MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEIDEN TALOUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Vastaanottaja Merikarvian kunnanvaltuusto Asiakirjatyyppi TALOUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Päivämäärä 4.11.2014 www.merikarviantuulivoima.info SISÄLLYS 1 JOHDANTO ............................................................................................................ 3 2 HANKKEIDEN KUVAUS ..................................................................................... 4 2.1 Korpi-Matti ...................................................................................................... 4 2.2 Köörtilä ......................................................................................................... 6 2.3 Korvenneva ...................................................................................................... 7 2.4 Halssi (Vireillä)................................................................................................ 8 2.5 Yhteenveto Merikarvian tuulivoimahankkeista ............................................. 10 3 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT...................................................................... 11 3.1 Vaihtoehto 0 ................................................................................................... 11 3.2 Vaihtoehto 1 ................................................................................................... 11 4 HYÖDYT .............................................................................................................. 12 4.1 Työllisyysvaikutukset .................................................................................... 12 4.2 Kiinteistöverotulot ......................................................................................... 13 4.3 Vuokratulot .................................................................................................... 14 4.4 Muut mahdolliset hyödyt ............................................................................... 14 5 HAITAT ................................................................................................................ 14 5.1 5.2 5.3 5.4 Matkailu ....................................................................................................... 14 Vapaa-ajan asuminen ..................................................................................... 15 Terveyshaitat .................................................................................................. 16 Muuttotappio .................................................................................................. 17 5.5 Kiinteistöjen arvon lasku. .............................................................................. 19 6 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU ......................................................................... 21 7 TUULIVOIMAHANKKEIDEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS...................... 23 LÄHTEET .................................................................................................................. 