1. No category

Sijoitusmarkkinat
Kuukausikatsaus tammikuu 2015
LYHYESTI:

Vuosi käynnistyi sijoitusmarkkinoilla positiivisissa tunnelmissa, kun keskuspankkiuutiset sekä Euroopan poliittiset käänteet heiluttelivat markkinoita.

Euroopan keskuspankki onnistui lunastamaan sijoittajien korkeat odotukset uudella
velkakirjojen osto-ohjelmallaan, mikä antoi tukea erityisesti eurooppalaisille osakkeille. MSCI Europe -indeksi vahvistui kuukauden päätteeksi noin 7,3 %.

Globaali MSCI World -indeksi jäi paikallisessa valuutassa noin 1,9 % miinukselle,
mutta euron heikentyminen noin 6,7 %:lla USA:n dollaria vastaan nosti tuoton euroissa selvästi positiiviseksi.

Vuosi alkoi vauhdikkaasti Suomen pörssissä siivittäen sekä laajan pörssi-indeksin,
että pienet- ja keskisuuret yhtiöt hyvään nousuun.

Myös yhtiökohtaisia uutisia oli runsaasti Suomen pörssissä kuukauden lopussa
alkaneen tuloskauden lisäksi

Tammikuun Alfred Berg Finland -rahaston tuotto kulujen jälkeen oli 8,6 %, ja Alfred
Berg Small Cap Finland -rahaston tammikuun tuotto oli 9,5 % (kulujen jälkeen).
E u rokorot
K orkom arkki n at
ta so , %
31. 01. 31. 12.
3 kk euribor
0.05
0.08
12 kk euribor
0.27
0.33
2 v. (Saksan valtio)
-0.18
-0.10
5 v. (Saksan valtio)
-0.05
0.02
10 v. (Saksan valtio)
0.30
0.54
30 v. (Saksan valtio)
0.95
1.39
muuto s, EU R %
Rahamarkkina
EMU valtionobl.
Yrityslainat - Inv. Grade 10+
Yrityslainat - High Yield
Kehittyvät markkinat
Val u u t at
O s akem arkki n at
muuto s, %
USD (1.13)
JPY (132.55)
SEK (9.34)
1 kk
-6.74
-8.63
-1.45
12 k k
-16.32
-3.62
5.75
muuto s, EU R %
Maailma (MSCI)
Eurooppa (MSCI)
USA (S&P 500)
Japani (MSCI)
Suomi (OMXH)
Suomi (OMXH CAP)
Kehittyvät markk.
1 k k 12 k k
0.01
0.19
2.28 13.50
3.62 21.52
0.99
3.85
7.60 27.85
1 k k 12 k k
5.29 27.87
7.23 16.62
3.98 35.67
9.74 22.09
8.94 20.22
9.30 25.67
7.87 25.76
KORKOMARKKINAT
RAHAMARKKINAT
Euroopan keskuspankki järjesti markkinoilla positiivisen yllätyksen heti vuoden alkuun ilmoittamalla uudesta velkakirjojen
osto-ohjelmasta tammikuun kokouksessaan. EKP ryhtyy maaliskuusta alkaen ostamaan euroalueen velkakirjoja kuukausittain noin 60 miljardilla eurolla vuoden 2016 syyskuuhun asti.
Kokonaisuudessaan osto-ohjelman laajuus on noin 1100 miljardia euroa, mikä kasvattaa EKP:n taseen 1,5 vuoden aikana
vuoden 2012 tasolle keskuspankin lupausten mukaisesti.
EKP:n elvytysohjelma oli pitkälti sijoitusmarkkinoiden toiveiden
mukainen, mutta sisälsi muutaman tärkeän yksityiskohdan.
