Junat kartalla lähes reaaliajassa - Esri
2/2011 Asiakaslehti Junat kartalla lähes reaaliajassa 6 Julkisdatan hinta hankkeiden jarruna 26 Ajankohtaista asiaa Sovelluskohteita Tuotetietoa Käyttäjävinkkejä ArcGIS 10.1 vahvemmin online-järjestelmä 14 SYKE rakentaa metatietoportaalia 9 Uutisia Tapahtumia ja koulutusta Ilmaiset karttasovellukset Ei ohjelmistoasennuksia, ei laitehankintoja, ei maksuja. Paikkatieto on nyt helpompaa kuin koskaan! Tee ja julkaise omia karttoja ilmaiseksi! Pystyt luomaan helposti ja ilmaiseksi paljon erilaisia karttoja. Esimerkiksi reittikarttoja ja sijaintikarttoja. Sinun ei tarvitse olla paikkatietoalan ammattilainen luodaksesi näyttävän kartan. Käytössäsi on paljon taustakarttoja sekä muiden käyttäjien luomia karttoja. Lisäksi julkisten toimijoiden avaamat aineistot ovat käytettävissäsi. Voit myös muokata kartan graafista ilmettä, lisätä valokuvia ja paljon muuta. Käy tutustumassa: www.arcgis.com Pääkirjoitus 2/2011 ”Julkisdatan vapauttaminen luo pohjaa kasvulle, uusille liikeideoille ja työpaikkojen luomiselle.” Jukka Rouhe Toimitusjohtaja Esri Finland Marraskuun alussa järjestetyillä Paikkatietomarkkinoilla kuultiin paikkatietoalaa ilahduttava uutinen. Maanmittauslaitos ilmoitti ehdottaneensa maa- ja metsätalousministeriölle asetuksen muutosta, jolla laitoksen koko maastotietoaineisto, digitaaliset ilmakuvat ja laserkeilausaineistot vapautettaisiin ensi keväänä. Laitos ei enää perisi aineistoista käyttöoikeusmaksua, ja aineistot voitaisiin luovuttaakin ilmaiseksi, jos luovutuskustannukset ovat vähäiset. Aineistojen vapauttaminen vastaa niin Esri Finlandin kuin koko paikkatietoalankin toiveita ja toteuttaa samalla valtioneuvoston periaatepäätöstä julkishallinnon tietoaineistojen avaamisesta laajaan käyttöön pääsääntöisesti maksutta. Nyt sopiikin toivoa, että Maanmittauslaitos onnistuu merkittävänä datanhaltijana murtamaan jäätä ja näyttämään tietä myös muille julkisorganisaatioille, joiden aineistot ovat maksullisia. Julkisdatan vapauttaminen luo pohjaa liiketoiminnan kasvulle, uusille liikeideoille ja työpaikkojen luomiselle, mikä on parasta torjuntalääkettä Eurooppaa ja koko maailmaa uhkaavalle taantumalle. Tätä näkemystä vahvisti Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikön Heli Kosken Paikkatietomarkkinoilla kertomat tulokset laajaan kansainväliseen yritysaineistoon perustuvasta tutkimuksesta. Niiden mukaan maissa, joissa paikkatieto on ollut tarjolla maksutta tai korkeintaan rajakustannushintaan, yritykset ovat kasvaneet keskimäärin 14-15 prosenttia enemmän kuin maissa, joissa tieto on hinnoiteltu kustannusperusteisesti. Halvemmasta datasta ovat tutkimuksen mukaan hyötyneet erityisesti pk-yritykset. Kokemus monissa maissa myös osoittaa, että datan vapauttamisen tuomasta kasvusta ja työpaikoista saatava verokertymä korvaa jopa seitsemänkertaisesti menetyksen datan myyntituloissa. Sen vuoksi valtion tulisi meilläkin korvata budjettirahoituksella myyntitulojen menetykset datansa vapauttaville virastoille. Kun dataa alkaa olla saatavilla, pitäisi olla myös edulliset välineet sen hyödyntämiseen. Esrin ArcGIS Online -palvelussa kuka tahansa voi luoda, tallentaa, editoida, julkaista ja jakaa paikkatietoa ilmaisilla taustakartoilla ja työkaluilla. Ne ovat niin helppokäyttöisiä, että olen itsekin tehnyt niillä esimerkiksi maastopyöräilyyn liittyviä reittikarttoja ja jopa kuntakohtaisen analyysin eduskuntavaalien tuloksista, varttitunnissa. Ilmaisen datan ja ArcGIS Online -palvelujen avulla uusia paikkatiedon hyödyntämiseen perustuvia liikeideoita voivat helposti toteuttaa pienimmätkin startup-yritykset. ■ 3 2/2011 Kuva: Helsingin kaupunginsuunnitteluvirasto, Simo Karisalo Julkaisija Esri Finland Oy Esri Finland Oy:n asiakaslehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Osoitelähde: Esri Finland Oy:n asiakas- ja markkinointirekisteri. Osoitteenmuutokset, tilaukset ja peruutukset: [email protected] Päätoimittaja: Katri Raevuori Tuotanto: Press Features Oy ([email protected]), Salaperä Oy ([email protected]) Kannen kuva: Matti Matikaisen Paino: Forssa Print 2011 Painos: 6500 kpl 441 612 Painotuote PEFC/02-31-162 Yhteystiedot Esri Finland Oy Sinikalliontie 3 B 02630 Espoo Puh. 0207 435 435 Fax 0207 435 430 Sähköposti: [email protected] Internet: esri.fi Myynti: Puh. 0207 435 435 [email protected] Käyttäjätuki: Puh. 0207 435 445 [email protected] Helsinkiä tiivistetään Helsingin kaupunkirakennetta pyritään tiivistämään, ja hyvänä apuna toimivat ArcGISillä tehtävät saavutettavuus- ja vaikutusanalyysit. esri.fi Uudistettu ArcGIS 10 on enemmän kuin paikkatietojärjestelmä. Se tarjoaa niin Desktop- ja Server-käyttäjille kuin web-selaimen tai mobiililaitteiden avulla työskenteleville entistä tehokkaampia tapoja hyödyntää paikkatietoa eri käyttökohteissa. Lue lisää internet-sivuiltamme osoitteesta esri.fi/tuotteet/arcgis10/. ArcGIS 10 -ohjelmistot ovat jakelussa, toimitus tapahtuu internetin välityksellä. Internet-sivuiltamme löydät asennus- ja rekisteröintiohjeet osoitteesta esri.fi/kayttajatuki/asennus/. Esri Finland asiakaslehti selailtavissa myös internetissä Voit lukea Esri Finland asiakaslehden myös internetissä helppokäyttöisenä selailuversiona. Lehti löytyy suoraan esri.fi-etusivulta. 4 18 Sisältö 2/2011 12 Ulataksialueen ruudutus ArcGISillä Kahviin laatua paikkatiedolla 10 24 VATT löysi paikkatiedon Tässä numerossa: VR:n palvelu näyttää junien kulun kartalla 6 Esri tarjoaa mullistavan työkalun 3D-suunnitteluun 20 SYKEltä nettiin metatietoportaali 9 Esri-käyttäjäpäivät 2012 22 VATT yhdistää paikkatietoa ja ekonometrisiä mallej 10 Ruanda nousi laatukahvin tuottajaksi paikkatiedon avulla 24 Lahden Seudun Ulataksissa ruutujako syntyy omin voimin 12 Laajakaistahankkeeseen ei saatu kattavia paikkatietoja 26 ArcGIS 10.1:ssä paljon uutta 14 Tips&Tricks 28 Paikkatietoresurssit kaikkien ulottuville 16 Kaupunki tiiviimmäksi 18 Uutisia 31 Tapahtumia ja koulutusta 35 5 2/2011 Lähes reaaliaikaisen tiedon tarjoaminen junien kulusta ja sijainnista on Kari Lehtipuun mukaan yksi tapa, jolla VR parantaa asiakaskokemusta. VR:n palvelu näyttää junien kulun kartalla VR on avannut verkkosivuillaan uuden Junat kartalla -palvelun, jonka avulla asiakkaat voivat seurata matkustajaliikenteen junien kulkua lähes reaaliaikaisesti. Ennen vuodenvaihdetta VR pyrkii julkistamaan palvelusta myös mobiilisovelluksen eri käyttöjärjestelmäalustoille. 6 2/2011 VR haluaa matkustajaliikenteen markkinointijohtaja Kari Lehtipuun mukaan palvella asiakkaitaan sekä ennen matkaa, matkan aikana että matkan jälkeen. Yhden keinon siihen tarjoavat yhtiön monipuoliset verkkopalvelut, joiden joukkoon Junat kartalla -palvelukin kuuluu. ”Teemme kovasti töitä nimenomaan asiakaskokemuksen parantamiseksi, ja asiakaskokemushan koostuu monista asioista, ei pelkästään junassa matkustamisesta”, Lehtipuu sanoo. Asiakaskokemukseen kuuluu matkan suunnittelu, tiedon etsiminen ennen matkaa, saapuminen asemalle ja asioiminen siellä, itse junamatka, saapuminen määränpääasemalle, jossain tilanteessa kenties palautteen antaminen VR:lle ja mahdollisesti seuraavan matkan suunnittelu. Yksi tapa palvella asiakkaita koko matkaketjun varrella on tarjota entistä tarkempaa tietoa junien kulusta, niiden kunkin hetkisestä sijainnista ja aikataulussa pysymisestä. Tähän tarkoitukseen VR on Lehtipuun mukaan kehittänyt Junat kartalla -palvelun, jonka beta-version se julkaisi verkossa asiakkaiden käyttöön jo kesäkuussa. Reaaliaikaisuutta GPS-paikannuksella Palvelun käyttäjät voivat nähdä karttapohjalla tarkan tiedon siitä, missä tietty liikenteessä oleva matkustajajuna kullakin hetkellä kulkee ja kuinka tarkalleen se on aikataulussa. Tieto junien kulloisestakin sijainnista on verkkopalvelussa lähes reaaliaikaista, koska se perustuu junien GPS-paikannukseen. Pienen viiveen reaaliaikaisuuteen voi aiheuttaa muun muassa se, että GPS-tieto välitetään junista palvelun taustajärjestelmään mobiiliverkon kautta, ja verkon nopeus vaihtelee eri puolilla maata. Yksittäisen junan kulkutiedot voi tarkistaa palvelussa usealla eri tavalla: kaukoliikenteessä junan numeron ja lähiliikenteessä linjatunnuksen perusteella, junan lähtö- ja pääteaseman avulla tai klikkaamalla kartalla näkyvää kyseisen junan symbolia. Kunkin hetkistä liikennetilannetta ja yksittäisten junien kulun ajanmukaisuutta voi tarkastella myös asemakohtaisesti. Palvelun taustakarttaa voi vierittää, lähentää ja loitontaa näytöllä olevien painikkeiden ja hiiren avulla. Kartan voi myös Kartalla oleva symboli näyttää, missä kiinnostuksen kohteena oleva juna parhaillaan kulkee. Symbolia klikkaamalla avautuu ikkuna, jossa kerrotaan junan tarkat kulkutiedot lähes reaaliajassa. laajentaa koko näytölle, ja yhden painikkeen takaa löytyy VR:n ajankohtaisia liikennetiedotuksia. Kaikki toiminnot on suunniteltu niin helppokäyttöisiksi, että kuka tahansa nettikäyttäjä osaa niitä käyttää. Mobiilisovelluksesta paljon käytettävämpi Julkaisemalla palvelun beta-version verkkosivuillaan asiakkaiden käyttöön ja kommentoitavaksi VR on Lehtipuun mukaan halunnut kerätä palautetta ja kehitysideoita lopullista tuotantoversiota varten. ”Palautteen perusvire on ollut reilusti positiivinen. Toki olemme alkuvaiheessa saaneet palautetta myös pikkuvirheistä ja bugeista, jotka on pitänyt korjata, mutta sehän kuuluu beta-versiovaiheeseen.” Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun VR on kerännyt asiakaspalautetta uudesta verkkopalvelusta julkaisemalla sen betaversion yleiseen käyttöön. Crowd sourcing eli joukkoistaminen on Lehtipuun mukaan nykyaikaa. Marraskuun alussa jo 1 307 käyttäjää oli painanut Junat kartalla -palvelussa olevaa Facebookin Tykkää-nappia, vaikka kyseessä on vasta beta-versio, jota VR ei ole vielä erityisesti edes markkinoinut. Valmis tuotantoversio selainsovelluksesta saadaan Lehtipuun mukaan julkaistua vielä kuluvan vuoden aikana. Ennen vuodenvaihdetta VR pyrkii julkaisemaan karttapalvelusta myös mobiilisovelluksen useille eri käyttöjärjestelmäalustoille. Mobiilisovelluksen kehittämisessä on niin ikään hyödynnetty beta-versiosta saatua asiakaspalautetta. ”Uskomme, että mobiilisovellus on varsinaisesti se iso juttu. Se on käytettävyydeltään paljon parempi ja antaa enemmän mahdollisuuksia, koska asiakkaat voivat käyttää sitä esimerkiksi matkalla töihin tai kotiin eikä vain paikan päällä kotona tai työpaikalla.” Mobiilisovelluksen toiminnot ovat periaatteessa samanlaiset kuin selainversion, mutta käyttöliittymä on suunniteltu nimenomaan mobiilipäätelaitteita ja niiden pienempiä näyttöjä silmällä pitäen. Tiukalla aikataululla Junat kartalla -palvelun selain- ja mobiilisovellukset on rakennettu Esrin ArcGISohjelmistoilla, ja molempien projektitoimituksista on vastannut Esri Finland. ”Haimme koko konsernille tuotepohjaista teknistä alustaratkaisua, jolla voimme toteuttaa ratkaisut useampaan ekosysteemiin. Esrin tekninen ratkaisu ja projektitoimitus tuntuivat sopivan tähän, ja tulosta Junat kartalla -palvelun mobiilisovellusta asiakkaat voivat käyttää missä tahansa, vaikkapa asemalaiturilla, kun verkkosovellusta käytetään lähinnä kotikoneella tai työpaikalla. 7 2/2011 Käyttövarma järjestelmä Junat kartalla -verkkopalvelun käyttöliittymä on tehty ArcGIS API for Flex -ohjelmointirajapinnalla, koska sillä tehdyt sovellukset toimivat samalla tavalla kaikissa selaimissa ja Flexin vaatima Flash plug-in on käytännössä lähes kaikkien selainkäyttäjien koneella. "Flash on hyvä ratkaisu myös siksi, että suuri osa sovelluksen toiminnallisuudesta tapahtuu käyttäjän koneen ulkopuolella. Se keventää sovellusta käyttäjän päässä, vaikka se tekee näyttäviä asioita", Esrin projektipäällikkö Jussi Lehtonen kertoo. Verkkosovelluksen taustakartalla näkyvät raiteet ja asemat ominaisuustietoineen tuotetaan ArcGIS Serverissä. ArcGIS Serverissä myös yhdistetään päivittyvä junien sijaintitieto aikataulutietoihin ja tehdään niistä kevyitä GeoRSS-syötteitä, joista verkkosovellus muodostaa junien kulkutiedot. VR:n palvelussa käytetään ensimmäistä kertaa Suomessa Esrin Tracking Serveriä, jolla pystytään kokoamaan, hallinnoimaan ja jakelemaan tietoa suuresta määrästä liikkuvia kohteita. Tracking Server tuottaa GPS-järjestelmästä saatavasta tiedosta ArcGIS Serverille junien sijaintitietoa. Esri-ympäristön pohjalla on vielä tietokantapalvelin, jossa muun muassa liitetään junien aikataulutiedot paikannustietoon. Tuotantojärjestelmä koostuu kahdesta ArcGIS Serveristä ja Tracking Serveristä, jotta teho riittää olipa junia liikkeellä kuinka paljon tahansa. Käyttövarmuuden vuoksi järjestelmä on lisäksi kahdennettu. Varajärjestelmä peilaa koko ajan tuotantojärjestelmän tietoja ja astuu palvelukseen heti, jos tuotantojärjestelmä vikaantuu. ■ 8 voi itse kukin nyt arvioida”, tietohallintojohtaja Jukka-Pekka Suonikko toteaa. Junat kartalla -palvelun mobiilisovellus on hänen mukaansa VR:n ensimmäinen uuden sukupolven mobiilipalvelu. Uutta on sekin, että palautetta ja jatkokehitysideoita on ensimäistä kertaa kerätty myös sosiaalisen median kautta. Verkko- ja mobiilipalvelujen toteutusprojektit ovat Lehtipuun mukaan sujuneet mainiosti, vaikka aikataulu on ollut varsin tiukka. ”Tällaisessa projektissa on tärkeää, että yhteispeli asiakkaan ja projektitoimittajan välillä sujuu kitkatta ja kommunikointi toimii. Esri Finland on myös hyödyntänyt hyvin Esrin kansainvälisen organisaation osaamista”, hän toteaa. GPS-paikannukselle muutakin käyttöä Soile Laaksonen/VR Group VR:n ratkaisussa junien sijaintitietoa GPS-tiedosta tuottaa Esrin Tracking Server, jota käytetään nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Myös VR:n operatiivisessa toiminnassa on Henri Pekosen mukaan paljon käyttöä lähes reaaliaikaiselle tiedolla junien kulusta. VR:llä on ollut tähänkin asti verkossa taulukkomuotoinen palvelu, josta asiakkaat ovat voineet tarkistaa, mihin aikaan tietty juna on lähtenyt tietyltä asemalta tai saapunut tietylle asemalle. Lisäksi junien kulusta on saanut tietoa Liikenneviraston vastuulla olevista laiturinäytöistä sekä asemien monitorinäytöiltä ja seinätauluilta. Kaikkiin näihin asiakaspalveluihin tiedot tulevat Liikenneviraston liikenteenohjausjärjestelmistä, jotka seuraavat automaattisesti junien kulkua rataverkolla. Seuranta perustuu rataverkolla oleviin akselinlaskentalaitteisiin ja raidevirtapiireihin, jotka lähettävät eteenpäin tiedon siitä, mihin aikaan juna on kulkenut niiden yli. Seurantalaitteita on tiheimmin suurten kaupunkien lähellä, mutta sitä harvem- massa, mitä etäämpänä isoista asutuskeskuksista rata kulkee. Samaan tahtiin vähenee myös junien