24 LIITTEET 3 1 JOHDANTO Merikarvialle ollaan kaavoittamassa tuulivoima-alueita. Nämä kaavat mahdollistavat voimalaitosalueiden rakentamisen. Hankkeita on useita ja niiden mittakaava on valtava. Suunnitellut voimalaitosalueet lähivaikutusalueineen kattaisivat 60 % koko kunnan pinta-alasta. Tuulivoimalat tulisivat hallitsemaan maisemaa ja muuttamaan asuinympäristömme luonnetta merkittävästi. Tuulipuistojen rakentaminen Merikarvialle olisi kymmenien, jopa satojen miljoonien eurojen investointi. Investoinnin on esitetty tuovan mukanaan merkittäviä positiivisia talous- ja työllisyysvaikutuksia. Tuulivoimayhtiöt ovat teettäneet konsulteillaan monenlaisia selvityksiä voimaloiden vaikutuksista luontoon, ilmastoon, maaperään jne. Selvittämättä on jäänyt voimalaitosten kokonaisvaikutus kuntatalouteen. Tässä selostuksessa vertaillaan tuulivoimaloiden kuntataloudelle aiheuttamia positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia. Vertailun tarkoituksena on selvittää, ovatko tuulivoimalaitoshankkeet taloudellisesti kannattavia Merikarvian kunnalle. Kuva 1. Havainnekuva Köörtilän voimalaitosalueesta Lammelan kylästä nähtynä 4 2 HANKKEIDEN KUVAUS Käytettyjä käsitteitä: - Meluhaitta-alue: Riippumattomien ääniasiantuntijoiden sekä asukkaiden kokemusten mukaan 3-5 MW:n tuulivoimalat aiheuttavat häiritsevää meluhaittaa 3 km etäisyydellä. - Rakennusrajoitusalue: Maankäyttö- ja rakennuslaki kieltää rakentamasta asuinrakennuksia ja eläinsuojia melualueelle, joka ulottuu 3-5 MW:n voimalasta vähintään 1,5 km:n etäisyydelle. 2.1 Korpi-Matti - 26 voimalaitosta - Suurin korkeus 230 m - Teho 5 MW - Kaava-alueen pinta-ala 2860 ha (6,3%)* - Rakennusrajoitusalue 4250 ha (9,4%)* alueella asuinrakennuksia 36 kpl - Meluhaitta-alue 8845 ha (19,6%)* alueella asuinrakennuksia 324 kpl (9,8%)** - Etäisyys taajama-alueelle 600 m (*) prosenttia koko kunnan pinta-alasta (**) prosenttia koko kunnan asuinkiinteistöistä Hankkeen tavoitteena on toteuttaa alueelle 26 tuulivoimalaitosta käsittävä voimalaitosalue. Hankealue sijoittuu Merikarvian keskustaajaman pohjoispuolelle Mankanevan, Korpi-Matin, Merikarviantien (st 270), Rantatien (yt 6600), Trolssin ja Riispyyn väliin jäävälle alueelle. Alueen pinta-ala on noin 2860 hehtaaria, pituus noin 8 km ja leveys noin 3 km. 5 Kuva 2. Asutuksen ja muun rakentamisen sijoittuminen hankealueella ja sen läheisyydessä. 6 2.2 Köörtilä - 9 voimalaitosta - Suurin korkeus 210 m - Teho 3 MW - Kaava-alueen pinta-ala 490 ha (1,1%)* - Rakennusrajoitusalue 2065 ha (4,6 %)* alueella asuinrakennuksia 84 kpl - Meluhaitta-alue 5033 ha (11,2%)* alueella asuinrakennuksia 372 kpl (11,3%)** - Etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin alle 900 m (*) prosenttia koko kunnan pinta-alasta (**) prosenttia koko kunnan asuinkiinteistöistä Hankkeen tavoitteena on toteuttaa alueelle 9 tuulivoimalaitosta käsittävä voimalaitosalue. Köörtilän hankealue sijoittuu Merikarvian kunnan eteläosaan Köörtilän kylään. Alue sijaitsee noin 10 km Merikarvian keskustasta etelään ja noin 1,5 km meren rannasta sisämaahan päin. Aluetta rajaavat Köörtilän, Filppulan, Lammelan, Pohjansahan ja Peipun kylät. 