Matkahuolto pääsi mukaan verkkokaupan kuljetuksiin - Esri
1/2012 Asiakaslehti ArcGISin käyttö lisääntyi korkeakouluissa 26 Itella optimoi jakelureittinsä 6 Ajankohtaista asiaa Sovelluskohteita Tuotetietoa Käyttäjävinkkejä Vapautuva data helpottaa paikkatiedon hyödyntämistä 10 Flex Viewer GTK:lle sovelluskehykseksi 30 Uutisia Tapahtumia ja koulutusta Pääkirjoitus 1/2012 ”Paikkatieto tuo bisneshyötyjä integroitumalla saumattomasti muuhun liiketoimintatietoon.” Jukka Rouhe Toimitusjohtaja Esri Finland Vielä 1990-luvulla GIS-asiantuntijat puursivat ArcGIS Desktop -ohjelmistoilla yksikseen omassa nurkassaan. ArcGIS Serverin myötä koko organisaatio pääsi kiinni paikkatietoon. Nyt Esri tarjoaa jo paikkatietopalveluja myös pilvestä, johon kaikilla käyttäjillä on pääsy ajasta ja paikasta riippumatta eri päätelaitteilla. Samaan aikaan julkisen datan vapautumisen kanssa Esri kehittää yhä parempia välineitä paikkatiedon hyödyntämiseen. ArcGIS 10.1 sisältää koko joukon käyttäjien toivomia uusia ominaisuuksia. Uutta on myös mahdollisuus saada monipuoliset ja jopa eri toimialojen tarpeisiin sovitetut paikkatietoresurssit käyttöön valmiiksi pystytettynä pilvipalveluna Subscription-pohjaisesti. Asiakkaat maksavat tarpeidensa mukaan skaalautuvasta Subscriptionpalvelusta tietyn kuukausihinnan eivätkä siis joudu investoimaan laitteisiin ja ohjelmistoihin etupainotteisesti. Riskit vähenevät, paikkatiedon käyttöönotto nopeutuu ja ylläpito helpottuu. Aivan uusia mahdollisuuksia paikkatiedon hyödyntämiseen nimenomaan yritysten liiketoiminnassa tarjoaa Esrin uusi Location Analytics -tuoteperhe. Siihen kuuluvat muun muassa Esri Maps for Office, Esri Maps for Sharepoint ja Esri Maps for IBM Cognos. Niiden avulla liiketoimintaa päästään nyt tarkastelemaan ja analysoimaan täysin uudesta näkökulmasta kaikille käyttäjille jo ennestään tutuissa ympäristöissä. Paikkatieto tuottaa bisneshyötyjä integroitumalla saumattomasti muuhun liiketoimintatietoon. Pohjois-Amerikan markkinoilla Location Analytics -perheeseen on jo tarjolla myös kokonainen Esri Business Analyst Suite, joka sisältää paikkatietopohjaisen liiketoiminta-analytiikan kattavat ratkaisut Desktop-, Server- ja Onlineversioina. Paikkatietovälineiden lisäksi tuotteet sisältävät valtavan määrän valmista dataa analytiikkaa varten. Selvitämme parhaillaan, miten saisimme tuotteiden mukana tarjottua vastaavaa paikallista dataa myös Suomessa. Parhaiten Esrin paikkatietoteknologian kehityksestä pysyy ajan hermolla osallistumalla 23.–27. heinäkuuta San Diegossa Esrin kansainväliseen käyttäjäkonferenssiin. Yli 13 000 osallistujalle on tarjolla satoja käyttäjäesityksiä, workshopeja ja demoesityksiä. Konferenssissa voi keskustella Esrin asiantuntijoiden kanssa ja solmia kontakteja kollegoihin ympäri maailman. Ohjelmassa ovat laajasti esillä kaikki ajankohtaisimmat aiheet, kuten ArcGIS 10.1, mobiiliteknologia ja pilvipalvelut. ■ 3 1/2012 Julkaisija Esri Finland Oy Esri Finland Oy:n asiakaslehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Osoitelähde: Esri Finland Oy:n asiakas- ja markkinointirekisteri. Osoitteenmuutokset, tilaukset ja peruutukset: [email protected] Päätoimittaja: Katri Raevuori Tuotanto: Press Features Oy ([email protected]), Salaperä Oy ([email protected]) Paino: Forssa Print 2012 Painos: 5 200 kpl 441 612 Painotuote PEFC/02-31-162 Yhteystiedot Esri Finland Oy Sinikalliontie 3 B 02630 Espoo Puh. 0207 435 435 Fax 0207 435 430 Sähköposti: [email protected] Internet: esri.fi Myynti: Puh. 0207 435 435 [email protected] Käyttäjätuki: Puh. 0207 435 445 [email protected] Matkahuolto haastajaksi verkkokaupan kuljetuksiin Matkahuolto pääsi verkkokaupan kuljetusbisnekseen osoitettuaan paikkatietoanalyysien avulla kauppiaille noutopisteverkostonsa kattavuuden. esri.fi Pian julkaistava ArcGIS 10.1 tuo lisää ominaisuuksia ArcGIS-järjestelmän käyttäjille. Yksi tärkeimmistä ArcGIS 10.1 -version ominaisuuksista on se, että kaikki paikkatietoresurssit, kuten kartat, kuvat, paikkatietokannat ja työkalut, pystytään julkaisemaan verkkopalveluna. ArcGIS 10.1 on entistä helppokäyttöisempi ja muutkin kuin paikkatietoasiantuntijat saavat järjestelmästä entistä enemmän irti. Se tarjoaa niin Desktop- ja Server-käyttäjille kuin web-selaimen tai mobiililaitteiden avulla työskenteleville entistä tehokkaampia tapoja hyödyntää paikkatietoa eri käyttökohteissa. ArcGIS 10.1 -versio julkaistaan kesällä 2012, ja toimitus tapahtuu internetin välityksellä. Lisätietoja verkkosivuiltamme:esri.fi Esri Finland asiakaslehti selailtavissa myös internetissä Voit lukea Esri Finland asiakaslehden myös internetissä helppokäyttöisenä selailuversiona. Lehti löytyy suoraan esri.fi-etusivulta. 4 18 Sisältö Käyttäjäpäivillä jälleen sali täynnä 1/2012 20 24 Nopeammin ensihoitoa Paikkatietoa infrasuunnitteluun 28 LAS-aineiston käsittely helpottuu 12 Tässä numerossa: Itella optimoi jakelureittinsä ArcGIS-käyttö lisääntyi Suomen korkeakouluissa 26 Logistiikan opiskeluun virtuaalinen ympäristö 27 Infrastruktuurin suunnittelu nojaa vahvasti paikkatietoon 12 3D Analyst tarjoaa työkalut LAS-aineistojen käsittelyyn 28 ArcGIS 10.1 for Desktop vastaa käyttäjien toiveisiin 14 GTK uudistaa web-palvelunsa 30 ArcGIS 10.1 for Server GIS-kokonaisuuden keskiöön 16 Paikkatieto yhdistyy sosiaaliseen mediaan 31 Matkahuolto pääsi mukaan verkkokaupan kuljetuksiin 18 ArcGIS Server integroituu helposti eri tietojärjestelmiin 32 Paikkatiedolla kilpailuetua kiinteistöliiketoimintaan 33 Tips&Tricks 34 Datan vapautuminen avaa uusia bisnesmahdollisuuksia 6 10 Sijaintitieto maailmankaikkeudesta kunnossa, ominaisuustieto hukassa 20 ArcGIS Onlinessa uusia mahdollisuuksia 22 Paikkatieto avuksi myrskyjen jälkeen 23 Paikkatietoanalyyseista apua ensihoidon tavoitettavuuteen 24 Uutisia 36 Tapahtumia 38 Koulutusta 39 5 1/2012 Optimoidut jakelureitit ovat tuoneet Itellalle kustannussäästöjä, mutta ne ovat myös postinjakajien kannalta entistä mukavampia, koska reiteistä on saatu kuormittavuudeltaan tasapuolisempia. Itella optimoi jakelureittinsä Itella on toteuttanut maamme suurimman paikkatietoprojektin, jossa se on luonut aikaisempaa huomattavasti tarkemman tieaineiston ja optimoinut postinjakelun reitit. Suuresta investoinnista huolimatta hanke on maksanut itsensä takaisin jo toteutusprojektin aikana Reittioptimoinnin kannalta Itellan volyymit ovat Suomessa ihan omaa luokkaansa. Päivittäisiä postinjakelureittejä sillä on reilut 7 000 ja sanomalehtien varhaisjakelureittejä noin 4 000. Jakelupisteitä on yli 5 miljoonaa, joista postinjakelussa 3,3 ja varhaisjakelussa 1,8 miljoonaa. Jakelureittejä hoitamassa yhtiöllä on noin 12 000 postin- ja sanomalehdenjakajaa. Päiväpostin jakajat lähtevät liikkeelle 500 eri jakelutoimipaikasta ja varhaisjakelijat 3 000 lähtöpisteestä. Pelkästään päiväpostin jakelussa ajetaan päivittäin 270 000 kilometriä jakeluautoilla. Sen päälle tulevat jakajien polkupyörällä, mopolla tai jalan taittamat kilometrit sekä varhaisjakelun kilometrit kaikilla kulkumuodoilla. Vuodessa Itella jakaa 3 miljardia lähetystä. Päivittäinen keskiarvo on 12 miljoonaa, josta kirjeitä on 5 miljoonaa, 6 suoramainoksia 3,5, sanomalehtiä 2 ja aikakauslehtiä 1,5 miljoonaa. Hiljaisina päivinä lähetyksiä voi olla vain 5 miljoonaa, kiireisinä yli 20 miljoonaa. Ihmispää ei pysty vaativaan laskentaan Jakelureitit ovat Itellassa pitkälti vanhaa perua, ja niitä on hiottu sitä mukaa, kun uudisrakentaminen on tuottanut uusia jakelupisteitä tai reiteissä on muuten huomattu muutosten tarvetta. Reittien mittaaminen on aiemmin tehty paikan päällä maastossa, ja tulokset ovat olleet täysin henkilöriippuvaisia. "Vielä kolme vuotta sitten mittapyörä ja paperille tulostetut taulukot tai mukana ollut läppäri olivat vakiotyökaluja, joilla työtä tehtiin. Kartan käyttäminen oli satunnaista, ja kyse oli yleensä puhelinluettelosta kopioidusta tai netistä tulostetusta kartasta, johon piirrettiin rajoja ja pisteltiin nuppineuloja", kehityspäällikkö Petri Heikkinen kertoo. Käytännössä työ oli pikemminkin maantieteen todentamista paikan päällä kuin varsinaista suunnittelua. Analytiikan ja tehokkaan laskentakyvyn hyödyntämisellä ei ollut työssä keskeistä roolia. "Ihmispäässä ja paperilla ei pysty laskemaan kovin monimutkaisia asioita eikä hahmottamaan, mikä on jonkun muutoksen vaikutus", liiketoiminnan kehityspäällikkö Juha Tolvanen toteaa. Ihmisen laskentakapasiteetti ja työkalut, kuten paperi, viivoitin, kynä ja laskukone, eivät hänen mukaansa vedä vertoja sille, että käytössä olisivat digitaaliset aineistot ja optimointialgoritmit. 1/2012 "Ne vaan ovat niin paljon tehokkaampia ja antavat tulokset jonkun muutoksen vaikutuksista välittömästi. Ja kun niillä mitataan jotain, tulos on aina sama henkilöistä riippumatta. Subjektiivisuus vähenee." Kuva: Mikko Käkelä High density -ongelman ratkaisuun tehotyökalu Kun Itellassa oli muissa yhteyksissä saatu kokemusta ja osaamista paikkatiedon hyödyntämisestä ja Esrin työkaluista ja työkalutkin olivat kehittyneet huimasti, yhtiössä ryhdyttiin Tolvasen mukaan miettimään, missä tuotantoprosesseissa paikkatietotyökaluista olisi apua. Esiin nousi muun muassa juuri jakelureittien optimointi. "Tunnistimme, että siinä on iso potentiaali ja että siihen ei ole ollut hyvää analyyttistä työkalua, jolla on riittävä laskentakyky." Markkinoilta kuitenkin löytyi Esri Inc:n kumppaniyrityksen ArcGIS-alustan päälle rakentama RouteSmart-sovellus. Se on tarkoitettu ratkaisemaan nimenomaan postinjakelureittien kaltaista high density -ongelmaa, jossa pienellä alueella on paljon palvelupisteitä ja tiesegmenttejä. Reittioptimointihankkeesta tehtiin Itellassa esiselvitys 2008, ja kehitysprojekti käynnistyi vuodenvaihteessa 2008–2009. Vähitellen laajentuvaan tuotantokäyttöön RouteSmart otettiin jo toukokuussa 2009. Kehitystyö ja tuotantokäyttö jatkuivat rinnakkain loppukesään 2011 asti. Vii- meisten testausten jälkeen kehitysprojekti päättyi joulukuussa 2011, jolloin ratkaisu oli jo laajasti tuotantokäytössä. Tieaineisto täydentyi maailman parhaaksi Reittioptimointihanke jouduttiin Itellassa käynnistämään aineiston tuottamisella, koska julkisesti saatavilla oleva tieaineisto ei olisi riittänyt jakelureittien riittävän tarkkaan mittaamiseen ja optimointiin kartalla. "Meidän täytyi parantaa tieaineistoa niin, että pääsemme muutaman metrin tarkkuudella jakelupisteeseen asti, koska tällöin voimme mitata riittävällä tarkkuudella jakelureittien matkan ja ajan", Tolvanen kertoo. Työn teki noin 15 suunnittelijaa täydentämällä ArcView'n avulla ilmakuvien pohjalta tieaineistoa kulkuväylillä ja kohteilla, joita valmiissa tieaineistossa ei ollut kuvattu. Lopuksi täydennettyä tieaineistoa vielä hiottiin eri alueilla toimivien osaajien kanssa. Julkisesti saatavilla olevaan tieaineistoon lisättiin projektissa kaikkiaan kolmisen miljoonaa uutta segmenttiä. Lopputuloksena on maailman ehkä tarkin tieaineisto, joka sisältää käytettävissä olevan kulkutavan kaikista tunnistetuista kuljettavista väylistä aina pihaväyliin saakka. Aineistotuotannon yhteydessä myös postinjakelun yli viisi miljoonaa jakelupistettä piti sijoittaa kartalle. Se tehtiin ArcGIS Serverin päälle räätälöidyn webkartan avulla, ja paikannustyöhön osal- Mikä RouteSmart? ArcGIS-alustan päälle rakennetun RouteSmart-ohjelmiston kehitti alun perin United States Postal Service. Kaupallisena tuotteena sen toi jo 1990-luvulla markkinoille amerikkalainen RouteSmart Technologies Inc, joka on Esrin Inc:n kumppaniyritys. Ohjelmisto on tarkoitettu reitti optimointiin toimialoilla, joilla on suuri määrä käyntikohteita. Tyypillisiä käyttökohteita maailmalla ovat kirjepostin, lehtien ja pikkupakettien jakelu, postilaatikoiden tyhjennys, jätehuolto ja mittarinluenta. RouteSmartin asiakkaita Yhdysvalloissa ovat muun muassa US Postal Service, FedEx, Progressive Waste Solutions, Publishers Circulation Fulfillment, Duke Energy sekä Philadelphian, Los Angelesin ja San Diegon kaupungit. Euroopassa käyttäjinä on muun muassa norjalaisia ja ruotsalaisia lehtioperaattoreita sekä posteista SwissPost. Ohjelmiston käyttäjämäärillä mitattuna Itella on RouteSmartin kolmen suurimman asiakkaan joukossa. Itellan tarpeita varten ohjelmistoa piti jonkin verran räätälöidä. Muutokset tehtiin yhteistyössä toimittajan kanssa pienissä kehitysvaiheissa ja hyvinkin nopealla aikataululla. ■ Itella täydensi julkisesti saatavilla olevaa tieaineistoa valtavalla määrällä yksityiskohtia, mikä paransi huomattavasti jakelukohteiden saavutettavuutta. Millään muulla postilla maailmassa ei ole käytössä yhtä tarkkaa tieaineistoa. 7 1/2012 olemassa olevat jakelureitit on mitattu tieaineistosta RouteSmartin avulla, jotta on saatu selville objektiiviseen mittaukseen perustuva lähtötilanne. "Sitten on katsottu, miltä reitit näyttävät ja lähtökohtaisesti ryhdytty optimoimalla parantamaan reittejä. Sen jälkeen suunnittelija on päättänyt, halutaanko alueelle tehdä ajallisesti tasaisia vai eripituisia reittejä, joista saadaan sovelluksella tehtyä tehokkaita molemmissa tapauksissa. Tämän jälkeen on voitu tarvittaessa vielä palata kulkutapa-alueiden määrittelyyn", Tolvanen kertoo. Optimointi huomioi inhimilliset tekijät Reittioptimointiprojekti on ollut Teemu Tapanaisen (vas.), Sampo Virkkulan, Juha Tolvasen ja Petri Heikkisen mukaan Itellassa osallistava paikkatietoprojekti, johon on antanut oman panoksensa jopa yli 1 500 yhtiön työntekijää – ja siitä miehet antavat kaikille ison kiitoksen. listui Itellan asiantuntijoiden lisäksi noin 1 500 postinjakajaa ympäri maata. Lisäksi aineistoon on paikannettu Itellan noin 500 ympäri maata olevaa jakelutoimipaikkaa, joista postinjakajat lähtevät liikkeelle, ja välitäyttöpaikat, joista jakajat hakevat reittinsä varrella lisää postia jaettavaksi laukkunsa tyhjennyttyä. Pelkkä mittaaminen muuttui analysoinniksi Varsinaisen pääprojektin tarkoituksena Itellassa oli postinjakelun ja sanomalehtien varhaisjakelun tehostaminen suunnittelemalla ja optimoimalla kaikki jakelureitit uusiksi RouteSmart-työkalun avulla. Samalla haluttiin pysyvään käyttöön riittävän hyvä tieaineisto sekä työväline reittien analysointiin, mallintamiseen, mittaamiseen ja ylläpitämiseen sekä visualisointiin kartalla sen sijaan, että työtä jouduttaisiin edelleen tekemään mittaamalla reittejä maastossa. "Jos muutoksen haluaa kiteyttää yhteen lauseeseen, olemme siirtyneet mittaamisesta suunnitteluun, analysointiin ja optimointiin", Heikkinen tiivistää. Käytännössä työ on edennyt niin, että ensin kunkin jakelutoimipaikan aluetta on mallinnettu RouteSmartin avulla, jotta alue saataisiin jaettua pienempiin, mahdollisimman tehokkaisiin kulkutapaalueisiin. Useita skenaarioita tekemällä on 8 siis tutkittu, missä postinjakelu kannattaa tehdä autolla, missä taas pyörällä, mopolla tai kävellen. Kulkutapa-alueisiin on sen jälkeen pyydetty palautetta joka alueen paikallisilta tuntijoilta. Tavoitteena ei ole ollut paras lopputulos vain ajan ja matkan suhteen, vaan myös postin jaettavuuden suhteen. Seuraavaksi kunkin kulkutapa-alueen Tuotekehitystä kesken projektin Reittioptimointiprojektin aikana Itella rakensi yhdessä RouteSmart Technologies Inc:n kanssa Route Smartin päälle myös lisäosan, jolla optimoidut reitit pystytään pilkkomaan pienempiin moduuleihin. Lisäosan avulla reittejä voidaan suunnitella uudestaan postin tai jakajien määrän vaihdellessa. Kymmenen reittiä voidaan esimerkiksi jakaa yhteensä sataan moduuliin, joista voidaan nopeasti muodostaa vaikka 12 reittiä, jos postia on jonain päivänä liikaa kymmenelle jakajalle. Mahdollisuutta reittien muuttamiseen voidaan käyttää hyväksi myös, kun joku jakaja esimerkiksi jää sairauslomalle tai kesällä, kun osa jakajista on lomalla ja postin määrä on pienempi kuin talviaikaan. ■ Yksi hieno puoli RouteSmartissa on järjestelmäasiantuntija Teemu Tapanaisen mukaan se, että sillä voi tuottaa reiteistä skenaarioita ja ottaa huomioon monia hyvään lopputulokseen vaikuttavia asioita. "Voisi kuvitella, että tietokone-ohjelma ei osaa ottaa huomioon postinjakajille tärkeitä inhimillisiä tekijöitä. Kun reitit on tehty, voimme kuitenkin helposti laskea esimerkiksi sen, kuinka monta hissitöntä kerrostalorappua reitillä on", hän kertoo. Jos näitä "juoksurappuja" uhkaa tulla yhden jakajan reitille liian paljon, reittioptimointi voidaan tehdä uudestaan siten, että juoksuraput jakautuvat tasaisemmin useamman eri jakajan reitille. Kun optimointi jakelutoimipaikan tietylle kulkutapa-alueelle on tehty, esimies on Itellassa velvoitettu käymään uuden reitin läpi postinjakajan kanssa. Jakajilla on oikeus käydä uusi reitti läpi myös maastossa ennen sen käyttöönottoa ja antaa siihen mahdolliset omat kommenttinsa. Hyväksytyt uudet reitit annetaan jakajille karttatulosteina sekä raporttina, johon osoitteet on listattu jakelujärjestyksessä. Varhaisjakelussa jakajilla on käytössä matkapuhelin, "sähköinen jakokirja", jossa reitit ovat listamuodossa. Listat päivittyvät lehtikustantajien tilausaineistolla kerran vuorokaudessa. Työkaluksi linjaorganisaatioon Reittioptimointia tekee RouteSmartilla 23 