Positiivien yllätys oli, että QE-ohjelma on käytännössä rajaton,
sillä EKP ilmoitti olevansa valmis tarvittaessa jatkamaan velkakirjaostoja vuoden 2016 syyskuun jälkeen, mikäli sen 2 %:n
inflaatiotavoite on edelleen saavuttamatta. Negatiivista sen
sijaan oli, että vain noin 20 % EKP:n ostoista tullaan jakamaan
eurojärjestelmän kesken – näin ollen valtaosa velkakirjaostojen
riskeistä säilyy kansallisilla keskuspankeilla. Tämä ehto on
varmasti ollut edellytys sille, että saksalaiset aiemmin kielteisesti velkakirjojen ostoon suhtautuneet keskuspankkiirit pystyvät sietämään EKP:n uutta USA:n keskuspankin tyylistä rahapolitiikkaa. EKP:n ilmoitus elvytysohjelmasta painoi jo entisestään
alhaalla olleita rahamarkkinakorkoja edelleen hieman: 3 kuukauden euribor laski noin 2,5 korkopistettä 0,05 %:iin. Millaiset
EKP:n QE-ohjelman taloudelliset vaikutukset ovat? Luultavasti
niiden merkittävin vaikutuskanava tulee euron valuuttakurssin
heikentymisen kautta. On vaikea nähdä, miten esimerkiksi
Saksan 5-vuotisten valtionlainojen korkojen painaminen velkakirjaostojen avulla entistä negatiivisemmiksi elvyttäisi euroalueen taloutta. Ohjelman vaikutukset tuntuvat jo taloudessa; sen
käynnistäminen vain lunasti markkinoiden odotukset ja varmistaa, että euro pysyy heikkona muita valuuttoja vastaan myös
jatkossa. Lyhyiden korkosijoitusten vuosituottoarvio euroalueella on noin 0,05 % (3kk:n euribor).
OBLIGAATIOT
EKP:n ilmoitus uudesta velkakirjojen osto-ohjelmasta tuki euroalueen velkakirjamarkkinoita, eikä Kreikan vaaleissa nähty
Syriza-puolueen ylivoimainen vaalivoitto onnistunut pilaamaan
erittäin hyvätuottoista kuukautta. Euroalueen valtion velkakirjat
tuottivat tammikuussa noin 2,3 %. Korkojen lasku oli voimakkainta euroalueen ydinmaissa kuten Saksassa, Hollannissa ja
Ranskassa, kun taas Italian ja Espanjan valtionlainat tuottivat
hieman heikommin Kreikan vaalien aiheuttaman epävarmuuden vuoksi. Kreikan vaalien tuloksena maassa saatiin nopeasti
kasaan hallitus, joka alkoi heti ensi töikseen kumota edellisen
hallituksen troikan (EU/IMF/EKP) kanssa tekemään tukiohjelmaan kuuluvia päätöksiä koskien mm. valtionyhtiöiden yksityistämisiä. Kreikan uusi hallitus teki selväksi, ettei se ole halukas
jatkamaan troikan kanssa sovitun ohjelman toteuttamista, vaan
ajaa leikkausta Kreikan julkiseen velkaan sekä helpotuksia
maalle laadittuun säästöohjelmaan. Neuvottelut tulevat olemaan äärimmäisen vaikeat ja panoksena on äärimmäisessä
tapauksessa Kreikan ero eurosta. Todennäköistä kuitenkin on,
että kovien puheiden ja uhkausten jälkeen joku kompromissi
saavutetaan, luultavasti siten, että Syriza joutuu pyörtämään
rohkeat vaalilupauksensa, jotta maa säilyttää jäsenyytensä
valuuttaunionissa – sitä enemmistö Kreikkalaisista kuitenkin
edelleen kannattaa. Saksa ei ole valmis liian suurin myönnytyksiin Kreikan suhteen, sillä se tarkoittaisi lisämyönnytyksiä nopeasti myös muille Etelä-Euroopan maille, sekä Saksan vaikutusvallan laskua. Panokset neuvotteluissa ovat molemmilla
osapuolilla korkeat, mutta lopulta Kreikalla on enemmän hävittävää mahdollisen euroeron vuoksi. Euroalueen talousluvut
olivat tammikuussa inflaatiota lukuun ottamatta (−0,2 % v/v)
odotuksia parempia. Teollisuuden ja kuluttajien talousluottamus nousivat odotuksia enemmän, mikä indikoi euroalueen
talouden elpymisen vahvistuvan jatkossa. Yhdysvalloissa sen
sijaan taloustilastot olivat tammikuussa hieman odotuksia
heikompia, mikä on luultavasti seurausta dollarin nopeasta
vahvistumisesta sekä öljyn hinnanlaskun lyhyen aikavälin negatiivisista vaikutuksista USA:n energiateollisuudelle. Pitkät korot
laskivatkin Yhdysvalloissa voimakkaasti – 10 vuoden valtionlainan korko tuli alas noin 0,5 %. Heikentyneet maailmantalouden
kasvunäkymät ja olematon inflaatio voivat saada USA:n keskuspankin pitäytymään ensimmäisestä ohjauskoron nostosta
markkinoiden odotuksia pidempään. Riskipitoisemmat high
yield -velkakirjat tuottivat edelleen negatiivisesti, noin 1 %.
