Laatua ja loistoa - L
vertailu Lattiakaiuttimet 1800–2000 € Teksti Pekka Tuomela Mittaukset Aalto-yliopisto ja Mauri Eronen Kuvat Pekka Tuomela ja Mauri Eronen Laatua ja loistoa olohuoneeseen Joka suhteessa hyvä lattiakaiutin maksaa aina jalustakaiutinta enemmän. Testasimme kahdeksan ehdokasta kiinnostavasta 2000 euron hintaluokasta. KAIUTTIMIEN suunnittelun ei luulisi olevan vaikeusasteeltaan mitään ydinfysiikkaa tai avaruustiedettä, mutta tulokset ovat silti vuosi vuodelta kovin vaihtelevia. Se saattaa tuntua yllättävältä, varsinkin kun otetaan huomioon, että monilla valmistajilla on huippulaittein varustetut laboratoriot. Syynä tilanteeseen on, että hyvän kaiuttimen tekeminen on osin tiedettä ja osin taidetta. Tavoite on periaatteessa yksiselitteinen: saada aikaan tuote, joka toistaa äänen uskollisesti, sitä muuttamatta. Kaikkia ääneen vaikuttavia fysikaalisia yksityiskohtia ja niiden yhteisvaikutuksia ei kuitenkaan vielä tunneta. Siksi suunnittelussa on tukeuduttava enemmän tai vähemmän myös kuunteluun. Ja kuulovaikutelmassa makuasiat tulevat aina vahvasti mukaan. Jokaisella on hieman erilainen käsitys hyvästä äänestä. Arviointia ei helpota myöskään se, ettei voi koskaan tietää, miltä tietyn äänitteen pitäisi tarkasti toistettuna kuulostaa. Toinen ratkaisevan tärkeä asia on, että kaiutin toimii ympäristössä, joka vaikuttaa huomattavasti äänentoistoon. Vaikka kaiutin kuulostaisi erinomaiselta akustoidussa kuunteluhuoneessa, se voi olla hyvinkin värittynyt ja rasittava kotioloissa. Kaiuttimien testituloksia tarkasteltaessa niistä löytää erilaisia suunnittelun painotuksia. Nykyään on tavallista, että perinteiset mittausarvot ovat jotakuinkin kunnossa. Koska kaiutin säteilee ääntä eri tavalla eri suuntiin, taajuusalueiden välisessä tasapainossakin päädytään helposti erilaisiin ratkaisuihin. Oman lukunsa muodostavat valmistajat, jotka kiinnittävät voimakkaasti huomiota johonkin tiettyyn äänelliseen ominaisuuteen. Näitä ovat esimerkiksi illuusio toiston nopeudesta, erottelevuus tai bassojen muhkeus. Tällaisissa tapauksissa ääni voi kokonaisuutena poiketa hyvinkin paljon luonnollisesta. Kun näihin tekijöihin vielä lisätään se, ettei teknisistä yksityiskohdistakaan voi päätellä kovin paljon 30 kaiuttimien laadusta, niiden vertaileminen ja valinta on erityisen kiinnostavaa. Askel ylöspäin Tällä kerralla olemme ottaneet testattavaksi joukon noin 2000 euron parihintaisia lattiakaiuttimia. Hintaluokka antaa hyvät edellytykset sille, ettei osissa tai rakenteessa ole ollut pakko säästää liikaa. Metrin korkuisen, useita elementtejä sisältävän pilarin toteuttaminen kunnolla maksaa selvästi pikkukaiutinta enemmän. Tämä kaiutinluokka on järkevä seuraava askel ylöspäin sille, joka omistaa erinomaiset 700–800 euron jalustakaiuttimet – edellyttäen tietysti, että valitsee oikein. Testimme tarkoitus on helpottaa valinnan tekemistä. Lattiakaiuttimen suurempi koko antaa mahdollisuuden käyttää matalien äänten toistamiseen enemmän kartiopinta-alaa. Se lisää periaatteessa kykyä toistaa voimakkaita bassoja puhtaasti. Kotelon tilavuus helpottaa myös refleksitoiminnon virittämistä alas. Lattiakaiuttimen toisto ei kuitenkaan läheskään aina ulotu selvästi alemmaksi kuin jalustakaiuttimen. Syynä voi olla esimerkiksi se, että tilavuuden tuoma etu on käytetty herkkyyden kasvattamiseen. Herkästä kaiuttimesta saadaan paljon äänenpainetta pienelläkin teholla. Erilaisia elementtiyhdistelmiä Koska lattiakaiutin muotoillaan nykyään usein kapean pilarimaiseksi, siinä ei voi käyttää suuria bassoelementtejä, ellei niitä sijoiteta sivulle. Siksi elementtejä on yleensä useita, testin malleissa kahdesta neljään kappaletta. Jos samoja elementtejä käytetään myös keskiäänien toistoon, kaiuttimen suuntaavuus kasvaa pystytasossa. Se taas vähentää haitallisia heijastuksia huoneen lattiasta ja katosta. Muutamat valmistajat kertovatkin pitävänsä tätä yhtenä tavoitteenaan. Kahden tai useamman bassoelementin käyttö tuo suunnitteluun myös haasteita. Äänikuvaa ja sointitasapainoa voi olla vaikeampi saada yhtenäiseksi, jos säteilevän pinnan suuruus muuttuu paljon jakotaajuuden kohdalla. Siksi monissa kaiuttimissa bassoelementteihin johdettavaa signaalia muokataan niin, että vain yksi niistä toistaa jakotaajuuteen asti. Tällöin • Boston Acoustics M340 • Dali Ikon 7 MK2 • JBL Studio 580 • KEF R500 • Magnat Quantum 805 • Martin Logan Motion 20 • SVS Ultra Tower • System Audio Aura 50 ”Hyvän kaiuttimen tekeminen on osin tiedettä ja osin taidetta.” vertailu 31 vertailu Lattiakaiuttimet 1800–2000 € SVS:n jakosuotimen piirilevy on kookas, ja komponentteja on runsaasti. Dalin jakosuotimessa on kaksi päällekkäin asennettua levyä, joille osat on liimattu ja johdotettu suoraan toisiinsa. KEF:in basson suodin on sijoitettu erilleen kotelon alaosaan. Vaimennusainetta on runsaasti, jopa refleksiputket on kiedottu vanuun Magnatin sisäisessä johdotuksessa käytetään Oehlbachin valmistamaa kaapelia. System Audion kaikki neljä kartioelementtiä toistavat bassoja, mutta suodin rajaa niiden kaistat yläpäästä eri tavalla. Martin Loganin naparuuvit kytkeytyvät suoraan jakosuotimen piirilevylle. Koska bassoelementtien ylemmät jaot ovat erisuuruiset, kummallakin on oma sarjakelansa. JBL:ssä pelkästään diskantin suodinlevy sisältää viisi kelaa, neljä muovikondensaattoria ja viisi vastusta Boston Acousticsin jakosuodin on kahdella piirilevyllä. Sarjaan kytketty suuri elko (600 mikrofaradia) muokkaa bassovastetta ja rajoittaa elementtien kuormitusta. kuitenkin menetetään suuri osa suuntaavuuden tuomasta edusta. Taitavalla suunnittelulla voidaan kuitenkin saada molempien ratkaisujen edut. Kolmessa testin kaiuttimessa on kokonaan oma elementtinsä keskiäänialueen toistoa varten, Bostonissa ja KEFissä keskiäänisiä on yksi ja SVS:ssä kaksi kappaletta. Myös diskanttielementillä on osansa suuntakuvion hallinnassa. Kun ääntä säteilevä kalvo on sijoitettu syvennykseen tai ympäröity suuntaimella, elementti ei pääse muuttumaan erittäin laajalle (lähes 180 asteen kulmaan) säteileväksi toiminta-alueensa alapäässä. Toteutus helpottaa myös sovitusta bassoelementin (tai keskiäänisen) toistamaan alueeseen. Liittimien kosketus tärkeätä Vertailuun osallistuneiden kaiuttimien kotelot vaikuttavat riittävän tukevilta. Sisällä on rakennetta jäykistäviä kehikoita. Myös vaimennusainetta on kaikissa tyydyttävästi. Etenkin KEF on paneutunut ilmatilan 32 vaimennukseen huolellisesti, jopa refleksiputkien ympärille on kierretty polyesterivanua. System Audiossa ja Bostonissa on yksi liitinpari, ja muissa niitä on kaksi toistokaistojen erillistä kaapelointia varten. Useimmat kaiuttimien omistajat käyttävät yksinkertaista johdotusta. Silloin on pidettävä huolta siitä, että naparuuvit puristavat kunnolla liitinparien yhdysliuskoja. Huono kosketus voi aiheuttaa säröä ja taajuusvasteen vääristymistä. KEF käyttää yhdysliuskojen sijasta kierrettävää nuppia, joka antaa luotettavan kontaktin. Perinteisen mustan ja pähkinäpuun lisäksi monilla valmistajilla on myös muita pintavaihtoehtoja, esimerkiksi nykyään suosittu valkoinen. Monipuolisuus on sisutukseen sovittamisen kannalta tervetullut asia. KEF, Magnat ja Martin Logan käyttävät etulevyn suojuksen kiinnityksessä apuna magneetteja. Se tekee ulkoasun siistimmäksi, kun kaiutinta kuunnellaan ilman suojusta. vertailu kuunteluarviot KAIUTTIMIEN testikuuntelut tehtiin sokkona yksi kuuntelija kerrallaan. Kuunteluraadissa oli kaikkiaan neljä kuuntelijaa. Kaksi heistä oli tuttuja testikuuntelun ammattilaisia ja kaksi kokeneita hifiharrastajia. Jokainen antoi pisteet asteikolla 0–10 äänentoiston kolmesta osa-alueesta: taajuusbalanssi (sointitasapaino), ääni- ja stereokuva (tilavaikutelma ja erottelu syvyys- ja leveyssuunnassa) sekä dynamiikka (kyky toistaa suuria voimakkuuden vaihteluita luonnollisella äänenpainetasolla). Pisteet annettiin myös äänenlaadusta kokonaisuutena. Siinä oli mahdollisuus Boston Acoustics M340 Mauri Eronen: Äänikuva muodostuu hyvin avarana ja syvänä. Silti solisti sijoittuu erinomaisen tarkasti keskelle ja hieman kohti kuulijaa. Äänessä on epäkaiutinmaisuutta. Basso ulottuu alas mutta kumisee aavistuksen. Voimaa on erittäin paljon. Diskantti on helähtävyydessään kaunis ja tasoltaan energinen mutta kokonaisuuteen sopiva. Toisto tuntuu olevan selvästi paloitellulta bassoon, keskialueeseen ja diskanttiin. Kaikki osa-alueet erottelevat hienosti, mutta tuntuvat erillisiltä elementeiltään. Tämä luo sointiin hieman kaupallista henkeä. Skarpista otteesta huolimatta mikään ei riivi. Napakka ja erotteleva kaiutin, jolta toivoisi hieman leppoisampaa lähestymistapaa. Taajuusbalanssi: 8,25 Äänikuva: 9,0 Dynamiikka: 9,0 Kokonaisuus: 8,25 Mikael Nederström: Etäinen ja muheva ääni, jossa keskialue jää yläpään ja alimpien taajuuksien varjoon. Diskantti on kirkas, keskialue aavistuksen ujo. Tämä tuo tiettyä subjektiivista hitautta dynamiikan toistoon, vaikka musiikki periaatteessa eteneekin. Kevyempibassoisilla äänitteillä rytmiikka sen sijaan toimii hyvin. Sointi on sävykäs, mutta ei aivan uskollinen äänitteelle. Äänikuva on ilmava ja avara, joskaan ei niin Dali Ikon 7 Mk2 Mauri Eronen: Leveä ja syvä äänikuva, jossa toisto ei paikallistu kaiuttimiin. Keskialue on hieman tukkoinen mutta transientit nopeasti toistava. Yleisbalanssi on miellyttävään päin. Bassossa on napakkuutta, mutta toisto ei ulotu kovin alas. Kuminaa tai jyräävyyttä ei ole, ja kaiutin on hyvin balanssissa. Dynamiikkaa on tarvittaessa hyvin. Yläpää tuo rauhalliseen otteeseen ripauksen omaperäisyyttä: diskantti soi kauniisti helähtäen, ja pellit rytmittävät soittoa kepeäksi. Kokonaisuus ei sävyllisesti niitä innostavimpia, mutta tarkka ja määrätietoinen ote sekä helppo kuunneltavuus tekevät kaiuttimesta yleispätevän ja pitkään kuunneltuna kelvon kumppanin. Taajuusbalanssi: 8,25 Äänikuva: 8,75 Dynamiikka: 8,75 Kokonaisuus: 8,5 Mikael Nederström: Kirkas, läheinen ja diskantiltaan varsin iskevä äänimaailma. Pelti helisee elävää elämää elävämmin, joten liian suurella volumella tai vääränlaisella äänitteellä yläpää käy helposti korviin. Läheinen ääni kuulostaa tarkalta ja analyyttiseltä, mutta kääntöpuolena on ylikirkkaiden levyjen kohtelu vähemmän diplomaattisesti. Basso on kohtuullisen siisti ja tasapainoinen, joskin ripaus kontrollia ja dy- JBL Studio 580 Mauri Eronen: Äänikuva muodostuu neutraaliksi ja korostelemattoman tarkaksi. Diskantti on joiltain osin aavistuksen koholla, sillä vanhan äänitteen taustakohina tulee korostetusti esiin. Peltien soidessa ongelma kuitenkin katoaa, sillä sävyt ovat jopa pidättyneen herkät ja kauniit. Diskantti soi pitkään. Basso on balanssissa, joskin hieman yläbassovoittoinen. Dynamiikkaa ja vaivattomuutta löytyy tarvittaessa hurjasti. Keskialueella on mehevää artikulaatiota, ja kipakoissa trumpetin transienteissa on aavistus ylienergisyyttä. Alakeskialueella on aavistus tukkoisuutta. Avoimella tavalla läpivalaiseva ja kerroksittaisia elementtejä hienosti erotteleva puhdasääninen kaiutin, joka ei välttämättä sovi täydellisesti rentouttavaa tai hissua toistoa etsivälle. Taajuusbalanssi: 8,25 Äänikuva: 8,75 Dynamiikka: 9,25 Kokonaisuus: 8,0 Mikael Nederström: Kirkassävyinen soundimaailma, jossa keskialue jää hivenen muhevan basson ja helisevän diskantin varjoon. Ääni on kuitenkin luonteeltaan siisti ja rauhallinen, joten hyvin harvalle äänitteelle ilmaantuu varsinaisia rasitusoireita. Lähinnä tasapainotus kuuluu laulajan ja kitaran lievänä taka-alalle vetäytymisenä. Bassosta puuttuu iskevin ottaa huomioon myös muita ominaisuuksia kuin edellä mainitut ja arvioida kaikkien ominaisuuksien toimivuus yhdessä. Siten kokonaispisteet eivät ole suoraan pääteltävissä osa-alueiden pisteistä. Kaiutinkohtaisten yhteenvetojen yhteydessä on pisteistä graafiset kuvaajat, joissa näkyy myös arvosanojen hajonta. HUOM! Kuuntelussa KEFin ja SVSn refleksiputket olivat tukittuina mukana toimitetuilla tulpilla. tarkka kuin tämän session parhaimmistossa. Ei rasittava, mutta ei erityisen yleispäteväkään, eli sijoittuu keskitasolle. Taajuusbalanssi: 7,0 Äänikuva: 7,0 Dynamiikka: 7,0 Kokonaisuus: 7,25 Jukka Piispa: Kaiuttimella on energinen, etukenossa kulkeva ulosanti. Herkkyys ja eloisuus haukkaavat suuren osan kuunteluun keskittymisestä vieden huomiota pois esimerkiksi äänikuvabongailusta. Pintaraapaisua syvemmällä on kuitenkin hieman sähäkkä yläpää ja kohtalaisen puskevat bassot. Äänikuva on kyllä avara, mutta painottuu kaiuttimiin laidoilta. Kun kappale kasvaa ja tapahtumaa alkaa olla enemmän, kaiutin ei pysy enää täysin mukana menossa. Viehättävimmät ominaisuudet ovat kuitenkin sävykkyys, äänien helppo irtoaminen ja kovalla tempolla runttaaminen: mennään eikä meinata. Taajuusbalanssi: 7,0 Äänikuva: 7,0 Dynamiikka: 7,0 Kokonaisuus: 7,25 Riku Hakala: Bassoa annostellaan isolla pyöreäreunaisella kauhalla. Keskialue ja diskantti kuulostavat ihan hyviltä, mutta bassojen jatkuva muhjuaminen kerjää taukoamatta huomiota muiden äänialueiden jäädessä paitsioon. Diskantti namiikkaa toisivat auktoriteettia lisää. Ei kovin yleispätevä, mutta tummasointisessa akustiikassa ja oheislaitteilla voisi olla toimiva ratkaisu. Taajuusbalanssi: 6,5 Äänikuva: 7,0 Dynamiikka: 7,0 Kokonaisuus: 6,75 Jukka Piispa: Bassopää on testiryhmän kärkipäätä, löytyy iskua, vääntöä ja innostavuutta. Tämä sillä rajoitteella, että kappale ei ole työnnetty täyteen bassoenergiaa ja äänenvoimakkuus pidetään maltillisena. Muussakaan mielessä kovia voimakkuuksia ei voinut ylläpitää, toisto alkoi kihistä ja tukkoontua. Jos luukutukseen ei ala, saa irti hengittävää laulua, ilmavat ja raikkaat taustat sekä kiinteän toimivat bassot. Laulaja työntyy eteen silloin kun on tarkoitus ja bändi levittäytyy realistisen oloisesti lavalle. Balanssi on erinomainen, ja kokonaisuus miellyttää korvaa sekä mieltä. Taajuusbalanssi: 7,25 Äänikuva: 7,5 Dynamiikka: 7,5 Kokonaisuus: 8,0 Riku Hakala: Avoin, ylierotteleva ja tarkkailumonitorimainen ääni. Toistimien vahvuus piilee selkeästi bassoissa, jotka kuulostavat oikeilta ja aidoilta. Jopa tuplabasarien kalvon napsahduksia voi helposti bongailla ja analysoida. Ässät tiukkuus. Sävymaailma on silti miellyttävä, joten kaiuttimella kuuntelee musiikkia mielikseen, kunhan ei laita lautaselle sitä kaikkein kirkassoundisinta levyä. Ei ihan oikeaoppinen hifimielessä, mutta mukava tuttavuus silti. Taajuusbalanssi: 7,0 Äänikuva: 7,0 Dynamiikka: 7,0 Kokonaisuus: 7,25 Jukka Piispa: Nyt alkaa löytyä erottelukykyä pienimuotoisessa musiikissa, soittimen luonteet tulevat esille. Rumpalin käsien työskentelyä on helppo seurata, koska tausta on musta ja alukkeet lähtevät skarpisti. Kovemmassa metalliryydityksessä bassot alkavat jyrätä päälle ja peittävät muuta tapahtumaa alleen. Muilla testimusiikin tyyleillä homma pysyy hyvin kasassa ja kaiuttimella on luonnetta. Äänikuva piirtyy ehkä hivenen pienenä, mutta tarkkana kokonaisuutena. Liialliseen pistemäisyyteen ei ylletä, vaan kokonaisuus pysyy kuultavissa. Kiinteä ja hyvä soundi. Taajuusbalanssi: 7,0 Äänikuva: 7,5 Dynamiikka: 7,5 Kokonaisuus: 7,5 Riku Hakala: Kyllä potkii. Bassoissa on PA-tyylistä otetta ja ajoittain pyöreähköä särmää. Hanaa avattaessa festaritunnelma laimenee, koska alakerta alkaa pehmoilla ja on selkeä, avoin ja miellyttävä, ilman turhia sihinöitä. Näillä