kausi käynnistyy Motorassa
TIEDOTUSLEHTI 2013 MOTORA VUODEN 2013 NUORISOSEURA MOTORA käynnistää tanssikautensa 1.9. Tästä lehdestä löydät perustietoja Motorasta sekä ajankohtaisia asioita alkavaa kautta koskien. Tänä syksynä Motorassa toimii 11 tanssiryhmää ja kaikille avoin FolkJam-ryhmä. Rälläkkä-yhtye jatkaa toimintaansa entiseen tapaan, ja Motoran kautta on mahdollista saada myös soitto-opetusta. Syksyn aikana juhlitaan vielä Motoran 45-vuotissynttäreitä iltamien ja parin kantaJoensuun ulkopuolella pidettävän konsertin kera. Keväällä 2014 puolestaan Motoran konsertin yhteydessä vietetään valtakunnallista nuorisoseurapäivää. Tuleva kausi on jälleen täynnä tapahtumia ja toimintaa. Motoran tanssisali Motti tulee vilisemään pieniä ja isoja tanssijoita, jotka toivottavasti nauttivat täysin siemauksin ryhmän kanssa harjoittelemisesta, esiintymisestä ja yhteisistä leireistä ja reissuista. Terveellinen tanssiliikunta yhdessä mukavan porukan kanssa – mikäpäs siinä! Hyvän toiminnan aineksia ovat mm. suunnitelmallisuus, ohjaajien taito, motivoituneet harrastajat, kannustavat vanhemmat ja avoin vuorovaikutus. Jokainen Motoran toiminnassa mukana oleva tanssija tai tanssijan vanhempi voi vaikuttaa asioihin niin halutessaan. Vanhempien hyvä tuki ja yhteishenki ovat kannatelleet toimintaa tähänkin asti hienosti - pidetään siis tätä kulttuuria yllä jatkossakin! Tutustutaan, keskustellaan ja kehitetään toimintaa yhdessä. Ilolla uuteen kauteen – hymyillään, kun tavataan! Nuorisoseura Motora ry Papinkatu 5 80110 Joensuu puh. 044 3577 011 [email protected] www.motora.fi 1 SISÄLLYSLUETTELO Perustietoa Motoran toiminnasta……………………………………………… 3 Motti-sali …………….……………………………………………… 3 Harjoitukset ja varusteet ………………………………………… 3 Esiintymiset ja tapahtumat……………….……………………… 3 Esiintymisasut ………………………………………………..…… 4 Hyvä musiikki takaa tanssin tahdin ………..…………………… 5 Toiminnan rahoitus ………………………………………………… 5 Vanhemmat toiminnan tukena …………………………………… 5 Nuorisoseurassa – hyvässä seurassa …………………………… 5 Liity jäseneksi Motoraan ………………………………………………………. 6 Taiteen perusopetus Motorassa ……………………………………………... 7 Tanssiryhmien lukukausimaksut …………………………………………… 8 Lukujärjestys ……………....……………………………………………………. 9 Soitto-opetus …………………………………………………………………… 10 Alkavan kauden tapahtumia …………………………………………………... 10 Tanssiohjaajat ……………. ...…………..…………………………………….. 11 Kesän 2013 kuulumisia……………………….……………...………………… 13 Rälläkkä Innsbruckissa 9.-12.5.2013………………………….... 13 Tanssia kesätyönä ……………………………………………… 15 Kesä käyntiin Lasten Kalenoissa ………………………………… 16 Keikkamatka Senaatintorille 15.6.2013………………………… 17 Pelmakat ja Rälläkkä Hollannissa 25.6.-1.7.2013 ……..……… 18 Kaustisen areenoilla ………………………………………………. 19 Johtokunta ………...…………………………………………………………….. 20 Yhteystiedot …………………………………………………………………….. 22 FolkJam® ……………………………………………………………………… 23 Tanssin teille 2013 –konsertin kuvat: Julius Töyrylä 2 PERUSTIETOA MOTORAN TOIMINNASTA MOTTI-SALI Motoran ryhmät harjoittelevat Motti-salissa (os. Papinkatu 5, Joensuu). Salin omistaa Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö. Motora vuokraa tilaa myös ulkopuoliseen käyttöön. Salin sisäänkäynti on takapihan puolelta. Pihalla liikkuu arki-iltaisin kymmeniä pieniä ja isoja tanssijoita vanhempineen. Siksi autolla ajo pihaan on turvallisuussyistä ehdottomasti kielletty. Autot tulee jättää paikoitukseen mieluiten Merimiehen- tai Kalevankadun varteen, jotta liikkeissä asioivat asiakkaat saavat parkkeerattua autonsa liikkeiden läheisyyteen. Motissa ulkokengät jätetään oven vieressä oleviin kenkähyllyihin, jotta pukuhuoneisiin ja sitä kautta tanssisaliin ei kantautuisi hiekkaa. Pyyntö ulkokenkien riisumisesta koskee myös vanhempia Muut ulkovaatteet riisutaan pukuhuoneisiin. Salin eteisestä on hyvät näkymät harjoitussaliin, joten harjoitusten seuraaminen on helppoa. Pienten ohjaajat kertovat kauden alussa omat toiveensa harjoitusten seuraamisesta, mutta isompien harjoituksia voi tulla rohkeasti seuraamaan salin puolelle koska vain. HARJOITUKSET JA VARUSTEET Alle kouluikäisten tanssin harrastaminen Motorassa perustuu perusmotoristen taitojen monipuoliseen kehittämiseen kansantanssin, laulujen, rytmiikan, ja luovan tanssin keinoin. Kouluiässä varsinainen tanssien harjoittelu lisääntyy, ja tavoitteeksi tulee tiettyjen kansantanssitaitojen ja -ohjelmistojen hallinta. Tällöin myös sitoutuminen säännölliseen harjoituksissa käymiseen on entistä tärkeämpää. Pienten harjoitukset pidetään kerran viikossa, noin 9-vuodesta alkaen siirrytään kahden viikkoharjoituksen rytmiin tai yli tunnin mittaisiin harjoituksiin. Opetuksessa noudatetaan taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmaa, joka löytyy kokonaisuudessaan Motin ilmoitustaululta ja Motoran nettisivuilta osoitteesta www.motora.fi. Ohjaajat kertovat kauden alussa vanhempainilloissa, mitkä opetussuunnitelman kohdat omaa ryhmää kulloinkin koskettavat. Harjoituksiin varustaudutaan kevyellä ja joustavalla vaatetuksella (esim. t-paita ja verkkahousut/shortsit). Alle kouluikäiset voivat käyttää tunnilla jaloissa tossuja tai olla avojaloin. Kouluikäiset käyttävät tanssiessaan (harjoituksissa ja esiintymisissä) mustia kansantanssikenkiä, joita on myynnissä Motissa. Useamman tunnin viikossa harjoittelevat nuorisoikäiset tanssijat voivat käyttää tanssilenkkareita tai tytöt karakterikenkiä ja pojat saappaita. Pitkät hiukset tulee laittaa kiinni tanssitunnille tultaessa. ESIINTYMISET JA TAPAHTUMAT Motoran kaikki ryhmät esiintyvät vähintäänkin kaksi kertaa lukuvuoden aikana: syyskauden päättäjäisissä joulukuussa ja Motora tanssii –konsertissa keväällä. 