Vastuuttomat siat Katsaus PIIGS-maiden
Vastuuttomat siat Katsaus PIIGS-maiden talouspolitiikkoihin Lauri Holappa Suomen sosiaalifoorumi 1.4.2011 Sisällöstä • • • • Rahatalousjärjestelmän perusteita Euroalueen epätasapainoista Milloin julkisesta velasta tulee ongelma? Mitä on tehtävä? Rahatalousjärjestelmän perusteista (1) • Kapitalistisessa talousjärjestelmässä kaikki viralliset transaktiot ovat rahamääräisiä • Raha syntyy talouteen aina velanluonnin seurauksena – Pankki luo talletuksia asiakkaansa tilille, samalla asiakas velkaantuu pankille – Asiakkaan vastaavaksi eräksi syntyy talletus, vastattavaksi eräksi velka pankille – Pankin vastaavana eränä asiakkaan velkakirja, vastattavana eränä asiakkaan talletusvarallisuus Rahatalousjärjestelmän perusteista (2) • Johtopäätös: yksityinen sektori ei pysty itsenäisesti luomaan talouteen lainkaan nettovarallisuutta • Jos taloudessa olisi vain yksityinen sektori, olisi velkaa ja varallisuutta lähtökohtaisesti saman verran • Yksityiset toimijat pystyvät kerryttämään varallisuuttaan vain myymällä erilaisia hyödykkeitä – Hyödyke ostetaan aina rahalla – Jokaisen rahaerän luonti on kuitenkin synnyttänyt aina vastaavan määrän velkaa – Toisin sanoen yksittäiset toimijat ovat voineet kerätä nettovarallisuutta, mutta yksityinen sektori kokonaisuudessaan ei siihen kykene Rahatalousjärjestelmän perusteista (3) • Tosiasiassa taloudessa on kuitenkin yksityisen sektorin lisäksi myös ulkomaansektori ja julkinen sektori • Juuri ulkomaansektori ja julkinen sektori voivat saada aikaiseksi yksityisen sektorin nettovarallisuutta tai nettovelkaantumista • Jos maan maksutase on ylijäämäinen, virtaa maahan ulkomailta rahavarallisuutta enemmän kuin maasta poistuu rahavarallisuutta ulkomaille ylijäämäinen (alijäämäinen) maksutase voi synnyttää yksityiselle sektorille nettovarallisuutta (nettovelkaantumista) Rahatalousjärjestelmän perusteista (4) • • Yksityinen sektori pystyy kerryttämään nettovarallisuutta myös silloin, kun julkinen sektori tekee alijäämäisiä budjetteja Jos valtio velkaantuu suoraan keskuspankilleen, syntyy yksityisen sektorin käyttöön rahavarallisuutta ilman velkakomponenttia – Velkakomponenttina on valtion velka keskuspankille • • Jos valtio myy velkakirjoja kansalaisilleen, saavat kansalaiset velkakirjan, mutta menettävät rahavarallisuuttaan valtio kuitenkin kuluttaa keräämänsä rahavarallisuuden, joten lopulta yksityisen sektorin nettovarallisuus kasvaa tässäkin tilanteessa Jos valtio pyrkii kuitenkin budjettiylijäämiin, johtaa se yksityisen sektorin nettovelkaantumiseen, mikäli maa ei nauti riittävän suurista maksutaseen ylijäämistä – Tällaisessa tilanteessa julkinen sektori verottaisi pois osan yksityisen sektorin varallisuudesta yksityisen sektorin velat jäisivät ennalleen, mutta varallisuus olisi vähentynyt – Koska kyse olisi ylijäämäisestä budjetista, valtio ei kuluttaisi keräämäänsä varallisuutta – Lopulta yksityisellä sektorilla olisi enemmän velkaa kuin varallisuutta Rahatalousjärjestelmän perusteista (5) • Jos yksityisen sektorin ei haluta nettovelkaantuvan, on vähintäänkin joko maksutaseen oltava ylijäämäinen tai valtion budjetin alijäämäinen, koska: Yksityisen sektorin rahoitustase + ulkomaansektorin rahoitustase + julkisen sektorin rahoitustase = 0 Rahatalousjärjestelmän perusteista (6) • Miksi yksityisen sektorin nettovelkaantuminen ei ole suotavaa? • Yksityisen sektorin nettovelkaantuminen johtaa väistämättä konkursseihin ja kokonaistuotannon supistuksiin • Pahimmillaan edessä voi olla deflaatiokierre ja pitkäkestoinen lama • Tällaisessa tilanteessa uusia velkasuhteita ei solmita ja kokonaiskysyntä romahtaa Euroalueen kriisi (1) Vaihtotaseiden yli- ja alijäämät (% BKT:sta) PIIGS-maissa ja Saksassa 2001–2009 10 5 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 -5 -10 -15 -20 Saksa Kreikka Portugali Irlanti Italia Espanja 2008 2009 Euroalueen kriisi (2) • Osa euroalueen maista (esim. Saksa, Alankomaat, Itävalta, Suomi) on perustanut talouspoliittisen