kulkua koskevan tiedon tarkkuus. VR:n oma GPS-paikannukseen perustuva seurantajärjestelmä sen sijaan tuottaa lähes reaaliaikaista tietoa junien kulusta myös niiltä rataosuuksilta, missä ei ole kenties useiden kymmenien kilometrien matkalla Liikenneviraston seurantalaitteita. Siksi Junat kartalla -palvelun tiedot saattavat jonkin verran poiketa Liikenneviraston palveluissa olevista tiedoista, jotka eivät ole reaaliaikaisia. Puolisen vuotta sitten käyttöönotettua junien GPS-paikannusta VR hyödyntää Junat kartalla -palvelun ohella myös operatiivisessa toiminnassaan. ”Tietoa käytetään meillä hyvin paljon nykyään, koska se päivittyy meidän järjestelmiimme puolen minuutin välein. Jos esimerkiksi juna vikaantuu ja pysähtyy johonkin, näemme erittäin tarkasti, missä se on”, kuljetuspäällikkö Henri Pekonen VR:n operaatiokeskuksesta kertoo. VR ja Liikennevirasto ovat Lehtipuun mukaan käyneet keskusteluja GPS-paikkatiedon luovuttamisesta Liikennevirastolle matkustajainformaation kehittämiseksi ja junien liikenteenohjauksen tueksi. Junat kartalla -palvelu löytyy osoitteesta www. vr.fi/fi/index/aikaLisätietoja: taulut/liikennetiJalmari Talola lanne/junatkarAccount Manager talla.html. ■ Esri Finland 2/2011 SYKEltä nettiin metatietoportaali Suomen ympäristökeskus (SYKE) rakentaa Esri Geoportal Serverin avulla verkkopalvelua, jonka kautta SYKEn paikkatietoaineistojen metatiedot ovat helposti käyttäjien saatavilla. Metatietoja on tähän asti ylläpidetty SYKEssä htm-sivuilla, mutta tietojen jakelua haluttiin suunnittelija Kaisu Harjun mukaan uudistaa monestakin syystä. "Koska iso osa aineistoistamme on vapaasti kaikkien käytettävissä, on tärkeää, että myös metatiedot ovat helposti saatavilla. Ajattelimme, että web-pohjainen palvelu, jossa metatietoja voi etsiä hakusanoilla, helpottaisi tietojen löytämistä. Uudistustyöhön ryhtymistä on vauhdittanut myös INSPIRE-direktiivin vaatimukset metatietojen osalta", hän kertoo. Teknologia on vanhan ratkaisun syntyajoista kehittynyt niin, että rajapintojen avulla SYKEn metatietoportaalin kautta voidaan jatkossa lukea myös muiden aineistontuottajien metatietovarastoissa olevia tietoja. SYKE käyttää esimerkiksi Maanmittauslaitoksen aineistoja, joiden metatiedot se on aiemmin itse kirjoittanut omille htmsivuilleen. "Nyt pyrimme pääsemään siitä työstä eroon, koska tiedot voidaan lukea oman metatietoportaalimme kautta suoraan Maanmittauslaitoksen metatietovarastosta", kehitysinsinööri Yki Laine toteaa. Hakuominaisuudet entistä parempia Alkuvuodesta 2012 tuotantokäyttöön saatava metatietoportaali rakennetaan SYKEssä Geoportal Serverillä, joka on Esrin ilmainen avoimen lähdekoodin tuote. Se on sellaisenaan valmis käyttöönotettavaksi, mutta SYKEssä sitä on räätälöity, jotta portaalista saadaan ulkonäöltään oman organisaation näköinen. "Jos olisimme lähteneet tekemään portaalia alusta asti itse ilman valmistuotetta, aikaa olisi mennyt paljon enemmän kuin tähän nyt on mennyt", Laine sanoo. Esimerkiksi portaalin värimaailma ja muut visuaaliset elementit on hänen mukaansa helppo muuttaa organisaation näköiseksi. Metatietojen tarvitsijoille portaali tarjoaa muun muassa entistä paremmat hakuominaisuudet. Metatietoja voi hakea esimerkiksi Esrin ArcGIS.com-yhteisöpalvelusta saadun taustakartan avulla sijainnin perusteella. Kartalta voi vaikkapa rajata tietyn alueen ja hakea aineistoja, jotka koskevat kokonaan alueen sisällä olevia asioita. Hakuja voi tehdä myös avainsanoilla tai aiheluokan mukaan. Esille saa vaikkapa kaikki Liikenne-aiheluokkaan kuuluvien aineistojen metatiedot. Geoportal Server käyttää Laineen mukaan XML-tiedostoja ja pystyy muun- Kaisu Harjun ja Yki Laineen mukaan maailmalla menossa on suoranainen metatietobuumi, sillä monissa organisaatioissa ollaan laittamassa aineistojen metatietoja kuntoon ja saataville verkkopalvelun kautta. SYKEn metatietoportaali on saatu oman organisaation näköiseksi räätälöimällä Esri Geoportal Serveriä, joka valmistuotteena on sellaisenaankin täysin käyttövalmis. tamaan hankalasti luettavat XML-tiedostot luettavampaan muotoon. Metatiedot luodaan SYKEn yhdessä Geologian tutkimuskeskuksen kanssa kehittämällä editorilla. Se toimii Esrin valmiiden editorien rinnalla ArcCatalogissa. Editorilla kirjoitetut metatiedot tallentuvat Esrin oman metatietoprofiilin mukaiseen XML-muotoon. INSPIREn vaatimista aineistoista metatiedot muunnetaan INSPIRE-määritelmien mukaisiksi XML-tiedostoiksi ja ladataan kansalliseen metatietoportaaliin. Omaan portaaliinsa SYKE aikoo laittaa alkuperäiset editorilla tuotetut metatiedot. Ne ovat Harjun mukaan hieman laajempia kuin INSPIRE-aineistojen metatiedot. Metatietoa muustakin kuin paikkatiedosta Metatietoportaaliin aiotaan Harjun mukaan jatkossa tehdä kuvauksia myös sellaisista paikkatietoaineistoista, joista metatietoja ei ole tähän asti SYKEssä kovin systemaattisesti tuotettu. Sellaisia aineistoja syntyy esimerkiksi erilaisissa projekteissa. "Keskustelua on käyty myös siitä, että portaalissa voitaisiin kuvata muitakin kuin paikkatietoaineistoja. Esimerkiksi tutkijoille voidaan antaa mahdollisuus kuvata omia tutkimusaineistojaan, vaikka ne eivät olisikaan paikkatietoa." Geoportal Server sisältää metatietoeditorin, jossa on erilaisia metatietoprofiileja eri tarkoituksiin. Siihen pystyy myös tekemään omia profiileja, jos mikään valmis profiili ei vastaa tarpeita. ■ 9 Paikkatieto on Antti Moision (vas.) ja Oskari Harjusen mukaan hyvä apuväline myös taloustutkimuslaitokselle, ja paikkatietoa voidaan yhdistää taloustutkimuksessa käytettäviin ekonometrisiin malleihin. 2/2011 VATT yhdistää paikkatietoa ja ekonometrisiä malleja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on ottanut tuntumaa paikkatiedon ja ekonometristen mallien yhdistämiseen. Jatkossa paikkatietoa on tarkoitus hyödyntää monenlaisissa tutkimuksissa. Virikkeen paikkatiedon käyttämiseen VATT sai Julkisten palvelujen vaikuttavuus -yksikön tutkimusjohtajan Antti Moision mukaan pari vuotta sitten London School of Economicsista, jossa Esrin ArcGIS- ohjelmistoja käytetään intensiivisesti tutkimustyössä. ”He kävivät meillä pitämässä muutaman päivän kurssin siitä, miten he ovat paikkatietoa käyttäneet. Näimme, että sitä voitaisiin käyttää monenlaisissa tutkimuksissa, myös sellaisissa, joissa etäisyydet tai palvelupiirit eivät ole pää- 10 osassa, vaan ovat osa kokonaisuutta.” Ajatus paikkatiedon hyödyntämisestä ei ole Moision mukaan sinänsä uusi. Taloustutkimuksen kannalta hän pitää kuitenkin Suomessa avauksena sitä, että paikkatietoa yhdistetään nyt VATTin käyttämiin ekonometrisiin malleihin. ”Tämä on ollut enemmänkin testailua tähän mennessä, mutta jatkossa paikkatiedon käyttö tulee olemaan yhä suurempi osa työtämme. Se merkitsee myös isompia investointeja ohjelmis- toon, aineistoihin ja ihmisiin.” Kun uusia tutkimushankkeita mietitään, alkaa Moision mukaan olla jo osa rutiinia, että katsotaan myös paikkatiedon mahdollista osuutta hankkeessa. ”Jos tutkimuskysymykseen liittyy jokin maantieteellinen ominaisuus, siihen päästään nyt kiinni paljon helpommin ja todella tarkasti, jos aineistoja vaan on käytettävissä. Ennen se jäi aika karkealle kunta- tai postinumerotasolle”, tutkija Oskari Harjunen puolestaan toteaa. 2/2011 Kuntien määrä voisi pudota kolmannekseen Ensimmäisiä kokeiluja ArcGISillä on VATT:ssa tehty kuntarakenteen uudistamiseen liittyvässä tutkimuksessa. Lisäksi sitä on jo käytetty myös asuntojen hintoja sekä työmarkkinoita koskevissa tutkimuksissa. Kuntarakennetutkimuksessa kokeiltiin Max-P-algoritmia käyttäen, kuinka monta ja minkälaisia kuntia Suomeen muodostuisi, jos kuntien asukasmäärä olisi vähintään 6 000, 10 000 tai 20 000. Lisäkriteereinä kuntarakenteen optimoinnissa käytettiin yhdistyvien kuntien keskustojen välisen etäisyyden minimointia sekä kuntien samankaltaista kunnallisveroastetta ja valtuustojen puoluejakaumaa, joilla pyrittiin kuntaliitosten maantieteelliseen yhtenäisyyteen. Kun asukasmäärä oli vähintään 20 000, algoritmi muodosti 111 kuntaa, kun ilman Ahvenanmaata kuntia oli viime vuonna 326 kappaletta. Kahden kunnan liitoksia syntyi vähintään 20 000 asukasmäärällä 29, kolmen kunnan 22, neljän kunnan 16, viiden kunnan 10 sekä kuuden ja seitsemän kunnan yhteensä 10 kappaletta. Kuntien väestön mediaani lähes viisinkertaistui 27 776:een ja keskiarvo kolminkertaistui 47 533:een. Myös asukasta kohti laskettavat verotulot nousivat asukasmäärän kasvaessa, koska pienen, usein köyhemmän kunnan ja isomman rikkaan kunnan liitos johtaa keskimääräisten verotulojen kasvuun. Tästä käytännössä seuraisi, että verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasajärjestelmän merkitys kuntien erojen tasaamisessa pienenisi. Tutkimuksessaan Harjunen ja Tuukka Saarimaa tosin toteavat, että ei ole täysin selvää, miksi keskimääräisten verotulojen kasvu olisi parempi kuin nykytilanne, jossa valtionosuuksilla tasataan kuntien välisiä eroja. Käytetty algoritmi osoittautui Harjusen mukaan käyttökelpoiseksi työkaluksi kuntaliitoksia suunniteltaessa. Siihen kuitenkin liittyy myös ongelmia muun muassa siksi, että ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyjä kriteereitä, jotka kuntaliitoksia muodostettaessa olisi otettava huomioon. Matka terveysasemalle ei välttämättä pitene Kuntarakennetutkimuksessa tarkasteltiin myös, miten kuntaliitokset vaikuttaisivat terveysasemien saavutettavuuteen. Esimerkkialueena käytettiin Keski-Suomen maakuntaa, jossa oli viime vuonna 23 kuntaa. Vähintään 20 000 asukkaan väestö vähentäisi määrän kuuteen kuntaan. Jos kaikki terveysasemat jatkaisivat toimintaansa kuntaliitosten jälkeen, vähintään 20 000 asukkaan kuntakoko lyhentäisi noin 11 200 henkilön matkaaikaa terveyskeskukseen, koska he voisivat käydä aiemmin eri kunnan alueella, vaikkakin heitä lähempänä, sijainneella terveysasemalla. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös tilannetta, jossa uuden rakenteen kaikista kuudesta kunnasta poistetaan yksi terveysasema. ArcGIS-ohjelmiston Location Allocation -työvälineen avulla lakkautettavat terveysasemat voitiin valita niin, että väestön keskimääräinen etäisyys jäljelle jääneisiin asemiin on mahdollisimman pieni. Tulosten mukaan terveysasemien saavutettavuus heikkeni yllättävän vähän. Alkuperäisellä kuntajaolla ja terveysasemien sijainnilla alle 10 minuutin matka-ajan päässä terveysasemasta asui Keski-Suomen väestöstä 55 prosenttia ja uudessa kuntajaossa 52 prosenttia. Alle 20 minuutin päässä asui alun perin 88 ja uudessa kuntajaossa 86 prosenttia. Alle 30 minuutin matka-ajalla vastaavat luvut olivat 96 ja 95 prosenttia. Eri vaihtoehtojen vertaileminen toimii Kuntarakennetutkimuksen tarkoituksena ei ollut suinkaan tuottaa VATTin ehdotusta Suomen uudeksi kuntarakenteeksi, vaan kokeilla paikkatietovälineiden soveltuvuutta kuntarakenteen suunnitteluun. ”Meidän tutkimuksessamme käytettyjen muuttujien lisäksi on paljon muitakin asioita, jotka pitäisi ottaa huomioon tällaisessa optimoinnissa ja sisällyttää paikkatietoalgoritmiin”, Moisio sanoo. Paikkatieto kuitenkin osoittautui hänen mukaansa erittäin hyväksi apuvälineeksi muun muassa kuntarakenteen uudistamisen kaltaiseen kysymykseen, mutta pelkästään sen avulla asioita ei voida ratkaista. Ongelmana on myös se, että esimerkiksi nykyistä suurempien kuntien mittakaavaeduista kunnallisten palveluiden tuotannossa ei ole riittävästi tutkittua tietoa, jota rakenneuudistuksessa voitaisiin käyttää. Esimerkiksi terveysasemien, koulujen, päiväkotien ja kirjastojen sijainnin optimointia ja lakkautusten vaikutusten arviointia voidaan kuitenkin aivan hyvin tehdä olemassa olevien tietojen pohjalta. ”Kun vertaillaan erilaisia vaihtoehtoja, paikkatieto-ohjelmistolla tehtävät tarkastelut toimivat erittäin hyvin”, Harjunen toteaa. ■ Kun kuntarakennetta uudistettiin vähintään 20 000 asukkaan kynnysarvolla ottaen huomioon vain kuntien keskustojen välisen etäisyyden minimoiminen, kuntien lukumääräksi saatiin VATTin tutkimuksessa 107 (vasemmanpuoleinen kartta). Kun huomioon otettiin lisäksi kuntien samankaltaisuutta kuvaavat muuttujat, kuntia syntyi 111 (oikeanpuoleinen kartta). Alkuperäiset kuntarajat: Maanmittauslaitos Alkuperäiset kuntarajat: Maanmittauslaitos Terveysasemien saavutettavuus matkaajassa mitaten ei heikentyisi KeskiSuomessa juuri lainkaan, vaikka kuntien määrä vähenisi vasemmanpuoleisen kartan 23:sta oikeanpuoleisen kartan kuuteen ja jokaisesta kuudesta kunnasta lakkautettaisiin yksi terveysasema. 