Tunnista ja tutki riskirakenne
TUNNISTA JA TUTKI RISKIRAKENNE OPETUSMATERIAALI Pientalojen riskirakenteet PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Sisällysluettelo Saate .................................................................................................................. 3 Puurakenteinen väliseinä eristämättömän väliseinän päällä .............................. 4-10 Valesokkeli .......................................................................................................... 10-14 Valesokkeli, valesokkelin ongelma ..................................................................... 15-18 Tiiliseinän kynsirako ............................................................................................ 19-22 Tiiliseinä ja valesokkeli ........................................................................................ 23-28 Puulattia eristämättömän betonilaatan päällä ..................................................... 29-33 Puulattia, sahapurueriste .................................................................................... 34-36 Reunavahvistettu laatta, tiilitalo ja puulattiat ....................................................... 37-38 Höyrysulku eristeen sisässä ............................................................................... 39-42 Betoniväliseinä alalaatan päällä .......................................................................... 43-48 Betoniseinä anturan päällä ns. osastoiva seinä .................................................. 49-51 Tiiliseinä anturan päällä, osastoiva seinä ............................................................ 52-53 Tiiliseinä alalaatan päällä .................................................................................... 54 Reunavahvistettu laatta, kylmäsiltojen vaikutus rakenteessa ............................. 55-57 Reunavahvistettu laatta, parketti suoraan laatan päällä ..................................... 58-59 Reunavahvistettu laatta tiiliseinä ja puulattia ...................................................... 60 Purueristeinen seinä ............................................................................................ 61-65 50- luvun talon kellari .......................................................................................... 66-67 Kellarin seinän mineraalivillaeristys,voi olla myös elementtirakenteinen............. 68 Kellarin harkkoseinä, sisäpuolinen eriste ............................................................ 69-74 Kellarin seinän sisäpuolinen eristys ………………………………………………… 75-76 Purueriste kellarin betoniholvin päällä ................................................................ 77-78 Aluskate .............................................................................................................. 79-82 Hirsiseinä ja purueriste, ulkoseinän liitos ............................................................ 83-84 Tuulettuva alapohja, alapohjan liitos ulkoseinään ............................................... 85-87 Tuulettuva alapohja ............................................................................................. 88-92 Yläpohjan höyry / ilmasulun vuodot .................................................................... 93-96 Ullakkotila, tuuletuksen tukkiminen ..................................................................... 97-99 Märkätila, saunan ja pesuhuoneen välisen seinän alapuu pintalaatan päällä .... 100-102 Märkätila, pesuhuone, sauna, väliseinä .............................................................. 103-107 Märkätilan läpiviennit ........................................................................................... 108 Päällelaatoitus ..................................................................................................... 109 PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Opetusdiat 2012 SAATTEEKSI ? Tämä opetusmateriaali palvelee ensisijaisesti kuntotutkimuksen opettajien työkaluna, mutta sitä voidaan hyödyntää laajemminkin korjausrakennusalalla. ? Näytteiden oton ja tulkinnan tulee tapahtua Asumisterveysohjeen ja Asumisterveysoppaan mukaisesti, kuntotutkimukset ja kosteus-mittausten tulkinta YM:n Ympäristöopas 28:n mukaisesti. ? Materiaali ei ole kuntotutkimusohje, vaan opetuksen apuväline riskirakenteiden havainnollistamiseen ja tunnistamiseen. Aineiston osioita voi käyttää myös erikseen. Opetusmateriaalin käyttäjä vastaa itse siitä, että hän ymmärtää käyttämässään materiaalissa esitetyt asiat. Hän vastaa käyttävänsä materiaalia vain niiltä osin, kuin se soveltuu käsiteltävissä