Tässäkin - Suomen Amputoidut ry
Avuksi arkeen Hyödyllistä tietoa ennen ja jälkeen amputoinnin Sisällysluettelo A Ajankohtaista tietoa (tiedot vuodelta 2013) 9 Ammatillinen erityisopetus 13 Ammatinvalinnanohjaus13 Ammatillinen kuntoutus 13 Apuvälineet14 Asunnon muutostyöt 14 Auto15 E Edunvalvoja17 Eläkkeen ja palkan yhteensovittaminen 10 Eläkkeensaajan asumistuki 18 Eläkettä saavan hoitotuki 19 Erityishoitoraha19 H Henkilökohtainen apu 19 Hoitotakuu20 Hoitotarvikkeet21 Hoivatakuu21 Hyödyllisiä linkkejä 42 K Korjausavustus21 Kotihoito22 Koulumatkat22 Koulunkäynti23 Kotitalousvähennys24 Kuljetuspalvelut25 Kuntoutus25 Kuvallinen Kela-kortti 27 L Liikunta27 Lääkekorvaukset28 Lääkinnällinen kuntoutus 28 M Maksukatto11 Matkakustannukset36 O Omaishoidon tuki 29 P Palkkatuki30 Palveluasuminen31 Palvelujen hakemisesta 8 Palveluseteli31 Palvelutarpeen selvittäminen 31 Palvelusuunnitelma ja päätöksenteko 32 Postin jakelupalvelu 32 Potilasasiamies33 Potilasvakuutus33 S Sairasvakuutus33 Selviytyminen4 Sopeutumisvalmennus34 Sosiaaliset yritykset 35 Sosiaaliasiamies35 Suosituksia kompressioterapiaan Iceross Post-Op tupella 44 Sähköinen asiointi Kelassa 35 T Tulkkauspalvelut37 Työkyvyttömyyseläke38 Työolosuhteiden järjestelytuki 39 Työttömyyseläke10 V Vammaistuki39 Verotus40 Vertaistuki41 Y Yleinen asumistuki 41 Yöpymisraha11 I hminen kohtaa elämässään monenlaisia tilanteita ja elämänvaiheita. Niiden joukossa on niin myönteisiä ja ilahduttavia kuin haasteellisia ja vaikeitakin aikoja. Elämäntilanteen vaikeus on yksilöllinen kokemus ja ihmisillä on myös yksilöllisiä keinoja ratkaista vaikeita elämäntilanteita. Joskus selviytymistapa riippuu ongelmasta, useimmiten tarvitaan kuitenkin läheisten ja asiantuntijoiden apua. Älä jää ajatustesi kanssa yksin! Kriisistä toipuminen tapahtuu usein niin samalla tavalla, että on mahdollista puhua kriisin vaiheista. Vaiheesta toiseen eteneminen on kuitenkin yksilöllistä. Jotkut ihmiset toipuvat nopeammin ja toiset palaavat toipumisprosessin aikana useammin edelliseen vaiheeseen. Shokkivaihe alkaa heti kriisin laukaisseen järkyttävän tilanteen jälkeen. Shokkivaiheen aikana saattaa tuntua siltä, että järkyttävä tapahtuma ei kerta kaikkiaan ole totta. Alussa ei välttämättä edes itketä tai tunnu muuten pahalta. Joillakin shokkivaihe voi kuitenkin alkaa myös hyvin rajuna, jolloin saattaa itkettää kovasti tai tekee mieli huutaa suoraa huutoa. Shokkivaiheessa omat reaktiot ja tunteet voivat tuntua pelottavilta ja omituisilta. Niille on kuitenkin ymmärrettävä selitys: liian suurta järkytystä ei voi hahmottaa lyhyessä ajassa ja shokkivaihe antaa aikaa kohdata tapahtunut. Shokkivaiheen jälkeistä vaihetta kutsutaan reaktiovaiheeksi. Reaktiovaiheen aikana mieli alkaa käsitellä kriisin aiheuttanutta tapahtumaa. Tapahtuma palaa usein mieleen muistikuvina hereillä ollessa ja siitä saattaa nähdä myös unia. Unet saattavat ensiksi olla painajaisia, mutta myöhemmin ne yleensä monipuolistuvat. Reaktiovaiheessa tuntuu usein hyvältä saada puhua tapahtumasta. Puhumisen tarve voi olla jopa aivan pakottava. Silloin on tärkeää, että on joku joka kuuntelee. Käsittelyvaiheessa kriisin aiheuttanut tapahtuma aletaan ymmärtää. Käsittelyvaiheessa olo saattaa olla usein aika väsynyt ja ärtynyt. Jos epämiellyttävä olo tuntuu kuitenkin vain jatkuvan ja jatkuvan, kannattaa hakea ulkopuolista apua. Käsittelyvaiheessa kriisi ja sen aiheuttamat muutokset omaan elämään tiedostetaan ja moni ryhtyy pohtimaan omaa identiteettiään. Kriisin aiheuttanut tapahtuma ei ole enää jatkuvasti mielessä. Tulevaisuuden ajattelu saattaa silti tuntua ainakin ajoittain vielä vaikealta. Uudelleen suuntautumisen vaiheessa elämä alkaa taas vähän kerrassaan tuntua hyvältä. Kriisin aiheuttanut tapahtuma ei ole enää mielessä jatkuvasti, vaan sopeutuminen siihen on alkanut. Aina välillä voi tulla paha olo, mutta elämässä on yhä useammin jälleen myös iloa. Itsensä saattaa tuntea myös aiempaa vahvemmaksi ja kokeneemmaksi. On huomannut selviävänsä, vaikka alussa tuntui hyvin pahalta. 4 Erilaisia selviytymistyyppejä (PSYKOTERAPEUTTI OFRA AYALON) Ihmisellä on mahdollisuus käyttää useaa erilaista selviytymiskeinoa kerrallaan eli hän voi olla yhtä aikaa esimerkiksi tunteellisesti suuntautunut selviytyjä ja fysiologisesti suuntautunut selviytyjä. Älyllisesti suuntautunut selviytyjä Älyllisesti suuntautunut selviytyjä keskittyy selviytymään tilanteesta pohdiskelemalla. Hän kerää tietoa tapahtuneesta, pohtii tapahtunutta ja ongelmaa monelta eri suunnalta ja yrittää löytää uusia näkökulmia siihen. Hän listaa asioita tärkeysjärjestykseen ja pohtii, mitä voisi seuraavaksi tehdä, mitä jättää tekemättä ja mikä on juuri nyt tärkeää. Tunteellisesti suuntautunut selviytyjä Tunteellisesti suuntautunut selviytyjä ilmaisee tunteitaan esimerkiksi itkemällä ja nauramalla ja kertoo tunteistaan muille ihmisille. Hän näyttää tunteensa ja käyttää tunteiden ilmaisuun myös ei-kielellisiä keinoja, kuten piirtämistä, soittamista ja tanssimista. Sosiaalisesti suuntautunut selviytyjä Hakee tukea muilta ihmisiltä esimerkiksi osallistumalla ryhmään. Hän saattaa keskittyä organisoimaan asioita. Sosiaalisesti suuntautunut selviytyjä ottaa vastaan muiden tuen ja antaa myös itse muille tukea ja käsittelee vaikeuksia yhdessä toisten kanssa. Luova selviytyjä Luova selviytyjä käyttää mielikuvitustaan joko tapahtumasta muistuttavien ajatusten välttelemiseen tai sitten löytääkseen ratkaisun ongelmiinsa. Hän yrittää ajatella positiivisia asioita, tulkitsee uniaan, luottaa intuitioonsa ja luo selviytymistä tukevia mielikuvia. Henkisesti suuntautunut selviytyjä Henkisesti suuntautuneelle selviytyjälle antaa tukea ja merkitystä elämään uskonto, sosiaalinen vastuunkanto, arvojärjestelmä tai ideologia. Fysiologisesti suuntautunut selviytyjä Fysiologisesti suuntautunut selviytyjä hakee tukea ja voimaa selviytymiseen fyysisestä toiminnasta, kuten liikunnasta, yrittää rentoutua, syö ja nukkuu paljon. Fysiologisesti suuntautuneelle selviytyjälle myös luonnossa liikkuminen on usein tärkeää. 5 Palvelujen hakemisesta HAKEMUKSET Hakemukset on aina hyvä tehdä kirjallisesti. Hakemuksesta tulee selvästi käydä ilmi, kuka hakee, kenelle haetaan, mitä haetaan ja miksi eli vaatimus edun saamisesta on perusteltava. Hakemus on lisäksi allekirjoitettava ja päivättävä. Hakemukseen on syytä liittää lääkärinlausunto sekä muut mahdolliset asiantuntijalausunnot, esim. kuntoutusohjaajan tai fysioterapeutin lausunto, jossa on otettu kantaa toimintakykyyn ja mielellään sen suhdetta haettuun palveluun tai tukitoimeen. Yleensä hakemuksista on laadittu valmiit lomakkeet, joissa kaikki asian ratkaisemisen kannalta oleelliset seikat on huomioitu ja tällöin hakemuslomaketta on syytä käyttää. Kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutuminen. Kuntoutumisen näkökulmasta kuntoutus voidaan määritellä ihmisen tai ihmisen ja ympäristön muutosprosessiksi, jonka tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen. Kuntoutus on suunnitelmallista ja monialaista, usein pitkäjänteistä toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa hallitsemaan elämäntilanteensa. (Invalidiliiton Kuntoutusselonteko 2002) PÄ ÄTÖS Hakemukseen tulee aina antaa kirjallinen päätös. Päätöksestä on käytävä ilmi, mihin hakija on oikeutettu tai velvoitettu. Päätöksessä on aina esitettävä myös perustelut sille, miksi tehtyyn ratkaisuun on päädytty. Lisäksi on kerrottava sovelletut lain kohdat ja päätöksen perustana olevat tosiseikat. Vammaispalvelulain mukaisia ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus on jätetty viranomaiselle, ellei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa. Erityisenä syynä voidaan pitää vamman harvinaislaatuisuutta, mutta tällöinkin on päätökset tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja huolehdittava siitä, että laitoshuolto vältetään. MUUTOKSENHAKU Päätöksen mukana on oltava muutoksenhakuosoitus eli tieto siitä, miten ja missä ajassa päätökseen voi hakea muutosta ja mihin muutoksenhaku lähetetään. Muutoksenhakuosoitus on aina oltava kunnan sosiaaliviranomaisten ja Kelan päätösten liitteenä. Terveydenhuollon hoitoratkaisuihin, kuten esimerkiksi kuntoutuspäätöksiin ei voi hakea muutosta valittamalla, vaan palveluihin tyytymätön voi valituksen sijaan tehdä muistutuksen kohtelustaan terveydenhuollon yksikön vastuuhenkilölle/johtajalle tai kantelun valvontaviranomaiselle. Terveydenhuollossa potilasasiamiehiltä saa neuvoja ja apua liittyen potilaan asemaan ja oikeuksiin. Viranomaisten on aina neuvottava ja ohjattava asiakasta valitus- ja muistutusasioissa. SUBJEKTIIVINEN OIKEUS ELI ERIT YINEN JÄRJESTÄMISVELVOLLISUUS Vammaispalvelulaissa kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden (= subjektiivinen oikeus) piiriin kuuluvat vaikeavammaisten kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, tulkkipalvelut, päivätoiminta, henkilökohtainen apu, palveluasuminen, asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Nämä kunnan määrärahoista riippumattomat palvelut ja tukitoimet kunnan on aina myönnettävä mikäli vaikeavammaisuuden kriteerit ko. palvelujen ja tukitoimien kohdalla täyttyvät. Erityinen järjestämisvelvollisuus syntyy myös Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suhteen, jos hän saa alle 65-vuotiaana: • korotettua tai ylintä alle 16 vuotta täyttäneen vammaistukea; • korotettua tai ylintä 16 vuotta täyttäneen vammaistukea; • korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea tai • ylintä 16 vuotta täyttäneen vammaistukea työkyvyttömyyseläkkeen lepäämisajalta. Lääkinnällisen kuntoutuksen edellytyksenä on lisäksi kirjallinen julkisen terveydenhuollon laatima kuntoutussuunnitelma, joka on toimitettava Kelaan. 6 7 Ajankohtaista tietoa Tiedot ovat vuodelta 2013, tarkista tarvittaessa osoitteesta www.kela.fi EL ÄKEVÄHENTEINEN KANSANEL ÄKE JA TAKUUEL ÄKE MÄ ÄR ÄR AHASIDONNAISET PALVELUT ELI YLEINEN JÄRJESTÄMISVELVOLLISUUS Vammaispalvelulaissa palvelut, jotka eivät ole nk. subjektiivisia oikeuksia, kuuluvat määrärahasidonnaisesti kunnan yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Näitä palveluja ja tukitoimia kunta myöntää asiakkaan yksilöllisen tarveharkinnan perusteella kunnan määrärahojen puitteissa, esim. autoon kuuluvat tuet. Vammaispalvelulaissa on asetettu kunnalle velvoite huolehtia siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kela järjestää vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lisäksi kuntoutusta myös harkinnanvaraisesti määrärahojensa puitteissa. VAIKEAVAMMAISUUS Vaikeavammaisuuden sen enempää kuin vammaisuudenkaan määrittely ei koskaan voi perustua yksin lääkärin tai terveydenhuoltohenkilöstön arvioon, vaan arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota asiakkaan elämän tilanteeseen kokonaisuutena. Vaikeavammaisuus määritellään aina erikseen suhteessa laissa säädettyyn palveluun, jota haetaan. Vammaispalvelulaissa esimerkiksi kuljetuspalvelujen suhteen vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei voi vammansa tai sairautensa vuoksi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena henkilönä pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä, eikä tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Palveluasumista myönnettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluontoisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Kelalla on omat vaikeavammaisuuskriteerinsä, joka liittyy korotettuihin hoitotukiin ja ylimpiin vammaisetuuksiin. 8 Perhesuhteet Täysi määrä Ansioeläke, joka ei vaikuta Ansioeläke, jolla ei enää saa Yksinäinen Parisuhteessa Takuueläke Lapsikorotus/lapsi Rintamalisä 630,02 €/kk 558,83 €/kk 738,82 €/kk 21,97 €/kk 49,22 €/ kk 55,62 €/kk 55,62 €/kk 1302,30 €/kk 1159,88 €/kk Kansaneläkettä tai täyttä kansaneläkettä nimitetään nyt eläkevähenteiseksi kansaneläkkeeksi. Kuntaryhmät ovat poistuneet em. eläkkeestä. Eläkettä maksetaan samansuuruisena asuinpaikasta riippumatta. Takuueläkkeen määrää ei alenna avio-, avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa eläminen. Eläkevähenteisen kansaneläkkeen maksupäivä määräytyy sukunimen kirjaimen mukaan • A-K 4. päivä • L-R 14. päivä • S-O 22. päivä Takuueläke maksetaan joka kuukauden 22. päivä. Mikäli eläkevähenteinen kansaneläke maksetaan 4. tai 14. päivä, tulee loppuosa takuueläkkeenä 22. päivä. Jos pankit ovat kiinni maksupäivänä, eläkevähenteinen kansaneläke ja takuueläke maksetaan edeltävänä pankkien aukiolopäivänä. YLEISTÄ TAKUUEL ÄKKEESTÄ Laki takuueläkkeestä astui voimaan 1.3.2011 alkaen. Eläkkeessä on kuuden kuukauden takautuva hakuaika. Takuueläkettä maksetaan eläkeläiselle ja siihen oikeutetulle maahanmuuttajalle, jonka kaikki muut Suomesta ja ulkomailta maksetut eläkkeet ovat ennen verotusta yhteensä alle 738,82 euroa kuukaudessa. Laissa takuueläkkeestä (20.08.2011/703) on tarkka luettelo siitä vähennettävistä eläkkeistä (9§). Takuueläkettä ei makseta pysyvästi ulkomailla asuville. Omaisuus, pääomatulot, eläkettä saavan hoitotuki, lapsikorotus, rintamalisä ja omaishoidontuki eivät vaikuta takuueläkkeen määrään. Asumistukeen ja mahdolliseen toimeentulotukeen takuueläke kuitenkin vaikuttaa niitä alentavasti. 