suunnittelijaa, jotka toimivat alueellisesti eri puolilla maata. Paikkatiedon käyttö 1/2012 Postinjakelureittien optimoinnilla saavutetut kustannussäästöt ovat vaihdelleet jakelutoimipaikasta riippuen 3–15 prosentin välillä. on ollut heille aivan uutta, mutta he ovat saaneet paikkatietoon ja RouteSmartiin 15–20 päivää kestäneen koulutuksen kahden kuukauden koulutusjakson aikana. "Suunnittelijat ovat olleet innoissaan. Usein he peilaavat tätä siihen, miten reittejä aikaisemmin suunniteltiin. Jo se, että he näkevät reitit kartalla, on ollut heille suuri askel eteenpäin", kertoo koulutuksia vetänyt järjestelmäasiantuntija Sampo Virkkula. Kehitysprojektin päätyttyä RouteSmart on siirtynyt Itellan linjaorganisaation operatiiviseksi työkaluksi kaikille yhdeksälle alueelle. Pääkonttorissa työkalun käyttöä seuraa vain kaksi asiantuntijaa. Suunnittelijat myös päivittävät oman alueensa optimoituja reittejä, kun tarpeita ilmenee. Päivittämistä vaativat muun muassa uudet jakelupisteet, joita koko maassa syntyy yli 30 000 vuosittain. Takaisinmaksu jo projektin aikana Optimoinnin tulokset ovat riippuneet paljolti siitä, kuinka hyvin kunkin jakelutoi- mipaikan reitit on alun perin suunniteltu. Usein toimipaikoissa on itse ajateltu, että mitään parannettavaa ei ole. "Ei ole kuitenkaan löytynyt yhtään paikkaa, missä reittejä ei olisi saatu yhtään tehokkaammiksi", Tolvanen kertoo. Euromääräiset kustannussäästöt reitti optimoinnista ovat liikkuneet 3–15 prosentin välillä. Yksittäistapauksissa on Tolvasen mukaan jopa päästy sitäkin parempiin tuloksiin. "Säästöt ovat tulleet pääosin työajasta, ajokilometreistä ja osin ajoneuvojen käyttöasteen nostamisesta. Ympäristönäkökulmasta optimointi on osaltaan tukenut myös sitä, että Itella on nyt maailman ensimmäinen täysin hiilineutraali posti." Postinjakajien kannalta optimoidut reitit ovat myös mukavampia, koska Route Smartin avulla reiteistä saadaan kuormittavuudeltaan tasapuolisempia. Se on ollut omiaan parantamaan työtyytyväisyyttä. Vaikka reittioptimointiprojekti oli Itellalle mittava investointi, joka sisälsi yli 24 000 aikataulutettua tehtävää, investointi maksoi Heikkisen mukaan itsensä takaisin jo projektin aikana. "Se oli mahdollista, koska pääsimme optimoinnissa tuotantoon yhtä aikaa kehitystyön kanssa. Ja säästöt tulivat nimenomaan poistamalla turhaa kulkemista eikä kiristämällä tahtia. Korjasimme suuntaa, emme vauhtia", hän toteaa. ■ Puhtaasti operatiivisen reittioptimoinnin ohella Itellassa nähdään Juha Tolvasen mukaan paikkatiedolle ja Esrin ArcGISteknologialle yhä enemmän muitakin, jopa strategisia, käyttökohteita. ”Meidän liiketoimintamme on melkein sataprosenttisesti sijaintisidonnaista. On meidän etumme, että pystymme käyttämään paikkatietotyökaluja eri tarkoituksiin mahdollisimman hyvin ja monipuolisesti”, hän toteaa. Paikkatiedon potentiaali ja monet käyttökohteet on hänen mukaansa yhtiössä tunnistettu, ja osittain niitä on ryhdytty jo hyödyntämään muussakin kuin reittioptimoinnissa. ”ArcGIS-työkaluilla voi mallintaa hyvinkin monipuolisesti asioita meidän toimintaamme liittyen, ja ne mahdollistavat myös strategisen tason suunnittelun.” Meneillään on jo esimerkiksi projekti, jossa tarkastellaan Itellan 500 jakelutoi- mipaikan verkostoa ArcGISin Network Analyst ja Spatial Analyst -lisäosien avulla. Tavoitteena on optimoida toimipaikkojen sijainti ja lukumäärä sekä toiminnot, joita niissä kannattaa tehdä. Jos toimipaikkaverkostoa ryhdytään muuttamaan, myös jakelureittien suunnittelu on tehtävä tarvittavin osin uudestaan. ”Verkostohankkeen business case olisi vaikea saada kannattamaan, jos siihen liittyvä jakelureittien uudelleensuunnittelu pitäisi toteuttaa vanhoilla menetelmillä. RouteSmartin ja reittioptimointiprojektin aikana tuotettujen aineistojen avulla voimme joustavasti suunnitella uudet reitit”, Petri Heikkinen sanoo. Paikkatietotyökalut mahdollistavat hänen mukaansa myös asiakaskohtaisten skenaarioiden tekemisen esimerkiksi siitä, miten eri määräaikoihin mennessä aamulla suoritettu varhaisjakelu vaikuttaisi lehti- ja suoramarkkinointiasiakkaiden kustannuksiin. Kuva: Mikko Käkelä Paikkatiedolle paljon käyttöä Paikkatietotyökaluilla voidaan esimerkiksi tehdä asiakaskohtaisia skenaarioita lehtien varhaisjakelun kustannuksista. ”Monet asiakkaamme ovat niin pieniä, että heidän ei kannata itse investoida aineistoihin, työkaluihin ja analyytikoihin. On hyvin järkevää, että heillä on logistiikkaoperaattori, joka pystyy heitä auttamaan tässä ja etsimään oikean hinnan molempien osapuolten kannalta.” ■ 9 1/2012 Datan vapautuminen avaa uusia bisnesmahdollisuuksia Julkishallinnon tietoaineistojen vapautuminen avaa kokonaan uusia mahdollisuuksia hyödyntää paikkatietoa ja madaltaa aloittamisen kynnystä myös yrityksille, jotka eivät tähän mennessä ole lainkaan hyödyntäneet paikkatietoa liiketoiminnassaan. Aivan viime aikoihin asti suurin mullistus julkishallinnon datan vapauttamisessa oli, kun Liikenneviraston Digiroadaineisto avattiin vuonna 2005 käyttäjien saataville pelkillä irrotuskustannuksilla. ”En ollut uskoa todeksi, että niin hieno aineisto tuli yhtäkkiä vapaaksi. Sitä ennenhän tieaineisto oli valtavan kallista”, Esrin Analysis Manager Antti Mansikka kertoo. Digiroad-aineisto sisältää tarkat sijainti- ja ominaisuustiedot Suomen noin 483 000 kilometrin pituisesta tie- ja katuverkostosta. Aineistoa käytetään nykyisin yleisesti muun muassa kuljetusten ja logistiikan suunnittelussa, reititys- ja navigointitehtävissä, liikenteen tietopalveluissa, yhdyskunta- ja liikennesuunnittelussa sekä paikkatietoanalyysien lähdeaineistona. Digiroad-aineistolla on yli 120 käyttäjäorganisaatiota, mikä kuvaa hyvin, kuinka laajasti avointa dataa on pystytty hyödyntämään. Samanlaiseen paikkatiedon käytön kasvuun avautuu nyt kokonaan uusia mahdollisuuksia, kun julkishallinto vapauttaa yhä enemmän aineistoja joko veloituksetta tai paljon aiempaa halvemmalla kaikkien käyttöön. Avointa dataa jo monista lähteistä Halutun Digiroad-aineiston lisäksi paljon muutakin avointa dataa on Esrin GIS-asiantuntijan Antti Veijalaisen mukaan jo saatavilla. ”Suomen ympäristökeskuksella on paljon vapaasti käytettävää dataa Oivapalvelussaan. Tilastokeskus on avannut 1×1 kilometrin ruutukoon väkilukudatan ja Maanmittauslaitos puolestaan kuntarajakartan sekä paikannimiaineistot ja yleiskartat mittakaavoissa 1:1 miljoonaan ja 1:4,5 miljoonaan”, hän kertoo. Pääkaupunkiseudun kuntien Helsinki Region Infoshare -hankkeella on verkkopalvelu, jossa on tarjolla monenlaisia seudullisia tilasto- ja paikkatietoaineistoja avoimena datana. Sen kautta paikkatietoja on ensimmäisten joukossa avannut Helsingin seudun ympäristöpalvelu HSY. Joulukuusta 2011 lähtien HSY on tarjonnut ilmaiseksi seudullisen perusrekisterin rakennustietoruudukon, väestötietoruudukon ja rakennusmaavarantotiedot. Maaliskuun lopulla 2012 HSY avasi samat aineistot myös aikasarjoina käytettäväksi. Jatkossa HSY pyrkii avaamaan seudullisia aineistojaan yhä laajemmin kaikkien käytettäväksi. Se muun muassa neuvottelee Tilastokeskuksen kanssa siitä, voiko se alkaa tarjota avoimena datana paikkatiedoksi jalostamiaan yritys- ja toimipaikka-aineistoja pääkaupunkiseudulta. Geologian tutkimuskeskuk- sella vapaana ovat 1:20 000 maaperäkartat ja 1:100 000 kallioperäkartat. Luonnontieteellisellä keskusmuseolla puolestaan on eläin- ja kasvilajien levinneisyyttä koskevaa avointa dataa. Mielenkiintoista paikkatietoa tarjoaa myös Helsingin Sanomien avoimeen dataan ja datajournalismiin keskittyvä HS Next -blogi. Maanmittauslaitos vapautti aineistot Datan avautumisen suuri big bang tapahtui toukokuun alussa, kun Maanmittauslaitos vapautti maastotietoaineistonsa kansalaisten ja yritysten ilmaiseen ja vapaaseen käyttöön. ”Kun Maanmittauslaitoksen kaltainen iso toimija avaa Maanmittauslaitoksen vapauttaman laserkeilausaineiston avulla voi tehdä Esrin välineillä esimerkiksi näkyvyysanalyysejä. Kivenlahden S-market näkyy analyysin mukaan ympäristöönsä ja Länsiväylälle vain vaalealla alueella. Helsingistä päin tuleva autoilija näkee marketin vasta ohitettuaan liittymän, josta markettiin olisi pitänyt mennä. Oikeanpuoleisessa kuvassa vaaleaksi on merkitty alue, jonne marketin pihaan pystytetty mainospyloni näkyisi. 10 Antti Mansikka (vas.), Antti Ahola ja Antti Veijalainen korostavat, että vapautuvan datan hyödyntämiseen tarvitaan myös välineet sekä ymmärrystä siitä, minkälaisiin liiketoimintatarpeisiinsa yritys voi dataa hyödyntää. ”Esri sparraa yrityksiä mielellään”, he toteavat. oman datansa, muut aineistojenhaltijat seuraavat perässä”, Veijalainen uskoo. Vapautunut aineisto sisältää maastotietokannan, maastokartat ja maastokarttarasterit 1:50 000–1:500 000, peruskarttarasterin, taustakarttasarjan, korkeusmallit 2 m–200 m, ilma- ja ortokuvat, tienimet, laserkeilausaineiston sekä kiintopisteet. Kattava maastotietokanta sisältää tarkimmalla tasolla muun muassa koko maan tiestön, maasto- ja metsätyypit, korkeuskäyrät, kaikki rakennukset ääriviivoineen, sähkölinjat ja paljon muutakin tietoa. Tietojen käyttömahdollisuudet ulottuvat yhdyskuntasuunnittelusta, rakentamisesta ja kiinteistöbisneksestä myynnin ja markkinoinnin suunnitteluun ja vaikkapa jäätelöauton reitin suunnitteluun asti. ”Maastotietokannassa esimerkiksi kaikki rakennukset on eritelty asuin- ja työpaikkarakennuksiksi. Sen avulla voi analysoida muun muassa sitä, missä kaapelitelevisioverkkoa voisi laajentaa, jotta saataisiin uusia katsojia”, Mansikka kertoo. Vastaavasti myös Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa voi käyttää mitä 1/2012 erilaisimpiin tarkoituksiin metsäinventoinnista tulvariskianalyyseihin ja eri rakennelmien, kuten tuulivoimaloiden tai vähittäiskaupan mainospylonien näkyvyysanalyyseihin asti. Tarvitaan myös paikkatietovälineet Vaikka julkishallinnon dataa saa yhä enemmän ilmaiseksi, pelkkä data ei Esrin Account Managerin Antti Aholan mukaan vielä auta mitään. ”Pitää myös tietää, minkälaisiin liiketoimintatarpeisiin aineistoa voi hyödyntää. Pitää olla tietovarasto tai tietokanta, johon data laitetaan sekä välineet, joilla sitä voi yhdistää omiin tietoihin, muokata, visualisoida ja lopulta jakaa muiden käyttöön”, hän sanoo. Helpoiten pääsee liikkeelle, kun ottaa yhteyttä Esriin ja kysyy, mihin ja miten yritys voisi avointa dataa hyödyntää. Esri sparraa Aholan mukaan yrityksiä mielellään. ”Me tiedämme, mihin paikkatietoa voi eri toimialoilla käyttää ja tiedämme, minkälaista avointa dataa on saatavilla. Yritykset taas tuntevat oman toimialansa ja liiketoi- mintansa. Kannattaa miettiä yhdessä, miten yritys voisi hyötyä avoimesta datasta”, hän toteaa. Esrin ylläpitämä ArcGIS Online -yhteisöpalvelu tarjoaa myös joukon helppokäyttöisiä paikkatietotyökaluja, joiden avulla datan hyödyntämisen pystyy aloittamaan. Lisäksi Esrillä on ilmainen ja helppokäyttöinen ArcGIS Explorer Desktop -ohjelma, jolla voi käsitellä avointa dataa. ”Ilmaisilla välineillä voi ratkaista hyvinkin vaativia ongelmia. Kun ne eivät enää riitä, tarjolla on Esrin ajanmukaiset ja edistyneet työkalut, joilla pääsee pidemmälle. Tarvittaessa meiltä saa myös osaajat toteuttamaan paikkatietoratkaisuja tai tekemään valmiita paikkatietoanalyysejä”, Ahola kertoo. Maastotietokannan aineisto on tarkoitus julkaista helppokäyttöisessä muodossa myös ArcGIS Onlinessa osana Esrin Community Maps -ohjelmaa, joka tarjoaa kaikkien ulottuville tarkkoja maailmanlaajuisia kartta-aineistoja. Maanmittauslaitoksen ilmakuvat Esri tuo kaikkien saataville ArcGIS Onlinen tarjoamien taustakarttojen Imageryosiossa. ■ Helsingin kaupungin rakennusvirastolla on avoimena datana pysäköintilippuautomaattien sijaintitiedot, jotka on kuvassa sijoitettu karttasovellukseen. 11 1/2012 Infrastruktuurin suunnittelu nojaa vahvasti paikkatietoon maiden käsittelyn suunnittelussa. Paikkatietovälineitä käyttävät eri alojen asiantuntijat osana omaa työtään. Välineitä on monenlaisia, koska asiakkaillakin on monia eri välineitä. Esri-ohjelmistojen käyttäjiä talossa on useita kymmeniä. Ketjutietokanta hyvänä välineenä Myös tuoreen yrityskaupan pohjalta perustetussa Kaupunkikehitys ja kauppa -yksikössä paikkatietoa käytetään kaikissa projekteissa. ”Meillä ei ole varmaan yhtään asiakkaalle menevää lopputuotosta, joka ei olisi vaatinut jonkinlaisen paikkatietoanalyysin tekemistä, mutta teemme toki ihan tiedon visualisointia ja peruskarttojakin”, projektipäällikkö Tiina Kuokkanen kertoo. Ramboll on Suomessa vahvasti mukana toteuttavassa kaupunkisuunnittelussa, ja uusi kaupungistuvalle yhteis- kunnalle konsultointia tarjoava yksikkö pyrkii entistä enemmän mukaan myös strategiseen ideointivaiheeseen. ”Myös strategisen maankäytön ja elinkeinoelämän hankkeissa me olemme yleensä mukana jo niiden aikaisessa vaiheessa”, Kuokkanen kertoo. Toisena kivijalkana yksiköllä on vähittäiskaupan ja palveluiden sijaintisuunnittelu. Osaaminen sekä kaupunkisuunnittelun että kaupan sijaintisuunnittelun alueilla täydentävät Kuokkasen mukaan hyvin toisiaan ja tuovat lisäarvoa molempien alueiden asiakkaille. Kaupunkisuunnittelu luo edellytyksiä palveluiden sijoittumiselle ja palvelut puolestaan edellytyksiä toimivalle yhdyskuntarakenteelle. Yksikön työkalut ja menetelmät kattavat lukuisan joukon erilaisia paikkatietoanalyysejä, mallinnuksia ja teemakarttoja, tietokanta-aineistoja ja ennustemalleja sekä kenttä- ja asiakastutkimuksia. Keskeisimpiin työkaluihin kuuluu yksikön omaan käyttöön rakennettu ketju- Monissa projekteissa suurin lisäarvo syntyy Mari Pitkäahon (vas.) ja Tiina Kuokkasen mukaan, kun asiakkaan toimintaympäristöä kuvaavaan paikkatietoon yhdistetään analyyseissä asiakkaan tietoja esimerkiksi toimipisteiden kannattavuudesta. 12 © Logica/Maanmittauslaitos Pohjakartta-aineisto © Maanmittauslaitos lupanro 281/MML/12): Ramboll tarjoaa konsultti- ja asiantuntijapalveluita liikenteen ja infrastruktuurin, vesi- ja ympäristöasioiden, rakentamisen sekä johdon konsultoinnin alueilla. Yhtiön asiakkaita ovat muun muassa ministeriöt ja valtion virastot, kunnat, teollisuus, kaupan ja palvelualojen yritykset, rakennusliikkeet, satamat ja yhdistykset. Yritysostojen kautta nopeasti kasvaneella Rambollilla on Suomessa lähes 1 400 työntekijää 26 eri paikkakunnalla. Maailmanlaajuisesti tanskalaisyhtiöllä on lähes 10 000 työntekijää 23 eri maassa. Lähes kaikki Rambollin toiminta liittyy yhteiskunnan infrastruktuurin eri osa-alueiden suunnitteluun, ja paikkatiedolla on vahva osuus melkeinpä kaikessa yhtiön toiminnassa. Paikkatietoa hyödynnetään muun muassa liikennesuunnittelussa ja kaavoitusprosesseissa, tuulivoimaloiden ja muiden rakenteiden näkyvyysanalyyseissä, erilaisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa ja pilaantuneiden © Kaupunkimittausosasto Suomen suurimpiin asiantuntijayrityksiin kuuluva Ramboll Finland hyödyntää paikkatietoa monipuolisesti lähes kaikessa toiminnassaan ympäristövaikutusten arvioinnista aina verkostosuunnitteluun asti. 1/2012 tietokanta, joka sisältää sijainti- ja perustiedot yli 350 vähittäiskaupan ja palvelualan ketjun yli 8 000 eri toimipaikasta. Kaikille tietokannan ketjuille yksikkö on tehnyt väestöpotentiaalin perusteella paikkatietoanalyysin, jonka tulokset kertovat, mille alueille kullakin ketjulla olisi potentiaalia laajentua eli perustaa uusia toimipaikkoja. ”Varsinkin kiinteistökehittäjien näkökulmasta on mielenkiintoista tietää, mitkä ketjut voisivat olla kiinnostuneita, jos johonkin paikkaan suunnitellaan esimerkiksi uutta kauppakeskusta”, yksikön projektipäällikkönä niin ikään toimiva Mari Pitkäaho toteaa. Rambollin Espoon kaupungille tekemässä palveluverkkoselvityksessä kävi muun muassa ilmi, että kaupungin itälaidan suuralueilla on paljon enemmän työpaikkoja kuin alueilla asuu työssäkäyviä ihmisiä. Espoonlahdessa ja Matinkylässä työssäkäyviä sen sijaan on paljon, mutta työpaikkoja vähän. Loviisan kaupungille tehtävässä kouluverkkoselvityksessä Ramboll on muodostanut kaupan sijaintisuunnittelun tapaan palvelualueet, jotka ovat korkeintaan 20 minuutin ajoaikavyöhykkeellä kustakin koulusta. Hilda Käkikosken koulu, Porlammi Pukaron koulu, Lapinjärvi Ratulan koulu Teutjärven koulu, Ruotsinkylä Kirkonkylän koulu, Lapinjärvi Kirkonkylän koulu, Ruotsinpyhtää Koskenkylän koulu Tesjoen koulu Länsiharjun koulu Isnäsin koulu Valkon koulu Epoon koulu, Porvoo 20 min saavutettavuusalueet Suomenkieliset alakoulut 0 12 kilometriä Oppilas syntymäv. 