olevaan aiheeseen/ opetussisältöön. ? Aineiston muokkaus vain tekijöiden luvalla. ? Opetusmateriaalissa olevista mahdollisista virheistä ja puutteista toivotaan palautetta suoraan tekijöille osoitteeseen [email protected] ? Asialliset ja yksilöidyt korjausehdotukset huomioidaan seuraavan päivityksen yhteydessä. ? Tässä esitetyt rakennetyypit eivät suinkaan ole aina vaurioituneet, mutta koska ne ovat vaurioitumisherkkiä, on ne syytä tutkia ja ryhtyä toimenpiteisiin vaurioitumisen ennaltaehkäisemiseksi. ? Riskirakenteiden opetusmateriaalin on laatinut Pertti Heikkinen, Savora Oy (asiantuntija) ja kuvituksen on toteuttanut graafikko Anssi Nousiainen Grafical Oy. ? Mikrobi- ja materiaalinäytteitä otetaan pääsääntöisesti silloin, kun vaurio ja mikrobikasvusto eivät ole silmin havaittavia. Asumisterveysohjeen ja Asumisterveysoppaan mukaan silmin havaittava mikrobikasvusto, jonka mikrobit tai aineenvaihduntatuotteet voivat päästä sisäilmaan, on terveyshaitta ja vaurio on korjattava. Näytteitä on syytä ottaa myös silloin, jos kyseessä on riitatapaus ja näytteet tarvitaan varmentamaan mikrobikasvuston olemassa olo. ? Tämä opetusmateriaali ei sovellu juristien riitojen todistelumateriaaliksi, eikä se ole viranomaisohje mihinkään muuhunkaan tarkoitukseen. Samat riskirakenteet löytyvät ympäristöoppaista 28 ja 29 vuodelta 1997. Lisätietoa / palautteet: Pertti Heikkinen Puh. 0440 277 722 [email protected] Grafical.fi MARKKINOINNIN VETOV O I M A A anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Yleiskuva rakenteesta 01A PUURAKENTEINEN VÄLISEINÄ ERISTÄMÄTTÖMÄN ALALAATAN PÄÄLLÄ Runkotolppa Seinän verhouslevy Jalkalista Betoni, pintalaatta ( lattia ) Eriste, polystyreeni, ( styrox ) Seinän alapuu Huopakaista Betoni, alalaatta, ( roskavalu ) 1950 1980 2010 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Kosteuden Siirtyminen Diffuusiolla / Kapillaarisesti 01B PUURAKENTEINEN VÄLISEINÄ ERISTÄMÄTTÖMÄN ALALAATAN PÄÄLLÄ VAURIOT 1. Seinän alapuun lahoaminen 2. Seinärakenteiden homehtuminen 3. Seinälevyjen sisäpintojen homehtuminen 4. Seinän alapuun homehtuminen VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT 1. Lattian alusmaan kapillaarisuus 2. Kosteuden siirtyminen rakenteisiin diffuusiolla ja kapillaarisesti maaperästä Jos huopakaista on asennettu rakenteeseen hidastaa se huomattavasti seinän alapuun vaurioitumista, voi jopa estää vaurioitumisen kokonaan. Huopakaistaa ei ole esitetty seuraavissa dioissa. 100%RH Diffuusio Kapillaarisuus Lattian alusmaan huokostilan kosteus 100% RH 1950 1980 2010 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Kuntotutkimusmenetelmät Kosteusmittaukset Puurakenteen kosteusmittaus ”piikkimittaus” 01C PUURAKENTEINEN VÄLISEINÄ ERISTÄMÄTTÖMÄN ALALAATAN PÄÄLLÄ Puun kosteuden viitearvot ja homehtumisriskit on esitetty Ympäristöministeriön ympäristöoppaassa 28. Puurakenteen kosteusmittaus voidaan tehdä jalkalistan takaa 1950 1980 2010 RAKENNUSAIKAKAUSI Mittausreikä jalkalistan takana. Reikä on tiivistettävä huolellisesti mittauksen jälkeen. PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 01D PUURAKENTEINEN VÄLISEINÄ ERISTÄMÄTTÖMÄN ALALAATAN PÄÄLLÄ Kuntotutkimusmenetelmät Kosteusmittaukset Puurakenteen kosteusmittaus ”piikkimittaus” 15,0 15,0 Ensimmäinen mittaus jalkalistan takaa. Jos mittaustulos antaa aihetta jatkotoimiin, on seinään tehtävä aukko ( noin A4-koko ) Katso DIA 01G. Puun kosteuden viitearvot ja homehtumisriskit on esitetty Ympäristöministeriön ympäristöoppaassa 28. Jos paino-% mittaus osoittaa alapuun olevan kuivalla alueella, ei se takaa sitä etteikö alapuun ja betonin välissä ole mikrobikasvustoa. Samoin seinäkotelon sisällä voi olla hometta. 1950 1980 2010 RAKENNUSAIKAKAUSI Mittausanturit n.2mm puun alapinnasta Piikkianturi ei saa koskettaa betonipintaa, jos anturit koskettavat betonia mittaustuloksesta tulee yleensä liian suuri! PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Kuntotutkimusmenetelmät Rakenteiden vaurioita Digikuvia tutkimuskohteista 01E PUURAKENTEINEN VÄLISEINÄ ERISTÄMÄTTÖMÄN ALALAATAN PÄÄLLÄ ALAPUU LAHO ALAPUU MÄRKÄ, HOMEESSA LATTIA Väliseinän alapuu lahonnut, kosteus noussut myös runkotolppaan 1950 1980 2010 RAKENNUSAIKAKAUSI LATTIA Väliseinän alapuu märkä, pinta homeessa anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Kuntotutkimusmenetelmät Kosteusmittaukset Suhteellisen kosteuden mittaus Vertailumittaus seinän sisältä puolivälistä seinää tai seinän yläosasta. 01F PUURAKENTEINEN VÄLISEINÄ ERISTÄMÄTTÖMÄN ALALAATAN PÄÄLLÄ Puun kosteuden viitearvot ja homehtumisriskit on esitetty Ympäristöministeriön ympäristöoppaassa 28. 