11 2/2011 ArcGIS on Harri Malkin mukaan osoittautunut erittäin toimivaksi ohjelmistoksi, joka tarjoaa kaikki paikkatietotyökalut, joita Lahden Seudun Ulataksissa voidaan kuvitellakaan tarvittavan. Lahden Seudun Ulataksissa ruutujako syntyy omin voimin Lahden Seudun Ulataksi tilasi alueensa ruudutusjaon aikaisemmin ulkopuoliselta toimittajalta. Kun ruudutusta piti alkaa päivittää, tilausvälitysyhtiö päättikin hankkia ArcGISin ja tehdä työn itse. Ulataksien tilausvälitysyhtiöissä oma alue on aina jaettu suureen määrään ruutuja, joiden perusteella autoille välitetään tilaukset. Autojen GPS-paikannin kertoo tilausjärjestelmälle, missä alueen autot ovat. Kun välityskeskus syöttää järjestelmään tilauksen, se yhdistyy osoitteen perusteella automaattisesti tiettyyn ruutuun. Järjestelmä alkaa tällöin etsiä lähintä vapaata tai pian vapautuvaa taksia tietyn logiikan mukaan laajentaen hakua tarvittaessa yhä uusiin ruutuihin. "Ruutujakoon vaikuttavat monet asiat, kuten asukasmäärät, tiet ja niiden kul- 12 kusuunnat, liikenneolosuhteet, ajoajat ja maastolliset esteet", kertoo Lahden Seudun Ulataksi Oy:n järjestelmävastaava Harri Malkki, itsekin taksiyrittäjä. Tilausvälitysyhtiön osakkaana on noin 160 taksiautoilijaa Lahden, Hollolan ja Nastolan alueelta. Heille yhtiö tarjoaa kaikki keskeiset yrittäjien tarvitsemat palvelut, kuten sähköisen kyydinvälityksen, laskutuksen ja korttimaksujen reaaliaikaisen maksunvälityksen autojen maksupäätteistä yhtiön järjestelmän kautta luottokorttiyhtiöille ja pankeille. Lisäksi tilausvälitysyhtiö tarjoaa kyydinvälityspalvelua ydinseudun ympäristökun- tien autoilijoille, joille tilaukset välitetään vielä toistaiseksi puhekanavalla. Monet näistä autoilijoista hyödyntävät myös yhtiön maksunvälityspalvelua samoin kuin monet ympäristökuntien autoilijat, jotka eivät käytä yhtiön kyydinvälityspalvelua. Työ omiin käsiin Lahden Seudun Ulataksin ruutujaon teki aikoinaan yhtiön edelliseen tilausjärjestelmään henkilö, joka ei ole enää alalla. Jos siihen olisi haluttu muutoksia, ne olisi jouduttu teettämään ulkopuolisella toimitta- 2/2011 jalla. Alan osaajia on kuitenkin Suomessa todella vähän. Yhtiön ruudutusta ei ollut Malkin mukaan päivitetty hyvin pitkään aikaan, joten siinä oli selkeitä korjaustarpeita. Seudulle on esimerkiksi rakennettu uusia asuinalueita ja teitä. Kun ruuturaja menee jossakin hieman hassusta kohdasta, se vaikuttaa vääristävästi kyydinvälitykseen ja autojen paikannukseen. "Kaiken lähtökohtana on tietenkin asiakaspalvelu. Toiminnan täytyy olla tehokasta, ja autot pitää saada mahdollisimman pian asiakkaan luo." Kun päivittämisestä alettiin yhtiössä keskustella, pidettiin ensin itsestään selvänä, että työ ostetaan palveluna. Ainoa tunnettu alan osaaja työskentelee Helsingin Lähitaksissa, ja hänen tiedettiin olevan erittäin kiireinen. Niinpä Lahdessa ryhdyttiin harkitsemaan työn tekemistä itse. "Teimme vähän kustannuslaskentaa ja päädyimme aika nopeasti siihen, että ostamme itsellemme tarvittavat laitteet ja ohjelmiston", Malkki kertoo. tu toimivaksi, koska Helsingin Lähitaksin ruutujentekijä käyttää samaa prosessia. Emme suotta lähteneet hankkimaan hankaluuksia siihen valitsemalla jonkun toisen ohjelmiston ruudutuksen tekoon", Malkki sanoo. Kun asiaan perehdyttiin Lahdessa yhä syvällisemmin, huomattiin myös, että ArcGIS on erittäin laajalti käytetty ohjelmisto, jolle on hyvät tuki- ja koulutuspalvelut, keskustelupalstat ja kaikki tarvittava. "Se näytti sillä tavalla toimivalta tuotteelta, että sen käyttäjäksi on helppo hypätä mukaan." Apua myös taksiasemien sijainnin optimointiin ArcGISiin helppo hypätä Taksitilausten välitys perustuu ruutujakoon, jonka muodostamiseen vaikuttavat muun muassa asukasmäärät, tiet ja niiden kulkusuunnat, liikenneolosuhteet, ajoajat ja maastolliset esteet. Ohjelmistovalinnassa yhtiö päätyi Esrin ArcGIS-työasemaohjelmistoon, jota myös Helsingin Lähitaksin ruudutusosaaja käyttää. Hänen kanssaan käytiin keskusteluja ja voidaan jatkossakin vaihtaa puolin ja toisin ajatuksia. Kun ruudutus on tehty, yhtiön tilausvälitysjärjestelmän toimittaja muuntaa sen muotoon, jossa se on ladattavissa autojen ajonvälitystietokoneisiin, ja hoitaa myös varsinaisen latauksen. "Tämä prosessi on entuudestaan hiot- Yhtiön oman alueen ja ympäristökuntien ruutujaon päivitys on päässyt Malkin mukaan Lahdessa jo hyvään vauhtiin. "ArcGIS on ollut meidän käytössämme erittäin toimiva ja monipuolinen ohjelmisto. Se tarjoaa kaikki työkalut, mitä voi kuvitellakaan tarvittavan", hän toteaa. Ruudutuksen ohella ohjelmistoa voidaan käyttää jatkossa vaikkapa alueen taksiasemien sijainnin optimointiin. Kun osaaminen karttuu ja kiireisimmät omat työt saadaan tehtyä, Lahden Seudun Ulataksi voi Malkin mukaan tarjota ruudutuspalveluja muillekin tilausvälitysyhtiöille ympäri maan. ■ Koko maa ruudutettava Kela-korvausten vuoksi Oman seudun ruutujaon päivittämisen lisäksi ruutujakoa joudutaan Lahden Seudun Ulataksissa myös laajentamaan koko maahan, koska taksit ovat Suomessa siirtymässä Kelan suorakorvausjärjestelmän piiriin. Laajennustarve koskee jokaisen sairaanhoitopiirin alueella sitä tilausvälitysyhtiötä, jonka kanssa Kela on tehnyt sopimuksen suorakorvausjärjestelmästä. Kun asiakas jatkossa tarvitsee Kelan kustantaman taksikyydin ja soittaa tilausvälityskeskukseen, tilauksenvälittäjä kartoittaa lähes 30 kysymystä sisältävän sähköisen lomakkeen avulla, onko asiakas oikeutettu Kela-kyytiin. Jos oikeus kyytiin on, kuljettaja vain ajaa kyydin ja syöttää auton tietokoneeseen tilausjärjestelmästä saamansa laskutuskoodin. Tieto siirtyy sähköisesti välitys- keskuksen järjestelmään ja sieltä suoraan Kelan järjestelmään. "Taksikuljettajan ei enää tarvitse täyttää asiakkaan kanssa mitään lomakkeita eikä asiakkaalla tarvitse olla mukanaan kyytiin oikeuttavaa lääkärintodistusta", Harri Malkki toteaa. Kela haluaa järjestelmäänsä tarkan tiedon taksikyydin alku- ja loppupisteestä. Takseilla saatetaan kuljettaa esimerkiksi erikoissairaanhoidon potilaita hyvinkin kauas lähtöpisteestä, ja siksi tilausvälitysyhtiöt joutuvat ruuduttamaan koko maan. Yhtiön oman toiminta-alueen ulkopuolella riittää Malkin mukaan kuntarajojen mukainen ruudutus, mutta oman alueen sairaanhoitopiirin alueesta tarvitaan tarkempi ruutujako. ■ Kelan suorakorvausjärjestelmässä taksikuskin ei tarvitse täyttää asiakkaan kanssa lomakkeita, vaan laskutustieto Kelan korvaamasta kyydistä siirtyy ajoneuvotietokoneesta välityskeskuksen kautta suoraan Kelan järjestelmään. 13 2/2011 ArcGIS 10.1:ssä paljon uutta Keväällä 2012 julkaistava ArcGIS 10.1 muodostaa yhä kiinteämmin kokonaisuutena toimivan paikkatietojärjestelmän, jonka avulla voi jakaa paikkatietoa entistä helpommin myös ei-ammattilaisille ja tehdä organisaatiossa sujuvaa yhteistyötä paikkatietoa hyödyntäen. ArcGIS 10.1 jatkaa Esrin suurta linjaa, joka tähtää paikkatiedon tuomiseen kaikkien ulottuville. Loppukäyttäjiltä vaaditaan yhä vähemmän paikkatietosovellusten teknisen puolen ymmärtämistä. Sen sijaan he voivat keskittyä enemmän paikkatiedon hyödyntämiseen. Kaikenlaiset paikkatietoresurssit, kuten älykkäät kartat, ilma- ja satelliittikuvat, analyysit ja työkalut, voidaan ArcGIS 10.1:ssä julkaista web-palveluina. Niitä voi käyttää sekä ArcGIS-ohjelmilla että kaikilla ArcGIS API -ohjelmointirajapinnoilla rakennetuilla sovelluksilla ja periaatteessa lähes millä tahansa päätelaitteilla. Palvelut voidaan julkaista joko organisaation oman ArcGIS Serverin tai ArcGIS Onlinen kautta niin yleiseen kuin sisäiseenkin käyttöön. Kartta- ja karttatasopakettien lisäksi uudella versiolla pystytään jakamaan muille ammattikäyttäjille paketteina myös tiilitettyjä rasteriaineistoja, osoitepaikantimia sekä geoprosessointimalleja kaikkine tykötarpeineen. Paketteja hyödyntää myös uusi ArcGIS Runtime. Sovellus ja aineistot tallennetaan tällöin pakettina vaikka muistitikulle ja ajetaan sieltä suoraan esimerkiksi kevyessä mobiilipäätelaitteessa. Kevyenä ja nopeana kehitysalustana ArcGIS Online on sisäänrakennettu ArcGIS 10.1:een ja muodostaa olennaisen osan ArcGISin käyttäjäkokemusta. ArcGIS Runtime mahdollistaa helppokäyttöisten sovellusten tekemisen kevyisiin päätelaitteisiin jotain tiettyä rajattua tarkoitusta varten hyvin edullisesti. Tietojen jakamista 10.1:ssä helpottaa myös OGC-standardin laajentunut tuki, mikä mahdollistaa geoprosessointimallien julkaisemisen myös WPS- ja WMT-Srajapintojen kautta. Online-järjestelmä ArcGIS 10.1 on entistä vahvemmin onlinejärjestelmä, koska se on integroitu kaikilla tasoilla ArcGIS Onlineen. Työasemaohjelmistoilla voi esimerkiksi hakea suoraan ArcGIS Onlinesta taustakarttoja ja muita pilvestä tarjottavia palveluja. Organisaation paikkatietoresursseja voi tallentaa ArcGIS Onlineen. Resursseja voi myös hallita ja organisoida siellä ja pitää ne vain tietyn suljetun piirin käytössä tai jakaa julkisesti kaikille. ArcGIS Onlinessa voi luoda ja julkaista nopeasti monipuolisella toiminnallisuudella varustettuja web-karttoja joko omalla ArcGIS-työasemaohjelmistolla tai ArcGIS Onlinen tarjoamilla työkaluilla. Web-kartat voi julkaista helposti myös organisaation omilla web-sivuilla tai sisäänrakennet- tuna johonkin liiketoimintasovellukseen. Pilvessä konfiguroitava web-karttadokumentti sisältää itsessään kaiken toiminnallisuuden. Web-sovelluksen tehtäväksi jää tällöin vain älykkään web-kartan esittäminen, joten käyttöliittymäkerros päätelaitteissa ja päätelaitesovelluksissa on entistä ohuempi. Asiakasorganisaatiot voivat 10.1:n myötä saada ArcGIS Onlinesta tilattavia karttapalveluita, jolloin asiakas ei tarvitse omia palvelimia eikä teknistä osaamista paikkatietoinfrastruktuurinsa ylläpitämiseen. Esimerkiksi ammattitaitoa vaativan ilmakuva-aineiston tiilityksen voi jatkossa teettää Esrillä palveluna. Halutessaan organisaatio voit myös pystyttää oman palomuurilla suojatun, ArcGIS.comin palveluilla varustetun paikkatietoportaalin, jonka ulkonäönkin saa organisaation näköiseksi. Parannuksia palvelimeen ArcGIS Server on kokonaisuutena toimivan paikkatietojärjestelmän ydin, joten 10.1:ssä sitä on kehitetty huomattavasti eteenpäin. ArcGIS for Server 10.1 on ennen kaikkea Web Services -kone. Sen päätehtävänä on tarjota paikkatieto käyttäjille Mitä 10.1:ssä ei enää ole? ArcGIS 10.1:stä jäävät pois seuraavat asiat: ● ArcInfo Worksation (mutta 10.0 toimii edelleen) ● ArcIMS ● 32-bittinen 14 ArcGIS Server ● tuki SQL Server 2005:lle ● tuki Visual Stuodio 2008:lle ● tuki Windows Server 2003:lle ● VBA ArcObjects SDK 2/2011 muutenkin yhä paremmin pilvipalvelujen käyttöön. Linux-tuki on vankempaa, ja palvelin on kaikin puolin it-ystävällisempi. Uutuuksia työasemaan Karttatulosteisiin saadaan jatkossa tunnustekstit tarvittaessa viitteinä. web-palveluina, joita mitkä tahansa päätelaitesovellukset pystyvät hyödyntämään missä ja milloin tahansa. Natiivisti 64-bittisenä ArcGIS for Server pystyy käyttämään entistä enemmän muistia, mikä tekee siitä huomattavasti nopeamman. Sitäkin enemmän nopeutta tosin lisää optimoitu koodi. Web-selaimeen 10.1 tuo printtausominaisuuden. Tarkkoja, laadukkaita karttoja voidaan tulostaa mittakaavassa karttadokumentin valmiiksi määritellyn layoutin pohjalta suoraan REST-rajapinnasta. Uutta on myös On-the-Fly-symboliikka. Tuottavuus kasvaa, kun symboliikan voi renderöidä palvelimessa ja saada tuloksena clientiin pelkän kuvan. Amazonin pilvipalvelujen laajemman tuen lisäksi ArcGIS for Server tukee myös Microsoft Azurea ja sopii arkkitehtuuriltaan Työasemaohjelmistoihin ArcGIS 10.1 tuo paljon kokonaan uusia sekä joukon paranneltuja ominaisuuksia. Esimerkiksi uusia työkaluja geoprosessointiin ArcGIS for Desktopissa on kaikkiaan 85 kappaletta. Uutuuksista yksi on aika-paikka-klusterien tunnistaminen. Sen avulla saadaan esiin sijaintiin liittyvät klusterit, jotka ovat klustereita myös ajallisesti. Näin nähdään, miten, milloin ja missä tietty ilmiö kehittyy. Dynaamisten selitteiden ansiosta kartalle voidaan tulostaa vain ne symbolit, joita on näkyvissä senhetkisessä aineistokehyksessä. Karttatulosteisiin saadaan ahtaisiin paikkoihin automatisoidusti viitenumeroita, joihin liittyvät tekstit sijoitetaan sivummalle. Koordinaattijärjestelmien hakutoiminto helpottaa Suomeen liittyvien koordinaatistojen löytämistä. Myös kohteiden etsiminen tehostuu, koska niitä voidaan etsiä tietyltä alueelta sekä spatiaalisesti että sanallisesti. Editointiin voidaan määritellä dynaamisia, automaattisesti täyttyviä tietoja esimerkiksi siitä, kuka on luonut tai muokannut kohdetta ja milloin. ArcGIS for Desktop 10.1:n päivitysprosessi on entistä helpompi. Kun 10.0-versio poistetaan, lisenssejä ei tarvitse vapauttaa, sillä ohjattu toiminto päivittää lisenssit internet-yhteyden kautta 10.1:n asentamisen jälkeen. 10.0:n työasemakäyttäjät voivat hyödyntää 10.1:n lisenssimanageria, joten ison organisaation ei tarvitse päivittää kaikkia työasemia samana päivänä. Asennukset voidaan tehdä joustavasti. ■ Lisätietoja: Antti Ahola Projektipäällikkö Esri Finland Heikki Niemisara Paikkatietoasiantuntija Esri Finland ArcGIS on kokonaisjärjestelmä ArcGIS ei ole vain paikkatieto-ohjelmisto, paikkatietokanta tai paikkatietopalvelin, vaan kaikenkattava paikkatietojärjestelmä, jolla voi katsella, luoda, hallita, visualisoida, analysoida ja jakaa paikkatietoa. Käyttäjät voivat päästä järjestelmään käsiksi monin eri tavoin: ArcGIS-työasemaohjelmistoilla, selainpohjaisilla sovelluksilla, mobiilipäätelaitteilla tai valmiiden ohjelmointirajapintojen ja sovelluskehityskirjastojen avulla kehitetyillä sovelluksilla. Datalähteenä voi järjestelmässä olla yhtä hyvin oman työaseman kovalevy, sisäverkko tai muistitikku kuin organisaation yhteinen paikkatietokanta tai ne kaikki rinnakkain. Järjestelmä voi myös hyödyntää pilvipalveluita tai vaikkapa pyöriä kokonaan pilvessä. Olennaista on, että kaikki järjestelmän osat käyttöliittymästä datalähteille liittyvät saumattomasti yhteen. Jos tietokannassa vaikkapa jokin tieto muuttuu, se näkyy samanlaisena jokaisessa päätelaitteessa ja sovelluksessa. Kaikilla eri päätelaitteilla voidaan myös luoda ja tallentaa paikkatietoa eri datalähteisiin. ArcGIS Online on kaikkia ArcGIS-järjestelmän osasia yhdistävä palvelu. Sen monipuolinen valikoima ilmaisia taustakarttoja, sovelluksia, työkaluja, sovelluskehitysvälineitä ja yhteisöjä muodostaa laajenevan, globaalin paikkatiedon ekosysteemin. ArcGIS on avoin järjestelmä, joten sovelluskehittäjät voivat kehittää siihen helposti ja nopeasti omia selain-, työasema- tai mobiilisovelluksia. Järjestelmän osien väliset rajapinnat ovat avoimia ja hyvin dokumentoituja. Esri tarjoaa sovelluskehitystä varten WebMapping APIt JavaScriptille, Flexille ja Silverlightille. Android-, iOS- ja Windows Phone -alustoille on myös runtime-SDKt. ArcGIS Onlinen palveluita voi hyödyntää kullakin näistä teknologioista. Kokonaisjärjestelmänä ArcGIS tarjoaa ArcGIS on kattava, integroitu paikkatietojärjestelmä, jonka osat käyttöliittymästä aina datalähteisiin asti liittyvät saumattomasti yhteen. käyttäjäorganisaatioille mahdollisuuden hyödyntää paikkatietoa ensin johonkin rajattuun ajankohtaiseen tarpeeseen ja laajentaa järjestelmää tarpeiden kasvaessa. Hyödyntäessään ArcGISiä kokonaisjärjestelmänä organisaatio saa täyden hyödyn myös Esrin vahvasta tuotekehityksestä, johon yhtiö investoi vuosittain noin 20 prosenttia liikevaihdostaan. ■ 15 2/2011 Paikkatietoresurssit kaikkien ulottuville Esrin paikkatietoratkaisuja ovat pitkään käyttäneet lähinnä alan ammattilaiset, mutta ArcGIS Onlinen kautta Esri tarjoaa nyt monipuolisia paikkatietoresursseja ilmaiseksi kaikkien saataville. ArcGIS Onlinen tarjoamilla resursseilla voi käytännössä tehdä lähes kaikkea sitä, mitä kattavalla ArcGIS-järjestelmällä on voitu tehdä. ”Online-resurssien avulla voi katsoa, luoda, hallita, visualisoida, analysoida ja jakaa paikkatietoa sekä hyödyntää sitä yhteistyössä muiden kanssa. Ja tätä kaikkea voi tehdä joko työasemaohjelmistolla, selaimella tai mobiililaitesovelluksilla”, Esrin projektipäällikkö Antti Ahola kertoo. Aiemmin mahdollisuus tällaiseen on ollut vain ArcGIS-järjestelmää käyttävissä organisaatioissa. Nyt kattavat resurssit ovat kenen tahansa saatavilla yhtä hyvin työtehtävissä kuin yksityiselämässä. ”Paikkatieto tuo sitä enemmän lisäar- ArcGIS Online tarjoa paikkatietoresursseja niin kokeneille ArcGIS-käyttäjille kuin keille tahansa paikkatiedosta kiinnostuneille. Kuka vaan voi tehdä omia karttoja palvelun tarjoamilla työkaluilla. voa, mitä useamman ihmisen ulottuvilla se on”, Ahola korostaa. Kartta ja paikkatieto ovat hänen mukaansa loistava tapa koota ja kommunikoida suuria tietomääriä. Niiden avulla voi löytää erilaisia riippuvuussuhteita ja säännönmukaisuuksia, luoda analyysien