1999-2004, fi Alakoulu, fi Loviisa kuntaraja Verkostot ja vaikutukset Verkostosuunnittelu on palvelu, jota Ramboll tarjoaa paitsi kaupan myös palvelualan yrityksille. ”Päivittäistavara- ja erikoistavarakaupassa monien strategiana on mennä kauppakeskuksiin. Palvelualan yrityksillä on ehkä enemmän miettimistä siinä, miten tiheällä verkolla, minkälaisissa paikoissa ja kuinka lähellä asiakasta niiden pitää olla”, Pitkäaho sanoo. Verkostosuunnittelu yleensä sisältää ketjun nykyisten toimipaikkojen sijainti- ja kannattavuusanalyysin, toimintaympäristöjen kuvauksen sekä uusien toimipaikkojen sijainnin suunnittelun, joka pohjautuu väestön ja työpaikkojen kasvua, kilpailijoita, saavutettavuutta, kaavoitus- ja liikennejärjestelmähankkeita sekä muita yhdyskuntarakenteen muutostekijöitä kuvaavaan paikkatietoon. Yksittäisille liikepaikoille ja kauppakeskuksille Ramboll puolestaan tekee muun muassa markkina- ja vaikutusalueanalyysejä, näkyvyys- ja saavutettavuusanalyysejä, myyntiennusteita ja liikepaikan mitoitusta ja jopa myytävien kohteiden markkinointimateriaalien jalostamista. Maakunnalliseen tai kuntatason kaavoitukseen liittyen yksikkö tekee myös vähittäiskaupan hankkeiden vaikutusarviointia sekä kaupan palveluverkkoselvityksiä, joita yleensä käytetään kaavaselostusten liiteaineistoina, kun kaavasuunnitelmat julkaistaan nähtäville. Esimerkiksi Espoon kaupungille yksikkö teki viime vuonna kaupan palveluverkkoselvityksen ja -suunnitelman maakuntakaa- valuonnoksen kommentoinnin sekä kaupungin yleis- ja asemakaavoituksen tueksi. Tavoitteena oli mallintaa Espoon tuleva kaupan palveluverkko sekä mitoittaa kaupan keskittymät ottaen huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä työn aikana uudistuneen maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset. Selvityksessä tarkasteltiin paikkatiedon valossa muun muassa väestöä ja väestönkasvua, työpaikkoja ja työssäkäyntialueita, kuluttajien ostovoimaa, sen kasvua ja siirtymiä, nykyistä myymäläverkkoa ja sen saavutettavuutta, kaupan laskennallista lisätilan tarvetta, kaupan hankesuunnitelmia ja sitä, kuinka ne vastaavat lisätilan tarpeeseen vuoteen 2030 mennessä. ”Lopputuloksena työstä oli kaupan palveluverkkosuunnitelma, joka sisältää kuvauksen ja ohjeellisen mitoituksen eri kokoluokkien kaupan keskuksille sekä arvioinnin suunnitelman vaikutuksista”, Pitkäaho kertoo. Kouluverkkokin kaupan menetelmin Kaupunkisuunnittelussa Kaupunkikehitys ja kauppa -yksikkö muun muassa tekee parhaillaan yhteistyössä Ramboll Management Consultingin kanssa Loviisan kaupungille kouluverkkoselvitystä, jossa käytetään pitkälti samanlaisia menetelmiä kuin kaupan sijaintisuunnittelussa. ”Olemme esimerkiksi luoneet kouluille saavutettavuuteen perustuvat palvelualueet, joita verrataan koulujen nykyisiin oppilaaksiottoalueisiin”, Kuokkanen kertoo. Paikkatietoanalyyseihin liitetään mukaan myös kaupungilta saatavia ja kyselytutkimuksen kautta hankittavia laadullisia tietoja, joista kouluille muodostetaan niiden paremmuutta kuvaavat painokertoimet. Pelkän sijainnin, saavutettavuuden ja vastaavien tekijöiden lisäksi kouluverkon kehittämisessä otetaan siis huomioon myös perusopetuksen laatukriteereiden toteutuminen. Näitä laadullisia tekijöitä ovat koulutilojen kunto ja varustelutaso, kuten mahdollisuus opetuksen eriyttämiseen sekä liikuntatilan ja teknisen työn tilan olemassaolo. Tunnetustihan kouluverkon muutokset ovat arkoja ja kovaa keskustelua herättäviä hankkeita, joten päätöksenteon tueksi on Kuokkasen ja Pitkäahon mukaan hyvä saada puolueetonta tilastotietoa ja puhdasta faktaa. ■ 13 1/2012 ArcGIS 10.1 for Desktop vastaa käyttäjien toiveisiin ArcGIS 10.1 for Desktop sisältää lukuisia uusia ominaisuuksia ja toimintoja, joita käyttäjät ovat toivoneet. Paikkatiedon käsittely työasemaohjelmistolla on uuden version ansiosta entistä helpompaa, monipuolisempaa ja tehokkaampaa. Käyttäjien kehittämistoiveita kokoavalla www.ideas.arcgis. com-sivustolla on esitetty pelkästään Desktop-ohjelmistoa silmällä pitäen lähes 3 000 kehittämisehdotusta. Sivustolla käyttäjät voivat myös äänestää, mitä ehdotuksia itse kukin kannattaa ja mitä ei. Esrin paikkatietoasiantuntijan Heikki Niemisaran mukaan sivustolla kannattaa käydä tekemässä ehdotuksia ja myös äänestämässä niistä, sillä paljon kannatusta saaneet ehdotukset usein myös toteutetaan. ”Suomalaisetkin käyttäjät ovat tehneet sivustolla ehdotuksia ja äänestäneet muiden ehdotuksista. 10.1 Desktop -versiossa on nyt esimerkiksi toteutettu joitakin sellaisiakin ominaisuuksia, joita myös meidän tukipalvelustamme on joskus kyselty”, hän kertoo. Yksi merkittävä uusi ominaisuus 10.1:ssä on aika-paikkaklusterien tunnistaminen. Sen avulla saadaan esiin sijaintiin liittyvät klusterit, jotka ovat klustereita myös ajallisesti. Tämä auttaa visualisoimaan, miten, milloin ja missä tietty ilmiö kehittyy. Dynaamisten selitteiden ansiosta kartalla näkyvät nyt vain ne symbolit, joita sen hetkisessä aineistokehyksessä on nähtävillä. Kun karttaa zoomataan tietylle alueelle, jossa tiettyjä symboleita ei ole, niitä ei myöskään näytetä selitteissä. Aikaisemmin selitteissä on 14 aina näkynyt koko lista symboleita kaikilta karttatasoilta. ”Nyt ei tarvitse näyttää merimerkkejä, kun ollaan Pohjanmaan lakeuksilla”, Niemisara konkretisoi. Maplex-tekstitys kaikkiin lisensseihin Luokitteluun saadaan 10.1:ssä mukaan kappalemääriä. Kun aikaisemmin on zoomattu kartalla tietylle alueelle, on saatu pelkästään lista esimerkiksi alueella olevista eri metsätyypeistä. Nyt saadaan myös tieto siitä, kuinka monta kuhunkin luokkaan, kuten metsätyyppeihin, kuuluvaa kohdetta alueella on. Aiemmin vain osaan lisenssitasoista kuulunut Maplextekstitys on 10.1:ssä mukana kaikissa lisenssitasoissa. Maplex mahdollistaa tunnustekstien entistä älykkäämmän luomisen esimerkiksi pinoamalla, käyttämällä lyhenteitä tai muuttamalla fonttikokoa. ”Maplexissä voidaan määritellä esimerkiksi sääntö, jonka mukaan fonttikokoa pienennetään, jos vaikkapa kadun nimi ei muuten mahdu sille kuuluvalle paikalle”, Niemisara kertoo. Kokonaan uutena ominaisuutena Maplexissä on Key numbering, joka muodostaa numeroita kohtaan, johon tekstit eivät lainkaan mahdu, ja sijoittaa tekstit numeroituna listana jonnekin lähellä olevaan paikkaan. ”Tällä tavalla erityisesti taajama-alueilla saadaan kaikki tarvittavat tekstit, kuten kauppojen nimet, paremmin mukaan kartalle.” Koordinaattijärjestelmien uusi hakutoiminto helpottaa etsittävän koordinaatiston löytämistä. Esimerkiksi hakusanalla ”Finland” voi etsiä kaikki Suomeen liittyvät koordinaatistot niiden 4 634 koordinaatiston joukosta, jotka ovat ArcGISissä valmiiksi tarjolla. ”Aiemmin on jouduttu menemään pitkän hakemistorakenteen läpi ja etsimään, mistä haettu Taiton merkkien selitteeseen saadaan tiedot kuhunkin luokkaan kuuluvien kohteiden määrästä. Luvun lisäksi selitteeseen saadaan vakiomuotoista tekstiä. Kuvassa selitteen jokainen rivi kuvaa erisuuruista asukasmäärää tilastoruuduissa, ja suluissa on kyseisen kokoluokan ruutujen kappalemäärä. Maplex-tekstitys kuuluu 10.1-versiossa kaikkiin lisenssitasoihin. Kuvassa esimerkkinä tekstityksen asetuksia. Uusi Key numbering -toiminto kirjoittaa liian ahtaaseen kohtaan tulevat tekstit numeroituna listoiksi sopivaan, lähellä olevaan paikkaan. Vanhoihin karttadokumentteihin Maplex otetaan käyttöön täältä: Customize-valikko > ArcMap Options > Data View -välilehti > Label Engine -valinta. 1/2012 Päivitys helpottuu, tuotenimet muuttuvat Koordinaattijärjestelmien löytäminen on entistä helpompaa avainsanojen avulla. GK-kaistat löytyvät sekä alkuperäisillä että nykyisin käytössä olevilla määrityksillä. Kuvassa on etsitty suomalaisia koordinaatistoja (mutta kohdelistaa on lyhennetty kuvankäsittelyllä). koordinaattijärjestelmä löytyy. Niiden paikatkin ovat vaihdelleet eri versioissa”, Niemisara huomauttaa. Myös kohteiden etsiminen helpottuu, koska niitä voidaan nyt etsiä tietyltä alueelta sekä spatiaalisesti että sanallisesti. Etsinnän lopputulosta voi myös järjestää tai rajata. Jos on vaikkapa etsitty kaikki Espooseen liittyvät aineistot, tuloksena saattaa olla lista sadasta kohteesta. Niistä voi rajata esimerkiksi vain tiettyyn 10.1-version Topologiatyökalupalkin yhden uuden ominaisuuden avulla voi valita useita kohteita, ja kun niitä siirretään, kaikki niihin suoraan kiinnittyvät kohteet muuttavat muotoaan. Topologia-työkalupalkin uudella yleistystyökalulla voidaan yksinkertaistaa liian paljon yksityiskohtia sisältävä, vapaalla kädellä piirretty kohde taitepisteistä muodostuvaksi kohteeksi. Dialogin liukusäädin näyttää samanaikaisesti näytöllä taitepisteiden välin pituuden vaikutuksen. rakennukseen tai kaikkiin rakennuksiin liittyvät aineistot kyseiseltä alueelta. Yksinkertaistaminen entistä helpompaa Editointiin 10.1 tuo useita uusia ominaisuuksia. Editointiin voidaan esimerkiksi määritellä dynaamisia, automaattisesti päivittyviä tietoja siitä, kuka on luonut jonkin kohteen tai muokannut jotakin kohdetta ja milloin. Käyttäjät ovat Niemisaran mukaan joutuneet tähän asti aina välillä ihmettelemään, miksi he eivät jossain tilanteessa ole pystyneet lisäämään joitakin tasoja editoitavaksi. ”Nyt tulee toiminto, joka selittää, miksi jotakin aineistoa, kuten postinumeroalueita, ei juuri sillä hetkellä pääse editoimaan.” Uudessa versiossa on mahdollista valita useita kohteita, ja kun niitä siirretään, kaikki niihin suoraan kiinnittyvät kohteet muuttavat muotoaan. Kohteiden yksinkertaistami- nen helpottuu, koska 10.1:ssä tulee mahdolliseksi pelkästään yhden viivan yksinkertaistaminen. Aiemmin esimerkiksi tieviivojen yksinkertaistamisen on voinut tehdä vain koko karttatasolle. Uusi on myös toiminto, jolla yksinkertaistamista voi tehdä vain tietyllä alueella tiettyyn rajaan asti. A r c M a p i n To o l b o x i i n 10.1-versio tuo uusia työkaluja muun muassa laserkeilausaineistojen käyttöön. Mukana on myös työkalu, jolla voidaan kysyä, mitkä ovat polygonin naapureita. ”Ominaisuudelle on käyttöä, jos vaikka halutaan tietää, mitkä kunnat ovat tietyn kunnan naapureita tai kuinka pitkä rajaviiva kunnalla kunkin naapurin kanssa on.” Tietokanta-asioissa uutta on Niemisaran mukaan muun muassa se, että kyselykarttatason pystyy tekemään entistä fiksummin Make Query Layer -toiminnolla. ”Geodatabasessa pystyy nyt myös nimeämään uudestaan kenttiä”, hän kertoo. ■ ArcGIS 10.1 for Desktopin päivitysprosessi on aikaisempaa helpompi. Kun 10.0-versio poistetaan, lisenssejä ei tarvitse vapauttaa, koska ohjattu toiminto päivittää lisenssit internet-yhteyden kautta 10.1:n asentamisen jälkeen. Aiemman 10.0:n työasemakäyttäjät voivat hyödyntää 10.1:n lisenssimanageria, joten ison organisaation ei tarvitse päivittää kaikkia työasemia yhdellä kertaa. Asennukset voidaan tehdä yrityksen oman aikataulun mukaan joustavasti. ArcInfo Workstationia ei 10.1:ssä enää päivitetä, mutta sitä pystyy käyttämään samassa koneessa 10.1:n kanssa. Lisenssitasojen nimeämiskäytäntö muuttuu 10:1:ssä. ArcGIS Desktop on nyt ArcGIS for Desktop, ArcView on ArcGIS for Desktop Basic, ArcEditor on ArcGIS for Desktop Standard ja ArcInfo on ArcGIS for Desktop Advanced. Näin nimet ovat yhtenäisiä ArcGIS for Serverin jo pitkään käytettyjen lisenssitasonimien kanssa. ■ Kartta-sivujen tekstitykseen voidaan nyt käyttää myös kohteeseen liittyviä attribuutteja. Kuvassa näkyy myös käyttöliittymän uusi tapa näyttää työkaluvihjeitä. 15 1/2012 ArcGIS 10.1 for Server GIS-kokonaisuuden keskiöön ArcGIS 10.1 for Server on entistäkin vahvemmin Esrin kokonaisuutena toimivan paikkatietojärjestelmän ydinkomponentti, joka yhdistää muita komponentteja, tuottaa monipuolisia paikkatietopalveluja hyvin nopeasti ja mahdollistaa niiden käytön missä ja milloin tahansa. Ennen kaikkea ArcGIS 10.1 for Server toimii Web Services -koneena, jonka avulla kaikenlaiset paikkatietopalvelut pystytään jakamaan käyttäjille web-palveluina. ArcGIS Server yhdistää erilaiset päätelaitesovellukset ja paikkatiedon saumattomasti toisiinsa. ”Serverin 10.0-versiolla tämä onnistui jo hyvin, mutta 10.1:llä se onnistuu erinomaisesti. Siinä on keskitytty erityisesti miellyttävään käyttökokemukseen ja helppouteen. Serveri-ohjelmiston asentaminen on suoraviivaista, ja esimerkiksi käyttäjäroolien ja erilaisten asetusten määrittäminen tapahtuu automaattisesti. Toisaalta myös rajapintojen julkaiseminen tapahtuu aikaisempaa nopeammin”, Esrin Account Manager Antti Ahola sanoo. Uusi ArcGIS for Server -versio tukee entistä laajemmin erilaisia rajapintoja ja standardeja, kuten REST, SOAP, OGC, WMS, WCS, WFS, KML, HTML, JSON, WPS ja WMTS. Natiivisti 64-bittisenä uusi versio myös toimii huomattavasti aikaisempaa nopeammin. Sitäkin enemmän nopeutta on tosin Aholan mukaan lisännyt koodin optimointi. Nopeus näkyy kaikessa, mitä Server tekee. Esimerkiksi dynaaminen teemakartta piti aikaisemmin toteuttaa clientpuolella, mutta nyt sen tekee Server. Clientilla vain pyydetään Serveriltä tietystä paikkatietoaineistosta teemakartta, joka kuvaa tiettyä muuttujaa ja on väritetty tietyillä väreillä. ”Server laskee teemakartan ja palauttaa sen vain kuvana client-puolelle. Tämä johtaa siihen, että client-ohjelmistot voivat olla entistä kevyempiä, ja työt pystytään tekemään paljon nopeammin, koska suurempi osa käsittelyvoimasta sijaitsee Serverissä”, Ahola kertoo. Asennus ja hallinta yksinkertaisempaa ArcGIS 10.1 for Serverin uusi arkkitehtuuri tekee siitä Aholan mukaan aiempaa ArcGIS 10.1 for Serverin huima nopeus näkyy muun muassa siinä, että se pystyy laskemaan ajoaikavyöhykettä ja vyöhykkeellä olevan väestön demografiatietoja käytännössä reaaliaikaisesti sitä mukaa, kun käyttäjä siirtää hiirtä kartalla. 16 yksinkertaisemmin hallittavan paikkatietopalvelimen. Vielä 10.0-versiota käyttöönotettaessa piti ottaa huomioon monenlaisia komponentteja, kuten SOC, SOM ja Web Services Account. Ne sisältyvät myös 10.1-versioon, mutta ovat piilossa ja toimintavalmiina heti asennuksen yhteydessä. Jopa Web Server on valmiiksi mukana 10.1 Serverissä. Jos käyttöönottaja ei ole kuullut DCOMista, se ei haittaa, koska sellaista ei 10.1:ssä enää tarvita. Tämän Ahola uskoo ilahduttavan kaikkia niitä, jotka ovat olleet tekemisissä DCOMin kanssa. Peer-to-peer-arkkitehtuurin ansiosta myös usean ArcGIS Serverin käyttö on yksinkertaisempaa, kun tarvitaan paljon laskentatehoa. ”Aikaisemmin piti miettiä ja säätää aika paljon asioita, jotta esimerkiksi tietty ArcGIS Server saatiin juttelemaan tietyn Web Serverin kanssa. 10.1:ssä sen sijaan vaan perustetaan serveri-instansseja ja liitetään niitä yhteen yksinkertaisen käyttöliittymän avulla.” Mielenkiintoinen uutuus on Aholan mukaan se, että myös Serverin hallinnointi tapahtuu 10.1:ssä REST APIn kautta. Uusia palveluja voi siis luoda ja Serveriä voi hallinnoida http:n kautta. Myös ArcGIS 10.1 for Serverin asentaminen on tehty paljon entistä nopeammaksi ja helpommaksi. Pääasiassa se tapahtuu Next-nappia klikkailemalla. Esimerkiksi Serverin käyttäjätunnuksia ei tarvita kuin yksi, eikä asentaminen tee muutoksia Windows-rekisteriin. Asentamisen jälkeen auktorisoidaan ohjelmisto naputtelemalla sisään lisenssikoodi, minkä jälkeen aukeaa erittäin käyttäjäystävälliseksi kehitetty ArcGIS Server Manager. Server Managerin avulla hallitaan rajapintoja, kaikkia ArcGIS Server -saittiin kuuluvia Servereitä sekä käyttöoikeuksia 1/2012 ArcGIS 10.1 for Server pystyy liikennetilanteen huomioon ottavaan adaptoituvaan reitinoptimointiin, joka hyödyntää historiallista ja jopa livenä saatavaa tietoa katuverkon liikennetilanteesta. Erittäin käyttäjäystävällisen Server Managerin avulla ArcGIS-palvelinympäristön hallinta on entistä yksinkertaisempaa. ja tietoturvaa. Uuden Logs-napin takaa löytyvät helposti tiedot Serverin tapahtumista, jotka aiemmin piti kaivaa esiin mutkikkaammin Resurssienhallinnan kautta. Jos esimerkiksi halutaan uusi kone ArcGIS Server -saittiin, se tapahtuu Server Managerin avulla helposti muutaman napin painalluksella. ”Aikaisemmin piti käydä konfiguroimassa käyttöoikeuksia pääkoneella ja lisättävässä koneessa, ja homma oli kohtalaisen vaivalloista”, Ahola sanoo. Käyttäjät voivat keskittyä olennaiseen Kun paikkatietoasiantuntija on tähän asti halunnut jakaa tuottamiaan aineistoja muille käyttäjille, hän on siirtänyt datan palomuurin läpi paikkatietopalvelimelle ja julkaissut aineiston siellä. Uudessa 10.1-versiossa palomuurin läpi viedään Aholan mukaan Service Definition -paketti, joka määrittelee julkaistavan palvelun ja voi myös sisältää kaiken datan, jota palvelu tulee näyttämään ulospäin. Jos julkaistava data kuitenkin on jo palvelimella, palomuurin läpi voidaan siirtää pelkkä Service Definition. ”Tämä säästää aikaa, koska asiantuntijan ei tarvitse huolehtia siitä, mitä kaikkia tiedostoja ja karttoja tarvitaan ja mistä ne kopioidaan erikseen paikkatietopalvelimelle. Sen sijaan hän voi keskittyä olennaiseen eli kartan tekemiseen ja julkaisemiseen.” nona uutena ominaisuutena Ahola pitää Ownership based data accessia. Se tarkoittaa, että kaikista editoinneista tallentuu tieto siitä, kuka on editoinut, milloin ja mitä. Jos editointeja halutaan perua, voidaan palata historiassa taaksepäin haluttuun versioon. ”Voidaan myös määritellä, että tiettyjä kohteita saavat editoida vain tietyt käyttäjät.” Schematics-ominaisuus on aiemmin ollut käytössä vain ArcGIS for Desktopissa, mutta 10.1 tuo sen myös web-käyttöliittymään. Ominaisuus mahdollistaa kartalla maantieteellisesti kuvatun verkon, kuten vesijohto- tai sähköverkon, kuvaamisen loogisena kaaviona, josta verkon hierarkia on helpompi ymmärtää. Uusi Geometric Network Tracking -ominaisuus puolestaan kertoo automaattisesti, mihin kaikkiin verkon osiin vaikuttaa esimerkiksi sähkökatkos tietyssä verkon solmukohdassa. Paljon muutakin uutta ArcGIS 10.1 for Serverissä on. Esimerkiksi Amazonin pilvipalveluiden tuki laajenee, ja Serverin mukana tulee ArcGIS Server Cloud Builder, jonka avulla voi rakentaa ArcGIS Servereitä Amazonin pilveen. Uusi palvelinversio tukee myös Microsoftin Azurea ja sopii muutenkin arkkitehtuuriltaan entistä paremmin pilvipalvelujen käyttöön, myös yksityisiin pilviin. Versio myös tukee Aholan mukaan Linuxia entistä vahvemmin ja on monessakin mielessä aikaisempaa it-ystävällisempi. ■ Uutuutena muun muassa web-tulostus Kovasti toivottu uusi ominaisuus 10.1:ssä on web-tulostus. Tarkkoja, laadukkaita karttoja voidaan tulostaa mittakaavassa karttadokumentin valmiiksi määritellyn layoutin pohjalta suoraan REST-rajapinnasta. ”Jos käyttäjä tekee karttaa vaikkapa iPhonella, hän saa siitä nappia painamalla kartan PDF-muodossa. PDF-toiminnallisuutta ei tarvitse koodata iPhonessa mitenkään, vaan käyttäjä vaan kutsuu Serverin web-tulostus-ominaisuutta.” Uutta on myös On-the-Fly-symboliikka, jonka ansiosta symboliikan voi renderöidä palvelimessa ja saada tuloksena clientiin pelkän kuvan. Tämä nostaa Aholan mukaan tuottavuutta, koska aiemmin symboliikka on pitänyt renderöidä clientissa, mikä on vaatinut paljon resursseja. Feature Services -puolella yhtenä hie- Uusi Dynamic Layers -ominaisuus antaa web-sovellusten kehittäjille täyden vapauden määritellä, kuinka palvelun lukuisat karttatasot näytetään. Kuvassa saman palvelun neljä synkronisoitua karttatasoa on symboloitu ja järjestetty yksilöllisesti visuaalista analyysiä varten. 