Vastuuttomat siat Katsaus PIIGS-maiden

Vastuuttomat siat
Katsaus PIIGS-maiden talouspolitiikkoihin
Lauri Holappa
Suomen sosiaalifoorumi 1.4.2011
Sisällöstä
•
•
•
•
Rahatalousjärjestelmän perusteita
Euroalueen epätasapainoista
Milloin julkisesta velasta tulee ongelma?
Mitä on tehtävä?
Rahatalousjärjestelmän perusteista (1)
• Kapitalistisessa talousjärjestelmässä kaikki
viralliset transaktiot ovat rahamääräisiä
• Raha syntyy talouteen aina velanluonnin
seurauksena
– Pankki luo talletuksia asiakkaansa tilille, samalla
asiakas velkaantuu pankille
– Asiakkaan vastaavaksi eräksi syntyy talletus,
vastattavaksi eräksi velka pankille
– Pankin vastaavana eränä asiakkaan velkakirja,
vastattavana eränä asiakkaan talletusvarallisuus
Rahatalousjärjestelmän perusteista (2)
• Johtopäätös: yksityinen sektori ei pysty itsenäisesti
luomaan talouteen lainkaan nettovarallisuutta
• Jos taloudessa olisi vain yksityinen sektori, olisi velkaa
ja varallisuutta lähtökohtaisesti saman verran
• Yksityiset toimijat pystyvät kerryttämään
varallisuuttaan vain myymällä erilaisia hyödykkeitä
– Hyödyke ostetaan aina rahalla
– Jokaisen rahaerän luonti on kuitenkin synnyttänyt aina
vastaavan määrän velkaa
– Toisin sanoen yksittäiset toimijat ovat voineet kerätä
nettovarallisuutta, mutta yksityinen sektori
kokonaisuudessaan ei siihen kykene
Rahatalousjärjestelmän perusteista (3)
• Tosiasiassa taloudessa on kuitenkin yksityisen sektorin
lisäksi myös ulkomaansektori ja julkinen sektori
• Juuri ulkomaansektori ja julkinen sektori voivat saada
aikaiseksi yksityisen sektorin nettovarallisuutta tai
nettovelkaantumista
• Jos maan maksutase on ylijäämäinen, virtaa maahan
ulkomailta rahavarallisuutta enemmän kuin maasta
poistuu rahavarallisuutta ulkomaille  ylijäämäinen
(alijäämäinen) maksutase voi synnyttää yksityiselle
sektorille nettovarallisuutta (nettovelkaantumista)
Rahatalousjärjestelmän perusteista (4)
•
•
Yksityinen sektori pystyy kerryttämään nettovarallisuutta myös silloin, kun julkinen
sektori tekee alijäämäisiä budjetteja
Jos valtio velkaantuu suoraan keskuspankilleen, syntyy yksityisen sektorin käyttöön
rahavarallisuutta ilman velkakomponenttia
– Velkakomponenttina on valtion velka keskuspankille
•
•
Jos valtio myy velkakirjoja kansalaisilleen, saavat kansalaiset velkakirjan, mutta
menettävät rahavarallisuuttaan  valtio kuitenkin kuluttaa keräämänsä
rahavarallisuuden, joten lopulta yksityisen sektorin nettovarallisuus kasvaa tässäkin
tilanteessa
Jos valtio pyrkii kuitenkin budjettiylijäämiin, johtaa se yksityisen sektorin
nettovelkaantumiseen, mikäli maa ei nauti riittävän suurista maksutaseen
ylijäämistä
– Tällaisessa tilanteessa julkinen sektori verottaisi pois osan yksityisen sektorin varallisuudesta
 yksityisen sektorin velat jäisivät ennalleen, mutta varallisuus olisi vähentynyt
– Koska kyse olisi ylijäämäisestä budjetista, valtio ei kuluttaisi keräämäänsä varallisuutta
– Lopulta yksityisellä sektorilla olisi enemmän velkaa kuin varallisuutta
Rahatalousjärjestelmän perusteista (5)
• Jos yksityisen sektorin ei haluta
nettovelkaantuvan, on vähintäänkin joko
maksutaseen oltava ylijäämäinen tai valtion
budjetin alijäämäinen, koska:
Yksityisen sektorin rahoitustase +
ulkomaansektorin rahoitustase + julkisen
sektorin rahoitustase = 0
Rahatalousjärjestelmän perusteista (6)
• Miksi yksityisen sektorin nettovelkaantuminen
ei ole suotavaa?