9 PALKKATULOJEN VAIKUTUS EL ÄKEVÄHENTEISEEN KANSANEL ÄKKEESEEN TAI TAKUUEL ÄKKEESEEN Jos eläkevähenteinen kansaneläke on myönnetty kansaneläkelain 12§ 4 momentin perusteella (sokea tai liikuntakyvytön henkilö), ei palkka- eli ansiotuloilla ole vaikutusta eläkkeeseen. Jos eläke tulee 12§ 2 momentin perusteella, saa ansaita 738,82 euroa kuukaudessa. Ansioraja on sidottu kela-indeksiin ja se nousee samassa suhteessa kuin takuueläke. Jos palkkatulo ylittää 738,82 euroa kuukaudessa on mahdollista jättää eläke lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään 2 vuodeksi. Jos eläkkeellä ollessaan on saanut eläkettä saavan hoitotukea, saa eläkkeen lepäämässä ollessa ylimmän 16 vuotta täyttäneen vammaistuen suuruisen kannustimen. Eläkkeen lepäämään jättämiskertoja ei sinänsä ole rajoitettu. Kertojen välillä on kuitenkin oltava vähintään 3 kk eläkkeellä, eikä sinä aikana saa ansaita työllä enempää kuin edellä on mainittu. Kansaneläkettä tai takuueläkettä saavalla on aina velvollisuus ilmoittaa Kelalle työllistymisestään vaikkapa vain lyhytaikaisesti. EL ÄKETTÄ SA AVAN HOITOTUKI JA VAMMASTUKI Eläkettä saavan hoitotuet: perushoitotuki 61,83 €/kk korotettu hoitotuki 153,91 €/kk ylin hoitotuki 325,46 €/kk Eläkkeensaajan hoitotuki on nykyään nimeltään eläkettä saavan hoitotuki. Lapsen hoitotuki on nimeltään alle 16 vuotiaan vammaistuki ja vammaistuki taas 16 vuotta täyttäneen vammaistuki. Kaikkia edellä mainittuja tukia kutsutaan yhteisellä nimellä Kelan vammaisetuudet. Tuet maksetaan luokissa perus-, korotettu- ja ylin tuki. T YÖTTÖMÄN PERUSTURVA JA PIENIN SAIR AUSPÄIVÄR AHA Lapsikorotukset Yhdestä lapsesta Kahdesta lapsesta yhteensä Vähintään kolmesta lapsesta yhteensä 10 YÖPYMISR AHA enintään 20,18 €/yö MAKSUKATOT TERVEYDENHUOLLON MAKSUKATTO 636 € Maksukatto- kausi kestää kalenterivuoden ja sitä kerryttää: • terveyskeskusmaksu; (*välikatto täyttyy usein kolmen käyntikerran jälkeen) Helsinki luopui terveyskeskusmaksusta vuoden 2013 alusta. • poliklinikkamaksut • sairaalavuorokaudet ja muut lyhytaikaisen laitoshuollon maksut • sarjahoidot kuten fysioterapia ja muut terapiat, dialyysi- ja sytostaattihoidot (*välikatto 337,50 €/vuosi) • päiväkirurgian maksut Maksukaton täytyttyä terveyskeskus- ja päiväkirurgiakäynnit, poliklinikkamaksut sekä fysioterapia ja sarjahoito ovat loppuvuoden maksuttomia, mutta sairaalahoidosta ja muusta lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään alennettu hoitopäivämaksu. Lapsen ja aikuisen vammaistuet: perusvammaistuki 92,31 €/kk korotettu vammaistuki 215,40 €/kk ylin vammaistuki 417,68 €/kk Peruspäiväraha Työmarkkinatuki Pienin sairauspäiväraha on 23,77 € ja se maksetaan ma-la sekä aattopäiviltä. Ei makseta su, arkipyhänä, vapunpäivänä tai itsenäisyyspäivänä. 32,46 € viitenä päivänä viikossa 32,46 € viitenä päivänä viikossa 5,24 € viitenä päivänä viikossa 7,69 € viitenä päivänä viikossa 9,92 € viitenä päivänä viikossa Maksukattoa ei kerrytä: • hammashoito • yksityiset lääkäripalkkiot • yksityisissä lääkärikeskuksissa tai sairaaloissa tehdyt tutkimukset esim. laboratorio- tai röntgentutkimukset • sairaankuljetus • lääkärintodistukset. Terveyspalvelujen käyttäjän on itse seurattava maksukaton täyttymistä. Helpoiten siitä selviää pyytämällä vuoden ensimmäisellä poliklinikka tai terveyskeskuskäynnillä itselleen nk. seurantakortin. (*Kun nk. välikatto täyttyy, ko. terveydenhuollon palvelusta ei enää tarvitse sinä vuonna maksaa asiakasmaksua, vaikka vuotuinen kokonaiskatto ei vielä olisi täynnä. Välikatto on olemassa vain terveyskeskusmaksuissa ja sarjahoidoissa.) MATKAKATTO 242,25 € Yksi matkakatto, johon kuuluvat sekä sairausvakuutus- että kuntoutusmatkat on 242,25 € kalenterivuodessa. Omavastuuosuus ennen katon täyttymistä on 14,25 € /matka. Kela lähettää asiakkaalle nk. matkakustannusten omavastuu kortin ilmoituksena matkakaton 11 täyttymisestä. Sen jälkeen loppuvuoden sairausvakuutus ja/tai kuntoutusmatkat korvataan kokonaan. Myös alle omavastuuosuuden jäävät matkat kerryttävät kattoa, joten kuitit kannattaa toimittaa viipymättä Kelaan. Asiakas tarvitsee taksimatkoja varten terveydenhuollon ammattihenkilöstön antaman todistuksen (SV 67). Todistus voidaan kirjoittaa julkisessa terveydenhuollossa asioiville kertamatkan lisäksi myös määräajaksi tai toistaiseksi. Toistaiseksi tai määräajaksi kirjoitettu todistus tulee lähettää Kelaan, jossa se tallennetaan Kelan asiakastietoihin, eikä uutta todistusta tarvitse pyytää joka matkasta erikseen. On huomattava, että Kela korvaa ainoastaan sairauden hoitoon ja tutkimukseen tai kuntoutukseen liittyviä matkoja, joten ennaltaehkäisevän terveydenhuollon matkoja ei korvata, vaikka asiakas ei pysty liikuntavammansa vuoksi käyttämään julkisia kulkuneuvoja. Terveydenhuollonmatkoja, joita Kela ei korvaa, ovat esimerkiksi mammografia, papa-koe ja sikiöseulonta, rokotus tai uusittujen reseptien haku ilman lääkärin vastaanottoa, asiakirjan haku tai diabetesta sairastavan jalkahoito. LÄÄKEKATTO 670 € Reseptilääkkeillä, joista maksetaan Kelan sairausvakuutuskorvausta, on vuotuinen katto. Katon täytyttyä tulee kuitenkin maksaa vielä 1,50 € omavastuuosuus jokaisesta lääkkeestä. Lisäksi on huomioitava, että kattoa eivät kerrytä käsikauppatavarana myytävät lääkkeet eivätkä myöskään sellaiset lääkkeet, joihin vaaditaan lääkärin resepti (esim. jotkut kipulääkkeet), mutta joihin ei saa lainkaan sairausvakuutuskorvausta. Reseptivalmisteita käyttäessään kannattaa olla tarkkana, sillä sama vaikuttava lääkeaine tietyn tehtaan valmisteena kuuluu korvauksen piiriin ja toisen taas ei. Lääkekaton täyttymisen jälkeen tulevan lisäkorvauksen voi tietyin ehdoin saada suoraan apteekista, kun esittää Kela-kortin lisäksi Kelan lähettämän erillisen ilmoituksen apteekkia varten. Lisätiedot omasta apteekista. Lääkkeiden korvaamisessa on voimassa nk. viitehintajärjestelmä. Tämä tarkoittaa, että samaa lääkeainetta sisältävät lääkkeet muodostavat viitehintaryhmän ja Kela-korvaus tullaan maksamaan ryhmän halvimmasta valmisteesta lisäämällä siihen 1,50 – 2 € valmisteen hintatasosta riippuen. Jos haluaa ostaa viitehintaa kalliimman lääkkeen, joutuu maksamaan kuuden lääkkeen hinnan ja viitehinnan välisen erotuksen. Lääkekatto karttuu halvimman mukaan. Lääkäri voi hoidollisista tai lääketieteellisin perustein kieltää lääkevaihdon tekemällä merkinnän lääkemääräykseen ja potilasasiakirjoihin. Tällöin asiakas saa korvauksen alkuperäisen lääkkeen hinnasta. Jos lääke ei kuulu viitehintajärjestelmän piiriin, Kela maksaa korvauksen lääkkeen myyntihinnasta. Tämän vuoden alusta viitehintajärjestelmään kuulumattomien lääkkeiden tukkuhintoja on alennettu viisi prosenttia. Sairausvakuutuksen piiriin kuuluvien lääkkeiden korvausprosentteja on kuitenkin tänä vuonna leikattu peruskorvauksen osalta 42 prosentista 35 prosenttiin ja alemman erityiskorvauksen osalta 72 prosentista 65 prosenttiin. 12 AMMATILLINEN ERIT YISOPETUS Ammatillinen erityisopetus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat opinnoissaan ja jatkosijoittumisessaan erityistä tukea. Tuen tarpeen syitä ovat esimerkiksi vammaisuus, oppimisvaikeudet, psyykkiset tai sosiaaliset ongelmat sekä fyysiset sairaudet. Erityisopetusta järjestetään tavallisissa ammattioppilaitoksissa sekä ammatillisissa erityisoppilaitoksissa. Lisätietoja esim. www.ammatillinenerityisopetus.fi. AMMATINVALINNANOHJAUS Ammatinvalinnanohjauksessa selvitetään henkilön kiinnostusta ja soveltuvuutta eri ammatteihin. Ohjauksesta hyötyvät erityisesti vammaiset nuoret, jotka suunnittelevat opintojen aloittamista, sekä työelämässä jo olevat, jotka eivät enää kykene jatkamaan omassa ammatissaan. Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelu auttaa urasuunnitelmien täsmentämisessä ja uuden ammatin valinnassa. Työ- ja elinkeinotoimistojen ammatinvalintapsykologit auttavat toteuttamiskelpoisten suunnitelmien laadinnassa. Tukena voidaan käyttää psykologisia testejä tai käytännön työ- ja koulutuskokeiluja. AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa ja ylläpitää kuntoutujan työkykyä ja ansiomahdollisuuksia. Tavoitteena on auttaa kuntoutujaa saamaan itselleen sairauden tai vamman kannalta sopiva työ. Ammatillista kuntoutusta ovat mm. perus- jatko- ja uudelleenkoulutus kuntoutustutkimukset, työ- ja koulutuskokeilut, työhön valmennus, työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus. Kela kustantaa vaikeavammaiselle työhön ja opiskeluun liittyvät sellaiset kalliit ja vaativat apuvälineet, jotka ovat tarpeen työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien parantamiseksi tai säilyttämiseksi. Yrittäjille Kela voi myöntää elinkeinotukea. Tapaturma- ja liikennevakuutusjärjestelmien kuntoutusmuodot ovat melko saman sisältöisiä kuin Kelan järjestämät kuntoutuspalvelut. Työvoimahallinnon järjestämä ammatillinen kuntoutus sisältää mm. työhön sijoittumiseen liittyvää neuvontaa ja koulutukseen ohjaamista, ammatinvalinnanohjausta, työvoimakoulutusta, työkokeiluja ja työhön valmennusta. Kelan ja työeläkevakuutuksen ammatillisen kuntoutuksen perusteeksi on yhdenmukaistettu työkyvyttömyyden uhan käsite. Kelan ammatillisen kuntoutuksen perusteena on lisäksi työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennainen heikentyminen. Ammatillisen kuntoutuksen järjestäminen työeläkevakuutuksen kustannuksella on tarkoituksen mukaista silloin, kun henkilö on työelämässä eikä hänen yhteytensä siihen ole lopullisesti katkennut. Jos henkilö on nuori ja/tai yhteys työelämään on vähäinen, on tarkoituksenmukaista, että Kela vastaa kuntoutuksesta. Työeläkevakuutus ei enää kustanna kuntoutustutkimuksia eikä lääkinnällistä kuntoutusta ammatillisen kuntoutuksen tueksi. 13 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annetun lain tarkoitus on auttaa kuntoutujaa saamaan tarvitsemansa kuntoutuspalvelut. Kaikkien järjestelmien kuntoutuslait sisältävät velvoitteen ohjata kuntoutuja asianmukaiseen kuntoutukseen ja muiden palvelujen piiriin, mikäli kuntoutuja ei kuulu sen järjestelmän piiriin, josta hän on kuntoutusta hakemassa. APUVÄLINEET Terveydenhuolto vastaa lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvista välineistä ja laitteista, joita vammainen henkilö tarvitsee selviytyäkseen päivittäisistä toiminnoistaan (esim. keppi, proteesi, pyörätuoli). Perusapuvälineet saa terveyskeskuksesta ja vaativat erikoisapuvälineet (esim. sähköpyörätuoli) keskussairaalasta. Monissa sairaanhoitopiireissä apuvälinetoiminta on keskitetty apuvälinekeskuksiin. Terveydenhuolto kustantaa myös peruskoulua tai lukiota käyvälle vammaiselle oppilaalle lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat henkilökohtaiset, koulussa ja muissa elämäntilanteissa tarvittavat apuvälineet (esim. pyörätuoli). Koulu huolehtii koulu- ja luokkakohtaisista apuvälineistä (esim. pulpetti). Kela järjestää ammatillisena kuntoutuksena vaativat erityistason apuvälineet, jotka ovat sairauden tai vamman vuoksi tarpeen opiskelusta selviytymiseksi. Apuvälineitä voi saada aikaisintaan peruskoulun yläasteella oleva opiskelija, jolle on tehty ammatillisen koulutuksen suunnitelma. Vammaispalvelulain mukaan liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-aikana tarvittavien muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välineiden, koneiden tai laitteiden (esim. harrastusvälineet, kodinkoneet) kustannuksista voidaan korvata puolet. Hakemus apuvälineistä tehdään sosiaalitoimeen. Tapaturma- ja liikennevakuutuksen piiriin kuuluvien henkilöiden apuvälineet korvaa vakuutusyhtiö. Apuvälineiden sopivuuden arviointi ja järjestäminen tapahtuu terveydenhuollon henkilöstön toimesta. ASUNNON MUUTOST YÖT Vammaispalvelulain perusteella vaikeavammaiselle henkilölle korvataan vakituiseen asuntoon nk. subjektiivisena oikeutena eli kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden alaisena vamman tai sairauden vuoksi välttämättömät ja kohtuuhintaiset asunnon muutostyöt (esim. kynnysten poistaminen tai luiskienrakentaminen) sekä muutostöiden suunnittelukustannukset ja esteiden poistaminen välittömästä lähiympäristöstä. Lisäksi vammaispalvelu korvaa asuntoon kiinteästi kuuluvat välineet ja laitteet (esim. sähköisesti avautuva ovi) sekä niiden asennustyöt. Kunta voi myös antaa asuntoon kuuluvia välineitä tai laitteita korvauksetta vaikeavammaisen henkilön käyttöön. Vaikeavammaisena henkilönä asunnonmuutostöiden osalta 14 pidetään henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Korvauksen saaminen ei ole sidoksissa vammaisen henkilön tuloihin tai varallisuuteen eikä lainsäädännössä aseteta euromääräisiä ylärajoja. Tapaturma– ja liikennevakuutuksen piiriin kuuluvien henkilöiden asunnon muutostyöt tulevat korvattaviksi vakuutusyhtiöstä. Asiakkaan apuna asunnonmuutostyön asioissa toimii usein Vakuutuskuntoutuksen (VKK) kuntoutussuunnittelija. AUTO AUTOVERONPAL AUTUS JA – HUOJENNUS Autoverolain 51 §:n perusteella voidaan Suomessa ensi kertaa rekisteröitävästä autosta palauttaa vammaiselle henkilölle auton hintaan sisältyvä autovero joko kokonaan tai osittain. Palautusta myönnetään hakijan vamman laadun ja vaikeuden perusteella ja tuelle on määritelty enimmäisraja. Vamman laadun ja vaikeusasteen (haitta-aste/invaliditeettiprosentti) määrittää aina lääkäri. Lisätietoja: Tullin valtakunnallinen palvelunumero 020 690 600 tai www.tulli.fi > yksityishenkilöt > autoverotus > autoveronpalautus invalideille (http:// www.tulli.fi/fi/yksityisille/autoverotus/veronpalautus_invalideille/index.jsp). Autoveroa voidaan joissakin tapauksissa palauttaa vammaisuuden perusteella myös ns. veronhuojennuksena. Tullihallitus voi myöntää autoverosta huojennusta autoverolain 50§:n perusteella. Tällöin vero voidaan erityisen painavista syistä palauttaa joko kokonaan tai kohtuulliseksi katsottu osa siitä. Veronhuojennuksena autoveroa on palautettu esim. vanhemmille, joille auto on vaikeavammaisen lapsen kuljetuksen vuoksi tarpeellinen. Lisätietoja Tullihallituksesta puh. (09) 6141 (vaihde). TUKI AUTON HANKINTA AN Vammaispalvelulain perusteella voidaan myöntää tukea käytetyn tai uuden auton hankintaan. Korvausta voi saada enintään puolet autosta aiheutuvista todellisista kustannuksista. Vähennyksenä otetaan huomioon autoveronpalautus sekä vanhasta autosta saatava hyvitys sekä muu mahdollinen tuki autoon. Tukea auton hankintaan voi hakea, vaikka henkilö ei olisi saanut autoveronpalautusta. Auton hankinnan tuki on kunnan talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa tapahtuvaa toimintaa, jota ei koske vammaispalvelulain mukainen erityinen järjestämisvelvollisuus. Liikenne- ja tapaturmavakuutuslakien mukaan tukea auton hankintaan voi saada vain työssä käyvä vaikeavammainen henkilö. AUTON APUVÄLINEET JA MUUTOST YÖT Vammaispalvelulain perusteella voidaan korvata vamman vaatimat välttämättömät muutostyöt vakiomalliseen autoon (mm. ajohallintalaitteet, ohjaustehostin, kääntyvä istuin, pyörätuolin nostolaite). Muutostyöt korvataan täysimääräisesti, kuitenkin määrärahojen puitteissa, koska kysymyksessä ei ole nk. subjektiivinen oikeus. Vammaispalvelulain nojalla 15 voidaan korvata myös puolet kustannuksista, jotka aiheutuvat auton käyttöä helpottavista laitteista (esim. lisälämmitin). Myös liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiöt korvaavat auton muutostöistä aiheutuvia kustannuksia. AJONEUVOVERO Vammaiset henkilöt voivat saada vapautuksen ajoneuvoveron perusverosta ilman hakemusta, jos ajoneuvorekisterissä on merkintä autoverolain 50 tai 51 §:ssä tarkoitetusta autoveron palautuksesta. Vammaisen pysäköintiluvan omaava voi saada vapautuksen ajoneuvoverosta hakemuksen perusteella. Lisätietoa ja hakemuslomakkeita (D602) saa muun muassa poliisilta ja katsastustoimipaikoilta ja internetistä: www.trafi.fi > verotus > ajoneuvovero > vapautus ajoneuvoverosta (http://www.trafi.fi/tieliikenne/verotus/ajoneuvovero/ vapautus_ajoneuvoverosta tai www.suomi.fi). Vapautusta on haettava uudelleen aina autoa vaihdettaessa sekä pysäköintiluvan voimassaoloajan umpeuduttua. Vapautus ajoneuvoveron perusverosta voidaan myöntää saman henkilön vamman perusteella vain yhdestä ajoneuvosta kerrallaan. Hakemuksen vireille tulosta huolimatta ajoneuvovero on maksettava eräpäivänä. Jos hakemus hyväksytään, maksettu vero palautetaan hakemuksessa ilmoitetulle pankkitilille. Vapautusta verosta voi hakea myös takautuvasti. Takautuvat hakemukset käsitellään aina tapauskohtaisesti. Tiedustelut: TraFi puh. 020 618 5125 (klo. 8-20) VAMMAISEN HENKILÖN PYSÄKÖINTILUPA Jos henkilö on niin sairas tai vanha, ettei hän pysty enää huolehtimaan itsestään ja asioistaan tai taloudestaan, voi käräjäoikeus tai holhousviranomainen määrätä hänelle edunvalvojan eli henkilön, joka huolehtii hänen asioistaan. Jossain tilanteissa voidaan edunvalvoja määrätä myös alaikäiselle henkilölle. Edunvalvojaa voi hakea henkilö itse tai muu läheinen henkilö tai viranomainen. Yleisenä holhousviranomaisena toimii edunvalvontapalveluiden osalta valtion oikeusaputoimisto. Jos edunvalvojaa hakee muu kuin valvottava henkilö itse, osoitetaan hakemukset kotipaikan käräjäoikeuteen. Edunvalvojalle annettu määräys on voimassa joko toistaiseksi tai määräajaksi. Edunvalvonnan jatkumisen aiheellisuus tarkistetaan viranomaisaloitteisesti neljän vuoden välein. Edunvalvoja voidaan myös määrätä tiettyä tehtävää varten, jolloin määräys loppuu, kun tehtävä on suoritettu loppuun. Edunvalvontamääräys voidaan myös purkaa käräjäoikeuden päätöksellä, kun tarve edunvalvonnalle on päättynyt. Päämies voi itse ehdottaa sopivaksi katsomaansa henkilöä edunvalvojakseen. Edunvalvojana voi toimia edunvalvottavan henkilön sukulainen, ystävä tai muu läheinen. Ellei se ole mahdollista, edunvalvojaksi määrätään yleinen edunvalvoja. Yleisen edunvalvonnan palveluita ovat vuoden 2009 alusta lukien järjestäneet valtion oikeusaputoimistot. Oikeusaputoimistoissa tehtävää hoitavat yleiset edunvalvojat ja heitä avustava henkilökunta. Osa toimistoista on ostanut palvelun joko kokonaan tai osittain muilta palveluntuottajilta kuten kunnilta, yhdistyksiltä tai yrityksiltä. Kaikkien edunvalvojien toimintaa valvoo maistraatti. Poliisiviranomaiset voivat myöntää tieliikennelain 28 §:n mukaan vaikeasti vammaiselle henkilölle tai vammaisen henkilön kuljettamista varten pysäköintiluvan. Lupaa haetaan paikalliselta poliisiviranomaiselta saatavalla lomakkeella. Hakemuksen voi täyttää myös sähköisenä www.poliisi.fi >luvat>vammaisen pysäköintilupa. Edunvalvonnasta voidaan määrätä maksu. Maksun suuruus määräytyy päämiehen varojen perusteella. Edunvalvojan tulee vuosittain laatia maistraatille vuositili päämiehen taloudellisista asioista. Edunvalvojalla on aina oikeus korvaukseen aiheutuneista kohtuullisista kuluista. Pysäköintiluvan saaminen edellyttää haittaa, jonka voidaan arvioida estävän henkilöä itsenäisesti kävelemästä ja joka on arvioitu tapaturmavakuutuslain mukaisesti olevan vähintään haittaluokkaa 11 (näön tarkkuus vähintään haittaluokka 17). Hakemuksen liitteeksi tarvitaan aina lääkärinlausunto ja siinä on hyvä mainita myös, että se on kirjoitettu vammaisen pysäköintilupaa varten. Lupa on henkilökohtainen ja se kelpaa myös muissa EU:n jäsenvaltioissa. Edunvalvontavaltuutuksella voidaan etukäteen sopia mahdollisen toimintakyvyttömyyden varalta asioiden hoitaja, esim. taloudelliset asiat, omaisuuden hoito. Edunvalvontavaltuutus tulee tehdä kirjallisesti. Valtakirjassa tulee mainita valtuuttajan ja valtuutetun nimi sekä valtuutetun suostumus asiaan. Lisäksi tulee merkitä asiat, jotka valtuutus kattaa. Valtakirjan kahden esteettömän todistajan tulee olla paikalla kun valtuuttaja allekirjoittaa tai tunnustaa allekirjoituksen. Kun valtuuttaja on pääasiallisesti menettänyt toimintakykynsä, valtuutetun tulee toimittaa valtakirja paikalliseen holhousviranomaiseen saadakseen valtuutuksen voimaan. LIIKENNEVAKUUTUSMAKSUALENNUS Jotkut vakuutusyhtiöt voivat myöntää invaliditeetin perusteella alennusta liikennevakuutusmaksuun. Alennuksen saamiskesi on toimitettava hakemus omaan liikennevakuutusyhtiöön, jonka liitteenä on jäljennös autoveron palautuspäätöksestä. Koska bonustaulukot ovat yhtiökohtaisia, täytyy invaliditeetin perusteella myönnettävän alennuksen eli lähtöbonusluokan suuruus tarkistaa omasta vakuutusyhtiöstä. Tätä poikkeusmääräystä voidaan soveltaa saman vakuutuksenottajan osalta vain kerran. 16 EDUNVALVOJA Apua edunvalvontakysymyksiin antavat alueelliset valtion oikeusaputoimistot. 17 EL ÄKKEEN JA PALKAN YHTEENSOVITTAMINEN EL ÄKETTÄ SA AVAN HOITOTUKI Kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä saavalla voi olla ansiotuloja vuoden 2013 tasossa enintään takuueläkkeen suuruinen määrä eli 738,82 euroa kuukaudessa ilman että työansiot vaikuttavat maksussa olevaan eläkkeeseen. Työeläkelakien mukaista täyttä työkyvyttömyyseläkettä saava voi ansaita enintään 40 % työkyvyttömyyttä edeltävästä vakiintuneesta keskiansiosta tai vähintään 738,82 euroa kuukaudessa. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva voi ansaita 60 % työkyvyttömyyttä edeltävästä keskiansiosta tai vähintään 738,82 euroa kuukaudessa. Ansiotulo on sidottu kansaneläkeindeksiin eli se on jatkossakin samansuuruinen kuin takuueläke ja sen määrä tulee vaihtelemaan vuosittain indeksikorotuksen suuruisesti. Eläkettä saavan hoitotukea maksetaan eläkettä saavalle henkilölle, joka on toisen henkilön avun tarpeessa henkilökohtaisissa toiminnoissa, kotitaloustöissä ja asioinnissa kodin ulkopuolella ja/tai jolle vammasta aiheutuu erityiskustannuksia. Tuen määrä on porrastettu avuntarpeen ja erityiskustannusten perusteella kolmeen luokkaan: perustuki, korotettu tuki ja ylin tuki. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto, joka ei saa olla puolta vuotta vanhempi. Hoitotuki voidaan myöntää toistaiseksi tai määräajaksi. Tuki on verotonta tuloa. Jos KEL:n mukaisen työkyvyttömyyseläkkeensaajan työansiot ylittävät yllämainitut ansaintarajat, eläkkeen maksaminen keskeytetään ja eläke jätetään lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Sama koskee työeläkkeitä. Jos on eläkkeellä ollessaan saanut eläkettä saavan hoitotukea, saa eläkkeen lepäämässä ollessa ylimmän 16 vuotta täyttäneen vammaistuen suuruisen kannustimen. Lepäävänä olevan eläkkeen maksaminen aloitetaan uudelleen ilman työkyvyn arviointia eläkkeensaajan ilmoitettua eläkelaitokselle työskentelyn päättymisestä tai työansioiden vähentymisestä enintään ansaintarajan suuruiseksi. Omalle eläkelaitokselle on syytä aina ilmoittaa työssä käynnin aloittamisesta. Laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämisestä on määräaikainen, se tuli voimaan 2010 alusta ja päättyy vuoden 2013 loppuun. Tämä koskee myös ansaintarajaa. Lain voimassaoloaikana seurataan, edistääkö se riittävästi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön palaamista. Vanhuuseläkkeiden kohdalla ja KEL 12 § 4 mom mukaista työkyvyttömyyseläkettä saavilla (pysyvästi sokeat ja liikuntakyvyttömät) ei ole ansaintarajoituksia. EL ÄKKEENSA AJAN ASUMISTUKI Eläkkeensaajan asumistukea voi saada vakituisen vuokra- tai omistusasunnon kustannuksista. Asumistuen määrään vaikuttavat asumismenot, perhesuhteet, vuositulot ja omaisuus. Asumistuki on 85 prosenttia niistä kohtuullisista asumismenoista, jotka ylittävät perusomavastuuosuuden ja tulojen mukaan määräytyvän lisäomavastuun yhteismäärän. Hakemuksen liitteenä tulee olla selvitys asumiskustannuksista, omista ja puolison tuloista sekä veloista ja velkojen koroista. Kulutusluottojen korkoja ei saa vähentää tuloista. Asumistuki on verotonta tuloa. Asumistuen saajan tulee ilmoittaa Kelaan muutoksista, jotka vaikuttavat asumistuen määrään, kuten perhesuhteet, tulotaso, asumiskustannukset tai asunnonvaihto. Kelan etusivulta www.kela.fi löytyy valikko Asumisen tuet ja sieltä klikkaamalla kohtia Eläkkeensaajan asumistuki, löytyy laskuri, jolla voi itse arvioida asumistuen määrää. 18 ERIT YISHOITOR AHA Erityishoitoraha on verollista tuloa ja Vaikeasti sairaan alle 16-vuotiaan lapsen vanhemmalle maksetaan ansionmenetyksestä erityishoitorahaa silloin, kun hän osallistuu lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa tai sen poliklinikalla tai näihin liittyen hoitaa lasta kotona tai osallistuu kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssille. Mikäli lapsen sairaus ei ole vaikea, voi erityishoitorahaa saada vain alle 7-vuotiaan lapsen sairaala- tai poliklinikkahoidon ajalta. Erityishoitoraha määräytyy sairauspäivärahan tavoin hakijan työtuloista, mutta on vähintään minimisairaspäivärahan suuruinen (ks. Ajankohtaista tietoa). Sitä maksetaan saman sairauden perusteella enintään 60 arkipäivää lasta kohden. Aika lasketaan erikseen sairaalaja syistä erityishoitorahaa voidaan maksaa vielä enintään 30 arkipäivää. kotihoidon osalta. Erityisistä hoidollisista Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto. Myös kotona olevat vanhemmat, opiskelijat ja yrittäjät voivat saada erityishoitorahaa. Erityishoitorahan saajalla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan tai työmarkkinatukeen. Erityishoitorahaa voidaan maksaa myös avio- tai avopuolison lapsen sekä otto- tai kasvattilapsen sairauden hoitoon tai kuntoutukseen osallistumisen vuoksi. HENKILÖKOHTAINEN APU Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaista apua, jos henkilö tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen päivittäisistä toiminnoista, eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista tai toimintarajoitteista. Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Muita toimintoja 19 varten, kuten harrastuksia, yhteiskunnallista osallistumista tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseksi henkilökohtaista apua on järjestettävä 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avuntarvetta. Henkilökohtaista apua voidaan järjestää siten, että vaikeavammainen henkilö toimii itse avustajan työnantajana ja kunta korvaa henkilökohtaisesta avustajasta aiheutuneet lakisääteiset ja välttämättömät palkkauksesta aiheutuneet kustannukset sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. Kunnan on neuvottava ja ohjattava vaikeavammaista henkilöä. Henkilökohtaista apua voidaan järjestää myös antamalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten palveluseteli tai hankkimalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta. Vaikeavammainen henkilö voi kieltäytyä tarjotusta palvelusetelistä, jolloin kunnan on järjestettävä henkilökohtaista apua muulla tavalla. Palvelusetelin käyttämisestä henkilökohtaiseen apuun ei voida periä kuluja, vaan palvelusetelin arvon on katettava kaikki lain mukaiset henkilökohtaisen avun kustannukset. Henkilökohtainen apu tulee järjestää siten, että se edistää parhaiten vaikeavammaisen henkilön itsenäistä elämää ja osallistumista sekä vastaa yksilölliseen avuntarpeeseen ja elämäntilanteeseen. Henkilökohtaisen avun järjestämistavan tulee tukea ja edistää vaikeavammaisen henkilön yhdenvertaista oikeutta elää yhteisössä sekä edesauttaa vaikeavammaista henkilöä tekemään samanlaisia valintoja kuin muutkin ihmiset. Vaikeavammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa ottamalla huomioon vaikeavammaisen henkilön toivomukset ja mielipide. Henkilökohtaisen avun järjestämistavassa on otettava huomioon palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. Lisätietoa henkilökohtaisten avustajien työehtosopimuksesta osoitteesta www.heta.fi. (Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto). Jos olet itse vaikeavammainen työnantaja, lisätietoa ja neuvontaa henkilökohtaisesta avusta saat osoitteesta www.assistentti.info. Www.avustajaportti.fi/info/project.php löydät tietoa henkilökohtaisen avun verkkopalvelusta. Invalidiliiton Paavo -avuntarpeen itsearviointimenetelmällä voit itse arvioida tuen ja avun tarvettasi kotona ja kodin ulkopuolella, www.paavo.fi. HOITOTAKUU Hoitotakuu tarkoittaa pääsyä määräajassa kiireettömään sairaan- ja terveydenhoitoon. Ensiapuun ja kiireelliseen hoitoon on päästävä aina heti. Kiireetöntä hoitoa tarjotaan kunnan asukkaille terveyskeskuksissa, ja hoitoon pääsylle on taattu tietyt määräajat. Kiireettömässä hoidossa potilaalla on oikeus päästä arkisin terveyskeskuksen aukioloaikana välittömästi puhelinyhteyteen terveydenhoidon ammattilaisen kanssa tai sinne on voitava mennä käymään. Jos hoidon tarpeen arviointi vaatii terveyskeskuksessa käyntiä, on sinne saatava aika kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta. Arvion voi suorittaa terveydenhuollon ammattilainen, muukin kuin lääkäri ja joissakin tapauksissa se voidaan tehdä jo puhelimes- 20 sa. Hoitoon on terveyskeskuksessa päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa. Sairaalaan pääsy edellyttää lääkärin lähetettä. Sairaalan on arvioitava hoidon tarve kolmen viikon aikana lähetteen saapumisesta ja hoitoon tai toimenpiteeseen tulee päästä kuuden kuukauden kuluessa (erikoissairaanhoidossa). Jos oma terveyskeskus tai sairaala ei pysty hoitamaan potilasta määräajassa, sen on järjestettävä potilaalle mahdollisuus päästä hoitoon muualle, joko toiseen sairaanhoitopiiriin tai yksityissektorille. Potilaalle ei aiheudu tästä ylimääräisiä kuluja ja siitä on oikeus myös kieltäytyä. Lasten ja nuorten mielenterveyttä koskevaan tarpeelliseksi todettuun hoitoon on kuitenkin päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa. HOITOTARVIKKEET Terveyskeskus antaa tiettyjen pitkäaikaisten sairauksien hoidossa ja seurannassa tarvittavia hoitovälineitä ja -tarvikkeita kotikäyttöön. Hoitotarvikkeiden tarpeen arvioi aina yksilöllisesti hoitava lääkäri. Hoitavan lääkärin kanssa tehdään hoitosuunnitelma, johon kirjataan henkilön tarvitsemat hoitotarvikkeet. Hoitotarvike ja -välinejakelu aloitetaan, mikäli hoitotarvikkeiden tarpeen arvioidaan olevan pitkäaikainen, yleensä vähintään kolme kuukautta. Tarvikkeet ja välineet luovutetaan maksutta eikä niistä tule periä mitään omavastuuosuuksia, toimituskuluja eikä muitakaan maksuja. Yleensä annetaan kolmen kuukauden tarve kerrallaan. Hoitovälineitä ja -tarvikkeita voivat saada esim. diabeetikot, avanne-, sääri- ja makuuhaavapotilaat sekä henkilöt, joilla on esim. muuttunut suolen ja rakon toiminta tai keuhkojen vajaatoiminta. Tapaturma- ja liikennevakuutuksen piiriin kuuluvien henkilöiden hoitotarvikekustannukset terveyskeskuksille korvaa vakuutusyhtiö. HOIVATAKUU Kiireettömissä tapauksissa kaikilla 75 vuotta täyttäneillä on oikeus päästä sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin määräajassa. Sama oikeus on myös Kelan ylintä hoitotukea saavilla henkilöillä. Palvelujen tarve on arvioitava kiireettömissä tapauksissa seitsemän arkipäivän kuluessa yhteydenotosta kuntaan. Palvelutarpeen arviointi määräajassa koskee henkilöitä, jotka eivät vielä ole sosiaalipalvelujen piirissä sekä henkilöitä, jotka ovat palvelujen piirissä mutta joiden palvelun tarve on muuttunut. Ikäihmisten palvelutarpeen arviointi koskee sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja kuten koti- ja asumispalveluja, omaishoidon tukea, laitoshoitoa, sosiaalihuollon erityislakien mukaisia palveluja kuten vammaispalveluja, päihdehuollon palveluja ja toimeentulotukea. Kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on aina arvioitava viipymättä. KORJAUSAVUSTUS Korjausavustuksen myöntää kunta, jonka alueella kiinteistö sijaitsee. Kunnan korjausavustusneuvoja vastaa korjausavustusta koskeviin kysymyksiin sekä käsittelee korjausavustukseen liittyvät avustushakemukset. Päätös avustuksen myöntämisestä on lähtökohtaisesti saatava ennen töiden aloittamista. 21 Korjausavustuksen saaminen edellyttää, että ympärivuotisessa asuinkäytössä olevassa asunnossa asutaan pysyvästi ja ruokakunnasta ainakin yksi henkilö on vähintään 65-vuotias tai vammainen henkilö. Korjausavustusta myönnetään vain sosiaalisen tarkoituksenmukaisuuden ja taloudellisen tarpeellisuuden perusteella eli myöntämisessä käytetään tulo- ja varallisuusharkintaa. Ruokakunnan tulot eivät saa ylittää asetettuja rajoja eikä ruokakunnalla saa ole varallisuutta siinä määrin, että se kykenee korjaamaan asuntonsa ilman avustusta. Avustuksen määrä on enintään 40 % hyväksytyistä korjauskustannuksista. Avustus voi poikkeustapauksissa olla enintään 70 %, jos vanhus tai vammainen muutoin joutuisi välittömästi muuttamaan pysyvästi pois asunnosta liikkumisesteitten vuoksi tai siksi, ettei asunnossa voida antaa hänen tarvitsemiaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Rintamaveteraanit tai rintamaveteraanin lesket voivat saada poikkeustapauksissa veteraanilisän, enintään 30 prosenttia. Korjausavustusta myönnetään vain sellaisiin toimenpiteisiin, joiden rahoittamiseksi hakijalla ei ole oikeutta saada muuta julkista tukea. Muuta julkista tukea on esim. vammaispalvelulain mukainen korvaus, joka on siis ensisijainen korjausavustukseen nähden. Vuoden 2013 osalta korjausavustusten hakuaika on käynnissä ja se päättyy 27.3.2013. Lisätietoja Vanhustyön keskusliitosta: http://www.vanhustyönkeskusliitto.fi/fin/korjausneuvonta/. KOTIPALVELU/KOTIHOITO Yksityisistä kotipalveluyrityksistä on saatavilla perinteistä kotipalvelua kuten siivousta, kaupassa käyntiä, ulkoilua jne. Palvelun hinnasta voi saada kotitalousvähennystä, mikäli henkilöllä on verotettavia tuloja. Takuueläkeläisiä vähennysoikeus ei koske, koska takuueläkkeestä ei makseta veroa. Kunnallista kotihoitoa on mahdollisuus saada alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn perusteella, silloin kun apu on tarpeen tavanomaiseen elämään kuuluvista tehtävistä suoriutumiseksi. Kotihoito on maksullista. Tilapäisestä käynnistä tai tukipalveluista veloitetaan kertamaksu. Jatkuvasta hoidosta tai palvelusta laskutetaan asiakkaan tulojen mukaan. Osoitteesta www.paavo.fi löytyy Invalidiliiton Paavo -avuntarpeen itsearviointimenetelmä, josta on hyötyä, kun kartoitetaan avuntarvetta. KOULUMATKAT Peruskoulun oppilaan koulumatkan ollessa viittä kilometriä pidempi tai jos se on oppilaan ikä, vamma tai muut olosuhteet huomioon ottaen muuten oppilaalle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen oppilaalla on oikeus saada maksuton kuljetus, myös taksilla tai invataksilla. Oppilas voi vaihtoehtoisesti saada myös riittävää avustusta kuljettamiseensa tai saattamiseensa. 22 Lukion ja ammatillisen koulutuksen päätoimisilla opiskelijoilla, jotka käyttävät julkisia kulkuneuvoja, on mahdollisuus saada koulumatkatukea. Tukea voidaan myöntää, kun yhdensuuntainen koulumatka on yli 10 kilometriä ja kustannuksen ylittävät 54 euroa kuukaudessa. Silloin kun opiskelija ei voi käyttää koulumatkaansa joukkoliikennevälineitä tai koulutuksen järjestäjän järjestämää koulukuljetusta tai näiden käyttö on kohtuuttoman hankalaa, matkakustannusten korvaukset lasketaan opiskelijan kodin ja oppilaitoksen välisen matkan mukaan. Koulumatkatukea voi saada lukuvuoden opiskeluajan todellisen keston mukaan 1-12 kuukaudeksi. Koulumatkatukea haetaan ja se myönnetään Kelasta (www.kela.fi > opiskelijat > koulumatkatuki). Hakemus jätetään oppilaitokseen. Jos opiskelija tarvitsee vaikean vammansa vuoksi opiskelumatkoja taksilla tai invataksilla, siitä huolehtii oman kunnan sosiaalitoimi (ks. Kuljetuspalvelut). KOULUNKÄYNTI Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. YLEINEN TUKI Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Koulu käyttää erityisesti tukiopetusta, sen lisäksi voidaan käyttää myös oppimissuunnitelmaa, osa-aikaista erityisopetusta tai avustajan työpanosta keinoina vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Lisäksi oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. TEHOSTETTU TUKI Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan silloin kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen 23 tuki. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta. ERIT YINEN TUKI Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Erityisen tuen antamista koskevassa päätöksessä on määrättävä mm. oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä sekä mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa. Lisäksi opetuksen järjestäjän on hankittava oppilaan opetuksesta vastaavilta selvitys oppilaan oppimisen etenemisestä ja moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehty selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta sekä tehtävä näiden perusteella arvio erityisen tuen tarpeesta (pedagoginen selvitys). Pedagogista selvitystä on tarvittaessa täydennettävä psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. Lisätietoa opetushallituksen sivuilta: www.oph.fi > koulutus ja tutkinnot > perusopetus > Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin oppimisen ja koulunkäynnin tukea koskevia muutoksia. Sosiaalitoimisto voi myöntää hakemuksesta vammaispalvelulain mukaisesti henkilökohtaisen avustajan. KOTITALOUSVÄHENNYS Kotiin tai vapaa-ajan asunnolle ostetuista tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä sekä kunnossapito- ja perusparannustyöstä saa kotitalousvähennystä. Vuodesta 2009 lähtien vähennyksen piirin kuuluvat myös tietotekniikan asennus- ja neuvontapalvelut. Kotitalousvähennystä pitää hakea itse. Teetetyt työt ja maksetut työkorvaukset tai palkat ja palkan sivukulut tulee ilmoittaa esitäytetyssä veroilmoituksessa. Verottaja tekee vähennyksen suoraan verosta, ja työn teettäjä saa hyödyn veronpalautuksena. Mikäli henkilön tulot muodostuvat pelkästä kansaneläkkeestä/takuueläkkeestä, ei kotitalousvähennys tule kysymykseen, koska ko. eläkkeestä ei makseta veroja. Työn teettäjä voi myös hakea verottajalta etukäteen muutosta ennakonpidätysprosenttiinsa. Tässäkin tapauksessa teetetyt työt ja maksetut työkorvaukset tai palkat ja palkan sivukulut tulee ilmoittaa veroilmoituksessa. Vähennys myönnetään sinä vuonna, jona työkorvaus tai palkka ja palkan sivukulut on maksettu. Kotitalousvähennystä saa myös kotitalous-, 24 remontti- ja tietotekniikkatöistä, jotka tehdään henkilön tai hänen puolisonsa vanhempien tai isovanhempien kotona tai vapaa-ajanasunnolla. Henkilön on kuitenkin maksettava itse kustannukset, jos hän haluaa vähennyksen omaan verotukseensa. Vanhemmat tai isovanhemmat eivät voi niitä tällöin maksaa. Kotitalousvähennyksenä voit työnantajana vähentää 15 prosenttia maksamastasi palkasta sekä palkan sivukulut tai 45 prosenttia ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yrittäjälle tai yritykselle maksamastasi työkorvauksesta. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä vuodessa on 2000 euroa henkilöä kohden. Omavastuuosuus on 100 euroa henkilöä kohden vuodessa. Vähennys lasketaan arvonlisäverollisesta hinnasta. Vähennystä saa vain työn osuudesta, ei esimerkiksi materiaaleista. Vähennykseen liittyy 100 euron omavastuu. Lisätietoja verotoimistosta tai osoitteesta www.kotitalousvähennys.fi KULJETUSPALVELUT Vaikeavammaisella henkilöllä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei voi vamman tai sairauden vuoksi ilman kohtuuttomia vaikeuksia käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä, on oikeus vammaispalvelulain mukaan käyttää kuljetuspalveluja ja tarvittaessa saattajaa niin työ-, opiskelu- kuin vapaa-ajan matkoillakin. Kuljetuksista voidaan periä enintään julkisen liikenteen mukainen tai muu siihen verrattavissa oleva kohtuullinen maksu. Kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluu välttämättömät opiskelu- ja työmatkat (yleensä yksi edestakainen matka opiskelu- tai työpäivää kohden) sekä vähintään 18 muuta yhdensuuntaista ns. vapaa-ajan matkaa kuukaudessa. Nämä matkat voivat ulottua henkilön asuinkunnan tai lähikuntien alueelle tai vammaisen henkilön toiminnan sekä tarpeen kannalta tärkeisiin kohteisiin ja palveluihin, joita ei ole saatavissa vammaisen asuinkunnan alueella (ns. toiminnallinen lähikunta). Matkat liittyvät asioimiseen, virkistykseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen eli käytännössä kaikkiin normaaliin elämään liittyviin tilanteisiin. KUNTOUTUS Kuntoutus jaetaan neljään pääryhmään: lääkinnälliseen, ammatilliseen, sosiaaliseen ja kasvatukselliseen kuntoutukseen. Sosiaalista kuntoutusta ovat esimerkiksi sopeutumisvalmennuskurssit ja kasvatuksellista kuntoutusta erityisopetuksen tukitoimenpiteet. KUNTOUTUSAVUSTUS Kuntoutusavustus on harkinnanvarainen etuus, jota voidaan tukea kuntoutujan työllistymistä kuntoutuksen jälkeen. Avustusta voidaan käyttää esimerkiksi tilanteessa, jossa kuntoutuja on mennyt aikaisempaa ansiotasoaan tuntuvasti heikommin palkattuun työhön tai työharjoitteluun. Oikeus työttömyysturvaan estää kuntoutusavustuksen saamisen. Kuntoutuksen jälkeen omaa yritystä aloittelevan on mahdollista saada kuntoutusavustusta, mikäli hän ei samanaikaisesti saa työhallinnon maksamaa starttirahaa. Kuntoutusavustus on määrältään kuntoutusrahan suuruinen ja on veronalaista tuloa. Työeläkepuolella kuntoutusavustus 25 koskee pääasiassa yrittäjiä. Kuntoutusavustusta on haettava. KUNTOUTUSOHJAUS Kuntoutusohjaajan tehtävänä on tukea asiakasta ja hänen läheisiään sairauden tai vamman aiheuttamassa elämänmuutoksessa sekä ohjata ja neuvoa kuntoutusprosessin käynnistämisessä. Kuntoutusohjaaja tekee tarvittaessa kotikäyntejä ja arvioi yhdessä asiakkaan kanssa hänen arkielämänsä selviytymistä ja palvelujen tarvetta sekä auttaa palvelujen hakemisessa. KUNTOUTUSR AHA JA YLL ÄPITOKORVAUS Kuntoutusrahan tavoitteena on turvata kuntoutujan toimeentulo kuntoutukseen osallistumisen ajalta sekä tarvittaessa myös kuntoutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen alkamisen sekä kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta. Kuntoutusrahaa maksetaan 16 –67-vuotiaille silloin, kun kuntoutuksen tavoitteena on työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai sinne tulo. Kuntoutusrahan maksaminen edellyttää kirjallista päätöstä kuntoutuksesta. Ammatillisen kuntoutuksen varmistamiseksi Kela maksaa 16 –19-vuotiaille nuorille, joille on laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutussuunnitelma, kuntoutusrahaa ilman kuntoutuspäätöstä. Näissä tapauksissa vammaisuuden kokonaisvaikeusasteen edellytetään lisäksi vaativan tehostettua työkyvyn arviointia ja kuntoutusta. Tavoitteena on ehkäistä nuoren siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle. Jos nuoren kuntoutus, esimerkiksi ammatillinen koulutus on kesken hänen täyttäessään 20 vuotta, nuoren kuntoutusrahaa maksetaan koulutuksen päättymiseen saakka. Kuntoutusrahaa maksetaan myös oppisopimuskoulutuksen ajalta. Kuntoutusraha maksetaan oppisopimuskoulutuksen ajalta työnantajalle tämän maksamaa palkkaa vastaavalta osalta. Kelan maksaa kuntoutusrahaa ammatillisen, lääkinnällisen ja harkinnanvaraisen kuntoutuksen ajalta. Kelan kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös esimerkiksi julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon järjestämän kuntoutuksen, sopeutumisvalmennuksen sekä perhe- ja päihdekuntoutuksen ajalta. Kuntoutusraha on veronalaista tuloa. Työeläkelaitosten maksama kuntoutusraha on työeläkkeiden yhteismäärä 33 prosentilla korotettuna (kuntoutuskorotus). Kuntoutuspäätöksen antamisen ja ja kuntoutuksen alkamisen väliseltä ajalta ja kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta kuntoutusraha maksetaan ilman kuntoutuskorotusta. Kelan ylläpitokorvausta voidaan maksaa kuntoutuksesta aiheutuneiden ylimääräisten kustannusten korvaamiseksi. Sitä maksetaan kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävien tutkimusten ja kokeilujen tai avomuotoiseen kuntoutukseen osallistumisen ajalta henkilölle, joka saa minimikuntoutusrahaa. Ylläpitokorvaus on verotonta. KUNTOUTUSSUUNNITELMA Kuntoutussuunnitelma laaditaan kirjallisesti kuntoutujan, tarvittaessa omaisen tai läheisen, lääkärin ja myös moniammatillisen työryhmän yhteistyönä. Kuntoutussuunnitelmasta tulee selvitä, miten sairaus, vika tai vamma aiheuttaa huomattavia vaikeuksia tai rasitusta selviytyä kotona, päiväkodissa, koulussa tai työelämässä sekä muissa elämän/perhetilanteissa sekä kuntoutujan tarvitsemat kuntoutuspalvelut. Lisäksi suunnitelmassa tulee kuvata, miten kuntoutuspalvelut perustellusti turvaavat tai parantavat em. selviytymistä. Lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutussuunnitelma on laadittava hoidosta vastaavassa julkisen terveydenhuollon yksikössä ja laadittu suunnitelma on voimassa 1–3 vuotta. Terveydenhuollon tai muun hoitavan tahon tekemä kuntoutussuunnitelma on luonteeltaan suositus eikä oikeudellisessa mielessä Kelaa sitova. Kuntoutussuunnitelma ei ole kuntoutushakemus vaan hakemus on tehtävä erikseen. KUNTOUTUSTUKI Kuntoutustuki myönnetään määräaikaisesti työkyvyttömälle henkilölle, jonka työkyvyn voidaan arvioida palautuvan asianmukaisella hoidolla tai kuntoutuksella. Sen myöntämisedellytyksenä on, että henkilölle on laadittu hoito- tai kuntoutussuunnielma, joka sisältää jäljellä olevan työkyvyn selvittämiseen tai ylläpitämiseen liittyvät kuntouttavat toimenpiteet. Kuntoutustuki on saman suuruinen kuin työkyvyttömyyseläke. KUVALLINEN KEL A-KORTTI Kela luopui maksullisten kuvallisten Kela-korttien myöntämisestä 13.10.2008 lukien. Kaikki tähän päivämäärään mennessä myönnetyt kortit ovat kuitenkin edelleen voimassa. Jos henkilöllä on ennestään voimassa oleva kuvallinen Kela-kortti, voidaan hänelle myöntää ilmainen uusintakortti myös 13.10.2008 jälkeen esimerkiksi henkilö- tai sairausvakuutustietojen muuttuessa. Uusintakorttien myöntäminen päättyy vuonna 2014. Kuvallista korttia voi vuoden 2014 jälkeenkin käyttää niin kauan kuin siinä olevat tiedot ovat voimassa. Vaihtoehto kuvalliselle Kela-kortille on poliisin myöntämä henkilökortti, johon voidaan liittää sairausvakuutustiedot. Aikuisen henkilökortti maksaa 55 euroa ja alaikäisen 35 euroa. Henkilökortin voimassaoloaika on viisi vuotta. Maksuton kuvaton Kela-kortti on edelleen normaalissa käytössä ja siihen ei ole tullut muutoksia. LIIKUNTA Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry on urheilu- ja liikuntajärjestö, jonka tehtävänä on suunnitella, toteuttaa ja kehittää liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisten henkilöiden sekä elinsiirtoväen liikunnan harrastamisen ja kilpailemisen mahdollisuuksia ja olosuhteita. VAU palvelee liikunnanharrastajia vauvasta vaariin koko elämänkaarella. Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry tarjoaa monia vaihtoehtoja liikunnan harrastamiseen, www.vammaisurheilu.fi. Soveltavan liikunnan apuvälinetoiminnan 26 27 (SOLIA) kautta voi vuokrata liikuntavammaisille henkilöille sopivia harrastusvälineitä, www.vammaisurheilu.fi. Harrastusvälineitä vuokraavat tahot on myös koottu yhteen www.valineet.fi -osoitteeseen. Tarkoituksena on helpottaa asiakasta löytämään sopiva, juuri hänen tarvitsemansa apu- tai toimintaväline. Lisätietoja: Teemu Lakkasuo, puh. 040 565 1001, [email protected]. Invalidiyhdistyksissä on myös tarjolla paikkakuntakohtaisia harrastusmahdollisuuksia. Oman kunnan liikuntatoimesta tai erityisliikunnanohjaajilta voi kysyä kunnan tarjoamista erityisliikunnan/soveltavan liikunnan palveluista. L Ä ÄKEKORVAUKSET Korvattavat lääkkeet jaetaan kolmeen korvausluokkaan, joita ovat peruskorvaus (35 prosenttia lääkkeen hinnasta), alempi erityiskorvaus (65 prosenttia lääkkeen hinnasta) ja ylempi erityiskorvausluokka (100 prosenttia lääkkeen hinnasta). Ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeistä peritään kuitenkin kolmen euron omavastuuosuus per lääke. Peruskorvauksen saa yleensä Kela-kortilla, mutta joidenkin lääkkeiden (esim. kasvuhormoni, interferoni) kohdalla peruskorvattavuutta korvattavuutta on rajoitettu. Niitä tulee silloin hakea erikseen Kelan toimistosta ja liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto B. Tarkempi luettelo rajoitetusti peruskorvattavista lääkkeistä löytyy Kelan sivuilta osoitteesta www.kela.fi >Yhteistyökumppanit> Lääkärit ja terveydenhuolto> Lääkkeet ja lääkekorvaukset> Rajoitettu peruskorvaus. Myös oikeus saada lääke erityiskorvattavana on aina erikseen haettava Kelasta lääkärintodistuksella ja oikeuden myöntämisestä tulee maininta Kela-korttiin. Kerralla voi hankkia tai korvataan yleensä enintään kolmen kuukauden lääkkeet. Lisäksi Kela korvaa tietyin edellytyksin kliinisiä ravintovalmisteita sekä perusvoiteita. Yleensä käsikauppalääkkeistä ei saa korvausta, vaikka niihin olisi lääkärin kirjoittama resepti tai suositus. Korvausta ei myöskään makseta sellaisista lääkkeistä, joissa resepti on pakollinen (esim. monet kipulääkkeet), mutta jotka eivät kuulu mihinkään edellä esitellyistä korvausluokista. Lisätietoja lääkekorvausasioista saa Kelan toimistoista ja apteekeista. Ks. myös tämän oppaan kohtaa Ajankohtaista tietoa > Lääkekatto. Tapaturma- ja liikennevakuutuksen piiriin kuuluvien henkilöiden vahinkotapahtumasta aiheutuvat lääkekustannukset korvaa vakuutusyhtiö. Reseptissä tulisi olla lääkärinmerkintä siitä, että kyseessä on vakuutusyhtiön korvauksen piiriin kuuluva lääke. L Ä ÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS ja toimintakykyä parantavaa hoitoa, kuntoutusjaksoja, apuvälinepalveluita, sopeutumisvalmennusta ja kuntoutusohjausta. Kunta vastaa lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta siten, että kuntoutus muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö on määriteltävä kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Kunta vastaa lisäksi kuntoutuspalvelun ohjauksesta ja seurannasta sekä nimeää potilaalle tarvittaessa kuntoutuksen yhdyshenkilön. Kunnan on järjestettävä kuntoutussuunnitelmassa määritelty lääkinnällinen kuntoutus, jos kuntoutuksen järjestämis- ja kustannusvastuu ei selkeästi ole osoitettavissa. Kela vastaa alle 65-vuotiaiden vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Kuntoutuksena voidaan myöntää esimerkiksi fysioterapiaa, puheterapiaa, toimintaterapiaa, ratsastusterapiaa, musiikkiterapiaa, neuropsykologista kuntoutusta, laitoskuntoutusta tai sopeutumisvalmennusta. Kelan kustantama kuntoutus perustuu julkisessa terveydenhuollossa (esim. terveyskeskus tai keskussairaala) tehtyyn kuntoutussuunnitelmaan. Yksityislääkärin, vaikka hän olisi ko. vamman tai sairauden ns. asiantuntijalääkäri, tekemä suunnitelma ei käy. Tapaturma- ja liikennevakuutuksen kuntoutus on vakuutusasiakkaille ensisijaista muuhun kuntoutukseen nähden. OMAISHOIDON TUKI Omaishoidon tuki on omaishoitolain mukainen määrärahasidonnainen palvelu. Tuen myöntämisen perusteena on vanhuksen tai vammaisen henkilön hoidon, huolenpidon ja tukemisen tarve. Omaishoidontuella on tarkoitus ehkäistä laitoshoitoon joutumista ja tukea kotona selviytymistä. Tuen saaminen edellyttää, että kunta ja hoitaja tekevät hoitosopimuksen, johon liittyy hoito- ja palvelusuunnitelma. Siinä määritellään hoidettavalle annettujen palvelujen lisäksi myös hoitajalle suunnatut omaishoitoa tukevat palvelut sekä hoitopalkkion määrä sekä lakisääteisten vapaiden järjestäminen että sopimuksen kesto. Hoitajan on oltava omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö, joka on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla. Omaishoidon tuessa on näin ollen kyse sopimussuhteesta kunnan sosiaalitoimen ja omaishoitajan kesken. Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Hoitopalkkio on vuonna 2013 vähintään 374,51 euroa kuukaudessa. Hoitopalkkion määrä tarkistetaan vuosittain työntekijän eläkelaissa olevan palkkakertoimen mukaisesti automaattisesti. Hoitopalkkio on verollista tuloa ja siitä kertyy hoitajalle eläkettä. Eläkkeellä olevan omaishoitajan kannattaa tarkistuttaa tuen vastaanottamisen vaikutus omaan eläkkeeseensä ja verotukseen. Omaishoidon tuesta hoitajan kanssa sopimuksen tehneen kunnan on otettava tapaturmavakuutuslain vakuutus hoitajalle. Terveyskeskukset ja sairaalat järjestävät lääkinnällistä kuntoutusta osana sairaanhoitoa. Kuntoutukseen sisältyy kuntoutusneuvontaa, kuntoutustarvetta selvittäviä tutkimuksia, työ- 28 29 Sitovassa omaishoitotilanteessa olevalla omaishoitajalla on oikeus vähintään kolmeen vapaavuorokauteen kuukaudessa (ns. lakisääteiset vapaat). Tämän lisäksi kunta voi halutessaan järjestää omaishoitajalle enemmän vapaapäiviä. Joka tapauksessa kunnan on aina huolehdittava omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajalta hoidettavan hoidon järjestämisestä tarkoituksenmukaisesti. Kunta voi järjestää omaishoitajan vapaan tai muun hoitoa. Kunta voi järjestää omaishoitajan vapaan tai poissaolon sijaishoidon avulla, jos omaishoitaja suostuu siihen. Lisäksi edellytyksenä on, että järjestely toteutetaan ottamalla huomioon hoidettavan henkilön mielipide ja että järjestely arvioidaan hoidettavan henkilön edun mukaiseksi. Vapaapäivän pitäminen ei vähennä hoitopalkkion määrää. Omaishoitajan vapaan ajalta järjestettävästä hoidosta hoidettavalle saa periä maksua enintään 10,60 euroa vuorokaudessa. Tämä koskee myös palvelusetelillä järjestettävää hoitoa. Lisätietoa www. omaishoitajat.fi PALKKATUKI Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää palkkatukea työsopimussuhteessa tehtävään työhön tai oppisopimuskoulutukseen. Palkkatukea voivat saada kunnat, yritykset, yhdistykset, säätiöt, muut yhteisöt ja kotitaloudet. Työnantajan on haettava palkkatukea. Palkkatukea voidaan myöntää silloin, kun palkattavan henkilön mahdollisuudet saada työtä esimerkiksi vamman tai sairauden vuoksi ovat heikentyneet, ja palkattava henkilö on työttömänä työnhakijana ennen työsuhdetta. Tuen kesto ja määrä vaihtelevat työllistyjän tilanteesta ja työnantajasta riippuen. Palkkatukea voidaan myöntää määräaikaiseen tai toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Tukea voidaan myöntää myös osa-aikaiseen työsuhteeseen. Työsuhde ei saa alkaa ennen kuin työ- ja elinkeinotoimisto on tehnyt päätöksen palkkatuen myöntämisestä. Palkkatuki muodostuu perustuesta ja lisäosasta. Palkkatukea voidaan myöntää henkilöä kohden enintään 10 kuukaudeksi kerrallaan. Jos kuitenkin vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä, palkkatukea voidaan myöntää kahdeksi vuodeksi kerrallaan eikä edellytetä viiden kuukauden työttömyysjaksoa ennen uuden palkkatukijakson alkamista. Oppisopimuksen osalta palkkatukea voidaan maksaa koko oppisopimuksen ajan. Sosiaaliselle yritykselle voidaan myöntää palkkatukea henkilön alentuneen työkyvyn perusteella 36 kuukaudeksi kerrallaan, vaikeasti työllistyvän palkkaamiseen 24 kuukaudeksi ja pitkäaikaistyöttömän palkkaamiseksi 12 kuukaudeksi. Työnhakija voi käyttää omatoimisen työnhaun tukena palkkatukiseteliä, jonka työ- ja elinkeinotoimisto hänelle antaa. Palkkatukiseteli osoittaa, että työnantajalle voidaan myöntää palkkatukea setelin haltijan palkkauskustannuksiin. Työnantajaan liittyvät tuen myöntämisen edellytykset tutkitaan erikseen. Lisätietoja www.mol.fi tai www.tem.fi > Vammoista viis – tärkeintä on osaaminen. 