70% 70% T=18°C Alapuun yläpuolelta ilmatilasta tai eristeistä mitattu RH 70% T18°C viittaa yleensä vaurioon alapuussa ja sitä ympäröivissä levyissä. HUOM! Mahdollinen alapuun alapinnan vaurio voi olla olemassa vaikka suhteellisen kosteuden arvot olisivatkin alle homehtumisriskin. Mittarin anturi n.3-5mm:n etäisyydellä aluspuun päältä Jos mitta-anturi on kiinni puun pinnassa voi tulla liian korkeita RH%-arvoja. Mittauksella saadaan arvot homehtumisriskin arviointia varten. 1950 1980 2010 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Kuntotutkimusmenetelmät Rakennenäytteiden otto 01G PUURAKENTEINEN VÄLISEINÄ ERISTÄMÄTTÖMÄN ALALAATAN PÄÄLLÄ Rakenne- ja pinta näytteenottoa varten joudutaan seinään avaamaan aukko. Aukko seinässä Mikrobinäyte otetaan levyn alaosan pinnasta tai koko pala otetaan näytteeksi. Rakennenäytteenotto Näyte otetaan molemmin puolin kappaletta. Näyte irroitetaan taltalla tms. välineellä puun pinnasta. 1950 1980 2010 RAKENNUSAIKAKAUSI Rakennenäytteet pakataan ja lähetetään vastaanottavan laboratorion antamien ohjeiden mukaisesti. Lähetteeseen on merkittävä mistä kohtaa/ -pinnoista mikrobimääritys on tehty. Kuntotutkijan on etsittävä rakenteista ns. vertailunäytteenottopaikka. Jos seinässä on ( eriste ) villa otetaan näyte villan alaosasta. anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 02A VALESOKKELI Valesokkelin rakennemalli Valesokkeli Tuulensuojalevy Syöksytorvi Alapuu Höyrysulku, muovi Rakenteessa voi olla huopakaista Sisäverhous Valesokkeli Styrox Betoni, lattia Eriste Vierustäyttö Kapillaarikatko Sokkeli Valesokkelin tunnistus Antura 1960 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI Perusmaa Valesokkeli Havainnekuva valesokkelista.Sokkelin yläpinta ylempänä oven kynnystä. PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 02B VALESOKKELI Kosteuden siirtyminen rakenteisiin Sadevesi - kapillaarisuus - pohjavesi - diffuusio Joskus näkyviä vaurioita 100%RH Pohjavesi 100%RH 100%RH 100%RH Salaojan tehtävänä on pitää pohjavesi perustuksien alapuolella. Kapillaarinen maa 1960 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 02C VALESOKKELI Vauriot ja vaurioiden aiheuttajat VAURIOT 1. Sokkelin maali hilseilee 2. Tiiliverhous kastuu 3. Seinän eristeet homehtuvat 4. Ulkoseinän alapuu homehtuu, lahoaa VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT 1. Sade ja sulamisvedet 2. Kapillaarinen kosteuden imeytyminen maaperästä 3. Diffuusio 4. Väärässä korossa olevat salaojat ”Kalkkihärmää” Tiilet tummuu Tarkasta ulkoseinät / sokkelit ulkoapäin. Tee huomioita! Maali hilseilee Jos kattovedet valuvat sokkelin vierustalle, aiheuttaa se oleellisen kosteuskuorman sokkelin ja ulkoseinän alaosan rakenteille. Kuvan perusteella voi päätellä yhdeksi kuntotutkimuksen kohteeksi seinärakenteen alaosan kuvassa olevan nurkan alueella. Kuntotutkijan on tarkastettava rakennuksen ulkopuoli. Huomioiden perusteella voi päätellä mahdollisia vaurioalueita, mitä sisäpuolisessa tarkastelussa ei tule esille. 1960 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 02D VALESOKKELI Kuntotutkimusmenetelmät ja teoria sokkelin kondenssista Kosteusmittaukset ja näytteenotot DIASARJAN 01-mukaan Valesokkelirakenteessa voi tiivistyä mysö sisäilman kosteus. KOSTEUS SIIRTYY - maaperästä - pohjavedestä - sadevesistä ( Malli esitetty alla mainituilla reunaehdoilla ) Ulkona -20°C, sisäilma + 20°C Ulkoilman RH 95%, sisäilman 35% T[C]: KK/KM [g/m3]: 20.0 17.28 100% RH 0.0 0.0 100% RH 6.05 100% RH -20.0 0.88 0.83 Pohjavesi Rakennemalli 1, höyrysulku on ehjä - kondenssi betonin sisäpinnalla 2g/m²/vrk 1960 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Valesokkelin erityispiirteitä Jäätä, härmää, vettä Sokkelin yläpinta epätasainen, ilmatiiveys heikko. 03A VALESOKKELI VALESOKKELIN ONGELMIA Seinän alapuu ja sitä vasten olevien levyjen alaosat ovat on usein mikrobivaurioituneet. Alapuun painekyllästys hidastaa puun vaurioitumista, mutta ei estä sitä kokonaan. Ympäröivät levyt ovat usein vaurioituneet vaikka painekyllästetty puu olisi kunnossa. Pinta usein puhdistamatta, sahapurua yms. orgaanista ainetta. Homeet, haju, kosteus Alushuopa puuttuu. Betonin pinta epätasainen Eristeasennuksissa puutteita 1950 1980 Polystyreeni ( Styrox ) RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 03B VALESOKKELI VALESOKKELIN ONGELMIA Valesokkelin erityispiirteitä Katso DIA 02E Muovi, höyrysulku Kuuraa talvella Roskia, hometta Hometta levyn alareunassa Sadevedet Betoni Roskia soran päällä, homehtuu Alustäyttö sora 100%RH 100%RH Perusmaa Ulkoseinän alaosan ja sokkelin alueelta tulevalla