lääkitys kuntoon
40
Apteekkari 11/13 • 1.11.2013
Lääkitys aiheutti masentuneisuutta
Potilas
Lääkityskortti
 Lääkehoidon kokonaisarviointi tehtiin 88-vuotiaalle kotonaan yksin asuvalle rouvalle. Potilaalla oli
diagnosoitu verenpainetauti, sydämen vajaatoiminta,
eteisvärinä sekä aivoinfarktin jälkitila. Näkö oli heikentynyt niin, ettei tarkkaa näkemistä vaativa tekeminen sujunut enää normaalisti. Kuulemisen tueksi
potilaalla oli kuulolaite.
Potilasta oli tutkittu ja tähystetty vatsavaivojen vuoksi, mutta niihin ei ollut löytynyt selitystä. Virtsatietulehduksista potilas kärsi toistuvasti. Potilaalla oli myös
kohtalainen munuaisten vajaatoiminta (GFR 49 ml/
min). Hemoglobiini oli hyvä 140 g/l. Tytär kävi päivittäin auttamassa arkiaskareissa ja jakamassa lääkkeet dosettiin.
Nexium 20 mg
Marevan forte 5 mg
Ormox 10 mg
Furesis 40 mg
Emconcor 5 mg
Diovan 80 mg
Vagifem 10 µg
Trimopan 100 mg
Citalopram 10 mg
Mirtazapin 15 mg
Trusopt
Xalcom
Ongelma
 Omaisten mukaan potilas oli poissaoleva, ajoittain masentunut ja vihainenkin. Potilas oli huolestunut omasta terveydentilastaan, sillä vaivoja oli useita:
huimausta, vapinaa, oksentelua ja sekavuutta. Viimeisen sairaalakäynnin aikana normaalilääkitys katkaistiin
kuitenkin hetkeksi, jolloin rouva oli piristynyt huomattavasti. Voinnin kohentumisen seurauksena omaiset
alkoivat pohtia, oliko lääkityksessä kaikki kohdallaan.
1x1
erill. ohje
1x2
3x3
1x1
½ x1
2 x vk
1x1
1x1
1x1
1–2 gtt x 2
1–2 gtt x 1
Tarvittaessa:
Para-tabs 500 mg Movicol Oftan Dexa
Opamox 15 mg 1 gtt x 1–2 vrk
½ x1
Kirjoittaja Eveliina Hagelberg
on LHKA erityispätevyyden
suorittanut proviisori, joka
työskentelee Evenmednimisessä yrityksessä.
Ratkaisu
u Potilaan tärkeimpien sairauksien eli kohonneen verenpaineen, sydämen vajaatoiminnan ja eteisvärinän lääkehoidot olivat
suositusten mukaisia. Ainoastaan potilaan
lääkityksessä ollut isosorbidi-5-mononitraatti
ei kuulu sydämen vajaatoiminnan hoitosuosituksiin, vaikka nitraatteja käytetään tukihoitona rintakipuihin.
Jos rasitusrintakipua esiintyy harvoin, pitkävaikutteisesta nitraatista voi olla enemmän
haittaa kuin hyötyä. Nitraatti saattaa aiheuttaa
huimausta, väsymystä ja matalaa verenpainetta. Lisäksi nitraatti rentouttaa muun muassa
ruokatorvea, jolloin mahan sisältöä voi nousta ruokatorveen, mikä aiheuttaa närästystä.
Nitraattiannos laskettiin puoleen aiemmasta,
ja samalla seurattiin mahdollisia rintakipuja.
Vaikka potilas oli ollut masentuneen oloinen, hänellä ei ollut diagnosoitu masennusta.
Potilas sai kuitenkin masennuksen hoitoon
sekä sitalopraamia että mirtatsapiinia, jotka molemmat soveltuvat varauksin iäkkäille.
