1. No category

17
Torstaina 16. toukokuuta 2013
KULTTUURI
Puh: (06) 2477 587
[email protected]
Luetuimmat jutut netissä: www.pohjalainen.fi
Kulturfonden palkitsi Camilla Nylundin
HELSINKI  Svenska kulturfondenin
20 000 euron kulttuuripalkinnon saa
oopperalaulaja Camilla Nylund. Säätiö
kiittää Nylundia hänen jalosta äänestään ja pettämättömästä musikaalisuudestaan. Säätiö on myöntänyt myös
viisi 10 000 euron palkintoa. Taidepal-
Svenska kulturfonden jakaa tänä keväänä apurahoja ja
stipendejä kaikkiaan 17 miljoonan euron edestä.
kinnon saa kuvanveistäjä Kim Simonsson, koulutuspalkinnon luokanopettaja
Liisa Suopanki, tulevaisuuspalkinnon
näyttelijä Alma Pöysti, yhteiskuntapalkinnon mediavaikuttaja Alexis Kouros
ja Rose-Maj ja Levi Ulfvensin apurahan
museolehtori Annina Ylikoski.
Tero Hautamäki, Seinäjoki (esimies) (06) 247 7586, Laura Krohn, Vaasa (06) 247 7587, Anne Puumala, Seinäjoki (06) 247 7585 [email protected]
Kekkonen vastaan Tanner
K-P:n kamariorkesteri
yhteistyöhön
Pietarsaaren kanssa
Ilmajoen musiikkijuhlien uusi ooppera kertoo Suomen historian riitelevistä suurmiehistä
PIA BYSKATA
KOKKOLA Keski-Pohjanmaan
kamariorkesteri on aloittanut
yhteistyön Pietarsaaren Campus
Allegron kanssa. Kamariorkesteri esiintyy tämän vuoden aikana
kolme kertaa Schauman-salissa.
Kamariorkesteri teki ensimmäisen esiintymisensä campuksen tiloissa jo avajaisviikolla. Seuraava esiintyminen on
huomenna perjantaina ja kolmas konsertti on sovittu marraskuulle.
–  Yhteistyöllä saamme uuteen saliimme korkealaatuista
musiikkia, josta olemme hyvin
ylpeitä. Sali olikin kimmoke yhteistyölle, kertoo musiikkiopiston rehtori Bo-Erik Sandström.
– Pietarsaaren kaupunki ostaa
kamariorkesterilta tietyn määrän konsertteja ja esitämme ne
Schauman-salissa. Pietarsaaren Sinfonietta ei pystyisi tuottamaan samanlaisia produktioita, Sandström huomauttaa.
STT
HELSINKI Ilmajoen musiikki-
juhlilla kesäkuussa politikoidaan ankarasti. Kekkonen –
Ooppera suurmiehestä heittää
Urho Kekkosen ja Väinö Tannerin kamppailemaan vallasta
toisen maailmansodan aikana
ja sen jälkeen.
Kekkonen-ooppera on mittava hanke. Lavalla on kuorot
ja orkesteri mukaan lukien yhteensä noin 150 henkeä. Libreton on kirjoittanut SDP:n exkansanedustaja Lasse Lehtinen, joka ei ole ensimmäistä
kertaa Kekkosta kyydissä.
Tohtoriksi Lehtinen väitteli
presidentti Kekkosen ja sosiaalidemokraattisen puolueen suhteista. Ja Tannerhan oli nimenomaan sosiaalidemokraatti.
Kekkosen hahmo tuntuu
edelleen olevan läsnä siellä jos
täälläkin. Väinö Tannerin kohdalla on ollut huomattavasti
hiljaisempaa. Tämä on libreton kirjoittaneen Lasse Lehtisen mielestä ongelma.
– Kekkosen tuntevat kaikki,
Tanneria ei tunne kukaan. He
olivat kuitenkin toistensa vastapooleja, Lehtinen kiteyttää.
Lehtinen luonnehtii Tanneria toisen maailmansodan
ajan Suomen hallituksen lukoksi. Kekkonen joutui samaan aikaan tyytymään huomattavasti
vähäisempiin rooleihin.
– Tanner päätyi sotasyyllisyysoikeuteen ja sai tuomion.
Tanner oli koko sotasyyllisyysoikeudenkäynnin päämaali.
Hänet piti saada tuomituksi
hinnalla millä hyvänsä, Lehtinen korostaa.
Tanner palasi vankilatuomionsa jälkeen politiikkaan.
