Julkaisu 23.10.2012
valtavalo
Tietoa LED-valoputkista
Valtavalon vastine Suomen Valoteknillisen Seuran puheenjohtajan esittämiin väittämiin koskien LED-valoputkia.
Alkusanat
Kun suuri muutosliike perinteisestä tuotteesta/teknologiasta
alkaa kohti uutta ja parempaa tuotetta/teknologiaa, herättää se aina vastareaktioita perinteisen tuotteen/teknologian
ympärillä toimivissa tahoissa. Tämän seurauksena syntyy helposti tilanne, jossa asiakas saa eri toimijoilta hyvin erilaista
ja ristiriitaistakin tietoa. Valtavalon toimintapaan kuuluu avoimuus ja rehellisyys asiakkaitaan kohtaan. Tällä julkaisulla Valtavalo haluaa puolustaa asiakkaitaan ja kaikkia alan toimijoita
virheellisiltä tiedoilta.
Johdanto
Tämä julkaisu sisältää Valtavalon vastineen kolmeen Suomen Valoteknillisen Seuran (SVS) puheenjohtajan esittämään väittämään koskien LED-valoputkia. Suomen Valoteknillinen Seura ei ole lähtenyt kommentoimaan tai
oikaisemaan puheenjohtajansa esittämiä väitteitä Valtavalon
ottaessa heihin aiheesta yhteyttä, vaan on ilmoittanut, puheenjohtajansa esiintyneen Vantaan kaupunginvaltuustolle
yksityisenä asiantuntijna. SVS on kuitenkin tukenut puheenjohtajansa lausuntoja tiedottamalla asiasta www-sivuillaan
(www.valosto.com) sekä lähettämällä jäsenistölle sähköpostia aiheesta. Sittemmin SVS on poistanut em. puheenjohtajaansa puolustaneet lausunnot WWW-sivuiltaan.
Tausta
Vantaan kaupungin valtuutetut esittivät Vantaan kaupungille
LED-valoputkiin siirtymistä säästöjen aikaansaamiseksi kaikissa kaupungin toimipaikoissa seuraavanmukaisella aloitteella:
• Valtuustoaloite 31.1.2012
Valtuustoaloite on käsittelyssä herättänyt monenlaisia kannanottoja, joista lyhyt yhteenveto tässä:
• Kaupunginhallituksen vastaus valtuutettu Timo Auvisen ja
usean muun valtuutetun (49) aloitteeseen, että tutkitaan
Vantaan kaupungin omistuksessa olevien kiinteistöjen
loisteputkien vaihto led-valoputkiin
• Helsingin Sanomien pääkirjoitus 4.10.2012: ”Kohti led-aikaa,
ehkä Vantaallakin
• Helsingin Sanomat 12.10.2012: ”Vantaa jää odottamaan
ledien kehittymistä”
Väittämät seuraavalla sivulla
valtavalo
Väite 1: LED-valoputkien valonjako on ongelma.
Esitysaineistossa mm.: ”Jos loistevalaisimeen vaihdetaan LEDputki, joka on käytännössä kohdelamppu…”.
LED-valloputkea on vastuutonta väittää kohdevaloksi.
Kohdevalolla tarkoitetaan yleisesti valon suuntaamista
kapealle alueelle, jolloin valokeilassa oleva sisältö
korostuu suhteessa ympäristöstään. LED-valoputkea ei
ole suunniteltu tai valmistettu kohdevaloksi, eikä se siten
edes toimisi kohdevalona. LED-valoputki ei tee kapeaa
rajattua keilaa, joka mahdollistaisi esineiden korostamisen
em. tavalla. LED-valoputken valon avautumiskulma on 120
astetta, mutta se antaa valoa yli 180 astetta, mikä riittää
useimmissa loisteputkivalaisimissa yleisvaloksi. Yleensä myös
valaisimen optiikka rajaa valon avautumiskulmaa. Valtaosa
loisteputkivalaisimista säteilee valonsa ylhäältä katonrajasta
alaspäin ja valaisimen valoaukon avautumiskulma
loisteputkesta ulospäin on tyypillisesti hyvin lähellä em. 120
astetta. Tällöin LED-valoputkella loisteputken korvaaminen
ei vaikuta varsinaisesti valaistustulokseen tilassa, eikä liioin
myöskään häikäisyyn.
• Luminous efficacy of LED vs fluorescent light tubes,
VTT:n ja Aalto-yliopiston tutkimus 20.1.2011
Väite 2: LED-valoputkien valotehokkuus ei riitä.