avulla uutta tietoa, kommunikoida ideoita, konsepteja ja suunnitelmia sekä tuottaa tilannekuvaraportteja ja ymmärtää laajoja kokonaisuuksia. Paikkatietoresursseja käytetään muun muassa karttojen tekemiseen, palvelujen tarjontaan, suunnitteluun, infrastruktuurin hallintaan, ympäristönsuojeluun, paikantamiseen, toimintojen koordinointiin katastrofitilanteissa, liiketoiminnan kehittämiseen ja moniin muihin tarkoituksiin. Kuin iso varasto Käytännössä ArcGIS Online on Aholan mukaan kuin iso varasto, joka tarjoaa vapaasti käytettäväksi karttoja, sovelluksia, työkaluja ja yhteisöjä sekä julkaisufoorumin käyttäjän omille sovelluksille ja kartoille. Tarkemmin katsottuna ArcGIS Online tarjoaa muun muassa seuraavaa: ● Taustakarttoja, satelliitti- ja ilmakuvia, karttoja, karttatasoja ja karttamalleja (template), joita voi käyttää omien karttojen ja karttapalvelujen tekemiseen. ● Käyttövalmiita selain- ja mobiilisovelluksia, kuten ArcGIS.com Viewer, Karttapalveluja SharePointiin Esrin valmisratkaisun avulla voi nyt visualisoida, analysoida ja jakaa käyttäjien kesken liiketoimintadataa karttasovellusten avulla organisaation käyttämän Microsoft SharePointin palvelualustalla. Monipuolisen paikkatietotoiminnallisuuden tuominen SharePointiin kaikkien tarvitsijoiden ulottuville onnistuu ArcGIS for SharePoint -ratkaisulla helposti ja nopeasti ilman minkäänlaista ohjelmointia. Liiketoiminta pystyy siihen jopa itse ilman it-ammattilaisten apua. SharePointiin voidaan tuoda kaikki tyypilliset paikkatietopalvelut, joita liiketoiminnassa saatetaan tarvita. Mahdollisia toimintoja ovat muun muassa editointi, etsiminen, valitseminen, filtteröinti ja klusterointi sekä kyselyjen ja selitteiden tekeminen, karttatasojen lisääminen tai poistaminen ja moni muu asia. Karttapalvelun luominen tapahtuu valitsemalla ensin taustakartta ja kartta- 16 tasot ArcGIS Serveriltä tai ArcGIS.comista ja pudottelemalla niiden päälle halutut toiminnallisuudet. Esimerkiksi SharePoint-luetteloon tuodun Excel-taulukon sisältämät osoitteet saadaan geokoodattua kartalle. Yritys voi sijoittaa vaikka kaikki asiakkaansa kartalle tai tehdä teemakartan, joka visualisoi asiakkaiden maantieteellisen jakauman asiakaskannattavuuden mukaan. SharePointissa voidaan ajaa geoprosessointimalleja, jotka tarjoavat käyttäjille tietyn palvelun, vaikkapa reitinoptimoinnin myyjille. Kartalta voi myös valita kohteita ja nähdä niitä koskevat tiedot taulukkona, joka voidaan viedä Exceliin jatkokäsiteltäväksi. ArcGIS for Sharepoint on useimmille Esrin asiakkaille maksuton. Lisätietoja: esri.com/sharepoint. ■ ArgGIS for SharePoint tuo paikkatietotoiminnallisuudet organisaation yhteiseen työskentely-ympäristöön. 2/2011 ArcGIS Explorer Online ja ArcGISsovellukset iOS, Android- ja Windows Phone -alustoille. ● Flex- ja Silverlight-ympäristöihin sovelluskehitysmalleja, joiden valmiita toiminnallisuuksia voi täydentää itse koodaamalla. ● ArcGIS API -ohjelmointirajapinnat Java Script-, Flex-, Silverlight-, iOS-, Androidja Windows Phone 7 -ympäristöihin. ● Valmista koodia ja mallitoteutuksia (sample). ● Työkaluja, kuten globaali lokaattori osoitteiden geokoodausta varten. ● Geoprosessointipalveluja esimerkiksi reititystä varten. ● Lisäpalikoita (add-in) esimerkiksi ilmaiseen ArcGIS Explorer Desktop -ohjelmistoon. Paikkatieto-osaajat ympäri maailman ovat laittaneet ArcGIS Onlinen kautta muiden käytettäväksi jo yli 500 itse tekemäänsä lisäpalikkaa, ja määrä kasvaa koko ajan. ● Avoimia tai suljettuja yhteisöjä paikkatiedon jakamiseen. Integroitu osa ArcGIS-järjestelmää Yksinkertaisimmin ArcGIS Onlinen sisältöön pääsee Aholan mukaan käsiksi web-selaimella ArcGIS.com-yhteisöpalvelusivuston kautta. ArcGIS.comissa voi katsella valmiita karttoja ja luoda omia web-karttoja helppokäyttöisellä ArcGIS.com Viewer -katselusovelluksella tai monipuolisempaa toiminnallisuutta tarjoavalla ArcGIS Explorer Online -sovelluksella. Itse tehtäviin karttoihin saa ArcGIS Onlinen tarjoamilla työkaluilla sisällytettyä monenlaista paikkatietotoiminnallisuutta, ja ne voi helposti julkaista vaikkapa ArcGIS Onlinessa, Facebookissa, tekijän oman organisaation web-sivuilla tai muualla. Vaikka ArcGIS Onlinen palveluja voi käyttää kuka tahansa ilman omalla työasemalla olevaa ArcGIS-ohjelmistoa, online-palvelut on Aholan mukaan sisäänrakennettu myös koko ArcGIS-järjestelmään. ”ArcGIS Online on integroitu osa ArcGISin käyttäjäkokemusta. Käyttäjät voivat hyödyntää työasemaohjelmillaan ArcGIS Onlinen taustakarttoja, aineistojen haku- ja jakamistoimintoja sekä erilaisia työkaluja ja palveluja, kuten geokoodausta”, hän toteaa. ■ Lisätietoja: Antti Ahola Projektipäällikkö Esri Finland Web-sovellus syntyy helpoilla työkaluilla Kun organisaatio tarvitsee selainkäyttöisen karttasovelluksen, se on helppo tehdä Esrin tarjoamilla ohjelmointirajapinnoilla. Niissä on valtaisa määrä valmista toiminnallisuutta, joten sovelluskehitys sujuu nopeasti ja paljon halvemmalla kuin kokonaan itse tehtynä. Esrillä on ArcGIS-ohjelmointirajapinnat JavaScript-, Silverlight- ja Flex-kehitysalustoille. Kaikki sisältävät käytännöllisesti katsoen samat mahdollisuudet ja käyttävät hyväksi ArcGIS Serverin tehokkaita kartta-, editointi-, geokoodaus- ja geoprosessointipalveluja. Kullekin ohjelmointirajapinnalle Esri ylläpitää sovelluskehittäjien avuksi omaa web-sivustoa, joka sisältää yksityiskohtaisia ohjeita, jopa toista sataa malliesimerkkiä eri toiminnoista lähdekoodeineen, täyden dokumentaation luokkakirjastoista, metodeista ja funktioista, koodigallerian sekä kehittäjäyhtei- sön keskustelupalstan ja blogeja. Ohjelmointirajapintojen avulla karttasovelluksiin saa rakennettua monipuolisia palveluja, kuten osoitteiden paikannusta, kyselyjä, editointia, analyysejä, reititystä, ominaisuustietojen etsimistä, geoprosessointia, infoikkunoita sekä alueen ja matkan mittausta. Lisätietoja: http://resources.arcgis.com/ content/web/web-apis. ■ Kullekin ohjelmointirajapinnalle on Esrillä omat laajat sivustot sovelluskehittäjien avuksi. Flex Viewerin valmiskomponenteista tehdystä käyttöliittymästä saa halutessaan oman organisaation näköisen esimerkiksi värejä ja logoja vaihtamalla. Flex-sovelluksia valmispalikoista ArcGIS Viewer for Flex on yksinkertainen työkalu karttasovellusten tekemiseen ilman koodaustaitoja. Sillä saa tehtyä verkkoon näyttäviä ja vuorovaikutteisia paikkatietopalveluja edullisesti. Flex Viewerissä on valmiit komponentit useimpiin toimintoihin, joita organisaatiot tarvitsevat karttasovellusten käyttöliittymiä varten. Huikeasti lisätoiminnallisuutta sovelluksiin saa widgeteillä, joita on ArcGIS Onlinessa tarjolla ilmaiseksi jo pari sataa. Jos sopivaa ei löydy, widgettejä voi koodata Flexillä myös itse. Työkalun avulla loppukäyttäjille voidaan tarjota helposti ArcGIS Serverin kartta-, geokoodaus- ja geoprosessointipalveluja. Siihen voidaan kuitenkin tuoda dataa myös ArcGIS Onlinesta sekä KML- ja WMS-rajapinnoista, joten ArcGIS Serveriä ei välttämättä tarvita. Flex Viewerillä saa nopeasti aikaan web-sovelluksia juuri tiettyyn tarpeeseen sen sijaan, että alkaisi rakentaa kuukausitolkulla sovelluskehitystyötä vaativaa monimutkaista ja kattavaa sovellusta. Työkalun monipuolisiin mahdollisuuksiin voi tutustua ArcGIS.comin galleriassa etsimällä Flexillä tehtyjä web-sovelluksia. Lisätietoja: http://help.arcgis.com/ en/webapps/flexviewer/. ■ 17 2/2011 Kaupunki tiiviimmäksi Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto käyttää paikkatiedon avulla tehtäviä saavutettavuus- ja vaikutusanalyysejä suunnitellessaan maankäyttöä, jonka tavoitteena on kaupunkirakenteen tiivistäminen. Tiiviimpi kaupunkirakenne on muun muassa ympäristö-, viihtyvyys- ja kustannussyistä laajalti omaksuttu tavoite, johon myös Helsingin kaupunki tähtää esimerkiksi strategisella Esikaupunkien renessanssi -hankkeella ja pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä kehittämällä. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosastossa uudeksi maankäytön suunnittelun apuvälineeksi otettiin alkukesästä ArcGIStyöasemaohjelmisto ArcEditor sekä lisäosat Network Analyst ja Spatial Analyst. "Itse asiassa ArcGIS hankittiin meille lähinnä Network Analystin vuoksi saavutettavuusanalyysien tekoa varten. Analyyseille on ollut kovasti kysyntää", yleiskaavasuunnittelija Susa Tulikoura kertoo. Aikaisemmin saavutettavuusanalyysejä ei ole hänen mukaansa pystytty tekemään toimistossa juuri lainkaan. Todella tärkeää tarvetta varten niitä on tosin tehty manuaalisesti, mutta se on vienyt liian paljon aikaa, ja tulokset ovat olleet epätarkkuuden vuoksi vain suuntaa antavia. Tärkeää tietoa suunnitteluun Saavutettavuusanalyysejä on jo tehty ArcGISillä muun muassa eri työpaikka-alueiden saavutettavuudesta ja metroasemien palvelualueista 5–10 minuutin kävelyetäisyyksillä. Analyysien avulla on esimerkiksi selvitetty, kuinka paljon asukkaita ja työvoimaa metroasemien palvelualueilla on. "Aikaisemmin olemme käyttäneet tähän tarkoitukseen vain buffereita, jotka antavat vähän väärän kuvan, koska ne mittaavat etäisyyksiä linnuntietä pitkin", Tulikoura sanoo. Saavutettavuusanalyysit tuovat tärkeää tietoa mahdollisten uusien metroasemien ja -linjojen, kuten Östersundomin metrolinjan, suunnitteluun. Myös olemassa olevien asemien palvelualueet ovat kuitenkin kiinnostavia muun muassa juuri kaupunkirakenteen tiivistämistä ajatellen. "Voimme selvittää, missä ovat saavutettavuuden kannalta parhaimmat alueet asumisen ja työpaikkojen näkökulmasta ja missä kannattaisi tiivistää kaupunkirakennetta." Selvitystyö ei ole rajoittunut metroon, vaan on Tulikouran mukaan koskenut myös pääkaupunkiseudun poikittaisliikennettä eli olemassa olevaa Jokeri I -linjaa ja suunnitteilla olevaa Jokeri II -linjaa. Tarkoituksena on selvittää, missä linjojen varrella on suurempia työpaikkakeskittymiä ja asukastihentymiä, mitkä alueet ovat hyvin tai heikosti saavutettavia ja mitkä alueet kaipaavat parannuksia saavutettavuudessa tai mahdollistavat kaupunkirakennetta tiivistävän täydennysrakentamisen. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto on virastossa vastuussa joukkoliikenteen suunnittelusta, mutta yleissuunnitteluosastossa liikennettä koskevia sel- Kuvat: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Simo Karisalo Elinvoimaa esikaupungeille Helsingissä käynnistetty Esikaupunkien renessanssi -hanke merkitsee strategista maankäytön suunnittelua, jolla luodaan edellytyksiä kaupunkirakennetta tiivistävälle täydennysrakentamiselle ja lisätään esikaupunkien elinvoimaa, viihtyisyyttä ja asumistasoa. Täydennysrakentaminen hyödyntää ja tukee alueiden olemassa olevaa joukkoliikennettä sekä julkisia ja kaupallisia palveluita. Olemassa olevaan kunnallistekniikkaan ja palveluihin tukeutuva rakentaminen on taloudellisesti erittäin tehokasta. Esikaupunkien kehittäminen muuttaa ne pelkistä nukkumalähiöistä eläviksi kaupunginosiksi, joissa on myös työpaikkoja, palveluita ja vapaa-ajanviettopaikkoja. ■ 18 vityksiä tehdään nimenomaan maankäytön yleissuunnittelun näkökulmasta. Eri näkökulmista syntyy kokonaiskuva Nykyisin bussilinjana toimiva Jokeri I -linja aiotaan jollain aikavälillä muuttaa pikaraitiotieksi. Yleissuunnitteluosastossa on tehty analyysejä nykyisen Jokeri I:n pysäkkien saavutettavuudesta ja niiden palvelualueiden väestö- ja työpaikkamääristä. Raide-Jokeria silmällä pitäen tavoitteena on selvittää, ovatko pysäkit sijainniltaan optimaalisia ja onko joillakin alueilla mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen. "Tarkastelemme asioita eri näkökulmista ja saamme siten paremmin kokonaiskuvan 2/2011 vaikkapa 20 minuutin automatkan päässä tai vaihtoehtoisesti joukkoliikennettä käyttäen. Kokonaistarkasteluja on tarkoitus tehdä Spatial Analyst -laajennoksen avulla. Tarkempia tuloksia kaupan vaikutusalueista Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston käyttöön ottamalla ArcGISillä on Susa Tulikouran mukaan saatu aikaisemmin käytettyjä työkaluja ja menetelmiä tarkempia tuloksia muun muassa saavutettavuus- ja vaikutusanalyyseissä. myös muita asioita koskevista tarkasteluista. Saavutettavuus on aina yksi tärkeä osatekijä", Tulikoura toteaa. Esimerkiksi Raide-Jokerin suunnitelmista on analyyseillä löydetty muutamia pysäkkejä, jotka voisi ehkä sijoittaa paremmin ja joitakin pysäkkejä voisi myös vähentää, mikä saattaisi mahdollisesti nopeuttaa reittiä. Analyyseissä on hyödynnetty Network Analystiin kuuluvaa Location Allocation -työkalua. Joukkoliikenteen asemien ja pysäkkien saavutettavuutta on tähän mennessä ehditty Tulikouran mukaan analysoida ArcGISillä lähinnä kävelyetäisyyksien näkökulmasta. Jatkossa analyysejä on tarkoitus päästä tekemään koko pääkaupunkiseudun joukkoliikenneverkostosta eikä vain asemien ja pysäkkien lähiseuduista. Tällöin voitaisiin esimerkiksi analysoida, mitkä ovat parhaiten ja heikoimmin saavutettavia asuin- ja työpaikka-alueita Joukkol i i kenteen l i s äks i ArcGISillä on analysoitu myös vähittäiskaupan myymälöiden ja kauppakeskusten saavutettavuusalueita eri etäisyyksillä sekä sen pohjalta arvioitu alueiden potentiaalista ostovoimaa. Aikaisemmin väestömäärää eri etäisyyksillä on voitu tarkastella vain linnuntie-etäisyyksillä buffereiden avulla. Lisäksi on Tulikouran mukaan käytetty Huffin teoreettista vetovoimamallia, jonka avulla on pystytty suhteuttamaan alueen eri myymälöitä ja kauppakeskuksia toisiinsa. "Kun olemme nyt tutkineet saavutettavuutta ArcGISillä esimerkiksi kymmenen minuutin kävelyetäisyydellä, väestön määrässä on joissakin tapauksissa havaittu jopa erittäin suuria eroja verrattuna vanhaan menetelmään", hän sanoo. Uudelle kaupan toimipisteelle saattaa joutua hakemaan asemakaavamuutosta tai -lupaa. Tässä tapauksessa kaavan vaikutukset on arvioitava riittävällä tarkkuudella, joten saavutettavuusanalyy- sin avulla selvitetään muun muassa alueen väestömäärät eri etäisyyksillä myymälästä. "Tätä kautta voidaan arvioida myymälän vaikutusaluetta sekä vaikutusta palvelujen saatavuuteen, myymäläverkkoon ja asiointietäisyyksiin." Kaupunkiin ei Tulikouran mukaan välttämättä haluta lisää valtavia automarketteja, jotka vain lisäisivät autoliikennettä, koska ne houkuttelevat asiakkaita pitkienkin etäisyyksien päästä. Samalla ne saattaisivat viedä elinmahdollisuuksia asuinalueita palvelevilta pieniltä päivittäistavarakaupoilta ja lisätä sitäkin kautta autolla tehtäviä ostosmatkoja. Käyttö laajenee Niin Tulikoura itse kuin ArcGISiä käyttänyt muutama työtoverikin ovat tyytyväisiä uuteen työkaluunsa. Sen hyvinä puolina Tulikoura pitää monipuolisia toimintoja ja mahdollisuutta tehdä helposti todella kauniita karttoja. Ensimmäisten kuukausien aikana työkalua on ehditty käyttää lähinnä vain saavutettavuus- ja vaikutusanalyyseihin, mutta Tulikouran mukaan käyttö kyllä laajenee, koska työkalulla voi tehdä mitä vaan. "Kysyntää ja uusia käyttötarpeita tulee varmasti, koska me lähdemme tekemään uutta yleiskaavaa", hän toteaa. ■ Helsingin Kalasataman keskuksen saavutettavuusanalyysista tuotettu kartta havainnollistaa keskuksen saavutettavuusalueen laajuutta kävelyetäisyyden perusteella suhteessa väestöön ja alueella työskentelevään työvoimaan. Analyysi suunnitteilla olevan Raide-Jokerin pysäkkien sijainnista suhteessa suurimpiin työpaikkakeskittymiin kertoo, että Helsingin esikaupunkialueella hyvän saavutettavuusetäisyyden ulkopuolelle jäävät vain Konala ja Malmi. Pitäjänmäen työpaikkakeskittymää Raide-Jokeri palvelisi erityisen hyvin. 