Investment grade -yrityslainat (+0,9 %) ja kehittyvien markkinoiden velkakirjat (+0,3 %) tuottivat kuitenkin positiivisesti. Euroalueen valtionlainojen vuosituotto-odotus seuraavalle kahdeksalle vuodelle on noin 0,7 %. (tuotot paikallisissa valuutoissa).
OSAKEMARKKINAT
KANSAINVÄLISET PÖRSSIT
Sijoitusvuosi käynnistyi erittäin vilkkaasti, kun keskuspankkiuutiset sekä poliittiset käänteet heiluttelivat markkinoita. Tammikuun positiivisin uutinen saatiin Euroopan keskuspankilta, joka
ilmoitti käynnistävänsä uuden velkakirjojen osto-ohjelman estääkseen euroalueen luisumisen deflaatiokierteeseen. EKP:n
ilmoitus QE-ohjelmasta oli odotettu, mutta EKP onnistui silti
lunastamaan sijoitusmarkkinoiden korkeat odotukset Saksan
vastustuksesta huolimatta. Uusi velkakirjojen osto-ohjelma ei
ole ihmelääke euroalueen taloudelle, mutta se tukee euroalueen elpymistä ennen kaikkea pitämällä euron heikkona muita
valuuttoja vastaan sekä tyydyttämällä rahoitusmarkkinoiden
likviditeettitoiveet. Markkinat ottivat EKP:n ilmoituksen positiivisesti vastaan, mikä nosti erityisesti eurooppalaisia osakemarkkinoita. EKP:n rahapolitiikan kevennys ei jäänyt ainoaksi keskuspankkioperaatioksi tammikuussa, vaan myös muut kansainväliset keskuspankit löysäsivät entisestään rahapolitiikan ruuveja. Tammikuun aikana muun muassa Turkin, Venäjän, Kanadan, Tanskan ja Sveitsin keskuspankit laskivat ohjauskorkoja.
Rahapolitiikan kevennys laajalla rintamalla kuvastaa, kuinka
epävarmassa tilanteessa maailmantalous edelleen on, eikä
globaalin BKT:n kasvun ennustettu nopeutuminen tänä vuonna
noin 3 %:iin ole taattu. Myös poliittiset riskit ovat tämän vuoden
aikana koholla erityisesti Euroopassa. Esimakua saatiin tammikuussa, kun Kreikan vaalit voittaneen tukiohjelmaa vastustavan
Syriza-puolueen valtaannousu toi jälleen Kreikan euroeron
mahdollisuuden esille.
Euroopan osakemarkkinat olivat EKP:n ansiosta alkuvuoden
ylivoimaista parhaimmistoa. Euroopan MSCI Europe -indeksi
vahvistui kuukauden päätteeksi noin 7,3 %. Suomen markkinat
pärjäsivät tätäkin vahvemmin noin 9,3 %:n tuotolla. Globaali
MSCI World -indeksi jäi paikallisessa valuutassa noin 1,9 %
miinukselle, mutta euron heikentyminen noin 6,7 %:lla nosti
tuoton euroissa selvästi positiiviseksi. Kehittyvät osakemarkkinat löivät tammikuussa kehittyneiden markkinoiden tuoton noin
0,5 %:n nousullaan (euroissa +7,7 %). Erityisesti Intian osakemarkkinat tuottivat edelleen vahvasti (MSCI India +8 %), kun
taas Latinalainen Amerikka jäi selvästi miinukselle (MSCI Latin
America −6 %). Tammikuussa julkaistut taloustilastot nostivat
eniten kysymysmerkkejä USA:n talouden kasvuvauhdin osalta.