3 Syyskauden päättäjäiset joulukuussa on avoin ja pääsymaksuton tapahtuma kaikkien tanssijoiden perheille, joskin tilan pienuuden vuoksi katsojamäärää rajoitetaan kahteen katsojaan per tanssija. Syyskauden päättäjäisissä ryhmät antavat pienen näytteen syksyn mittaan harjoitellusta ohjelmistosta. Kevään Motora tanssii –konsertti pidetään Carelia-salissa ja on vuoden päätapahtuma. Konsertilla tavoitellaan seuran ulkopuolista yleisöä ja siinä esitetään pidempiä kokonaisuuksia kuin syksyllä. Konsertilla myös hankitaan varoja seuran toimintaan. Tähän konserttiin kaikki katsojat (myös tanssijoiden vanhemmat) lunastavat pääsylipun. Koulu-, nuoriso- ja aikuisikäisten ryhmät esiintyvät seuran omien tilaisuuksien lisäksi myös muissa tapahtumissa. Esiintyminen on tanssijoille palkinto tehdystä työstä ja monille suuri harjoittelumotivaation lähde. Esiintymiset kasvattavat tanssijaa monin tavoin ja lisäävät rohkeutta ja kokemusta esillä olosta. Esiintymispyyntöjä tulee Motoralle ihan mukavasti, mutta olisi mukavaa, jos vanhemmat keksisivät ryhmille lisääkin esiintymismahdollisuuksia. Motoran ryhmät osallistuvat aktiivisesti maakunnallisiin, valtakunnallisiin ja kansainvälisiin tanssitapahtumiin. Vuorovuosin kesäkuun alussa Pispalan Sottiisi kokoaa kaikenikäiset tanssijat Tampereelle tai lastenryhmät Lasten Kalenat – tapahtumaan Lappeenrantaan. Kesällä 2014 on Pispalan Sottiisin vuoro. Ulkomaisille festivaaleille ryhmät osallistuvat halukkuutensa mukaan. Periaatteena tapahtumiin osallistumisessa on, että jokainen ryhmä rahoittaa matkansa omalla varainhankinnalla (esiintymisillä, talkootöillä jne.). Siksi päätös tapahtumiin lähtemisestä kannattaakin tehdä hyvissä ajoin. ESIINTYMISASUT Kouluikäiset tanssijat saavat käyttöönsä Motoran puvustosta yhden tai kaksi esiintymisasua. 7-12-vuotiaat tytöt saavat käyttöönsä feresin, pojat karjalaispaidan. Yli 12-vuotiaiden käyttöön pyritään tarjoamaan feresin lisäksi myös kansallispuku. Puvuston puutteita täydennetään mahdollisuuksien mukaan palkkatukityöllistetyn ompelijan ja talkoolaisten voimin. Esiintymisasuista maksetaan pukuvuokraa lukukausimaksun yhteydessä. Myös alle kouluikäisille on puvustossa hameita, mekkoja ja liivejä sekä tonttu- ja peikkoasuja. Ohjelmasta riippuen ohjaajat jakavat näitä asuja tanssijoiden käyttöön syyskauden päättäjäisiin ja kevätkonserttiin. Joskus pienten puvustuksessa käytetään kunkin oman vaatekaapin tarpeita. Alle kou4 luikäisiltä ei kerätä pukuvuokraa. Uusia tanssikenkiä sekä sinisiä ja punaisia Motora t-paitoja on myynnissä Motissa. Uudet kengät maksavat 47€ ja t-paita 10€. Ostoista annetaan lasku. Käytetyistä tanssikengistä, t-paidoista, mustista tanssihousuista tms voi laittaa mainoksen Motin ilmoitustaululle. HYVÄ MUSIIKKI TAKAA TANSSIN TAHDIN Motoran tanssijoilla on ilo ja kunnia esiintyä usein live-muusikkojen tahdittamana. Marko Kotilaisen johtama Rälläkkä-yhtye säestää Motoran kevätkonserttien esitykset sekä isommilla tanssijoilla myös festivaalimatkat sekä useimmat esiintymiset. Rälläkän hienoa levyä ”Tangon jälkeen” voi ostaa Motoran nettisivujen kautta tai ohjaajilta. TOIMINNAN RAHOITUS Motoran opetustoiminnan kuluista noin puolet katetaan tanssijoilta kerättävillä lukukausimaksuilla. Toinen puoli kuluista katetaan eri lähteistä haettavilla avustuksilla. Matkat ja tapahtumiin osallistumiset jokainen ryhmä kustantaa omalla varainhankinnalla. Ryhmien käytössä on sponsorikirje, jonka avulla voi hankkia tukijoita omalle ryhmälle. Kaikki isommat hankinnat (suuremmat tanssiteokset, produktiot, puvustohankinnat, tanssisalin remontointi jne) rahoitetaan erillisavustuksilla. Vanhempien apu ja ideat rahoituksen suunnittelussa ja hankinnassa ovat aina tervetulleita! VANHEMMAT TOIMINNAN TUKENA Vanhempien tuki lapsen harrastamiselle on tärkeää. Harjoituksiin varustaminen ja kuljettaminen vaatii vanhempien aikaa, ja välillä ehkä tarvitaan tukea myös motivaation ylläpitämiseen. Lapsen harrastuksesta kysely ja keskustelu osoittavat lapselle, että harrastus nähdään kotona hyväksi ja tärkeäksi. Vanhempien konkreettista apua tarvitaan myös mm. leirien ja tanssitapahtumien huoltajina sekä ryhmien oman varainhankinnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Syksyllä kouluikäisten ryhmien vanhemmat valitsevat keskuudestaan ryhmävastaavat, jotka huolehtivat ryhmien virkistystoiminnasta, huoltajien hankinnasta ja varainhankinnan suunnittelusta. Toiveena on, että jokaisen lapsen kotijoukoista löytyisi jotakin apua ryhmän toimintaan, ja siksi ilmoittautumislomakkeen kääntöpuolella kysellään myös vanhempien halukkuutta / mahdollisuutta osallistumiseen. Oman ryhmän toiminnan lisäksi uusia toimijoita etsitään jatkuvasti myös koko seuran yhteisten asioiden hoitoon. Tehtävää on monenlaista, ja mitä enemmän on tekijöitä, sitä pienempiä ovat tehtävät. Tule rohkeasti mukaan! NUORISOSEURASSA – HYVÄSSÄ SEURASSA! Motora on nuorisoseura. Nuorisoseuratoiminta on puoluepoliittisesti sitoutumatonta kulttuuri- ja nuorisotoimintaa. Jokainen seura on ainutlaatuinen yhteisö ja tekemisen kirjo niissä on laaja. Nuorisoseuroissa harrastaminen nähdään väli5 neenä kasvuun yksilönä ja yhteisön jäsenenä. Keskeisimmät harrastusalat ovat liikunta, teatteri ja tanssi. Motoran toiminnan pääpaino on lasten- ja nuorten kansantanssissa ja -musiikissa. Kansainvälinen toiminta ja oman asuinalueen kehittäminen ovat myös oleellinen osa nuorisoseurojen toimintaa. Esimerkiksi Motoran ryhmiä käy vuosittain ulkomailla kansantanssifestivaaleilla edustamassa Suomea. Nuorisoseuroja toimii kattavasti eri puolella Suomea yli 800 ja niissä on jäseniä 70 000. Jäsenistä puolet on alle 29-vuotiaita ja neljäsosa alle 16-vuotiaita. Seurat pitävät yllä 600 nuorisoseurantaloa, jotka ovat monipuolisia harrastus- ja asukastoiminnan keskuksia alueillaan. Paikallisten nuorisoseurojen toimintaa tukee Suomen Nuorisoseurat ry piirijärjestöineen. Pispalan Sottiisi, Tanssimania, Folklandia-risteily ja Lasten Kalenat ovat Suomen Nuorisoseurojen järjestämiä tapahtumia. Motora osallistuu näihin tapahtumiin kouluikäisten ja aikuisten ryhmien kanssa. LIITY JÄSENEKSI MOTORAAN! Motoran jäseniksi ovat tervetulleita liittymään myös tanssijoiden vanhemmat sekä muut asiasta kiinnostuneet. Liittymislomakkeita löytyy Motti-salin ilmoitustaululta. Jäsenten tiedot kirjataan nuorisoseurajärjestön valtakunnalliseen jäsenrekisteriin. Tietoja ei luovuteta muulle kolmannelle osapuolelle esim. suoramainontatarkoituksiin. 