7 Kuva 3. Hankealueen ympäristössä sijaitsevat kiinteistöt 2.3 Korvenneva - 12 voimalaitosta - Suurin korkeus 210 m - Teho 3 MW - Kaava-alueen pinta-ala 780 ha (1,7%)* - Rakennusrajoitusalue 2477 ha (5,5%)* alueella asuinrakennuksia 8 kpl - Meluhaitta-alue 6165 ha (13,7%)* alueella asuinrakennuksia 71 kpl (2,2%)** - Etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin 900 m (*) prosenttia koko kunnan pinta-alasta (**) prosenttia koko kunnan asuinkiinteistöistä 8 Hankkeen tavoitteena on toteuttaa alueelle 12 tuulivoimalaitosta käsittävä voimalaitosalue. Suunnittelualue sijoittuu noin 10 km pohjoiseen Merikarvian kunnan keskustaajamasta: pääosin Riispyyntien eteläpuolelle, Valtatien 8 (E8) ja Rantatien (6600) väliselle alueelle. Suunnittelualue sijoittuu UPM:n omistamille tiloille 484-414-4-45 ja 484-417-9-178 sekä muille yksityisomistuksessa oleville tiloille. Kuva 4. Korvennevan lähialueen asukastietoaineisto 2.4 Halssi (Vireillä) Halssin voimalaitoshanke ei ole vielä kaavoitusvaiheessa. OX2-tuulivoimayhtiö on tällä hetkellä tekemässä maanvuokrasopimuksia ja käynnissä on myös ympäristövaikutustenarviointimenettely. Halssin aluetta ei ole otettu huomioon tämän raportin laskelmissa. - Voimaloita 50-60 kpl - Suurin korkeus 210 m - Teho 3-5 MW - Kaava-alueen pinta-ala 4651 ha (10,3%)* - Rakennusrajoitusalue 6335 ha (14,1%)* - Meluhaitta-alue 9579 ha (21,3%)* (*) prosenttia koko kunnan pinta-alasta 9 Kuva 5. Vireillä oleva Halssin hankealue kunnan pohjoisosassa Kuva 6. Halssin hankealueelle suunnitellut voimalaitokset karttapohjalla 10 2.5 Yhteenveto Merikarvian tuulivoimahankkeista Kuva 7. Merikarvian ja lähialueiden tuulivoimahankkeiden lähivaikutusalueet Kuvassa 7 punaiset kehät kuvaavat voimaloiden ympärille lain mukaan määräytyvää rakennusrajoitusaluetta. Siniset kehät kuvaavat meluhaitta-aluetta. 11 - Voimaloita Merikarvialla 97-107 kpl - Suurin korkeus 210-230 m - Teho 3-5 MW - Kaava-alueiden pinta-ala 8781 ha (19,5%)* - Rakennusrajoitusalue 14510 ha (32,2%)* - Meluhaitta-alue 25788 ha (57,2%)* (*) prosenttia koko kunnan pinta-alasta 3 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT 3.1 Vaihtoehto 0 Vaihtoehdossa 0 (VE 0) Merikarvialle suunnitellut tuulivoimahankkeet toteutetaan. Tässä vaihtoehdossa Korpi-Matin, Köörtilän ja Korvennevan voimalaitokset rakennetaan. Halssia ei ole huomioitu laskelmissa. 3.2 Vaihtoehto 1 Vaihtoehdossa 1 (VE 1) Merikarvian tuulivoimahankkeita ei toteuteta. Tässä vaihtoehdossa Merikarvian kunta panostaa edelleen vapaa-ajan asumisen ja matkailun kehittämiseen. Vaihtoehto toimii arvioinnissa vertailuvaihtoehtona. 12 Kuva 8. Peittoon voimalaitokset kuvattuna Revaskerin sillalta. Etäisyys mökkeihin 2 km ja lähimpään voimalaitokseen 4 km. 4 HYÖDYT 4.1 Työllisyysvaikutukset Tuulivoimahankkeiden työllisyysvaikutukset voidaan jakaa rakentamisaikaisiin ja käytönaikaisiin vaikutuksiin. Rakentamisaikaisista kustannuksista suurimman osan muodostaa itse voimalaitoksen valmistaminen. Koska voimalaitokset tehdään ulkomailla, ei niiden valmistuksella ole työllisyysvaikutuksia Merikarvialle. Voimalaitosalueen rakentaminen on muutamia kuukausia kestävä projekti, jonka osa-alueet