Esitysaineistossa mm.: ”Koska LED-putkien ja loistelamppujen
valotehokkuus on likimain sama, on tuotetun valon määrä
pienentynyt samassa suhteessa.”
Täysin perusteeton väite. Tarkennuksena todettakoon, että
puhumme tässä yhteydessä T8 -loisteputkien korvaamisesta
LED-valoputkilla. Yleisesti käytössä olevien T8 -loisteputkien
valotehokkuus on yleensä noin 50 % ja korkeintaan noin
70 %, siitä mikä tuoreella valotehokkuusennätyksenkin
rikkoneella Valtavalon G3 LED-valoputkella on. Valovirta
(lumen) on huono mittari kertomaan todellisuudessa
tarvittavasta valon määrästä, jos lumenit eivät päädy huoneen
pinnoilta mitattavaksi valaistusvoimakkuudeksi (lux), vaan
rajautuvat pois valaisinkoteloon. Ainoastaan hyödyksi tuleva
valo ratkaisee ja siinä LED-valoputki pesee useimmiten
loisteputkikilpailijansa.
• VTT:n mittaustulokset Valtavalo G2 LED-valoputkella
LED lighting tube measurement results 20.5.2011
• Turun kaupungin teettämät mittausraportit 05/2012
Valtavalolla on tuhansia asennuskohteita, joissa LEDvaloputki on tuottanut enemmän valaistusvoimakkuutta
(lux) huoneen pinnoille kuin loisteputkiverrokkinsa säästäen
samalla n. 70% valaistussähkössä. Valaisinrungon heijastin ja
optiset ominaisuudet määrittelevät kuinka hyvin loisteputki
Valtavalo Oy Veistämötie 8, 90620 Oulu
vertailussa suoriutuu. LED-valoputkella sen sijaan tulos
on käytännössä aina sama ja riippumaton valaisimen
heijastimista. Aiemman sukupolven G2 LED-valoputken
kanssa pystyi käyttämään seuraavanlaista luokittelua
loisteputkiin verrattuna:
• Yhden putken loisteputkivalaisin -erityisesti leveällä
heijastimella on loisteputkelle otollisin, eikä LED-valoputki
usein pärjännyt valaistusvoimakkuuksissa loisteputkelle
• Kahden putken valaisin heijastimella antoi kutakuinkin
tasatuloksen LED-valoputken ja loisteputken välillä
lukseissa
• Heijastamaton valaisin, tai vanha pinttynyt metallinen/
valkoinen heijastin millä tahansa putkimäärällä
johti
LED-valoputkella
tyypillisesti
parempaan
valaistusvoimakkuuteen (lux).
Väite 3: LED-valonlähteiden hinnat laskevat, hankintaa
kannattaa lykätä.
Valtavalolla tuotteiden hinnat eivät ole juuri nousseet tai
laskeneet neljän viimeisen vuoden aikana. Onkin aika lailla
perusteetonta väittää moista tapahtuvan lähitulevaisuudessa.
LED-teknologia toki kehittyy koko ajan ja sen seurauksena
lopputuotteiden ominaisuudet suhteessa hintaan kehittyvät
suotuisasti.
LED-valonlähteissä käytettävien LEDkomponenttien korkea kysyntä markkinoilla pitää helposti
hinnat vähintään samalla tasolla.
Hankintapäätösten tekoa ei kannata nojata Kallasjoen
esitysmateriaalissa mainituille hintojen ennusteille (laadittu
vuonna 2010). Hankintojen lykkäys luottaen hintojen laskuun
käy asiakkaalle kalliiksi, sillä LED-investointien tyypilliset
takaisinmaksuajat ovat noin 6 - 36 kuukautta. Hankkimalla
LED-valaistuksen rahoituksella asiakas voi saada heti jo
ensimmäisestä kuukaudesta alkaen takuuvarmaa säästöä.
Johtopäätökset
Vaikka Suomen Valoteknillinen Seura irtisanoutui
puheenjohtajansa esittämistä virheellisistä väittämistä,
vahinko ehti jo tapahtua. Lopputulemana Valtavalo Oy erosi
19.10. Suomen Valoteknillisestä Seurasta. Perusteena erolle
on SVS:n kyvyttömyys esittää puolueetonta näkemystä
merkittävässä valoteknisessä asiassa, kyvyttömyys ottaa
valaistusasioista selvää edes jäsenyritystensä parissa ja
haluttomuus oikaista tai edes yrittää oikaista tapahtunutta
vääryyttä.
Oulussa 23.10.2012
Markku Laatikainen, toimitusjohtaja
Valtavalo Oy
www.valtavalo.fi