19 2/2011 Esri tarjoaa mullistavan ohjelmiston 3D-suunnitteluun Esri on hankkinut yritysoston kautta ainutlaatuisen 3D-ohjelmiston, joka mullistaa 3D-mallintamisen ja -suunnittelun. Esri CityEnginen avulla 2D-paikkatietoaineistot saa muutettua 3D-aineistoiksi, ja kokonaiset 3D-kaupungit syntyvät työkalun avulla sääntöpohjaisesti. CityEngine-ohjelmiston on kehittänyt sveitsiläinen Procedural-yhtiö, jonka Esri Inc. osti tänä vuonna tuodakseen ArcGIS-käyttäjille aivan uudenlaisen työkalun 3D-sisällön luomiseen ja suunnitteluun. ”Monet organisaatiot haluaisivat tehdä suunnittelua ja mallinnusta 3D:nä, mutta niillä on nykyisin vain 2D-dataa. Tähän tarpeeseen CityEngine tarjoaa nyt erinomaisen ratkaisun”, Esrin GIS-kouluttaja Jukka Nykänen toteaa. CityEngine pystyy hyödyntämään 2D-paikkatietoaineistoa ja muuttamaan sen sääntöjen ja funktioiden avulla helposti 3D-aineistoksi. Näin organisaatiot pääsevät käyttämään olemassa olevia 2D-aineistoja 3D-mallintamiseen ja -suunnitteluun. Sääntö on periaatteessa script-tiedosto, joka kertoo ohjelmistolle, miten 2D-paikkatietodatasta muodostetaan 3D-kohteita. Sääntöjä on City- Enginessä valmiina valtaisa määrä, mutta niitä voi Nykäsen mukaan myös muokata ja kirjoittaa itse lisää. ”Sääntöjä tehdessä joutuu näkemään ensin vähän enemmän vaivaa. Sen jälkeen 3D-sisällön luominen käy kuitenkin todella helposti. Jos on tehty esimerkiksi sääntö, joka kertoo, millainen kadun yli menevä jalankulkusilta yleensä on, sääntö vaan otetaan käyttöön ja silta syntyy haluttuun paikkaan automaattisesti.” Suunnittelua suoraan 3D:nä takin ominaisuustietoa, kuten rakennuksiin tulevien kerrosten määrä, kerroskorkeus ja kattotyyppi, CityEngine pystyy käyttämään tietoja ja lisäämään yksityiskohtia 3D-malleihin. ”Aineistoja voi siis editoida joko editoimalla ominaisuustietoja ArcGISissä tai muuttamalla käytettäviä sääntöjä CityEnginessä”, Nykänen huomauttaa. Jos rakennuksista on jo olemassa muilla ohjelmilla tuotettuja 3D-malleja, ne voidaan tuoda mukaan CityEnginellä rakennettavaan virtuaaliseen 3D-kaupunkikuvaan. CityEnginellä ei vain luoda 3D-malleja 2D-datasta, vaan sillä voi Nykäsen mukaan myös suunnitella kohteita suoraan 3D:nä. Tyylit helpottavat muutosten tekemistä CityEnginellä voi tehdä kokonaisen kaupungin tai kaupunkialueen 3D-massoitusmalleja soveltamalla sääntöjä, jotka noudattavat annettuja kaupunkisuunnittelun säädöksiä ja ohjeita. Tyypillisesti kaupunkisuunnittelu CityEnginellä käynnistyy Kun ArcGISistä esimerkiksi tuodaan CityEngineen rakennusjoukon pohjakuvat sekä tieto rakennusten korkeudesta, niistä saadaan haluttuja sääntöjä soveltamalla muodostettua kädenkäänteessä 3D-malleja. Jos käytettävissä on muu- Kokonaisen kaupungin tai kaupunkialueen suunnittelu tapahtuu CityEnginen sääntöjen avulla tehokkaasti. CityEnginen intuitiivisilla työkaluilla voi suunnitella, editoida ja muunnella helposti ja vuorovaikutteisesti kaupunkiympäristön katuja, tontteja ja kortteleita. 20 Kuvasta tai teksturoidusta massamallista voi CityEnginessä luoda nopeasti julkisivusääntöjä visuaalisella wizard-työkalulla. 2/2011 CityEnginen kohokohtia Esri CityEngine -ohjelmisto sisältää suuren määrän toiminnallisuutta ja ominaisuuksia, joista tässä joitakin tärkeimpiä: ● Tukee GIS/CAD-dataa eli standardimuotoja, kuten Esri Shapefile ja DFX, mikä mahdollistaa kaikenlaisen paikkatiedon ja vektoridatan sisäänluvun ja viennin toisiin sovelluksiin. ● Mahdollistaa OpenStreetMap-aineistojen käytön. ● Tarjoaa intuitiiviset työkalut kaupunkiympäristön katujen, tonttien ja kortteleiden vuorovaikutteiseen suunnitteluun, editointiin ja muunteluun. ● Sisältää ainutlaatuiset työkalut kaupungin katuverkoston suunnitteluun, jossa otetaan huomioon myös maaston topografia. ● Sääntöpohjainen mallinnus tarjoaa rajattomat mahdollisuudet massojen, geometrioiden, mittasuhteiden ja tekstuurien käsittelyyn kaupunginlaajuisesti. ● Tukee seuraavia 3D-formaatteja: Collada, Autodesk, FBX, 3DS, Wavefront OBJ, RenderMan RIB, mental ray MI, e-on softwaren Vue. ● Automaattisesti päivittyvät, sääntöpohjaiset raportit voivat analysoida kaupunkisuunnitelmaa ja esimerkiksi laskea GFAja FAR-määriä. ● Mukana tulee integroitu Python-skriptauskäyttöliittymä. luomalla katuverkosto joko siihen tarkoitetulla työkalulla tai tuomalla pohjaksi esimerkiksi OpenStreetMap-katukartta. Sen jälkeen tehdään tonttijako ja pystytetään rakennukset valituille tonteille. Sääntöpohjaisen mallinnuksen ansiosta rakennuksista saadaan jo alkuvaiheessa täysin yksilöllisiä. Haluttuja sääntöjä käyttämällä kaupunkisuunnitelmaa voi kehittää eteenpäin vaikkapa muuttamalla talojen etäisyyttä tonttirajoista. Yksi CityEnginen vahvuus on Nykäsen mukaan myös se, että se tukee tyylejä. Tyylit ovat ennalta määriteltyjen sääntöparametrien valikoimia, joiden avulla suunnitelmiin voi tehdä erittäin helposti ja nopeasti muutoksia ja tuottaa useita vaihtoehtoisia ehdotuksia. Esimerkiksi rakennusten julkisivumateriaalia, ikkunakehysten muotoa ja lukemattomia muita ominaisuuksia voi muutella lennosta pelkästään valitsemalla tietyn tyylin CityEnginen valmiista tyylivalikoi- masta. Muutokset päivittyvät suunnitelmaan saman tien. Myös katujen 3D-suunnittelu onnistuu CityEnginellä. Suunnittelija yksinkertaisesti vetää virtuaalikaupunkiinsa kadun keskiviivan, jolloin ohjelma luo katusääntönsä pohjalta rakennusten väliin 3D-kadun ja tarvittaessa rakentaa vaikka ylikulkusillan automaattisesti. Tehokkuutta ja kustannussäästöjä CityEngine soveltuu Nykäsen mukaan työkaluksi kaikille toimialoille, jotka tarvitsevat tai tuottavat 3D-aineistoja rakennuksista ja jopa kokonaisista kaupungeista. Sääntöpohjaisten toimintojensa vuoksi se tehostaa 3D-työskentelyä tavattomasti ja säästää siten kustannuksia. Ohjelmistoa käyttävät maailmalla muun muassa kaupunkisuunnittelijat, arkkitehdit, puolustusvoimat, akateemiset Vuorovaikutteisella käyttöliittymällä voi CityEnginessä kontrolloida katuja tai rakennuksia koskevia erityisiä parametreja, kuten korkeutta ja ikää. ● E rittäin laaja valikoima koulutusmateriaaleja ja käyttöesimerkkejä. ● Saatavana 32- ja 64-bittiselle Windows-alustalle, 64-bittiselle Mac OSX -alustalle sekä 32- ja 64-bittiselle Linux-alustalle. Tarkempaa tietoa CityEnginestä on osoitteissa: esri.com/software/cityengine/index.html ja www.procedural.com. Näyttävä esittelyvideo on osoitteessa http://video.esri.com/watch/455/3dmodelling-and-design. ■ tutkijat sekä elokuva- ja peliteollisuus. Käyttäjäorganisaatioita ovat muun muassa Singaporen, Brisbanen ja Rotterdamin kaupungit, elokuvateollisuuden johtavat nimet, kuten Disney, Pixar ja DreamWorks, huippusuositun World of Warcraft -pelin tekijänä tunnettu Blizzard sekä Harvardin yliopisto ja MIT. ”Kun tällaiset tahot käyttävät CityEngineä, sen täytyy olla tehokas työkalu, joka säästää aikaa ja kustannuksia”, Nykänen hehkuttaa. Esrin tuoteperheessä CityEngine täydentää hänen mukaansa mainiosti ArcGIS 3D Analyst -laajennusosaa. 3D Analystilla voi visualisoida, editoida, hallita, analysoida ja jakaa 3D-paikkatietoa, mutta sillä ei vielä toistaiseksi voi luoda korkeatasoista 3D-sisältöä, kuten monipuolisilla tekstuureilla varustettuja rakennuksia. ”CityEnginellä kaikki tuo onnistuu. Sillä luodut 3D-mallit voi myös tuoda ArcGISiin visualisointia, hallintaa, analysointia ja jakelua varten.” CityEngine on toistaiseksi standalone-tuote, mutta Nykäsen mukaan se integroidaan vaiheittain yhä tiiviimmin ArcGIS-alustalle. Jo tällä hetkellä ohjelmisto pystyy lukemaan Esrin paikkatietokannassa olevaa aineistoa sekä ymmärtää Esrin Shapefile-tiedostoja ja projektioita. Keväällä 2012 julkaistavassa ArcGIS 10.1:ssä CityEnginen integrointi etenee aimo askeleen eteenpäin. ■ Lisätietoja: Jukka Nykänen GIS-kouluttaja Esri Finland 21 2/2011 ESRI-KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 2012 25.–26.1.2012 Crowne Plaza Helsinki Järjestämme 25.–26. tammikuuta Suomen Esri-käyttäjäpäivät 2012. Tapahtumapaikkana on Royal at Crowne Plaza Helsinki (Mannerheimintie 50). Esri-käyttäjäpäivät tarjoavat käyttäjille, sovelluskehittäjille ja päättäjille paljon hyödyllistä ja käytännönläheistä tietoa Esrin tuotteista, teknologiasta ja eri sovellusmahdollisuuksista sekä loistavan tilaisuuden verkostoitua muiden osaajien kanssa. Ohjelmassa on omat luentoryhmänsä käyttäjien puheenvuoroille sekä työasemaja yritysratkaisuille. Kaikkien luentoryhmien tarkat ja ajantasaiset ohjelmat julkaisemme internetsivuillamme osoitteessa: esri.fi. Luentojen lisäksi käyttäjäpäivien ohjelmaan kuuluu näyttely, jossa Esri Finlandin kumppanit esittelevät tuotteitaan ja palvelujaan. Käyttäjäpäivien ohjelmassa on perinteiseen tapaan myös keskiviikon iltajuhla hyvän ruoan ja rennon ohjelman kera. Keskiviikon ilmoittautuminen alkaa kello 8.30. Torstain ohjelma loppuu noin kello 16.30. Ohjelma keskiviikko 25.1. Ilmoittautuminen ja aamukahvi Avauspuhe: Jukka Rouhe, Esri Finland Keynote-puheenvuoro: ArcGIS Online Andrew Hendrickson, Esri Inc Kahvitauko Keynote-puheenvuoro: Kotona maailmankaikkeudessa Esko Valtaoja, avaruustähtitieteen professori Lounas GIS in Action: Esri Finland Kahvitauko Ryhmä 1: Käyttäjäesitykset Ryhmä 2: Desktop GIS - ArcGIS 10 Ryhmä 3: Enterprise GIS VR Yhtymän reaaliaikainen junien informaatiojärjestelmä – ”Junat Kartalla” Jarmo Suoranta VR ArcGIS for Desktop 10.1. – Mitä uutta tulossa? Heikki Niemisara Esri Finland ArcGIS kokonaisvaltaisena järjestelmänä Esri Finland Taksien tilausvälitysyhtiön toiminnan tehostaminen paikkatiedon avulla Harri Malkki Lahden Seudun Ulataksi Laserkeilausaineston käsittely 3D Analystilla. Uuden CityEnginen esittely Antti Mansikka ja Jukka Nykänen Esri Finland ArcGIS Online Esri Finland Tauko Get Together Illallinen 22 2/2011 Osallistumishinnat: 25.–26.1. 2012 Molemmat päivät, sisältää iltaohjelman ja illallisen 19.12.2011 mennessä ilmoittautuneet 350 EUR 9.1.2012 mennessä ilmoittautuneet 400 EUR 25.1. tai 26.1. Yksi päivä, sisältää iltaohjelman ja illallisen (1. päivänä) 19.12.2011 mennessä ilmoittautuneet 280 EUR 10.1.2012 mennessä ilmoittautuneet 300 EUR 25.1. tai 26.1. Yksi päivä, pelkkä luento-osuus 19.12.2011 mennessä ilmoittautuneet 200 EUR 9.1. 2012 mennessä ilmoittautuneet 220 EUR Kaikki hinnat sisältävät luennot, konferenssipalvelut, kahvit ja lounaan. Hinnat ovat verottomia. Pyydämme ilmoittautumisia viimeistään 9.1.2012 mennessä Ohjelma torstai 26.1. Aamukahvi Ryhmä 1: Käyttäjäesitykset Ryhmä 2: Desktop GIS Ryhmä 3: Enterprise GIS Geoportal Server taipui SYKEn metatietopalveluksi Kaisu Harju SYKE Editoinnin perusteet Jukka Nykänen Esri Finland Tiedonhallinta ja kuvat Esri Finland Kokemuksia ketterästä selainkarttasovellusten kehittämisestä Vesa Honkonen SOK Business-analyysit. Location allocation, multi mod., taulukot ja kaaviot Esri Finland ArcGISin integroiminen toisiin järjestelmiin Esri Finland GTK:n uudistetut web-palvelut Niina Ahtonen GTK Pythonin hyödyntämisesimerkkejä ArcGISissä Esri Finland Sosiaalisen median hyödyntäminen paikkatiedossa Esri Finland Python ja lentoesteaineistojen analysointi Matti Olkinuora Finavia Regressioanalyysi Antti Mansikka Esri Finland Mobiilisovellukset Esri Finland Paikkatietoaineistojen hyödyntäminen Puolustusvoimat Temporal data. Aika + animaatio Tiia Palvimo Esri Finland ArcGIS for Server Organisational accounts, Managed Services, pilvi, Online, 10.1. uudet ominaisuudet Esri Finland Aihe ilmoitetaan myöhemmin Petri Särkisaari HALTIK Rasterianalyysin perusteet Heikki Niemisara Esri Finland Sovelluskehitys Esri Finland Kahvitauko Lounas Kahvitauko Andrew Hendrickson, Esri Inc Loppusanat: Jukka Rouhe, Esri Finland 23 2/2011 Ruandalaisista kahvilaaduista tunnistettiin joukko ainutlaatuisia ja haluttavia makuprofiileja, jotka vaihtelevat eri alueilla. Kahvin makua luonnehtivien muuttujien ja niihin vaikuttavien lukuisten ympäristötekijöiden riippuvuussuhteita pystyttiin selvittämään paikkatiedon ja tilastollisen analyysin avulla. Ruanda nousi laatukahvin tuottajaksi paikkatiedon avulla Lähihistorian suurimpiin kuuluvasta kansanmurhasta toipuva Ruanda on noussut huippulaatuisen kahvin tuottajaksi pitkälti paikkatiedon avulla. Laatukahvista maailmanmarkkinoilla saatu korkeampi hinta on jopa kuusinkertaistanut miljoonien ruandalaisten ansiotulot. Ruandalaiset eivät itse juurikaan juo kahvia, joten he joutuivat opettelemaan ammattimaista viininmaistamista muistuttavan kahvinmaistamisen taidon voidakseen arvioida tuotteensa laatua. 