korvausilmalla on merkittävä vaikutus sisäilman laatuun. Eristeessä rakoja, kosteutta siirtyy maaperästä 1950 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 03C VALESOKKELI VALESOKKELIN ONGELMIA Kosteuden ja ilmavuotojen siirtymisreittejä Reikä sokkelissa, surritappi Jäätä, härmää, vettä Kosteuseristys, ( bitumihuopa ) puuttuu betonin ja alapuun välistä! Ilmavuoto ( ulkoilma ), jonka mukana tulee epäpuhtauksia sisäilmaan. Ulkoilma jäähdyttää seinän alaosaa ja lattiaa ulkoseinävyöhykkeellä. Vettä Homeet, haju, kosteus Alusmaan päällä orgaanista ainetta, hometta. Muottilautoja jätetty purkamatta 1950 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Kuva tutkimuskohteesta 03D VALESOKKELI VALESOKKELIN ONGELMIA KUVA SOKKELIN SISÄPUOLELTA KATSO DIA 3C Surritapin reikä ”Surritapin reikä”. Surritappi on betonimuotin tukipalikka joka pitäis poistaa valun yhteydessä. Kun puutappi jää poistamatta, lahoaa tappi ja vettä pääsee rakenteen sisään. Yksi surritapin reikä voi aiheuttaa puulattiaan laajan kosteusvaurion. 1950 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 04A TIILISEINÄN KYNSIRAKO Viistosateen aiheuttamat kosteusriskit VIISTOSADE KASTELEE TIILIVERHOUKSEN Kosteutta sokkelissa ja tiiliverhouksessa Syöksytorven roiskevesi Viistosateen aiheuttama kosteuskuorma 1980 2011 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 04B TIILISEINÄN KYNSIRAKO Rakennemallit Tuulensuoja Höyrysulku Laastipurse täyttää kynsiraon Kynsirako on laastia täynnä Verhouslevy Kosteutta Alapuu Kosteuseriste, kattohuopa 1980 2011 RAKENNUSAIKAKAUSI Eriste anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Kosteuden siirtyminen rakenteessa Ilmavirtausreitti Vesi imeytyy tiiliseinän läpi kynsiraon alaosan laastiin ja siitä kosteus siirtyy ulkoseinän alaosan rakenteisiin. 04C TIILISEINÄN KYNSIRAKO Kynsirako VAURIO - Ulkoseinän alaosa homehtuu/ puuosat lahoavat VAURION AIHEUTTAJA - Sadevesien imeytyminen rakenteisiin Laastipurse Mahdollisia ilmavuotoja Yhtenäinen bitumihuopa siirtää kosteutta tiiliseinästä alapuuhun Kosteutta voi tulla myös alapuun alitse lattiarakenteisiin Kynsiraon alaosan laastikerros sitoo kosteutta, joka tasaantuu ulkoseinän alaosaan.Ulkoseinän alaosan epäpuhtaudet kulkeutuvat herkästi sisäilmaan. 1980 2011 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 04D TIILISEINÄN KYNSIRAKO Kuntotutkimusmenetelmät Kynsirako Ulkoseinän alaosan rakennenäytteet otetaan DIAN 01G mukaan Suhteellinen kosteus mitataan n.1-2 mm etäisyydeltä tuulensuojalevyn pinnasta. Vertailumittaus on suoritettava myös seinän yläosasta. ( Referenssikosteus ) Kynsirakoa ei puhdisteta nykyisistäkään seinistä! 1980 2011 RAKENNUSAIKAKAUSI Tuulensuojalevyn kosteus voidaan mitata myös ns. piikkimittarilla. Mittaustulos on verrattava kuivan levyn kosteusarvoon. Hyvä vertailumittauksen paikka on esim. seinän yläosa. Mahdollisen vaurion toteamiseksi on rakenne aina avattava. PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 05A TIILISEINÄ JA VALESOKKELI Rakennemalli, mineraalivillaeristys Kalkkihiekkatiili Rakennetyyppi esiintyy ok-taloissa, rivitaloissa, sekä päiväkodeissa ja terveyskeskusrakennuksissa. Rappaus Jalkalista Lattiapinnoite Valesokkeli Betoni, lattia Eriste Eristevilla Eristeen tukena voi olla myös kova- / vanerilevyjä. 1970 RAKENNUSAIKAKAUSI Betoni, aluslaatta Reunavahvistettu betonilaatta PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Kosteuden siirtymismekanismit 05B TIILISEINÄ JA VALESOKKELI Kalkkihiekkatiili VAURIOT - Seinäeristeen homehtuminen - Tiilipinnan tai rappauksen homehtuminen VAURION AIHEUTTAJAT - Maaperän kapillaarisuus - Sade- ja sulamisvesien imeytyminen perustuksiin - Diffuusio - Pohjavesi Salaoja väärässä korossa, tai ei toimi. Kapillaarikatko puuttuu. Sokkelin eristyslevy puuttuu. Maan pinta kaatuu kohti sokkelia. Usein näkyviä vaurioita 100%RH Voi olla myös vettä! 100%RH - kapillaarisuus - diffuusio 1970 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Suhteellisen kosteuden mittaus 05C TIILISEINÄ JA VALESOKKELI Kalkkihiekkatiili Talon ulkoseinäneristeen yläosista etsitään ns. referenssikosteusnäyte. Sitä verrataan muihin mittaustuloksiin ja myös mikrobitasoihin eristekerroksessa. 1 Jos sokkelin eristetilassa on RH%- kosteudet yli 90%, ovat mikrobitutkimukset aiheellisia. Suhteellisen kosteuden mittauksessa on otettava huomioon ulkoilman ja sisäilman RH-kosteudet. Yläpohja RH-mittausvyöhyke 1 2 RH-mittausvyöhyke 2 3 RH-mittausvyöhyke 3 100%RH Voi olla myös vettä! 