Teollisuuden luottamus on kääntynyt laskuun viime vuoden
erittäin vahvoilta tasoilta, tammikuun vähittäismyynti ja kestokulutushyödykkeiden tilaukset jäivät selvästi markkinoiden
odotuksista. Toisaalta USA:n työmarkkinoiden positiivinen vire
jatkui edelleen ja maahan syntyi tammikuussa 252 000 uutta
työpaikkaa. Näyttää kuitenkin entistä selvemmin siltä, ettei
USA:n talous ole immuuni USA:n dollarin kovalle nousulle. Dollarin vahvistuminen on näkynyt kielteisesti myös yhdysvaltalaisten
yhtiöiden vuoden 2014 viimeisen vuosineljänneksen tuloksissa
ja yritysten kommenteissa. Kolikon kääntöpuoli on Eurooppa,
jossa euron heikentyminen taalaa vastaan vahvistaa talouden
elpymistä ja yritysten tuloskasvua.
SUOMEN PÖRSSI
Vuosi alkoi vauhdikkaasti Suomen pörssissä siivittäen sekä
laajan pörssi-indeksin, että pienet ja keskisuuret yhtiöt hyvään
nousuun. OMX Helsinki Cap GI vahvistui 9,3 % tammikuun
aikana. Carnegie Finland Small Cap -tuottoindeksin nousu oli
vieläkin voimakkaampaa, ja tammikuun tuotoksi saatiin 9,9 %.
Tammikuun ensimmäinen viikko markkinoilla oli vielä hiljainen
kaupankäynnin ja uutisten osalta, mutta tahti tiivistyi kuun
edetessä. Olvi antoi 8. tammikuuta tulosvaroituksen johtuen
Valko-Venäjän ruplan devalvoitumisesta. Valko-Venäjän liiketoiminta on viime vuosina ollut Olvin voimakkaimmin kasvava
maantieteellinen alue, ja vuonna 2013 Valko-Venäjällä tehtiin
noin 25 % koko konsernin tuloksesta. Tulosohjeistuksen lasku
ei ollut merkittävä, mutta nostaa huolia tulevasta, koska ValkoVenäjän rupla on jatkanut heikentymistään tulosvaroituksen
jälkeenkin. Olvi julkisti myös positiivisia uutisia tammikuussa, ja
tämäkin julkistus liittyi Valko-Venäjään: Olvi on sopinut yhteistyösopimuksen virvoitusjuomajätti Pepsicon kanssa, ja aloittaa
muun muassa Pepsin ja 7 Up:in myynnin, markkinoinnin ja
jakelun Valko-Venäjällä tammikuussa 2015.
Stockmann ilmoitti strategiansa mukaisesta uudesta muutoksesta kuukauden alkupuolella. Yhtiö suunnittelee luopuvansa
omasta elektroniikka- ja kodinkonemyynnistä, ja aikoo vuokrata
liiketilojaan Expert-ketjulle. Muutos aloitetaan Helsingin keskustan tavaratalosta, ja yhteistyötä on tarkoitus laajentaa myös
muihin Stockmann-tavarataloihin. Elektroniikka- ja kodinkonemyynti on erittäin kilpailtu ala, ja toimenpiteellä on toivottavasti edes pieni positiivinen vaikutus Stockmannin kannattavuuteen. Toimenpiteitä tarvitaan kuitenkin merkittävästi lisää,
jotta nähtäisiin todellista vaikutusta yhtiön tuloksentekokykyyn.
Kaupan alalta saatiin lisää uutisia, kun Kesko kertoi investoivansa Itäkeskuksen nykyisen K-citymarketin tontille yhteensä
100 miljoonaa euroa rakentamalla sinne täysin uuden kauppakeskuksen. Projektin ensimmäinen vaihe valmistuu 2017 lopussa. Investointi on mielestämme järkevä päätös etenkin, kun
ottaa huomioon yhtiön voimakkaasti ylikapitalisoituneen taseen.
YIT kertoi kuukauden loppupuolella sopeuttavansa liiketoimintaansa Venäjällä vastaamaan tuotantovolyymin laskua, joka
taas johtuu heikentyneestä kysynnästä ja liiketoimintaympäristön epävarmuudesta. Henkilöstömäärän arvioidaan vähenevän
noin 300 henkilöllä. Asuntoaloituksia on leikattu merkittävästi
jo viime vuoden lopulla. Uutinen tuli sijoittajille helpotuksena:
yhtiön tase on jo erittäin velkainen, ja kulujen leikkaaminen on
askel oikeaan suuntaan.
lopussa meillä on jo hyvä käsitys yhtiöiden näkymistä tälle vuodelle sekä keväällä maksettavista osingoista.
SALKKUSTRATEGIA
KORKOSIJOITUKSET
Korkosalkkujen hyvä performanssi jatkui tammikuussa noin 2,4
%:n tuotolla, joka oli noin 0,11 % vertailuindeksiä enemmän.
