Liite 3 Valmisteluvaiheen palaute ja vastineet
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Valmisteluvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 1 (12) 8.12.2014 Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaava Valmisteluvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaavan valmisteluaineisto (kaavaluonnos) oli MRL 62§ ja MRA 30§ mukaisesti nähtävänä Merikarvian kunnanvirastossa 13.2.2014 – 17.3.2014. Aineistoon oli mahdollista tutustua myös kunnan verkkosivuilla www.merikarvia.fi. Kaavaluonnosta esiteltiin tuulivoimahanketta ja YVA – arviointiselostusta käsittelevän tilaisuuden yhteydessä 13.2.2014. Osayleiskaavaluonnoksessa kaava-alue on kooltaan 761 ha ja sisältää 12 tuulivoimalaa. Alue sijaitsee Valtatie 8:n länsipuolella ja Mankanevan itäpuolella maa- ja metsätalousalueella. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena siten, että sen perusteella voidaan suoraan myöntää rakennusluvat tuulivoimaloille (MRL 77a§). Osallisilla ja muilla kunnan jäsenillä oli mahdollisuus nähtävillä olon aikana esittää mielipiteensä kaavan valmisteluaineistosta Merikarvian kunnanhallitukselle. Valmisteluvaiheen kuulemisen aikana saatiin kahdeksan lausuntoa / mielipidettä. Lausunnot ............................................................................................................................ 1 Finavia ........................................................................................................................... 1 Merivoimien esikunta ....................................................................................................... 1 Pääesikunta .................................................................................................................... 2 Satakuntaliitto ................................................................................................................ 2 ELY-keskus ..................................................................................................................... 4 Satakunnan museo .......................................................................................................... 9 SLL Satakunnan luonnonsuojelupiiri ry ja Kankaanpään seudun Luonnonystävät ry ............... 11 Vapo Oy ....................................................................................................................... 11 LAUSUNNOT Lausunnoista on poimittu vastinetta edellyttävät kohdat tai tiivistetty lausunnon keskeinen sisältö. Lausunnot kokonaisuudessaan ovat erillisinä liitteinä. Finavia Finavia Vastine Ei huomautettavaa. Ei toimenpiteitä. Merivoimien esikunta Merivoimien esikunta Vastine Hankkeen sijainnin perusteella Merivoimien lakisääteinen aluevalvontatehtävä on toteutettavissa ilman häiriöitä. Merivoimilla ei ole tarvetta viranomaisneuvotteluun eikä anna jatkossa hankkeesta erillisiä lausuntoja, hyväksyttävyyslausunnot antaa Pääesikunta. Hankkeen etenemisestä tulee jatkossakin tiedottaa Merivoimien esikuntaa. Pidetään Merivoimien esikunta tietoisena hankkeen jatkosta. Korvenneva Valmisteluvaiheen palaute ja vastineet 018.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Valmisteluvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 2 (12) 8.12.2014 Pääesikunta Pääesikunta Vastine Puolustusvoimat on antanut aiemmin puoltavan lausunnon hanketoimijalle maksimissaan 215 m korkuisten tuulivoimaloiden rakentamisesta. Mikäli toteutettavien voimaloiden koko (suurempi), määrä (enemmän) tai sijoittelu muuttuu, tulee Pääesikunnalta saada uusi lausunto. Pääesikunnalta pyydetään uusi lausunto, mikäli voimaloiden koko tai määrä kasvaa tai sijoittelu oleellisesti muuttuu. Jatkosuunnittelua koskevat lausuntopyynnöt pyydetään toimittamaan Pääesikunnalle. Jatkosuunnittelua koskevat lausuntopyynnöt toimitetaan Pääesikunnalle. Pääesikunnan logistiikkaosasto pyytää pitämään hankkeesta tietoisena myös Maa- ja Ilmavoimien esikunnat. Kys. tahot osallistuvat tarvittaessa viranomaisneuvotteluihin. Maa- ja ilmavoimien esikunnat pidetään tietoisina osayleiskaavan suunnittelua koskevissa asioissa. Satakuntaliitto Satakuntaliitto Vastine Koska Satakunnassa ei ole voimassa kokonaisvaltaisesti tuulivoimaa käsittelevää maakuntakaavaa tai vaihemaakuntakaavaa, kuntakaavalla voidaan ratkaista myös seudullisesti tai maakunnallisesti merkittävä tuulivoimarakentaminen ennen kuin asia on