastointijärjestelmien asennus, korjaus ja huolto. Siinä tapauksessa, että koneen, laitteen tai muun tuotteen valmistaja suorittaa korjauksen ja huollon, näiden yksiköiden luokittelu tapahtuu arvonlisäperiaatteen mukaan. Tällöin tämä yhdistetty toiminta tulee yleensä valmistuksen luokkaan. Samaa periaatetta sovelletaan kaupan yhteydessä tapahtuvaan korjaukseen. RAPORTTI VTT-S-08093-10 Liite Taulukko 3. Rakennuskoneala TOL 2008 toimiala luokituksessa – maahantuonti ja myynti 46630 Kaivos- ja rakennuskoneiden tukkukauppa Tähän kuuluu: − ammattimaiseen käyttöön tarkoitettujen maansiirto-, kaivos- ja rakennuskoneiden tukkukauppa: − kaivos- ja louhintakoneet − maansiirtokoneet, puskutraktorit, kaivin- ja tienrakennuskoneet − lumiaurat, lumilingot − ammattikäyttöön tarkoitetut sähkötyökoneet, kuten kuumailmapuhaltimet, naulaimet, rakennustelineet Tähän ei kuulu: − teollisuuskoneiden puhdistus (81220) − maa- ja metsätaloustraktorien ja -koneiden tukkukauppa (46610) − trukkien ja nosturien tukkukauppa (46699) 46699 Muualla luokittelemattomien koneiden ja laitteiden tukkukauppa (tähän kuuluu mm. nosturit) Tähän kuuluu: − muualla luokittelemattomien tuotantotoimintaan tai ammattimaiseen käyttöön tarkoitettujen koneiden, laitteiden ja tarvikkeiden tukkukauppa: − kuljetusvälineet ja siirtolaitteet, kuten trukit ja nosturit − hydrauliikkalaitteet, kompressorit ja pumput − teollisuuden ja merenkulun mittaus-, tarkkailu- ja ohjauslaitteet − myymälöiden yms. kylmäkalusteet ja suurkeittiökoneet − myymälävaa'at − liiketoimintaan tarkoitetut pesu- ja siivouskoneet ja –laitteet − erilaiset raha- ja/tai korttiautomaatit − työturvallisuustarvikkeet, väestönsuojelutarvikkeet − muut muualla luokittelemattomat kaupassa ja merenkulussa ja muilla palvelualoilla käytettävät koneet ja laitteet − hissien tukkukauppa − solariumlaitteiden tukkukauppa − aseiden ja ammusten tukkukauppa Taulukko 4. Rakennuskoneala TOL 2008 toimiala luokituksessa – vuokraus 77320 Rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraus ja leasing Tähän kuuluu: − rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraus ilman käyttäjää ja käyttöleasing: − nosto- ja siirtokalusto − poraus- ja piikkauskoneet, hiomakoneet − betonointikalusto, betoniteräksien käsittelykoneet − maantiivistäjät − sirkkelit ja leikkurit − hitsauslaitteet − rakennustelineet ja työtasot (myös asennus ja purku vuokraajan toimesta) − rakennuskohteiden lämmittämiseen ja kuivattamiseen käytettävät laitteet Tähän ei kuulu: − rakennuskoneiden ja -laitteiden sekä maa- ja vesirakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraus käyttäjineen (43991) − työmaaparakkien, siirrettävien majoitus- ja toimistotilojen vuokraus (77390) 43991 Rakennuskonevuokraus käyttäjineen Tähän kuuluu: − nosturien, nostolava-autojen ja muiden talonrakennuskoneiden- ja laitteiden vuokraus käyttäjineen − kaivurien, puskutraktorien, porakoneiden, ruoppaajien ym. maa- ja vesirakentami- RAPORTTI VTT-S-08093-10 Liite seen käytettävien koneiden vuokraus käyttäjineen − rakennusten purkamiseen käytettävien koneiden vuokraus käyttäjineen Tähän ei kuulu: − rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraus ilman käyttäjää (77320) 77390 Muiden koneiden ja laitteiden vuokraus ja leasing (tähän kuuluu mm. siirrettävien majoitus- tai toimistotilojen ja työmaaparakkien vuokraus) Tähän kuuluu muualla luokittelemattomien, pääasiassa tuotantotoiminnassa pääomatavaroina käytettävien koneiden ja laitteiden vuokraus ja käyttöleasing: − teollisuuskoneet ja -laitteet: − moottorit ja turbiinit − työstökoneet − kaivoksissa ja öljykentillä käytettävät laitteet − kaupallisessa ja tieteellisessä toiminnassa käytettävät koneet, kalusto ja laitteet: − tv-, radio- ja viestintävälineet ammattikäyttöön − elokuvien tuotantolaitteet − mittaus- ja säätelylaitteet − kylmäkalusteet, suurkeittiökoneet − maakuljetuskaluston (muiden kuin autojen) vuokraus ja käyttöleasing ilman kuljettajaa: − moottoripyörät, matkailuvaunut, asuntovaunut jne. − moottorikelkat, mönkijät − rautatieliikennevälineet Tähän kuuluu myös: − siirrettävien majoitus- tai toimistotilojen ja työmaaparakkien vuokraus − ravintola- ja myymäläkalusteiden vuokraus − eläinten vuokraus (esim. kilpahevoset, eläinlaumat) − konttien vuokraus − kuormalavojen vuokraus − lainapeitteiden ja -laatikoiden vuokraus − siirrettävien vessojen vuokraus − juhlatelttojen ja tapahtumakalusteiden vuokraus − käsin työnnettävien puutarhan muokkauskoneiden vuokraus − ruohonleikkureiden ja trimmereiden vuokraus Tähän ei kuulu: − maatalous- ja metsäkoneiden ja laitteiden vuokraus (77310) − rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraus (77320) − toimistokoneiden ja -laitteiden vuokraus, mukaan lukien tietokoneet (77330) Lähde: Tilastokeskus, Toimialaluokitus 2008 (käytössä vuodesta 2009 alkaen). RAKENNUSKONEALAN MÄÄRITTELY JA ENNAKOINTIMENETTELYT Tiedustelut Teknisen kaupan ja palveluiden yhdistys ry Rakennuskonepäälliköt ry Markku Riihimäki [email protected]
© Copyright 2024