onnistuu peltienkin bongailu ilman päänsärkyä. Stereokuva on periaatteessa jäsentynyt ja leveästi etuseinän täyttävä. Tarkemmin kuunnellessa syntyy vaikutelma, että osa asioista on keskellä ja siirryttäessä kaiuttimiin päin tulee tyhjää, kunnes taas reunoilta kuuluu informaatiota. Kokonaisuus on kuitenkin vapautunut, jota elämää runsaampi ja pulleampi basso vähän latistaa. Taajuusbalanssi: 6,75 Äänikuva: 7,25 Dynamiikka: 7,5 Kokonaisuus: 7,0 Taajuusbalanssi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 4 5 6 7 8 9 10 4 5 6 7 8 9 10 5 6 7 8 9 10 Äänikuva 1 2 3 Dynamiikka 1 2 3 Kokonaisuus 1 2 Huono 3 4 Välttävä Tyydyttävä Hyvä Erinomainen menevät vähän yliteräviksi, mutta sävy ei ole kaikkein ikävin, vaan jollain tapaa samettisen viiltävää. Niinpä myös haitsu erottuu korostuneesti ja pellit räiskyvät iloisesti. Keskialue ihan mukiin menevä. Kokonaisuus on veikeän kaksijakoinen. Tavallaan luontevan neutraali, mutta samalla viileän iskevä. Paketti palvelee enemmänkin yksityiskohtien metsästäjää kuin leppoisaa kuuntelutuokiota arvostavaa nautiskelijaa. Taajuusbalanssi: 7,0 Äänikuva: 8,5 Dynamiikka: 7,75 Kokonaisuus: 7,25 Taajuusbalanssi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 4 5 6 7 8 9 10 4 5 6 7 8 9 10 5 6 7 8 9 10 Äänikuva 1 2 3 Dynamiikka 1 2 3 Kokonaisuus 1 2 Huono 3 4 Välttävä Tyydyttävä Hyvä Erinomainen mölistä tarpeettomasti jättäen vaikutelman paikallisesta bassokorostumasta. Diskantti on vähän vaisu. Stereokuva syvyyssuunnassa kovasti kaksiulotteinen, eivätkä soittimet kuulosta oikean kokoisilta, vaan leviävät sivusuunnassa epämääräisiksi. Ainoastaan piano nahistui kosketinsoittimeksi. Varmasti kyseisillekin kaiuttimille omat kannattajansa löytyy, mutta hifikäyttöön sanoisin näitä turhan epäneutraaleiksi. Enemmänkin fiilistoistimet. Taajuusbalanssi: 7,0 Äänikuva: 6,0 Dynamiikka: 7,0 Kokonaisuus: 6,5 Taajuusbalanssi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 4 5 6 7 8 9 10 4 5 6 7 8 9 10 5 6 7 8 9 10 Äänikuva 1 2 3 Dynamiikka 1 2 3 Kokonaisuus 1 2 Huono 3 4 Välttävä Tyydyttävä Hyvä Erinomainen 33 vertailu Lattiakaiuttimet 1800–2000 € kuunteluarviot KEF R500 Mauri Eronen: Autenttisen oloinen ja suuri äänikuva. Balanssi on kohdallaan, ja kaiutin toistaa musiikkia kevyen helpolla otteella. Transientit ja voimakkuuden vaihtelut ilmenevät helposti. Keskialue on hyvin tummasointinen, mutta äkkinäisiä muutoksia äänialueilla ei tapahdu. Ylempänä rekisterissä on hieman kireyttä ja muovisuutta. Pidättyvän oloinen ja verhoutunut toisto niistää musiikista läpinäkyvyyttä. Paremmin tasapainotettuna toisto olisi musiikkia palveleva, mutta tällaisena huomio kiinnittyy akustisella musiikilla liikaa pieniin virheisiin. Sähköisellä ja kevyellä musiikilla erittäin napakasti potkaiseva basso ja menevyys taas pelastavat paljon. Taajuusbalanssi: 7,5 Äänikuva: 8,5 Dynamiikka: 8,5 Kokonaisuus: 8,0 Mikael Nederström: Iskevä ja tasapainoinen ääni. Soundi ei ole korostuneen lämminsävyinen, miellyttävä tai sävykäs, vaan enemmänkin karun neutraali. Mitään ylimääräistä riipivyyttä ei silti ole kuultavissa. Myös dynamiikka ja keskialueen ryhti ovat hyvässä kuosissa, sillä rummut paukkuvat ja kitara napsuu juuri kuten pitääkin. Äänikuva on vakaa ja keskellä nipussa, joten osa äänitteistä voi kuulostaa hiukan kuivalta, mutta tämä ei ole kaiuttimen vika. Suoraviivaisen konstai- Magnat Quantum 805 Mauri Eronen: Iso äänikuva, joka piirtyy voimakkaasti reunoille paitsi keskellä miksatulla solistilla. Sävymaailma on tavallisesta poikkeava. Basso on erittäin hienosti napauttava mutta kevyenpuoleinen, eikä ulotu kovin alas. Diskantti on jonkin verran koholla, ja pelleissä on sihakkaa energiaa. Yläkeskialueella on selvää yliartikulointia. Samalla alakeskialue on selvästi tummempi. Hieman musiikkimateriaalia rajoittava sointi, johon on tunnuttu haettavan erottelevuutta miellyttävyyden ja yhtenäisyyden kustannuksella. Soveltunee parhaiten pienehköön ja yläpäätä korostamattomaan tilaan. Iskevä muttei herkkäsieluinen. Taajuusbalanssi: 8,0 Äänikuva: 8,5 Dynamiikka: 8,5 Kokonaisuus: 7,75 Mikael Nederström: Skarppi ja rivakasti etenevä ääni. Kokonaisuus on enemmänkin tiukkaan kuin miellyttämishaluiseen suuntaan kallellaan. Dynamiikkaa on mukavasti, mutta heikompi äänite kääntyy äkkiä keskialueeltaan pistäväksi. Yleissoundi on selvästi enemmän rytmiikkaa kuin lämminhenkistä sävytoistoa korostava. Diskantti on sinänsä siisti, joten kaiuttimen esiin työntyvä luonne menee enemmänkin läheisen keskialueen piikkiin. Bassoilla on taipumusta lievään Martin Logan Motion 20 Mauri Eronen: Äänikuva on erittäin suuri ja kaikuisan oloinen. Stereokuva ei ole täydellisen tarkka piirroltaan, ja siinä tuntuu olevan ripaus seilaavuutta. Keskialue tulee hyvällä tavalla iholle. Toistossa on läheisyyttä ja autenttisuutta ilman aggressiivista päällekäyvyyttä. Alakeskialueella on hitunen nuhaisuutta, mutta ei haittaavassa määrin. Musiikki herää luonnollisesti eloon. Yläbassossa on aavistus kuminaa, mutta kovin vakavaksi ongelmaa ei haukkua. Alapää kun on sopivasti napakka. Elävä tunnelma syntyy helponoloisesti, vaikka bassoille kaipaisikin lisää ytyä. Tasapainoinen ja yksi eniten musiikkia palvelevia kaiuttimia, jonka pienet balanssiheitot eivät haittaa käytännössä lainkaan. Taajuusbalanssi: 8,5 Äänikuva: 9,0 Dynamiikka: 8,0 Kokonaisuus: 8,75 Mikael Nederström: Aika ytimekäs ja siisti soundi, jossa on vain aavistuksen verran keskialuevoittoisuutta, mikä ilmenee lähinnä lievänä honotuksena lauluäänillä. Kokonaisuus on kuitenkin neutraalin yhtenäinen, rullaavan ja ehjän kuuloinen. Diskantti ei ole helein mahdollinen, mutta riittävän siisti ollakseen kiinnittämättä mitään negatiivista huomiota. Basso on joillakin näytteillä melko muheva mutta ei korostu- 34 Riku Hakala: Basso on ok ja disussa kiva tatsi. Pellit jäävät vähän taustalle ja iskut sammuvat melko nopeasti. Silti yleisilme kuulostaa poikkeuksellisen mukavasti eteenpäin rullaavalta. Kuuntelun edetessä yläkerta ei ole aivan ärsytysvakumuun, joten ihan lähelle rajapintoja kaiutinta ei kannata sijoittaa. Skarpin toiston ystävälle hyvä valinta. Taajuusbalanssi: 6,75 Äänikuva: 7,0 Dynamiikka: 7,0 Kokonaisuus: 7,0 Jukka Piispa: Tiukkaa otetta ilman basson muhjuamista. Bassot on viritetty sopivasti, toisto on tasaista, kiinteää, sävykästä ja nopeaa. Aineellinen ja hyvin levittyvä äänikuva, bändin yhdessä työskentelyä on poikkeuksellisen helppo seurata. Diskantti ja yläkeskialue on sovitettu hienosti yhteen, pianot ja torvet sekä pellit toistuvat läpikuultavasti ilman häiritseviä tekijöitä. Näiltä osin todella luonnollinen ja yksityiskohtainen soundi. Hieman kovempaa kuunnellessa tulee lievää kovuutta ja kovin rajua luukutusta ei voi harrastaa. Tiettyyn äänenvoimakkuusrajaan asti todella nautittava kaiutin. Taajuusbalanssi: 8,0 Äänikuva: 8,0 Dynamiikka: 7,5 Kokonaisuus: 8,5 Riku Hakala: Huomiota herättämätön ja neutraali, mutta vähän pienimuotoinen kokonaisuus. Se mitä bassosta irti saadaan tulee ryhdikkäästi, joskin enemmän yläbassolle painottuen. Tärkeä keskialue kuulostaa luonnolliselta ja avoimelta. Diskantissa on mukana pientä viileyttä ja ässät nut. Hauska kuunneltava, jonka pisteitä nostaa rasittavien väritysten puuttuminen ja yleispätevä ote. Taajuusbalanssi: 8,0 Äänikuva: 8,0 Dynamiikka: 7,0 Kokonaisuus: 8,25 Jukka Piispa: Aika neutraali kaiutin yleisesti ottaen, ehkä jopa hieman liian hajuton. Bassot ovat tasaiset eivätkä hidastele, äänikuva on vakaa vaikkakin aika lattea ja erottelevuutta löytyy. Kokonaisbalanssi on silti hieman sihahtavaan päin, ässät suhisevat aika ajoin ja torvet sekä pellit käyvät kihisemään. Itseni oli