15 euron vuosijäsenmaksulla voit tukea Motoran toimintaa sekä halutessasi olla mukana Motoran johtokunnassa tekemässä päätöksiä seuran toiminnan eteenpäin viemiseksi. 25 euron jäsenmaksulla saat lisäksi 5 kertaa vuodessa ilmestyvän Nuorisoseura-lehden. Huom! Jäsenillä alennettu hinta FolkJam-tunneille! Ks. takakansi. 6 TAITEEN PERUSOPETUS MOTORASSA Motoran opetuksessa noudatetaan kansantanssin taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma on kokonaisuudessaan luettavissa Motin ilmoitustaululla ja Motoran nettisivuilla. Opintojen rakenne ja laajuus Alle kouluikäiset ovat mukana varhaisiän opinnoissa ja varsinainen taiteen perusopetus alkaa vasta kouluiässä. Keskimäärin 7-12-vuotiaat suorittavat perusopintoja ja sitä vanhemmat syventäviä opintoja. Opintojen vaihe on kuitenkin jokaisella yksilöllinen riippuen kerätystä tuntimäärästä ja saavutetuista taidoista. Perusopintojen laajuus on 540 tuntia ja syventävien opintojen laajuus 760 tuntia. Pääaine opinnoissa on kansantanssi. Harjoitustunnit, esiintymiset ja leirit kirjataan oppilasrekisteriin ja tuntimäärät kertyvät siis kaikilla automaattisesti. Opintojen päättötodistuksen saadakseen oppilaan tulee kuitenkin opiskella myös sivuja valinnaisaineita sekä tehdä merkkisuorituksia ja opintojen päättötyö. Sivu- ja valinnaisaineet Sivuaineena voi opiskella jotakin muuta tanssilajia joko Motoran järjestämänä opetuksena tai muissa tanssikouluissa. Perusopintoihin kuuluu sivuainetta 40 tuntia ja syventäviin opintoihin 50-80 tuntia. Sivuaineeseen osallistumista suositellaan 10 ikävuodesta alkaen. Valinnaisaineita voivat olla vaikkapa musiikkiopinnot, apuohjaajana toimiminen tai ilmaisuopetukseen osallistuminen. Syventäviin opintoihin kuuluu valinnaisainetta 50-80 tuntia. Valinnaisaineiden suorittamista suositellaan 13 ikävuodesta alkaen. Muualla suoritetuista opinnoista tulee esittää todistus, jolloin tunnit hyväksiluetaan Motorassa. 7 Merkkisuoritukset Opintojen edetessä ohjaajat tarjoavat tanssijoille mahdollisuuksia kansantanssimerkkien suorittamiseen. Merkkisuoritusten ajankohta valitaan niin, että merkkiin vaadittavat taidot olisivat tanssijoilla jo melko hyvin hallussa. Merkkisuorituksissa näytetään yksin tai pareittain tiettyjen tanssiaskelikkojen hallinta sekä tehdään musiikin kuunteluun liittyviä tehtäviä. Vaikka merkkisuoritukset ovat vapaaehtoisia, kannattaa niihin kaikkien osallistua. Henkilökohtainen haaste tuo piristystä harjoitteluun ja kehittää samalla koko ryhmää! Todistukset Todistuksen suoritetuista opinnoista oppilas saa perusopintojen ja syventävien opintojen päättyessä. Todistuksen saadakseen oppilaalla tulee olla tarvittava määrä sivu- ja valinnaisaineita sekä vaadittavat merkkisuoritukset tehtynä. Todistuksella voi olla merkitystä opiskelu- tai työpaikkaa haettaessa. Päättötyö Päättötyönä oppilas voi tehdä oman koreografian tai toimia tanssijana toisen tekemässä teoksessa. Päättötyön tekemiseen käytetään 30 tuntia ja työ esitetään julkisesti Motoran syyskauden päättäjäisissä tai muussa yleisötilaisuudessa. Lisäohjeita päättötyön tekemisestä annetaan ryhmissä asian ollessa ajankohtainen. Kansantanssia voit harrastaa Motorassa myös ilman todistuksen saamiseen liittyviä suorituksia. Tärkeintä on, että sitoudut ryhmän toimintaan ja tavoitteisiin ja saat iloa harrastamisestasi! TANSSIRYHMIEN LUKUKAUSIMAKSUT 2013-2014 Lukukausimaksu sisältää jäsenmaksun Motoraan ja Suomen Nuorisoseuroihin. RYHMÄ LUKUKAUSIMAKSU PUKUVUOKRA/LUKUKAUSI Pikkaraiset 70e Suuroset 70e Pikku Jätkät 70e Isot Jätkät 80e Nopsakat 80e 10e Vinhakat 90e 10e Liipukat 95e 10e Kipakat 100e 10e Pelmakat 100e 10e Livakat 100e 10e Lupsakat 90e 10e Perhealennus: Perheen kolmannesta jäsenestä alkaen lukukausimaksu -50%, alennus annetaan edullisimmasta maksusta. 8 LUKUJÄRJESTYS 2013-2014 MA TI KE TO LIIPUKAT 10 - 11 v tytöt parittomat viikot VINHAKAT 8 - 10v sekar. parilliset viikot 16.30 – 17.30 KIPAKAT 12 - 15v sekar. 17.30 – 19.00 Tiina Mensonen / Mari Lehikoinen PELMAKAT 16 -18 v sekar. 19.00 – 21.00 Anton Korpelainen PIKKARAISET 3 - 4v sekar. 17.00 – 17.45 Paula Riihinen / Anniina Virtanen PIKKU JÄTKÄT 5 - 6 v pojat 17.00 – 17.45 Jarmo Lehikoinen NOPSAKAT 7 - 8 v tytöt 16.30 – 17.30 Anni Kuittinen SUUROSET 5 - 6 v tytöt 17.45 – 18.30 Paula Riihinen / Anniina Virtanen LIIPUKAT 10 - 11 v tytöt 18.30 – 20.00 Henna Liiri VINHAKAT 8 - 10v sekar. 17.45 – 19.00 Asta Kaapro / Jarmo Lehikoinen PELMAKAT 16 -18 v sekar. 19.00 - 21.00 Eevi Miettinen ISOT JÄTKÄT 7 - 9v pojat 17.30 – 18.30 Jarmo Lehikoinen KIPAKAT 12 - 15v sekar. 