100%RH - kapillaarisuus - diffuusio 1970 RAKENNUSAIKAKAUSI 95-98%RH RH-mittaukset on suoritettava eristeestä sisä-, keski ja ulkovyöhykkeeltä. Katso DIA 05D, kohta ”Rakennenäytteenotto eristeestä”. PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Mikrobinäytteiden otto, rakennenäyte 05D TIILISEINÄ JA VALESOKKELI Kalkkihiekkatiili Mikrobien määrityspisteet 1-3. Näytteenotolla selvitetään vaurioitumis-tasot koko seinän korkeudelta. 1 Näytteenottojärjestys 1-3. Ns. referenssinäyte otetaan talon ”kuivimmasta” seinästä sen yläosasta. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää mikrobitasot seinän eristyksessä. Yläpohja 2 Vyöhyke 1 Ilmavuotoja Vyöhyke 2 3 Vyöhyke 3 100%RH Voi olla myös vettä! 100%RH 1 1970 RAKENNUSAIKAKAUSI 1= ulko-osa 2= keskiosa 3= sisäosa 2 3 Rakennenäytteenotto eristeestä ( näyte jaetaan 3-osaan ) Tutkimuksella selvitetään seinän eristeen mikrobiologiset vauriot. Tutkimustulosten tulkinta suoritetaan Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysoppaan mukaisesti. PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 05E TIILISEINÄ JA VALESOKKELI Epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan TIILITALON ONGELMA: Jos ulkoseinän eristeessä esiintyy kostausvaurion aiheuttamia epäpuhtauksia vyöhykkeellä 1 - 3, ( katso DIA 5D ), on epäpuhtauksien siirtymisen estäminen sisäilmaan erittäin vaikeaa. Talon sisäilman pitää olla alipaineinen Rak MK D2 3.7.6.1 -mukaan. Tiili Eriste Karmi Ilmavirran mukana voi tulla sisäilmaan mikrobien aineenvaihdunnan tuotteita, eristekuituja ja hajuja. Ulkoilman mikrobit. Ikkuna Detalji on symbolinen, jossa esitetään rakenteesta tulevia ilmavirtauksia. 1970 RAKENNUSAIKAKAUSI Sisätilojen alipaineistus aiheuttaa ilmavirtauksia rakenteiden läpi sisäilmaan. Tuulen paine voi myös lisätä ilman virtaista ulkoseinän läpi sisäilmaan. anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 05F TIILISEINÄ JA VALESOKKELI Epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan Virtausreitit: Vuotojen tutkimusmenetelmät: 1. Lattian ja seinän rajakohdat 2. Tiiliseinän saumat ( halkeamat ) 3. Karmien ja tiilien väliset raot 4. Kynnyksen alta, voi tulla myös maaperästä 1. Lämpökuvaus talvella ( kylmänä vuodenaikana ) 2. Merkkisavu 3. Merkkiainetutkimus Tiili Ikkuna Jalkalista Sauma Karmi Lattia Kaaviokuva tiilitalon ulkoseinän ilmavuodoista. 1970 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 06A PUULATTIA ERISTÄMÄTTÖMÄN BETONILAATAN PÄÄLLÄ Rakennemalli Tuulensuojalevy Verhouslevy Syöksytorvi Lautalattia Lattiavasa Alapuu ( alla voi olla huopakaista ) Betonilaatta, ( roskavalu ) 100%RH Sokkeli Antura Perusmaa 1950 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI Kapillaarikatko Eriste Lautojen alla voi olla huopakaista 100%RH PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 06B PUULATTIA ERISTÄMÄTTÖMÄN BETONILAATAN PÄÄLLÄ Kosteuden siirtymät Vauriot ja niiden aiheuttajat VAURIOT Orgaanisen aineksen homehtuminen betonilaatan päällä. Lattian eristeiden homehtuminen. VAURIOIDEN AIHEUTTAJA Maaperästä siirtyvä kosteus, joka tasaantuu lattian eristekerrokseen. Orgaanista ainetta joka voi homehtua 1950 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Kuntotutkimusmenetelmät Kosteuden mittaukset Rakennenäytteenotto 80 Suhteellisen kosteuden mittaus suoritetaan lattialankkuun poratun reiän kautta 06C PUULATTIA ERISTÄMÄTTÖMÄN BETONILAATAN PÄÄLLÄ Suhteellisen kosteuden mittaus eristeen alaosasta. Puun kosteuden paino-% mittaus lattiaan tehdyn aukon kautta. Betonin kosteuden mittaus RT 14-10675 mukaan. Eriste Betonilaatta Suhteellisen kosteuden mittaus betonin ja eristeen rajapinnasta ja painomittaus % betonia vasten olevasta puumateriaa. lista.Näytteenotto DIAN 01G mukaan. Mittaustulosten tulkinta Ympäristöopas 28 mukaan. 1950 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI Mitta-anturi n.2-3mm korkeudella betonin pinnasta Piikit eivät saa koskettaa betonia! Jos mitta-anturit koskettavat betonia tulee liian korkeita arvoja. Näytteenotto DIAN 01G mukaan. PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 06D PUULATTIA ERISTÄMÄTTÖMÄN BETONILAATAN PÄÄLLÄ Tutkimusalueet Nurkkavyöhyke n.1,0-1,5m Tutkimus kannattaa aloittaa laatan reunavyöhykkeeltä. Lattian keskiosa on tutkittava, vaikka reunavyöhykkeellä ei esiintyisi viitearvoja ylittäviä kosteuslukemia. T O R ME !!! U N UU .SIVU STA T T .... ARKA UU A.keskialueilta Vertailututkimukset M D T...T S H Y I T A JES N!!!! V TTELO R JÄ KKII LUE I KA ÄLLYS SIS Ulkoseinävyöhyke 1950 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI Rakennenäytteitä mikrobitutkimuksia varten on otettava myös reuna- ja keskialueilta. Mikrobitulosten tulkinta Asumisterveysoppaan mukaan. PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Digikuvia tutkimuskohteesta Alalaattaa vasten voi olla myös muoveja, papereita, pahveja yms. Pahvissa esiintyy usein runsaasti näkyvää homekasvustoa. 