30 PALVELUASUMINEN Kunnan on järjestettävä palveluasuminen vaikeavammaiselle henkilölle, joka tarvitsee vammansa tai sairautensa vuoksi toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluontoisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Osoitteesta www.paavo.fi löytyy Invalidiliiton Paavo-avuntarpeen itsearviointimenetelmä, josta on hyötyä toisen henkilön avuntarvetta määriteltäessä. Vammaispalvelulain mukaiseen vaikeavammaisten palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut. Palveluja tulee järjestää tarpeenmukainen määrä. Palveluasuminen voidaan toteuttaa joko vammaisen henkilön omassa omistus-, vuokra- tai muussa vastaavassa asunnossa järjestämällä sinne tarpeelliset palvelut tai palvelutalossa, palveluasumisryhmässä tai vastaavassa. Palveluasumiseen liittyvät palvelut voidaan järjestää esim. henkilökohtaisen avustajan, kotipalvelun/kotihoidon, omaishoidon tuen avulla tai yhdistämällä näitä tukimuotoja. Kun vammaispalvelulain mukainen palveluasumispäätös on tehty ovat em. palvelut asiakkaalle maksuttomia. PALVELUSETELI Palveluseteli mahdollistaa hankkimaan sosiaali- ja terveyspalveluita yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Palvelusetelillä voi hankkia sellaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kunnan tai kuntayhtymän kuuluu järjestää asukkailleen. Palvelusetelillä hankittava palvelu on vaihtoehto kunnan tai kuntayhtymän tuottamalle palvelulle. Kunta tai kuntayhtymä päättää, ottaako se palvelusetelin käyttöön ja mihin palveluihin se antaa setelin. Jos asiakas tai potilas ei halua käyttää palveluseteliä, kunnan on ohjattava hänet muulla tavoin järjestettävien palvelujen piiriin. Palvelusetelin saa asuinkunnan terveysasemalta, sosiaalivirastosta ja muista kunnan palveluyksiköistä, jotka myös antavat lisätietoja palvelusetelistä. Asiakasmaksulailla maksuttomiksi säädetyissä palveluissa palvelusetelin arvon tulee kattaa koko palvelun hinta. Muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakas voi maksaa osan palvelusta palvelusetelillä ja osan kustantaa itse. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen hankkimiseen annetun setelin on katettava asiakkaan yksilöllistä tarvetta vastaava tavanomainen apuväline. Asiakas voi kuitenkin hankkia palvelusetelin arvoa kalliimman apuvälineen, jolloin hän itse maksaa valitsemansa apuvälineen hinnan ja palvelusetelin arvon välisen erotuksen. PALVELUTARPEEN SELVITTÄMINEN Vammaispalvelulain mukaisia palvelu- ja tukitoimia järjestettäessä on sosiaaliviranomaisen aloitettava palvelu- ja tukitoimen tarpeen selvittäminen viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan 31 viranomaiseen palvelujen saamiseksi. Yhteydenoton muoto on vapaamuotoinen. Em. viranomaisvelvollisuutta kutsutaan palvelutarpeen selvittämiseksi. PALVELUSUUNNITELMA JA PÄ ÄTÖKSENTEKO Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi laaditaan yhteisymmärryksessä vammaisen henkilön tai poikkeustilanteissa hänen laillisen edustajansa, omaisensa tai muun läheisen henkilön kanssa palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivytystä. Palvelusuunnitelma tulee laatia aina paitsi tilanteissa, joissa on kyseessä tilapäisestä neuvonnasta ja ohjauksesta tai jollei suunnitelma laatiminen ole muutoin ilmeisen tarpeetonta. Palvelusuunnitelman avulla asiakkaalle annetaan mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteutumiseen. Suunnitelman laatimisen yhteydessä on asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioitettava. Palvelusuunnitelma laaditaan kirjallisesti ja sen tulee sisältää kaikki henkilön tarvitsemat palvelut. Erityinen merkitys palvelusuunnitelmalla on henkilökohtaisen avunpalvelussa, jossa henkilökohtaisen avun järjestämistapa tulee kirjata palvelusuunnitelmaan. Palvelusuunnitelma ei ole hallintopäätös, vaan palvelusuunnitelmasta on tarkoitus käydä riittävän yksilökohtaisesti ilmi asiakkaan yksilölliset palvelutarpeet ja elämäntilanteisiin liittyvät seikat, joilla on merkitystä palvelujen sisällöstä, järjestämistavasta ja määrästä päätettäessä. Lähtökohtana on, ettei palvelusuunnitelmaan kirjattuja seikkoja tulisi ilman perusteltua syytä sivuuttaa päätöksenteossa. Palvelusuunnitelmaa on tarkistettava, kun asiakkaan palvelutarpeissa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan. Osoitteesta www.paavo.fi löytyy Invalidiliiton Paavo -avuntarpeen itsearviointimenetelmä, josta on hyötyä palvelusuunnitelmaa laadittaessa. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen, jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pidempää käsittelyaikaa. POSTIN JAKELUPALVELU Palvelu koskee Postin perusjakelua eli päivällä tehtävää postinkantoa, ei sanomalehtien varhaisjakelua tai postipaketteja. Liikuntarajoitteisella ja yli 75-vuotiaalla on oikeus saada pyynnöstään postinsa jaetuksi joko tontin rajalle ajo- tai kulkuliittymään sijoitettuun postilaatikkoon tai huoneistokohtaisesti postiluukkuun. Poikkeavan jakelun perusedellytys on se, että jokainen saman talouden postinsaajista on oikeutettu palveluun. Kuitenkin liikuntaesteinen tai 75 vuotta täyttänyt postinsaaja, joka joutuu säännönmukaisesti tai toistuvasti olemaan yksin siten, että hänen postin noutamisensa huomattavasti vaikeutuu, on myös oikeutettu palveluun. 32 Muun kuin korkean iän aiheuttaman liikuntaesteisyyden toteamiseen voidaan käyttää joko paikallisen postinjakelun omaa harkintaa tai asiasta voidaan pyytää esittämään lääkärintodistus. Jokainen palveluratkaisu sovitaan aina tapauskohtaisesti yhdessä asiakkaan kanssa. Lisätietoja saa Postin asiakasnumerosta 0200 71000. POTIL ASASIAMIES Jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä on nimetty potilasasiamies. Potilasasiamiehen tehtävänä on neuvoa ja avustaa potilasta potilaan oikeuksista ja asemasta annetun lain soveltamiseen liittyvissä asioissa, tiedottaa potilaan oikeuksista ja toimia muutoinkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Potilasasiamiehen puoleen voi kääntyä mm. tilanteissa, joissa potilas on tyytymätön saamaansa hoitoon tai siihen liittyvään kohteluun. POTIL ASVAKUUTUS Potilasvakuutus korvaa potilasvahinkolain mukaisesti Suomessa terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutuneen henkilövahingon. Ilmoitus potilasvahingosta tehdään Potilasvakuutuskeskukselle, joka hoitaa korvauskäsittelyn ja korvausten maksamisen. Tarvittaessa potilas voi olla yhteydessä terveydenhoitoyksikön potilasasiamieheen. Lisätietoa ja lomakkeita www.potilasvakuutuskeskus.fi SAIR ASVAKUUTUS Sairausvakuutuksen piirissä ovat Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt. Se korvaa osan yksityislääkärin ja muun yksityisen sairaanhoitopalvelun käytöstä aiheutuneista kustannuksista. Korvausta ei makseta terveyskeskuksen perimistä sairaanhoidon maksuista eikä muista julkisen terveydenhuollon maksuista. Sairausvakuutukseen kuuluvat myös sairauspäivärahan maksaminen, lääke- ja matkakorvaukset. SAIR AUSVAKUUTUKSEN PÄIVÄR AHA JA OSAPÄIVÄR AHA Jos työkyvyttömyys kestää yli 10 arkipäivää tai noin kaksi viikkoa, Kela voi maksaa sairauspäivärahaa. Se on korvaus ansionmenetyksestä. Jos saat sairausajaltasi palkkaa, Kela maksaa korvauksen työnantajallesi. Sairauspäivärahaa maksetaan vasta omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika on yleensä sairastumispäivä ja seuraavat 9 arkipäivää. Sairausvakuutuksen päivärahaa maksetaan 16– 67 -vuotiaalle henkilölle, joka on sairauden vuoksi kykenemätön tekemään tavallista tai siihen läheisesti verrattavaa työtä ja on ollut työssä kolme kuukautta ennen työkyvyttömäksi tuloaan. Jos työedellytys ei täyty, oikeus päivärahaan alkaa 55 päivän omavastuuajan jälkeen. Päiväraha on tällöin minimipäivärahan suuruinen. Korvauksen perusteena käytetään viimeksi suoritettua verotusta, joka tarkistetaan palkkakertoimella tai viimeisen kuuden kuukauden tuloa, jos verotettava tulo kerrottu- 33 na kahdella on noussut vähintään 20 prosenttia. Sairauspäiväraha on verotettavaa tuloa. 1.6.2012 alkaen sairauspäivärahan maksaminen 90 arkipäivän jälkeen edellyttää työterveyslääkärin lausuntoa jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamisen mahdollisuuksista. Muutos koskee vain työntekijöitä. Kun henkilö on saanut päivärahaa 150 päivältä, päivärahan saajalle annetaan tietoa kuntoutusmahdollisuuksista ja työeläkkeen hakemisesta. Päivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Työkyvyttömyyseläke estää yleensä sairausvakuutuksen päivärahan myöntämisen. Sen sijaan KEL 12 § 4 mom mukainen työkyvyttömyyseläke ei estä päivärahan myöntämistä. Sama koskee takuueläkettä. Osasairauspäivärahan tavoitteena on tukea työntekijän kuntoutumista ja omaan työhön paluuta. Sitä voidaan maksaa kokoaikaisesti työssä oleville työntekijöille ja yrittäjille. Myös työkyvyttömyyden alkaessa on mahdollista työskennellä osa-aikaisesti ja saada lisäksi osasairauspäivärahaa. Työajan on vähennyttävä 40 – 60 % aikaisemmasta. Osasairauspäiväraha on määrältään puolet sitä välittömästi edeltäneestä sairauspäivärahasta. Sitä voidaan maksaa 12 –72 arkipäivää. Oikeus osapäivärahaan perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen osa-aikatyöstä. Sopimus tehdään vähintään kahden viikon tai enintään kolmen kuukauden ajaksi. Osa-aikatyösopimus voidaan keskeyttää uudella sopimuksella eli sopimuksella siirtyä kokoaikatyöhön tai kokoaikaiselle sairauslomalle. Osasairauspäiväraha on itsenäinen etuus eikä se vaikuta sairauspäivärahan enimmäis- tai ensisijaisuusaikoihin. Sairauspäivärahaa varten tulee täyttää hakemus ja liitteenä tulee olla lääkärinlausunto: A-lausunto enintään 60 päivää kestävä työkyvyttömyysaika ja B-lausunto pyydettäessä tai tilanteissa kun työkyvyttömyysajan on lääketieteellisesti arvioitu kestävän yli 60 päivää. 