17 1/2012 Pelkästään Matkahuollon 3-hehtaarisessa Kampin terminaalissa keskellä Helsinkiä käsitellään Juha Wallinin mukaan noin viisi miljoonaa pakettia vuodessa. Joka päivä terminaalista lähtee keskimäärin 750 bussia, jotka kuljettavat paketit Matkahuollon palvelupisteisiin. Matkahuolto pääsi mukaan verkkokaupan kuljetuksiin Matkahuolto pääsi vauhdilla verkkokaupoista tilattavien tavaroiden kuljetusbisnekseen pystyttyään osoittamaan Esrillä teettämillään paikkatietoanalyyseillä, kuinka lähellä verkkokauppiaiden asiakkaita sen noutopisteet ympäri maan ovat. Viime vuosiin asti Matkahuollon pakettiliiketoiminta keskittyi lähes kokonaan yritysten välisiin kuljetuksiin. Kun verkkokauppa alkoi kasvaa nopeasti, Matkahuolto päätti lähteä siihen mukaan ryhtymällä kuljettamaan verkosta tilattuja tavaroita kuluttaja-asiakkaille. Matkahuollolla oli tuolloin 400 omaa ja asiamiestoimipistettä, mutta se lisäsi noutopisteiden määrää kertaheitolla 1 100:aan tekemällä vuonna 2008 sopimuksen 700 lähikauppaa pyörittävän Suomen Lähikaupan kanssa. Sen toimipaikkoja ovat Siwat, EuroMarketit ja Valintatalot. ”Se kuinka lähellä noutopisteet ovat suomalaisia määrittää pitkälti sen, minkä noutopisteverkoston kautta loppuasiak- 18 kaat haluavat tilata tavaransa ja minkä kautta verkkokaupat haluavat tavaransa lähettää”, liiketoimintapäällikkö Juha Wallin toteaa. Aiemmin vaihtoehtoja oli ollut käytännössä vain yksi eli Itellan verkosto. Kun Matkahuolto lähti markkinoille, alalla käynnistyi kova kilpailu, ja samaan aikaan verkkokauppa kasvoi kasvamistaan. Paikkatieto todisti verkoston kattavuuden Matkahuollossa täytyi Wallinin mukaan ryhtyä tosissaan miettimään, miten se kilpailussa pärjää ja minne kaikkialle se tarvitsee uusia noutopisteitä täydentä- mään omaa ja Lähikaupan valmista verkostoa. Aivan ensimmäiseksi Matkahuolto halusi kuitenkin todistaa suurille verkkokauppiaille kotimaassa ja ulkomailla, että sen olemassa oleva noutopisteverkostokin tarjoaa niille jo erittäin hyvän vaihtoehdon. Avuksi Matkahuolto otti Esrin analyytikoilla palveluna teetettävät paikkatietoanalyysit. ”Saimme isoilta verkkokauppiailta tiedot osoitteista, joihin heidän tilauksiaan oli toimitettu. Laitoimme ne kartalle ja pystyimme osoittamaan, että 80–90 prosenttia osoitteista oli 1–3 kilometrin säteellä meidän lähimmästä noutopisteestämme”, Wallin kertoo. 1/2012 Verkkokaupat ottivat kilpailevan vaihtoehdon mieluusti vastaan, ja Matkahuollon yhteistyö niiden kanssa ponkaisi nopeaan kasvuun. ”Verkkokaupalla on jo erittäin suuri merkitys liiketoiminnassamme. Kyse on miljoonista lähetyksistä vuodessa, ja määrä kasvaa kaiken aikaa.” Kun vaihtoehtoja kuljetuspalvelulle oli saatavissa, yhä useammat verkkokaupat alkoivat tarjota myös asiakkailleen mahdollisuuden valita, minkä verkoston noutopisteestä asiakas haluaa tilauksensa hakea. ”Meidän noutopisteemme saattaa olla asiakkaalle parempi vaihtoehto, koska se on lähempänä kotia tai sillä on paremmat aukioloajat. Kyse voi myös olla sijainnista työpaikan lähellä tai työmatkan varrella”, Wallin sanoo. Pitkälle jalostettua tietoa analyyseistä Matkahuollon täytyy Wallinin mukaan koko ajan ylläpitää ja täydentää noutopisteverkostoaan, koska rakennuksia puretaan, vuokrasopimuksia päättyy, Matkahuollon asiamiehenä toimivan pienyrityksen tiloihin ei enää mahdu lisää verkkokauppatavaroita tai jotain muuta tapahtuu. Myös verkoston jatkuvaa kehittämistä varten Matkahuolto on teettänyt Esrillä paikkatietoanalyysejä. Niissä on yhdistelty ja analysoitu tietoja, jotka koskevat muun muassa tie- ja katuverkkoa, suomalaisten asuin- ja työpaikkoja sekä Matkahuollon omaa verkostoa ja osoit- teita, joista verkkokauppatilauksia on tullut. ”Olemme saaneet erittäin pitkälle jalostettua tietoa analyyseistä, joita Esrin kanssa on viime aikoina tehty”, Wallin kertoo. Noutopisteverkostoaan Matkahuolto on analyysien pohjalta täydentänyt sopimuksilla yksittäisten R-kioskien, Ktai S-kauppojen ja muiden paikallisten yrittäjien kanssa. Analyysit ovat Wallinin mukaan usein osoittaneet tarkan kadunkulman, joka olisi optimaalisen etäisyyden päässä kyseisen alueen potentiaalisista verkkokauppojen asiakkaista. ”Sitten olemme voineet vaikka Google Mapsista katsoa, mitä liikeyrityksiä kadunkulmassa on ja ottaa yhteyttä yrittäjään. Ei ole tarvinnut välttämättä edes mennä paikan päälle.” Matkahuolto on tehnyt analyysien ja paikkatietojen jatkojalostusta myös omin voimin ArcGIS Explorer -ilmaisohjelmistolla. Sen avulla voi vaikkapa laittaa kilpailijoiden verkostot kartalle oman viereen ja vertailla niitä. Jatkossa tarkoitus on Wallinin mukaan hyödyntää Esrillä teetettäviä analyysejä myös yritysten välisen pakettiliikenteen jakeluautojen reitinoptimoinnissa sekä kokonaan uusien palvelujen kehittämisessä. Oikeita kysymyksiä Kun yhteistyö Esrin kanssa alkoi, Matkahuollossa ei Wallinin mukaan osattu edes kuvitella, mitä kaikkea olemassa olevasta datasta voi saada paikkatietoanalyysien avulla irti tai mitä kaikkea Matkahuolto kehittää noin 1 100 noutopisteen palveluverkostoaan Esrillä teetettyjen paikkatietoanalyysien avulla. Matkahuolto haluaisi saada siitä irti. Esrin analyytikot vakuuttivat osaamisellaan ja pystyivät Wallinin mukaan auttamaan Matkahuoltoa asettamaan liiketoimintansa kannalta oikeita kysymyksiä, joihin datasta voi löytää vastauksia. ”Saimme Esrin asiantuntijoilta myös kuulla, mitä kaikkea Suomessa tilastoidaan ja miten sitä voi hyödyntää. On ihan käsittämätöntä, mistä kaikesta dataa on olemassa”, Wallin toteaa. ■ Faktat Matkahuolto on 1933 perustettu yksityinen bussiliikenteen palvelu- ja markkinointiyritys. Sen omistaa Linja-autoliitto, johon kuuluu noin 450 suomalaista bussiyritystä. Matkahuolto tarjoaa henkilöliikenteen matkapalveluja, joita ovat lipunmyynti, aikataulupalvelut sekä kioski- ja kahvilatoiminta. Matkahuollon ylläpitämässä matkalippujärjestelmässä on käytössä noin 700 000 älykorttia pääkaupunkiseudun ulkopuolella ympäri maan. Pakettipalveluja Matkahuolto tarjoaa yrityksille ja yksityisille henkilöille. Yli 20 000 aikataulutettua bussilähtöä päivittäin varmistaa, että pakettilähetykset menevät perille nopeasti minne tahansa Suomessa. Noutopisteitä yksityisasiakkaille on 1 100. Matkahuoltoverkoston pakettiliikenteen myynti on yli 80 miljoonaa euroa vuodessa. ■ Kattava bussiliikenteen reitistö ja noutopisteverkosto takaavat, että verkkokauppojen asiakkaat saavat Matkahuollon kautta pakettinsa nopeasti mahdollisimman lähellä sijaitsevaan noutopisteeseen. 19 1/2012 Esri-käyttäjäpäivät 2012 25.–26.1. Sijaintitieto maailmankaikkeudesta Suomen Esri-käyttäjäpäivillä paikkatietoa käsiteltiin tänä vuonna koko maailmankaikkeuden mittakaavoista lähtien, kun osallistujat saivat kuullakseen yleiskatsauksen maailmankaikkeuden kehityksestä. Keynote-puheenvuoron käyttäjäpäivillä esittänyt avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja kertoi avoimesti, ettei ollut kuullutkaan paikkatiedosta ennen kutsua tapahtumaan. Niinpä hän oli selvittänyt asian itselleen ja oppinut, että paikkatieto koostuu sijainti- ja ominaisuustiedosta eli siitä, missä jotakin on ja mitä jossakin on. ”Tätähän tähtitiede on tutkinut tuhansia vuosia. Annankin seuraavan tunnin aikana teille paikkatiedon yleiskatsauksen”, hän totesi ja ryhtyi käymään hersyvään tyyliinsä läpi tähtitieteen ja kosmologian historiaa. Noin 3 000 vuotta sitten paikkatietona oli, että litteä maa kelluu äärettömässä valtameressä, jonka yläpuolella on taivaankansi ja sen yläpuo- lella jumalat. Ajatuksen ongelmana oli valtameren äärettömyys, joten sen tilalle esitetyssä paikkatiedon 2.0-versiossa maankuorta kannattivat norsut, jotka seisoivat jättimäisen kilpikonnan selässä. ”Missä se kilpikonna sitten seisoi? Esitettiin kolmas versio, jossa loputon pino kilpikonnia seisoi toinen toisensa selässä”, Valtaoja kertoi. Kun ihminen alkoi purjehtia merillä ja mennä horisontin yli, käsitys maailmasta laajeni. Antiikin kreikkalaiset päättelivät, että maa ei ole litteä, vaan pallo. Maantieteen isänä pidetty matemaatikko, filosofi ja tähtitieteilijä Eratosthenes jopa laski noin vuonna 240 eaa. maapallon ympärysmitan ja erehtyi vain noin kymmenellä prosentilla oikeasta mitasta. Antiikin kreikkalaiset kuitenkin yhä ajattelivat, että maapallo on kaiken keskipiste, jota aurinko, kuu, planeetat ja tähdet kiertävät. Kehittyneimmän version siitä esitti noin vuosina 85–165 jaa. elänyt tähtitieteilijä ja maantieteilijä Klaudios Ptolemaios. Vasta vuonna 1543 pappismies Nikolaus Kopernikus otti maapallon sijaintia koskien ensimmäisen askeleen oikeaan suuntaan ja väitti, että aurinko on keskipiste, jota muut taivaankappaleet kiertävät. Vallankumouksellinen näkemys syveni, kun Galileo Galilei 1609 havaitsi kaukoputkellaan, että planeetat ovat maapallon kaltaisia maailmoja eivätkä jumalten ilmentymiä. Samana vuonna Johannes Kepler vielä keksi, että planeetat eivät kierrä ympyräratoja, kuten oli Aktiikin Kreikasta lähtien luultu, vaan ellipsiratoja. Koordinaatistoa ei ole olemassa Paikkatiedon muinaisessa 2.0-versiossa maankuorta kannattivat norsut, jotka seisoivat jättimäisen kilpikonnan selässä. 20 Ensimmäisen ikuisen totuuden keksi Valtaojan mukaan Isaac Newton, historian suurin nero, kun hän julkisti 1687 yleisen vetovoimalain F=Gm1m2/r2. Sijaintitieto tarkentui, sillä yhtälön avulla voi laskea, missä planeetat ovat iänkaikkisesta iänkaikkiseen. Seuraavaksi maailmankuvaamme mullisti Albert Einstein, joka 1905 esitti suppean suhteellisuusteoriansa ja sen peruskaavan E=mc2. ”Täällähän koko porukka on kiinnostunut tarkoista koordinaateista ja paikoista. Huonoja uutisia. Mitään sellaista ei ole olemassakaan. Maailmankaikkeudessa ei ole mitään koordinaatteja. Turhaa on kaikki puuhastelunne”, Valtaoja nauratti GIS-väkeä. Suppean suhteellisuusteoria mukaan laki on nimittäin kaikille sama kaikkialla, ja siksi mitään absoluuttista koordinaatistoa ei ole, vaan kaikki koordinaatistot ovat samanarvoisia. Lisäksi aika vielä sotkeutuu paikan kanssa. Yleisessä suhteellisuusteoriassa Einstein sitten osoitti 1915, että Newtonin löytämässä painovoimassa on kyse siitä, että kappaleiden massat kaareuttavat aika-avaruutta, muuttavat avaruuden geometriaa. Ongelmaksi jäi, että teorian mukaan maailmankaikkeus joko laajenee tai supistuu, mikä ei sopinut tuon ajan maailmankuvaan. Einstein ratkaisi ongelman lisäämällä yhtälöihin kosmologisen vakion, jolla hän sai tulokseksi ikuisen ja muuttumattoman maailmankaikkeuden. Tulos jäi lyhytaikaiseksi, sillä Crowne Plaza Helsinki 1/2012 kunnossa, ominaisuustieto hukassa Tähtitiede, kosmologia ja fysiikka ovat pitkälti selvittäneet, missä kulloinkin on ollut jotakin maailmankaikkeudessa. Ominaisuustieto siitä, mitä missäkin on, kuitenkin mättää Esko Valtaojan mukaan yhä pahasti. 1920-luvulla Edwin Hubble oivalsi havaintojen perusteella, että maailmankaikkeudessa on Linnunradan lisäksi muitakin galakseja, ja että galaksit etääntyvät toisistaan. Maailmankaikkeus siis laajenee eikä olekaan ikuisesti muuttumaton. ”Myös Einstein tunnusti sen ja otti kiireesti yhtälöistään pois kosmologisen vakion, jota hän myöhemmin kutsui elämänsä suurimmaksi möhläykseksi”, Valtaoja totesi. Sijaintitieto ok, ominaisuustieto ei Kun kuvitteellinen filmi laajenevasta maailmankaikkeudesta pannaan pyörimään taaksepäin, kaikki on yhä lähempänä toisiaan, kunnes 13,7 miljardia vuotta sitten kaikki oli yhdessä pisteessä. Näin yleisen suhteellisuusteorian pohjalta syntyi teoria alkuräjähdyksestä, jossa aika, paikka, aine, energia ja kaikki olemassa oleva sai alkunsa. ”Emme tiedä, mitä silloin oikein tapahtui. Mutta sen jälkeen, kun maailmankaikkeus oli sekunnin miljoonasosan ikäinen, kaikki on selvää pässinlihaa. Siitä lähtien meidän nykyiset teoriamme pitävät paikkansa”, Valtaoja sanoi. Näkyvässä maailmankaikkeudessa on noin sata miljardia galaksia ja jokaisessa noin sata miljardia tähteä. Mitä kauemmas aikakoneena toimiva kaukoputki suunnataan, sitä kauemmas taaksepäin katsotaan myös ajassa ja voidaan todentaa teoriat koko maailmankaikkeuden kehityshistoriasta. Sijaintitiedon osalta paikkatieto alkaa siis Valtaojan mukaan olla aika hyvin hallussa. Tiedämme, missä milloinkin on jotakin ollut. Ongelmia sen sijaan on ominaisuustiedon eli sen kanssa, mitä jossain on. ”Se meillä yhä mättää todella pahasti.” Galaksien liikkeistä on nimittäin päätelty, että näkyvän aineen lisäksi täytyy olla pimeää ainetta, jonka vetovoima pitää galaksit ja galaksijoukot kasassa. Kaikesta aineesta jopa 3/4 on pimeää ainetta, mutta tähtitieteilijät ja fyysikot eivät vieläkään tiedä, mitä se on. Vieläkin nolompi asia kävi ilmi, kun 1990-luvun lopulla havaittiin, että maailmankaikkeus laajenee kiihtyvää vauhtia, vaikka vauhdin oli luultu vain hidastuvan maailmankaikkeuden oman massan vaikutuksesta. ”Tähtitieteilijät alkoivat kaivella Einsteinin roskakoria pannakseen suhteellisuusteorian yhtälöihin takaisin kosmologisen vakion, jonka Einstein itse oli poistanut. Kun vakiolle annettiin vähän erilainen arvo, saatiin kiihtyvää vauhtia laajentuva maailmankaikkeus”, Valtaoja kertoi. Kiihtyvän laajentumisen on päätelty johtuvan pimeästä energiasta, joka työntää galakseja loitommas toisistaan. Emme tiedä, mitä pimeä energia on, mutta se tuottaa antigravitaatiota. ”Jos siitä voisi kutoa maton, se leijailisi ilmassa kuin satujen taikamatto.” Ominaisuustieto eli mitä jossakin on, on siis todella hukassa. Jopa 3/4 maailmankaikkeuden massasta ja energiasta on pimeää energiaa ja 3/4 lopusta pimeää ainetta, joista kummastakaan ei tiedetä, mitä ne ovat. Vain 4 prosenttia kaikesta on tuntemaamme ainetta, ja siitäkin valtaosa tähtien välisen avaruuden harvaakin harvempaa kaasua. ”Jäljelle jää 0,4 prosenttia ainetta, josta aikaisemmin kuvittelimme koko maailmankaikkeuden muodostuvan. Aika nolo juttu”, Valtaoja totesi. Pimeä energia tietää myös aika huonoja uutisia maailmankaikkeuden tulevaisuudelle. Maailmankaikkeus vain laajenee laajenemistaan, muut galaksit katoavat näkyvistämme, viimeiset tähdet kuolevat ja mustat aukotkin haihtuvat Hawkingin säteilynä. Multiversumissa paikkatieto uusiksi Uusimpien teorioiden mukaan oma maailmankaikkeutemme voi olla vain yksi multiversumin äärettömän monista eri maailmankaikkeuksia. ”Jos näin on, paikkatietomme on päivitettävä koko lailla uusiksi”, Valtaoja totesi. Havaintojen ja teorioiden mukaan omakin maailmankaikkeutemme näyttää olevan laakea ja ääretön. Se ei ole ristiriidassa äärettömän multiversumin kanssa, koska ääretön mahtuu helposti vielä suurempaan äärettömään. Jos oma maailmankaikkeutemme todella on ääretön, siellä tapahtuu Valtaojan mukaan ennemmin tai myöhemmin kaikki, minkä fysiikan lait sallivat. Siellä on esimerkiksi ääretön määrä maapallon toisintoja, joissa toteutuu ääretön määrä maailmanhistorioita ja on myös ääretön määrä versioita Valtaojasta. ”Jossakin on myös maapallo, jossa minä olen naimisissa Viivi Pumppasen kanssa, koska mikään luonnonlaki ei sitä kiellä”, tämän maapallon versio Valtaojasta lopetti esityksensä. ■ Jos uusimmat teoriat multiversumista pitävät paikkansa, paikkatieto omastakin maailmankaikkeudestamme joudutaan päivittämään uusiksi. 21 1/2012 Esri-käyttäjäpäivät 2012 25.