kilpailutetaan. Rakentamistöissä työskentelevät henkilöt tulevat pääasiassa ulkopaikkakunnilta tai ulkomailta. Paikallisilla yrit- 13 täjillä on käytännössä mahdollisuus menestyä ainoastaan maanrakennustöiden urakkakilpailuissa. Lähialueilla toteutetut vastaavan kokoluokan hankkeet ovat osoittaneet, että alueen kaupoille ja majoituspalveluille ei aiheudu merkittävää kysynnän kasvua. Projektin lyhyen keston vuoksi voidaan todeta, että rakentamisaikaisia työllisyysvaikutuksia Merikarvialle ei ole. Huomioiden rakentamisaikaiset ja käytönaikaiset vaikutukset voidaan todeta, ettei voimalaitoshankkeilla ole Merikarvialle merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Kuva 9. Tanskalainen työntekijä Siikaisten Jäneskeitaalla 4.2 Kiinteistöverotulot Tuulivoimalan kiinteistövero määräytyy kunnan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan. Laskennassa huomioidaan 70 % voimalan tornin rakentamiskustannuksista. Merikarvian kunnan kiinteistöveroprosentti vuonna 2014 on 0,7 %. Ensimmäisenä vuonna tämä tekee kiinteistöveron suuruudeksi 3500–4500 euroa/voimala. Ensimmäisen vuoden aikana kiinteistöverotulo 47 voimalasta on noin 188 000 euroa. Verotusarvo alenee vuosittain 2,5 % kunnes se on saavuttanut 40 % tason lähtötilanteeseen verrattuna. Keskimääräinen kiinteistöveron määrä yhteensä 47 voimalasta 25 vuoden elinkaaren aikana on noin 132 000 euroa vuodessa. Huomioimalla inflaation vaikutus 14 saadaan keskimääräiseksi kiinteistöverotuloksi 90 000 euroa vuodessa. 4.3 Vuokratulot Merikarvian kunnan omistamille maa-aluille suunniteltujen voimalaitosten yhteenlasketut vuokratulot ovat kunnalle yhteensä n. 17 500 euroa vuodessa. Tämä käsittää kolme voimalaitosta Korpi-Matin hankealueella ja yhden voimalaitoksen Korvennevalla. 4.4 Muut mahdolliset hyödyt On esitetty, että tuulivoimaloiden rakentamisesta olisi hyötyä Merikarvian matkailulle tuulivoimaturismin muodossa. Tällaisille väitteille ei kuitenkaan ole olemassa perusteita eikä niillä paikkakunnilla, joille tuulivoimaloita on rakennettu, ole havaittu voimaloiden myötä syntyneen minkäänlaista tuulivoimaturismia. On myös esitetty, että voimalaitosten rakentaminen aiheuttaisi runsasta kysynnän kasvua alueen rautakaupoissa. Voimalaitosalueiden rakennustarvikkeet toimitetaan ulkopaikkakunnilta sopimustoimittajien toimesta eivätkä ne täten lisää paikkakunnan omien rautakauppojen myyntiä. 5 HAITAT 5.1 Matkailu Merikarvia on tunnettu matkailukunta, joka on onnistunut kehittämään edellytyksiä matkailuelinkeinolle. Rannikkokunnan suosittuja kohteita ovat meri, kalaisa joki ja ainutlaatuinen Ouran saaristo. Upeat saaristomaisemat houkuttelevat matkailijoita viivähtämään meren äärellä. Valtatie E8 luo hyvät yhteydet etelästä ja pohjoisesta tuleville. Valtakunnallisen matkailutiestatuksen omaava Pohjanlahden rantatie kulkee lähellä merta, idyllisten rantakylien ja Merikarvian kirkonkylän läpi. 15 Kunnan tarjoamat palvelut, satamat, laavut, jne. yhdessä puhtaan, raikkaan ja monimuotoisen luonnon ja vuosisatoja vanhan maalaisidyllin kera takaavat elinkeinon jatkuvuuden ja kestävän pohjan matkailualan yrittämiselle. Jo vuonna 2009 matkailuala työllisti 