1950 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI 06E PUULATTIA ERISTÄMÄTTÖMÄN BETONILAATAN PÄÄLLÄ Betonisen alalaatan päällä on usein pikieriste. Pikieriste ei yleensä ole kunnossa vaan pikeä on sivelty puhdistamattoman betonilaatan päälle, jolloin pikieriste on ”harva”. Kosteus tulee eristeen läpi lattian eristetilaan. anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 07A PUULATTIA SAHANPURUERISTE Kosteuden siirtymät Korokepuu Sahanpuru ( voi olla 300mm ) Ponttilautalattia Betonilaatta, ( roskavalu ) Kapillaarinen alussora 100%RH Kapillaarinen perusmaa Perusmaa Kapillaarisuus Diffuusio 1930 1950 VAURIOT VAURIOIDEN AIHEUTTAJA - Purueriste homehtuu ja lahoaa alaosastaan - Lattian korokepuut lahoavat - Betonilaattaa vasten olevat puuosat lahoavat Maaperästä siirtyvä kosteus, joka tasaantuu betonilaattaan ja siitä lattian eristekerrokseen. Rakennuksen ulkoseinien vierustoilla voi alalaatta olla erittäin kylmä. Laatan pintaanvoi kondensoitua kosteutta sisäilmasta 1970 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 07B PUULATTIA SAHANPURUERISTE Vauriokuvia tutkimuskohteista 100%RH Kapillaarinen perusmaa Korokepuu lahoaa Ilmarako Ilmarako Purueriste Purueriste Betonilaatta Eristeen ja lattian välissä on usein ilmarako. Raon konvektiovirtaukset aiheuttavat joskus kylmyyttä ulkoseinävyöhykkeellä. Jos lattian eristeissä / rakenteissa on mikrobivaurio, leviävät mikrobien aineenvaihdunnan tuotteet ilmaraon kautta koko lattian alueelle. Maakerros 1930 1950 1970 RAKENNUSAIKAKAUSI Tummunutta / kosteaa purua PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 07C PUULATTIA SAHANPURUERISTE Näytteenotto/ mittaus Suhteellisen kosteuden mittaus Tummunut vyöhyke 100%RH Kapillaarinen perusmaa Mikrobinäyte 1 Mikrobinäyte 2 Betoni Purueristeen alaosan tummuminen on selvä merkki kosteuden siirtymisestä betonilaatasta. Eristekerros voi olla mikrobivaurioitunut vaikka tummumista ei ole tapahtunut. Näyte 1 otetaan heti lattian avaamisen jäkeen. Näyte 2 otetaan purueristeen alapinnasta. 1930 1950 1970 RAKENNUSAIKAKAUSI Ponttilaudan alle ilmatilaan on usein pursotettu urea-formaldehydivaahtoa. PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 08A REUNAVAHVISTETTU LAATTA TIILITALO JA PUULATTIAT SEKÄ VALESOKKELI Rakennemalli, betonilaatasta puuttuu lämpöeriste Kalkkihiekkatiili Eriste Rappaus Syöksytorvi Eriste Lattiakoolaus Kiinnityslaudat Salaoja Reunavahvistettu betonilaatta Lämpöeriste puuttuu 1980 2000 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Kosteuden siirtymät Vauriot ja vaurioiden aiheuttajat 08B REUNAVAHVISTETTU LAATTA TIILITALO JA PUULATTIAT SEKÄ VALESOKKELI VAURIOT - Seinän eristeet homehtuvat, katso DIAT 05 - Lattian puuosat ja eristeet homehtuvat VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT - Kosteus siirtyy betonilaatasta seinän ja lattian rakenteisiin perusmaasta ja ulkoa sulamis- ja sadevesistä. - Orgaanista ainetta - Puulastuja - Sahanpurua - Levyjen palasia yms. TUTKIMUSMENETELMÄT - Katso DIA 01A - Seinän osalta katso DIA 05 ILMAVIRTAUKSET SISÄILMAAN_ - Katso DIAT 05E, F 1980 2000 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Nykyinen rakennustapa Rakennemalli 09A HÖYRYSULKU ERISTEEN SISÄSSÄ Höyrysulku Lämpöeriste Verhouslevy Harkkosokkeli Sokkelin sisäpuolinen eriste Eriste Lattia Routaeriste Sokkelilevy Kapillaarikatko 1980 2010 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 09B HÖYRYSULKU ERISTEEN SISÄSSÄ Nykyinen rakennustapa Riskianalyysi Höyrysulku vaakakoolauksen takana Vaakakoolaus 50mm Lämpöeriste 50mm RAKENTEIDEN KOSTEUSRISKEJÄ / AIHEUTTAJIA - Sokkelin sisäpuolinen eristäminen Höyrysulun sijoittaminen eristeen sisään Talvirakentamisessa sisäilmassa suhteellinen kosteus 60% - 90% - RH Anturan päältä puuttuu kosteuseristys Maaperän kosteus siirtyy sokkelirakenteisiin Maapinnan muotoilu / korkeus sokkelin vierustalla Ilmaa virtaa sisäilmaan ulkoseinän ja lattian liitoksesta. Liitoksen tiiveys usein puutteellinen. 