–26.1. ArcGIS Onlinessa uusia mahdollisuuksia Esri-käyttäjäpäivien toinen keynote-esiintyjä, Esri Inc:n ArcGIS Online Leader Andrew Hendrickson, esitteli laajasti paikkatiedon erilaisia sovellus alueita, mutta keskittyi sitten lähinnä ArcGIS Onlineen. ArcGIS Online on Esrin pilvipohjainen palvelu, joka tarjoaa kaikille avoimen alustan hyödyntää karttoja, paikkatietotyökaluja ja dataa. Sen kautta paikkatieto murtautuu Hendricksonin mukaan siilostaan ja tulee kaikkien ulottuville. Yhtenä avainasiana hän piti älykästä web-karttaa, joka kokonaan uudenlaisena konseptina tekee paikkatiedon hyödyntämisen liiketoiminnassa helpoksi. Web-kartassa yhdistetään useita palveluita, kuten karttoja, dataa ja analyysimalleja. Palvelut tulevat eri ympäristöistä, mutta niitä käytetään keskitetysti web-kartan kautta. Web-kartta on tallessa ArcGIS Online -palvelussa. Web-kartta tukee visualisointia, editointia, analysointia, popup-ikkunoita ja muita paikkatiedon hyödyntämiseen liittyviä toimintoja. Kun web-kartta on kerran tehty, sitä voidaan Hendricksonin mukaan käyttää eri laitealustoilla ja ympäristöissä, kuten työasemissa, älypuhelimissa, tableteissa, selaimessa, sosiaalisessa mediassa ja websivustoilla. ”Kyse ei ole revoluutiosta, jossa hylätään kaikki, mitä olette tähän asti tehneet, vaan evoluutiosta, joka täydentää ja laajentaa sitä, mitä olette tehneet”, hän korosti. Julkisena tai yksityisversiona Osoittaakseen kuinka helppoa web-kartan tekeminen on, Hendrickson teki livenä parissa minuutissa web-kartan, jonka hän julkaisi omassa blogissaan. Kartalta hänen perheensä voi nähdä, missä hän Suomessa tarkalleen ottaen on ja päästä popup-ikkunassa olevan linkin kautta katselemaan käyttäjäpäivien tapahtumapaikan Crowne Plaza -hotellin web-sivuja. ”Tätä minun ei pitäisi kai sanoa, mutta mikään, mitä ArcGS Onlinen saa Andrew Hendricksonin mukaan jatkossa käyttöönsä paitsi kaikille avoimena ja ilmaisena versiona myös laajempana Subscription -palveluna sekä organisaation sisäverkossa toimivana tai Esrin ylläpitämänä laajennettuna palvelualustana. juuri tein, ei vaadi ostamaan mitään. Kaiken voi tehdä ArcGIS Onlinen ilmaisilla työkaluilla”, Hendrickson totesi. Hän myös toivoi kaikkien muistavan esityksestään ainakin sen, että hänen esittelemäänsä Esri-teknologiaa on erittäin helppo käyttää. ”Te kaikki pystytte itsekin siihen”, hän korosti. ArcGIS Online tulee Hendricksonin mukaan saataville myös tilattavana Subscription -palveluna, jolloin se sisältää ilmaispalvelua laajempia toi- minnallisuuksia. Samoin sen voi saada yrityksen omaan sisäverkkoon palomuurin suojiin, jos ei halua toimia ulkopuolella ylläpidetyssä ympäristössä. Lisäksi Esri julkistaa tänä vuonna myös houstatun ArcGIS Online -version, johon yritys voi myös tallentaa kaiken paikkatietodatansa eikä joudu investoimaan ohjelmistoihin, laitteisiin eikä koko infrastruktuurin ylläpitoon. ■ VR:lle vuoden GIS-palkinto Esri Finland myönsi käyttäjäpäivillä vuoden GIS-palkinnon VR:lle Junat kartalla -palvelusta, jonka avulla asiakkaat voivat seurata verkkosivuilla ja mobiililaitteilla matkustajajunien liikkumista lähes reaaliaikaisesti. Palkinnon myöntämistä Esrin toimitusjohtaja Jukka Rouhe perusteli VR:n kokonaisnäkemyksellä tuotepohjaisesta alustaratkaisusta, jolla se on toteuttanut palvelun useaan ekosysteemiin niin kulut- 22 tajille kuin yrityksen sisällekin. Palvelullaan VR on Rouhen mukaan parantanut uuden teknologian avulla asiakaskokemusta, panostanut palvelun kehittämisessä erityisesti käytettävyyteen sekä vienyt projektin läpi ennakkoluulottomasti ja notkeasti. ”VR onnistui hyvin monella osa-alueella paikkatiedon hyödyntämisessä ja omien tavoitteidensa saavuttamisessa”, Rouhe tiivisti palkintoa luovuttaessaan. Palkinnon vastaanotti käyttäjäpäivillä VR:n tietohallintojohtaja Jukka-Pekka Suonikko, joka piti huomionosoitusta erittäin hienona asiana. ”Junat kartalla -palvelu on mielestäni osoitus siitä, että paikkatiedon ei ole pakko olla hankalaa ja vaikeata. Se voi olla myös ratkaisu, joka helpottaa jotakin arkielämän tilannetta ja on yksinkertainen käyttää”, hän totesi kiitospuheessaan. ■ Jukka-Pekka Suonikon mukaan Junat kartalla -palvelun nopeasti toteutetussa kehittämisprojektissa erikoista oli muun muassa se, että VR julkaisi palvelun beta-version yleisön käyttöön. Näin saatiin myös asiakkailta ehdotuksia uuden palvelun kehittämiseksi. Crowne Plaza Helsinki ArcGIS Viewer for Flex 1/2012 Paikkatieto avuksi myrskyjen jälkeen Käyttäjäpäivien viimeisessä kaikille yhteisessä GIS in Action -osuudessa Antti Aholan vetämä kuuden esriläisen ryhmä loi yleisön edessä livenä joukon paikkatietosovelluksia, joiden avulla eri rooleissa toimivat henkilöt olisivat voineet helpottaa elämäänsä viime joulukuun kovien myrskyjen aiheuttamien tuhojen keskellä. Kansalaisille esriläiset tekivät pelkillä ArcGIS Onlinen työkaluilla ja taustakartalla web-sovelluksen, jossa olisivat myrskyjen aikana näkyneet kartalla kaikki twiittaukset, joissa on myrskyyn viittaava hakusana. Kansalaisten lisäksi myös viranomaiset ja sähköyhtiöt olisivat voineet seurata palvelusta, missä on esimerkiksi sähkökatkoksiin tai muihin kansalaisten kokemiin myrskyjen seurauksiin liittyviä twiittauksia. Viranomaisia varten ryhmä pystytti ArcGIS Viewer for Flexillä ja uudella Flex Application Builderilla tilannekuvasovelluksen. Se näytti kartalla Ilmatieteen laitoksen tuulitiedot, hätäkeskuksiin tulleet hälytykset ja Liikenneviraston RSS-fiidit. Lisäksi ryhmä esitteli, miltä sama sovellus näyttää matkapuhelimessa käytettynä. Sähköyhtiöille esiintyjät tekivät ArcGIS for Silverlightilla sovelluksen, joka älypuhelimella käytettynä auttaa maastossa liikkuvia korjaajia löytämään työkohteensa ja kuittaamaan ne korjatuiksi. Samalla sovelluksella sähköyhtiön esimies voi seurata työasemallaan töiden etenemistä. Vakuutusyhtiöille ja metsänomistajille ryhmä oli toteuttanut jo etukäteen ArcGIS Serveriin kuvapalvelun, jossa oli tammikuussa Maanmittaus ArcGIS Viewer for Silverlight Viranomaisille tarkoitetussa tilannekuvakartassa keltaoranssit nuolet osoittavat Tapani-myrskyn aikaisen tuulen suunnan ja voimakkuuden ja heatmap-kuviot alueet, joista hälytyskeskuksiin tuli eniten hälytyksiä. Yläreunan RSS-syötteitä kuvaavan symbolin takana ovat Liikenneviraston tiedotteet myrkyn aiheuttamista häiriöistä tieliikenteelle. laitokselle kuvattuja ilmakuvia myrskyjen kaatamista metsistä. Live-osuutena ryhmä pystytti ArcGIS Onlineen tuota kuvapalvelua hyödyntävän karttasovelluksen, johon metsänomistajat voivat merkitä vaikka suoraan maastossa älypuhelimen kautta kartalle, missä heidän metsäänsä on kaatunut. Sovellukseen voi liittää vaikkapa valokuvia kaatuneesta metsästä paikan päältä, ja siihen voi yhdistää vakuutusyhtiölle lähetettävän korvaushakemuslomakkeen, jonka voi täyttää paikan päällä metsässä. Sähköyhtiöille tarkoitettua sovellusta käyttävät sekä kentällä liikkuvat korjaajat että toimistolla istuva esimies. Eri värit kertovat, mikä sähkölinja on poikki, mikä työn alla ja mikä jo korjattu. Vakuutusyhtiön tarkastajat puolestaan voivat saman kuvapalvelun ansiosta tarkistaa, missä metsää on kaatunut ja kuinka paljon menemättä välttämättä lainkaan paikan päälle jokaisen korvausta hakevan metsänomistajan luokse tuhoja tarkastamaan. GIS in Action -esitys oli käyttäjäpäivien kaikille yhteisen osuuden viimeinen esitys. Sen jälkeen ohjelma jakautui kolmeen eri linjaan, joissa kuultiin yhteensä reilut 20 asiakasorganisaatioiden ja Esrin asiantuntijoiden esitystä. Ensimmäisen päivän päätteeksi vietettiin iltaa hauskan ohjelman, herkullisen ruuan, musiikin ja tanssin merkeissä yömyöhään asti. ■ Lisätietoja: Antti Ahola Account Manager Esri Finland 23 1/2012 Paikkatietoanalyyseista apua ensihoidon tavoitettavuuteen Lapin sairaanhoitopiiri hyödyntää Esrin paikkatietoanalyysejä määritellessään, kuinka suuren osan väestöstä ensihoidon yksiköt tavoittavat tietyissä määräajoissa. Lisäksi sairaanhoitopiiri käyttää analyysejä ensihoitoyksiköiden sijainnin optimointiin. Uuden terveydenhuoltolain mukaan aiemmin kuntien vastuulla ollut sairaankuljetus siirtyy sairaanhoitopiirien vastuulle. Ottaessaan vastuun ensihoitopalvelusta sairaanhoitopiirit joutuvat tekemään päätöksen palvelutasosta, jonka ne ensihoidossa pystyvät tarjoamaan. Palvelutasopäätöksessä määritellään Lapin sairaanhoitopiiri pyrkii Tero Karvisen mukaan löytämään muun muassa paikkatietoanalyysien avulla parhaat sijaintipaikat ja valmiusajat ensihoitoyksiköille, jotta väestölle pystyttäisiin antamaan mahdollisimman hyvää palvelua. Yksiköihin kuuluu myös kuvan pelastushelikopteri. ensihoitopalvelun saatavuus, taso ja sisältö sairaanhoitopiirin alueella. Päätöksen tulee perustua riskianalyysiin, sairastumisja onnettomuusuhkiin ja muihin ensihoidon tarpeeseen vaikuttaviin paikallisiin tekijöihin. Riskianalyysissä sairaanhoitopiirin on otettava huomioon alueella vakituises- ti oleskeleva väestö ja sen ikärakenne, vapaa-ajan asutus ja matkailu, liikenteelliset seikat sekä alueen erityiset onnettomuusriskit. Koko sairaanhoitopiirin alue jaetaan palvelutasopäätöksessä yhden neliökilometrin alueiksi, jotka luokitellaan riskialueluokkiin 1–5. Ensihoidon hälytystehtävät puolestaan jaetaan riskiarvion pohjalta kiireellisyysluokkiin A–D. Kullekin riskialueluokalle sairaanhoitopiirit määrittelevät, kuinka suuren osan kyseisen riskiluokan alueiden väestöstä ensihoidon yksiköt tavoittavat tietyssä enimmäisajassa eri kiireellisyysluokissa. Esimerkiksi, kuinka suuren osan kunkin riskialueluokan väestöstä ensivastetasoinen yksikkö tavoittaa A- ja B-kiireellisyysluokassa 8 minuutin ja 15 minuutin sisällä hälytyksestä. Alueen sijainnista riippumatta saman riskiluokan alueisiin kuuluvan väestön tulee saada samantasoista palvelua. Ensihoitoa antavat ensivasteyksiköt, jotka kykenevät ensiapuun ja potilaan elvyttämiseen, sekä perustason ja hoitotason yksiköt, jotka pystyvät antamaan pidemmälle vietyä ensihoitoa ja myös siirtämään potilaan terveyskeskus- tai sairaalahoitoon. Ensivasteyksikkö on tyypillisesti paloauto ja perus- ja hoitotason yksikkö puolestaan ambulanssi, lääkäriauto tai lääkintähelikopteri. Tavoiteprosentit lähelle totuutta Lapin sairaanhoitopiiri on teettänyt oman palvelutasopäätöksensä tueksi Esrillä paikkatietoanalyysejä, joiden avulla on muun muassa laskettu ajoajat ensihoidon yksiköiden asemapaikoista kaikkiin 50 minuutin ajoajan säteellä sijaitseviin riskiruutuihin. 24 1/2012 ”Me laskemme nyt, mikä on ero tavoitettavuusprosenteissa eri vaihtoehdoissa. Tarvitsemme paperille selviä lukuja siitä, minkälaista palvelutasoa milläkin rahamäärällä saa. Poliitikot sitten tekevät lopulliset päätökset”, Karvinen sanoo. Tavoitettavuusanalyyseissä ja ensihoitoyksiköiden sijoittelussa otetaan Pohjois-Lapissa huomioon myös rajan toisella puolella olevien Norjan ensihoitoyksiköiden sekä Itä-Lapin eteläosissa Kainuun yksiköiden mahdollisuus osallistua hälytystehtäviin. Tiellä liikkuvien yksiköiden ohella analyyseissä ovat mukana myös alueella käytettävissä olevat pelastushelikopterit. ArcGIS myös omaan käyttöön Rovaniemellä asemapaikkaansa pitävä pelastushelikopteri saavuttaa tietyissä vähimmäisajoissa väestöä tasaisesti joka ilmansuunnassa tieverkosta riippumatta. Analyysien avulla on myös ennustettu hälytystehtävien määrää eri riskiruuduissa ja sen pohjalta hahmoteltu ensihoitoyksiköiden asemapaikkojen optimaalista sijoittelua sairaanhoitopiirin alueella. Ensihoidon esimiehen Tero Karvisen mukaan sairaanhoitopiiri haluaa selvittää analyyseillä myös sitä, miten esimerkiksi ambulanssien erilaiset valmiusajat vaikuttavat siihen, kuinka suuri osa väestöstä tavoitetaan tietyissä määräajoissa. Päiväsaikaan ensihoidon yksiköt ovat useimmiten lähes välittömässä lähtövalmiudessa, mutta yöaikaan esimerkiksi ambulanssin henkilöstö saattaa olla 15 minuutin hälytysvalmiudessa kotona. Hälytyskeskuksen historiadatan nojalla tiedossa on, kuinka paljon hälytystehtäviä eri riskiruutuihin on tullut eri vuorokaudenaikoina. Tietojen pohjalta voidaan Karvisen mukaan laskea, missä ja milloin yksiköiden on järkevää olla välittömässä lähtövalmiudessa ja onko paikkoja, missä pitäisi olla välitön lähtövalmius koko ajan, jotta halutut tavoitettavuusprosentit saavutettaisiin. ”Myös tämän laskemisessa hyödynnämme Esrin ohjelmistoja ja Esrin analyytikon ammattitaitoa”, hän kertoo. Analyysitulosten pohjalta sairaanhoitopiiri pyrkii hänen mukaansa määrittelemään väestön tavoitettavuusprosentit mahdollisimman lähelle sitä, mihin todella pystytään, jolloin jatkossa ei jouduta tekemään suuria korjausliikkeitä. Mahdollisimman korkean palvelutason saavuttamiseksi on Karvisen mukaan tarkoitus myös optimoida ensihoitoyksiköiden asemapaikkojen sijaintia paikkatietoanalyysien avulla. ”Todennäköisesti joudumme esimerkiksi hiihtokeskuksiin sijoittamaan ambulanssin ainakin sesongin ajaksi, jotta tavoitettavuusprosentit saadaan toteutettua.” Ensihoitoyksiköiden valmiusasteen nostamisessa ja mahdollisten uusien asemapaikkojen perustamisessa on kuitenkin lopulta kysymys rahasta. Ensimmäisten Esrillä teetettyjen paikkatietoanalyysien perusteella Karvinen arvioi, että ArcGIS-ohjelmistoilla saadaan aikaan juuri sellaisia tuloksia, joita Lapin sairaanhoitopiiri tarvitsee, jotta se voi tehdä palvelutasopäätöksensä. ”Ilman mitään työkalua meidän on itse vaikea ruveta miettimään ensihoitoyksiköiden sijoittelua ja valmiusaikojen määrittelyä”, hän toteaa. Vaikka paikkatietoanalyysit on teetetty Esrillä, sairaanhoitopiiri on hankkinut ArcGIS for Desktopin ja Network Analyst -laajennusosan myös omaan käyttöönsä. Tavoite on, että koulutuksen jälkeen ainakin tietyt perusasiat pystytään tekemään ohjelmiston avulla itsekin. ”Lähinnä tarkoituksemme on tulevaisuudessa seurata ohjelmiston avulla, miten asettamamme tavoitteet ovat toteutuneet”, Karvinen sanoo. ■ Paikkatietoanalyysien avulla on laskettu, mihin ensihoitoyksiköt ehtivät eri määräajoissa ja kuinka suuri osa eri riskialueluokkiin kuuluvasta väestöstä määräajoissa saavutetaan. 25 1/2012 ArcGIS-käyttö lisääntyi Suomen korkeakouluissa Esrin paikkatieto-ohjelmistojen käyttö Suomen korkeakouluissa on helpottunut ja siksi myös lisääntynyt merkittävästi. Viime vuonna ArcGIS 10:tä käytti korkeakouluissa yli 2 000 henkilöä. Yhtä aikaa käyttäjiä oli maksimissaan 107, ja käyttökertojen kokonaismäärä ylsi noin 91 000:een. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima Tieteen tietotekniikan keskus CSC solmi Esrin kanssa vuoden 2011 alussa kolmivuotisen lisenssisopimuksen, joka antoi monille korkeakouluille rajoittamattomat käyttöoikeudet ArcGIS 10 -tuoteperheeseen tutkimus-, opetus- ja hallintokäytössä. Aikaisemmin korkeakoulujen konsortiolla oli yhteensä vain 49 ArcGIS-lisenssiä ja eri laitoksilla lisäksi suoria, niin ikään rajattuja sopimuksia Esrin kanssa. Esimerkiksi Oulun yliopiston maantieteen laitoksella uusi lisenssisopimus on helpottanut elämää. ArcInfoa laitoksella on käytetty jo parikymmentä vuotta, mutta rajallisilla lisenssimäärillä. ”ArcGIS-kurssien aikana kävi niin, että tutkimukselle ei riittänyt lisenssejä. Nyt ArcGISiä voi käyttää opetuksessa ilman, että tutkimus häiriintyy”, tutkijatohtori Harri Antikainen kertoo. CSC:n paikkatietokoordinaattori Kylli Ek vahvistaa, että kokemus on yleinen. ”Ennen uutta lisenssisopimusta monella osastolla oli ArcGIS 10 parissa koneessa, mikä tarkoitti jonoja ja aikataulutusta.” ”Ihmiset haluavat työskennellä joustavasti ja omassa tahdissaan, niin että ainakaan tietotekniikan käyttöä ei tarvitse aikatauluttaa. Kun turhat rajoitteet ovat poistuneet, käyttö on laajentunut uusille tieteenaloille ja laitoksille”, uuden lisenssisopimuksen neuvotellut, CSC:n Datapalvelualueella toimiva kehityspäällikkö Kimmo Koivunen puolestaan sanoo. Kaikki saman palvelimen alla Tieto uuden sopimuksen eduista on kiirinyt niin, että sopimuskauden aikana kon- 26 Kartta kertoo, mitkä alueet valtionmetsistä olisi kannattavinta lisätä Etelä-Suomen valtionmaiden metsänsuojeluverkostoon. Tulos on saatu käyttämällä Helsingin yliopistolla kehitettyä Zonation-päätösanalyysityökalua ja ArcGIS 10:tä. Tulokseen vaikuttavat muun muassa tiedot metsän iästä, puuston tilavuudesta, kasvillisuudesta ja Natura-luontotyypeistä. Kartta kuvaa, kuinka paljon MannerSuomessa asuvia suomalaisia on saavutettavissa kustakin 2×2 km ruudusta henkilöautolla kuljetun ajan suhteen. Oulun yliopiston maantieteilijät ovat laskeneet potentiaalista saavutettavuutta ArcGISin päälle itse tekemänsä Python-kielisen analyysityökalun avulla. sortiossa mukana olevien korkeakoulujen määrä on noussut 20:een. Maantieteilijät, maanmittaajat ja metsäntutkijat ovat paikkatieto-ohjelmistojen suurkäyttäjiä, mutta ArcGIS 10:tä on hyödynnetty yllättävilläkin laitoksilla, kuten opettajankoulutuksessa, nykykielten tutkimuksessa sekä mikrobiologiassa. Tohtorikoulutettava Joona Lehtomäki Helsingin yliopiston metapopulaatiobiologian huippuyksiköstä kiittelee lisenssiuudistuksessa erityisesti sitä, että nyt yliopistoilla on vain yksi lisenssipalvelin ja sitä hoidetaan keskitetysti CSC:n tiloissa. ”ArcGIS 10:tä on helppo suositella uusille käyttäjille, kun asennus käy helposti ja samaan pakettiin saa kaikki lisäosat, erityisesti kriittisen tärkeän Spatial Analystin”, Lehtomäki sanoo. ■ TAMK:n opiskelijat Bram Gabriëls (vas.), Sami Gullsten ja Tuukka Juntunen ovat rakentaneet oppimisympäristöön pilotticaseja ja testanneet niitä. 