5 % kunnan työssäkäyvistä tuomalla 2,5 miljoonan euron palkka- ym. tulot kuntaan. Tänä päivänä matkailu tuo kuntaan rahaa 3,3 miljoonaa euroa vuodessa, ylläpitäen 33 työpaikkaa. Tuulivoimalahankkeiden myötä edellytykset matkailuelinkeinon harjoittamiseen heikkenevät oleellisesti hankkeista aiheutuvien haittojen (mm. maisema-, melu- ja välkehaitat) myötä. On laskettu, että tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutuksesta matkailuelinkeino kärsii 0,5 miljoonan euron menetyksen. Tästä seuraa vähintään viiden työpaikan menetys. 5.2 Vapaa-ajan asuminen Merikarvian kunnassa on tällä hetkellä 1746 kesämökkiä ja kaavoitettuja, rakentamattomia lomatontteja noin 500. Vapaa-ajan asutuksen merkitys työllistäjänä ja tulonmuodostajana on vuosien myötä Merikarvialla jatkuvasti lisääntynyt ja kovassa kasvussa. Uusia kesämökkejä on viimeisen kymmenen vuoden ajan rakennettu Merikarvialle keskimäärin 15 kappaletta vuodessa. Yhden vapaa-ajanasunnon ylläpitoon ja teknisiin uudistuksiin käytettävästä rahamäärästä jää sijaintikuntaan keskimäärin tuhat euroa vuodessa. Vapaa-ajan sektorin rakennustarvikkeiden myynti, rakentaminen ja remontointi työllistävät noin 75 kuntalaista. Vapaa-ajan asutus sekä matkailu tuovat alueellemme 10,8 miljoonaa euroa vuodessa, joka tarkoittaa noin 108 pysyvää työpaikkaa Merikarvialle. Palveluelinkeinojen osuus kaikista työpaikoista on Merikarvialla 51 %. Tuulivoimahankkeet tuottavat merkittävää haittaa vapaa-ajanasukkaiden viihtyvyydelle. Tämä johtaa vapaa-ajanasukkaiden Merikarvialla käyttämän ajan ja siten myös rahamäärän ja etenkin rakentamisen supistumiseen. Kulutuksen vähenemä on noin 1,1 miljoonaa euroa vuodessa, mikä tarkoittaa noin 11 työpaikan menetystä. 16 Kuva 10. Korpi-Matin ja Korvennevan tuulivoimaloiden mallinnetut melualueet 5.3 Terveyshaitat Merikarvialle suunniteltujen 5 MW:n voimalaitosten aiheuttamista terveyshaitoista ei voida esittää tarkkoja lukuja, koska muualla maailmassa vastaavan kokoluokan voimaloita ei ole maa-alueille rakennettu. Saatavissa olevan tiedon perusteella tiedetään 17 kuitenkin, että tämän kokoluokan voimaloilla on lähialueen asukkaille merkittäviä terveysvaikutuksia. Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun tiedetään häiritsevän yöunta aiheuttaen väsymystä ja stressiä sekä sen seurauksena kohonnutta verenpainetta ja masennusta. Tilanteen jatkuessa pitkään seuraa em. vaivoista sekä sydän- ja verisuonisairauksia että mielenterveyden häiriöitä. Sairauksien hoito tulee kalliiksi kunnalle sekä yrityksille. Yksi poissaolopäivä maksaa työnantajalle 300 - 350 euroa. Merikarvian kunta käyttää perusturvaan ja erikoissairaanhoitoon yhteensä yli 12 miljoonaa euroa vuodessa. Arvioidaan tilastollisesti, että sydän- ja verisuonisairauksien sekä mielenterveyden häiriöiden hoitoon menee Merikarvialla tällä hetkellä 3,6 miljoonaa euroa vuodessa. Koska tuulivoimaloiden lähivaikutusalueilla asuu paljon kuntalaisia, kasvavat terveydenhuollon menot. Työtehon alenemisen vuoksi myös yrityksille muodostuu suuria lisäkustannuksia tuulivoimaloiden aiheuttamista terveysvaikutuksista. Tuulivoimaloiden kielteiset terveysvaikutukset