ratkaistu maakuntakaavassa. Tällaisessa tilanteessa on otettava huomioon, että kuntakaavan ratkaisu ei voi olla voimassa olevan maakuntakaavan tavoitteiden ja sisällön vastainen. Velvoite ottaa maakuntakaava ja sen ohjausvaikutus muutoin huomioon ei siis poistu. Asian ratkaisu kunnan kaavoituksella edellyttää, että ratkaisun kaikki oleelliset, myös seudulliset, vaikutukset selvitetään kuntakaavassa. Yleiskaavaa laadittaessa huomioidaan voimassa olevan maakuntakaavan sisältö ja tavoitteet. Vaihemaakuntakaavan 1 ehdotusvaiheessa 2 Korvennevan aluetta käsiteltiin maanomistajan aloitteesta, mutta silloin todettiin, että alueella on sellaisia arvoja, joihin saattaa kohdistua tuulivoimarakentamisesta johtuvia haitallisia yhteisvaikutuksia ja että alueen linnustosta ja tuulivoimaloiden alueen vaikutuksista ympäröivään luontoon ei ollut riittäviä selvityksiä. Alueen linnustosta ja tuulivoimaloiden alueen vaikutuksista ympäröivään luontoon on hankkeen YVA - selvityksen yhteydessä tehty mittavat selvitykset. Alueesta käytiin neuvotteluja myös ympäristöministeriön ja ELY-keskuksen kanssa. Neuvottelujen perusteella johtopäätöksenä oli, että käytettävissä olevan tiedon perusteella Korvennevan aluetta ei voitu ottaa huomioon vaihemaakuntakaavan suunnittelussa maakunnallisesti merkittävänä tuulivoimatuotannon alueena. Korvenneva Valmisteluvaiheen palaute ja vastineet 018.docx Yleiskaavaratkaisun oleelliset, myös seudulliset, vaikutukset selvitetään. Selvityksiä on täydennetty YVA - selvityksen valmistumisen jälkeen kesällä 2014. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Valmisteluvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 3 (12) 8.12.2014 Satakuntaliitto Vastine Koska Korvennevan alue ei ole osoitettu kokonaismaakuntakaavassa eikä vahvistamisvaiheessa olevassa tuulivoimaa käsittelevässä vaihemaakuntakaavassa 1, kaavaselostuksessa pitää perustella poikkeaminen maakuntakaavasta. Maakuntakaavassa esitetään merkitykseltään maakunnalliset ja seudulliset maankäyttöratkaisut. Koska Satakunnassa ei ole voimassa kokonaisvaltaisesti tuulivoimaa käsittelevää maakuntakaavaa tai vaihemaakuntakaavaa, kuntakaavalla voidaan ratkaista myös seudullisesti tai maakunnallisesti merkittävä tuulivoimarakentaminen ennen kuin asia on ratkaistu maakuntakaavassa. Korvennevaa laadittaessa on kuitenkin oltu tietoisia, että Korvennevan aluetta ei aiota ottaa huomioon vaihemaakuntakaavan suunnittelussa maakunnallisesti merkittävänä tuulivoimatuotannon alueena. Korvennevan voimalamäärää on ehdotusvaiheessa vähennetty luonnosvaiheesta. Korvennevan hanke ei syrjäytä vaihemaakuntakaava 1 ehdotuksessa osoitettuja tuulivoimaalueita. Korvennevan suunnittelussa on erityisesti huomioitu yhteisvaikutukset vaihemaakuntakaavaan merkityn Korpi-Matin alueen kanssa. Korvennevan sähkönsiirtoratkaisussa on tukeuduttu vaihemaakuntakaavaan merkittyyn linjaan keskeisenä vaihtoehtona. YVA:a ja kaava varten tehtyjen selvitysten perusteella Korvennevan alue soveltuu tuulivoimatuotannon alueeksi ehdotetussa laajuudessa. Korvennevan kaavaratkaisussa tulee myös ottaa huomioon kokonaisuus, mikä muodostuu KorpiMatin tuulivoimaloiden alueen kanssa ja sovittaa ratkaisut yhteen sen kanssa, koskien erityisesti luontoarvoja ja linnuston huomioimista. Korvennevan länsipuolinen Korpi-Matin tuulivoimapuiston osayleiskaava on päätetty asettaa toistamiseen ehdotuksena nähtäville (Merikarvian KH 7.4.2014) ja siitä on viime vaiheessa poistettu kuusi tuulivoimalaa linnusto-, melu- ja maisemavaikutusten takia. Poistetut voimalat sijaitsevat pääasiassa Korpi-Matin kaava-alueen pohjoisosassa. Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antamassaan lausunnossa (16.7.2013) Satakuntaliitto on nostanut esiin Korvennevan alueen luontoarvot ja riittävien selvitysten puuttumisen. YVAselostuksesta antamassaan lausunnossa (4.3.2014) Satakuntaliitto on niin ikään nostanut esiin vielä täydennystarpeita etenkin linnustoselvitysten osalta. Lausunnossa on lisäksi todettu, Korvenneva Valmisteluvaiheen palaute ja vastineet 018.docx Korvennevan kaavassa huomioidaan KorpiMatin kanssa muodostuva kokonaisuus ja sovitetaan ratkaisut erityisesti luontoarvojen ja linnuston suhteen. Korpi-Matista poistetut voimalat on huomioitu Korvennevan jatkosuunnittelussa. Korvennevasta on poistettu voimaloita siten, että yhdessä Korpi-Matin poistojen kanssa syntyy linnustolle vapaa lentoväylä. Korvennevan linnustoselvityksiä on täydennetty kesällä 2014. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Valmisteluvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 4 (12) 8.12.2014 Satakuntaliitto Vastine että arvioinnin tulokset eivät ole vaikuttaneet hankevaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuuden arviointiin (luku 17). Tehdyt selvitykset eivät edelleenkään tue Korvennevan tuulivoimaloiden alueen osoittamista luonnoksessa esitetyssä laajuudessa. Satakuntaliiton mielestä Korkeakeitaan pohjoispuolisiin voimaloihin tulee suhtautua kriittisesti ja harkita niiden poistamista kaavasta. Korkeakeitaan pohjoispuolinen voimala poistetaan. Voimaloiden määrää kokonaisuudessaan vähennetään ja niiden sijaintia muutetaan. ELY-keskus ELY-keskus Vastine Satakunnan vahvistamismenettelyyn edenneessä vaihemaakuntakaavassa 1 osoitetaan seudullisesti tai maakunnallisesti merkittävät tuulivoima-alueet. Korvennevan suunnittelualuetta ei ole osoitettu tuulivoimarakentamiseen soveltuvaksi alueeksi maakuntakaavassa. Maakuntaliiton lausunnon mukaan, ennen kuin asia on ratkaistu maakuntakaavatasolla, voidaan yleiskaavalla ratkaista myös seudullisesti tai maakunnallisesti merkittävä tuulivoimarakentaminen. Seudullisesti tai maakunnallisesti merkittävät maankäyttökysymykset tulee pääsääntöisesti tutkia ja ratkaista maakuntakaavassa ja yleiskaavaa laadittaessa tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukaan noudattaa maakuntakaavaa ohjeena. Korvennevan varaaminen tuulivoimatuotantoon yleiskaavaluonnoksen mukaisesti edellyttäisi vaihemaakuntakaavan voimaan tultua maakuntakaavan muuttamista. Korvennevaa laadittaessa on kuitenkin oltu tietoisia, että Korvennevan aluetta ei aiota ottaa huomioon vaihemaakuntakaavan suunnittelussa maakunnallisesti merkittävänä tuulivoimatuotannon alueena. Korvennevan voimalamäärää onkin ehdotusvaiheessa vähennetty luonnosvaiheesta. Korvennevan yleiskaava ei supistetussa muodossa vaaranna maakuntakaavan keskeisiä ratkaisuja ja tavoitteita. Korvennevan kaavan laadinnassa on huomioitu vaihemaakuntakaava 1 ehdotuksen sisältö (mm. Korpi-Matti ja sähkönsiirtoreitti). Satakunnan ELY on 1.7.2013 Varsinais-Suomen ELY:n pyynnöstä antamassaan lausunnossa ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta pitänyt selostusta hyvin perusteellisena ja katsonut Korvennevan alueen soveltuvan tuulivoimatuotantoon hyvin. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita. Satakunnan ELY-keskus pitää hanketta myönteisenä myös maakunnan yritystoiminnan ja elinkeinopolitiikan kannalta ja puoltaa hankkeen toteuttamista. Maisema ja rakennettu ympäristö Maisemavaikutusten arviointi on riittävä ja tulokset oikeansuuntaiset. Maisemalliset haittavaikutukset jäävät todennäköisesti vähäisiksi kun tarkastellaan pelkästään Korvennevan hanketta. Todetaan. Melu- ja välkevaikutukset Melumallinnusten perusteella tulisi valita hiljai- Korvenneva Valmisteluvaiheen palaute ja vastineet 018.docx Melumallinnukset on tehty suunnittelun tässä FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Valmisteluvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 5 (12) 8.12.2014 ELY-keskus Vastine sempi voimalamalli ja silloinkin suunnitteluohjearvot ylittyvät kolmen vapaa-ajan asunnon kohdalla. vaiheessa tarkoituksenmukaisella ISO 9613-2 General - melulaskentamallilla. Malli ei ota huomioon kaikkia yksityiskohtia kuten esim. tuulen suuntaa. Rakennuslupavaiheessa mallinnus voidaan tarkistaa tarkemmalla Nord2000 – menetelmällä. Rakennuspaikkakohtaiset olosuhteet on mahdollista huomioida tarkemmin. Kaavamääräyksellä määrätään, että ”Tuulivoimaloista ei saa aiheutua kaavan suunnittelussa käytettyjen ohjearvojen ylittävää melua kaavatai lähialueen olemassa olevalle asutukselle. Tämän varmistamiseksi rakennusluvan yhteydessä tulee tarvittaessa esittää melumallinnukset valittavalle voimalatyypille laadittuina. Tarvittaessa myös välkemallinnukset tulee esittää valittavalle voimalatyypille.” Kaava-alueen rajauksen tulee ulottua alueelle, jolla meluvaikutukset estävät asuin- tai lomarakentamisen. Suunnittelualueen rajauksen tulisi soveltuvin osin kattaa 35 dB:n melualue. Kaavan tarkoituksena ja tavoitteena on mahdollistaa ja ratkaista tuulivoimaloiden sijoittaminen. Kaava-alueen rajaaminen 35 dB:n melualueen mukaisesti sisällyttäisi