24 Vuoden 1994 kansanmurhassa kuoli miljoona ruandalaista. Piskuista KeskiAfrikan maata koetteli pian kansanmurhan jälkeen myös globaali kahvikriisi, joka romahdutti kahvin maailmanmarkkinahinnat. Noin 500 000 ruandalaista kahvinviljelijäperhettä, joissa on keskimäärin seitsemän perheenjäsentä, jäi lähes kokonaan vaille ansiotuloja. Kriisi koski laajemminkin maan 9-miljoonaista väestöä, josta 40-50 prosenttia saa ainakin osan tuloistaan kahvinviljelyyn liittyen. Ruandan dynaaminen uusi hallitus käynnisti nopeasti Visio 2020 -ohjelman maan nostamiseksi jaloilleen. Keskeisen aseman sai maatalouden jälleenrakentaminen ja erityisesti koko kahvisektorin perusteellinen uudistaminen. Maatalouden uudistamiseen osallistui myös USAIDin rahoittama Sustaining Partnerships to Enhance Rural Enterprise (SPREAD) -projekti ja sitä johtava agronomi, Timothy Schilling, PhD, joka tuli Ruandaan 2001. Hänen vaimonsa, maantieteen tohtori Michele Schilling, puolestaan ryhtyi opettamaan paikkatie- toa Ruandan yliopistossa ja päätyi pian perustamaan ja kehittämään maalle kansallista GIS-keskusta. Laatuun parannusta kahvinpesuasemilla Kesällä San Diegossa järjestetyssä Esrin käyttäjäkonferenssissa Schillingin pariskunta kertoi Ruandan kahvisektorin uudistushankkeen uskomattoman menestystarinan, jossa paikkatiedolla on ollut hyvin keskeinen rooli. Vaikka kahvia tuotettiin Ruandassa valtavia määriä, sen laatu oli surkea. Kaikki 500 000 viljelijäperhettä hoiti viljelyksiään omalla tavallaan eikä laatukontrollista ollut tietoakaan. Siksi Ruandan kahvista maksettiin maailmanmarkkinoilla erittäin alhaista hintaa. SPREAD-projektissa tavoitteeksi otettiin laadun nostaminen, jonka avulla viljelijöiden tulot kyettäisiin moninkertaistamaan. Tarkoitus oli keskittyä nopeasti kasvaville erikoiskahvimarkkinoille, joiden arvo maailmanlaajuisesti 2/2011 korkeammalla, jolloin painovoima hoitaisi vedenkuljetuksen asemalle. Vajaassa kymmenessä vuodessa kahvinpesuasemia perustettiin noin 200. Niissä käsitellään jo puolet maan kahvisadosta, mikä on parantanut laatua ja luonut paljon työpaikkoja. Silti kahvi ei vieläkään ollut huippulaatuista. Alalta puuttui koulutusta, johtaminen oli heikkoa, laatukontrolli ei ollut riittävää ja ennen kaikkea ruandalaiset itse eivät juo kahvia. He eivät siis osanneet arvioida tuotteensa laatua. päästä erikoiskahvimarkkinoille laadun yhä parantuessa. Tavoitteet asetettiin kuitenkin projektissa entistä korkeammalle. Kahvista haluttiin vieläkin korkeampi hinta kehittämällä useita huippulaatuisia kahvibrändejä samaan tapaan kuin Ranskassa viinejä. Ruandalaisista kahvilaaduista tunnistettiin projektissa joukko ainutlaatuisia ja haluttavia makuprofiileja. Paikkatiedon avulla pyrittiin sen jälkeen yhdistämään tietyt maut tiettyyn sijaintipaikkaan, jossa kyseinen kahvi oli viljelty. Maantieteilijöistä, agronomeista, kahvinmaistajista ja muista asiantuntijoista koostuva tutkijatiimi onnistui paikkatiedon avulla yhdistämään maut sijaintiin, mutta sekään ei vielä riittänyt. Haluttiin vielä löytää luonnonoloihin liittyvät muuttujat, jotka selittävät kahvin makuvivahde-erot. Kahvin makua luonnehtii 20-30 eri muuttujaa, ja niihin vaikuttavia ympäristötekijöitä on suuri joukko ilmankosteudesta ja lämpötilasta maaperän pHarvoon asti. Muuttujien keskinäisiä riippuvuussuhteita onnistuttiin projektissa selvittämään paikkatiedon ja tilastollisen analyysin avulla. Samaa on viininviljelyssä tehty jo vuosikymmeniä. Maut yhdistettiin sijaintipaikkoihin Menestystä kopioidaan nyt muualla Afrikassa SPREAD-projekti tuotti maahan amerikkalaisen kahviteollisuuden asiantuntijoita, jotka opettivat ruandalaisia arvioimaan kahviaan. Kyse on samantapaisesta taidosta kuin ammattimaisessa viinin maistamisessa. Nopeasti ruandalainen kahvi alkoi Projektin tuloksena ruandalaisen kahvin laatua on pystytty nostamaan entisestään. Maan kahvisektori pystyy myös yhä paremmin takaamaan vakiolaatuisen kahvin säännölliset toimitukset suurille ostajille erikoiskahvimarkkinoilla. Vastaavasti ostajat maksavat kahvista entistäkin korkeampaa hintaa. Sadat tuhannet ruandalaiset kahvinviljelijäperheet saavat nykyisin kahvistaan kuusi kertaa enemmän tuloja kuin vuonna 2000. Projektissa on myös todennettu, että lisääntyneiden tulojen avulla perheet ovat laittaneet lapsensa kouluun, huolehtineet paremmin terveydestään ja muutenkin nostaneet elämänlaatuaan. Ruandan menestystarina on herättänyt suurta kiinnostusta ympäri Afrikan. Samoja menestystekijöitä ollaan jo hyödyntämässä ainakin Tansaniassa ja Kongossa. Katso koko menestystarina livenä Timothy ja Michele Schillingin kertomana ja loistavilla GIS-kartoilla kuvitettuna videolta osoitteessa: http://video.esri.com/ watch/471/grounds-for-change. ■ Kahvin makuun vaikuttaviin ympäristötekijöihin kuuluvat muun muassa ilmankosteus, lämpötila, viljelmän korkeus merenpinnasta sekä maaperän pH-arvo ja erinäisten hivenaineiden pitoisuus. on nykyisin yli 50 miljardia dollaria. Ruandan luonnonolot ovat ihanteelliset kahvinviljelylle, joten kahvin huono laatu ihmetytti. Tutustuminen paremmin menestyneiden tuottajamaiden, kuten Kenian ja Nicaraguan, menetelmiin paljasti, että laatua voitaisiin parantaa olennaisesti kahvinpesuasemilla, joissa juuri poimitut pavut pestään ja huonolaatuiset poistetaan. Ensimmäinen kahvinpesuasema perustettiin projektissa Ruandaan 2002 Maraban alueelle, ja menestys oli huikea. Noin 30 tonnia laadukasta kahvia saatiin myytyä markkinoille USA:han ja Englantiin yli kaksi kertaa aiempaa korkeampaan hintaan. Pian koko maan kahvinviljelijät halusivat mukaan hankkeeseen. Paikkatieto nousi kuvaan mukaan, kun piti päättää, mihin kaikkialle perustettaisiin parisataa muuta pesuasemaa. Sijaintipaikkojen piti olla lähellä suuria kahvinviljelyalueita, lähellä vedensaantipaikkaa ja tieverkkoa eikä liian lähellä luonnonsuojelualueita. Jotta selvittäisiin ilman kallista sähköä, vesilähteen piti sijaita asemaa Ruandalaiset kahviviljelmät tuottavat yhä enemmän huippulaatuista kahvia, josta viljelijät saavat maailmanmarkkinoilla paljon aiempaa korkeamman hinnan. 25 2/2011 Laajakaistahankkeeseen ei saatu kattavia paikkatietoja Maakuntien liitot eivät saaneet 200 miljoonan euron Laajakaista 2015 -hankkeen suunnittelua varten julkishallinnon omia tietoaineistoja maksutta, vaikka maksuttoman tietojenluovutuksen eri virastoille aiheuttama myyntitulojen menetys olisi saatu jopa moninkertaisesti takaisin aineistojen mahdollistaman paremman suunnittelun kautta. Julkisdatan hinnoittelun vaikutuksia koskevan Esri Finlandin kyselyn puhuttelevimmalle vastaukselle luvatun palkinnon, ArcGIS for iOS -paikkatietosovelluksella varustetun iPadin, voitti Varsinais-Suomen liiton maakuntainsinööri Tapio Tuhkanen. Vastauksessaan Tuhkanen kertoi liikenne- ja viestintäministeriön Laajakaista 2015 -hankkeesta, jossa rakennetaan laajakaistayhteyksiä sellaisille haja-asutusalueille, joille ne eivät toteudu kaupallisesti. Noin 200 miljoonan euron kustannukset jaetaan hankkeessa valtion, kuntien ja teleoperaattoreiden kesken tasan siten, että kukin maksaa 66 miljoonaa euroa. Lisäksi EU:lta saadaan hankkeisiin 25 miljoonan euron rahoitus. Maan kaikki maakuntien liitot kytkettiin Tuhkasen mukaan hankkeeseen talkoohengessä laatimaan hankeohjelmat, joiden perusteella varsinaiset hankekilpailutukset teleoperaattoreille toteutetaan. "Kyse on maakuntaliittojen osalta puhdasoppisesta paikkatietojen sovelluskohteesta, koska hankeohjelmissa piti tietysti optimoida laajakaistaverkon rakennetta", hän sanoo. Hankesuunnittelu pohjau- 26 tuu olemassa olevan verkon kapasiteettiin ja sijaintiin, keskittimien ja muiden liityntäpisteiden sijaintiin, tuhansien asiakaskiinteistöjen sijaintiin ja käyttötarkoitukseen, tieverkon, sähkö- ja kupariverkon sijaintiin sekä maaperätietoihin. "Keskeisenä suunnittelutehtävänä on minimoida useimmiten tien penkkaa seurailevan valokaapelin maahan kaivuun tai aurauksen määrä sekä maksimoida yhteen kaivuu-uraan tulevien asiakaskuitujen määrä." Kaapelin upottaminen maahan muodostaa noin 80 prosenttia laajakaistayhteyksien rakentamisen kokonaiskustannuksista. Paikkatiedon avulla voidaan hankkeissa myös profiloida alueita sen mukaan, kuinka paljon laajakaistayhteyksiä haluavia asiakkaita alueilla on. Yritykset ja lapsiperheet esimerkiksi ovat varmaan kiinnostuneempia laajakaistasta kuin yksin asuvat vanhukset. Osaaminen jää hyödyntämättä Kun maakuntien liittojen rooli hankkeessa selvisi, Tuhkanen teki viestintäministeriölle aloitteen, että ministeriö hankkisi kaikkien liittojen käyttöön suunnittelussa tarvittavat Maanmittauslaitoksen karttaaineistot ja Tilastokeskuksen ruutuaineistot. Tulos oli, että liitot eivät saaneet aineistoja maksutta käyttöönsä. Viestintävirasto ehdotti liitoille Tilastokeskuksen tarjoamaa aineistojen kertakäyttöistä yhteisostoa, mihin liitot eivät periaatteellisistakaan syistä suostuneet. Tapio Tuhkasen mielestä julkishallinnon tietoaineistojen pitäisi olla maksuttomia, jotta jo hankkeiden alkuvaiheessa päästäisiin kokeilemaan paikkatiedon käytön mahdollisia hyötyjä joutumatta heti ostamaan kalliita aineistoja. "Näin liittojen hyvä paikkatieto-osaaminen jää koko hankkeessa pitkälti hyödyntämättä", Tuhkanen toteaa. Osalla liitoista on kuitenkin joitakin aineistoja, joiden pohjalta suunnittelua on voitu tehdä. Varsinais-Suomessa käytössä on ollut karkea ja hitaasti päivittyvä ruutuaineisto, jonka pohjalta alueiden halukkuutta laajakaistan saamiseen on profiloitu. Verkon optimointia ei liiton käytettävissä olevilla tiedoilla ole voitu Tuhkasen mukaan tehdä. Se olisi kuitenkin tarpeen jo senkin vuoksi, että osan hankkeiden rahoitusvastuusta kantaville kunnille Maakuntien liittojen käytössä olleella suhteellisen karkealla ja viiveellä päivittyvällä YKRruutuaineistolla ja Digiroadtieaineistolla toteutettiin Varsinais-Suomen liitossa profilointi, jolla pyrittiin selvittämään missä kunnan osassa kannattaa avata ensimmäinen tarjouspyyntö laajakaistayhteyksien rakentamisesta ja miten tarjousalue tulisi rajata. Oletus oli, että lapsiperheet ja yritykset ovat halukkaimpia hankkimaan laajakaistaliittymän. Kuvassa tarjousalueet Kustavin alueella. 2/2011 saataisiin tarkkaa tietoa kustannuksista. Optimointia olisi myös voitu hyödyntää arvioitaessa operaattoreiden tekemiä hanketarjouksia ja niiden sisältämiä verkkoratkaisuja. "Jos voisimme paikkatietojen avulla suunnitella hiukankin paremman verkon, virastojen maksuttomassa tietojenluovutuksessa menettämät myyntitulot saataisiin kuntien ja valtion kassaan moninkertaisina takaisin", Tuhkanen huomauttaa. Hän ihmettelee, että julkistiedon nykyisen hinnoittelumallin mukaan valtio ei pysty hankkimaan edes omaa laajakaistahankettaan varten julkis hallinnon omia tietoaineistoja maksutta. Maakuntien liittojen itse tuottamat paikkatietoaineistot ovat Tuhkasen mukaan julkisia ja maksutta myös muiden käytettävissä. Luova työ tukahtuu Julkistiedon maksullisuuden ehkä suurimpana ongelmana Tuhkanen pitää sitä, että minkä tahansa hankkeen alkuvaiheessa ei päästä kokeilemaan ja ideoimaan paikkatiedon mahdollista käyttöä ja hyötyjä. Aineistoilla pitäisi Tuhkasen mielestä päästä "leikkimään" heti, kun jollakulla on pieninkin ideanpoikanen aineistojen hyödyntämisestä. Alkuvaiheen luova työ kuitenkin tukahtuu, jos idean saanut henkilö joutuu anomaan rahaa aineistojen ostoon jo ennen kuin hän on päässyt edes tutkimaan, olisiko aineistojen käytöstä hankkeessa hyötyä. "Itse ajattelen, että julkishallinnon tietoaineistojen tulisi olla ilmaisia. Valtio saisi siitä kyllä aikanaan kokonaistaloudellisen hyödyn kilpailukykyisempien yritysten, parempien suunnitelmien ja optimoidumpien hankkeiden muodossa", Tuhkanen toteaa. ■ Esrin tekemän kyselyn vastaukset osoittavat Jukka Rouheen mukaan, että julkisdatan maksuttomuus toisi valtavasti uusia mahdollisuuksia paikkatiedon hyödyntämiselle lukemattomissa eri tarkoituksissa. Julkisdatan hinta jarruna paikkatiedon hyödyntämiselle Julkishallinnon digitaalisten tietoaineistojen maksullisuus tai liian korkea hinta estää Esri Finlandin tekemän kyselyn mukaan monissa yrityksissä ja julkisen sektorin omissa organisaatioissa paikkatiedon täysipainoisen hyödyntämisen. Esri Finlandin keväällä julkistamaan kyselyyn julkisdatan hinnan vaikutuksista tuli runsaasti vastauksia. Kaikissa vastauksissa kerrottiin konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka julkistiedon maksullisuus on estänyt tai vaikeuttanut paikkatiedon hyödyntämistä. ”Moni uusi liikeidea, tuote, palvelu, projekti ja tutkimushanke jää kokonaan toteutumatta tai toteutuu vaillinaisesti datan kalleuden vuoksi”, Esrin toimitusjohtaja Jukka Rouhe toteaa kyselyvastauksiin viitaten. Vastauksissa kerrotut esimerkit koskivat muun muassa energia-alaa, puolustusvoimia, pankki- ja vakuutustoimintaa, karttatuotantoa, kiinteistönhallintaa, koululaitosta, ympäristöhallintoa, start up -yrityksiä, vähittäiskauppaa, maakuntaliittoja, sääpalveluja, ict-alan yrityksiä sekä paikkatietoalan ohjelmisto-, palvelu- ja projektitoimintaa. Runsaudestaan huolimatta Esrin tekemän kyselyn vastaukset edustavat Rouheen mukaan ainoastaan jäävuoren huippua niistä lukemattomista tapauksista, joissa julkistiedon hinta on ollut suurimpana esteenä tai vaikeuttavana tekijänä paikkatiedon hyödyntämiselle. Tiedot maksuttomiksi myös yksityissektorille Esri on toimittanut yhteenvedon kyselyyn saaduista vastauksista valtiovarainministeriön työryhmälle, joka parhaillaan valmistelee julkishallinnon tietoaineistojen uutta hinnoittelua. Valtioneuvosto teki kuluvan vuoden maaliskuussa periaatepäätöksen julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä. Päätöksen mukaan tietoaineistojen tulee jatkossa olla pääsääntöisesti maksuttomia käyttäjille. Julkistiedon vapauttamisella kaupallisesti ja ei-kaupallisesti hyödynnettäväksi voidaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan saavuttaa merkittäviä yhteiskunnallisia ja taloudellisia hyötyjä. Esrin tekemä kysely koski ainoastaan paikkatietosovelluksissa ja -palveluissa tarvittavan julkistiedon korkean hinnan vaikutuksia. Maksuttomana tai nykyistä edullisempana tiedolle olisi epäilemättä käyttöä koko yhteiskunnassa moniin muihinkin tarkoituksiin. Sitä kautta myös saavutettavat hyödyt olisivat Rouheen mukaan selvästi suurempia kuin pelkästään paikkatietoalalla saatavat hyödyt. ”Paikkatiedon kasvava tarve koko yhteiskunnassa kuitenkin antaa erityistä painoarvoa juuri paikkatietoalalla ja paikkatiedon käyttäjien parissa saavutettaville hyödyille, jotka julkistiedon vapauttaminen mahdollistaisi”, hän toteaa. Uutta julkistiedon hinnoittelua valmistelevalta työryhmältä Rouhe odottaakin työn lopputuloksena esitystä, joka kirjaimellisesti toteuttaa valtioneuvoston periaatepäätöksen linjauksen tietojen pääsääntöisestä maksuttomuudesta. ”Ei riitä, että tietoluovutukset olisivat aina maksuttomia vain julkishallinnon viranomaisille, kuten työryhmä on väliraportissaan linjannut. Aineistojen pääsääntöisen maksuttomuuden tulee koskea myös yksityistä sektoria, jotta kaikki periaatepäätöksen korostamat yhteiskunnalliset ja taloudelliset hyödyt toteutuvat”, hän sanoo. ■ 27 2/2011 Tips&Tricks Annotaatioden luominen tunnusteksteistä Tunnusteksteillä (labels) saadaan tuotua tekstejä attribuuttitaulusta kartalle, kohteen lähelle asetettuna. Tunnustekstit käsitellään aina ryhmänä. Ryhmän teksteille on määritetty ulkoasu ja oletussijainti sekä muita ominaisuuksia. Yksittäisiä tunnustekstejä ei voi liikutella, muotoilla tai tekstiä muuttaa kartalla, mutta tekstin muuttaminen onnistuu toki kohteen attribuuttia muuttamalla. Annotaatioita käyttäen saadaan jokainen teksti muokattavaksi kohteeksi. Annotaatiot voidaan tallentaa joko Geodatabaseen tai karttadokumenttiin. Geodatabaseen tallennetut annotaatiot ovat kuten muutkin kohdeluokat: niitä voidaan muokata editointityökaluilla, niitä voidaan hyödyntää useissa karttadokumenteissa ja ne voidaan jakaa useiden käyttäjien hyödynnettäväksi. Karttadokumenttiin tallennetut annotaatiot on tarkoitettu kertakäyttöisten karttatulosteiden tarpeisiin ja tilanteisiin, joissa tekstikohteita ei ole kovin suurta määrää. kentästä ja se voi sisältää myös vakiotekstejä sekä erilaisia muotoilukäskyjä. 