18.30 – 20.00 Mari & Jarmo Lehikoinen PE LA SU LUPSAKAT aikuiset 16.30-18.00 Henna Liiri FolkJam 18.00-19.00 Anni Kuittinen Olethan ilmoittautunut jatkamaan ryhmässäsi? Jos et, varmista pikapikaa numerosta 044 3577 011, onko ryhmässäsi vielä tilaa. Syyslukukausi alkaa sunnuntaina 1.9. Ensimmäisellä kerralla tanssijoille jaetaan jäsentietokaavakkeet, jotka tulee täyttää huolellisesti ja palauttaa ohjaajalle viimeistään toisella harjoituskerralla. Erityisesti toimivien sähköpostiosoitteiden ilmoittaminen on tärkeää tiedonkulun varmistamiseksi – Motoran tiedotus tapahtuu sähköpostilla. Mikäli yhteystietosi talven mittaan muuttuvat tai haluat pois sähköpostituslistoilta, ilmoita muutoksista osoitteeseen [email protected] tai puh. 044 3577 011 Lasten Kalenat, kuva Jyrki Hällström. 9 SOITTO-OPETUS Motoran soitto-opetukseen voivat osallistua niin lapset kuin aikuisetkin. Opetusta annetaan yksin tai ryhmässä. Opetus painottuu kansanmusiikkiin. Opettajina toimivat Reetta Kellokoski, Niko Pentikäinen ja Joonas Ojajärvi. Opetuspaikkana voi olla Motoran toimisto (Suvantokatu 1) tai muu yhdessä sovittu opetuspaikka. Soitto-opetuksen hinnat ovat: Yksilöopetus 14 x 30 min = 235 € / lukukausi Pariopetus 14 x 45 min= 177 € / henkilö / lukukausi Ryhmäopetus 14 x 45 min (3 henkeä) = 118 € / henkilö / lukukausi Ryhmäopetus 14 x 45 min (4 henkeä) = 89 € / henkilö / lukukausi Ryhmäopetus 14 x 45 min (5 tai enemmän) = 71 € / henkilö / lukukausi SOITTO-OPETUKSEEN ILMOITTAUTUMINEN JA TIEDUSTELUT SUORAAN OPETTAJILLE: Reetta-Mari Kellokoski puh. 040 735 9999, [email protected] piano, harmooni, kantele, 2-rivinen haitari, kansanlaulu Niko Pentikäinen puh. 044 544 5792, [email protected] kitara, mandoliini Joonas Ojajärvi puh. 050 367 5583, [email protected] sähköbasso, bassokitara, mandoliini, irkkubouzouki ALKAVAN KAUDEN TAPAHTUMIA Syksy 2013 1.9. Syyslukukausi alkaa 27.-29.9. Tanssimania Tampereella. Livakat, Pelmakat ja Rälläkkä. 28.-29.9. Dääns-leiri Tampereella Kipakat. Vko 42 syysloma 26.10. Motoran iltamat Joensuussa. 16.-17.11. Kulttuurisavotta Liperissä. Koulutusta tanssijoille ja ohjaajille. 14.12. Syyskauden päättäjäiset Reijolan yhteisötalossa. Kaikki ryhmät esiintyvät. Joululoma alkaa. 10 Kevät 2014 7.1. Kevätlukukausi alkaa 10.-11.1. Folklandia-risteily Silja Europalla Ilmoittautumisohjeet sähköpostissa ja www.motora.fi 10.-16.2. Avoimet ovet harjoituksissa ystävänpäivän merkeissä. Vko 10 hiihtoloma 22.-23.3. Motoran tanssikonsertit Carelia-salissa. Kaikki ryhmät esiintyvät. 11.-15.6. SottiisiMoves Tampereella. Tapahtuma kouluikäisille ja aikuisille. Joen yö elokuussa 2014. TANSSIOHJAAJAT 2013-2014 ASTA KAAPRO (Opinto-ohjauksen opiskelija Itä-Suomen yliopistossa) Tanssin lappeenrantalaisessa Kirjavat-kansantanssi-ryhmässä. Joensuuhun olen tullut opintojen myötä ja Motorassa olen toiminut pari vuotta. Sitä ennen olen muutaman vuoden ajan ohjannut myös näytelmäkerhoa. Oma tanssiharrastukseni alkoi 4vuotiaana. Kansantanssin rinnalla on kulkenut baletti, jazz, show ja moderni tanssi. Ohjaan Vinhakat-ryhmää. ANTON KORPELAINEN (Filosofian maisteri / Luonnontiede 2005) Olen tanssinut Motoran edustusryhmissä vuodesta 1997 alkaen sekä vuoden helsinkiläisessä Katrilli-ryhmässä. Työni puitteissa olen viettänyt aikaa eri puolilla maailmaa, mutta kotikaupunkina Joensuu on silti vetänyt puoleensa. Ohjaan Pelmakat-ryhmää. ANNI KUITTINEN (Ylioppilas 2012, yhteiskuntatieteiden opiskelija Itä-Suomen yliopistossa) Opiskelen toista vuottani yhteiskuntatieteitä Itä-Suomen yliopistossa. Olen tanssinut Motorassa 8-vuotiaasta asti. Ohjaan FolkJam®-tunteja ja Nopsakoita sekä apuohjaan Vinhakoita. HENNA LIIRI (Filosofian maisteri / Perinteentutkimus 2010) Olen harrastanut kansantanssia noin 20 vuotta ensin Lappeenrannassa ja vuodesta 2005 Motorassa. Ohjauskokemusta minulla on yli kymmenen vuoden ajalta. Olen vetänyt pääasiassa pienten las11 ten ryhmiä, mutta myös nuorten ja aikuisten opettamisesta on kokemusta. Kansantanssikiinnostukseni näkyi myös opinnoissani. Proseminaarissani tutkin kansantanssin kehitysvaiheita ja pro gradu työni liittyi lasten kansantanssiin ja sen piirteisiin. Olen ollut myös aktiivinen nuorisoseuralainen pitkään ja tällä hetkellä työskentelen toiminnanjohtajana Nuorisoseurojen Pohjois-Karjalan aluetoimistossa. Olen kouluttautunut kansantanssin C-ohjaajaksi ja lisäksi olen osallistunut useille erilliskursseille. Ohjaan Liipukoita ja Lupsakoita. JARMO LEHIKOINEN (Kasvatustieteen maisteri 1997, Motoran puheenjohtaja) Motorassa olen ollut mukana vuodesta 1998 lähtien. Ensin tanssijana, vähitellen ohjaajana, sitten johtokuntalaisena ja puheenjohtajana. Leipätyönäni on lasten opettaminen Utran koulussa. Kansantanssista olen suorittanut C- ja B-ohjaajatutkinnot. Poikien tanssikasvatukseen olen perehtynyt Isto Turpeisen johdolla, ja USA:ssa olen opiskellut lasten luovaa tanssia Creative Dance Centerissä. Lisäksi minulla on laajat opinnot ORFFmusiikkikasvatuksesta. Motorassa ohjaan tänä vuonna PikkuJätkiä, IsojaJätkiä, Vinhakoita ja Kipakoita. MARI LEHIKOINEN (Kasvatustieteen maisteri 2001, Motoran toiminnanohjaaja) Aloitin tanssiharrastukseni 8-vuotiaana Rauni ja Sakari Riikosen (Motoran perustajat) lapsiryhmässä. Motorassa olen ollut mukana vuodesta 1996 lähtien, ja neljä viimeistä vuotta olen työskennellyt Motoran osa-aikaisena toiminnanohjaajana luokanopettajan työn ohella. Vuosien varrella olen ohjannut niin taaperoita kuin aikuisiakin ja olen kouluttautunut kansantanssin A-ohjaajaksi sekä Tanssitalo- ja Tempoa Tenaviin –ohjaajaksi. Ohjaan Kipakoita. TIINA MENSONEN (Tanssinopettaja AMK, 2003) Olen lähtöisin Siilinjärveltä ja Oulussa opiskeltuani olen kotiutunut Joensuuhun. Aloitin tanssimisen 6-vuotiaana ja ohjaamisen noin 15-vuotiaana. Motoran tanssinopettajana olen työskennellyt vuodesta 2005 alkaen. Tanssiopetuksen ohella opiskelen kolmatta vuotta erityisopettajaksi Itä-Suomen yliopistossa. Ohjaan Kipakoita ja Livakoita. EEVI MIETTINEN (Tanssinopettaja AMK, 2005) Olen kotoisin Lappeenrannasta. Kotikaupungin lisäksi olen toiminut tanssinopettajana ja koreografina useissa tanssioppilaitoksissa ja mm. Hollolan nuorisoseurassa sekä tanssin asiantuntijatehtävissä. Tanssimisen olen itse aloittanut 4-vuotiaana ja ohjaamisen 14-vuotiaana. Ohjaan Pelmakat-ryhmää. 