1/2012 Logistiikan opiskeluun virtuaalinen ympäristö Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) rakentavat osin Esrin ohjelmistoilla virtuaalista oppimisympäristöä logistiikan ja toimitusketjun hallinnan opetukseen ja tutkimukseen. Virtuaalisessa Logivo-oppimisympäristössä on tarkoitus käyttää logistiikka-alan ohjelmistoja esimerkiksi varastointijärjestelmien, toiminnanohjauksen, jakeluliikenteen ja jakeluverkoston simulointiin ja optimointiin strategisella ja operatiivisella tasolla. Pirkanmaan liiton rahoittamaan ja TAMK:n vetovastuulla toteutettavaan hankkeeseen etsittiin sopivia ohjelmistoja kolmelle eri osa-alueelle, joista kahteen valituksi tulivat Esrin ohjelmistot ArcGIS for Desktop ja ArcLogistics. Lisenssit ohjelmistoihin TAMK sai Tieteen tietotekniikkakeskuksen CSC:n Esrin kanssa tekemän korkeakoulujen Educational Site Licenses -sopimuksen kautta. Ensimmäinen osa-alue, jolla Esrin ohjelmistoja oppimisympäristössä käytetään, koskee kestävän kehityksen mukaista logistiikkaa sekä kuljetusten ja jakeluverkostojen optimointia. Toinen osa-alue koskee hätätilanteiden logistiikkaa (emergency logistics). "Emergency logisticsin alueella Esri oli ainoa toimittaja, joka pystyi tarjoamaan ohjelmiston ja palvelua", TAMK:n projektipäällikkö Anasse Bouhlal kertoo. Kestävän kehityksen logistiikassa Esrin ohjelmistojen avulla muun muassa mallinnetaan ja simuloidaan erilaisia toimitusketjurakenteita sekä optimoidaan strategisella ja taktisella tasolla kuljetus- ja jakeluverkostoja ja reittejä. Hätätilanteiden logistiikassa nimenomaan simulaatiopohjainen koulutus tarjoaa hyvän vaihtoehdon, koska opetusta ei päästä antamaan todellisissa tilanteissa, liittyivätpä ne terveyteen, vaarallisiin aineisiin, luonnonkatastrofeihin tai kotimaan turvallisuusuhkiin. nä. Parhaillaan ympäristöön rakennetaan pilotticase-esimerkkejä, joita pieni opiskelijaryhmä testailee. "Aika positiivisia kokemuksia olemme saaneet. Laitteiden tekniset vaatimukset ovat aika haasteellisia, mutta ympäristö toimii hyvin", Bouhlal kertoo. Tyytyväinen ympäristöön on myös pilottiesimerkkien rakentamiseen ja testaukseen osallistunut TAMK:n opiskelija Tuukka Juntunen. "Ympäristöhän on loistava, koska saamme käyttöön oikean järjestelmän ja pääsemme mallintamaan asioita, joista teoriaopetuksessa on puhuttu. Pääsemme tekemään oikeita caseja, joista olemme ennen voineet vain kirjoitella", hän sanoo. Pilotticaseja on luotu käyttämällä esimerkiksi suuren valtakunnallisen vähittäiskauppaketjun myymälöiden ja jakelukeskusten osoitetietoja. Opetuskäyttöön tarkoitus on Bouhlalin mukaan myöhemmin pyrkiä saamaan myös aitoja yritysaineistoja. Ensimmäinen oppimisympäristön avulla aidoista yritysaineistoista tehty case tulee ilmeisesti olemaan Juntusen ja hänen opiskelijatoverinsa yhteinen lopputyö, jossa optimoidaan kuljetuksia Tampereen kaupungin liikelaitokselle Tampereen Logistiikalle ja sen alihankkijoina toimiville kuljetusyrityksille. ■ Logistiikkaoppia 200 opiskelijalle Virtuaalista oppimisympäristöä tullaan käyttämään sekä TAMK:ssa että TTY:ssa logistiikan opetuksessa ja tutkimuksessa. Vuositasolla yhteensä noin 200 opiskelijaa tulee Bouhlalin mukaan käyttämään oppimisympäristöä. Oppimisympäristön testausvaihe käynnistyi helmikuun lopulla, ja opetuskäyttöön se on tarkoitus saada ensi syksy- Yhtenä pilotticasena oppimisympäristössä tarkastellaan ArcLogisticsin avulla Belgian PHL -ammattikorkeakoulussa tehtyä casea, joka koskee toimistotarvikkeiden jakelukeskuksen kuljetuksia loppuasiakkaille. 27 1/2012 Kartalle voidaan ArcGIS 3D Analystin tai ArcScenen työkaluilla luoda myös korkeuskäyrät. ArcGIS 3D Analystilla tehtävä maastomalli muodostetaan pisteistä, joista laserpulssi on heijastunut ensimmäisen kerran takaisin. 3D Analyst tarjoaa työkalut LAS-aineistojen käsittelyyn Mahdollisuudet laserkeilausaineistojen käyttöön lisääntyvät monissa organisaatioissa olennaisesti, kun Maanmittauslaitoksen aineistot vapautuivat ilmaiseksi kaikkien käyttöön. ArcGIS 3D Analyst sisältää tehokkaat työkalut LAS-aineistojen monipuoliseen hyödyntämiseen. Kun organisaatio on hankkinut LASaineistoa, yleensä ensimmäiseksi halutaan Esrin GIS-asiantuntijan Janne Saarikon mukaan katsoa, onko aineisto kunnossa ja juuri sellaista kuin organisaatio tarvitsee. Samalla halutaan jo tietää myös jotakin aineiston ominaisuuksista. "Aineiston ominaisuuksia voidaan tutkia ArcGIS 3D Analystin Point File Information -työkalulla. Se lukee LAS-tiedostojen otsikkorivit ja tuottaa aineistoa koskevia tilastoja", Saarikko kertoo. Laskennan tuloksena syntyy uusi kohdeluokka, jossa on tiedostoittain eriteltynä kunkin LAS-tiedoston ulkorajavektori, pisteiden lukumäärä, korkeuden minimija maksimiarvot sekä pisteiden keskimääräinen etäisyys toisistaan. Ulkorajan avulla nähdään kartalla laserkeilauksen kohdealue ja voidaan tarkistaa, että tiedostot ovat samanmuotoisia. Pisteiden välinen etäisyys puolestaan on tärkeä tieto korkeusmallien (DEM) ja maastomallien (DSM) tuottamisessa, koska tiedostojen väliset arvot eivät niitä tehtäessä saa vaihdella suuresti. "Laserkeilauksen pistetiheys määrää esimerkiksi sen, miten tarkka korkeus- 28 malli aineiston pohjalta pystytään tuottamaan." ArcGIS 10.0 -versiossa aineisto ensin käsiteltävä ArcGIS 10.0:ssa LAS-aineiston hyödyntäminen vaatii Saarikon mukaan ensin aineiston käsittelyä. LAS-tiedostot sijaitsevat normaalissa kansiorakenteessa, ja aineiston hallinnan helpottamiseksi luodaan ensimmäiseksi FileGDB ja sen sisälle Feature Dataset. Kun tämä on tehty, LAS-aineistosta luodaan 3D Analystin LAS to Multipoint -työkalulla pisteaineisto, jotta aineistoa voidaan hyödyntää ArcGIS 10.0:ssa. Pisteaineisto muodostetaan FileGDB:hen luotuun Feature Datasettiin. "Samalla Multipoint-työkalulla voidaan erottaa toisistaan halutut pisteluokat LASaineiston luokkakoodin avulla", Saarikko toteaa. Pisteluokat voidaan erottaa toisistaan myös paluupulssin ja sen intensiteettiarvon perusteella. Pisteet sisältävät paluupulssin numeron, joka kertoo, kuinka monennen takaisinheijastuksen pulssista on kysymys. Esimerkiksi rakennuksista ja maasta tulee vain yksi paluupulssi, mutta kasvillisuudesta monta, koska laser menee osittain kasvillisuuden läpi. Paluupulssin numeron perusteella pystytään luokittelemaan, minkälaisista kohteista pisteet ovat heijastuneet takaisin. Vastaavasti heijastuskohteista voidaan tehdä tulkintoja myös pulssin intensiteettiarvon nojalla. Esimerkiksi rakennuksen katosta pulssi heijastuu takaisin voimakkaammin kuin vaikkapa puiston nurmikosta. Valmiina saatava pisteiden luokittelu säästää paljon aikaa, koska aineistoa päästään hyödyntämään suoraan sellaisiin tarkoituksiin, joissa luokittelua tarvitaan. Jos aineiston pisteitä ei ole luokiteltu, käyttäjäorganisaatio voi tehdä luokittelun myös itse. "Esrillä on useita kumppaniyrityksiä, jotka tarjoavat LAS-pisteiden luokitteluun erikoistuneita ohjelmistoja", Saarikko kertoo. Valmiit pisteluokittelut voivat myös sisältää virheitä, mutta ne voidaan korjata ArcGIS-työkalujen avulla. 1/2012 Eri mallit, sama prosessi ArcGIS 10.1 helpottaa LAS-aineiston käsittelyä Sekä korkeus- että maastomallien luominen 3D Analystilla tapahtuu Saarikon mukaan käytännössä samalla tavalla. Eroa on vain siinä, mitkä LAS-pisteluokat aineistosta valitaan mallin luomiseen. Korkeusmalli luodaan valitsemalla aineistosta LAS to Multipoint -vaiheessa maanpintaa kuvaava pisteluokka. Jos halutaan mahdollisimman tarkka korkeusmalli, voidaan lisäksi käyttää virta- ja vakavesiä kuvaavia pisteitä sekä silta- ja tieaineistoja. "Pisteaineisto muunnetaan sen jälkeen vektoripohjaiseksi Terrain-malliksi 3D Analystin Create Terrain -työkalulla. Jos korkeusmalli halutaan rasterimuotoon, se tehdään Terrain to Raster -työkalulla." Maastomalli puolestaan luodaan valitsemalla aineistosta LAS to Multipoint -vaiheessa vain ensimmäisen paluupulssin pisteet. Niistä muodostuu malli kaikista pinnoista, joista pulssi heijastuu ensimmäisen kerran takaisin, olipa kyse rakennuksista, puista, vesistöstä tai maanpinnasta. Valitusta pistepilvestä luodaan edellä kerrottuun tapaan vektoripohjainen Terrain-malli, joka muutetaan tarvittaessa rasterimuotoiseksi maastomalliksi. ArcGIS 10.1 -versio helpottaa ja nopeuttaa huomattavasti LAS-aineistojen hallintaa, visualisointia, analysointia ja jakamista. Aineistoja voidaan esittää dynaamisesti pisteinä tai pintoina, kaksi- ja kolmiulotteisena sekä interaktiivisena profiilinäkymänä. Uusi ArcGIS-versio tukee suoraan LAS-formaattia, joten aineistoja ei tarvitse enää ensin muokata ArcGISissä käsiteltävään muotoon, vaan aineistoja käsitellään, esitetään, päivitetään ja jaetaan natiivissa LAS-formaatissa. ”LAS-tiedostoja hallitaan 10.1:ssä LAS Dataset -muodossa, jolloin tiedostoja voidaan hyödyntää suoraan ArcGISissä. Työmäärä vähentyy merkittävästi, koska aineistoa ei tarvitse prosessoida monen putken lävitse, kun halutaan esimerkiksi tuottaa nopeasti korkeusmalli”, Janne Saarikko toteaa. Tarvittaessa LAS Dataset mahdollistaa todella massiivistenkin aineistomäärien hallinnan. Sekä ArcMap että ArcScene sisältävät 10.1-versiossa LAS Dataset -työkalupalkin, joka tarjoaa yleisimmät LAS-aineistojen käsittelyyn liittyvät toiminnot suoraan käyttäjälle. Ensimmäiseksi LAS Datasetiin valitaan halutut LAS-tiedostot tai tiedostoja sisältävä kansio. Sen jälkeen LAS-aineistoja voidaan heti tarkastella visuaalisesti erilaisina pintoina ja pisteaineistoina. Korkeuskäyrät kartalle Rasterimuotoisesta korkeusmallista voidaan Saarikon mukaan luoda 3D Analystin Contour-työkalun tai Arc Scenen Create Contour -painikkeen avulla myös korkeuskäyrät kartalle. Contour-työkalussa valitaan tällöin käytettävä korkeusmallirasteri, korkeuskäyrien väli ja pääkorkeuskäyrän taso. Laserkeilauksen tarkkuuden vuoksi korkeusmalliin käytettävää aineistoa voi olla tarpeen siistiä ja yksinkertaistaa. Siistimpiä korkeuskäyriä syntyy "ohentamalla" dataa. "Tämä toteutuu käytännössä automaattisesti, kun pisteaineistosta tehdään Terrain-mallin. Sen pohjalta tuotettu rasterimuotoinen korkeusmalli ei sisällä kaikkia LAS-aineiston korkeuspisteitä", Saarikko kertoo. Korkeuskäyriä voi siistiä ja pyöristää myös jälkikäteen muun muassa Smooth Line -työkalulla. ■ ”Aineistoa voidaan myös suodattaa, jos halutaan esimerkiksi esittää vain rakennuksia tai maanpintaa kuvaavat pisteet.” Profiilityökalulla aineistosta voidaan valita tietty kohta ja tehdä siitä profiilikuva. Jos jokin pisteluokka on profiilissa väärin tai joitain pisteitä ei ole luokiteltu lainkaan, käyttäjä voi luokitella pisteitä uudelleen. Lisäksi profiilityökalun avulla voi myös mitata pisteiden välisiä korkeuseroja. Työkalupalkki sisältää myös normaalit panorointitoiminnot sekä 3D-ikkunan, jonka avulla voi nopeasti katsoa, miltä LAS-aineisto näyttää 3D-muodossa. Myös LAS-aineistojen jakaminen helpottuu Saarikon mukaan ArcGIS 10.1 -versiossa entisestään. Aineiston jakaminen useammille käyttäjille kannattaa hänen mukaansa tehdä Mosaic Datasetin avulla. Se voi sisältää seuraavia aineistomuotoja: rasterit, Terrain-mallit, LAS-tiedostot ja LAS Datasetit. Mosaic Datasetissä aineistoa voidaan myös visualisoida esimerkiksi ilmakuvan tai kartan avulla. ”Tämän jälkeen aineisto voidaan julkaista ArcGIS Serverin kautta kuvapalveluna, jonka kautta kaikki käyttäjät pääsevät tarkastelemaan aineistoa ja lataamaan haluamansa alueen LAStiedostot käyttöönsä.” ■ LAS Dataset -työkalupalkki tarjoaa ArcGIS 10.1 -versiossa yleisimmät LAS-aineistojen käsittelyyn liittyvät toiminnot suoraan käyttäjälle. ArcGIS 10.1 -versioon sisältyvä LAS Dataset -työkalupalkki tarjoaa muun muassa mahdollisuuden tarkastella LAS-aineistoa nopeasti 3D-muodossa. LAS-aineistoa voi ArcGIS 10.1:ssä tarkastella poikittaisprofiilina, jossa aineistoa voi muun muassa mitata ja luokitella. 29 1/2012 Mikko Eklundin ja Niina Ahtosen mukaan GTK:n verkkopalvelu konseptin keskeisenä ajatuksena on tarjota pääsy Suomen geologiseen tietoon, olipa se GTK:n itsensä tai muiden tahojen tuottamaa. GTK uudistaa web-palvelunsa Geologian tutkimuskeskus (GTK) uudistaa verkkopalvelunsa, jotta ne vastaisivat entistä kohdennetummin asiakastarpeisiin ja olisivat käyttökokemukseltaan yhtenäisiä ja helpompia ylläpitää. Karttapalvelujen teknisenä sovelluskehyksenä GTK käyttää ArcGIS Viewer for Flexiä. Aiempi GTK:n verkkosivusto heijasteli toimialapäällikkö Mikko Eklundin mukaan liikaa GTK:n sisäistä organisaatiorakennetta, kun taas uudistetun sivuston rakennetta on pyritty kohdentamaan paremmin asiakastarpeisiin. Palveluja on myös aiemmin tehty tapauskohtaisesti eri tekniikoilla ja visuaalisilla ratkaisuilla, minkä vuoksi palvelujen ylläpito on ollut hyvin henkilöriippuvaista ja manuaalista. Sivuston uudistuksessa GTK tähtää mahdollisimman vakioituihin sekä visuaalisesti ja toiminnallisesti yhtenäisiin palvelusovelluksiin. ”Haluamme, että palvelut ovat helpompia ylläpitää ja että asiakkaan ei tarvitse opetella monia eri käyttöliittymiä”, Eklund toteaa. Karttapalveluja GTK on tarjonnut erillisessä portaalissa muusta verkkosivustosta irrallaan. Jatkossa myös karttapalvelut tuodaan osaksi uudistettua verkkosivustoa. ”Pyrimme kokoamaan tietylle asiakasryhmälle kaiken tarjontamme yhdelle sivulle, jonka kautta asiakkaat pääsevät kiinni sekä toimitettuihin tekstisisältöihin, asiantuntijapalveluihin että karttapalveluihin”, erikoistutkija Niina Ahtonen kertoo. Kohdennettujen palvelujen lisäksi uudistetulla verkkosivustolla on kaksi kokoavaa palvelua. Toinen tarjoaa pää- 30 syn GTK:n kaikkiin dokumentteihin ja toinen datatuotteisiin, jotka ovat pääasiassa paikkatietoaineistoja. Maksullisten tuotteiden, kuten painettujen julkaisujen, myymistä varten sivustolle perustetaan verkkokauppa. Uusi sovelluskehys helposti käyttöön GTK pyrkii toimimaan kansallisena geotietokeskuksena, joten koko verkkopalvelukonseptin tarkoituksena on Eklundin mukaan tarjota pääsy Suomen geologiseen tietoon verkossa. ”Toteutamme verkkoon omia asiointipalveluja, mutta tavoitteenamme on tarjota rajapintojen kautta tai muilla tavoin pääsy myös muiden geologisen tiedon tuottajien aineistoihin”, hän sanoo. Uudistunut palvelukonsepti on vaatinut Ahtosen mukaan myös uuden teknisen toteutusratkaisun. Verkkopalvelun paikkatietoaineistojen hallintaa varten GTK on hankkinut ratkaisuksi ArcSDEtietokannan. ”Aiemmin meillä on ollut käytössämme lukuisia eri tiedonhallinta-alustoja ja tiedostoformaatteja. Nyt aineistot ovat aidossa paikkatietokannassa.” ArcGIS Server -pohjaisten karttapalvelujen kehittämistä ja yhtenäistämistä varten käyttöön on otettu ArcGIS Viewer for Flex -sovelluskehys. Käyttäjien näkökulmasta Flex Viewerin avulla on tarkoitus Ahtosen mukaan tuottaa toimintalogiikaltaan ja ulkoasultaan yhtenäisiä sekä käytettävyydeltään hyviä ja intuitiivisia palvelusovelluksia. Jos tietylle asiakasryhmälle tarvitaan pelkistetty käyttöliittymä, voidaan käyttää pelkästään Flex Viewerin perustoiminnallisuuksia. Jos tarvitaan monipuolisempia toimintoja, ne saadaan toteutettua valmiina saatavilla tai itse ohjelmoiduilla widget-komponenteilla. Kehittäjien työtä Flex Viewer nopeuttaa ja helpottaa uudelleen käytettävien komponenttien avulla ja ylläpitäjien työtä sovellusten vakioinnin avulla. Lisäksi päivitykset, parannukset ja uudet ominaisuudet saadaan helpommin koskemaan kaikkia karttapalveluja. ”Vaikka tämä oli tekniikaltaan meille uusi ratkaisu, ohjelmoijamme totesi, että sovelluskehyksen käyttöönottokynnys oli matala”, Ahtonen kertoo. Verkkosivuston rakenneuudistus jo toteutettu Rakenteeltaan uudistunut verkkosivusto ja sen toimitettu sisältö ovat jo tuotannossa, ja parhaillaan GTK:ssa kehitetään ensimmäistä Flex Viewerillä tehtävää sovellusta, joka liittyy turvevaroihin. ”Nykyisiä palveluja tullaan joissain tapauksissa vaihtamaan uudelle tekniselle alustalle sillä sisällöllä, mikä niillä nykyisinkin on. Monessa tapauksessa kuitenkin uudelleenkonseptoimme palvelut, koska ne eivät kaikki välttämättä ole ajanmukaisia”, Eklund kertoo. Kokoavien palvelujen käyttöliittymät ovat määrittelyvaiheessa, ja ne saadaan käyttöön ensi vuoden alkupuolella. Maksulliset tuotteet siirretään vaiheittain myytäviksi verkkokaupassa. ■ 1/2012 Paikkatieto yhdistyy sosiaaliseen mediaan Paikkatiedon ja sosiaalisen median yhdistäminen avaa uudenlaisia mahdollisuuksia kommunikointiin, markkinointiin, eri ilmiöiden mittaamiseen sekä hätäavun organisointiin katastrofitilanteissa. ”On tuskin sanaparia, joka olisi tällä hetkellä kuumempaa hottia kuin paikkatieto ja sosiaalinen media”, Esrin Account Manager Antti Ahola hehkuttaa paikkatiedon ja sosiaalisen media yhdistämistä. Sosiaalinen media (some) muodostaa paikkatiedon näkökulmasta käyttäjien verkostoja, joissa jokaisella käyttäjällä on sijainti. Käyttäjä voi kertoa vaikkapa hienosta ravintolasta, jossa hän on käynyt ja kertoa sen sijainnin verkostolle. Joku viestin näkevistä ystävistä saattaa havaita, että ravintola on ihan hänen lähistöllään. Tieto hyvästä ravintolasta muuttuu merkityksellisemmäksi, kun saa tiedon myös sen sijainnista. Kauempana