– Hän ja Kekkonen olivat silloinkin jatkuvasti napit vastakkain. Kekkosta harmitti, kun
niinkin iso puolue kuin sosiaalidemokraatit asettui vastustamaan häntä.
Kekkonen-oopperan  säveltänyt Uljas Pulkkis kertoo törmänneensä Kekkosen kohdalla
säveltäjälle ongelmalliseen tilanteeseen: Kekkosen hallintokausi oli, varsinkin loppupuo-
Kamariorkesteri on  aikaisemminkin konsertoinut Pietarsaaressa ja paikkakunnalta on jär-
LAURA KROHN
VAASA Kapellimestari Jorma
Panulan vuosittaisella kapellimestarikurssilla on tällä kertaa
kahdeksan suomalaista ja kaksi
ulkomaalaista oppilasta.
Kah Chun Wong on saapunut
Singaporesta.
–  Olin ensimmäisen kerran
Panulan kurssilla vuonna 2009.
Vuonna 2011 osallistuin kapellimestarikilpailuun, jossa Panula istui tuomaristossa. Tulin toiseksi ja haluan edelleen kehittää
itseni, sanoo nuori lahjakkuus.
Lontoosta on tullut Stacey
Watton. Hän on soittanut 20
vuotta lontoolaisissa orkestereissa kontrabassoa. Sitten orkesterinjohto alkoi kiinnostaa ja hän
osallistui Panulan kurssille Kuopiossa.
–  Kun aloin tutkia alaa, kävi
nopeasti selväksi, että kannattaa tulla Suomeen. Täällä osataan kouluttaa hyviä kapellimestareita.
Suomesta kurssille osallistuvat Lauri Ahokas, Petri Alanko, Lauri Haapanen, Teemu Hämäläinen, Kara Koskinen, Ville Mankkinen, Klaus Mäkelä ja
Tanja Räsänen.
Petri Alanko on ollut soolohui-
Pietarsaaren perjantaisessa konsertissa esitetään LarsErik Larssonin Pieni serenadi,
Juho Kankaan Konsertto sellolle ja jousille, Erkki Salmenhaaran Poema sellolle ja jousille sekä Pehr Henrik Nordgrenin Pelimannimuotokuvia.
Konsertin solistina on kamariorkesterin monivuotinen yhteistyökumppani ja Sibelius-Akatemian kamarimusiikin professori, sellisti Marko Ylönen. Ylönen tunnetaan Pohjanmaalla
myös Korsholman musiikkijuhlien entisenä taiteellisena johtajana.
o Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin konsertti Schaumansalissa perjantaina 17.5.2013 kello 19
Rockmusikaali sai
plussia ja miinuksia
Teatteri
Raimo Laukka (Tanner), Tiina-Maija Koskela (Ieva) ja Jyrki Anttila (Kekkonen) esiintyivät eilen Kekkonen-oopperan tiedotustilaisuudessa Helsingin Tamminiemessä.  
Alabama ja muut rakkauteni  -rockmusikaali, ohjaus Ilkka Aro,
sävellys ja sanoitus Vesku Jokinen, käsikirjoitus Aino Hyyryläinen,
koreografia Tanja Karppi. Ensi-ilta Vaasan kaupunginteatterin
Julia-salissa 14.5.2013.
KUVA: LEHTIKUVA/PEKKA SAKKI
Plussat
lellaan, pitkään rauhallinen ja
jokseenkin epädramaattinen.
– Kekkosta ei murhattu eikä
siellä muutakaan dramaattista
tapahtunut. Draamaa oli vasta
Kekkosen kuolemassa.
Oopperan ohjaa Vilppu Kiljunen. Hän ei väitä oopperan
kertovan silkkaa totuutta.
– Käsittelen oopperan henkilöitä lähes fiktiivisinä hahmoina. Siellä on kohtauksia,
esimerkiksi Kekkosen ja Hertta Kuusisen välillä, joita ei varmasti tapahtunut koskaan.
– Ooppera on samalla kertomus taistelusta, että kuka tä-
män Suomi-laivan kapteeni oikein on. Ja pitkäänhän Suomilaiva oli nimenomaan tämän
kaljupään ohjauksessa.
Jättikokoisiin  Kekkos-saappaisiin hyppää tenori Jyrki
Anttila. Hän muistaa Kekkosen järeänä valtionpäämiehenä.
– Kekkosella oli valtaa, ja
hän myös käytti sitä. Kekkonen myös otti kantaa ja kertoi,
kuinka asiat tulisi hoitaa.