12 PAULA RIIHINEN (Erityisopettajaopiskelija Itä-Suomen yliopistossa) Tanssin Motoran Livakat-ryhmässä. Tanssiharrastukseni olen aloittanut 7-vuotiaana Lahden Tanhuujissa, ja opintojen saattelemana olen tullut mukaan Motoran toimintaan. Ohjauskokemusta minulla on kuuden vuoden ajalta pääasiassa alle kouluikäisten ryhmistä. Olen kouluttautunut kansantanssin C-ohjaajaksi. Olen Motoran johtokunnan jäsen. Ohjaan Pikkaraisia ja Suurosia. ANNIINA VIRTANEN (Yhteisöpedagogiikan opiskelija HUMAK) Kansantanssia olen harrastanut noin 20 vuotta. Apuohjaajana ja ohjaajana olen toiminut yhteensä noin 7 vuotta ohjaten 3-4vuotiaita ja 7-14-vuotiaita. Olen suorittanut kansantanssiohjaajien C-koulutuksen sekä muita ohjaajakoulutuksia. Vuonna 2010 aloitin tanssimisen Livakat-ryhmässä, kun muutin Lahdesta Joensuuhun opiskelemaan yhteisöpedagogiksi. Olen Motoran johtokunnan jäsen. Ohjaan Pikkaraisia ja Suurosia. KESÄN 2013 KUULUMISIA Motoran kesä oli erittäin vilkas. Toukokuussa Rälläkkä vieraili Itävallassa Innsbruckissa, ja kesäkuussa lähes 60 lasta ja nuorta huoltajineen osallistui Lappeenrannassa Lasten Kalenoihin. Pelmakat, Livakat ja Rälläkkä edustivat maakuntaamme Senaatintorilla 15.6. pidetyssä Ilolla Pohjois-Karjalaan –tapahtumassa, Rääkkylän Kihauksessa ja Kaustinen Folk Music –festivalilla. Kaustiselle ja Kihaukseen matkasivat myös Kipakat, ja Liipukatkin tanssivat Kihauksessa. Lisäksi Pelmakat ja Rälläkkä osallistuivat hollantilaiselle festivaalille. Rälläkkä Innsbruckissa 9.-12.5.2013 (Kirjoittanut MarkoKotilainen, Rälläkän johtaja) Saksan harmonikkaliitto (Deutscher Harmonika-Verband e.V) järjestää yhdessä muiden eurooppalaisten harmonikkaorganisaatioiden kanssa World Music Festival - tapahtuman Innsbruckissa, Itävallassa joka kolmas vuosi. Rälläkkä sai kutsun tälle 11. kerran järjestettävälle maailman suurimmalle harmonikka- ja huuliharppufestivaalille Suomen harmonikkaliiton kautta. Kutsu otettiin kunnianhimoisesti vastaan, vaikka keväästä tiedettiin tulevan muutenkin kiireinen. Kaiken muun toiminnan ohella yhtye valmisteli kokonaisen konserttiohjelmiston, joka sisälsi yhtyeen vakio-ohjelmistoa täydennettynä maailmalla tunnetuilla harmonikkasävelmillä rälläkkämäiseen tyyliin sovitettuna. Matkaa varten harjoiteltiin uutte13 rasti ja matkan kustannukset katettiin esiintymispalkkion lisäksi haetuilla avustuksilla. Matka Itävaltaan alkoi helatorstaina Joensuun lentoasemalta. Hyväntuulinen yhtye saapui paikalle ajoissa ja matkatavarat suunnitelmallisesti pakattuina. Osa soittimista piti saada mukaan käsimatkatavaroihin ja Marko oli mm. lainannut itselleen erikoisrepun, jonka avulla harmonikka pystyttiin jakamaan lennon ajaksi kahteen eri osaan. Salli kantoi urhoollisesti puolet harmonikasta käsimatkatavaranaan. Nuottitelineitä ja äänentoistoa ei onneksi tarvinnut kuljettaa lentokoneessa, sillä festivaalin järjestäjä oli luvannut sellaiset paikalle järjestää. Helsingin kautta lennettiin Müncheniin, josta jatkettiin Itävaltaan junalla. Kauniissa alppimaisemissa junaa piti vaihtaa 3 kertaa, mikä oli haasteellista soittimien ja matkatavaroiden kanssa. Matkasta väsynyt yhtye pääsi kuitenkin suunnitellusti hotelliin illan vaihtuessa yöksi lumihuippuisten vuorten keskellä. Toisena matkapäivänä (pe) yhtye kävi tutustumassa konserttipaikkaan, Innsbruck Congress -keskukseen, joka piti sisällään useita suuria konserttisaleja oheispalveluineen. Saleissa eurooppalaiset harmonikkaorkesterit kilpailivat paremmuudesta erilaisissa kilpailusarjoissa useiden kansainvälisten tuomaristojen arvioimina. Rälläkkä äimisteli suurta ja loisteliasta esiintymispaikkaansa ja jännitys kasvoi. Ohjelmisto oli kuitenkin jo mietitty valmiiksi, joten kaupungilla nautitun lounaan jälkeen oli vielä aikaa käydä ihastelemassa kaupunkikohteita sekä jylhiä maisemia Bergiselin hyppyrimäellä. Sää oli sateinen, mutta sateenvarjot onneksi edullisia. Illansuussa Rälläkkää saapui täydentämään odotettu vieras Wienistä, viulisti Sofia Kortelainen. Täydellisesti saksaa puhuva ex-rälläkkäläinen oli lupautunut paikallisoppaaksi ja juontajaksi. Koko illan kestäneissä harjoituksissa käytiin läpi koko ohjelmisto ja Sofiakin kaivoi viulun kotelostaan. Pitkän ja vaativan harjoituksen päätteeksi kaikki olivat tyytyväisiä kuulemaansa ja ilta päätettiin leppoisasti lähistöltä löytyneessä miellyttävässä pizzeriassa. Konserttipäivän (la) aamuna järjestettiin aikaa yksityiselle harjoittelulle ja Sofia suunnitteli konsertin juonnot Markon avustuksella. Salli ja Sofia käänsivät vielä Joensuun Ellistä kertovan laulun saksaksi, jotta yleisö ymmärtäisi paremmin tarinaa. Pienessä hotellihuoneessa järjestetyssä kenraaliharjoituksessa soitettiin koko ohjelmisto läpi juontojen kera ja tarkistettiin kokonaiskesto. Hyvin sujuneen harjoituksen jälkeen olikin mukavaa piipahtaa kaupungilla ostoksilla ja ruokailemassa. Kaupungilla oli helppo liikkua julkisilla kulkuvälineillä, raitiovaunulinjat kuljettivat melkein minne tahansa ja vaunuissa oli hyvin tilaa soittimillekin. Iltapäivälevon jälkeen yhtye siirtyi kongressikeskukseen selvittelemään teknisiä asioita hyvissä ajoin ennen sovittua konsertin alkamisaikaa. SoundCheck -aikaa oli hankala löytää, koska konserttisalissa oli paljon muitakin esiintyjiä ottamassa tuntumaa taukojen aikana. Yhtye ei kuitenkaan sortunut hermoiluun, vaikka tekniikan toimivuutta ei täydellisesti ollutkaan mahdollista testata. Esiintymistä odotellessa oli vielä aikaa ruokailuun ja henkilökohtaiseen valmistautumiseen. 