heijastuvat myös lasten psyykkiseen ja fyysiseen kehitykseen. Taulukko 1. Hankealueiden lähivaikutusalueella sijaitsevat kiinteistöt 5.4 Muuttotappio Kuvassa 7 punaiset kehät kuvaavat voimaloiden ympärille muodostuvaa rakennusrajoitusaluetta, joka määräytyy voimaloiden aiheuttaman melun perusteella. Siniset kehät kuvaavat voimaloiden lähivaikutusalueita eli meluhaitta-alueita, joiden sisäpuo- 18 lella voimaloista aiheutuu erityisen kielteisiä vaikutuksia asumisviihtyvyyteen. Kuvasta 7 ja taulukosta 1 voidaan havaita, että tuulivoimaloiden lähivaikutusalueella asuu merkittävä määrä kuntalaisia. Tuulivoimaloiden tiedetään vaikuttavan negatiivisesti muuttoliikkeeseen johtuen asumisviihtyvyyden laskusta ja työpaikkojen menettämisestä. Poismuutto aiheuttaa pitkällä aikavälillä lukuisia kerrannaisvaikutuksia, joilla on erittäin suuri merkitys kuntatalouteen. Koska tämän kokoluokan tuulivoimaloita ei muualla maailmassa ole maa-alueille rakennettu, on syntyvien terveyshaittojen tapaan muuttotappion arviointi vaikeaa puuttuvien tutkimustietojen vuoksi. Puolta pienempien (2,5 MW) voimalaitosten kohdalta kuitenkin tiedetään, että poismuuttohalukkuutta ilmenee yli puolella alle 1,5 kilometrin etäisyydellä asuvista. Tällä etäisyydellä tuulivoimaloista sijaitsevia asuntoja tulisi Merikarvialle hankkeiden myötä 86 kappaletta. Kaavio 1. Keskimääräisen perheen kuntaan tuomien tulojen jakautuminen Tuulivoimaloiden rakentamisesta aiheutuvan muuttotappion seurauksena myös kunnan saamat valtionosuudet vähenevät. Valtionosuuksien merkitys keskimääräisen perheen kuntaan tuomista tuloista on esitetty kaaviossa 1. Seitsemän työssäkäyvän kuntalaisen tai kolmen lapsiperheen kuntaan tuoma tulo vastaa kaikkien Merikarvialle suunniteltujen tuulivoimahankkeiden yhteenlaskettua kiinteistöveroa. 19 5.5 Kiinteistöjen arvon lasku. Kaavoitusvaiheessa olevien tuulivoimahankkeiden lähivaikutusalueet kattavat 36,7 % kunnan pinta-alasta. Tällä alueella on 767 kiinteistöä. Merikarvian rannikolla on yhteensä noin 420 kesäasuntoa, joista avautuisi näkymä kohti suunniteltuja tuulivoimaloita, eli kiinteistöt sijaitsevat saaren tai niemen itärannalla. Tuulivoimaloiden aiheuttamat kielteiset vaikutukset tulevat vaikuttamaan laskevasti kiinteistöjen arvoon. Aleneminen johtuu mm. melu-, välke- ja maisemahaitoista. Tämän kaltainen arvonlaskuilmiö on havaittavissa myös muualla, kun teollisuutta sijoitetaan asuinalueiden läheisyyteen. Metsämaan jälleenmyyntiarvo laskee maankäyttörajoitusten, rasitteiden sekä viihtyvyyshaittojen vuoksi. Metsäalueiden käyttömahdollisuudet rajoittuisivat mm. talvisen jäävaaran vuoksi. Melu- ja välkehaitan vuoksi alueen hyödyntäminen metsästys- ja virkistyskäytössä kärsii merkittävästi. Metsäalueita ja luontoa rasittavat lisäksi suuret voimalinjat, voimaloiden pystytyksessä tarvittavat nostokentät, maanläjitysalueet ja metsänhoidon kannalta ylisuuret huoltotiet. Metsäalan poistuma ja alueiden kulkurajoitus: - Voimalinjojen alle jäävä metsäala 127 ha - Pystytyskenttien, läjitysalueiden ja teiden alle jäämä metsäala 220 ha - 400 metrin varoetäisyys voimaloista jäävaaran vuoksi 3323 ha (7,4 % kunnan pinta-alasta) Kiinteistöjen, metsämaan ja erityisesti rakentamattomien tonttien arvoon vaikuttavat rajoitukset rakentamisoikeudessa. Hankealueille on jo nyt asetettu rakentamisrajoituksia. Myös kauempana voimaloista sijaitsevien vapaa-ajanasuntojen, joista aukeaa näkymä kohti suunniteltuja tuulivoimaloita, arvo putoaa väistämättä syntyvän maisemahaitan vuoksi. 