hankala löytää suoranaista innostavuutta kuuntelussa, vaikka moni asia toimii ihan hyvin. Toisille tämä voi olla hyvä asia, koska suoranaisia ominaispiirteitä ei diskantin kihauttelua lukuun ottamatta erotu. Itselleni lopputulos on kuitenkin hieman liian kliininen ja kylmä. Taajuusbalanssi: 7,5 Äänikuva: 7,0 Dynamiikka: 7,5 Kokonaisuus: 7,0 Riku Hakala: Ässissä on ylimääräistä terää, särmää ja sihahdusta, jonka johdosta kaiuttimia ei todellakaan tee mieli kuunnella kovaa. Lisäksi kitaratkin saavat rasittavia sävyjä osakseen. Vastapainoksi pellit soivat tarkasti ja bassot ovat kuivakan napakat, jolloin tuplapoljentokin napsuu irtonai- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 4 5 6 7 8 9 10 4 5 6 7 8 9 10 5 6 7 8 9 10 Äänikuva 1 2 3 Dynamiikka 1 2 3 Kokonaisuus 1 2 Huono 3 4 Välttävä Tyydyttävä Hyvä Erinomainen keikkuvat aivan veitsenterällä neutraalin ja rasittavuuden välimaastossa. Basson puolesta toistimet kestäisivät volumen nostoa runsaamminkin, mutta tällöin yläkerta alkaa ilmoittaa olemassaolostaan juuri ässien terävöitymisellä, sivaltaen luukutushimot mielestä melkoisen päättäväisesti. Piano soi uskottavasti ja varsin luonnollisesti. Äänikuva erotteleva ja hyvä, jossa kauneusvirheenä laulaja tuntui jäävän normaalia alemmas. Taajuusbalanssi: 7,25 Äänikuva: 7,75 Dynamiikka: 6,75 Kokonaisuus: 7,0 Taajuusbalanssi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 4 5 6 7 8 9 10 4 5 6 7 8 9 10 5 6 7 8 9 10 Äänikuva 1 2 3 Dynamiikka 1 2 3 Kokonaisuus 1 2 Huono 3 4 Välttävä Tyydyttävä Hyvä Erinomainen sesti. Kaikesta huolimatta äänessä on jotain selittämätöntä pidättyväisyyttä ja paketti kuulostaa teennäisen raikkaalta ja ylävireiseltä. Stereokuva on pienimuotoinen ja normaalia kapeampi. Jos on kiinnostunut tutkimaan äänityksissä käytettyjä säröjä ja muita yksityiskohtia niin nämä toistimet ovat oiva valinta. Musiikista nautiskeluun kokonaisuus on mielestäni turhan rasittava. Taajuusbalanssi: 6,5 Äänikuva: 6,25 Dynamiikka: 6,0 Kokonaisuus: 6,25 Taajuusbalanssi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 4 5 6 7 8 9 10 4 5 6 7 8 9 10 5 6 7 8 9 10 Äänikuva 1 2 3 Dynamiikka 1 2 3 Kokonaisuus 1 2 3 4 System Audio Aura 50 Erinomainen SVS Ultra Tower Hyvä Martin Logan Motion 20 Tyydyttävä Magnat Quantum 805 Välttävä KEF R500 Huono JBL Studio 580 (kokonaisuus) Taajuusbalanssi Dali Ikon 7 MK2 Mauri Eronen Mikael Nederström Jukka Piispa Riku Hakala YHTEENSÄ (keskiarvo) Jukka Piispa: Tässä on kaiutin, jonka parissa todella uppoutuu musiikkiin. Ylärekisteri on todella erotteleva, keskialueelta löytyy mehukkuutta ja bassopäästä luonnollista vääntöä sekä luonnetta. Aika ajoin tyyli on sähisevä, mutta tämä ei pääse häiritsemään kuin tietynlaisilla kappaleilla. Toisto pysyy upeasti kasassa aika kovassakin paukutuksessa ja isoilla äänenvoimakkuuksilla. Kokonaispaketti on omaan makuuni testin toimivin, kaiutin toimii monenlaisella musiikilla ilman moitteen sijaa. Luonnetta, vakaata toistoa, sävyjä ja ilmavuutta, todella toimiva paketti. Taajuusbalanssi: 8,0 Äänikuva: 8,0 Dynamiikka: 8,5 Kokonaisuus: 8,75 paa, vaan pientä terävyyttä artikulaation reunoihin tarrautuu jatkuvasti. Bassot napsuu lihaisasti, mutta jotain pahvista sävyä niissäkin välillä ilmenee. Alarekisteri pysyy kyllä hienosti kasassa kovempaakin paukutettaessa ja oikeastaan vain paranee. Äänikuva neutraali, jossa laulaja toistuu alhaalta ja pienen purkkimaisen sävyn saattelemana. Jotain tukkoisuutta keskialueella muutenkin on ja piano soi kuin ohuen verhon takaa. Sävyvirheistä huolimatta kokonaisuus toimii. Taajuusbalanssi: 7,5 Äänikuva: 7,5 Dynamiikka: 8 Kokonaisuus: 7,5 Boston Acoustics M340 kuuntelupisteet lematon ääni, jossa on paljon oikeaa, vaikka monen muun kaiuttimen tarjoama viihdefaktori puuttuukin. Yleispätevä ja neutraali valinta. Taajuusbalanssi: 8,25 Äänikuva: 8,25 Dynamiikka: 8,25 Kokonaisuus: 8,25 8,25 7,25 7,25 7 7,4 8,5 6,75 8 7,25 7,6 8 7,25 7,5 6,5 7,3 8 8,25 8,75 7,5 8,1 7,75 7 8,5 7 7,6 8,75 8,25 7 6,25 7,6 8,75 7,25 8,25 8,25 8,1 7,75 7,25 7 8,75 7,7 vertailu SVS Ultra Tower Mauri Eronen: Messevästi äänikuvaa maalaileva ja suurelta kuulostava kaiutin. Kepeästi etenevä rytmiikka ja eheän naturaalisti piirtyvä sävymaailma miellyttää. Toisaalta väliin rauhalliseen yläpäähän kaipaisi jopa hieman lisääkin energiaa. Samoin keskialue tuntuu pidättyneeltä mutta toisaalta ei käy rasittavaksi. Basso erottelee hienosti, mutta pieneen huoneeseen kaiutin ei sovellu hyvin. Kuminaa ei esiinny, mutta alapään energia saattaa olla liiaksi. Pidemmän päälle hillittyä otetta alkaa arvostaa, varsinkin jos musiikkia kuuntelee monipuolisesti. Soinnissa kun ei ole varsinaisia puutteita. Yleispätevän helppo ja hyvin siistisointinen, joskaan hieman verhoutuneena ei täysin musiikin sisintä avaava kaiutin. Taajuusbalanssi: 8,5 Äänikuva: 9,0 Dynamiikka: 9,0 Kokonaisuus: 8,75 Mikael Nederström: Muheva ja jytäävä ääni, jossa raskassävyinen basso dominoi ylessoundia. Diskantti on poikkeuksellisen siisti ja rasittamaton, mutta ajoittain keskialue jää aavistuksen basson varjoon. Lähimikitykset tosin saattavat jopa ajoittain hyötyä jytystä toistosta, kun ohuimmat tuotokset saavat auktoriteettia osakseen. Tätä tukee myös System Audio Aura 50 Mauri Eronen: Muheva ja keskialueeltaan tumma sointi piirtyy leveyssuunnassa laajaan kenttään. Basso ei kumise, mutta ei myöskään napsu parhaalla tarkkuudella. Puhaltimissa on alakeskialueella tavallista enemmän nuhaisuutta, mutta samalla kaiutin erottelee helponoloisesti asioita. Pelleissä käy outo kohina ja suhina, ja diskantissa on turhan paljon energiaa. Akustisella materiaalilla yläpään ongelmallisuudet ylittävät huomiokynnyksen. Hieman epämääräinen, joskin dynaamisesti toimiva kokonaisuus, joka toimii parhaiten kevyellä musiikilla. Taajuusbalanssi: 7,25 Äänikuva: 8,5 Dynamiikka: 8,75 Kokonaisuus: 7,75 Mikael Nederström: Muhkea ja kirkas ääni. Ääripäiden reipas annostelu tuo eloa ja kaupallista henkeä ääneen, mikä saattaa olla jopa tietoinen valinta, mutta ratkaisua ei voi sanoa aivan neutraaliksi. Kieltämättä joillakin, valmiiksi vaisuilla äänityksillä loudness-henkinen lähestymistapa tuo mukavasti kimallusta kuolleeseen soundiin. Jytisevä ja kirkas soundi saa basson potkimaan ja pellin helisemään niin, että huonokuuloisempikin tajuaa, missä mennään. Ei ihan miellyttäväsävyinen yläpää. Kohtuullisen hyvä kokonaisuus, joskaan ei täysin yleispätevä. Isommassa huoneessa alapää voisi toimia irtonaisemmin. Taajuusbalanssi: 7,0 Äänikuva: 7,0 Dynamiikka: 7,0 Kokonaisuus: 7,25 Jukka Piispa: Auktoriteettia on muilta osin luonnollisessa määrin, mutta alimmat bassot tuuttaavat hieman luonnottoman suuresti. Yläpäässä puuttuu sähäkkyyttää ja erottelua juuri sen verran, että soundi on todella miellyttävä kuunnella, muttei jää harmittamaan että jotain jäisi puuttumaan. Helposti pitkään kuunneltava kaiutin, jolla pystyy myllyttämään aika kovillakin volyymeillä niin, että saa nautintoa. Tällä kaiuttimella ei jää missään nimessä ihmettelemään teknisiä yksityiskohtia, vaan unohtuu kuuntelemaan musiikkia. Tämä on tietysti hieno asia kun muu maailma unohtuu ja voi eläytyä teokseen. Taajuusbalanssi: 7,5 Äänikuva: 7,5 Dynamiikka: 8,0 Kokonaisuus: 8,25 Riku Hakala: Ensivaikutelma on ryhdikäs ja kohtuu tasapainoinen. Kiinteähköistä bassoista löytyy voimaa ja lihaisuutta, jonkin verran ehkä liikaakin. Pellit kilahtavat hyvin ja yleispätevä, mutta varmasti kohtuullisen viihdyttävä ääni, jos huone on iso ja vaimea. Taajuusbalanssi: 7,0 Äänikuva: 7,0 Dynamiikka: 7,0 Kokonaisuus: 7,25 Jukka Piispa: Periaatteessa kaiutin on neutraali ja toistaa hyvin oikein, mutta musiikin imu jää