34 Myös terveyskeskus, keskussairaala tai sosiaalitoimisto voivat maksaa sopeutumisvalmennuksen. Tämä edellyttää kuntoutussuunnitelmaan tai lääkärinlausuntoon pohjautuvaa maksusitoumusta, jossa suositellaan sopeutumisvalmennusta. Matkat korvaa Kela. Henkilöt, jotka saavat vammautumisensa vuoksi korvausta vakuutusyhtiöstä, hakevat maksusitoumuksen sopeutumisvalmennukseen ja siitä aiheutuneisiin matkakustannuksiin vakuutusyhtiön kautta. Kuntoutussuunnitelma tai lääkärin lausunto tarvitaan. Vammaisjärjestöt ja monet diagnoosipohjaiset yhdistykset järjestävät sopeutumisvalmennusta Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tukemana. Mikäli osallistuu RAY:n sopeutumisvalmennuskurssille ja tarvitsee siihen matkakorvauksen Kelalta on kurssihakemukseen liitettävä lääkärin suositus kurssille. Lähetteen tulee olla kirjallinen A-, B-, C- tai D-lau¬sunnolla oleva merkintä tai vapaamuotoinen lähete, josta ilmenee sopeutumisvalmennuskurssin tarpeellisuus. Sopeutumisvalmennusta järjestävä taho merkitsee asiakkaan osallistumistodistukseen tiedon siitä, kenen lääkärin lähetteeseen sopeutumisvalmennus perustuu. SOSIA ALISET YRIT YKSET Sosiaalinen yritys toimii kuin mikä tahansa yritys lukuun ottamatta sen harjoittamaa vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien henkilöiden työllistämistoimintaa ja siihen liittyviä erityisiä tukitoimia. Sosiaalinen yritys maksaa kaikille työntekijöilleen vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Sosiaalisen yrityksen työntekijöistä vähintään 30 % on vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Sosiaalisen yrityksen statuksen ja oikeuden sosiaalisille yrityksille kohdennettuihin tukitoimiin yritys saa, mikäli se hyväksytään työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämään sosiaalisten yritysten rekisteriin. Lisätietoja www. sosiaalinenyritys.fi SOPEUTUMISVALMENNUS SOSIA ALIASIAMIES Sopeutumisvalmennuksen tavoitteena on auttaa ja tukea vammaisia henkilöitä ja heidän läheisiään muuttuneessa elämätilanteessa. Tavoitteena on, että ihminen voi elää mahdollisimman itsenäistä ja täysipainoista elämää ja osallistua yhteiskunnassa. Sopeutumisvalmennus on tarpeen paitsi vammautumisen yhteydessä myös myöhemmin elämän aikana, jolloin ikä tai vamman vaikutus tuovat muutoksia elämäntapahtumiin ja toimintakykyyn. Sopeutumisvalmennusta järjestävät pääasiassa vammaisjärjestöt ryhmämuotoisina kursseina, mutta tarvittaessa on mahdollisuus saada yksilöllistä sopeutumisvalmennusta. Kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies, jonka tehtävänä on neuvoa asiakkaita sosiaalihuollon asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa, avustaa muistutuksen tekemisessä, tiedottaa asiakkaan oikeuksista ja toimia asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi sekä seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa. Kahdella tai useammalla kunnalla voi olla yhteinen sosiaaliasiamies. Kelan maksamaan sopeutumisvalmennukseen asiakas tarvitsee julkisessa terveydenhuollossa laaditun kuntoutussuunnitelman tai B-lausunnon, jossa suositellaan sopeutumisvalmennusta. Sopeutumisvalmennusta haetaan Kelan lomakkeella ja hakemus toimitetaan Kelan toimistoon. Kelalta voi hakea myös korvausta sopeutumisvalmennuksesta aiheutuneista matkakuluista. Kela-asioita voi hoitaa kätevästi verkossa osoitteessa www.kela.fi klikkaa etusivun kuvaketta Asioi verkossa. Palveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. SÄHKÖINEN ASIOINTI KEL ASSA 35 TERVEYDENHUOLLON JA L Ä ÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN MATKAKUSTANNUKSET Kela korvaa sairauden tutkimuksista ja hoidosta sekä kuntoutuksesta aiheutuneet matkakustannukset siltä osin kuin ne yhteen suuntaan tehdyltä matkalta ylittävät 14,25 euron (1.1.2013 alkaen) omavastuuosuuden. Kuntoutuksesta aiheutuneet matkat Kela korvaa, jos ne perustuvat Kelan tekemään kuntoutuspäätökseen tai julkisen terveydenhuollon maksusitoumukseen. Jos itselle maksettavaksi jäävät matkakustannukset saman kalenterivuoden aikana ylittävät vuotuisen omavastuuosuuden, ylittävä osa korvataan kokonaan. Vuosiomavastuun karttumista seurataan Kelassa, matkakustannusten kuitit on säilytettävä itse. Korvaus oman auton käytöstä on 0,20 euroa/km. Kela siirtyy taksimatkojen suorakorvausmenettelyyn koko maassa vuosien 2011–2013 aikana. Asiakas saa Kela-korttia näyttämällä matkakorvauksen jo taksista ja maksaa yhdensuuntaisesta taksimatkastaan matkakorvauksen omavastuuosuuden, 14,25 euroa. Taksi tilataan palvelunumerosta, kun matka tehdään terveydenhuoltoon tai Kelan järjestämään kuntoutukseen terveydentilan tai puutteellisten liikenneolosuhteiden vuoksi. Sairaanhoitopiirit, jotka kuuluvat suorakorvausjärjestelmään ja taksin tilausnumerot: Kanta-Häme Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi Lappi ja Länsi-Pohja Satakunta Vaasa Etelä-Pohjanmaa (03) 106 25 300 0100 876 50 0100 84 488 0200 200 50 0600 398 008 0100 865 00 0200 200 55 106 0060 (suomi), 106 0600 (ruotsi) 0200 99 000 0600 309 666 0600 399 411 0100 860 01 Asiakas saa yhä edelleen terveydenhuollosta todistuksen taksimatkaa varten, jonka säilyttää itsellään. Jos asiakkaalla on pitkäaikainen todistus taksin käytöstä ei ko. todistusta tarvita. Jos asiakas tilaa taksin muualta kuin palvelunumerosta, joutuu hän maksamaan koko matkan hinnan itse ja hakemaan myöhemmin korvausta Kelasta. Matka tilataan viimeistään edeltävänä päivänä ennen klo 16.00. Samalla kertaa voi tilata seuraavan kahden viikon matkat. Samassa kuljetuksessa voi olla muita samaan aikaan ja samaan suuntaan matkustavia asiakkaita. Terveydenhuollolla on mahdollisuus kirjoittaa asiakkaalle yksinmatkustusoikeus silloin, kun asiakas ei sovellu yhdistelykyytiin terveydentilan vuoksi. Tällöinkin matka tilataan taksikeskuksesta. 36 Oman vakiotaksin käyttäminen on mahdollista ainoastaan silloin, kun asiakkaalla on Kelan päätös vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Kela lähettää kaikille niille asiakkaille tiedotteen asiasta, joilla on kyseessä oleva päätös voimassa silloin, kun alueella toimintamalli alkaa. Jos asiakas tarvitsee vakiotaksin terveydentilan vuoksi, ottaa hän yhteyttä Kelaan, joka toimittaa tiedon taksikeskukseen. Myös yli 65-vuotiailla asiakkailla, jotka ovat pudonneet lääkinnällisen kuntoutuksen piiristä, on sama oikeus vakiotaksiin. Vakiotaksiin ovat lisäksi oikeutettuja alle 16-vuotiaat yksin matkustavat lapset sekä vaikeasti sairaat pikkulapset, joiden hoito on keskitetty keskus- tai yliopistosairaaloihin. Tarvittavat tiedot puhelun yhteydessä Kun asiakas soittaa taksitilauksen, puhelun vastaanottaja kysyy seuraavia tietoja, joita tarvitaan matkan järjestämiseen ja matkakorvauksen käsittelyyn Kelassa. 1. Nimi ja henkilötunnus 2. Osoite, mistä auto noutaa sinut 3. Matkan kohde 4. Kellonaika, jolloin sinun tulee olla perillä hoitoyksikössä 5. Apuvälineet ja saattaja 6. Puhelinnumero, josta sinut tavoittaa Tapaturma- ja liikennevakuutuksen piiriin kuuluvien henkilöiden vakuutusvahingosta aiheutuvien terveydenhuollon ja kuntoutuksen matkat tulevat korvattavaksi vakuutusyhtiöstä. Tätä varten tulee laatia vapaamuotoinen hakemus ja liitteeksi selvitys matkoista sekä mahdolliset kuitit. TERVEYDENHUOLLON MAKSUKATTO Terveydenhuollon asiakasmaksuilla on maksukatto. Kattoon lasketaan mukaan terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalvelut, fysioterapia, sarjahoito, sairaalan poliklinikkamaksut, päiväkirurgian maksut sekä lyhytaikaisen laitoshoidon maksut sekä terveyden- että sosiaalihuollon laitoksissa. Alaikäisten lasten asiakasmaksut otetaan huomioon huoltajan maksukatossa. Seurantajakso on kalenterivuosi. Maksukaton karttumista tulee asiakkaan itse seurata. Kun maksukatto on täyttynyt asiakas voi noutaa ns. vapaakortin siitä julkisen terveydenhuollon toimipisteestä, jonka palvelusta on viimeksi maksanut. Käsittelyä nopeuttaa, jos asiakkaalla on mukanaan kuitit suoritetuista maksuista. Maksukaton täytyttyä asiakas saa terveydenhuollon avohoidon palvelut pääsääntöisesti maksutta ja lyhytaikaisen laitoshoidon maksu alenee. TULKKAUSPALVELUT Tulkkauspalveluita on järjestettävä siten, kuin edelleen laissa vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta on säädetty henkilölle, jolla on kuulonäkövamma, kuulovamma tai 37 puhevamma ja joka vammansa vuoksi tarvitsee tulkkausta työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen. Edellytyksenä on, että henkilö kykenee ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla ja hänellä on käytössään jokin toimiva kommunikointikeino. Tulkkauspalvelua on järjestettävä siten, että kuulonäkövammaisella henkilöllä on mahdollisuus saada vähintään 360 ja kuulo- tai puhevammaisella henkilöllä vähintään 180 tulkkaustuntia vuodessa. Palvelua voidaan järjestää enemmän, jos se on asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioon ottaen perusteltua. Tutkintoon tai ammattiin, tai työelämässä pysymistä tai työllistymistä ja niissä edistäviin toimenpiteisiin tulkkauspalvelua on järjestettävä siinä laajuudessa, kun henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Tulkkeja asiakkaille välittävät viisi Kelan välityskeskusta: Helsingissä, Joensuussa, Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa. Välityskeskukset aloittivat sivupisteineen (Porvoo, Hämeenlinna, Lahti, Mikkeli, Kuopio, Kajaani, Rovaniemi, Vaasa, Seinäjoki, Tampere, Pori) toimintansa 1.9.2010, josta alkaen asiakkaat tilaavat tulkin niiden kautta. Välityskeskus määräytyy tulkkauspalvelun käyttäjän kotikunnan perusteella. T YÖKYVYTTÖMYYSEL ÄKE Työkyvyttömyyseläkkeiden saaminen edellyttää yleensä terveydentilasta johtuvaa kyvyttömyyttä hankkia toimeentuloa. Henkilöillä voi olla oikeus kahteen eri lakisääteiseen eläkkeeseen: työeläkkeeseen ja kansaneläkkeeseen, jotka yhdessä muodostavat kokonaiseläkkeen. Työkyvyttömyyseläkkeitä ovat täysi työkyvyttömyyseläke, kuntoutustuki ja osatyökyvyttömyyseläke. Työkyvyttömyysajan toimeentuloturva rakentuu työeläkkeestä sekä mahdollisesta kansaneläkkeestä ja eläkkeensaajien asumistuesta sekä eläkettä saavan hoitotuesta. Sitä voidaan täydentää vapaaehtoisilla työeläkkeen lisäeduilla ja vakuutusyhtiöiden myöntämillä työkyvyttömyysvakuutuksilla. Kansaneläke turvaa vähimmäistoimeentulon silloin, kun asianomaisella ei ole palkkatuloja tai ansioeläkettä. Eläke voidaan myöntää 16 vuotta täyttäneelle henkilölle, jos mahdollisuuksia ammatilliseen kuntoutukseen ei ole. Ennen eläkkeen myöntämistä selvitetään perusteellisesti mahdollisuus ammatilliseen kuntoutukseen vaikeasti vajaakuntoisen 16 –19 -vuotiaan kohdalla (henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutussuunnitelma). Alle 20 -vuotiaan ensisijainen toimeentuloturva on kuntoutusraha, jonka maksamiseen ei tarvita kuntoutuspäätöstä. Jos nuori 20 vuotta täyttäessään on vielä kuntoutuksessa, maksetaan kuntoutusraha enintään sen kuukauden loppuun, jona meneillään oleva kuntoutus päättyy. Eläketurvakeskuksesta tai omalta eläkelaitokselta voi pyytää kirjallisesti otteen työsuhderekisteristä ja arvion eläkkeen määrästä. Työeläkkeen vanhuuseläkkeelle voi päästä porrastetusti 63– 68 -vuotiaana. Kelan vanhuuseläkeikä on edelleen 65 vuotta. 38 T YÖOLOSUHTEIDEN JÄRJESTELYTUKI Työolosuhteiden järjestelytuella voidaan korvata työpaikalla työhön sijoittumisen tai työn säilyttämisen tueksi työkoneita, -välineitä tai -menetelmiä tai työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtäviä muutoksia, jotka ovat välttämättömiä vammasta tai sairaudesta aiheutuvan haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi. Myös toisen työntekijän antama apu voidaan korvata vammaisen tai vajaakuntoisen henkilön työssä selviytymisen parantamiseksi. Työnantaja voi hakea työolosuhteiden järjestelystä aiheutuviin kustannuksiin tukea TE-toimistosta. Ennen työolosuhteiden järjestelytuen myöntämistä tehtyjä muutoksia ei korvata. Lisätietoja esim. www.tem.fi > Vammoista viis – tärkeintä on osaaminen. T YÖTTÖMYYSEL ÄKE Työttömyyseläkettä voi saada, kun on ennen vuotta 1950 syntynyt pitkäaikaistyötön. Työttömyyseläkkeen tarkoituksena on turvata ikääntyneen pitkäaikaistyöttömän toimeentulo, ennen kuin hän tulee vanhuuseläkeikään. Kelan työttömyyseläkkeen voi saada, jos on 62 – 64 -vuotias, ollut töissä vähintään viisi vuotta viimeisten 15 vuoden aikana, saanut todistuksen työttömyydestä työvoimaviranomaisilta sekä saanut työttömyyskassalta tai Kelalta todistuksen työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäismäärästä tai enimmäismäärän täyttymisen jälkeen maksetuista lisäpäivistä. VAMMAISTUKI ALLE 16-VUOTIA AN VAMMAISTUKI Alle 16-vuotiaan vammaistukea maksetaan sairaan tai vammaisen lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvan tavanomaista suuremman rasituksen ja sidonnaisuuden korvaamiseksi. Alle 16-vuotiaan vammaistukea ei voida myöntää pelkän taloudellisen rasituksen perusteella. Taloudellinen rasitus voidaan kuitenkin huomioida lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvan rasituksen ja sidonnaisuuden kokonaisuutta arvioitaessa. Omaishoidon tuli tai vammaispalvelulain perusteella maksettavat korvaukset eivät estä vammaistuen saamista. Tuki voidaan myöntää joko määräajaksi tai siihen saakka kun lapsi täyttää 16 vuotta riippuen siitä, miten pysyvä lapsen erityisen hoidon ja kuntoutuksen tarve on. Alle 16-vuotiaan vammaistuki on porrastettu kolmeen luokkaan: perustuki, korotettu tuki ja ylin tuki. Alle 16-vuotiaan vammaistuki päättyy aina lapsen täyttäessä 16 vuotta, jonka jälkeen saattaa syntyä oikeus 16 vuotta täyttäneen vammaistukeen. 