strategiansa vientikilpailukyvyn varaan – Työvoimakustannuksia on pyritty rajoittamaan kotimainen kysyntä vähäistä • Osa euroalueen maista on valinnut ekspansiivisemman talouspolitiikan linjan – Kaikissa PIIGS-maissa nimelliset työvoimakustannukset nousivat aikavälillä 1999–2009 yli 30 prosenttia – Saksassa ne nousivat 8 prosenttia – Samaan aikaan Kreikassa yhtä työtuntia kohden laskettu työvoiman tuottavuus on noussut yli kaksi kertaa nopeammin kuin Saksassa • Ekspansiivisemman talouspolitiikan maat ovat kärsineet maksutaiseiden alijäämistä, kun taas vyönkiristyspolitiikan maat ovat nauttineet maksutaseiden ylijäämistä Euroalueen kriisi (3) • Koska PIIGS-maiden maksutaseet olivat alijäämäisiä, oli näiden maiden pakko tehdä alijäämäisiä budjetteja muussa tapauksessa PIIGS-maiden yksityiset sektorit olisivat nettovelkaantuneet väistämättä • Vientimaiden talouspolitiikka nojasi siihen olettamukseen, että jostakin löytyy maita, joilla on heikompi vientikilpailukyky – Osa näistä maista sijaitsi euroalueella, osa sen ulkopuolella – Jos heikomman vientikilpailukyvyn maat olisivat luopuneet ekspansiivisesta talouspolitiikastaan, olisivat vientimaat kärsineet tästä • Johtopäätös: rahaliitoissa on aina vientikilpailukyvyltään vahvempia ja heikompia maita vientikilpailukyvyltään heikompien maiden julkisen velan taakka kasvaa automaattisesti Onko julkinen velka ongelma? (1) Onko julkinen velka ongelma? (2) Kuviot: William Mitchell Onko julkinen velka ongelma? (3) • • Jos valtio on säilyttänyt taloudellisen suvereniteettinsa, ei sen maksukyky ole koskaan uhattuna Taloudellisen suvereniteetin ehdot: – Itsenäinen raha- ja finanssipolitiikka – Kelluva valuuttakurssi – Velkaantunut vain omassa valuutassaan • Euroalueen valtiot eivät ole enää taloudellisesti suvereeneja yksiköitä – Ne pitäisi rinnastaa Yhdysvaltain osavaltioihin – Eurovaltiot eivät enää ole valuutan liikkeellelaskijoita vaan valuutan käyttäjiä Onko julkinen velka ongelma? (4) • Taloudellisesti suvereenien valtioiden keskuspankki voi luotottaa valtion tiliä rajattomasti valtio voi milloin tahansa suoriutua kaikista velkasitoumuksistaan • Jos valtion kulutus ylittää talouden tuotantokyvyn, on seurauksena inflaatio • Taloudellisesti suvereenien valtioiden maksukyky ei ole kuitenkaan koskaan uhattuna yleensä sijoittajat tiedostavat tämän taloudellisesti suvereenien valtioiden velan korot eivät nouse kovin korkeiksi Onko julkinen velka ongelma (5) • Paul Samuelson: "I think there is an element of truth in the view that the superstition that the budget must be balanced at all times [is necessary]. Once it is debunked [that] takes away one of the bulwarks that every society must have against expenditure out of control. There must be discipline in the allocation of resources or you will have anarchistic chaos and inefficiency. And one of the functions of old fashioned religion was to scare people by sometimes what might be regarded as myths into behaving in a way that the long-run civilized life requires. We have taken away a belief in the intrinsic necessity of balancing the budget if not in every year, [then] in every short period of time. If Prime Minister Gladstone came back to life he would say "uh, oh what you have done" and James Buchanan argues in those terms. I have to say that I see merit in that view." Mitä on tehtävä? • Kaikki euroalueen maat eivät voi nauttia samanaikaisesti maksutaseen ylijäämistä – Uhkana euron vahvistuminen – Euromaiden viennin pitäisi painottua euroalueen ulkopuolelle mitä mieltä koko euroalueessa enää olisi? • Tarvitaan budjettivajeita, joilla suojellaan yksityisen sektorin rahoitusasemaa • Ei ole kuitenkaan mielekästä, että EMUn jäsenvaltiot kantavat velkataakan, koska niiden kulutus on tulorajoitettua • Tämän vuoksi euroalue tarvitsee keskitetyn finanssipoliittisen auktoriteetin • Auktoriteetin tehtävänä on turvata euroalueen valtioiden riittävä kulutusvoima ja täystyöllisyys • Toisena vaihtoehtona on euroalueen purkaminen
© Copyright 2024