tuntematta. Pidättäytyneisyys koko taajuusalueella ei päästä soundia vapautumaan herkäksi. Nopeutta löytyy kuitenkin reippaasti, kappaleet rullaavat nätisti eteenpäin. Pellit soivat raikkaasti ja kuulaasti, basson näppäilyt erottuvat ja nyanssit tulevat esille. Äänikuva toimii kohtalaisesti aueten irtonaiseksi, mutta viimeinen kiinteys puuttuu vaikka avaruutta löytyy. Hyvä ja neutraali kaiutin, mutta sävyjä ja sielukkuutta voisi minun makuuni irrota enemmän. Taajuusbalanssi: 7,5 Äänikuva: 8,0 Dynamiikka: 7,5 Kokonaisuus: 7,0 Riku Hakala: Selkeä ja balanssissa oleva kokonaisuus. Diskantti kilahtaa puhtaan skarpisti ja avoimesti. Keskialue toimiva ja luonnollinen, jossa laulaja hyvin esillä. Alakertaankin on saatu rakennettua pätevä kompromissi tarkkuutta ja pyöreähköä lihaisuutta ilman suurempia häröilyjä. Basso erottelevasti, mikä korostaa selkeää, miellyttävää ja helposti kuunneltavaa kokonaisuutta. Itse arvostaisin vähän kauemminkin soivia helähdyksiä ja iskuja, eikä solistikaan aina ihan vapautuneimmalta tuntunut vaan vetäytyi hitusen eturivistä taemmas. Stereokuva silti varsin toimiva, ja auktoriteettia omaava bassopuoli pysyy hyvin kasassa kovemmallakin kädellä toistimia käskytettäessä. Taajuusbalanssi: 8,25 Äänikuva: 8,0 Dynamiikka: 8,75 Kokonaisuus: 8,25 Taajuusbalanssi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 4 5 6 7 8 9 10 4 5 6 7 8 9 10 5 6 7 8 9 10 Äänikuva 1 2 3 Dynamiikka 1 2 3 Kokonaisuus 1 2 Huono 3 4 Välttävä Tyydyttävä Hyvä Erinomainen siis hyvin seurattavaa, mutta joku mystinen ominaissoundi tai tunnistettava toistotapa alaosastosta puskee toistuvasti esiin. Näillä kelpaa luukuttaa myös reippaammalla otteella. Stereokuva yhtenäisen ja aidon kuuloinen. Ei yliavara vaan luonnollinen. Piano aidon kokoinen ja oikean soundinen. Pellit eivät isottele eivätkä ässät viillä tärykalvoja. Testin onnistunein yläpää ja muutenkin tasaisen mainio esitys. Taajuusbalanssi: 9,0 Äänikuva: 8,5 Dynamiikka: 8,75 Kokonaisuus: 8,75 Taajuusbalanssi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 4 5 6 7 8 9 10 4 5 6 7 8 9 10 5 6 7 8 9 10 Äänikuva 1 2 3 Dynamiikka 1 2 3 Kokonaisuus 1 2 Huono 3 4 Välttävä Tyydyttävä Hyvä Erinomainen Kuuntelijoiden omat valinnat Mauri Eronen Vertailuryhmän kaksi parasta, SVS ja MartinLogan, erottuvat omilla tavoillaan edukseen. Molempia kuitenkin yhdistää kuuntelun helppous. Musiikkiin on helppo keskittyä, sillä kaiuttimien ominaispiirteistä huolimatta mikään äänellinen outous ei vie huomiota. Siinä missä SVS on suuri, täsmällinen ja dynaaminen, irrottaa MartinLogan musiikista luonnollista läheisyyttä. Molemmat maalaavat äänikuvan suurena ja ilmavana. SVS soveltuu paremmin kuunteluun suurilla äänenpaineilla, sillä sen sävykkään hillitty diskantti pysyy taatusti puhtaana. Pienemmillä voimakkuuksilla valinta suuntautuu MartinLoganiin sen rennon letkeän ja musiikkia palvelevan otteen ansiosta. Taistelu kolmannesta sijasta on tiukkaa, mutta Dali yltää palkintopallille yleispätevyydensä ja hyvän balanssin ansiosta. Bassoissa on sopivasti napakkuutta, ja diskantin helähtävyys on ryhmän kärkeä. Kuuntelussa käytetyt äänitteet: • Miles Davis: Kind of Blue • George Duke: After Hours • Jacques Loussier Trio: The Bach Book • Paul Simon: Graceland • Infected Mushroom: B.P. Empire Mikael Nederström Kaiuttimien keskimääräinen taso oli hyvä, joten parhaimmiston valitseminen osoittautui hankalahkoksi. Kahden kärkeen menevät tasaväkisesti KEF ja Martin Logan. Kumpikaan ei ole täysin neutraali, mutta molemmissa ehjä ja helposti kuunneltava toisto palvelee musiikkia. Ensimmäinen on luonteeltaan lähinnä huoleton jytäkaiutin, kun taas jälkimmäistä luonnehtii enemmänkin karu ja neutraali, mutta tietyllä tapaa silti musiikkiystävällinen ote. Jos huone olisi iso, niin SVS olisi yleispätevä valinta rock-mättöä kaipaavalle kuuntelijalle - basson ajoittain turhan muhevasta luonteesta huolimatta. Siisti diskantti palvelee hyvin hiukan ikävämpiäkin äänitteitä. Muutenkin kaiutin toimii hyvin monenlaisella musiikilla, jos tuhti bassopää ei haittaa. Kuuntelussa käytetyt äänitteet: • Dire Straits: Calling Elvis • Dire Straits: Fade to Black • Dire Straits: Six Blade Knife • Yello: Junior B • Juice Leskinen: Graniitti hikoilee Jukka Piispa Tässä testissä kaikki kaiuttimet olivat omilla tavoillaan todella hyviä, mutta omiksi suosikeikseni muodostuivat KEF, Magnat ja SVS tässä järjestyksessä. SVS on helposti lähestyttävä, sävykäs musiikin toistaja, joka ei turhaan hienostele. Mikä tahansa musiikki on miellyttävää kuunneltavaa ilman näennäiserottelua, kuuntelusessiot voivat varmasti tämän parissa venyä todella pitkiksi ilman rasittavuutta. Magnat oli toiseksi paras suoriutuja kiinteällä, tasavarmalla otteella. Koko äänialue sulautuu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi täyteläisellä äänikuvalla varustettuna. Kovin suurilla äänenpaineilla kuuntelu ei kuitenkaan onnistu. KEF oli kuitenkin suosikkini. Koko kuuntelun aikana en kirjoittanut paperille muistiinpanoja, vaan aika meni kuunnellessa, ja huomiot tuli kirjattua vasta session päätyttyä. Yläpään erottelu, mehukas keskialue ja kontrolloitu basso vievät eheän kokonaisuuden ihon alle saakka. Kuuntelussa käytetyt äänitteet: • Michael Jackson: Get on the floor • Michael Jackson: Man in the mirror • Dagon: The last • Kerkko Koskinen: Crooked Room Riku Hakala Tämänkertaisen testin mestari on System Audio, joka tarjoaa helposti kuunneltavaa ja tasapainoista ääntä, ilman suuria virheitä tai kompromisseja. Vaikka bassoista pientä persoonaa löytyykin, esiintyvät muut äänialueet tasaisesti edukseen luonnollisten sävyjen saattelemana, muun vertailuryhmän painiessa pikku virheiden kanssa. Kakkosvalintana tulee SVS. Tämä on varsinainen hifistin heavypönttö jolla voi tykittää musiikkia uskottavasti vaikka naapureidenkin iloksi, bassojen pysyessä ryhdikkäinä. Kokonaisuus on aavistuksen loudnessmainen, mutta onnistunut. Ei silti kykene aivan voittajan luonnollisuuteen. Kolmossijalle ylsi hieman yllättäenkin KEF. Olen yleensä melko allerginen näiden esittämille pienillekin sävyvirheille, mutta onneksi tällä kertaa yksikään naputuksen aihe ei ollut valtaisan häiritsevä. Niinpä mukavasti eteenpäin nojaava ja menevä kokonaisuus siivitti kilpailijan mitalikahveihin oikeuttavaan suoritukseen. Kuuntelussa käytetyt äänitteet: • Retropop: Pieni ja ihmeellinen • Lost Society: Lead Through the Head • Amy Grant: Hats • Giant: Hold Back the Night • Indica: Ulkona • Stratovarius: Falling Star • Stratovarius: Fantasy • Sonata Arctica: Losing My Insanity • De Lirium’s Order: Autistic Savant 35 Lattiakaiuttimet 1800–2000 € vertailu mittaukset YHDENKÄÄN vertailun kaiuttimen taajuusvasteet eivät ole aivan huippuhyvät, mutta niissä ei toisaalta ole valtavia virheitä. Tavallinen ongelma on, ettei bassoalueen yleistasoa ole vaimennettu riittävästi lattian ja huoneen tuoman vahvistumisen kompensoimiseksi. Siitä voi päätellä, että kaiuttimet sopivat parhaiten suuriin tiloihin ja asuntoihin, joissa on kevytrakenteiset levyseinät. Bassotoiston ulottuvuus on samaa luokkaa kuin hyvissä keskikokoisissa jalustakaiuttimissa. Alaraja (-6 dB) sijoittuu välille 47–52 hertsiä Martin Logania (69 Hz) lukuun ottamatta. Suuremman säteilevän pinta-alan ja järeämmän rakenteen ansiosta lattiakaiuttimista saa kuitenkin matalilla taajuuksilla enemmän äänenpainetta. Asiassa auttaa myös tyypillistä jalustakaiutinta suurempi herkkyys. Keskimääräinen äänenpainetaso 2,83 voltin jännitteellä on 86–90 dB. Dali on herkin, ja JBL (89 dB) seuraa toisena. Elementtien yhteensovitus on onnistunut yleensä varsin saumattomasti. Magnatin ja Martin