20 Suuret voimalaitokset aiheuttavat häiriöitä matkapuhelimien ja TV-vastaanottimien toimintaan. Myös matkapuhelinverkkoa käyttävien internet-yhteyksien toiminta heikkenee. Tällaiset häiriöt vähentävät alueen käyttömahdollisuuksia mm. etätyöpaikkana ja voivat pahimmillaan vaikuttaa asukkaiden turvallisuuteen hätätilanteissa. Hankkeiden toteutuessa Merikarvialla sijaitsevien kiinteistöjen arvonlaskun voidaan laskea olevan noin 33,2 miljoonaa euroa. Suurin osa tästä summasta muodostuu kiinteistöjen ja rakentamattomien rantatonttien arvonalenemisesta. Joidenkin kiinteistöjen arvo häviää käytännössä kokonaan. Kiinteistöjen arvon lasku koostuu: - Metsämaan arvolasku (sijaitsee rakennusrajoitusalueella) 3,3 M€ - 420 kesämökkiä (merkittävää maisemahaittaa voimaloista) arvonlasku yhteensä 6,3 M€ - Voimaloiden lähiympäristön vakituisten asuntojen arvonlasku 16,9 M€ - Voimaloiden lähiympäristön vapaa-ajan asuntojen arvonlasku 6,7 M€ Kiinteistövarallisuuden lasku vaikuttaa voimakkaasti kuntatalouteen. Varallisuuden menetys aiheuttaa kulutuksen vähenemistä, josta seuraa yritysten alasajoa ja irtisanomisia. 33 miljoonan euron varallisuuden menetys johtaa noin 35 työpaikan menetykseen. Tämän seurauksena on kunnan saamien verotulojen pieneneminen ja kulujen kasvu työttömyyden lisääntyessä. Aiheutuvan muuttotappion seurauksena vähenevät myös kunnan saamat valtionosuudet. Erityisesti maaseutualueilla kiinteistöjen arvostus perustuu kauniiseen kulttuuri-, metsä- tai rantamaisemaan sekä alueen rauhallisuuteen ja hiljaisuuteen. Tuulivoimalat tulisivat hallitsemaan maisemaa ja muuttamaan miljöön ankeaksi teollisuusalueeksi. 21 Kuva 11. Näkymä Jäneskeitaan rakenteilla olevalta voimalaitosalueelta 6 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Tuulivoimahankkeiden toteuttamista ja toteuttamatta jättämistä on tarkasteltu jäljempänä kuvailevan vertailutaulukon avulla. Taulukkoon 2 on kirjattu vaihtoehtojen myönteiset ja kielteiset vaikutukset. Tavoitteena on arvioida Merikarvialle suunniteltujen tuulivoimahankkeiden vaikutuksia Merikarvian kuntatalouteen. Tarkastelussa on kaksi vaihtoehtoa: - Tuulivoimahankkeiden toteuttaminen, vaihtoehto 0 (VE 0). Korpi-Matin, Köörtilän ja Korvennevan tuulivoimalat rakennetaan. 22 - Tuulivoimahankkeiden toteuttamatta jättäminen, vaihtoehto 1 (VE 1). KorpiMatin, Köörtilän ja Korvennevan tuulivoimaloita ei rakenneta. (*) Viittaa tilanteeseen, jossa Merikarvia jättäytyy tuulivoimaloilta vapaaksi alueeksi, mutta tuulivoimaloita rakennetaan ympäristön rannikkokuntiin Taulukko 2. Tuulivoimahankkeiden merkittävimmät vaikutukset kuntatalouteen ja vaihtoehtojen vertailu 23 Tuulivoimahankkeiden toteuttaminen (VE0) ei tuo kuntatalouden kannalta positiivisia vaikutuksia. Tässä vaihtoehdossa on kuitenkin merkittäviä kielteisiä vaikutuksia kuntatalouteen. Tuulivoimahankkeiden toteuttamatta jättäminen (VE1) lisää Merikarvian kiinnostavuutta vapaa-ajanasumispaikkana ja mahdollistaa matkailuelinkeinon kehittymisen. Tällä vaihtoehdolla on pelkästään positiivisia vaikutuksia kuntatalouteen. 7 TUULIVOIMAHANKKEIDEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS Kuntatalouden näkökulmasta tarkasteltuna ei suunniteltuja tuulivoimahankkeita voi pitää toteuttamiskelpoisina johtuen niiden aiheuttamista kielteisistä vaikutuksista kuntatalouteen. 24 LÄHTEET Ramboll Finland Oy, 2014, Korpi-Matin osayleiskaavan selostus. Ramboll Finland Oy, 2014, Korpi-Matin tuulivoimapuiston osayleiskaava ehdotus. Ramboll Finland Oy, 2012, Merikarvian Korpi-Matin tuulivoimapuisto ympäristö vaikutusten arviointiselostus. Ramboll Finland Oy, 2014, Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava. Ramboll Finland Oy, 2014, Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava kaavaselostus. FCG, 2014 Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaava kaavaselostus. FCG, 2014 Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaava. FCG, 2014 Merikarvia Korvennevan tuulivoimapuisto ympäristövaikutusten arviointiselostus. http://www.ox2.com/fi/projekt/merikarvia/ Terveyspalvelujen kustannukset ja rahoitus Suomessa 1960–99. Julkaisuja T9:58. Helsinki: Kansaneläkelaitos, 2001 Lausunto STM/2593/2013, Sosiaali- ja terveysministeriö, 2013 5 th International Conference on Wind Turbine Noise Denver 28 - 30 August 2013. A proposed theory to explain some adverse physiological effects of the infrasonic emissions at some wind farm sites. Paul Schomer & al. http://www.lakartidningen.se/Opinion/Debatt/2013/08/Infraljud-fran-vindkraftverk--en-halsorisk/ Mauri Johansson, MD, MHH - July 6, 2013, Open Letter About Danes And Wts 6 July 2013 Johansson, Dr Mauri, M.D. Highly Alarming Position Paper from a Medical Association (AMA) 6 April 2014 Tilastokeskus: www.tilastokeskus.fi Merikarvian kunta: www.merikarvia.fi Mosse Lindholm, "Lausunto Näsen kartanon Tuulivoimapuiston OYK-ehdotuksesta ja sen vaikutuksista kaava-aluetta ympäröivien kiinteistöjen arvoon", Aktia Kiinteistönvälitys, 2013, URL: 25 http://www.hartola.fi/liitteet/Asuminen_ja_ymparisto/kaavoitus/purnu/kiinteistovalittajanarvio.pdf Nordin et al. "Vindkraften påverkar fastighetsmäklarens vardag", Aktiv mäklare, 2011–02 S. Gibbons, "Gone with the Wind: Valuing the Visual Impacts of Wind turbines through House Prices", SERC discussion paper 159, April 2014 Mökkiläiset kuntapalvelujen käyttäjinä, Sisäasiainministeriö, 24/2006 Karppinen & al, Matkailutulo ja –työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnissa 2009 ja 2010 ISBN 978-952-249-165-7, syyskuu 2011, Turun Yliopisto Skudelny, Euro area private cosumption, European Central bank, Working paper series No:1057/may2009 Man & al, The impact of negative equity housing on private consumption: HK evidence Kuntaliitto, Lausunto Dnro 3216/90/2013 Kuntaliitto, Lausunto Dnro 3080/90/2013 Kiinteistöjen kauppahintatilasto, 1.1.-30.6.2013, Maanmittauslaitos, Helsinki 2013 http://www.sunwindenergy.com/news/gamesa-starts-selling-its-5-mw-turbine