100%RH Kapillaarikatko Kosteussulku puuttuu anturan ja sokkelin rajakohdasta 1980 2010 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 09C HÖYRYSULKU ERISTEEN SISÄSSÄ Nykyajan suunnitelma Höyrysulun kondenssi Kosteuskondenssia työmaaolosuhteissa. KONDENSSITARKASTELUT KO. RAKENTEELLA Sisäilma 60%RH T20°c Ulkoilma 95%RH T-15°c { Ei kondenssia Sisäilma 65%RH T20°c Ulkoilma 95%RH T-15°c { Kondenssi 6g/m²/vrk Sisäilma 70%RH T20°c Ulkoilma 95%RH T-15°c { Kondenssi 16g/m²/vrk Jos ulkoseinärakenne on ilman sisäpuolista levyä edellä esitetyissä olosuhteissa on kondenssi 30g/m²/vrk. Sisäilman suhteellinen kosteus työmaaolosuhteissa on oltava alle 60%RH. 1980 2010 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 09D HÖYRYSULKU ERISTEEN SISÄSSÄ Nykyajan suunnitelma Höyrysulun kondenssi Kondenssia Sisäilma 70%RH T20°c Ulkoilma 95%RH T-15°c Vuorokauden sisällä kehittyy kondenssia valuvaksi vedeksi asti. Niillä osilla missä ei ole pintaverhousta asennettu on kondenssi melko ”runsasta”. 1980 2010 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 10A BETONIVÄLISEINÄ ALALAATAN PÄÄLLÄ Yleiskuva rakenteesta Rappaus/ maali Betoniseinä Jalkalista Betoni, pintalaatta Eriste, esim. polystyreeni, styrox Betoni, alalaatta Alusmaa Vahvistus 1950 1980 2010 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 10B BETONIVÄLISEINÄ ALALAATAN PÄÄLLÄ Kosteuden siirtyminen rakenteeseen VAURIOT VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT 1. Betonipinnan homehtuminen 2. Laasti/ maalipinnan homehtuminen 3. Laasti/ maalipinnan hilseily 4. Jalkalistan tausta homehtuu 1. Lattian alusmaan kapillaarisuus 2. Kosteuden siirtyminen rakenteisiin diffuusiolla ja kapillaarisesti maaperästä Usein näkyviä kosteusvaurioita 100%RH Diffuusio 100%RH Kapillaarisuus 1950 1980 2010 RAKENNUSAIKAKAUSI Alusmaan suhteellinen kosteus 100%-RH Kosteusarvo tarkoittaa maaperän huokostilan suhteellista kosteutta. PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 10C BETONIVÄLISEINÄ ALALAATAN PÄÄLLÄ Kosteuden siirtyminen diffuusiolla/ kapillaarisesti Digikuvia tutkimuskohteista Maali hilseilee, pinnat ja muovimaton tausta homehtuu 1950 1980 2010 RAKENNUSAIKAKAUSI Tasoite pehmenee, maali hilseilee, jalkalistan tausta homehtuu PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 10D BETONIVÄLISEINÄ ALALAATAN PÄÄLLÄ Kosteusmittausmenetelmät PINTATUNNISTUSMITTAUS ”PINTAMITTARI” Pintatunnistimella kuntotutkimuksen yhteydessä saadaan kosteuskertymäalueet selville. Toimenpide helpottaa tutkimustyötä oleellisesti ja varsinaiset kosteusmittaukset voidaan kohdistaa oikeille alueille. Pintatunnistimen lukemia ei pitäisi esittää kuntotutkimusraporteissa, koska lukemissa on mittarikohtaisia eroja. KUIVA ALUE Pintatunnistimella kartoitetaan kosteuseroja rakenteista. Pintatunnistin on kuntotutkijan/ kosteusmittaajan apuväline tutkimuksissa, jolla määritellään esim. tutkimusalueita. Maata vasten oleva betonilaatta on aina märkä/ kostea. MÄRKÄ ALUE Pintatunnistimen lukema ei esitä mitään kosteussuuretta. 100 1950 1980 2010 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 10E BETONIVÄLISEINÄ ALALAATAN PÄÄLLÄ Kosteusmittausmenetelmät SUHTEELLISEN KOSTEUDEN MITTAUS RH% ( Relative humidity ) PORAREIKÄMENETELMÄLLÄ Jos betonin huokostilan suhteellinen kosteus on yli 80% RH on rakenteeseen tullut tai on tulemassa ulkopuolista kosteutta. Betonin suhteellinen kosteusmittaus on suoritettava ao. koulutuksen saaneen henkilön toimesta. Betonin kosteusmittaus suoritetaan RT 14-10675 mukaan. Mittaustulosten tulkinta Ympäristöministeriön Ympäristöoppaan 28 mukaan. KUIVA ALUE Yleensä asuntojen betoniväliseinien suhteellinen kosteus on n. 50-60% RH MÄRKÄ ALUE Betonin suhteellisen kosteuden mittaus on vaativa tehtävä. Ohessa on esitetty mittaustapahtuman vaiheet. 1. PORAUS 4 3 2. PUHDISTUS 2 1 3. PUTKITUS 4. TIIVISTYS ( Tiivistemassa ) Porareikämittauksia on tehtävä vähintään 2kpl. märältä alueelta ja referenssi kuivalta alueelta. 5. MITTAUS RH1950 1980 2010 RAKENNUSAIKAKAUSI mittauksen vaiheet anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 10F BETONIVÄLISEINÄ ALALAATAN PÄÄLLÄ Kuntotutkimusmenetelmät Rakennenäytteen otto Seinäpinnasta voi ottaa myös sivelynäytteen. Näytteenotto Asumisterveysohjeen mukaan. Materiaalinäyte seinäpinnoitteesta Materiaalinäyte jalkalistan taustasta Yleiskuva jalkalistan taustasta. Lähikuva jalkalista taustahomeesta. 1950 1980 2010 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 11A BETONISEINÄ ANTURAN PÄÄLLÄ NS. OSASTOIVA SEINÄ Yleiskuva rakenteesta Betoniseinä kosketuksissa alusmaan kanssa Tyypillinen talojen rinneratkaisuissa Osastoiva betoniseinä Osastoiva betoniseinä Maali/ rappaus yms. pinnoite Jalkalista Betonilattia Betonilaatta Eriste Eriste Alussora 100%RH Sora Antura Alusmaa Alusmaa Lattioiden korkeusero muuttuu osastoivan seinän kohdalla. Rakenteet ovat tyypillisiä rivitaloissa. 