14 Rälläkän konsertti alkoi aikataulustaan myöhässä, mutta heti ensi sävelistä lähtien kävi selväksi, että runsas ja rentoutunut harmonikkayleisö oli erittäin vastaanottavainen. Konsertti eteni suunnitelmallisesti ja virheettömästi valtaisien suosionosoitusten siivittämänä ja yhtye sai nautiskella ylevistä puitteista ja upeasta tunnelmasta. Samaan aikaan viereisissä saleissa oli muitakin konsertteja, sillä kyseessä oli "Kansojen ilta", jossa yleisö sai maistella eri kansallisuuksien esityksistä välillä paikkaa vaihtaen. Iso osa yleisöä kuitenkin kuunteli Rälläkän konsertin alusta loppuun ja yhtye taputettiin vielä uudestaankin lavalle. Konsertin jälkeen CD-äänitteet myytiin hetkessä loppuun ja Rälläkkä sai keikkatarjouksia muilta festivaalijärjestäjiltä. Suosio yllätti yhtyeen itsensä ja järjestäjät olivat tyytyväisiä. Matkan viimeisenä päivänä (su) väsynyt mutta onnellinen yhtye suuntasi kotiin kauniin aurinkoisen sään vallitessa, vehreiden niittyjen ja vuoren rinteiden vilistessä junan ikkunassa. Kertasimme ikimuistoisen illan tapahtumia eväitä nauttien. Lentokenttärutiinit sujuivat nyt kuin vanhasta muistista ja Joensuuhun laskeuduttaessa oli helppo olla matkaan tyytyväinen - kaikki oli sujunut paremmin kuin osasimme toivoa. Tanssia kesätyönä Kesällä 2013 Motoralla oli ainutlaatuinen mahdollisuus palkata 6 nuorta tanssijaa kesätöihin. Ryhmään valittiin 3 tyttöä ja 3 poikaa, ja ryhmä työskenteli kuukauden ajan treenaten neljä eri ohjelmistoa ja esiintyen 9 kertaa. Ryhmä toimi Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön myöntämän työllistämisapurahan turvin. Tässä pieni katsaus kesätyöläisten arkeen. Motoran kesätanssijat: Aatu, Sanni, Samu, Minja, Eljas ja Aino Mitä kesätyöryhmä on tehnyt? - Tanssinut. Eli harjoitellut opettajien kanssa ja itsenäisesti uusia ohjelmia, keikannut ja kuvaillut uusia opetusvideoita. Millainen on ollut tyypillinen työpäivänne? - Aamu alkaa alkulämpillä ja lihaskunnolla. Näiden jälkeen on harjoiteltu ja opeteltu uusia tansseja opettajien kanssa tai itsenäisesti. Välissä on tietysti lounas15 tauko. Lopuksi venyttelemme. Yleensä työpäivämme on 9.00-15.30, johon kuuluu 15 min ja 30 min tauko. Mikä kesätyöryhmässä työskentelyssä on ollut mukavinta? Aatu: Hyvällä porukalla tanssiminen, ei muuta! Aino: Uusien tanssien oppiminen ja omien tanssitaitojen kehittäminen Eljas: Tutun, mutta uuden ryhmän kanssa tekeminen! Minja: Sekaryhmässä tanssiminen ja seura! Sanni: Esiintyjänä kehittyminen, tanssiminen ja hyvä seura tietenkin! Samu: Porukassa työskentely ja taitojen kehittyminen. Mikä työssä on ollut ikävää tai ärsyttävää? - Fyysisesti rankat työpäivät, sekä välillä tekemisen puute. Työ-tanssin ja harrastus-tanssin yhdistäminen on vienyt voimia. Esimerkiksi heti Kaustisen jälkeen työpäivä! Missä asioissa olette kehittyneet työjakson aikana? - Kunto on noussut! Olemme kehittyneet lataamaan akut ennen keikkaa, vaikka olisikin ollut rankkaa töissä ennen sitä. Mitä olette oppineet tanssijan työstä – mitä tanssijana oleminen vaatii? - Että se on erittäin rankkaa kaikilla osa-alueilla. Kehoa tulisi muistaa huoltaa aina, pitää olla pitkäjänteinen ja sisäistää nopeasti uudet asiat. Jos tällainen tanssiryhmä voitaisiin perustaa myös ensi vuonna, mitä asioita kannattaisi kehittää? - Työ-tanssin ja harrastus-tanssin yhdistäminen, että työpäiviä ei olisi heti reissujen jälkeen. Ja että olisi enemmän tekemistä tanssijoilla ja opettajien ohjaamaa. Mitä vinkkejä antaisitte tulevien vuosien kesätyöryhmiin pyrkiville? - Pyrkikää rohkeasti, koska tästä saa hyvää kokemusta! Siinä oppii itsestään tanssijana paljon: omista kyvyistä ja rajoista. Kesä käyntiin Lasten Kalenoissa (Kirjoittanut Anni Kuittinen, Vinhakoiden apuohjaaja) Heti koulujen kesäloman alettua lähti tanssireissulle Lappeenrantaan Motorasta neljä ryhmää: Kipakat, Liipukat, Vinhakat ja Isot jätkät. Päämääränämme oli Lasten Kalenat-tapahtuma, jossa viihdyimme neljä päivää. Kalenoihin osallistui hurjat 800 lasta ja aikuista ympäri Suomea. Tapahtuman kansainvälisinä vieraina olivat tanssiryhmät Venäjän Petroskoista ja Slovakian Svidnikista. Heti ensimmäisenä päivänä torstaina Motoran ryhmät Isoja Jätkiä lukuun ottamatta esiintyivät Lappeenrannan keskustassa kävelykadulla. Matkustuksesta ja kuumasta auringonpaahteesta huolimatta ryhmät jaksoivat esiintyä mainiosti. Il16 lalla kävimme myös Kalenoiden avajaisissa Pusupuistossa, jossa pidimme piknikkiä ja tanssimme kansainvälisten vieraiden kanssa. Perjantai-iltana Liipukat ja Kipakat esiintyivät Kalenoiden ainoassa kansantanssikonsertissa Lappeenranta-salissa. Vinhakat ja Isot Jätkät olivat katsomassa konserttia. Yleisöön teki vaikutuksen etenkin venäläisryhmän vauhdikas esitys. Kalenoissa vanhimmat pääsivät kokeilemaan myös tulitaiturointia. Kuva: Jyrki Hällström. Lauantaina osallistuimme Kalena-kulkueeseen, jossa lauloimme kävellessämme kulkueen päätepisteeseen, Hiekkalinnan avajaisiin. Vinhakat esiintyivät Hiekkalinnan avajaisissa. Avajaisten päätyttyä kiertelimme Hiekkalinnan alueella ihmetellen hiekkaveistoksia ja nauttien kauniista kesäpäivästä. Pitkä päivä alkoi jo painaa jalkoja, ja Vinhakoiden kanssa tulimmekin majoituskoululle takaisin katujunalla. Sunnuntaina oli jäljellä enää pääjuhlan kaksi esitystä. Pääjuhlaa varten oli harjoiteltu monena päivänä Lappeenrannassa, sekä jo kevään