lääkitys kuntoon 40 Apteekkari 11/13 • 1.11.2013 Lääkitys aiheutti masentuneisuutta Potilas Lääkityskortti Lääkehoidon kokonaisarviointi tehtiin 88-vuotiaalle kotonaan yksin asuvalle rouvalle. Potilaalla oli diagnosoitu verenpainetauti, sydämen vajaatoiminta, eteisvärinä sekä aivoinfarktin jälkitila. Näkö oli heikentynyt niin, ettei tarkkaa näkemistä vaativa tekeminen sujunut enää normaalisti. Kuulemisen tueksi potilaalla oli kuulolaite. Potilasta oli tutkittu ja tähystetty vatsavaivojen vuoksi, mutta niihin ei ollut löytynyt selitystä. Virtsatietulehduksista potilas kärsi toistuvasti. Potilaalla oli myös kohtalainen munuaisten vajaatoiminta (GFR 49 ml/ min). Hemoglobiini oli hyvä 140 g/l. Tytär kävi päivittäin auttamassa arkiaskareissa ja jakamassa lääkkeet dosettiin. Nexium 20 mg Marevan forte 5 mg Ormox 10 mg Furesis 40 mg Emconcor 5 mg Diovan 80 mg Vagifem 10 µg Trimopan 100 mg Citalopram 10 mg Mirtazapin 15 mg Trusopt Xalcom Ongelma Omaisten mukaan potilas oli poissaoleva, ajoittain masentunut ja vihainenkin. Potilas oli huolestunut omasta terveydentilastaan, sillä vaivoja oli useita: huimausta, vapinaa, oksentelua ja sekavuutta. Viimeisen sairaalakäynnin aikana normaalilääkitys katkaistiin kuitenkin hetkeksi, jolloin rouva oli piristynyt huomattavasti. Voinnin kohentumisen seurauksena omaiset alkoivat pohtia, oliko lääkityksessä kaikki kohdallaan. 1x1 erill. ohje 1x2 3x3 1x1 ½ x1 2 x vk 1x1 1x1 1x1 1–2 gtt x 2 1–2 gtt x 1 Tarvittaessa: Para-tabs 500 mg Movicol Oftan Dexa Opamox 15 mg 1 gtt x 1–2 vrk ½ x1 Kirjoittaja Eveliina Hagelberg on LHKA erityispätevyyden suorittanut proviisori, joka työskentelee Evenmednimisessä yrityksessä. Ratkaisu u Potilaan tärkeimpien sairauksien eli kohonneen verenpaineen, sydämen vajaatoiminnan ja eteisvärinän lääkehoidot olivat suositusten mukaisia. Ainoastaan potilaan lääkityksessä ollut isosorbidi-5-mononitraatti ei kuulu sydämen vajaatoiminnan hoitosuosituksiin, vaikka nitraatteja käytetään tukihoitona rintakipuihin. Jos rasitusrintakipua esiintyy harvoin, pitkävaikutteisesta nitraatista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Nitraatti saattaa aiheuttaa huimausta, väsymystä ja matalaa verenpainetta. Lisäksi nitraatti rentouttaa muun muassa ruokatorvea, jolloin mahan sisältöä voi nousta ruokatorveen, mikä aiheuttaa närästystä. Nitraattiannos laskettiin puoleen aiemmasta, ja samalla seurattiin mahdollisia rintakipuja. Vaikka potilas oli ollut masentuneen oloinen, hänellä ei ollut diagnosoitu masennusta. Potilas sai kuitenkin masennuksen hoitoon sekä sitalopraamia että mirtatsapiinia, jotka molemmat soveltuvat varauksin iäkkäille. Lääkehoitojen hyödystä ei ole näyttöä lievissä masennustiloissa eikä masennuslääkettä V ole tarkoitettu pysyväksi lääkkeeksi iäkkäillä. Sitalopraami lisää verenvuotoriskiä, kun sitä käytetään yhdessä esimerkiksi varfariinin tai mirtatsapiinin kanssa. Molemmat masennuksen hoitoon määrätyt lääkkeet lisäävät