Loganin tehovasteissa näkyy kuitenkin enemmän epäjatkuvuutta alueella, jolla toisto siirtyy diskanttielementille. Se johtuu elementtien säteilykuvioiden eroista jakotaajuuden kohdalla. Boston Acousticsissa, Dalissa, JBL:ssä, Martin Loganissa ja System Audiossa on jonkin verran korostusta korkeilla taajuuksilla. Ajallisesti koherentein kaiutin on System Audio, jonka lisäviive 1 kilohertsin taajuudella on vain 0,10 millisekuntia. Suurin viive on SVS:ssä: 0,32 ms. Muiden arvot ovat välillä 0,13–0,29 ms. SVS:n lisäviive kasvaa lisäksi eniten matalilla taajuuksilla, se on jo 190 hertsin kohdalla yhden millisekunnin suuruinen. Impedanssin minimit ovat neljän ohmin tuntumassa. Pienimmät matalien taajuuksien itseisarvot ovat Martin Loganissa (3,2 ohmia), KEFissä (3,3 ohmia), Bostonissa (3,5 ohmia) ja SVS:ssä (3,6 ohmia). Hyville puolijohdevahvistimille mikään näistäkään ei tuota vaikeuksia. mittaustulokset Boston Acoustics M340 86,5 dB 50 Hz 45 Hz 6,5 dB 0,29 ms 3,5 ohmia @ 150 Hz Herkkyys (1 m, 2,83 V) Alarajataajuus (-6 dB) Viritystaajuus Suuntaavuusindeksi (100-10000 Hz) Lisäviive, 1 KHz Minimi-impedanssi Dali Ikon 7 MK2 JBL Studio 580 90 dB 50 Hz 44 Hz 6 dB 0,26 ms 5,2 ohmia @ 200 Hz 89 dB 48 dB 43 Hz 6,5 dB 0,14 ms 4,4 ohmia @ 15900 Hz 5,8 ohmia @ 152 ohmia KEF R500 86,5 dB 50 Hz 46 Hz 6 dB 0,23 ms 3,3 ohmia @ 151 Hz Magnat Martin Logan Quantum 805 Motion 20 87,5 dB 48 Hz 40 Hz 6 dB 0,20 ms 3,7 ohmia @ 9300 Hz 4,5 ohmia @ 191 Hz 86 dB 69 Hz 52 Hz 4,5 dB 0,13 ms 3,1 ohmia @ 2850 Hz 3,2 ohmia @ 290 Hz SVS Ultra Tower System Audio Aura 50 86 dB 47 Hz 33 Hz 5,5 dB 0,32 ms 3,6 ohmia @ 86 Hz 87 dB 52 Hz 57 Hz 6 dB 0,10 ms 4,1 ohmia @ 560 Hz Boston Acoustics M340 105 Tehovaste (must) ja taajuusvasteet 0o(pun), 20o (sin), ja 60o (vihr) L i s¨a v i i v e 0.9 100 0.8 Lis ¨a v iive [ms ] Amplituudi [dB] 95 90 85 80 65 20 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 75 70 0.7 0.1 0 Boston Acoustics M340 100 1000 10000 Taajuus [Hz] −0.1 100 20000 1000 Taajuus [Hz] 10000 20000 10000 20000 10000 20000 10000 20000 Dali Ikon 7 MK2 o 105 o o Tehovaste (must) ja taajuusvasteet 0 (pun), 20 (sin), ja 60 (vihr) L i s¨a v i i v e 0.9 100 0.8 Lis ¨a v iive [ms ] Amplituudi [dB] 95 90 85 80 65 20 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 75 70 0.7 0.1 0 Dali IKON 7 mk2 100 1000 Taajuus [Hz] 10000 −0.1 100 20000 1000 Taajuus [Hz] JBL Studio 580 105 Tehovaste (must) ja taajuusvasteet 0o(pun), 20o (sin), ja 60o (vihr) L i s¨a v i i v e 0.9 100 0.8 Lis ¨a v iive [ms ] Amplituudi [dB] 95 90 85 80 65 20 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 75 70 0.7 0.1 0 JBL Studio 580 100 1000 Taajuus [Hz] 10000 −0.1 100 20000 1000 Taajuus [Hz] KEF R500 105 Tehovaste (must) ja taajuusvasteet 0o(pun), 20o (sin), ja 60o (vihr) L i s¨a v i i v e 0.9 0.8 95 Lis ¨a v iive [ms ] Amplituudi [dB] 100 90 85 80 65 20 0.5 0.4 0.3 0.1 0 KEF R500 100 1000 Taajuus [Hz] 10000 −0.1 100 20000 Vapaakenttävasteet suoraan edestä 2,5 m:n etäisyydeltä (punainen), 20 astetta (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä) sekä tehovasteapproksimaatio (musta). 36 0.6 0.2 75 70 0.7 Impedanssivaste. Itseisarvo (punainen) ja vaihe (sininen). 1000 Taajuus [Hz] Lisäviive taajuuden funktiona. vertailu Näin tulkitset kaiutinmittauksia HIFIMAAILMAN testaamat kaiuttimet mitataan Aalto-yliopiston akustiikan laboratorion suuressa kaiuttomassa huoneessa 2,5 metrin etäisyydellä. Mittauksiin sisältyy neljä erilaista taajuusvastetta. Punainen käyrä on mitattu kohtisuoraan edessä, sininen 20 asteen kulmassa sivulla ja vihreä 60 asteen kulmassa. Mustalla käyrällä kuvataan kaiuttimen keskimääräistä taajuusvastetta kaikkiin suuntiin eli tehovastetta. Taajuusvasteen käyrät kuvaavat, miten tasapainoisesti erilaiset äänet toistuvat suhteessa toisiinsa. Tehovaste vaikuttaa erityisen paljon siihen, millaisena korva kuulee kaiuttimen sointitasapainon huoneessa, koska tällöin otetaan huomioon myös rajapinnoista heijastuneet äänet. Lisäviive kuvaa sitä, kuinka aikakoherentti toisto on eli toistuvatko erikorkuiset äänet samanaikaisesti. Tavallisesti korkeimmat taajuudet toistuvat ensin, ja viive kasvaa matalia taajuuksia kohti. Monitiekaiuttimien viivekäyrässä näkyy yleensä myös porras jakotaajuuden kohdalla. Tyypillinen lisäviive 1 kilohertsin taajuudella (verrattuna korkeisiin ääniin) on 0,15–0,30 millisekuntia. Parhaassa tapauksessa viive voi kuitenkin olla selvästi pienempi, jopa alle 0,05 millisekuntia. Hyvä ajallinen tarkkuus parantaa todennäköisesti iskuäänten luonnollisuutta ja tilavaikutelman välittymistä. Saattaa myös olla, että korkeat äänet kuulostavat korostuneilta, jos ne toistuvat selvästi ennen keskialueen ääniä. Kaiuttimen aikavirheet johtuvat kolmesta asiasta: bassoelementin toistossa on diskanttielementtiä suurempi viive, jakosuodin lisää viive-eroa ja bassoelementin keskiö on yleensä taaempana kuin diskantin kalvo. Pienin lisäviive on yleensä yksitiekaiuttimilla, esimerkiksi kokoalueen sähköstaattisilla kaiuttimilla. Impedanssi kuvaa, millaisen kuorman kaiutin muodostaa vahvistimelle. Se jakautuu kahteen osaan: impedanssin itseisarvoon (yksikkö ohmi) ja vaihekulmaan, joka ilmaistaan astelukuna. Kuorma on helpoin, kun impedanssin itseisarvo on suurehko, yli 6 ohmia ja vaihekulma pieni. Suuri, noin +/- 60 asteen luokkaa oleva vaihekulma yhdessä alle 4 ohmin itseisarvon kanssa voi heikentää vahvistimen puhtaasti antamaa tehoa, jos se on huonosti suunniteltu. Bassovaste ja alarajataajuus Huone vahvistaa bassoaluetta varsinkin, jos kaiutin on lähellä seinää. Yleensä tasapainoisin toisto saadaan, kun kaiuttimen vapaakenttävasteen taso on 150 hertsin alapuolella hieman pienempi kuin tätä korkeammilla taajuuksilla. Bassotoiston laajuutta kuvataan alarajataajuuden avulla. Määrittelemme sen taajuudeksi, jonka kohdalla toisto on vaimentunut 6 desibeliä 100–150 hertsin tasoon verrattuna. Käytännössä alimpien taajuuksien toisto riippuu erittäin paljon huoneesta. Herkkyys Herkkyys on kaiuttimen tuottama äänenpaine desibeleinä kaiuttomassa tilassa yhden metrin etäisyydellä, kun siihen syötetään 2,83 voltin signaalijännite. Se vastaa 8 ohmin kaiuttimella 1 watin tehoa ja 4 ohmin kaiuttimella 2 watin tehoa. Herkkyys lasketaan vapaakenttävasteesta taajuusalueen 100–10 000 Hz tason keskiarvona. Suuri herkkyys merkitsee, että kaiuttimesta saa pienemmälläkin vahvistimella tai voimakkuussäätimen asetuksella enemmän ääntä. Pienen herkkyyden kaiuttimilla tarvitaan saman äänenpaineen tuottamiseksi jopa moninkertaisesti enemmän tehoa. Alle 85 desibelin herkkyyttä voidaan pitää pienenä ja yli 92 desibelin arvoa suurena. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa myös äänenvoimakkuuden (dB) ja tehon (W) välinen logaritminen suhde: Jokainen 3 desibelin muutos äänenvoimakkuudessa tarkoittaa tehon kaksinkertaistumista tai puoliintumista. Suuntaavuusindeksi Eri pintojen kautta heijastuneet äänet sotkevat toiston tarkkuutta. Heijastusten voimakkuus riippuu huoneen akustiikasta, mutta siihen vaikuttaa myös kaiuttimen rakenne. Suuntaavuusindeksi kuvaa kuinka paljon voimakkaammin kaiutin säteilee ääntä kuuntelusuuntaan kuin ympärilleen keskimäärin. Ilmoitamme sen alueen 100– 10 000 Hz keskiarvona. Yleinen suuntaavuusindeksi on 4–6 dB. Suurimmillaan se voi olla jopa yli 10 dB. Tällainen kaiutin vähentää huoneen vaikutusta, ja ääni tulee puhtaampana kuuntelupaikalle. Viritystaajuus Refleksikotelo on viritetty vahvistamaan tiettyä bassoäänten aluetta, jotta kaiutin toistaisi tehokkaammin matalia ääniä. Viritystaajuuden alapuolella kotelon hillitsevä vaikutus bassokartion liikepoikkeamaan vähenee, ja elementin vahingoittumisen mahdollisuus kasvaa käytettäessä suuria tehoja. Magnat Quantum 805 105 Tehovaste (must) ja taajuusvasteet 0o(pun), 20o (sin), ja 60o (vihr) L i s¨a v i i v e 0.9 0.8 95 Lis ¨a v iive [ms ] Amplituudi [dB] 100 90 85 80 65 20 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 75 70 0.7 0.1 0 Magnat Quantum 805 100 1000 10000 Taajuus [Hz] −0.1 100 20000 1000 Taajuus [Hz] 10000 20000 10000 20000 10000 20000 10000 20000 Martin Logan Motion 20 o 105 o o Tehovaste (must) ja taajuusvasteet 0 (pun), 20 (sin), ja 60 (vihr) L i s¨a v i i v e 0.9 0.8 95 Lis ¨a v iive [ms ] Amplituudi [dB] 100 90 85 80 65 20 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 75 70 0.7 0.1 0 MartinLogan Motion 20 100 1000 Taajuus [Hz] 10000 −0.1 100 20000 1000 Taajuus [Hz] SVS Ultra Tower 105 Tehovaste (must) ja taajuusvasteet 0o(pun), 20o (sin), ja 60o (vihr) L i s¨a v i i v e 0.9 0.8 95 Lis ¨a v iive [ms ] Amplituudi [dB] 100 90 85 80 65 20 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 75 70 0.7 0.1 0 SVS Ultra Tower 100 1000 Taajuus [Hz] 10000 −0.1 100 20000 1000 Taajuus [Hz] System Audio Aura 50 105 Tehovaste (must) ja taajuusvasteet 0o(pun), 20o (sin), ja 60o (vihr) L i s¨a v i i v e 0.9 0.8 95 Lis ¨a v iive [ms ] Amplituudi [dB] 100 90 85 80 65 20 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 75 70 0.7 0.1 0 System Audio Aura 50 100 1000 Taajuus [Hz] 10000 −0.1 100 20000 Vapaakenttävasteet suoraan edestä 2,5 m:n etäisyydeltä (punainen), 20 astetta (sininen) ja 60 astetta sivussa (vihreä) sekä tehovasteapproksimaatio (musta). Impedanssivaste. Itseisarvo (punainen) ja vaihe (sininen). 1000 Taajuus [Hz] Lisäviive taajuuden funktiona. 37 vertailu Lattiakaiuttimet 1800–2000 € Martin Logan toistaa korkeat taajuudet haitarimaisesti laskostetun kalvon avulla. Liittimien laadussa ei ole moittimista. System Audiossa ne ovat aivan lattian rajassa, minkä ansiosta kaapeli voidaan vetää huomaamattomasti. Monissa malleissa on kaksoisjohdotuksen mahdollisuus. KEFin siltaus yksijohtokäyttöä varten hoituu nupeista kääntämällä. Magnatin refleksiputken päässä on erittäin laaja pyöristys. info Hinta Edustaja Puhelin Lisätietoja Mitat (lxkxs) Paino Toimintaperiaate Suurin suositeltava teho Nimellisimpedanssi Elementit -basso -keskialue -diskantti Jakotaajuus Liitin Kaksoisjohdotus Pintavaihtoehdot Hinta Edustaja Puhelin Lisätietoja Mitat (lxkxs) Paino Toimintaperiaate Suurin suositeltava teho Nimellisimpedanssi Elementit -basso -keskialue -diskantti Jakotaajuus Liitin Kaksoisjohdotus Pintavaihtoehdot 38 Boston Acoustics M340 Dali Ikon 7 MK2 JBL Studio 580 KEF R500 2000 €/pari Simex (09) 41 500 210 www.simex.fi www.bostonacoustics.com 1800 €/pari One-Pro (09) 231 500 50 www.one-pro.fi www.jbl.com 2000 €/pari Highend Studio (09) 4553 685 www.highendstudio.fi www.kef.com 22,4 x 102,6 x 29 cm 21,0 kg 3-tie, refleksi 350 W 8 ohmia 1990 €/pari Oulun JJ Hifi (08) 311 8384 www.jjhifi.com www.dali-speakers.com ominaisuudet 23,5 x 116,8 x 36,4 cm 21,5 kg 3,5-tie, refleksi 200 W 6 ohmia 25 x 106,9 x 34,8 cm 22,2 kg 2-tie, refleksi 200 W 6 ohmia 18 x 101,5 x 30,5 cm 21,8 kg 3-tie, refleksi 150 W 8 ohmia 4 kpl 114 mm 114 mm 25 mm 390 ja 3100 Hz naparuuvi - 3 kpl 170 mm 28 mm ja 17x45 mm 700, 2500 ja 14000 Hz naparuuvi • 2 kpl 165 mm 25 mm 1500 Hz naparuuvi • musta, pähkinä musta, pähkinä musta, pähkinä 2 kpl 130 mm 125 mm 25 mm 500 ja 2800 Hz naparuuvi • kiiltävä musta ja valkoinen, pähkinä, ruusupuu Magnat Quantum 805 Martin Logan Motion 20 SVS Ultra Tower System Audio Aura 50 1999 €/pari L Sound, Norja +47 377 1133 www.lsound.eu www.svsound.com 1890 €/pari AH-Hifisystems (019) 483 160 www.ah-hifisystems.fi www.systemaudio.dk 35 x 114,3 x 41,3 cm 34,2 kg 3,5-tie, refleksi 300 W 8 ohmia 14,5 x 108 x 26 cm 20,7 kg 2,5-tie, refleksi 200 W 4 ohmia 2 kpl 200 mm 2 kpl 170 mm 25 mm 160, 700 ja 2000 Hz naparuuvi • kiiltävä musta, tumma tammi 4 kpl 120 mm 27 mm ei ilmoitettu naparuuvi valkoinen satiini, musta saarni 1990 €/pari Loudgroup 020 1986 200 www.loudgroup.fi www.magnat.de 18,5 x 102,8 x 36,5 cm 23,3 kg 2,5-tie, refleksi 320 W 4 ohmia 2 kpl 170 mm 25 mm 280 ja 3200 Hz naparuuvi • kiiltävä musta ja valkoinen, palisanteri 1995 €/pari Highend Studio (09) 4553 685 www.highendstudio.fi www.martinlogan.com ominaisuudet 17,3 x 92,9 x 29,7 cm 16,8 kg 2,5-tie, refleksi 200 W 4 ohmia 2 kpl 140 mm 26 x 36 mm 500 ja 2600 Hz naparuuvi • kiiltävä valkoinen vertailu Monta hyvää, mutta erilaista KUN neljä ihmistä kuuntelee yksinään ja sokkona, arvioihin tulee ymmärrettävästi hajontaa. Jokainen arvostaa hieman eri asioita äänessä, ja myös suhtautuminen toiston virheisiin on yksilöllistä. Tämä voi tasata pisteitä, kun kaikkien antamista kokonaispisteistä lasketaan keskiarvo. Siitä huolimatta testin parhaiten ja heikoimmin menestyneiden kaiuttimien välille syntyi selvä ero. Parhaat keskiarvopisteet saivat KEF R500 ja SVS Ultra Tower. KEF sai kahdelta kuuntelijalta suurimmat pisteet (toiselta jaettuna) ja sijoittui yhden listalla kolmanneksi. Suurimman ja pienimmän arvosanan ero oli testin pienin, 1,25 pistettä, eli kaiutin ei jakanut vahvasti mielipiteitä. KEFin ansioina ovat hienon ulkoasun lisäksi dynaamisuus ja iskevyys yhdistettynä tiettyyn neutraaliuteen. Diskantti voi kuulostaa kuitenkin hieman karkealta. SVS:n saalis oli yksi kulta, yksi hopea ja kaksi pronssia. Ääriarvosanojen eroksi muodostui 1,50 pistettä. SVS on jämäkkä-ääninen toistin, jonka soinnissa ei ole hyökkääviä piirteitä. Tukevat bassot asettavat kuitenkin rajoituksia huoneen suhteen. Kolmanneksi sijoittui System Audio Aura 50, jota yksi kuuntelijoista piti parhaana. Se sopii täyteläiseen ja erottelevan kirkkaaseen toistoon mieltyneille. Muut voivat pitää ääntä tarpeettoman loudnessmaisena. Muista kaiuttimista on syytä mainita Martin Logan Motion 20, jonka peräti kaksi sijoitti kärkeen (toinen jaetulle ykkössijalle), vaikka loppupisteet oikeuttivat vasta jaettuun neljänteen sijaan. Kokonaispisteiden hajonta oli selvästi suurin: 2,50 pistettä. Arvioista on luettavissa, että esimerkiksi suhtautuminen diskanttiin jakoi voimakkaasti mielipiteitä. Toisten mielestä se on ärsyttävän terävä ja kihisevä, kun taas toiset eivät näe siinä mitään ongelmaa. Tästä kaiuttimesta pitäminen on selvästi tunnekysymys. Dali Ikon 7 MK2, Magnat Quantum 805 ja Boston Acoustics M340 ovat reipassointisia kaiuttimia, joissa on kelpo annos yleispätevyyttä. Viimeiseksi jäänyt JBL sen sijaan on selvästi rock-toistin live-esitysten tunnelmaa haluaville. ”On tärkeää, että kaiuttimet valitaan omien tarpeiden mukaan. Silloin mikään vertailun kaiuttimista ei ole huono, vaan jokaiselle niistä löytyy tyytyväinen omistaja.” KEF R500 testivoittaja suosittelemme SVS Ultra Tower Hinta: 2000 € Hinta: 1999 € Tyylikäs, dynaaminen ja vakaa Suuri ja rauhallisen jämäkkä KEF R500 on kolmitiekaiutin, jonka elementtiasettelu on pystytasossa täysin symmetrinen. Bassoja on kaksi, ja niiden välissä on koaksiaalinen elementti, joka toistaa 500 hertsistä alkaen. Kotelo on tuettu hyvin, ja siinä on tavallista runsaammin vaimennusainetta. Etulevyn suojat kiinnittyvät magneettien avulla, ja viimeistely on muutenkin laadukas. Taajuusvasteet ovat tasaiset, mutta yläkeskialue jää tehovasteessa hieman vaimeaksi. Koaksiaalisuus toimii elementtien yhteensovituksen ja diskantin suuntaavuuden osalta hyvin. Äänikuva on vakaa ja luonteva. Dynaamisuuden tuntu on hyvä, ja ääni on vaivattomasti rullaava ja iskevä. Sointitasapaino on muuten varsin neutraali, mutta keskialue on aavistuksen etäinen ja verhoutunut. Lisäksi diskantissa on hieman kireyttä. Pienistä virheistään huolimatta KEF on