aikana omissa harjoituksissa. Kevään harjoittelun tulos näkyi pääjuhlan näytöksessä, kuten ryhmien omissakin aiemmiss a esityksissä. Monelle lapselle tämä Kalenoihin osallistuminen oli ensimmäinen pitempi tanssireissu. Päivät olivat poikkeuksetta pitkiä, ja liikuimme kävellen kaikkiin tapahtuman paikkoihin. Myös harjoituksia ja esiintymisiä oli paljon. Tästä huolimatta lapset ja nuoret jaksoivat erinomaisesti osallistua kaikkeen ohjelmaan, eikä hymykään karissut kasvoilta. Oli suuri ilo olla lasten mukana eissussa, ja reissu muodostui myös hdeksi tämän apuohjaajan kesän kohokohdista. Keikkamatka Senaatintorille 15.6.2013 (Kirjoittanut Aino Suomalainen, Livakoiden ja kesätyöryhmän tanssija) 13-15.6. Senaatintorilla järjestettiin Ilolla Pohjois-Karjalaan-tapahtuma, jonka tarkoituksena oli esitellä Pohjois-Karjalaa. Motora sai kunnian olla yksi esiintyjistä mm. Ismo Alangon ja Värttinän ohella. Meidän esityksemme oli lauantaipäivänä, joten matkaan lähdettiin junalla jo aikaisin lauantaiaamuna. Motoraa lähti edustamaan Livakat, Pelmakat,uusi kesätyöryhmä sekä tietysti Rälläkkä. Junan saavuttua Helsinkiin kävelimme pikaisesti Senaatintorille vaihtamaan esiintymisvaatteet ja harjoittelemaan. Tori oli täynnä väkeä ja myyntikojuja ja tunnelma pohjoiskarjalaisesti rempseä. Livakat esittivät Akkalan ja vanhan kunnon Joensuun Ellin, Pelmakat Tantsukolenan. Esiintymisaikaa oli varattu myös kesätyöryhmälle, joka oli esiintymässä uudella Iloija-ohjelmalla vasta toisen kerran. Lava olikin odotettua pienempi, joten tansseihin tuli vähän hankaluuksia. Keikat 17 vedettiin olosuhteista huolimatta ilolla läpi, ja ilo näkyi myös katsomossa. Katsojia olikin Tuomiokirkon portaille asti! Motoran puolituntisen jälkeen keräsimme tavaramme ja lähdimme nauttimaan muikkuannoksista. Sen jälkeen olikin monta tuntia vapaa-aikaa ennen junan lähtöä takaisin Joensuuhun. Kotimatka meni hikisissä tunnelmissa, ja lopulta saavuimme väsyneinä perille klo 22.50. Pelmakat ja Rälläkkä Hollannissa 25.6.-1.7.2013 Pelmakat ja Rälläkkä osallistuivat kesäkuun lopussa Hollantilaiselle OpRoakeldais-festivaalille. Festivaalille oli kutsuttu ryhmiä 11 maasta: Suomesta, Bulgariasta, Kolumbiasta, Indonesiasta, Keniasta, Paraguaista, Puerto Ricosta, Venäjältä, Kataloniasta, Tsekistä ja Valkovenäjältä. Tiistai 25.6. Lähdimme aamulla Kuopion lentokentälle henkilöautoilla, jotka oli survottu täyteen tavaraa. Lentokentällä harjoittelimme vielä tansseja ennen Helsinkiin lähtöä. Helsingissä vaihdoimme koneeseen, joka lennätti meidät Amsterdamiin. Sieltä jatkoimme vielä matkaa linja-autolla kohti Kandessia ja isäntäperheitä. Perillä tapasimme perheemme ja kaikki lähtivät omille teilleen perheiden koteihin. Keskiviikko26.6. Aamulla Samu ja Sanni lähtivät kaupungintalolle edustustehtäviin. Pormestarin vastaanotolla oli kaikista ryhmistä yksi airue kansallispuvuissaan tervehtimässä pormestaria ja viemässä lahjaa hänelle. Muilla oli aamupäivä vapaata. Vapaa-aika vietettiin isäntäperheiden kanssa ja osa lähtikin shoppailemaan isompaan kaupunkiin Groningen. Iltapäivällä lähdettiin bussilla Warffumiin, jossa oli illanvietto, jossa oli mm. ryhmien välinen kisa. Torstai 27.6. Heräilimme ja jatkoimme matkaa Warffumiin. Esiinnyimme koululaisille, jotka ottivat meidät erittäin hyvin vastaan. Koskaan ei ole ollut niin hyvää yleisöä! Esiintymisen jälkeen oli taas vapaa aikaa. Illalla oli luvassa uutta keikkaa ja jokailtainen lippuairue. Väsyneinä palailtiin keikkojen jälkeen takaisin majapaikkaan nukkumaan. Perjantai 28.6. Aamu alkoi Pohjan tytön esityksellä oman kylämme koululla. Yleisö koostui ala-aste ikäisistä lapsista, joita pääsimme myös tanssittamaan. Keikan jälkeen harjoittelimme ja kävimme lounailla, jonka jälkeen esitykset jatkuivat festarialueella. Illalla ohjelmassa oli diskoa ja latinnight. Yhden aikaan yöllä oli vielä meidän vuoro tanssittaa muita ryhmiä. Yön pikkutunneilla muut saivat kokea niin taputustanssin kuin ponileikinkin. 18 Lauantai 29.6. Päivä alkoi kulkueella, jossa tanssimme ja lauloimme. Ihmisiä oli paljon teiden varrella katsomassa. Pitkän kulkueen jälkeen aloimme valmistautua keikkaa varten. Keikka meni hyvin ja sen jälkeen rupesimme valmistelemaan workshop-pisteitä. Pisteisiin kuului mm. mölkky ja tikkuristi. Illemmalla oli taas lippukulkue ja keikka. Keikan jälkeen pääsimme discoon tanssimaan. Sunnuntai 30.6. Aamu alkoi jumalanpalveluksella, johon kaikki osallistuivat. Tilaisuus erosi normaalista, koska ryhmät saivat esittää oman esityksen sen aikana. Kaikilla oli jonkinlainen musiikkiesitys tilaisuudessa. Jumalanpalveluksen jälkeen valmistauduttiin viimeiseen keikkaan, joka oli Pohjan tyttö. Keikka meni loistavasti ja yleisö tykkäsi kovasti. Illalla oli vielä yhteinen grilli-ilta perheiden kanssa. Siellä syötiin hyvin, pelattiin mm. mölkkyä ja ratsastettiin. Maanantai 1.7. Aamu alkoi ennen kukon laulua bussimatkalla lentokentälle. Hyvästelimme isäntäperheemme ja matka alkoi. Lentokentälle päästyämme meillä oli hieman vapaa-aikaa, jonka osa vietti ostoksia tehden. Helsinkiin päästyämme koitti taas pitkä odotusaika, joka vietettiin mm. meidän yhteisellä palaverilla. Käytiin läpi syksyä ja tietenkin itse matkaa. Kuopioon saavuttiin hieman myöhässä, mutta se ei haitannut kun oli perheitä vastassa. Edessä oli vielä automatka ja Joensuussa oltiin jo ennen puolta yötä. Kaustisen areenoilla (Kirjoittanut Aino Suomalainen, Livakoiden ja kesätyöryhmän tanssija) Maanantai 8.7. Matka Kaustiselle alkoi maanantaiaamuna. Bussi täyttyi Kipakoista, Pelmakoista, Livakoista, Rälläkästä sekä huoltajista. Pitkän ajomatkan jälkeen saavuimme iltapäivällä