16 VUOTTA TÄYTTÄNEEN VAMMAISTUKI Tuen tarkoituksena on tukea työikäisten vammaisten henkilöiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä sekä työelämässä ja opiskelussa ja korvata vammaisuudesta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. Vammaistukea voidaan myöntää 16– 67 -vuotiaalle henkilölle, joka ei ole eläkkeellä. Vammaistuen myöntäminen edellyttää, että hakijalla on sairaus tai 39 vamma, joka aiheuttaa toimintakyvyn alentumista ainakin vuoden ajan. Vammaistukea maksetaan yleisen haitan, tarvittavan avun, palvelusten, ohjauksen ja valvonnan sekä vammasta aiheutuvien erityiskustannusten perusteella. Tuen määrä on porrastettu kolmeen luokkaan: perustuki, korotettu tuki ja ylin tuki. Perustuen saaminen edellyttää sekä olennaista haittaa että jatkuvia erityiskustannuksia vähintään perustuen verran. Korotetussa ja ylimmässä tuessa riittää jompi kumpi. Vammaistuki on verotonta tuloa. VEROTUS INVALIDIVÄHENNYS Vammaisuuden perusteella ansiotuloverotuksessa voi saada invalidivähennyksen. Invalidivähennykseen on oikeus henkilöllä, jolla on sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta-aste vähintään 30 prosenttia. Täyden vähennyksen saa henkilö, jonka haitta-aste on 100%. Jos haitta-aste on pienempi kuitenkin vähintään 30%, invalidivähennys on haittaasteen mukainen prosenttimäärä täydestä vähennyksestä. Vähennyksen voi saada 30% pienemmän haitta-asteen mukaan, jos verovelvollisella on vuonna 1975 voimassa olleiden säännösten mukaan ollut pienempi kuin 30 %:n mukainen haitta-aste. Vähennyksen saaminen edellyttää sellaisen lääkärintodistuksen esittämistä, josta ilmenee haitta-aste ja alkamisajankohta. Ensimmäisen vähennyskerran jälkeen verottaja tekee vähennyksen viran puolesta. Täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavan henkilön haitta-asteeksi katsotaan 100 % ja osaeläkettä saavan 50% ilman eri selvitystä. Valtionverotuksessa vähennys tehdään valtiolle suoritettavasta ansiotulon tuloverotuksesta. Vähennyksen määrä on invaliditeettiprosentin osoittama määrä 115 eurosta. Valtionverotuksen invalidivähennyksen saamisen edellytyksenä ei ole, että verovelvollisella on ollut muuta ansiotuloa kuin eläketuloa. Toisin kuin kunnallisverotuksessa vähennyksen saa siten myös sellainen henkilö, jolla on ollut vain eläketuloa. Jos verovelvolliselle, johon sovelletaan lain puolisoita koskevia säännöksiä, ei ole määrätty tuloveroa tai jos se ei riitä valtionverotuksen invalidivähennyksen tekemiseen, vähennys tai siitä vähentämättä jäänyt määrä vähennetään verovelvollisen puolison tuloverosta. Kunnallisverotuksessa vähennyksen määrä on invaliditeettiprosentin osoittama määrä 440 eurosta. Vähennys tehdään muusta puhtaasta ansiotulosta kuin eläketulosta. Kunnallisverotuksessa ei eläketulosta ole mahdollista saada invalidivähennystä ellei eläkkeensaajalla ole jo vuonna 1982 ollut veronalaista eläketuloa. verovuoden ansiotulot että muu varallisuus. Vähennys on harkinnanvarainen. Tarkempaa tietoa saa veroilmoituksen täyttöohjeista. Veroilmoituksessa myös kohtaan ”työmatkakulut” kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Kts. myös tämän oppaan kohta Kotitalousvähennys. VERTAISTUKI Amputoitujen kriisipuhelin numerossa 010 320 4120 päivystää arkisin klo 18–21 ja viikonloppuisin klo 14 –16. Mikäli sinua askarruttaa amputaatioon liittyvät asiat, olitpa itse amputoitu tai lähipiiriä, ota yhteyttä. Kriisipuhelin on tarkoitettu joko ennen amputaatiota tai sen jälkeen liittyviin asioihin. Kriisipuhelimessa päivystävät yhdistyksen koulutetut vertaistukihenkilöt. Sinulla on mahdollisuus halutessasi tavata vertaistukihenkilömme sairaalassa ennen tai jälkeen amputaation. Myös kotioloissa tapaamiset mahdollisia. Ollessasi Savon alueella ota yhteyttä Irma Iivoseen puh. 050 560 5116 ja muualla Suomessa Maarit Lindroosiin puh. 050 566 7700. YLEINEN ASUMISTUKI Kela myöntää pienituloisille asumismenojen alentamiseksi yleistä asumistukea. Pienituloisille eläkeläisille myönnetään eläkkeensaajan asumistukea ja perheettömille opiskelijoille asumislisää. Lisätietoja www.kela.fi (klikkaa etusivun kuvaketta Asumisen tuet). Asumisen tuet -valikon kohdasta Yleinen asumistuki löytyy sivun alalaidasta laskuri, jolla voi itse arvioida tuen suuruutta. YÖPYMISR AHA Kela korvaa yöpymisestä aiheutuvia kustannuksia silloin, kun potilas/kuntoutuja joutuu yöpymään hoito-tai kuntoutuspaikkakunnalla ehtiäkseen tutkimukseen, hoitoon tai kuntoutukseen puuttuvien julkisten liikenneyhteyksien vuoksi tai välttääkseen tutkimus- ja hoitoaikojen aiheuttamat edestakaiset päivittäiset matkat kodin ja hoitopaikkakunnan välillä. VERONMAKSUKYVYN ALENEMINEN JA T YÖMATKAKULUT Jos veronmaksukyky on erityisen syyn johdosta olennaisesti alentunut (työttömyys, elatusvelvollisuus, sairaus ja huomattavan suuret sairauskulut), voi anoa veronmaksukyvyn alentumisvähennystä. Vähennys voi olla enintään 1 400 e (2010). Vähennyksen määrä arvioidaan henkilön ja hänen perheensä kokonaistilanteen mukaisesti. Harkintaan vaikuttavat sekä 40 41 Hyödyllisiä linkkejä Ajoneuvovero, Autoveroneuvonta: www.trafi.fi Aluehallintoviranomainen (ent.lääninhallintus): www.avi.fi Apuvälinepalvelujen tietokanta: www.stakes.fi/apudata Asumistuki: www.kela.fi Asuntojen korjausavustukset: www.ara.fi tai www.ymparisto.fi Autoilun erityisvaatimukset – liikkumis- ja toimimisesteinen henkilö ajoneuvon käyttäjänä opas: www.trafi.fi, ”Autoilun erityisvaatimukset” - opas www.trafi.fi > Tieliikenne > etsitkö tietoa > autoilun erityisvaatimukset, http://www.ake.fi/AKE/Etsitkö+tietoa/Autoilun+erityisvaatimukset/ Autonveronhuojennus ja Autoveronpalautus: www.tulli.fi Edunvalvonta: www.maistraatti.fi Eläketurva: www.kela.fi, www.etk.fi, www.tela.fi Esteettömyys: www.esteeton.fi Henkilökohtainen apu: www.heta-liitto.fi, http://www.kynnys.fi/vike.html, http://www.avustajaportti.fi/, www.kynnys.fi/assistentti.html Invalidiliitto ry: www.invalidiliitto.fi www.paavo.fi (henkilökohtaisen avun itsearviointi-menetelmä) Kantelut: www.oikeusasiamies.fi, www.okv.fi (oikeuskanslerin virasto), www.avi.fi Kuntoutus: www.kela.fi, www.valtiokonttori.fi, www.vkk.fi, www.mela.fi 42 Lainsäädäntö ja sähköinen Suomen säädöskokoelma: www.eduskunta.fi www.finlex.fi Oikeusturvakeinot: www.asianajajat.fi, www.kho.fi (korkein hallinto-oikeus), www.kko.fi (korkein oikeus), www.oikeus.fi (tuomioistuimet: syyttäjälaitos, käräjäoikeudet, hallinto-oikeudet, oikeusapu, vakuutusoikeus), www.poliisi.fi, www.vksv.oikeus.fi (valtakunnan syyttäjävirasto) Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta: www.somla.fi Työ- ja elinkeinotoimistot (ent.työvoimatoimistot): www.mol.fi, www.tem.fi, www. sosiaalinenyritys.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: www.thl.fi Valtakunnallinen vammaisneuvosto VANE: www.vane.to Vammaisen pysäköintilupa: www.poliisi.fi Vammaispalvelujen käsikirja (asiantuntija-artikkeleita ja oikeuskäytäntöä): http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/vammaispalvelujen-kasikirja/ Verotus: www.vero.fi Kuntien palveluista kuntien omilla www-sivuilla 43 Miksi kompressiohoito Iceross® Post-Op tupella? Iceross -silikonituppia on käytetty dokumentoidusti hyvin tuloksin jo vuodesta 1997 alkaen transtibiaalisesti amputoitujen varhaisessa kompressiohoidossa. Iceross auttaa tehokkaassa ja ennakoitavissa olevassa proteesikuntoutuksessa ja antaa hallitun ja asteittaisen kompression, joka vähenee proksimaalisesti riippumatta siitä, kuka tupen on asettanut paikalleen. Ellei erityisiä estäviä syitä ole (esim. vakava dementia tai infektio, joka ei ole hallinnassa), voidaan hoito aloittaa 5-7 päivä amputaation jälkeen. Parhaat tulokset saavutetaan kun amputoituun tynkään on ensin asennettu jäykkä side, esim. Ossur Rigid Dressing (ORD) tai tyngän ympäri menevä kipsisidos, välittömästi leikkauksen jälkeen. Kompressiohoito alkaa välittömästi ORD:n tai kipsisidoksen poistamisen jälkeen, 5-7 päivää leikkauksesta.* Hoidon varhainen aloittaminen on tärkeää, koska suurimmat koonvaihtelut tapahtuvat ensimmäisinä viikkoina amputoinnin jälkeen. Näiden viikkojen aikana annettu hoito tehostaa potilaan kuntoutumista huomattavasti. Hoito aloitetaan asteittain tietyn ohjelman mukaisesti. 2 x 4 h/päivässä katsotaan olevan maksimaalinen hoitoaika ja sitä jatketaan proteesin sovitukseen saakka. Vähitellen pidennettävä hoitoaika antaa potilaalle ja ennen kaikkea tyngälle aikaa tottua uusiin olosuhteisiin ja se auttaa hoitohenkilöstöä hoidon suunnittelussa. Suosituksia kompressioterapiaan Iceross® Post-Op tupella – askel askeleelta 44 4 *Vigier, S., J. M. Casillas, et al. (1999). ”Healing of open stump wounds after vascular below-knee amputation: plaster cast socket with silicone sleeve versus elastic compression.” Arch Phys Med Rehabil 80(10): 1327-30. 45 Iceross® Post-Op tupen etuja Varmistetusti korkealaatuista kompressiohoitoa Iceross Post-Op tupen rakenne varmistaa yhtä lailla hallitun ja asteittaisen kompression riippumatta siitä, kuka tupen asettaa paikoilleen. Pukeminen Huolehdi siitä, että tuppi on desinfioitu ennen käyttöä Tehokas muotoutumisprosessi Varhaisen hoidon lceross Post-Op tupen on osoitettu helpottavan aikaista mobilisointia ja se tehostaa tyngän muotoutumisprosessia, jolloin on proteesia käyttävä potilas on hoitohenkilöstöstä riippumaton jo varhaisessa vaiheessa. 1. Ennen kuin tuppi asetetaan tyngän päähän on se käännettävä kunnolla nurinpäin. Tämä estää ilmataskujen muodostamisen ja helpottaa pukemista. 2. Rullaa silikonituppi kokonaan ylös. Jos tuppi on liian pitkä, voidaan sitä lyhentää Össurin suosittelemilla menetelmillä. Edullinen muoto proteesin sovitukseen Kompressiohoito lceross-tupella tekee tyngästä sopivan muotoisen proteesin sovitukseen ja vähentää erilaisten komplikaatioiden riskiä. Jos pukeminen sujuu ”kankeasti”, on se aloitettava alusta. 3. Tunnustele koko tupen matkalta ettei ilmataskuja ole muodostunut. Haavasiteet & Iceross® Post Op tupen koon valinta Aseta haavaside haava-alueen päälle. Haavan paranemisen kannalta tiivis side on kaikkein tehokkain. Käytä tarvittaessa imukykyistä sidettä. Koon valinta Silikonitupen koko valitaan niin, että mitataan tyngän ympärysmitta 4 cm:n etäisyydeltä sen distaalipäästä. Alussa on hyvä käyttää täsmälleen ympärysmittaa vastaavaa tai yhtä pienempää kokoa. Näin potilas saa myönteisen ensikokemuksen tupesta, kun puristus ei ole liian kova. 46 Jos ilmataskuja on, tulee tuppi pukea uudelleen. 5 8 47 ICEROSS Post-Op Koko* Tunteja hoitoa kohden Hoito-ohjelma Amputoidun nimi Tyngän mitta ICEROSS Post OP –hoito-ohjelma Päiväys Amputaation päivämäärä Päivä Hoito tapahtuu asteittain seuraavan hoito-ohjelman mukaisesti: ICEROSSia käytetään: Päivä 1: 2 x 1h Päivä 2: 2 x 2h Päivä 3: 2 x 3h Päivä 4: 2 x 4h Pukeminen Öisin ja silloin kun tuppea ei käytetä, on käytettävä ORD:tä tai putkisidosta jotta säilytetään tupen positiiviset vaikutukset. Hoitohenkilöstö kirjaa päivittäin käytön ylös. Poistaminen Tämän asteittaisen lisäyksen tulee tapahtua yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Jos potilas kokee olonsa epämukavaksi, voi lisäys tapahtua esim. joka toinen päivä. HOIDON I aika * Mittaa tyngän ympärys 4 cm distaalipään yläpuolelta. Lue manuaali ennen hoidon aloittamista. Iceross® Post-Op tupen päivittäinen käyttö Poistaminen HOIDON II aika Pukeminen Tupen käytön 2 x 4 h/päivä katsotaan olevan maksimaalinen hoitoaika. Tätä jatketaan kunnes potilas on hoitohenkilöstön näkemyksen mukaan valmis proteesin sovitukseen. Kommentteja Sovitun käytön lisäksi tupen on oltava puettuna myös kun potilas on aktiivinen, käytettäessä pyörätuolia ja WC:ssä asioitaessa, jos se on käytännössä mahdollista. Tarkoituksena on suojata tynkää ja estää turvotuksen muodostuminen. 10 48 49 Puhdistus Koon vaihtaminen Tynkä on mitattava mieluiten päivittäin. Mitta sekä muut kommentit kirjataan hoito-ohjelmaan, jolloin on mahdollista seurata tyngän kehittymistä. Tupen kokoa pienennetään tyngän ympärysmitan pienentymisen tahdissa, jolloin kompressiohoito pysyy jatkuvasti hyvänä. Tynkä mitataan samalla tavalla kuin aikaisemminkin ja oikea koko valitaan sen mukaan. Päivittäinen hoito Käännä tuppi nurin päin, hankaa varovaisesti puhtaalla sienellä tai pehmeällä harjalla. Käytä lämmintä vettä ja saippualiuosta. Älä käytä synteettisiä puhdistusaineita tai öljypohjaista saippuaa. Huuhtele saippua pois huolellisesti. ICEROSS Post OP –hoito-ohjelma Amputoidun nimi Amputaation päivämäärä Päivä Päiväys Tyngän mitta ICEROSS Post-Op Koko* Tunteja hoitoa kohden HOIDON I aika Pukeminen Poistaminen HOIDON II aika Pukeminen Kommentteja Poistaminen Pesun jälkeen tuppi tulee desinfioida ennen käyttöä. Kostuta nukkaamaton kangas alkoholiliuoksella ja kuivaa, vaihtoehtoisesti suihkuta tuppeen Össurin ”Clean & Simple” -alkoholiliuosta. * Mittaa tyngän ympärys 4 cm distaalipään yläpuolelta. Lue manuaali ennen hoidon aloittamista. Tavallisesti potilaan hoidossa kokoa vaihdetaan 3–4 kertaa kolmena ensimmäisenä viikkona amputoinnin jälkeen. Tupen voi myös pestä pesukoneessa jopa 90 °C:n pesuohjelmassa. Tuppea pidetään aina oikein päin kuivatuksen ja säilytyksen aikana. Jos tyngän mitattu ympärys on 34 cm ja käyttäjä käyttää Iceross Post-Op tupen kokoa 34, saadaan kompressiotaso 5 mmHg. Iceross Clean & Simple: Sarja, joka sisältää kaiken tarvittavan: pehmentävän kosteusvoiteen, saippuan ja liukusuihkeen. Helpottaa Iceross-silikonitupen päivittäistä puhdistusta ja käyttöä. Jos samalle käyttäjälle puetaan Iceross Post-Op koko 32, saadaan kompressiotaso 25 mmHg. Kompressiotaso ei koskaan saa ylittää luokkaa 2, toisin sanoen 32 mmHg. 12 50 11 51 www.amputoidut.fi www.respecta.fi www.ossur.com Respectan toimipisteet HELSINKI Tenholantie 12, 00280 Helsinki, ma-pe 8-17. Myymälä 040 3488 420, [email protected] JOENSUU Kuurnankatu 7, 80100 Joensuu, ma-pe 9-16. Myymälä 040 3488 577, [email protected] JYVÄSKYLÄ Technopolis Innova 2, Lutakonaukio 7, 40100 Jyväskylä. Myymälä 040 3488 588, [email protected] KUOPIO Itkonniemenkatu 9, 70500 Kuopio, ma-pe 8-16. Myymälä 040 3488 436, [email protected] LAHTI Kauppakatu 18 (Kauppakeskus Syke), 15140 Lahti, ma-pe 8-16. Myymälä 040 3488 449, [email protected] MIKKELI Yrittäjänkatu 30, 50130 Mikkeli, ma-pe 8-16. Myymälä 040 3488 661, [email protected] OULU Kiviharjunlenkki 4 (Rehapolis1), 90220 Oulu, ma-pe 8-17. Myymälä 040 3488 597, [email protected] SEINÄJOKI Vakkurinkatu 1, 60320 Seinäjoki, ma-pe 8-16. Ei myymälätoimintaa, vastaanotto ajanvarauksella 0207 649 749. TAMPERE Biokatu 6 (TAYS), 33520 Tampere, ma-pe 8-17. Myymälä 040 3488 522, [email protected] TURKU Joukahaisenkatu 6 (NEO-talo), 20520 Turku, ma-pe 8-17. Myymälä 040 3488 579, [email protected] TUUSULA Mukulakuja 4B, 04300 Tuusula. Vain autojen muutostyöt, ma-pe 8-16, 040 3488 559, [email protected] VAASA Asemakatu 1 (FinFonic), 65100 Vaasa. Rajattu myymälävalikoima, vastaanotto ajanvarauksella 0207 649 749. 52
© Copyright 2024