Tärkein ylituottoa selittävä tekijä oli korkokäyrä ja ylipainomme
korkokäyrän pitkässä päässä sekä 5-vuotisten velkakirjojen
alipaino. Salkkujen maa-allokaatio maksoi muutaman korkopisteen, kun korkean luottoluokituksen maat tuottivat paremmin
kuin heikommin luokitellut maat. Korkosalkkujen korkoriskiä
nostettiin kuukauden aikana hieman EKP:n uuden QE -ohjelman
ilmoituksen jälkeen. Maa-allokaatio pidettiin pääosin ennallaan,
ja euroalueen alhaisemman luottoluokituksen maiden ylipainottamista jatkettiin. Salkuissa nostettiin mm. Irlannin valtionlainojen painoja hieman, sekä ostettiin uutena sijoituksena Italian
inflaatioon sidottua 10-vuotista velkakirjaa.
SUOMALAISET OSAKKEET
Tammikuun Alfred Berg Finland -rahaston tuotto kulujen jälkeen
oli 8,6 %. Rahaston parhaita sijoituksia olivat ylipainot Nordeassa ja Caverionissa, sekä alipainot Fortumissa ja Tiedossa. Ylipainot SSAB:ssa, Vaisalassa ja Stockmannissa rasittivat tammikuun tuottoa. Rahastosta vähennettiin painoja muun muassa
vahvasti nousseesta UPM Kymmenestä sekä Outokummusta ja
TeliaSonerasta. Ostoja tehtiin muun muassa Nordeassa, Munksjössä, SSAB:ssa ja Outotecissa. Etenkin Outotecissa nähdään
osakekurssin löytäneen pohjansa, ja vaikka asiakkaiden investointisykli ei ole vielä käynnistynyt, on lasku siinäkin jo tasaantunut, ja yhtiön omat säästötoimet alkavat tehota.
Alfred Berg Small Cap Finland -rahaston tammikuun tuotto oli
9,5 % (kulujen jälkeen). Small Cap -rahaston parhaita sijoituksia
tammikuussa olivat ylipainot Finnairissa, Caverionissa ja
Uponorissa sekä alipainot Tiedossa ja Fiskarsissa. Tuottoa
heikensivät alipainot Sanomassa ja Cityconissa sekä ylipainot
Stockmannissa ja Vaisalassa. Myös Small Cap -rahastoon ostettiin Munksjötä ja Outotecia sekä myös Suomista ja Glastonia.
Ostoja rahoitettiin myymällä muun muassa Panostajaa, Olvia ja
YIT:tä.
ALLOKAATIO
Salkkujen osakepainot pidettiin lähellä neutraalia painoa tammikuussa. Osakkeiden sisällä ylipainotamme eurooppalaisia
osakkeita kotimaisia osakkeita vastaan. Harkitsemme myös
eurooppalaisten osakkeiden nostamista ylipainoon pohjoisamerikkalaisia osakkeita vastaan Euroopan edullisemman arvostustason, EKP:n uuden QE -ohjelman ja Euroopan vahvistuvien
talousnäkymien vuoksi. Pidimme korkopuolella eurooppalaiset
high yield -velkakirjat ylipainossa. Harkitsemme myös valtionlainojen laskemista neutraalista painosta alipainoon pitkien korkojen voimakkaan laskun, Kreikan poliittisen kriisin sekä Euroopan vahvistuneiden talousnäkymien vuoksi.
Näiden yrityskohtaisten uutisten lisäksi tammikuun lopulla
käynnistyi myös tuloskausi. Neljännen kvartaalin ja koko viime
vuoden tuloksensa julkistivat tammikuussa muun muassa
Basware, Nokia, Wärtsilä, Caverion, Kone ja Elisa. Suurin osa
yhtiöistä raportoi kuitenkin helmikuun puolella, joten helmikuun
Tämä on markkinointimateriaalia. Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta arvonkehityksestä. Rahastosijoituksen arvo voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi sijoituksensa lunastaessaan saada takaisin vähemmän kuin mitä hän siihen alun perin
sijoitti. Alfred Berg ei vastaa tietojen oikeellisuudesta. Löydätte rahaston avaintietoesitteen, riskiluokan, rahaston säännöt ja rahastoesitteen kotisivuiltamme www.alfredberg.fi.