• Yksityisen sektorin nettovelkaantuminen
johtaa väistämättä konkursseihin ja
kokonaistuotannon supistuksiin
• Pahimmillaan edessä voi olla deflaatiokierre ja
pitkäkestoinen lama
• Tällaisessa tilanteessa uusia velkasuhteita ei
solmita ja kokonaiskysyntä romahtaa
Euroalueen kriisi (1)
Vaihtotaseiden yli- ja alijäämät (% BKT:sta) PIIGS-maissa ja Saksassa 2001–2009
10
5
0
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
-5
-10
-15
-20
Saksa
Kreikka
Portugali
Irlanti
Italia
Espanja
2008
2009
Euroalueen kriisi (2)
• Osa euroalueen maista (esim. Saksa, Alankomaat, Itävalta, Suomi)
on perustanut talouspoliittisen strategiansa vientikilpailukyvyn
varaan
– Työvoimakustannuksia on pyritty rajoittamaan  kotimainen kysyntä
vähäistä
• Osa euroalueen maista on valinnut ekspansiivisemman
talouspolitiikan linjan
– Kaikissa PIIGS-maissa nimelliset työvoimakustannukset nousivat
aikavälillä 1999–2009 yli 30 prosenttia – Saksassa ne nousivat 8
prosenttia
– Samaan aikaan Kreikassa yhtä työtuntia kohden laskettu työvoiman
tuottavuus on noussut yli kaksi kertaa nopeammin kuin Saksassa
• Ekspansiivisemman talouspolitiikan maat ovat kärsineet
maksutaiseiden alijäämistä, kun taas vyönkiristyspolitiikan maat
ovat nauttineet maksutaseiden ylijäämistä
Euroalueen kriisi (3)
• Koska PIIGS-maiden maksutaseet olivat alijäämäisiä, oli näiden
maiden pakko tehdä alijäämäisiä budjetteja  muussa tapauksessa
PIIGS-maiden yksityiset sektorit olisivat nettovelkaantuneet
väistämättä
• Vientimaiden talouspolitiikka nojasi siihen olettamukseen, että
jostakin löytyy maita, joilla on heikompi vientikilpailukyky
– Osa näistä maista sijaitsi euroalueella, osa sen ulkopuolella
– Jos heikomman vientikilpailukyvyn maat olisivat luopuneet
ekspansiivisesta talouspolitiikastaan, olisivat vientimaat kärsineet tästä
• Johtopäätös: rahaliitoissa on aina vientikilpailukyvyltään vahvempia
ja heikompia maita  vientikilpailukyvyltään heikompien maiden
julkisen velan taakka kasvaa automaattisesti
Onko julkinen velka ongelma? (1)
Onko julkinen velka ongelma? (2)
Kuviot: William Mitchell
Onko julkinen velka ongelma? (3)
•
•
Jos valtio on säilyttänyt taloudellisen
suvereniteettinsa, ei sen maksukyky
ole koskaan uhattuna
Taloudellisen suvereniteetin ehdot:
– Itsenäinen raha- ja finanssipolitiikka
– Kelluva valuuttakurssi
– Velkaantunut vain omassa valuutassaan
•
Euroalueen valtiot eivät ole enää
taloudellisesti suvereeneja yksiköitä
– Ne pitäisi rinnastaa Yhdysvaltain
osavaltioihin
– Eurovaltiot eivät enää ole valuutan
liikkeellelaskijoita vaan valuutan
käyttäjiä
Onko julkinen velka ongelma? (4)
• Taloudellisesti suvereenien valtioiden
keskuspankki voi luotottaa valtion tiliä
rajattomasti  valtio voi milloin tahansa
suoriutua kaikista velkasitoumuksistaan
• Jos valtion kulutus ylittää talouden
tuotantokyvyn, on seurauksena inflaatio
• Taloudellisesti suvereenien valtioiden maksukyky
ei ole kuitenkaan koskaan uhattuna  yleensä
sijoittajat tiedostavat tämän  taloudellisesti
suvereenien valtioiden velan korot eivät nouse
kovin korkeiksi
Onko julkinen velka ongelma (5)
• Paul Samuelson: "I think there is an element of truth in the view
that the superstition that the budget must be balanced at all times
[is necessary]. Once it is debunked [that] takes away one of the
bulwarks that every society must have against expenditure out of
control. There must be discipline in the allocation of resources or
you will have anarchistic chaos and inefficiency. And one of the
functions of old fashioned religion was to scare people by
sometimes what might be regarded as myths into behaving in a way
that the long-run civilized life requires. We have taken away a belief
in the intrinsic necessity of balancing the budget if not in every year,
[then] in every short period of time. If Prime Minister Gladstone
came back to life he would say "uh, oh what you have done" and
James Buchanan argues in those terms. I have to say that I see
merit in that view."
Mitä on tehtävä?
• Kaikki euroalueen maat eivät voi nauttia samanaikaisesti
maksutaseen ylijäämistä
– Uhkana euron vahvistuminen
– Euromaiden viennin pitäisi painottua euroalueen ulkopuolelle  mitä
mieltä koko euroalueessa enää olisi?
• Tarvitaan budjettivajeita, joilla suojellaan yksityisen sektorin
rahoitusasemaa
• Ei ole kuitenkaan mielekästä, että EMUn jäsenvaltiot kantavat
velkataakan, koska niiden kulutus on tulorajoitettua
• Tämän vuoksi euroalue tarvitsee keskitetyn finanssipoliittisen
auktoriteetin
• Auktoriteetin tehtävänä on turvata euroalueen valtioiden riittävä
kulutusvoima ja täystyöllisyys
• Toisena vaihtoehtona on euroalueen purkaminen