asuvalle se ei ole yhtä merkittävää, mutta hän voi välittää sosiaalisen median kautta tietoa eteenpäin niille, joille sijaintitieto on relevanttia. Ravintolaa lähellä oleva voi puolestaan heti käydä testaamassa sen. ”Näin sosiaalinen media toimii loistavana alustana word of mouth -tyyppiselle viestinnälle. Sijaintitieto liikkuu viestinnässä mukana helposti, koska sehän on vain dataa”, Ahola toteaa. Myös liike-elämä on jo ryhtynyt hyödyntämään tällaisen viestinnän mahdollisuuksia. Sijaintipohjaisia palveluja yrityksille tarjoavan Foursqueren kautta esimerkiksi ravintola voi antaa digitaalisen etusetelin asiakkaalle, joka viestittää älypuhelimella sosiaalisen median kavereilleen olevansa parhaillaan kyseisessä ravintolassa. Tietoa katastrofeista Katastrofialueilla ihmiset nykyisin kertovat usein tilanteestaan ja sijainnistaan ensimmäiseksi sosiaalisessa mediassa. Tämä Tuomalla sosiaalisen median viestit kartalle voi saada autenttista ja ajantasaista ensikäden tietoja vaikkapa Libyan tilanteesta. Kartalle tuotujen Flickr-kuvien tiheysanalyysi kertoo, mitkä ovat ihmisten suosituimpia kuvauskohteita Korkeasaaressa. on nähty Haitin, Japanin ja Turkin maanjäristysten sekä arabimaiden useiden kansannousujen yhteydessä. Sosiaalisesta mediasta näin saatu tieto on relevanttia niin muille alueella oleville ja aluetta lähestyville kuin myös kaukana oleville omaisille ja ystäville sekä pelastusviranomaisille. ”Katastrofialueilta on saatu sosiaalisen median kautta tietoa nopeammin kuin perinteisestä mediasta tai viranomaisilta”, Ahola toteaa. Esimerkiksi Twitterin, YouTuben ja Flickr-kuvapalvelun käyttäjien sijainti tallentuu verkkoon lähetettyihin twiitteihin, videoihin ja valokuviin. Sijaintitiedon avulla käyttäjien olinpaikka saadaan Esrin nykytekniikalla helposti näkyviin myös kartalle. ArcGIS Onlineen voi lähettää itsetehtyjä lisäosia paikkatietosovelluksiin. Aholan mukaan sieltä löytyy myös Social Media Widget -työkalu, jonka avulla Onlinen muilla työkaluilla luodulle web-kartalle voidaan etsiä aiheen ja sijainnin perusteella twiittejä, YouTube-videoita ja Flickr-valokuvia. Viestit ilmaantuvat kartalle symboleina, joita klikkaamalla niitä pääsee katsomaan tarkemmin. Esri Inc. on tarjonnut jo useampien katastrofien yhteydessä omalla web-sivustollaan sosiaalisen median aiheeseen liittyvät viestit kartalla näyttävän palvelun, jota esimerkiksi pelastusviranomaiset ovat hyödyntäneet. Japanin maanjäristyksen ja tsunamin yhtey dessä palvelusta kertoi jopa Yhdysvaltain laajalevikkisin lehti USA Today. ”Kuka tahansa voi ArcGIS Onlinessa helposti itsekin tehdä tällaisia web-karttoja ja etsiä niihin haluamistaan aiheista viestejä sosiaalisesta mediasta”, Ahola huomauttaa. Heikkoja signaaleja Paikkatieto ja sosiaalinen media auttavat Aholan mukaan myös tarkastelemaan erilaisten ilmiöiden yleisyyttä ja levinneisyyttä. ”Yhdistettynä muuhun dataan näin voi muun muassa löytää heikkoja signaaleja liiketoiminnalle tärkeistä ilmiöistä”, hän toteaa. Hän itse esimerkiksi teki iPad 1:n julkistamisen aikoihin maailman kattavan tiheysanalyysin Flickr-viesteistä, jotka oli merkattu sanalla ”iPad”. Kun hän myöhemmin tarkisti, missä maissa iPad oli tuotu ensimmäisenä markkinoille, paikat osoittautuivat samoiksi, joista julkistamisen aikoihin oli tullut eniten Flickr-viestejä. Kartalle haettujen Flickrviestien ja tiheysanalyysin avulla Ahola on myös selvittänyt, mitkä ovat ihmisten suosituimpia kuvauskohteita Korkeasaaressa. No, mitkä? Näköalatorni, kamelit, apinat ja karhut. ■ 31 1/2012 ArcGIS for Server integroituu helposti eri tietojärjestelmiin ArcGIS for Serverin integroiminen muihin tietojärjestelmiin, kuten raportointijärjestelmiin, SharePointiin ja ERP-järjestelmään, on nykyisin käytettävissä olevilla keinoilla suoraviivaista ja helppoa. Avaimet integraatioon löytyvät ArcGISin avoimista rajapinnoista ja arkkitehtuuritasolla palvelukeskeisestä arkkitehtuurista. ArcGIS for Server tarjoaa REST-, SOAP- ja OGC-rajapinnat, joista REST- ja SOAP ovat integraation kannalta olennaisia. Lisäksi se tarjoaa rajapinnat paikkatietokantaan. "Mikä tahansa ulkoinen järjestelmä, vaikkapa raportointijärjestelmä, voi lähettää pyyntöjä ArcGIS for Serverin rajapintaan ja saada sieltä paikkatietoa. Toteutus on varsin suoraviivaista, ja siinä käytetään tyypillisesti REST-rajapintaa", Esrin Project Group Manager Ilkka Suojanen kertoo. Raporttipohjassa on tällöin vain täytynyt määritellä, että se tekee tiettyyn kohtaan raporttia pyynnön hakea ArcGISistä karttakuva ja siihen halutut tiedot. Esimerkiksi myymäläverkoston myynnin raportit voidaan näin visualisoida kartalle, jossa voidaan samalla näyttää vaikka kunkin myymälän vaikutusalue ja tietoa väestön ostovoimasta. Raportointipalvelun kautta jalostettua paikkatietoa voidaan jaella helposti laajalle käyttäjäjoukolle organisaatiossa. "Käyttäjien ei tarvitse ymmärtää paikkatietoteknologiasta mitään. He eivät esimerkiksi Cognosta käyttäessään välttämättä koskaan edes näe, että paikkatiedon raporttiin tuottaa taustalla ArcGIS for Server." Esri on Suomessakin toteut- 32 tanut asiakkaille ArcGISin integroinnin kaikkiin keskeisiin raportointijärjestelmiin, kuten Cognokseen, Business Objectsiin ja Microsoft Reporting Servicesiin. Yhtä hyvin se onnistuu muihinkin järjestelmiin, joista voi lähettää pyyntöjä REST-rajapintaan. Raportointitarve kannattaa Suojasen mukaan miettiä tarkkaan, koska se vaikuttaa siihen, mitä dataa paikkatietokannassa täytyy olla. Jos raakadataa on paljon, voi olla järkevää laskea jotakin summatason tietoa etukäteen valmiiksi, jotta käyttäjät saavat tiedot raporttiin nopeammin. Integroimalla ArcGIS for Serverin muihin tietojärjestelmiin organisaatio voi laajentaa paikkatiedon hyödyntämistä ja saada merkittävää lisäarvoa ArcGISinvestoinnilleen. SharePointia varten valmis ratkaisupaketti Microsoft SharePoint -palvelualustaan ArcGIS for Server integroituu Suojasen mukaan täysin vaivattomasti. ArcGIS for SharePoint -valmisratkaisun avulla paikkatietoa voi luoda, analysoida ja jakaa SharePointissa helposti ja nopeasti ilman mitään ohjelmointia. ArcGIS for SharePoint tulee ArcGIS for Server -lisenssin mukana ja tarjoaa valmiit työkalut kaikkiin paikkatietopalveluihin, joita liiketoiminnassa tyypillisesti tarvitaan. Toimintoja ovat muun muassa paikkatietojen editointi, etsiminen, valinta ja suodatus sekä kyselyjen ja selitteiden tekeminen, tasojen lisääminen tai poistaminen, osoitteiden geokoodaus ja analyysien tekeminen. "Valmiilla työkaluilla ja toi- minnoilla pääsee jo hyvin pitkälle, mutta jos ne eivät riitä, lisätoimintoja voi luoda itse ArcGIS API for Silverlightilla", Suojanen toteaa. Monta eri tapaa integroitua SAPiin SAP-toiminnanohjausjärjestelmään ArcGIS for Server voidaan integroida useilla eri tavoilla. Sekä SAPin että Esrin kumppaniyrityksillä esimerkiksi on valmiita, keveitä ja helppoja integraatioratkaisuja tarjottavana. "Rajoittavana tekijänä niissä on se, että liiketoimintaprosessit ovat niissä pitkälti etukäteen määriteltyjä eikä niitä voi paljon muuttaa. Jos oma tarve kuitenkin on niiden mukainen, ratkaisut ovat suhteellisen helppoja ja kustannustehokkaita", Suojanen sanoo. Toisessa ääripäässä vaihtoehdon tarjoaa sovelluskehittäjille tarkoitettu SAP Remote Function Calls -rajapinta, jonka avulla ratkaisusta saa juuri sellaisen kuin haluaa. Parhaana vaihtoehtona Suojanen pitää kuitenkin SAPin viime kesänä julkaisemaa ja yhdessä Esrin kanssa kehittämää SAP GEO.e -ratkaisua. Sen avulla ArcGIS for Server saadaan integroitua aivan suoraan SAPiin. GEO.e-ratkaisun vahvuutena on Suojasen mukaan hyvin suoraviivainen toteutustapa ja kustannustehokkuus. "GEO.e avaa mahdollisuuden jakaa SAPin paikkatietodataa myös SAPin ulkopuolisiin käyttöliittymiin ArcGISin REST-rajapinnan kautta." ■ 1/2012 Avoimesti saatavilla olevien Oikotie-sivuston tietojen avulla voi esimerkiksi tehdä paikkatietovälineillä helposti tiheysanalyysin pääkaupunkiseudulla myytävien yli miljoona euroa maksavien asuntojen sijainnista. ArcGIS.com-sivustolla on suomenkielisille käyttäjille tarkoitettu ryhmä, johon on kerätty esimerkkejä kiinteistöliiketoimintaan liittyvistä karttapohjaisista paikkatietosovelluksista. Paikkatiedolla kilpailuetua kiinteistöliiketoimintaan Kiinteistöliiketoiminnassa kaikki toiminnot liittyvät sijaintiin, olipa kyse sitten kiinteistön paikan valinnasta, rakentamisesta tai ylläpidosta. Paikkatiedon hyödyntäminen voi tarjota kilpailuetua kaikissa kiinteistöliiketoiminnan vaiheissa toimiville yrityksille. Kiinteistöliiketoiminta jakautuu kolmeen päävaiheeseen eli aloitus-, rakennus- ja markkinavaiheeseen. Aloitusvaiheeseen kuuluvat maan hankinta, suunnittelu ja kehittäminen, rakennusvaiheeseen rakentaminen, jalostaminen ja varustaminen ja markkinavaiheeseen ostaminen/myyminen, vuokraaminen ja ylläpito. Kaikkiin vaiheisiin liittyy Esrin Account Managerin Antti Aholan mukaan paljon päätöksentekoa, ja päätöksiin liittyy käytännössä aina myös sijaintiaspekti, koska itse kiinteistö ja siellä asioivat ihmiset sijaitsevat jossakin. ”Sijainti sinänsä ei kuitenkaan vielä kerro mitään kiinteistön ympäristöstä, mutta juuri ympäristön hahmottaminen on kiinteistöliiketoiminnan eri vaiheissa olennaista”, hän korostaa. Pelikenttä liiketoiminnalle Jos tarkoitus on vaikkapa rakentaa asuinkerrostalo ja saada kaikki sen asunnot myytyä, pitäisi pystyä Aholan mukaan ensin muodostamaan liiketoiminnan pelikenttä, joka muodostuu kysyntään ja tarjontaan vaikuttavista tekijöistä. ”Tällaisista tekijöistä on saatavilla paljon paikkatietoa, ja tiedot voidaan helposti laittaa kartalle pelikentän luomiseksi.” Esimerkiksi kiinteistön sijaintipaikan valinnassa ei suinkaan riitä, että tiedetään, missä on tontteja saatavilla. Tonttien sijainti ja lukuisat niiden ympäristöön liittyvät tekijät vaikuttavat tietenkin siihen, mikä on tontin arvo ja minkälaista kerrostaloa millaiselle asiakaskunnalle kannattaa kyseiseen sijaintipaikkaan alkaa rakentaa. Kaikkia sijaintipaikan valintaan liittyviä tekijöitä voidaan tutkia paikkatiedon avulla. Kartalle voidaan esimerkiksi sijoittaa olemassa olevat ja suunnitellut asuinkerrostalot, alueen työpaikat, julkiset ja kaupalliset palvelut, tie- ja katuverkosto ja julkisen liikenteen verkosto sekä muita kysyntään ja tarjontaan vaikuttavia tekijöitä. ”Tämän jälkeen alkaakin olla jo paljon parempi kuva tonttien arvosta sekä asuntojen kysynnästä ja tarjonnasta kyseisillä alueilla.” Myös väestön demografiatiedot voidaan laittaa kartalle ja tutkia paikkatiedon avulla eri alueiden väestön tulo- ja koulutustasoa, ikärakennetta, lapsiperheiden määrää ja monia muita seikkoja, jotka vaikuttavat erilaisten asuntojen kysyntään ja auttavat esimerkiksi kohdentamaan asuntojen markkinointia juuri oikealle kohderyhmälle. Vastaavalla tavalla paikkatietoa voidaan hyödyntää kaupallisten kiinteistöjen, kuten kauppakeskusten, sijainnin valinnassa ja koko toiminnassa. Paikkatiedon avulla pystytään esimerkiksi analysoimaan kauppakeskuksen saavutettavuutta sekä vaikutusalueella olevan väestön ostovoimaa ja demografisia piirteitä. Ne vaikuttavat myös siihen, minkälaiset myymälät voivat menestyä kauppakeskuksen vuokralaisina. Pysyvä paikka tärkeille tiedoille Paikkatietojärjestelmä tarjoaa Aholan mukaan paikan, johon tärkeät kiinteistöliiketoiminnassa tarvittavat tiedot voidaan tallentaa ja jossa niitä voidaan jatkuvasti päivittää ja hyödyntää liiketoiminnan eri vaiheissa. ”Mitä paremman pelikentän omasta liiketoiminnastaan yritys pystyy paikkatiedon avulla rakentamaan, sitä parempia päätöksiä se pystyy tekemään. Silloin pysytään ajan tasalla pelikentällä tapahtuvista muutoksista sekä pystytään suunnittelemaan, johtamaan ja seuraamaan omaa toimintaa.” Kun myös eri alueiden olosuhteet tarkemmin tuntevien henkilöiden tiedot tallennetaan järjestelmään, aluetietämys pysyy yrityksen hallussa, vaikka tietyn alueen erityistuntija lähtisi yrityksestä. Esrin sivustolla osoitteessa esri.fi/toimialat/kiinteisto/ on lisätietoa ja linkkejä, joiden avulla voi perehtyä laajemmin paikkatiedon tarjoamiin mahdollisuuksiin kiinteistöliiketoiminnassa. ■ 33 1/2012 Tips&Tricks Aika ArcGIS 10 Desktopissa Aikaulottuvuuden hyödyntäminen tuo uusia mahdollisuuksia tiedon visualisointiin ja analysointiin. Tässä jutussa esitellään aikaominaisuuden käyttöönotto, ajan visualisointi sekä visualisointien jakaminen. Aikatieto tallennetaan saraketiedoksi samalla tavalla kuin muutkin attribuuttitiedot. Aikasarake voi olla teksti-, numero- tai päivämäärätyyppinen. Indeksoidut päivämäärätyyppiset sarakkeet toimivat nopeammin kuin teksti- ja numerotyyppiset sarakkeet. Temporaalisen datan tuettuja aineistoformaatteja ovat vektorikarttatasot, taulut sekä mosaiikkikohdeluokat ja rasteriluettelot. Vektorikarttatasoissa ja tauluissa kullakin kohteella on yhtä monta riviä kuin sillä on aikatietoja (esimerkiksi päivämääriä). Vastaavasti rasteriluettelossa kullakin rasterilla on oma aikatietonsa. Mosaiikkikohdeluokista kannattaa muodostaa kullekin tarkastelu- ajankohdalle oma mosaiikkikohdeluokka ja koota noista mosaiikkikohdeluokista yksi suuri mosaiikkikohdeluokka. 2. Valitse Time-välilehti. Aikatieto otetaan käyttöön karttatason ominaisuuksista ArcMapissä: 4. Valitse Layer Time -valikosta esitetäänkö kukin kohde vain yhden aikatiedon avulla vai käytetäänkö visualisoinnissa aloitus- ja lopetusaikaa. 1. Ota esille karttatason ominaisuudet -ikkuna (Layer Properties) näpäyttämällä karttatason nimeä hiiren oikealla painikkeella ja valitsemalla Properties. Spatiaalinen yhdistäminen ArcMapissä: 1. Näpäytä sisällysluettelossa hiiren kakkosnäppäimellä karttatasoa, 34 5. Valitse Time Field -pudotusvalikosta, missä sarakkeessa aikatieto on. 6. Näpäytä Calculate. 7. Jos haluat esittää karttatason tiedot kumulatiivisena, niin näpäytä ”Display data cumulatively”. Kun aikatieto on otettu käyttöön, niin karttatason aikaan sidotut tiedot visualisoidaan aikajanan (Time Slider) avulla. Aikajana otetaan käyttöön klikkaamalla Tools-työkalurivin Open Time Slider Window -painiketta. Aikajanaa käytettäessä karttaikkunassa näkyy vain Tietojen liittäminen karttatasolta toiselle Spatiaalinen yhdistäminen eli tietojen liittäminen karttatasosta toiseen on paikkatieto-ohjelmistoissa vakioominaisuus, mutta käyttäjätuessa on havaittu, että se ei ole tuttu aivan kaikille ArcGIS-käyttäjille. Toiminnolla saadaan liitettyä esimerkiksi pisteille tieto siitä alueesta, minkä päällä se on, alueelle summaus sen kohdalla olevista pisteistä tai pisteelle tieto lähimmästä viivasta. Yhdistelmiä on useita. Toiminto on mahdollista suorittaa sekä ArcMapin käyttöliittymässä että ArcToolboxista löytyvällä Spatial Join -geoprosessointityökalulla (lisätiedot työkalun käytöstä Help-järjestelmästä hakusanalla ”Spatial Join”). 3. Merkitse käyttöön “Enable time on this layer”. johon tietoja halutaan liittää. Valitse ponnahdusvalikosta Joins and Relates > Join. 2. Valitse Join Data -ikkunan ylimmästä valikosta ”Join data from another layer based on spatial location”. 3. Valitse 1-kohdassa taso, jolta tiedot liitetään. 4. 2-kohdassa kerrotaan liitettävien aineistojen tyypit ja listataan erilaiset mahdollisuudet, jotka ko. liitostyyppiin liittyvät. Näet erilaisia vaihtoehtoja, kun vaihdat 1-kohdassa valitun aineiston toisen tyyppiseksi. 5. Liitoksesta muodostuu uusi aineisto, jonka tallennuspaikka ja nimi määritetään 3-kohdassa. Tarkempaa tietoa aiheesta Join Data -ikkunan alareunassa olevasta linkistä. ■ Tips&Tricks 1/2012 Katso myös näitä aikajanaan merkityn ajan tiedot. Aikajanalla voidaan tarkastella karttatason tietoja tiettynä hetkenä (liu’uttamalla aikajanan osoitin haluttuun aikaan) tai jatkuvana ”videona” (käynnistyy Playpainikeesta). Time Slider Options -valikossa määritetään muun muassa aikaintervalli, ajan laajuus (extent) ja toiston nopeus. Karttatasojen lisäksi myös kaavioita (graphs) voi visualisoida ajan mukaan. Samasta aineistosta tehty karttataso ja kaavio visualisoidaan synkronisesti aikajanaa liikutettaessa. Aikavisualisointeja on mahdollista jakaa eri tavoin, muun muassa videoina, karttapalveluina tai karttapaketteina (map package). Videon tallennus tapahtuu aikajanan Export to Video -painikkeen kautta. Videon kesto määritellään aikajanan Time Slider Options -valikon Playback-välilehdellä. Videolla näkyy karttaikkunan näkymä mukaan lukien graafi, jos se on karttaikkunan alueella videota luotaessa ja videon Export to Video Options -valikosta täytyy valita Enable Off-Screen Recording. ■ Convert Time Zone: muuntaa ajan toiseen aikavyöhykkeeseen. Convert Time Field: muuntaa teksti- tai numerotyyppisen aikatiedon päivämäärätyyppiseksi. Calculate End Time: laskee tyhjään sarakkeeseen lopetusajan aloitusaikasarakkeen perusteella. Kohteen lopetusaika on sama kuin seuraavan kohteen aloitusaika. Transpose Fields: muuntaa sarakeotsikoissa olevan aikatiedon yhdeksi sarakkeeksi. ■ LAS Datasetin luominen ArcGIS for Desktop 10.1 -version myötä laserkeilausaineistoja voidaan vihdoin hyödyntää monipuolisesti Esrin tuotteilla. LAS-tiedostojen hallinta tapahtuu uuden LAS Datasetin avulla, joka voidaan luoda kahdella eri tavalla – ArcCatalogin kautta tai käyttämällä geoprosessointityökalua. LAS Datasettiä hyödynnetään ArcGISissä LAS Dataset -työkalupalkin avulla. LAS Dataset mahdollistaa LAS-tiedostojen hyödyntämisen ArcGIS-ohjelmilla ilman erillisiä aineistojen konvertointeja. 