Kaustiselle, jossa majoituimme pieneen kyläkouluun. Kyläkoulu sijaitsi peltojen ja lehmien keskellä, joten olimme täysin bussikyydeistä riippuvaisia. Majoittautumisen jälkeen lähdimme festivaalialueelle syömään lounasta. Laitosruokaa odottaneena festivaaliravintolan monipuoliset ruoat olivat iloinen yllätys! Seuraavaksi harjoittelimme Areenalla Kaustisen Aloitusjuhlaa varten,ja juhlan jälkeen koitti Motoran setti Juhlapihalla. Lava oli pieni ja kamalan liukas, mutta loukkaantumisilta onneksi vältyttiin! Keikkojen jälkeen osa lähti majoituskoululle iltapalalle ja nukkumaan, toiset jäivät Kaustiselle nauttimaan festivaalitunnelmasta. Ensimmäisenä iltana Kaustisella esiintyi mm. Orkestar Bordurka, joka oli hulvaton jogurttitappeluineen! Jamit Orkestar Bordurkan keikalla päättyivät klo 1.15, kun täytyi ehtiä majoituskoululle vievään festaribussiin. 19 Tiistai 9.7. Tiistain ohjelma alkoi varhaisella herätyksellä, ja osa taisi olla unessa vielä aamupalallakin.Livakoiden aamu keskeytyi paniikkiin, kun lippuja aamupalalle ei ollutkaan! Aamun ohjelmana oli käydä tanssit läpi paikkoineen Areenalla ja Juhlapihalla. Sitten olikin jo Pelmakoiden ja Livakoiden päiväunien aika, Kipakat loistivat Mukulamatineassa. Iltapäivällä motoralaiset esiintyivät jälleen Juhlapihalla, ja kesätyöryhmäkin pääsi näyttämään, mitä ohjelmistoa kesällä on tullut tehtyä. Keikan jälkeen käytiin lepäilemässä seuraavaa esitystä varten, jossa Livakat ja Pelmakat tanssivat illan Kansantanssin koostekonsertissa Areenalla. Osalla Motoran porukasta oli myös omia keikkoja, kuten Erikan ja Sallin kansanmusiikkiyhtyeellä. Keikkojen lisäksi nautittiin myös festivaalialueen herkuista: luomujäätelöstä, metrilakuista, hampurilaisista. Ilta päättyi rauhallisiin tunnelmiin kun folkduo Eva&Manu esiintyi tuikkujen loisteessa. Keskiviikko 10.7. Keskiviikko alkoi jälleen aamupalalla, jonka jälkeen oli motoralaisten ( eli Marin ja Tiinan) vuoro vetää tanssitupa Areenalla. Tanssituvassa opetettiin vauhdikkaita tansseja, ja Areena täyttyi vähitellen hyväntuulisista ihmisistä. Sieltä palattiin majoituskoululle pakkaamaan ja lepäämään. Iltapäivällä pakattiin bussi ja mentiin viettämään viimeisiä tunteja festivaalialueelle, mm. Café Mondoon seuraamaan Tsuumi Sound Systemin soittoa. Keskiviikko huipentui Kansantanssin koostekonserttiin Areenalle, jossa heitimme hyvästit Kaustiselle. Lähdimme heti keikan jälkeen kohti Joensuuta haikein mielin. Olimme saaneet erittäin hyvän vastaanoton niin festivaaliyleisöltä kuin Keski-Pohjanmaan lehdistöltäkin. Suurin osa kotimatkasta kului siinä, kun katsoimme tuoreita Motoran keikkataltiointeja Kaustiselta. Saavuimme lopulta Motin eteen vähän ennen puoltayötä, onnellisina päästessämme omaan sänkyyn nukkumaan! JOHTOKUNTA 2013-2014 LEHIKOINEN JARMO puheenjohtaja ohjaaja Ison jätkän vanhempi ERONEN TERTTU Lupsakoiden tanssija Vinhakan vanhempi 20 ILONEN MARJA Liipukan vanhempi KARHAPÄÄ-PUHAKKA SATU Lupsakoiden tanssija Kahden Kipakan vanhempi d LAHTELA-KAKKONEN MAIJA Liipukan vanhempi RÄSÄNEN MARJARIITTA Lupsakoiden tanssija Kipakan vanhempi KOISTINEN LEENA Vinhakan ja Ison jätkän vanhempi PAASIKIVI MINNA Lupsakoiden tanssija Kipakan vanhempi TURUNEN PÄIVI Lupsakoiden tanssija Kipakan vanhempi 21 KUKKONEN HANNU Lupsakoiden tanssija Kipakan vanhempi RIIHINEN PAULA ohjaaja Livakoiden tanssija VIRTANEN ANNIINA ohjaaja Livakoiden tanssija YHTEYSTIEDOT Nuorisoseura Motora ry [email protected] Papinkatu 5, 80110 Joensuu puh. 044 3577 011 www.motora.fi NIMI YHTEYSTIEDOT Lehikoinen Jarmo 050 3310 380 [email protected] Lehikoinen Mari 044 3577 011 [email protected] Kotilainen Marko 050 5315 996 TOIMENKUVA puheenjohtaja, ohjaaja (Jätkät, Vinhakat) toiminnanohjaaja, ohjaaja (Kipakat) Rälläkkä-yhtyeen johto [email protected] Eronen Terttu 040 557 9711 [email protected] Ilonen Marja 040 717 2244 [email protected] Kaapro Asta 040 8383 364 astak@)student.uef.fi Karhapää050 309 2549 Puhakka Satu [email protected] Korpelainen Anton 050 336 9069 [email protected] Koistinen Leena 0400 693 350 [email protected] Kuittinen Anni 040 8384 525 [email protected] Kukkonen Hannu 0400 809 630 [email protected] Lahtela-Kakkonen 040-5061858 Maija [email protected] Liiri Henna 050 3280 928 [email protected] Mensonen Tiina 044 5375 827 [email protected] Miettinen Eevi [email protected] Paasikivi Minna 050 3606 800 [email protected] Riihinen Paula 050 4039 714 [email protected] Räsänen MarjaRiitta Turunen Päivi Virtanen Anniina 050 323 2686 [email protected] 050 3090 588 [email protected] 040 5420 117 [email protected] 22 johtokunnan jäsen johtokunnan jäsen ohjaaja (Vinhakat) johtokunnan jäsen ohjaaja (Pelmakat) johtokunnan jäsen ohjaaja (Nopsakat, FolkJam®) johtokunnan jäsen johtokunnan jäsen ohjaaja (Liipukat, Lupsakat) ohjaaja (Kipakat, Livakat) ohjaaja (Pelmakat) johtokunnan jäsen ohjaaja (Pikkaraiset, Suuroset) johtokunnan jäsen johtokunnan jäsen johtokunnan jäsen ohjaaja (Pikkaraiset, Suuroset), johtokunnan jäsen Jo kolmas FolkJam®-kausi käynnistyy Motorassa – tule sinäkin mukaan jammaamaan! Tunnit pidetään sunnuntaisin klo 18-19. Ensimmäinen kerta on 1.9., syksyn aikana pidetään 12 kertaa. Ohjaajana toimii lisensoitu FolkJam®-ohjaaja Anni Kuittinen. FolkJam® on suomalainen tanssiliikuntamuoto, jonka parissa voit kokea tanssin yhteisöllisyyden ja ilon! FolkJam® sopii kaikille ikään ja taitotasoon katsomatta, ja tunnit tarjoavat haastetta jokaiselle harrastajalle. Hinta (käteismaksu tai Smartum-setelit): Kertamaksulla 5e, opiskelijat ja Motoran jäsenet 4e. Kausikortti koko syksyksi 45e, opiskelijat ja Motoran jäsenet 35e. 23
© Copyright 2024