kaava-alueeseen myös muita maankäyttötarkoituksia, joiden suhteen ei ole tarpeita eikä asetettuja tavoitteita. Kaava muodostaisi tavoitteisiin nähden suuremman kokonaisuuden. Melualuetta ei voi määritellä tarkasti, koska äänen leviämiseen vaikuttavat monet ja muuttuvat seikat. Kaavan vaikutukset ulottuvat aina myös kaavarajauksen ulkopuolelle. Kaava-aluetta ei ole mahdollista rajata siten, että se sisältäisi kaiken vaikutusalueen. Kaava-alueen laajentaminen laajentaa myös vaikutuksia. Melun ja asuin- tai lomarakentamisen ristiriidat olisi mahdollista ratkaista huomioimalla asia esim. kunnan rakennusjärjestyksessä. Rakennusjärjestystä noudatetaan kaavoittamattomilla alueilla. Suunnittelualueen läheisyydessä ei ole rakennuspainetta. Kaavan lisätään määräys: ”Tuulivoimaloista ei saa aiheutua kaavan suunnittelussa käytettyjen ohjearvojen ylittävää melua kaava- tai lähialueen olemassa olevalle asutukselle. Tämän varmistamiseksi rakennusluvan yhteydessä tulee tarvittaessa esittää melumallinnukset valittavalle voimalatyypille laadittuina. Tarvittaessa myös välkemallinnukset tulee esittää valittavalle voimalatyypille.” Korvenneva Valmisteluvaiheen palaute ja vastineet 018.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Valmisteluvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 6 (12) 8.12.2014 ELY-keskus Vastine Selostuksessa olisi hyvä esittää kaava-alueen rajaus ja 35 dB:n meluvyöhyke samalla kartalla päällekkäin. Selostukseen lisätään kuva, jossa esitetään kaava-alueen rajaus ja 35 dB:n arvioitu meluvyöhyke päällekkäin. YVA-selostuksessa (s. 54) todetaan, että mikäli melun pitäminen suositusarvojen alapuolella ei ole mahdollista, joudutaan haitoista sopimaan kiinteistönomistajien kanssa. Kaavasuunnittelun keinoin tulee pyrkiä sellaiseen tuulivoimaloiden sijoitteluun tai voimalamalliin liittyviin ratkaisuihin, ettei suunnittelun ohjearvojen ylityksiä tapahdu asuin- ja lomarakennusten tai luonnonsuojelualueen osalta. ELY -keskus toteaa myös, että toiminnallisen säätelyn toteuttaminen, seuranta ja valvonta vaatisivat joko erillisiä ympäristönsuojelulain 85 § mukaisia määräyksiä tai ympäristölupamenettelyä. Esitettyä sopimusmenettelyä ei voida suositella, koska melusta voi olla myös terveysvaikutuksia. Kaavaratkaisussa pyritään siihen, ettei ohjearvojen ylityksiä asuin- ja lomarakennusten tai suojelualueiden osalta tapahtuisi. Jatkosuunnittelussa ja seurannassa tulisi huomioida ympäristöhallinnon ohjeet 2/2014, 3/2014 ja 4/2014 sekä, mikäli mahdollista, myös tuleva valtioneuvoston asetus tuulivoimarakentamisen ulkomelutasoa koskevista suunnitteluohjearvoista. Jatkosuunnittelussa huomioidaan ympäristöhallinnon ohjeet sekä mahdollisesti voimaan tuleva valtioneuvoston asetus tuulivoimarakentamisen ulkomelutasoa koskevista suunnitteluohjearvoista. Välkevaikutukset eivät ylitä suositusarvoja ja välkemallinnus on tehty kattavasti. Todetaan. Kaavamääräyksellä varmistetaan, ettei kaavaalueen sisällä voi melualueelle sijoittaa asuin-, loma- tai muita melulle herkkiä toimintoja. Lähialueelle mahdollisten sijoittuvien melulle herkkien kohteiden varalta lisätään kaavaan määräys: ”Tuulivoimaloista ei saa aiheutua kaavan suunnittelussa käytettyjen ohjearvojen ylittävää melua kaava- tai lähialueen olemassa olevalle asutukselle. Tämän varmistamiseksi rakennusluvan yhteydessä tulee tarvittaessa esittää melumallinnukset valittavalle voimalatyypille laadittuina. Tarvittaessa myös välkemallinnukset tulee esittää valittavalle voimalatyypille.” Linnustovaikutukset Luonnonsuojelun näkökulmasta hanke on ongelmallinen erityisesti linnuston kohdistuvien yhteisvaikutusten kannalta. Yhdessä Korpi-Matin tuulipuiston kanssa hankkeet muodostavat vähintään 15 kilometriä leveän pohjoiseteläsuuntaisen esteen muuttolinnuille, joka on poikittainen ainakin hanhien luontaista muuttosuuntaa vastaan. Lisäksi alueella muuttaa ja pesii runsaasti petolintuja. Alueen sääksikanta on vielä vahva (10 % Satakunnan kannasta pesii alle 5 kilometrin päässä hankealueesta) ja alueella pesii myös Suomessa harvalukuinen haarahaukka. Muita alueen arvokkaita petolintuja ovat merikotka ja mehiläishaukka. Mankanevaa ja Latoniemeä lähinnä olleet kaksi voimalaa poistetaan kaavasta. Poistetut voimalat ovat samalla itä-länsi – korkeudella KorpiMatista poistettujen voimaloiden kanssa, jolloin linnuille avautuu kulkureitti. Pesimälinnuista myös kaakkuri saattaa kärsiä, ja laji on vaarassa jopa hävitä Mankanevan Naturaalueelta sen jäädessä kolmelta suunnalta tuulivoimaloiden ympäröimäksi. Mankanevan ympäristöön avautuu vapaa lentoreitti voimaloiden poistojen myötä Korpi-Matin ja Korvennevan alueille. Myös eteläsuuntaan raivataan leveämpi lentoreitti voimaloiden sijoittelua Korvenneva Valmisteluvaiheen palaute ja vastineet 018.