2. Määritä aineistokehykselle mittakaavaluku, joka toimii vertailumittakaavana tunnustekstien koolle (jokin tasaluku on suositeltava). Tarkista, että tunnustekstien koko ja sijoittelu (esimerkiksi kohteen oikealle yläpuolelle) ovat tällä mittakaavalla useimmille kohteille sopiva; tällä vähennetään myöhemmin tehtävää muokkaustyötä. 3. Näpäytä tunnustekstit sisältävän karttatason nimeä ArcMapin sisällysluettelossa ja valitse esille tulevasta ponnahdusvalikosta Convert Labels to Annotation / Muunna tunnustekstit annotaatioiksi. d) Linkittyminen alkuperäisiin kohteisiin on mahdollinen valinta vain ArcInfo- ja ArcEditor-lisenssien käyttäjille. Linkitystä käytettäessä annotaatio muuttuu alkuperäisen kohteen muuttuessa. e) Append-valinnalla kohteet liitetään aiemmin luotuun annotaatio-kohdeluokkaan. Annotaatioita muokataan eri tavoin tallennustavasta riippuen: ● K arttadokumenttiin tallennettuja annotaatioita muokataan Draw / Piirtäminen -työkalurivin toiminnoilla. Nämä annotaatiot ovat karttadokumentin ominaisuus, joten karttadokumentin tallentaminen on välttämätöntä. luokat, joiden kohteet halutaan luokittaa, on merkitty valituiksi. Paina Add / Lisää -painiketta, niin saat kunkin luokan omaksi tunnustekstiryhmäksi. 1. Luokittele karttatason kohteet. 2. Näpäytä aineistokehyksen nimeä hiiren kakkosnäppäimellä (yleensä ylin taso ArcMapin sisällysluettelossa) ja valitse ponnahdusvalikosta Labelling / Tekstitys > Label Manager / Tekstien hallinta. 28 c) Kaikkien, näkyvissä olevien tai valittujen kohteiden muunnos annotaatioiksi. 5. Paina Convert / Muunna, niin saat annotaatiot muodostumaan. Tunnustekstiryhmät 3. Valitse tekstienhallintaikkunan vasemman laidan listalta karttatason nimi (ei Default-tekstitystapaa). Näet ikkunan keskiosassa listan karttatasossa käytetyistä luokista. Tarkista, että ne b) Referenssimittakaava on kartan mittakaava muunnoshetkellä. f) Annotaatio-kohdeluokan nimi on muokattavissa, samoin muutamat lisäasetukset. Annotaatiot muodostetaan yleensä tunnusteksteistä muuntamalla: 1. Lisää karttataso ArcMapiin ja luo sille tunnustekstit. Voit hyödyntää tunnustekstiluokkia, erilaisia esitystekniikoita ja muita tunnustekstien ominaisuuksia. Tunnusteksti voidaan muodostaa yhdestä tai useasta Tunnustekstiryhmillä voidaan karttatason eri luokille muodostaa omat tunnustekstit. Helpoiten tämä onnistuu seuraavasti: 4. Tarkista ikkunan tiedot: a) Annotaatioiden tallennuspaikkana joko Geodatabase tai karttadokumentti. 4. Valitse vasemmalta laidan listalta tunnustekstiluokka, niin pääset muokkaamaan sen ulkoasua. ■ ● Geodatabaseen tallennettuja annotaatioita muokataan Editor / Editointi -työkalurivin toiminnoilla. Tallennukset tehdään aineistoon editointityökalurivin tallennuskäskyllä. ■ Tips&Tricks 2/2011 Koordinaattijärjestelmän määritys Kaikille paikkatietoaineistoille tulee määrittää koordinaattijärjestelmä. Tämä helpottaa aineistojen käyttöä missä tahansa ArcGIS-ohjelmistossa. Ellei aineistoilla ole määritettyä koordinaattijärjestelmää, ohjelmistot olettavat sen olevan samassa koordinaatistossa aineistokehyksen määrityksen tai muiden aineistojen kanssa. Jos aineistot eivät näin todellisuudessa olekaan, piirtyvät kohteet väärään paikkaan. On tärkeää huomata, että aineistolle määritetään sen oma koordinaattijärjestelmä eikä esimerkiksi sitä koordinaatistoa, missä se haluttaisiin esittää. Mistä sitten tietää aineiston oikean koordinaatiston? Tämä tieto saattaa löytyä aineiston mukana tulleesta dokumentaatiosta tai kysymällä aineiston tuottajalta. Jos tietoa ei ole saatavissa, pitää tyytyä tarkastelemaan aineistoa ArcCatalogissa ja päätellä koordinaattilukemista (näkyvät esikatselutilassa ohjelman alalaidassa), minkä koordinaatiston mukaisia ne voisivat olla. perties -ikkunassa. Paina Select-painiketta ja valitse koordinaattijärjestelmän prj-tiedosto. Yleisimpiä ovat: (mm. Finland Zone 3) ja EUREF-FIN TM35 löytyvät Projected Coordinate Systems > National Grids > Europe -polusta. 5. Sulje ikkunat OK-painikkeita käyttäen, niin tieto koordinaattijärjestelmästä tallentuu aineiston yhteyteen. ■ ● Kartastokoordinaattijärjestelmät ● GK-kaistojen mukaiset koordinaatistot löytyvät Projected Coordinate Systems > Gauss Kruger > Europe -polusta. ● WGS84 löytyy Geographic Coordinate Systems > World -polusta. ● EUREF FIN löytyy Geographic Coordinate Systems > Europe -polusta. Eräajon hyödyntäminen Jos koordinaatistomäärityksiä pitää tehdä usealle aineistolle, voidaan hyödyntää työkalun ajamista eräajona. 1. Näpäytä Define Projection -työkalun nimeä ArcToolboxista hiiren kakkosnäppäimellä ja valitse esille tulevasta ponnahdusvalikosta Batch / Eräajo. Saat esille Define Projection -työkalun taulukkomuotoisena. 2. Lisää aineistot Input Dataset or Feature Class -sarakkeeseen. Voit raahata useita karttatasoja ArcCatalogista tämän sarakkeen kohdalle. Yksittäisiä tasoja voi myös lisätä kaksoisnäpäyttämällä sarakkeen ylintä tyhjää solua, jolloin saat aineiston valintaikkunan esille. Koordinaatistojärjestelmä määritetään aineistolle seuraavasti: 3. Kaksoisnäpäytä Coordinate System -sarakkeen ylintä solua. Saat auki ikkunan, jonka kautta voit valita koordinaattijärjestelmän. 1. Ota esille ArcCatalog tai ArcMapin Catalog-ikkuna. Siirry hakemistopuussa aineistot sisältävään hakemistoon tai tietokantaan. 4. Jos kaikilla aineistoilla on sama koordinaatisto, saat tiedon kopioitua seuraaville riveille. Näpäytä äsken määritettyä koordinaatistonimeä hiiren kakkospainikkeella ja valitse Fill / Täytä. 2. Ota esille ArcToolbox. Avaa Data Management Tools > Projections and Transformations -työkalupakista Define Projection -työkalu. 3. Valitse lähtöaineistoksi se karttataso, jolle koordinaatistomääritys tehdään. Lähes kaikkia ArcToolboxin työkaluja voidaan käyttää eräajona. ■ 4. Määritä koordinaatisto -painikkeen kautta avautuvassa Spatial Reference Pro- Pikalinkki koordinaatistomäärityksiin Koordinaatiston valintaikkunassa suomalaisten koordinaatistot löytyvät varsin pitkän polun päästä. Asiaa voi helpottaa tekemällä kopiot useimmin tarvituista prj-tiedostoista ja sijoittamalla ne koordinaatistojen päähakemistoon. Files\ArcGIS\Desktop10.0\Coordinate Systems\Projected Coordinate Systems\National Grids\Europe -hakemistoon. Näin kopioit EUREF-FIN TM35 -koordinaatiston nopeasti löydettäväksi: 1. Käytä Windowsin resurssienhallintaa ja siirry C:\Program 3. Siirry kolme tasoa ylemmäs eli C:\Program Files\ArcGIS\ Desktop10.0\Coordinate Systems -hakemistoon. Sijoita kopioitu tiedosto tänne. ■ 2. Tee kopio EUREF FIN TM35FIN.prj -tiedostosta. 29 2/2011 Tips&Tricks Rajapintapalvelujen hyödyntäminen ArcGISillä WMS-palvelut ovat rajapintapalveluja, joita käytetään karttakuvien välitykseen internetissä. Eri järjestelmillä toteutettuja WMSstandardin mukaisia WMS-palveluja voi käyttää muun muassa ArcMapissä, ArcGIS Onlinessa ja Esrin teknologialla toteutetuissa web-sovelluksissa. Niitä voi käyttää yhtäaikaisesti muiden karttatasojen kanssa. 5. Raahaa karttataso kartalle. WMS-karttatasojen lisääminen ArcMapiin: 1. Avaa ArcMapissa Catalog-ikkuna ja valitse sieltä GIS Servers ja Add WMS Server. 2. Syötä WMS-palvelun URL, esim. http://geomaps2.gtk.fi/ ArcGIS/services/GTKWMS/MapServer/WMSServer? ja tarvittaessa käyttäjätunnus ja salasana. CSW-rajapintaa voidaan hyödyntää paikkatietoaineistoja kuvailevien metatietojen hakemiseen metatietohakemistopalvelusta, esimerkiksi kansallisesta Paikkatietohakemistosta. CSW-hakupalvelu voidaan liittää ArcMap 10:een, Esri Geoportal Serveriin tai esimerkiksi Flex Viewer -sovellukseen. 3. Raahaa karttatasot näkyviin kartalle. CSW-hakemiston liittäminen ArcMapiin: 1. Lataa Esrin toteuttama ilmainen CSW-lisäosa ArcMapiin osoitteessa http:/sourceforge.net/projects/geoportal/files/Applications/CSWClients ja asenna se ohjeiden mukaisesti. Katso ohje osoitteessa http://gptogc.esri.com/geoportal/webhelp/en/ geoportal/index.html#/CSW_Clients/00t00000001w000000. Latauksen jälkeen ArcMap pitää käynnistää uudelleen, jotta Geoportal on valittavissa Customize Mode -valikon Commandslistalta. WFS-palvelut ovat latauspalveluja, jotka mahdollistavat vektorikohteiden suorakäytön. Niiden kautta saatavia kohteita voi hyödyntää ArcMapissä sellaisenaan tai tallentaa ne Geodatabasen kohdeluokiksi tai shape-tiedostoiksi. WFS-palvelun kohteiden lisääminen ArcMapillä karttatasoksi: 1. WFS-palvelun käyttö vaati Data Interoperability -laajennusosan asentamisen, muttei edellytä kyseistä lisenssiä. Data Interoperability voidaan asentaa ArcGIS Desktopin asennusmedialta. 2. Avaa ArcMapissa Catalog-ikkuna ja valitse Inteoperability Connections ja Add Interoperability connection. 3. Valitse WFS ja kirjoita palvelun verkko-osoite, esim. http://geomaps2.gtk.fi/ArcGIS/services/GTKWFS/MapServer/WFSServer? 4. Paina Parameters ja valitse Table List -kohdassa yksi karttatasoista. Halutessasi voit antaa myös esimerkiksi palvelun palauttamien kohteiden määrän ja aluerajauksen sekä käyttäjätunnuksen ja salasanan. 30 2. Liitä CSW-palvelu Configure-välilehdellä klikkaamalla Newkuvaketta ja lisäämällä URL omaan kenttäänsä, esimerkiksi URL http://www.paikkatietohakemisto.fi/geonetwork/srv/en/csw?ser vice=CSW&request=GetCapabilities, Display name Paikkatietohakemisto ja profiili GeoNetwork CSW 2.02 APISO. Paina Savekuvaketta. 3. Käytä palvelua Find-välilehdellä. Palvelun palauttamien tulosten määrä (Maximum) kannattaa nostaa esimerkiksi kolmeen sataan. ■ Uutisia 2/2011 Karttojen teko ja ylläpito ilmaiseksi Kunnat, kaupungit, muut julkishallinnon organisaatiot ja kaupalliset toimijat voivat saada Esriltä täysin maksuttoman karttojen teko- ja ylläpitopalvelun, jos tuotetut kartat voidaan liittää osaksi ArcGIS Onlinen taustakarttoja, jotka ovat kaikkien vapaasti käytettävissä. Ilmaispalvelu liittyy Esrin käynnistämään Community Maps -ohjelmaan, jonka tarkoituksena on tarjota maailmanlaajuisesti yhä kattavampia ja tarkempia karttoja vapaasti kenen tahansa käyttöön ArcGIS Onlinen karttapalvelun kautta. ArcGIS Onlinen karttapalvelu julkaisee maksuttomasti käytettävissä olevia ilmakuvia sekä koko maailman tiekartastoa ja topografista kartastoa, jotka perustuvat julkishallinnon organisaatioilta sekä kaupallisilta toimijoilta ympäri maailman saatuihin aineistoihin. Community Maps -ohjelmaan voivat osallistua Esrin ohjelmistojen käyttäjäorganisaatiot ja muut paikkatietoaineistojen tuottajat, jotka haluavat tarjota omista aineis- voi käyttää taustakarttoina kaikilla päätelaitesovelluksilla, jotka osaavat hyödyntää ArcGIS Serverin REST-rajapintaa. ● Tuottajan ei tarvitse itse pystyttää eikä ylläpitää infrastruktuuria, jota karttojen tarjoaminen laajasti saataville vaatii. ● Esri ylläpitää karttoja yhdessä tai useammassa konesalissa USA:ssa varmistaakseen niiden korkean käytettävyyden ja suorituskyvyn. ● Tuottajalla säilyy omistusoikeus omaan dataansa. Esri ei käytä tuottajilta saatuja aineistoja mihinkään muuhun kuin ArcGIS Onlinessa julkaistavien karttojen tekoon eikä myöskään myy aineistoja eteenpäin. ArcGIS Onlinen World Imagery -karttaan tuottajilta toivotaan vähintään yhden metrin resoluutiolla otettuja ilmakuvia, jotka eivät ole kolmea vuotta vanhempia ja parantavat World Imagery -kartassa nykyisin olevaa ilmakuvaaineistoa kyseiseltä alueelta. World Street Map -karttaan tarvitaan yksityiskohtaisia katukartta-aineistoja 1:50 000 tai suuremmassa mittakaavassa ja World Topographic Map -karttaan yksityiskohtaisia peruskarttoja 1:50 000 tai suuremmassa mittakaavassa sekä paikallisten alueiden peruskarttoja 1:5 000 tai suuremmassa mittakaavassa. Lisätietoja Community Map -ohjelmasta ja siihen osallistumisesta on osoitteessa www. esri.com/communitymaps. Voit myös ottaa yhteyttä Esri Finlandiin sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. ■ turvattomuutta sen sijaan koetaan esimerkiksi Taka-Töölössä ja Lauttasaaressa, mutta näilläkään alueilla ei ole kovin paljon lapsiperheitä. Turvallisin elinympäristö lapsilla on Tuomarinkylässä ja Östersundomissa. Molem- missa lapsiperheiden osuus väestöstä on Helsingin suurin, 60,9–73,8 prosenttia, ja turvattomuutta kokee vain 3,0–7,5 prosenttia asukkaista. Lisää analyysejä ja paljon muuta osoitteessa www.facebook.com/esri.finland. ■ Kuvan kartta Pariisista Notre-Damen ympäristöstä on tehty Esrin Community Map -ohjelmaan toimitetusta aineistosta ja julkaistu ArcGIS Onlinessa kenen tahansa käytettäväksi osana koko maailman topografista kartastoa. toistaan tehdyt kartat laajasti saataville. Aineistojen tuottajat hyötyvät Esrin Community Maps -ohjelmaan osallistumisesta monin tavoin: ● Kartat ovat ArcGIS Online -palvelussa niin tuottajan oman organisaation kuin ulkopuolistenkin käyttäjien, kuten paikallisen liike-elämän ja suuren yleisön, käytettävissä Esrin ohjelmistojen tai pelkän selaimen kautta. ● Community Maps -karttoja Esri Finland julkaisee Facebook-sivuillaan analyytikoidensa tekemiä paikkatietoanalyysejä kiinnostavista aiheista, jotka samalla demonstroivat paikkatietoanalyysien monipuolisia mahdollisuuksia. Sivuilla on myös paljon muuta ajankohtaista tietoa Esrin ja koko suomalaisen paikkatietoyhteisön kuulumisista. Ensimmäisessä Facebooksivuilla julkaistussa analyysissä vertailtiin lasten elinympäristön turvallisuutta Helsingissä perustuen asukkaiden kokemaan turvattomuuteen ja lapsiperheiden osuuteen väestöstä eri alueilla. Heikoin turvallisuustilanne lasten kannalta on alueilla, joissa sekä koettu turvattomuus että lapsiperheiden osuus alueen väestöstä ovat suuria. Tällaisia alueita ovat erityisesti Koillis- ja Itä-Helsingin kaupunginosat, kuten Jakomäki, Mellunkylä ja Vuosaari. Näillä alueilla yli 22 prosenttia asukkaista koki turvattomuutta, ja lapsiperheiden osuus väestöstä on 48,0–68,8 prosenttia. Myös esimerkiksi Pasilassa ja Kalliossa koetaan paljon turvattomuutta, mutta lapsiperheiden osuus siellä on hyvin pieni. Erittäin vähän © Microsoft® Bing™ Maps © Kaupunkimittausosasto, peruspiirijako Facebook-sivuilla paikkatietoanalyysejä 31 2/2011 Uutisia OpenStreetMapille ArcGIS-editori Esri tarjoaa OpenStreetMapin (OSM) editointiin ilmaisen ArcGIS-työasemaohjelmiston laajennoksen. Sen avulla ArcGISkäyttäjät voivat osallistua OSM-vapaaehtoistyöhön tuttuja työkaluja käyttäen sekä