Kekkosen aikalaiset ovat
osanneet kertoa, että presidentti saattoi valtaa käyttäes-
sään ja ohjeita antaessaan lyödä myös melkoisen reippaasti yli.
– Aivan varmasti saattoi. Niin
voi käydä helposti ihmiselle,
jolla on sellainen luonne kuin
Kekkosella.
Jyrki Anttilan on helppo nimetä asia, joka hänelle on parhaiten jäänyt Kekkosesta mieleen.
– Ne valokuvat vanhasta avuttomasta miehestä, jota muut taluttavat. Ne olivat aika pysäyttäviä. Niistä tuli mieleen, että
noin voi lopulta käydä mahtavallekin miehelle.
+ Vesku Jokisen tarttuva ja toimiva musiikki, mm. riehakas
Popeda-kommentti Kermat päältä ja kaunis balladi Vielä kerran
Neidit K, G ja B
Kekkonen-oopperaa  esitetään Ilmajoen musiikkijuhlilla
7.-9. kesäkuuta ja 14.-16. kesäkuuta.
Sävellys:  Uljas Pulkkis
Libretto:  Lasse Lehtinen
Ohjaaja:  Vilppu Kiljunen
Kapellimestari:  Kurt
Kopecky
Orkesteri:  Vaasan kaupunginorkesteri
Kuorot:  Ilmajoen oopperakuoro sekä lapsi- ja nuorisokuoro
Kekkonen:  Jyrki Anttila
Tanner:  Raimo Laukka
+ amatöörinäyttelijöiden työpanos, asenne ja energia
+ Rokkikoulun bändi Black Snow tuo kivan mausteen kokonaisuuteen
Sylvi:  Ulla Raiskio
Miinukset
Hrustsev:  Heikki Aalto
- korni ja naiivi tarina
Hertta:  Tiina Penttinen
- turhan vakavat hahmot, jotka puhuvat liian paljon heppoista
elämänfilosofiaa
Adjutantti:  Ville Salonen
Karjalainen/Särestöniemi: 
Petri Pussila
- huumorin puute
Vennamo:  Tommi Niskala
+/- "veskujokismaiset" sanoitukset: ”Turkan touhu on niin kuin
monta tylsää biisiä/se on niin kuin puoliraakaa kanaa ja riisiä” tai
”Älä viitti nalkuttaa/lähde vaikka Kalkuttaan”
Neidit K, G ja B:  Eeva-Maria
Kopp, Terttu Iso-oja ja Johanna
Kalmari
listina Radion sinfoniaorkesterina ja vieraillut Vaasassa orkesterin solistina. Nyt hän toimii Sibelius-Akatemiassa huilunsoiton lehtorina.
–  Sen verran kun saisi kapellimestarin taitoja, että voin johtaa
akatemiassa puhallinporukkaa.
Alanko on katsellut kapellimestarin työskentelyä pulttisoittajana 20 vuotta, mutta johtajanpaikalta se on erilaista.
– Yllätyin, että miten hyvin pitää osata partituuri. Pitää olla
kropassa, miten se lyödään.
Joka päivän päätteeksi katsotaan johtamista videolta.
–  Se on karu väline. Sitä luulee
johtavansa tietyllä tavalla, mutta nauha paljastaa kaiken, Alanko hymähtää.
Panula pitää vuosittain noin 10
kapellimestarikurssia eri puolilla
maailmaa. Eikö tahti jo väsytä?
–  No, tänä vuonna kursseja on
vain yhdeksän.
Orkesterin syksyn ohjelma on
valmistunut ja kausiesite julkaistu. Tulossa on yhdeksän konserttia, joista osa pidetään useammassa paikassa. Kausiohjelman
lisäksi orkesteri tekee koululaiskonsertteja ja soittaa Vaasan oopperasäätiön puuhaamassa Verdin Requiemissa.
Kauden aloittaa Toivo Kuula
-gaalakonsertti Seinäjoella, Alavudella ja Vaasassa. Tulossa on
myös muun muassa Harry Potter,
Nuoret solistit ja Mustalaissävel-
+ ammattitaitoinen bändi
Ieva:  Tiina-Maija Koskela
Panula kouluttaa ja levyttää orkesterin kanssa
Jorma Panula vetää tällä
viikolla kapellimestarikurssia Vaasassa. Syksyllä
hän tekee kaupunginorkesterin kanssa levyn.
jestetty myös konserttibusseja
Kokkolaan.