kokonaisuutena testin paras kaiutin. SVS Ultra Tower on kookas ja painava kaiutin. Kotelon seinämien paksuus on 25–38 mm. Kaksi järeää bassoelementtiä on sijoitettu vastakkaisiin kylkiin. Refleksiputki on kookas. Keskiäänisistä toinen toistaa vain osaa alueesta. Jakosuodin on mitoitettu runsaasti tehoa sietäväksi. SVS:llä ei ole Suomessa omaa maahantuontia vaan tuotteita myy Norjalainen internetkauppa. Toimituskulut ovat ko. kaiuttimille noin 50 euroa. Koekuuntelu- ja vertailu ei siis ole mahdollista myymälässä. Toki tuotteille on tietyn ajan puitteissa palautusoikeus, mutta asiakkaan kustannuksella. Tasaisesti laskeva tehovaste on yleisluonteeltaan varsin edullinen. Bassoelementtien taso voisi olla pienempikin, koska ne ovat lähellä lattiaa. Ääneltään SVS on ison kuuloinen ja muheva. Yläpää on rauhallisen hillitty. Bassot ovat hieman raskassävyiset, ja niillä on taipumusta peittää keskialueen sävyjä, vaikka kuuntelussa refleksiputki oli tukittuna. Kaiutinta on miellyttävä kuunnella pitkäänkin, ja se toimii monenlaisella musiikilla. Se sopii kuitenkin parhaiten suurehkoon tilaan. • Pääosin neutraali sävy • Vakaa äänikuva • Hyvä dynamiikka • Keskialue hieman verhoutunut • Lievää kireyttä diskantissa • Hyvä dynamiikka • Hillitty, rauhallinen sointi • Raskaanpuoleiset bassot 39 vertailu Lattiakaiuttimet 1800–2000 € System Audio Aura 50 Dali Ikon 7 MK2 Hinta: 1890 € Hinta: 1990 € Hinta: 1995 € Muhkea ja kirkas Perinteikäs, erotteleva SYSTEM Audio noudattelee merkin lattiakaiuttimien periaatetta: kapea, pilarimainen kotelo, jossa on useita pieniä bassoelementtejä. Suuntaavuutta on tasattu suodattamalla osalta pois ylimpiä taajuuksia. Jakosuotimessa on käytetty korkealuokkaisia osia. Liittimet ovat aivan kotelon alareunassa, joten kaapeli kulkee siististi lattiaa pitkin. Basson vasteessa on otettu huomioon huoneen tuomaa vahvistusta, ja keskialueen toisto on tasainen. Korkeiden taajuuksien alue 4 kilohertsistä ylöspäin on kuitenkin hieman korostunut. Yleissointi on muhkea ja kirkas. Bassot potkivat energisesti mutta eivät huipputarkasti. Ikävää kumisevuutta ei kuitenkaan ilmene. Diskantin voimakkuus tuo pelteihin ylimääräistä helinää ja kihinää, toisaalta myös tummiin äänitteisiin miellyttävää kimallusta. Erottelu on vaivattoman tuntuista. Sointi jakaa mielipiteitä, sillä kokonaispisteiden hajonta on keskimääräistä suurempaa. DALISSA on kolme bassoelementtiä, joiden toistoa suodatetaan niin, että vain yksi niistä on toiminnassa keskialueella. Paperimassasta valmistetuissa kartiossa on puukuituja jäykisteenä. Diskanttialue hoidetaan merkin monien muiden mallien tavoin yksiköllä, jossa on sekä kalotti että magnetostaattinen tasokalvo. Viimeksi mainittu tulee mukaan vasta 14 kilohertsin kohdalla. Mittaustulokset ovat muuten kohtalaisen hyvät, mutta yläbassojen ja diskantin tasot saisivat olla hieman pienemmät. Bassovaste laskee melko aikaisin. Dali toistaa iskevästi ja kirkkaasti. Hieman viileä sointitasapaino antaa erottelevan vaikutelman. Suhteellisen voimakas diskantti ja läheisyyden korostuminen saattavat kuitenkin tuoda mukanaan rasittavuutta joillakin äänitteillä. Bassot ovat melko hyvin tasapainossa, aidon sävyiset ja kohtuuvoimakkuuksilla myös ponnekkaat. Erottelevan eloisa ja läheinen 40 Martin Logan Motion 20 MARTIN Loganin erikoisuutena on ilman liikkeen muuntamiseen perustuva diskanttielementti. Sen haitarimainen kalvo tuottaa ääntä laajetessaan ja supistuessaan. Kaiuttimessa on kaksi alumiinikartioista bassoa, joista vain toinen toistaa keskialueen varsinaiseen jakoon asti. Etulevyn suojuksessa on magneettinen kiinnitys. Vasteissa on pientä aaltoilua, mutta yleisluonne on kunnossa. Diskantissa ja yläbassoilla on hieman korostusta. Bassotoisto ei ulotu kovin alas. Kaiutin antaa hyvän läsnäolon tunnun. Sointi on erotteleva ja luonnollisen eloisa. Diskantissa on havaittavissa taipumusta sihahteluun suuremmilla voimakkuuksilla, ja keskialueella on lievää epätasaisuutta, joka tuo lauluun nuhaisuutta. Bassojen voima keskittyy ylemmille taajuuksille. Soinnillisen luonteen miellyttävyys on selvästi makuasia, sillä kokonaispisteiden hajonta on suurin vertailtujen kaiuttimien joukossa. Martin Logan oli erityisesti toimituksen vakiokuuntelijoiden mieleen. • Erottelee vaivattomasti • Ponnekkaat bassot • Iskevä toisto • Bassot sopusuhtaiset • Voimakas läsnäolon tuntu • Ei vakavia värittymiä • Diskantissa hieman kihisevyyttä • Korostaa läheisyyttä • Diskantti hieman yliterävä • Lauluäänissä lievää nuhaisuutta • Bassot painottuvat yläalueelle vertailu Magnat Quantum 805 Boston Acoustics M340 JBL Studio 580 Hinta: 1990 € Hinta: 2000 € Hinta: 1800 € Saksalaisen rytmikäs ja erotteleva Bassokas ja erotteleva Kirkas ja muhkea – livetunnelmaa MAGNAT on 2,5-tiekaiutin. Kahdesta bassoelementistä vain toinen toistaa keskialueen. Elementeissä on hienosti viimeistellyt valurungot, magneettisuojaus ja keraamiset alumiinikartiot. Diskanttia toistaa keraamisilla hiukkasilla päällystetty tekstiilikalotti. Refleksiputken pää on voimakkaasti pyöristetty. Etusuojus kiinnittyy siististi magneettien avulla. Alakeskialueella on poikkeamia, ja bassojen yleistaso saisi olla pienempi. Ylempänä vasteet ovat selvästi tasaisemmat. Äänentoisto on iskevä, skarppi ja rytmikäs. Kaiutin voi myös kuulostaa hieman pistävältä, koska yläkeskialueella/aladiskantilla on taipumus nousta pintaan. Avoimuuden tunnun ja erottelevuuden vastapainona on, että varsinkin suurehkoilla voimakkuuksilla joudutaan tinkimään soinnin miellyttävyydestä. Bassoalueella dynamiikkaa on tarjolla runsaasti. BOSTON Acousticsin kotelossa on viistouksia ja pyöristyksiä, jotka keventävät vaikutelmaa. Seinämät ovat kerrosrakenteista mdf-levyä. Kolmitieperiaatteella toimivan kaiuttimen viidestä polypropyleenikartiolla varustetusta elementistä neljä on bassoja ja yksi keskiääninen. Diskantin toistoa varten on tekstiilikalotti, jossa on syvennys keskellä. Taajuusvasteet ovat melko tasaiset, mutta korkeat taajuudet ovat hieman korostuneet. Lisäksi yläbassojen taso on tarpeettoman suuri, varsinkin kun alue vielä vahvistuu huoneessa. Suuntaavuus on hallinnassa. Sointi on erotteleva ja energinen mutta ei silti rasittava. Diskantti helähtää kirkkaasti, mutta keskialue jää hieman sen ja melko voimakkaiden yläbassojen peittoon. Yhtenäisyys voisi olla parempikin, sillä basso, keskialue ja diskantti tuntuvat hieman erillisiltä. Äänikuva välittyy avarana painottuen keskelle ja laidoille. JBL:n kaksitiekaiuttimen karussa ulkoasussa on vaikutteita pa-maailmasta. Myös tekniikka viittaa samaan suuntaan, sillä yli 1,5 kilohertsin taajuudet toistaa kookkaalla suorakulmaisella torvella varustettu painekammioelementti. Bassokartiot ovat polymeerimuovilla päällystettyä paperimassaa, ja lisämagneetti kumoaa niiden hajakenttää. Elementit on sovitettu hyvin yhteen, ja diskantin vaste on 60 asteen kulmassakin suoraviivainen. Ylimmillä taajuuksilla on kuitenkin hieman korostusta. Myös basson yleistaso voisi olla pienempi. Ääni on kirkas ja täyteläisen muhkea. Osa keskialueesta jää kuitenkin hieman tukkoiseksi, ja esimerkiksi laulusolisti etääntyy. Matalissa äänissä on voimaa, mutta ne ovat hieman yläbassopainotteiset. Kokonaisuus ei ole hifimielessä erityisen neutraali, ja kaiutin sopiikin parhaiten menevästä toistosta ja rock-konsertin tunnelmasta pitävälle. • Rytmikäs ja avoin • Hyvä bassodynamiikka • Hyvä erottelu • Bassotoistossa voimaa • Rock-konsertin energisyys • Terävähkö sointi • Keskialueella epätasaisuutta • Yläbassoilla ja diskantissa korostusta • Äänialueet hieman erillisen tuntuiset • Bassot jyräävät • Kipakka yläpää 41
© Copyright 2024