3. Nimeä kansioon ilmestynyt uusi LAS Dataset haluamallasi nimellä. 4. Tuplaklikkaa uutta LAS Datasettiä avataksesi Properties-valikon. 5. ”LAS Files” -välilehdellä voit lisätä ja poistaa LAS-tiedostoja, joita LAS Dataset hallinnoi. 3. Määrittele luotavalle datasetille nimi ja sijainti. 4. ”Surface Constraints” -kohdassa voidaan määritellä kohteita, jotka näytetään LAS-aineiston yhteydessä (esimerkiksi vesistöpolygoni). 5. Voit tarvittaessa määritellä LAS Datasetin koordinaattijärjestelmän, joka luetaan muussa tapauksessa automaattisesti LAStiedoston otsakkeesta. LAS Dataset ArcCatalogissa 1. Avataksesi pudotusvalikon, paina hiiren kakkosnäppäimellä sen kansion päällä, jonne haluat LAS Datasetin luoda. 2. Avautuvasta valikosta valitse: New > LAS Dataset. 2. Valitse ”Input Files” kohtaan joko yksittäisiä LAS-tiedostoja tai tiedostot sisältävä kansio. 6. Laske halutessasi aineistolle tilastotiedot valitsemalla ”Compute Statistics”. ■ LAS Dataset geoprosessointityökalulla 1. Avaa ”Create LAS Dataset” -työkalu Data Management -työkaluvalikosta. 35 1/2012 Uutisia Esrille Jane Goodallin Global Leadership Award Esri on saanut maailmankuulun kädellisten tutkijan ja ympäristönsuojelijan Jane Goodallin vuoden 2011 Global Leadership Award for Excellence in Conservation Science -palkinnon yhtiön vuosikymmeniä jatkuneesta erinomaisesta työstä ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen sekä niihin liittyvän koulutuksen hyväksi. Palkinto myönnetään yritykselle tai organisaatiolle, joka on omistautunut kehittämään innovatiivista tutkimusta ja teknologiaa luonnonmukaisen ympäristön suojelemiseksi ja kohentamiseksi sekä kaikkien tuossa ympäristössä elävien hyvinvoinnin parantamiseksi. "Esrin innovatiivinen tutkimustyö sekä maankäytön suunnitteluun, kestävään kehitykseen, villieläinten suo- jeluun ja humanitääriseen apuun käytettävä paikkatietoteknologia ansaitsevat korkeimman suosionosoituksen", Jane Goodall Instituten (JGI) ympäristötieteen johtaja tohtori Lilian Pintea totesi palkinnonluovutustilaisuudessa Hollywoodissa Kaliforniassa. Esrin antaman tuen ja teknisen avun ansiosta yhtiön paikkatietoteknologiaa ja dataa on voitu käyttää vuosien ajan lukuisissa JGI:n projekteissa. Paikkatiedon avulla JGI muun muassa auttaa 21 tansanialaista paikallisyhteisöä parantamaan väestöä osallistavaa maankäytön suunnittelua. Kongon tasavallassa paikkatieto auttaa JGI:n pyrkimyksiä laajentaa Tchimpoungan luonnonsuojelualuetta. Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa JGI puolestaan kehittää Oppilaitoslisenssiin lisäohjelmia ja dataa Tänä vuonna Esri julkistaa joukon merkittäviä, ilmaisia päivityksiä suosittuun Educational Site License -ohjelmaansa. Uudet sovellukset ja ilmainen data tehostavat jo ennestään kattavaa paikkatietopakettia ja tarjoavat uusia ratkaisuja paikkatiedon opetukseen. Site License -ohjelmaan on jo tänä vuonna lisätty karttaratkaisuja, joiden avulla voidaan parantaa kartografista tuotantoa. Näitä ovat esimerkiksi Esrin sovellukset merenkululle, ilmailualalle ja puolustusvoimille. Tulevat päivitykset sisältävät muun muassa ArcGIS Onlinen laajempia palveluja sisältävän Subscriptionversion, pilvipohjaisen pal- 36 velun paikkatiedon luomiseen ja jakamiseen, uusia työnkulkusuuntautuneita Virtual Campus -kursseja, kaupunkisuunnittelun 3D-mallinnukseen tarkoitetun Esri CityEnginen ja Yhdysvaltojen demografiset tiedot. ”Tämä on merkittävin päivitys koko Educational Site License ohjelman 20-vuotisen historian aikana”, kertoo David DiBiase, Esrin koulutusratkaisujen johtaja. Jotkut Educational Site License -ohjelman päivitykset ovat saatavilla vain Yhdysvalloissa. Tarkempia tietoja Esri Finlandista ([email protected] tai myynti@ esri.fi). ■ Simpanssien käyttäytymisen tutkijana maailmanmaineeseen nousseen Jane Goodallin nimeä kantava instituutti tekee monipuolista työtä ympäristönsuojelun, ympäristökasvatuksen ja erityisesti ihmisapinoiden elinympäristöjen suojelemisen hyväksi. paikkatiedon avulla suunnitelmaa 35 000 simpanssin ja 4 000 gorillan suojelemiseksi. Kaikkiaan yli 5 000 kansalaisjärjestöä käyttää Esrin ohjelmistoja työssään kestävän kehityksen hyväksi. Esri lahjoittaa ohjelmistojaan ympäristönsuojelujärjestöille ympäri maailman, kouluttaa niitä ohjelmistojen käyttöön sekä luovuttaa niille hyödyllisiä kartta- ja data-aineistoja. Lisätietoja Jane Goodall Institutesta osoitteessa www. janegoodall.org. ■ Oppilaitoksille uusi SpatiaLABS-tuote Esri on julkistanut uuden ylemmille oppilaitoksille suunnatun Esri Press SpatiaLABS -tuotteen. SpatiaLABS on vuosimaksuun perustuva paketti, joka sisältää runsaasti muokattavissa olevia harjoitustehtäviä ja materiaalia eri oppiaineita varten. SpatiaLABS-harjoitustehtävien tarkoituksena on tutustuttaa oppilaat paikkatietoon ja sen merkitykseen yhteiskunnassa ja globaalisti sekä parantaa analyyttisiä taitoja. Oppilaat hyödyntävät tehtävien tekemisessä paikkatieto-ohjelmistoa ja visualisointityökaluja ratkaistakseen ongelmia. SpatiaLABS käsittää yli 50 erilaista aihetta, esimerkiksi Forest Planning for Sensitive Wildlife Species, Impacts of Sea Level Rise and Storms on Manhattan, Predicting West Nile Virus Outbreaks ja Customer Profiling: Demographic and Lifestyle Segmentation. Harjoitustehtävien vaikeustaso vaihtelee, ja tarjolla on materiaalia myös pitempikestoista projektityöskentelyä varten. SpatiaLABS-aineisto toimitetaan DVD:nä. Harjoitustehtävät ovat tarjolla yleisissä tiedostomuodoissa (kuten Microsoft Word), joten niitä voi muokata vastaamaan kunkin kurssin tarpeita ja niihin voi sisällyttää paikallista aineistoa. SpatiaLABS on saatavilla vain oppilaitoksille Site License -vuosimaksua vastaan. Aineistoa päivitetään vuosittain uusilla ja uudistetuilla harjoituksilla. Lisätietoja: www.esri.com/ spatialabs ■ Uutisia 1/2012 National Geographic -kartta ArcGIS Onlinessa Esri on julkaissut yhteistyössä National Geographic Societyn kanssa National Geographic -maailmankartan. Laadukkaalla peruskartalla näkyy muun muassa National Geographicille ominainen kartografia ja typografinen tyyli. Koko maailman kattava taustakartta tarjoaa visuaalisesti houkuttelevan taustan mobiililaitteissa käytettäville web-karttasovelluksille, kuluttajille ja opetustarkoituksiin. Se soveltuu myös yleiskartaksi moniin paikkatietohankkeisiin. National Geographic -maailmankartta on lisätty ArcGIS Onlinen peruskarttojen kokoelmaan. Kartalla näkyvät valtioiden hallinnolliset rajat, kaupungit, suojelualueet, tiet, rautatiet ja vesistöt. Lisäksi kartalle on tuotu rakennuksia ja maamerkkejä. ■ Esri paikkatiedon markkinajohtaja maailmanlaajuisesti Riippumattoman tutkimusyhtiön ARC Advisory Groupin mukaan Esri on paikkatietoohjelmistojen markkinajohtaja maailmanlaajuisesti 40,7 prosentin markkinaosuudella. Myös monilla yksittäisillä toimialoilla, kuten öljyn, kaasun, veden ja sähkön jakelussa sekä jätevesialalla Esri on markkinajohtaja paikkatietoohjelmistoissa. ”Esri rakentaa paikkatie- don ydinteknologiaa, joka vastaa yleishyödyllisten toimialojen tarpeisiin. Teemme myös yhteistyötä kymmenien kumppanien kanssa, jotka tarjoavat vertikaalisia sovelluksia muun muassa verkos- S-57-aineistot nopeasti käyttöön ArcGISillä Esri S-57 Viewer on ArcGIS for Desktop -ohjelmiston maksuton lisäosa, joka mahdollistaa S-57-aineiston visualisoimisen S-52-standardien ja määräysten mukaisesti. Aineistoja voidaan nyt käyttää nopeasti ja helposti elektronisissa merikartoissa kansainvälisen merikartoitusjärjestön IHO:n edellyttämillä symboleilla ilman aineiston kääntämistä. IHO (International Hydrographic Organization) on kansainvälinen merikartoitusjärjestö, jonka tavoitteena on merenkulun turvallisuuden ja merellisen ympäristön suojelun edistäminen. Esri S-57 Viewer -lisäosan avulla käyttäjät voivat: ● visualisoida S-57-aineistoa käyttäen S-52-standardeja ● tehdä kyselyjä ja analysoida Näkymä S-57-merikorttidataan ArcMapissa. S-57-aineistoja käyttäen ArcGIS-työasemaohjelmiston komentoja ● y hdistää S-57-aineistoa toiseen kartta-aineistoon, kuten esimerkiksi topografia- ja satelliittikuvatasoihin ● käyttää erilaisia S-52-ominaisuuksia (esimerkiksi Color Scheme ja Safety Contour Depth). S-57-aineistoa voidaan käyttää myös Esri Nautical Solution -ohjelmiston kanssa. Esri S-57 Viewer on ladattavissa ilmaiseksi osoitteessa www. esri.com/software/arcgis/ extensions/esri-s57/. ■ tojen suunnitteluun, hallintaan ja toimintahäiriöiden hallintaan”, yleishyödyllisten toimialojen ratkaisuista Esrillä vastaava johtaja Bill Meehan toteaa. ■ Esri voitti IBMpalkinnon Esri Inc. on voittanut vuoden 2012 IBM Beacon Award for Best Industry Solutions for Government -palkinnon tunnustuksena Esri Maps for IBM Cognos -ratkaisustaan. ”Esri jakaa IBM:n vision fiksummasta planeetasta. Esri Maps for IBM Cognos -ratkaisu auttaa toteuttamaan tuota visiota integroimalla Esri-kartat ja datan IBM Cognoksen raportteihin ja mahdollistamalla vahvan analyyttisen kyvykkyyden”, Esrin pääjohtaja Jack Dangermond toteaa. ■ 37 1/2012 Tapahtumia Tulevia tapahtumia Logistiikka – Kuljetus 2012 9.–12.5.2012 Helsingin Messukeskus Logistiikka – Kuljetus 2012 on teollisuuden, kaupan ja logistiikan palvelutarjoajien asiakastapahtuma, joka kerää logistiikan, kuljetuksen, varastoinnin ja ICT-ratkaisujen ammattilaiset Helsingin Messukeskukseen toukokuussa jo 19. kerran. Tervetuloa vierailemaan Esri Finlandin osastolla 6g96 ja kuulemaan tietoiskumme! Lisätietoja: finnexpo.fi Esri International User Conference 23.– 27.7.2012 San Diego, Kalifornia Esrin kansainvälinen käyttäjäkonferenssi kerää vuosittain 14 000 osallistujaa aurinkoiseen Kaliforniaan. Maailman suurin paikkatietoalan tapahtuma tarjoaa tietoa niin uusimmasta teknologiasta kuin käyttäjien menestystarinoista sekä paljon ideoita omaan työhön toimialasta tai kokemustasosta riippumatta. Tarjolla on kymmeniä eri ohjelmalinjoja, seminaareja, teknisiä workshoppeja ja käyttäjien esitelmiä sekä satoja näytteilleasettajia. Lisäksi tapahtuma tarjoaa tilaisuuden keskustella Esrin ohjelmistoasiantuntijoiden kanssa sekä tavata paikkatietoalan ammattilaisia kaikkialta maailmasta. Varaa majoituksesi mahdollisimman pian ja ilmoittaudu mukaan! Lisätietoja: esri.com/uc Turvallisuus ja Puolustus 2012 27.–29.9.2012 Lahden Messukeskus Kuudennet kansainväliset turvallisuusja puolustusalan erikoismessut antavat kattavan kuvan Suomen kokonaisturvallisuudesta, jossa varautuminen ja kriisijohtaminen perustuvat yhteistyöhön yhteiskunnan kaikkien toimijoiden kesken. Tervetuloa Esri Finlandin osastolle e2! Lisätietoja: lahdenmessut.fi/tupu2012 Esri European User Conference 2012 15.–17.10.2012 Oslo, Norja Esrin Euroopan käyttäjäkonferenssi järjestetään tänä vuonna lokakuussa Oslossa. Tapahtuma tarjoaa runsaasti hyödyllistä tietoa ja verkostoitumismahdollisuuksia kaikille Esri-käyttäjille. Ilmoittaudu mukaan! Lisätietoja: esri.com/euc 38 Paikkatietomarkkinat 2012 6.–7.11.2012 Helsingin Messukeskus Paikkatietomarkkinattapahtuma kokoaa yhteen vuosittain 2 000 alan ammattilaista yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Esri Finland on mukana Paikkatietomarkkinoilla. Lisätietoja: maanmittauslaitos.fi/paikkatieto markkinat2012 Suomen Esri-käyttäjäpäivät 2013 23.–24.1.2013 Royal at Crowne Plaza Helsinki Ensi vuoden Suomen Esri-käyttäjäpäivät järjestetään tammikuussa Helsingissä. Kaksipäiväinen tapahtuma tarjoaa päättäjille, käyttäjille ja sovelluskehittäjille loistavan tilaisuuden päivittää tietonsa Esrin teknologiasta ja vaihtaa ideoita. Lisätietoja: esri.fi ■ Koulutusta Kesän ja syksyn 2012 koulutus Esri Finlandin paikkatietokoulutus jatkuu toukokuun loppuun asti ja kesälläkin järjestetään kursseja kysynnän mukaan. Syksyn kurssikalenteri julkaistaan internetissä toukokuun aikana. Ajankohtainen uutuus kurssitarjonnassa on Avoin paikkatieto ja ArcGIS Online -kurssi, joita järjestetään loppukesän ja syksyn mittaan useita. Muista uusista kursseista voidaan mainita suomenkielinen Editointi ja paikkatietokannan rakentaminen -kurssi, jonka joustava rakenne antaa kurssilaiselle mahdollisuuden valita, haluaako osallistua kurssille kahtena vai kolmena päivänä. Tarkista ajankohtainen kurssitarjonta internetsivuiltamme ja tiedustele yrityksenne tarpeisiin sovitettua asiakaskohtaista koulutusta suoraan meiltä. Tervetuloa koulutukseen! Kursseja kesällä ja syksyllä 2012 Data Production and Editing Techniques (ArcGIS 10) 6.–8.6. Paikkatietoaineiston laatu heijastuu suoraan tuotettuihin karttoihin ja analyyseihin. Kurssi on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat oppia luomaan ja muokkaamaan paikkatietoaineistoja ja laajentamaan editointitaitojaan. Kurssi soveltuu erityisesti aineiston ylläpitäjille ja päivittäjille, mutta myös harvemmin muokkaustoimintoja käyttäville. Avoin paikkatieto ja ArcGIS Online (Tarkista ajankohdat kurssikalenterista!) Tämän uuden kurssin avulla opit hyödyntämään avointa dataa Esrin ArcGIS Online -ympäristön avulla. Kurssilla perehdytään avoimeen paikkatietoon ja sen saatavuuteen, käyttöönottoon, rajoitteisiin sekä hyödyntämiseen ArcGIS Onlinen työkaluilla. Kurssilla opitaan muun muassa etsimään ja ottamaan käyttöön avoimia sekä organisaation hallussa olevia paikkatietoaineistoja sekä muokkaamaan niitä, määrittämään kuvaustyylejä, lisäämään karttaan kuvia ja linkkejä, tallentamaan, hallitsemaan ja jakamaan omia paikka- tietoaineistoja sekä tekemään valmiista kartasta selainsovellus. Kurssille osallistuminen ei edellytä pohjatietoja paikkatiedosta eikä paikkatietojärjestelmistä tai niiden hyödyntämisestä. Kurssi voidaan järjestää myös asiakaskohtaisena missä päin Suomea tahansa. Editointi ja paikkatietokannan rakentaminen (Tarkista ajankohdat kurssikalenterista!) ArcGIS geodatabase -tietokantamuoto on edistynyt ja monipuolinen tallennusmuoto paikkatietoaineistoille. Suurimmat hyödyt saadaan organisaatioissa, jotka tuottavat itse paikkatietoaineistoa tai muokkaavat muiden tuottamia tietoja. Tämä kurssi on tarkoitettu madaltamaan käyttöönottokynnystä ja esittelemään geodatabasen etuja. Kurssi koostuu kolmesta päivästä. Ensimmäinen päivä keskittyy editointitekniikoihin ja toinen päivä yksinkertaisen paikkatietokannan luomiseen. Kolmas päivä keskittyy paikkatietokannan kehittyneimpiin ominaisuuksiin, jotka vaativat ArcGIS for Desktop Standard tai Advanced -tason lisenssin (ent. ArcEditor tai ArcInfo), kuten suhdeluokat ja geodatabase-topologia. Rakenne mahdollistaa sen, että kurssilainen voi osallistua koko kolmen päivän kurssiin tai valita joko kaksi ensimmäistä päivää (ArcGIS for Desktop Basic -tasoinen kurssi, ent. ArcView) tai kaksi jälkimmäistä päivää (keskittyen pääosin paikkatietokannan rakentamiseen). Kurssimateriaali on suomenkielinen. Kurssin sisältö vastaa aiemmin tarjonnassamme olleita editointikursseja ja Paikkatietokannan rakentaminen -kurssia. 1/2012 Kattava kurssitarjonta Järjestämme runsaasti erilaisia kursseja asiakaskohtaisesti sekä erikseen sovittavina ajankohtina. Kursseja lisätään kurssikalenteriin riittävän kysynnän ilmaan tuessa. Tutustu koko kurssitarjontaamme osoitteessa: esri.fi > Koulutus > Kurssikuvaukset Esrin Virtual Campus -kurssit Esrin Virtual Campus on verkko-oppimisympäristö, jossa on tarjolla sekä ilmaisia että maksullisia paikkatietokursseja ja -seminaareja moniin eri tarpeisiin. Lisätietoa Esrin Virtual Campus -kursseista: http://training.esri.com Lisätietoja: Esri Finland, puh. 0207 435 435, [email protected], esri.fi/koulutus Syksyn kurssit täsmentyvät kurssikalenteriin toukokuun aikana, joten kannattaa seurata kurssikalenteria: esri.fi > Koulutus > Kurssikalenteri Tarkemmat tiedot, kurssikuvaukset ja ilmoittautuminen kursseille: Internetissä: esri.fi > Koulutus > Kurssikalenteri Sähköpostitse: [email protected] Puhelimitse: 0207 435 435 Kurssit järjestetään Esri Finlandin koulutusluokassa osoitteessa Sinikalliontie 3 B (4. krs.), Espoo. Asiakaskohtaisesti sovittuja koulutuksia järjestetään ympäri Suomea. 39 ArcGIS 10.1 Yhdistää työasemat ja palvelimet sekä mobiili- ja web-sovellukset Web Työasema Mobiililaitteet • Web-karttapalveluiden luominen • • Aineistot koko organisaation käyttöön • Muiden jakamien ja julkaisemien aineistojen ja karttojen tuominen omiin projekteihin • ArcGIS-järjestelmässä jaettujen karttojen käyttö kentällä: paikkatietojen tallennus, päivitys ja analysointi Valmiiden karttamallien käyttö toimintojen automatisoimiseksi • Mallien rakentaminen tietojen analysoimiseksi • Paikkatietoaineistojen muokkaus ja paikkatietokantojen luonti • Ajantasainen tieto kentältä toimistolle Käytä paikkatietojärjestelmää missä tahansa, milloin tahansa! Esri Finland Oy Sinikalliontie 3 B, 02630 Espoo, FINLAND Puh: 0207 435 435 info@esri.fi www.esri.fi
© Copyright 2024