– Tarvitsemme uutta yleisöä,
ja tällä tavalla tavoitamme myös
sellaisia, jotka eivät käy Kokkolassa konsertissa. Uskomme, että uusi salikin houkuttelee uutta
yleisöä, toteaa intendentti GunMaj Peltoniemi.
- varsinkin päähenkilön, Turkan, liian kovalle miksattu lauluääni
LAURA KROHN
Arhinmäki paheksuu salaista
Guggenheim-lobbausta
STT
HELSINKI Kulttuuriministe-
ovat päättäneet että Guggenheimia ei rakenneta, pitäisi pysytellä niissä päätöksissä, hän
moittii.
Arhinmäki ihmettelee, että
Guggenheim tapaa Helsingin
kaupungin johtoa ja valtuuston
johtoa, mutta kulttuuriministeriin ei olla missään yhteydessä.
– Näyttää siltä, että tätä yritetään pitää hengissä ja rakentaa
jotakin uutta esitystä.
Arhinmäen mukaan valtiolla
ei ole mahdollisuutta tukea hanketta. Hän ei pidä hanketta järkevänä kulttuurimäärärahojen
käyttönä.
Guggenheim-hanke kaatui
Helsingin kaupunginhallituksessa viime vuonna.
Scifi-kirjallisuuden
palkinto
Kiduttajan varjolle
rahallista arvoa. Palkinto on
aiempina vuosina myönnetty
esimerkiksi Hannu Rajaniemen
Kvanttivarkaalle (Gummerus,
2011) ja Maarit Verrosen Kirkkaan selkeää -teokselle (Tammi, 2010).
ri Paavo Arhinmäki (vas.) paheksuu väitettyä salaista Guggenheim-museon lobbaamista.
Ylen mukaan Helsingin johtavat virkamiehet ovat tavanneet
Guggenheim-säätiön edustajia
talvella ja keväällä Helsingissä ja New Yorkissa. Yle kertoo,
että myös kaupunginvaltuuston johto on tavannut Guggenheimin edustajia.
Arhinmäki sanoo STT:lle, että
hänen korviinsa on viime aikoina kantautunut tietoja lobbaamisesta. Hän ei ole saanut yhteydenottoja asiaan liittyen, ei
virallisia eikä epävirallisia.
– Kun poliittiset päättäjät
HELSINKI  Tieteiskirjallisuu-
Jorma Panula on pitänyt kapellimestarikursseja Vaasan kaupunginorkesterin kanssa jo vuodesta 1993. Yhteistyö jatkuu syksyllä, kun Panula
ja orkesteri tekevät yhdessä levyn.  KUVA: TIMO ANNANPALO
miä-konsertit.
Jorma Panula tulee lokakuussa
johtamaan konsertin, jossa kuullaan hänen sävellyksiään ja sovituksiaan. Siitä tehdään myös le-
vy. Solistina pohjalaislauluissa
kuullaan Tom Nymania.
Vuorion säätiön konsertissa solistiksi tulee ruotsalainen huippusellisti, Torleif Thedéen.
Syksy on täynnä ohjelmaa.
–  Määrärahat vähenevät, mutta toimintaa on silti saatu näin
paljon, intendentti Merja Tyynelä itsekin ihmettelee.
o Yleisö on tervetullut seuraamaan kapellimestarikurssia torstaina ja perjantaina kello 10-14
kaupungintalolle. Päätöskonsertti on lauantaina kello 15.
den Tähtivaeltaja-palkinto on
myönnetty yhdysvaltalaisen
Gene Wolfen romaanille Kiduttajan varjo (Gummerus, 2012).
Teoksen on suomentanut Johanna Vainikainen-Uusitalo.
Kiduttajan varjo eli The Shadow of the Torturer ilmestyi
Yhdysvalloissa jo vuonna 1980.
Palkinnon myöntäneen Helsingin Science Fiction Seuran mukaan Kiduttajan varjon aloittama Uuden auringon kirja -tetralogia on yksi modernin tieteiskirjallisuuden peruskivistä.
Tähtivaeltaja-palkinnolla ei ole
Oikaisu
Kuntsin modernin taiteen museossa on 18.5 opastettuja kierroksia, joilla kerrotaan Kaisu Koiviston matkoista Baltian
alueelle. Eilisessä uutisessa
kerrottiin, että Kaisu Koivisto
itse olisi paikalla. Taiteilija on
kuitenkin itse paikalla kertomassa näyttelystään vasta sunnuntaina 2.6. klo 13.