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Valmisteluvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 7 (12) 8.12.2014 ELY-keskus Vastine muuttamalla. Mikään yksittäinen turbiini ei merkittävästi lisää linnustoon kohdistuvaa riskiä muita enempää, vaan kysymys on turbiinien kokonaismäärästä ja hankalasta sijainnista muihin tuulipuistoihin nähden. Siksi vain luonnonsuojelun kannalta arvioiden hankkeen suunnittelua ei tulisi jatkaa ennen kuin mahdollinen Korpi-Matin tuulivoimapuisto on toiminnassa, jolloin voidaan seurata sen vaikutuksia lintujen lentoreitteihin ja käyttäytymiseen alueella. Korpi-Matin turbiinit saattavat ohjata merkittävästi enemmän lintuja Korvennevan alueella kuin hankkeen selvityksissä on tähän mennessä havaittu. Jatkosuunnittelussa pitää voida luotettavasti arvioida, ettei yhteisvaikutuksien kautta synny tuulivoiman rakentamista estäviä vaikutuksia linnustoon. Korpi-Matin toteutumisen ja vaikutusten seurannan odotuttaminen ei olisi hanketoimijan tasapuolista kohtelua. Toteutumisaikataulua on vaikea määritellä varmasti. Hanketta tulee arvioida huomioiden kaikki valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, ei vain luonnonarvojen suhteen. Tuulivoiman käytön lisäämisellä on välillisesti myönteisiä vaikutuksia luonnonsuojelun kannalta. Jatkosuunnittelussa pyritään luotettavasti arvioimaan, ettei yhteisvaikutuksien kautta synny linnustolle merkittäviä vaikutuksia. Kaavamerkinnät ja – määräykset Koko yleiskaava-aluetta koskevissa määräyksissä sanotaan, että "Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista sekä ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot." Meluhaittojen ehkäisemistä koskevissa kaavamääräyksissä viitataan vain Ympäristöhallinnon ohjeiden mukaisiin tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoihin. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutasoa koskevista suunnitteluohjearvoista ollaan valmistelemassa valtioneuvoston asetusta kevään 2014 aikana. ELY-keskus katsoo, että meluhaittojen ehkäisemistä koskevissa kaavamääräyksissä tulee viitata ainoastaan tuulivoiman suunnittelun ohjearvoihin. Suunnittelun lähtökohtana tulee olla, ettei M-1 alueelle sijoiteta lainkaan melulle herkkiä toimintoja. ELY-keskus katsoo, että kaavamääräys tulee muotoilla siten ettei alueella sallita asuinrakentamista. M-1 aluetta koskevaan määräykseen tulee näin ollen sisällyttää ehdoton rakentamisrajoitus (MRL 43.2 §). Kaavan yleismääräyksissä edellytetään, että "Ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä Puolustusvoimien Pääesikunnalta." Korvenneva Valmisteluvaiheen palaute ja vastineet 018.docx Muutetaan M-1 – alueen määräys muotoon ”MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Uusia asuintai lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueelle. Alueella on voimassa MRL 43.2 § mukainen rakentamisrajoitus.” Puolustusvoimiin on oltu yhteydessä sekä YVA:n että kaavan laatimisen eri vaiheissa. Yleismääräys muutetaan muotoon: ”Ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myön- FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Valmisteluvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 8 (12) 8.12.2014 ELY-keskus Vastine EL Y-keskus katsoo, että edellytykset kaavan toteuttamiseen tulee selvittää yleiskaavaa laadittaessa. tämistä on varattava Puolustusvoimille mahdollisuus lausunnon antamiseen.” Kaavan pohjoisosassa sijaitseva Korvennevan alue on osoitettu EO -kohteeksi, jonka ulottuvuutta ei ole määritelty lainkaan. Kaavamääräys kuuluu: Maanomistaja UPM Kymmene Oyj on vuokrannut ko. alueen yksityiselle yritykselle. Yritys on hakenut 19.4.2012 ympäristölupaa turvetuotantoa varten. Aluehallintovirasto on hylännyt hakemuksen 19.12.2013. Päätökseen aiotaan hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeudelle. Asian käsittely jatkuu. "TURPEENOTTOKOHDE. Alueen rajaus tarkentuu lupamenettelyssä. Turpeenoton toteuttamisessa on huomioitava lähialueen luontoarvot. Turpeenoton päätyttyä kohdetta voidaan käyttää maa- ja metsätalouteen." Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan "Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä paistettuja suopeltoja. Turpeen oton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset." Turpeenottoon liittyvät selvitykset on tehty yrityksen toimesta ympäristölupahakemuksen yhteydessä. Lisätään tieto Aluehallintoviranomaisen Korvennevan turvetuotannon ympäristölupaa koskevasta päätöksestä nro 284/2013/2 Dnro ESAVI/86/04.08/2012 yleiskaavan selostuksen kohtaan ”1.7 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista”. AVI-päätöksestä käyvät ilmi selvitykset, perusteet ja kannanotot. Vaikka asiaa ei ole vielä lopullisesti ratkaistu, nähdään tarpeellisena että asia on kaavassa huomioitu informatiivisesti. Satakunnan maakuntakaavassa Korvennevan aluetta ei ole varattu turvetuotantoalueeksi. Tuulivoimayleiskaavassa ei ole tehty turpeenottoon liittyviä selvityksiä, eikä esitetty perusteita maakuntakaavaan nähden. ELY- keskus katsoo, ettei EO - merkinnälle näin ollen ole perusteita. Merkintä muutetaan muotoon: Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita koskevaa kaavamääräystä on tarpeen täydentää siten, ettei metsän käsittelyä saa suorittaa ilman 128 §:ssä tarkoitettua lupaa (toimenpiderajoitus). Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita koskevaa kaavamääräystä täydennetään siten, ettei metsän käsittelyä saa suorittaa ilman MRL 128 §:ssä tarkoitettua lupaa. "SELVITYSALUE. Alue, jota tutkitaan mahdollisena turpeen hyödyntämisalueena. Muutokset ympäröivään maankäyttöön tutkitaan selvityksen yhteydessä.” Yhteisvaikutukset Yhteisvaikutukset on käsitelty kattavasti. Linnustovaikutusten osalta on kuitenkin vielä tarpeen odottaa mahdollisen Korpimatin tuulivoimapuiston seurantatietoja. Korpi-Matin toteutumisen ja vaikutusten seurannan odotuttaminen olisi hanketoimijan kannalta kohtuutonta. Toteutumisaikataulua on vaikea määritellä varmasti. Selostuksessa on myös tarpeen arvioida, vaikuttaisiko Korvennevan hanke heikentävästi (vaihemaakuntakaavaan merkityn) Korpi-Matin toteuttamiskelpoisuuteen. Selostukseen lisätään arviointi, vaikuttaisiko Korvennevan hanke heikentävästi Korpi-Matin toteuttamiskelpoisuuteen. Korvenneva Valmisteluvaiheen palaute ja vastineet 018.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Valmisteluvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 9 (12) 8.12.2014 ELY-keskus Vastine Seuranta Jatkossa myös tuulivoimapuistohankkeen vaikutusten seurannasta tulisi kaavan laatimisen yhteydessä esittää keskeiset vaikutukset kattava seurantaohjelma, joka tulisi mahdollisuuksien mukaan kytkeä hankkeen edellyttämiin lupiin. Seurantaohjelmasta voidaan kirjoittaa kappale kaavaselostuksen kohtaan ”Yleiskaavan toteutus”. Satakunnan museo Satakunnan museo Vastine Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaavaalue on maastonmuodoiltaan tasaista suo- ja metsämaastoa. Hankealueella ei ole vakituisia asuinrakennuksia tai lomarakennuksia. Sen läheisyydessä ei myöskään ole valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai sellaiseksi esitettyjä maisemakokonaisuuksia. Maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä tai yksittäiskohteita on osayleiskaava-alueen lähietäisyydellä ainoastaan Korvenkangas, jossa perinteistä rakennuskantaa on jäljellä enää Korvensalon pihapiirissä. Todetaan. Korvenkangas on myös tuulivoimapuiston lähin asuttu alue sijaiten noin 1 km:n päässä lähimmistä voimalanpaikoista. Muut arvokkaat kulttuuriympäristöt sijaitsevat useiden kilometrien etäisyydellä tuulivoimapuiston alueesta. Satakunnan Museo pitää Korvennenvan tuulivoimapuiston osayleiskaava-aineistoa huolella laadittuna. Lähialueen kulttuuriympäristöt on riittävästi esitelty ja maisemavaikutuksia on arvioitu kattavasti. Vähintään kohtalaisia maisemavaikutuksia arvioidaan (s.54) olevan arvokkaista kulttuuriympäristöistä vain Lauttijärvelle. Kohtalaista haittaa aiheutuisi Lauttijärven kylän kulttuuriympäristölle sekä kylän joillekin pihapiireille. Sen sijaan hyvin lähellä tuulivoimaloita sijaitsevan Korvenkankaan todetaan jäävän voimaloiden katvealueelle. Todetaan. eli voimalat eivät näkyisi sinne lainkaan. Vaikutuksia kaukoalueella sijaitseville kulttuuriympäristöille, kuten Leppijärvi, ei voitane pitää merkittävinä. Kaavaselostuksen sivuilla 63-63 on arvioitu myös Korvennevan tuulivoimapuiston sekä lähialueilla vireillä olevien muiden tuulipuistojen yhteisvaikutuksia. Yhteisvaikutusten arvioinnissa on mukana myös Korvenneva Valmisteluvaiheen palaute ja vastineet 018.docx Merkitään tiedoksi Merikarvian osalta. Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n ylläpitämässä karttapalvelussa hanke on merkitty vaiheeseen ”Feasibility studied and decision on applying EIA received”. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Valmisteluvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 10 (12) 8.12.2014 02-Merikarvia -hanke, joka ei tiettävästi kuitenkaan ole vireillä, eikä sille ole osoitettu myöskään varausta Satakunnan vaihemaakuntakaavassa. Arvioinnin ja laadittujen havainnekuvien perusteella voidaan todeta Korpi-Matin ja Korvennevan tuulivoimapuistojen aiheuttamien maisemavaikutusten ja maisemakuvan muutoksen olevan mereltä katsottuna merkittävä. Tässä kokonaisuudessa Korvennenvan merkitys on kuitenkin melko vähäinen. Korvennevan tuulipuisto jää etäiseksi verrattuna lähempänä merta sijaitsevaan Korpi-Matin tuulipuistoon. Näiden kanssa samanaikaisesti tulisivat arvioinnin perusteella näkymään myös Siikaisten Jäneskeitaan vireillä olevan tuulipuiston voimalat, vaikkakin n. 9 km:n etäisyydestä johtuen pieninä. Satakunnan Museo katsoo Korvennevan tuulivoimapuiston vaikutusten kulttuuriympäristöön olevan melko vähäisiä. Jonkin verran voimalat tulisivat näkymään Lauttijärven kylän kulttuurimaisemaan, josta ei ole laadittu havainnekuvia. Todetaan. Etäisyyttä Korvenevan voimaloista kylään on kuitenkin pienimmillään yli 6 km, joten tuulivoimaloiden maisemavaikutusta ei kuitenkaan voida pitää hallitsevana. Muihin arvokkaisiin kulttuuriympäristökohteisiin Korvennevan voimalat eivät näkyvyysanalyysin perustella tulisi näkymään. Satakunnan Museolla ei ole kulttuuriympäristövaikutusten osalta huomautettavaa kaavahankkeesta. Korvennevan tuulivoimapuiston ja voimajohtovaihtoehtojen alueilla on tehty muinaisjäännösinventointi kesällä 201 3 (FM Kalle Luoto). Inventoinnissa tuulipuiston alueelta löydettiin yksi muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännöskohde, Antunperinkangas (muinaisjäännösrekisterissä numerolla 1000023293). Kohteessa on kaksi pronssikautista hautaröykkiötä. Lisäksi voimajohtolinjavaihtoehtojen lähistöltä havaittiin yksi hautaröykkiö, Hevostori 3 (484010014), joka tulee ottaa huomioon johtokäytävän tarkemmassa suunnittelussa. Kaavakartalle Antunperinkankaan muinaisjäännös on merkitty kohdemerkinnällä SM. Kaavamääräykseen tulee lisätä: ”Muinaismuistolain (295/ 63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.” Korvenneva Valmisteluvaiheen palaute ja vastineet 018.docx Täydennetään kaavamerkintää SM esitetyn mukaisesti. Siirretään tuulivoimalaa, huoltotietä ja maakaapelia kauemmas muinaisjäännöksen läheisyydestä. Kirjataan selostuksen kohtaan ”Yleiskaavan toteutus” maininta voimajohtolinjavaihtoehtojen lähistöltä havaitusta hautaröykkiöstä, Hevostori 3 (484010014), jotta se tulisi otetuksi huomioon FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Valmisteluvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 11 (12) 8.12.2014 Kaavaselostuksessa muinaisjäännös on huomioitu riittävällä tavalla. johtokäytävän tarkemmassa suunnittelussa. Röykkiöt sijaitsevat kaavassa merkityllä tuulivoimaloiden alueella ja niiden välittömään läheisyyteen on merkitty voimala 1:n ohjeellinen sijaintipaikka1. Myös voimalalle johtavan huoltotien ja maakaapelin ohjeellinen sijoitus linjaus viistää muinaisjäännöstä. Kiinteiden muinaisjäännösten jääminen näin lähelle voimalan rakenteita ei ole toivottavaa. Voimala 1:n sijainti tulee tarkistaa ja pyrkiä sijoittamaan se siten, että hautaröykkiöt jäävät tuulivoimaloiden alueen ulkopuolelle. SLL Satakunnan luonnonsuojelupiiri ry ja Kankaanpään seudun Luonnonystävät ry SLL ja Luonnonystävät ry Vastine Kaava-alueelle on merkittävä vaihtoehtoinen muuntamoalue alueen pohjoisosaan. Jos puiston rakentaja valitsee sähkönsiirrossa pohjoisen vaihtoehdon, niin on aivan turhaa tuoda kaikki sisäinen sähkönsiirto ensin etelään. Sitten kuitenkin sähkö siirrettäisiin avolinjalla kuitenkin pohjoiseen aivan Mankanevan Natura-alueen sivuitse. Tällainen avolinja pilaa totaalisesti Mankanevan maiseman ja häritsee alueen linnustoa. Lisäksi tälläisen