hyödyntää OSM-vektoriaineistoja myös varsinaisissa työtehtävissään. OSM on avoin ja vapaasti muokattava maailmankartta, jonka tekemiseen voi osallistua kuka tahansa. Se on wiki-periaatteiden mukaisesti rakennettava kartta, jota voi selata, muokata ja käyttää kuka vaan ja missä vaan. Vapaaehtoistyön avulla rakentuva kartta tarjoaa maailmanlaajuisesti jo varsin kattavan kartta-aineiston, ja kartta täydentyy koko ajan lukemattomien projektiin osallistuvien kartoittajien työn tuloksena. OSM:lla on hankkeeseen osallistuvia varten oma web-editorinsa, mutta nyt myös Esri tarjoaa OSM-aineiston tuottamista varten oman ArcGIS Editor for OpenStreetMap -tuotteen työasemaohjelmiston maksuttomana laajennoksena. Sen voi ladata osoitteessa http://esriosmeditor.codeplex.cpm/. Laajennos lisää ArcMap-ohjelmaan Toolboxin, joka sisältää kaikki tarvittavat työkalut OSM-aineistojen lataamiseen, ArcGIS Editor for OpenStreetMap -laajennoksen avulla ArcGIS-käyttäjät voivat rakentaa OpenStreetMapia tutuilla työkaluilla. muokkaamiseen ja hallintaan. Lisäksi laajennos sisältää työkalurivin (OSM Conflict Editor) sekä karttatasotiedostot eli LYRtiedostot OSM-aineiston symboloimiseksi. ArcGIS-laajennoksen avulla käyttäjä voi ladata OSM-aineiston halutulta alueelta vektorimuodossa omalle koneelleen, symboloida aineiston, editoida aineistoa ArcGIS-työkaluilla sekä ladata muokatun aineiston OSM-palvelimelle, jonka kautta aineisto heti julkaistaan osaksi kaikkien käytettävissä olevaa OSM-karttaa. Omassa työssään ArcGIS-ohjelmistoja käyttävät henkilöt voivat Esrin OpenStreetMap-editorin avulla osallistua vapaaehtoistyöhön OSM:n rakentamiseksi käyttäen tuttuja ja kehittyneitä ArcGIS-työvälineitä. Hyöty on molemminpuolinen, sillä ArcGIS-käyttäjät pystyvät antamaan merkittävän panoksen OSM-kartan rakentamisessa. Toisaalta ArcGIS-käyttäjät voivat Esrin OpenStreetMap-editorin avulla hyödyntää OSM:n vektoriaineistoja myös varsinaisissa työtehtävissään muun maussa täydentämään aukkoja organisaationsa omissa vektoriaineistoissa. Uutta OSM-dataa luodessaan käyttäjät saavat hyödyntää Microsoftin Bing-ilmakuvia ja -satelliittikuvia OSM-taustakarttojen luomisessa Basemap-tasolla. Bingin katukarttoja OSM-työssä ei kuitenkaan saa käyttää. Sallittuja lähteitä ovat myös muun muassa Landsatin ja Yahoon kuvaaineistot. ■ Monipuolista tietoa Esrin kumppaneille Esri Finland järjesti lokakuussa kumppaneilleen perinteisen Esri Partner Network -tilaisuuden, jossa kumppanit saivat monipuolista ja ajankohtaista tietoa Esrin tuotteista, teknologiasta ja palveluista. Tilaisuuden avanneen toimitusjohtaja Jukka Rouheen mukaan Esrillä on vahva halu tehdä ja kehittää yhteistyötä kumppaneidensa kanssa niin maailmanlaajuisesti kuin Suomessakin. Kumppanitoiminnan kehittäminen oli aiheena myös Rotterdamissa järjestetyssä kansainvälisessä Esrin kokouksessa, johon Rouhe oli juuri osallistunut. Esrin asiantuntijat kertoivat tilaisuudessa kumppaneille 32 muun muassa ArcGIS Onlinen tarjoamista mahdollisuuksista asiakasprojekteissa, ensi keväänä julkaistavan ArcGIS 10.1:n uusista ominaisuuksista palvelin- ja työasemaympäristössä, erilaisista mobiilin ArcGISin vaihtoehdoista sekä sovelluskehityksen uusista teknologioista. Kumppanipuheenvuoron tilaisuudessa käytti Logican erittäin kokenut paikkatietokonsultti Jarkko Kuoppamäki, jonka aiheena olivat Esrin moninaiset tuki- ja tietopalvelut. Esiin nousivat muun muassa Esrin blogit, keskustelupalstat, tukisivustot, ArcGIS Resource Center, web-kurssit ja verkon kautta välitettä- Toimitusjohtaja Jukka Rouhe korosti Partner Network -tilaisuudessa Esrin vahvaa halua tehdä ja kehittää yhteistyötä kumppaneidensa kanssa. vät live-seminaarit, verkon kautta jaeltavat tapahtumien videotallennukset ja esitys- materiaalit sekä Esrin läsnäolo Facebookissa, LinkedInissä ja Twitterissä. ■ Uutisia Uusittu karttapalvelu Suomen vesien hylyistä Suomen rannikon ja sisävedet kattava haaksirikkojen ja hylkylöytöjen tietopankki hylyt. net on julkistanut Esri Finlandin sponsoroimana uudistetun karttapalvelun nettiin. Hylyt ja niitä koskevat tiedot on nyt entistä helpompi löytää uudesta verkkopalvelusta. Suomen rannikkovesillä on erittäin paljon uponneita laivanhylkyjä, jotka säilyvät hyväkuntoisina jopa vuosisatoja, koska puuveneitä lahottava mato ei elä Itämeren vähäsuolaisessa vedessä. Hyväkuntoisia hylkyjä on rannikkovesissä 1500-luvulta lähtien. Pohjalla ry:n ylläpitämän hylyt.netin uudistetussa karttapalvelussa on merkitty pisteinä kartalle kaikki tietopankin hylyt. Pistettä klikkaamalla avautuu hylyn perustiedoista infoikkuna, jossa on myös linkki tarkempiin tietoihin hylyistä. Karttapalvelussa voi myös tehdä valintoja näytettävistä hylyistä niiden ominaisuustietojen perusteella. Samoin pal- Helppokäyttöisestä karttapalvelusta hylkyjen sijaintitiedot ja muut tiedot löytyvät parilla hiiren klikkauksella. Hylkysukeltajille uusi karttapalvelu tarjoaa korvaamatonta apua kiinnostavien hylkyjen löytämiseen. velussa voi hakea nimellä juuri tiettyä hylkyä ja sen tietoja sekä mitata etäisyyksiä. Hylyt.netin tarkoituksena on koota alan harrastajien tiedot hylyistä yhteen paikkaan kaikkien hylkysukeltamisesta, merihistoriasta ja meriarkeologiasta kiinnostuneiden käyttöön. Uuden karttapalvelun ovat rakentaneet Esrin Flex APIa hyödyntäen TKK:n ”GIS Application Development” -kurssin opiskelijat. Datat ovat ArcGIS Serverillä, joka toimii Amazonin pilvessä. Esri Finland on lupautunut ylläpitämään palvelua TKK:n opiskelijoiden saatua sen valmiiksi. ■ Uudet nimet ArcGIS-tuotteille Esri muuttaa useiden ArcGIS-tuoteperheen tuotteiden nimiä ensi vuoden alkupuolella julkistettavan ArcGIS 10.1 -version myötä. Muutoksilla Esri pyrkii yhtenäistämään tuotenimiä ja tekemään tuotteiden valinnan helpommaksi asiakkaille. Lisäksi uudet nimet tuovat paremmin esiin sen, että käytettiinpä ArcGISiä missä ja milloin tahansa, kyse on aina samasta järjestelmästä. Taulukkoon on kirjattu tärkeimmät nimenmuutokset, jotka siis astuvat voimaan ArcGIS 10.1 -versiossa. Nimi ennen ArcGIS 10.1:tä ArcGIS Desktop ArcInfo ArcEditor ArcView ArcGIS Server ArcGIS Mobile ArcGIS Mobile SDK Esri Data and Maps Esri StreetMap Premium ArcGIS Data Appliance ArcGIS Mapping for SharePoint Uusi nimi ArcGIS for Desktop ArcGIS for Desktop Advanced ArcGIS for Desktop Standard ArcGIS for Desktop Basic ArcGIS for Server ArcGIS for Windows Mobile ArcGIS SDK for Windows Mobile Data and Maps for ArcGIS StreetMap Premium for ArcGIS Data Appliance for ArcGIS ArcGIS for SharePoint ■ 2/2011 ArcGIS koti käyttöön ArcGIS-työasemaohjelmisto on nyt kenen tahansa saatavilla myös kotikäyttöön. ArcGIS for Home Use sopii erityisesti työssään ArcGISiä käyttäville henkilöille, jotka haluavat hyödyntää samaa monipuolista ohjelmistoa myös kotona ei-kaupallisessa, henkilökohtaisessa käytössä. Ohjelmisto sopii kaikille muillekin, jotka tarvitsevat paikkatieto-ohjelmistoa yksityiskäyttöön ja/tai haluavat kehittää paikkatietotaitojaan vapaa-ajallaan. Kotiohjelmistolisenssi sisältää seuraavat ohjelmat: ArcView, ArcGIS 3D Analyst, ArcGIS Geostatistical Analyst, ArcGIS Network Analyst, ArcGIS Publisher, ArcGIS Schematics, ArcGIS Spatial Analyst ja ArcGIS Tracking Analyst. Esri tarjoaa kotikäyttäjille monia ilmaisia koulutusseminaareja, verkkokursseja, podcast-ohjelmia ja opetusohjelmia, joiden avulla paikkatietotaitoja pystyy opiskelemaan tehokkaasti. Lisätietoja ArcGIS for Home Use -ohjelmistosta ja koulutusmahdollisuuksista on osoitteissa www.esri.fi/ esrin_arcgis_tuotteet/ arcgis_kotikäyttöön/ ja www.esri.com/arcgisfor-home/. Ohjelmiston 12 kuukauden lisenssi maksaa 100 euroa (+ alv). Jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä [email protected]. ■ 33 2/2011 Uutisia Esri mukana Nenäpäivässä Esri Finland on osallistunut kuluvan vuoden Nenäpäivä-kampanjaan tuottamalla www.nenapaiva.fi-sivustolle vapaaehtoistyönä kartan, jossa näytetään, mihin päin maailmaa Nenäpäivän keräysvarat menevät. Kartta on osoitteessa www. nenapaiva.fi/avustuskohteet/ muuta-lasten-elm. Karttakuvan alla olevasta linkistä pääsee varsinaiselle Nenäpäivä-kartalle, joka on julkaistu ArcGIS.com-sivustolla. Klikkaamalla kartalla näkyviä avustuskohteita käyttäjä saa kuvia ja tietoja kohteista. Nenäpäivän keräysvarat käytetään pitkäjänteiseen kehitystyöhön lasten oikeuksien, koulutuksen ja terveyden edistämiseksi useissa Afrikan ja Etelä-Aasian maissa. Varoilla ei rahoiteta pelkästään välitöntä apua, vaan myös vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa apua saavissa maissa. Esri Finland kokee Nenäpäivän kaltaiset kampanjat tärkeiksi ja on mielellään tukemassa niitä. Nenäpäivän huipentuma oli YLE TV2:n perjantaina 4.11. suorana lähetyksenä esittämä viiden tunnin Nenäpäiväshow, jossa esiintyi iso joukko maamme kirkkaimpia tähtiä. Rahankeräys jatkuu vuoden loppuun asti. ■ Nenäpäivän kartta näyttää, mihin keräysvarat menevät. Näyttelijä Kari Ketonen kävi tapaamassa lapsia, joiden elinolojen parantamiseksi Nenäpäivän hassutuksilla kerätään varoja. Maisemakuvat näppärästi kartalle Monipuolista ja hienosti kuvitettua tietoa kasvi- ja eläinlajeista tarjoava LuontoPortti-sivusto on julkistanut uuden karttapalvelun, jossa ympäri Suomea otetut maisemavalokuvat on sijoitettu hiirellä klikattavan symbolin taakse kartalle paikkaan, missä kuva on otettu. Esri Finlandin sponsoroimana toteutettu karttapalvelu saatiin helposti pystyyn ArcGIS Onlinen tarjoaman ilmaisen taustakartan ja ilmaisten työvälineiden avulla. Kun kartalla olevaa symbolia klikkaa hiirellä, ruudulle avautuu pop up -ikkuna, LuontoPortti-sivustolla voi nyt katsella maisemavalokuvia, jotka on sijoitettu karttapohjalla juuri sinne, missä kuva on otettu. jossa on kyseinen valokuva pienessä koossa sekä kuvaus valokuvan ottopaikasta. Pop up -ikkunasta voi suoraan zoomata tarkan tason karttaan alueesta ja kuvaa klikkaamalla avata täysikokoisen version kuvasta. Vastaavilla toiminnallisuuksilla varustettuja web-karttoja voi tehdä kuka tahansa ja mikä tahansa organisaatio ArcGIS Onlinen tarjoamien taustakarttojen ja työvälineiden avulla. Kartalta avautuviin pop up -ikkunoihin voi laittaa mitä tahansa tekstisisältöä ja kuvia sekä linkin vaikkapa YouTube-videoon. LuontoPortti toimii osoitteessa www. luontoportti.com. ■ Tuplasti lisää tilaa kasvulle Esri on kaksinkertaistanut toimitilansa laajentamalla toimistoaan rakennuksen samassa kerroksessa toiseen siipeen. 34 Esri Finlandin voimakas kasvu on jatkunut myös kuluvana vuonna. Vastatakseen entistä paremmin asiakkaidensa tarpeisiin Esri on rekrytoinut palvelukseensa jatkuvasti uusia paikkatieto-osaajia. Kasvun myötä yhtiön olemassa olevat toimitilat kävivät jo ahtaiksi. Kesän aikana toimistoa laajennettiin rakennuksen samassa kerroksessa toiseen siipeen, mikä kaksin- kertaisti aiemmat 800 neliön toimitilat. Esrin omalla henkilöstöllä on nyt entistä väljemmät työpisteet ja yhteiset oleskelutilat, ja tilaa riittää myös henkilöstön kasvulle. Myös asiakkuuksien hoitamiseen laajentuneet toimitilat tarjoavat entistäkin paremmat puitteet. Esrin osoite on siis edelleen sama, Sinikalliontie 3 B, 02630 Espoo. ■ Tapahtumia ja koulutusta 2/2011 Tulevia tapahtumia Esri Finlandin käyttäjäpäivät 2012 25–26.1.2012, Helsinki Tapahtumamme tarjoaa päättäjille, käyttäjille ja sovelluskehittäjille loistavan tilaisuuden vaihtaa ideoita ja päivittää tietämyksensä paikkatiedosta. Tapahtumapaikkana on Hotel Royal at Crowne Plaza Helsingissä (Mannerheimintie 50). Logistiikka ja kuljetus 2012 9–12.5.2012, Helsingin Messukeskus Jo 19. kerran järjestettävä Logistiikka ja kuljetus -tapahtuma kerää logistiikan, kuljetuksen, varastoinnin ja alan ICT-ratkaisujen ammattilaiset Helsingin Messukeskukseen keskiviikosta lauantaihin. Tulevaisuuden toimitusketjut tuovat kansainväliset markkinat kotiovellesi. Logistiikka ja kuljetus 2012 tapahtuma on teollisuuden, kaupan ja logistiikan palvelutarjoajien asiakastapahtuma, jossa päättäjien, käyttäjien ja ratkaisujen tarjoajien on helppo löytää kontakteja. ■ Esri Finlandin syksyn ja talven paikkatietokursseja: Esri Finland tarjoaa kattavan valikoiman paikkatietokursseja sekä työasema-, palvelin- että tietokantaympäristöön. Kurssi AjankohtaHinta ArcGIS Viewer for Flex ja ArcGIS Online 22–23.11. ArcGIS 10 -peruskurssi 28–30.11. ArcGIS 10 ja uudistunut editointi Performing Analysis with ArcGIS Desktop 995 EUR 1425 EUR 1.12. 540 EUR 12–14.12. 1425 EUR Keväällä järjestetään tuttujen Desktop-koulutusten lisäksi muun muassa erikoiskurssit Silverlight-kehittämisestä mobiilimaailman tarpeet huomioiden, kurssi Python-kielen käytöstä, syventävä kurssi ArcGIS 10 -editoinnista ja aiheesta Imagery eli miten kuvia hallitaan ArcGIS for Desktop ja Server –tuotteilla. Toivomme yhteydenottoja kurssitarpeiden tunnistamiseksi. Järjestämme kursseja tilauksesta kattaen kaikki Esrin vakiokurssit tai räätälöitynä organisaationne tarpeisiin. Kevätkauden kurssikalenteri julkaistaan marraskuun aikana. Tiedotamme asiasta uutiskirjeellä ja www-sivuillamme. Tarkemmat tiedot, kurssikuvaukset ja ilmoittautuminen kursseille: Internetissä: esri.fi > Koulutus > Kurssikalenteri Sähköpostitse: [email protected] Puhelimitse: 0207 435 435 Osallistumisvahvistus lähetetään viikkoa ennen kurssin alkua. Kurssimateriaali, päivittäinen lounas ja kahvit sisältyvät kurssien hintoihin. Hintoihin lisätään alv (23 %). Kurssit järjestetään Esri Finlandin koulutusluokassa osoitteessa: Sinikalliontie 3 B (4. krs.), Espoo. Kattava kurssitarjonta Järjestämme runsaasti erilaisia kursseja asiakaskohtaisesti sekä erikseen sovittavina ajankohtina. Kursseja voidaan myös lisätä kurssikalenteriin riittävän kysynnän ilmaantuessa. Tutustu koko kurssitarjontaamme osoitteessa: esri.fi > Koulutus > Kurssikuvaukset Esrin Virtual Campus on verkko-oppimisympäristö, jossa on tarjolla sekä ilmaisia että maksullisia paikkatietokursseja ja -seminaareja moniin eri tarpeisiin. Lisätietoa Esrin Virtual Campus -kursseista: http://training.esri.com Lisätietoja: Esri Finland Oy, Sinikalliontie 3 B, 02630 Espoo Puh. 0207 435 435, [email protected] 35 Mobiililla paikkatietoteknologialla tehoa liikkuvaan työhön! Integroi mobiililaitteesi ArcGIS.comin kanssa ja saat täyden hyödyn sen tarjoamista mahdollisuuksista myös mobiilisti. Hyödynnä ArcGIS.comin ilmaisia sovelluksia ja karttoja. Luo ArcGIS.comissa palveluja, joita voit käyttää mobiilisti. Lue lisää www.esri.fi! iPhone, iPad, WindowsPhone7, Windows Tablet. Nyt myös Android! Esri Finland Oy Sinikalliontie 3 B, 02630 Espoo, FINLAND Puh: 0207 435 435 [email protected] www.esri.fi
© Copyright 2024