serotoniinioireyhtymän vaaraa. Sen oireita ovat muun muassa sekavuus, tiheä syke, vatsakrampit, vapina ja lihasjäykkyys. Molemmat mielialalääkkeet lopetettiin vähitellen annoksia laskemalla. Potilas itse olisi halunnut jatkaa niiden käyttöä. Omaiset saivat tehdä osansa lääkehoitojen muutosten toteuttamiseksi ja perustella lääkkeiden vähennyksen tarvetta. Vatsan limakalvojen suojaksi käytetään protonipumpunestäjää, kun käytössä on tulehduskipulääkkeitä tai taustalla on aiemmin sairastettu mahahaava, joka on herkkä uusiutumaan. Tällaisia selittäviä syitä ei löytynyt potilaan käyttämälle esomepratsolille. Lääke lopetettiin tarpeettomana. Potilas kärsi toistuvista virtsatietulehduksista, vaikka hänellä oli käytössä estolääkkeenä trimetopriimi. Lääke soveltuu iäkkäälle, mutta lääkehoidon kestosta ei ollut tietoa. Virtsatietulehdukset ovat iäkkäillä erittäin yleisiä ja niiden ilmaantuvuus lisääntyy iän myötä. Hoitosuositusten mukaan oireetonta virtsatietulehdusta ei tarvitse hoitaa antibiootein. Potilaalla oli käytössä virtsateiden limakalvojen vahvistamiseksi paikallinen estradiolivalmiste, joten tulehduksen estolääkitys lopetettiin. Seuranta u Noin kolmen kuukauden kuluttua arvioinnista omaiset kertoivat, että potilaalle oli järjestetty intervallihoitopaikka kotona asumisen rinnalle. Potilas ei vielä kokenut paikkaa omakseen, mutta omaisille hoitopaikka tarjoaa hengähdystauon läheisen huolenpidosta. Epämääräiset oireet, kuten sekavuus ja huimaus, olivat vähentyneet. Potilas oli aiempaa virkeämpi ja vaivana olleet unettomuus, rintakivut ja virtsatietulehdukset olivat poistuneet. Vanhuuden tuoma jäykkyys teki liikkumisesta edelleen vaivalloista. n POHDINTA Voin luvata lääkitysturvallisuuden paranevan u Tämä potilastapaus on itselleni tärkeä, sillä se oli ensimmäinen ”oikea” asiakastapaukseni LHKA-koulutuksen jälkeen. Yrityksen perustamisen jälkeen olen pohtinut, kuinka asiakkaita saisi lisää. Lääkehoidon kokonaisarvioinnin hyödyllisyys on oman alamme tiedossa, mutta miten saada asiakkaat ymmärtämään palvelun tarpeellisuus? Maksava asiakas haluaa luonnollisesti vastinetta rahoilleen. Yksi tapa todistaa se on osoittaa palvelun hyödyt. En voi luvata pillerimäärän vähenemistä tai apteekkilaskun pienenemistä, mutta lääkitysturvallisuuden parantumisen takana voin seistä jokaisen asiakkaan kohdalla. Asiakas voi luottaa siihen, että käyttöön jäävät lääkkeet ovat tarpeellisia ja asiakkaalle sopivia. Mikä on sopiva hinta lääkitysturvallisuustiedosta? Kuluttajat maksavat autonsa korjauksesta sen mitä pyydetään, jotta autoa voidaan taas käyttää turvallisesti. Vaatii varmasti vielä aikaa, että oma terveys nähdään huoltamisen ja sijoittamisen arvoisena. Kunhan farmasian ammattilaiset muistaisivat myös oman osaamisensa arvon, eivätkä asiakkaiden haalimisen pakosta laske palvelun hintaa tasolle, joka ei kata asiantuntijatyötä. Vai veisitkö itse autosi halvimpaan korjaamoon? n Apteekkari 11/13 • 1.11.2013 41
© Copyright 2024