ylimääräisen siirtolinjan kustannukset ovat merkittävät ja tässä tapauksessa aivan turhat. Kaavaan merkitty sähköaseman sijainti on ohjeellinen. Sijainniksi on osoitettu tiedossa olevan todennäköisin vaihtoehto. Lopullinen sähkönsiirtoratkaisu riippuu monesta asiasta, joita ei voida kaavan yhteydessä ratkaista. Jos sähkönsiirrossa päädytään pohjoiseen vaihtoehtoon, voidaan sähköasema toteuttaa tarkoituksenmukaisimmalle paikalle. Kaavamerkintä ei sitovasti määrää sähköaseman sijaintia. Miksi kunnan sivuilta oli poistunut ko kaavan asiakirjat jo 17. aamulla, vaikka aikanaan kunnan kuulutukset ja ilmoitustaulu sivulla oli nähtävilläoloaika 17. + 3 asti MRA 32 a §:n mukaisesti kaavoituksen vireilletulosta, tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen kaavaa valmisteltaessa sekä kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on mahdollisuuksien mukaan tiedotettava myös sähköisesti. Kaavaehdotus on mahdollisuuksien mukaan julkaistava myös sähköisesti. Kunnan www-sivut ovat olleet luonteeltaan täydentävä julkaisukanava. Vapo Oy Vapo Vastine Osayleiskaavassa on esitetty luo-2 alue (kohdenumero 38), joka sijoittuu välittömästi Kirrinnevan tuotantoalueen pohjoispuolelle. Vapo Oy katsoo, että ko. luo-2- aluevaraus tulee poistaa kaavaesityksestä perusteettomana ja alueella harjoitettavaa turvetuotantoa haittaavana teki- Ko. kohteen ympäristö on tehokkaasti ojitettu ja suon vesitalous on muuttunut, mutta kohde on ympäristöönsä nähden edelleen arvokas. 1 Koko kaava-aluetta on käsiteltävä luontoarvojen suhteen tasapuolisesti. Voimaloiden numerointi on sittemmin muuttunut ehdotusvaiheessa. Korvenneva Valmisteluvaiheen palaute ja vastineet 018.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Valmisteluvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet 12 (12) 8.12.2014 jänä. Kohdemerkintä on sijoitettu lähes kokonaan ojitetulle suoaltaalle ja nykyisin toiminnassa olevan turvetuotantoalueen välittömään läheisyyteen. Tällaiset voimakkaasti ojitetut ja nykyiseen tuotantoalueeseen välittömästi kytkeytyvät suoalueet tulisi maankäyttöä rajoittavien kaavamerkintöjen sijaan merkitä turvetuotannon kaavavarauksella. Tämä olisi myös linjassaan valtioneuvoston soiden ja turvemaiden kestävää käyttöä ja suojelua koskevan periaatepäätöksen sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Toisena vaihtoehtona on jättää alue M-1 kaavamerkinnällä varatuksi, ilman luo-2 kohdemerkintää. Kohteen osalta todetaan luontoselvityksessä: "Hankealueen eteläosassa, Kirrinevan turvetuotantoalueen pohjoispuolella on kuvio ojittamatonta, luonnontilaltaan kohtalaista isovarpurämettä ja tupasvillarämettä sekä pieni nevarämekuvio puustoisen rämeen keskellä. Ympäristön ojitukset sekä turvetuotantoalueen voimakas kuivatus ovat vaikuttaneet kohteen vesitalouteen kuivattavasti, minkä myötä vähäpuustoisen suon osuus on todennäköisesti vähentynyt ja rämeosuuden männikkö on tihentynyt." Arvokohteeksi rajattu suon osa on siis ojittamaton, mutta ympäristö on ojitettu, ja arvokohteen vesitalouden luonnontilan on todettu muuttuneen. Arvokohteeksi rajattu suon osa on silti ympäristöönsä nähden selvästi luontotyypeiltään ja kasvillisuudeltaan monimuotoisempi. Jäljellä olevan ojittamattoman suon osan merkitys on siten korostunut ympäristössä, jossa suurin osa soista on voimakkaasti ojitettua. Kirrinevan pohjoisosa on inventoitu ja arvotettu samoin menetelmin ja kriteerein kuin koko muukin hankealue, ja samoja kohderajauskriteerejä on käytetty alueen muidenkin arvokohteiden osalta. Luontoarvojen tasapuolisen esittämisen vuoksi kohderajausta (luo-2) ei poisteta, koska rajaus perustuu todelliseen, maastossa todennettuun arvoon. Kirrinnevan länsipuoleinen tieyhteys toimii tuotantoalueen palo- ja pelastusreittinä (liite 1). Mikäli em. tieyhteyttä käytetään tuulivoimaloiden rakentamis- ja käyttöaikaiseen liikennöintiin, on tästä annettava ilmoitus Vapa Oy:lle hyvissä ajoin ennen tienkäytön arvioitua ajankohtaa. Vapo Oy:n yhteyshenkilönä toimii Kirrinnevan tuotantovastaava Rauno Bragge (puh: +358 20 790 4776. email: [email protected]). FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40100 Jyväskylä Arkkitehti Tuomo Järvinen puh. 040 753 1524 [email protected] Korvenneva Valmisteluvaiheen palaute ja vastineet 018.docx Kirjataan tiedoksi selostukseen kohtaan ”Yleiskaavan toteutus”.
© Copyright 2024