Lääkehoitojen hyödystä ei ole näyttöä lievissä masennustiloissa eikä masennuslääkettä
V
ole tarkoitettu pysyväksi lääkkeeksi iäkkäillä. Sitalopraami lisää verenvuotoriskiä, kun
sitä käytetään yhdessä esimerkiksi varfariinin tai mirtatsapiinin kanssa. Molemmat
masennuksen hoitoon määrätyt lääkkeet lisäävät serotoniinioireyhtymän vaaraa. Sen
oireita ovat muun muassa sekavuus, tiheä
syke, vatsakrampit, vapina ja lihasjäykkyys.
Molemmat mielialalääkkeet lopetettiin
vähitellen annoksia laskemalla. Potilas itse
olisi halunnut jatkaa niiden käyttöä. Omaiset saivat tehdä osansa lääkehoitojen muutosten toteuttamiseksi ja perustella lääkkeiden vähennyksen tarvetta.
Vatsan limakalvojen suojaksi käytetään
protonipumpunestäjää, kun käytössä on tulehduskipulääkkeitä tai taustalla on aiemmin
sairastettu mahahaava, joka on herkkä uusiutumaan. Tällaisia selittäviä syitä ei löytynyt potilaan käyttämälle esomepratsolille.
Lääke lopetettiin tarpeettomana.
Potilas kärsi toistuvista virtsatietulehduksista, vaikka hänellä oli käytössä estolääkkeenä trimetopriimi. Lääke soveltuu iäkkäälle,
mutta lääkehoidon kestosta ei ollut tietoa.
Virtsatietulehdukset ovat iäkkäillä erittäin yleisiä ja niiden ilmaantuvuus lisääntyy
iän myötä. Hoitosuositusten mukaan oireetonta virtsatietulehdusta ei tarvitse hoitaa
antibiootein. Potilaalla oli käytössä virtsateiden limakalvojen vahvistamiseksi paikallinen estradiolivalmiste, joten tulehduksen
estolääkitys lopetettiin.
Seuranta
u Noin kolmen kuukauden kuluttua arvioinnista omaiset kertoivat, että potilaalle oli järjestetty intervallihoitopaikka kotona asumisen rinnalle. Potilas ei vielä kokenut paikkaa
omakseen, mutta omaisille hoitopaikka tarjoaa hengähdystauon läheisen huolenpidosta.
Epämääräiset oireet, kuten sekavuus ja huimaus, olivat vähentyneet. Potilas oli aiempaa
virkeämpi ja vaivana olleet unettomuus, rintakivut ja virtsatietulehdukset olivat poistuneet. Vanhuuden tuoma jäykkyys teki liikkumisesta edelleen vaivalloista. n
POHDINTA
Voin luvata lääkitysturvallisuuden paranevan
u Tämä potilastapaus on itselleni tärkeä,
sillä se oli ensimmäinen ”oikea” asiakastapaukseni LHKA-koulutuksen jälkeen.
Yrityksen perustamisen jälkeen olen
pohtinut, kuinka asiakkaita saisi lisää. Lääkehoidon kokonaisarvioinnin hyödyllisyys
on oman alamme tiedossa, mutta miten
saada asiakkaat ymmärtämään palvelun
tarpeellisuus?
Maksava asiakas haluaa luonnollisesti
vastinetta rahoilleen. Yksi tapa todistaa se
on osoittaa palvelun hyödyt. En voi luvata
pillerimäärän vähenemistä tai apteekkilaskun pienenemistä, mutta lääkitysturvallisuuden parantumisen takana voin seistä jokaisen asiakkaan kohdalla. Asiakas voi luottaa
siihen, että käyttöön jäävät lääkkeet ovat
tarpeellisia ja asiakkaalle sopivia.
Mikä on sopiva hinta lääkitysturvallisuustiedosta? Kuluttajat maksavat autonsa
korjauksesta sen mitä pyydetään, jotta autoa voidaan taas käyttää turvallisesti.
Vaatii varmasti vielä aikaa, että oma terveys nähdään huoltamisen ja sijoittamisen
arvoisena. Kunhan farmasian ammattilaiset muistaisivat myös oman osaamisensa
arvon, eivätkä asiakkaiden haalimisen pakosta laske palvelun hintaa tasolle, joka ei
kata asiantuntijatyötä. Vai veisitkö itse autosi halvimpaan korjaamoon? n
Apteekkari 11/13 • 1.11.2013
41