1950 1980 2011 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 11B BETONISEINÄ ANTURAN PÄÄLLÄ NS. OSASTOIVA SEINÄ Vauriot ja niiden aiheuttajat Kosteusvaurioita voi esiintyä myös ylemmällä tasolla Kosteusvauriot 100%RH Diffuusio Kuvanto eri puolilta seinää! Kapillaarisuus Kapillaarisuus 1950 1980 2011 RAKENNUSAIKAKAUSI VAURIOT VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT - Tasoite/ maalipinnan homehtuminen - Jalkalistan taustan homehtuminen - Kosteuden siirtyminen maaperästä betoniseinään. PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 11C BETONISEINÄ ANTURAN PÄÄLLÄ NS. OSASTOIVA SEINÄ Kuntotutkimusmenetelmät Kartoitus pintatunnistimella Kuntotutkija kartoittaa pintatunnistimella kosteuserot seinästä alemman tason puolelta. Betonin kosteus mitataan DIAN 10E mukaan. 40 40 40 Kuivaa 50 40 60 50 40 90 60 40 100 90 Mikrobinäyte seinä pinnoitteesta 100 Kosteutta 120 120 120 Betonin suhteellinen kosteus mitataan RT 14-10675 mukaan. 1950 1980 2011 RAKENNUSAIKAKAUSI Mikrobinäyte jalkalistan takaa 120 PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 12A TIILISEINÄ ANTURAN PÄÄLLÄ Yleiskuva rakenteesta Tiiliseinä anturan päällä ja kosketuksissa alusmaan kanssa Kalkkihiekkatiili Rappaus Jalkalista Betonilattia Eriste Eriste Sorakerros Alusmaa Antura 1950 1980 2010 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 12B TIILISEINÄ ANTURAN PÄÄLLÄ Vauriot ja niiden aiheuttajat Näkyvia kosteusvaurioita Kalkkihiekkatiili VAURIOT 100%RH 1. Jalkalistan tausta homehtuu 2. Seinän tasoite/ maali homehtuu VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT 1. Kapillaarinen kosteuden imeytyminen maaperästä 2. Diffuusio 100%RH TUTKIMUS - DIASARJA 10 mukaan. Diffuusio Kapillaarisuus 1950 1980 2010 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Kuntotutkimusmenetelmät Kosteuden siirtyminen diffuusiolla/ kapillaarisesti 13A TIILISEINÄ ALALAATAN PÄÄLLÄ Kalkkihiekkatiili Rappaus VAURIOT VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT 1. Betonipinnan homehtuminen 2. Laasti/ maalipinnan homehtuminen 3. Laasti/ maalipinnan hilseily 4. Jalkalistan taustan homehtuminen 1. Lattian alusmaan kapillaarisuus 2. Kosteuden siirtyminen rakenteisiin diffuusiolla ja kapillaarisesti maaperästä Jalkalista KOSTEUDEN MITTAUS Betoni, lattialaatta - DIOJEN 10D, E mukaan Eriste, styrox Betoni, roskavalu RAKENNENÄYTTEET - DIAN 10F mukaan Diffuusio Kapillaarisuus 1950 1980 2010 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Rakennemalli, eristeet rikkoontuneet ja siirtyneet valussa 14A REUNAVAHVISTETTU LAATTA KYLMÄSILTOJEN VAIKUTUS RAKENTEESSA KYLMÄSILTA tarkoittaa ulkoilmaa vasten olevassa rakenteessa kohtaa, josta puuttuu lämmön siirtymistä eristävä kerros. Eriste Eriste Kylmäsilta Eriste Laattaan on syntynyt kylmäsiltoja. Eriste on rikkoontunut valuvaiheessa. 1980 2011 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Rakennemalli, eristeet rikkoontuneet ja siirtyneet valussa Lämpö johtuu ulos kylmäsilloista 1980 2011 RAKENNUSAIKAKAUSI 14B REUNAVAHVISTETTU LAATTA KYLMÄSILTOJEN VAIKUTUS RAKENTEESSA Rakenne jäähtyy anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 14C REUNAVAHVISTETTU LAATTA KYLMÄSILTOJEN VAIKUTUS RAKENTEESSA Rakennemalli, eristeet rikkoontuneet ja siirtyneet valussa Vauriot ja niiden aiheuttajat Kuntotutkimusmenetelmät VAURIOT VAURION AIHEUTTAJAT - Parketin alusmuovi homehtuu - Lattian pintalämpötila laskee - Ulkoseinän alaosaan syntyy hometta - Kylmäsillan aiheuttama lämpövuoto jäähdyttää rakenteen. Silloin kun ilmavuoto on runsasta voi sisäilmasta kondensoitua kosteutta rakenteisiin. Ilmavuoto Ilmavuoto Kylmyys voidaan todeta joko infrapunamittarilla tai lämpökuvauksella. 1980 2011 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Rakennemalli 15A REUNAVAHVISTETTU LAATTA, PARKETTI SUORAAN LAATAN PÄÄLLÄ Mahdollisia vaurioita Jalkalista Parketti Betoni Reunavahvistus Eriste Rakennekosteutta Alusmaa Eriste 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI Reunavahvistukseen jää ”normaalikuivatuksessa” vettä rakenteeseen. Vettä voi jäädä 10-20 l/ sokkeli metri, joka poistuu vuosien mittaan lattian alle ja myös seinärakenteen alaosaan. PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Vauriot VAURIOT 15B REUNAVAHVISTETTU LAATTA, PARKETTI SUORAAN LAATAN PÄÄLLÄ VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT 1. Parketin alusmuovin homehtuminen 2. Seinän alaosan homehtuminen, alapuun lahoaminen 3. Lattioiden kylmyys ulkoseinävyöhykkeellä Jos seinän alaosaan ja lattian rakenteisiin on syntynyt hometta, se ei katoa pois, vaikka rakenne olisi myöhemmin elinkaarensa aikana kuiva. 1. Maakosteuden siiryminen betoniin 2. Reunavahvistukseen jäänyt rakennekosteus TUTKIMUS - Seinän alaosan tutkimus DIAN 01G-mukaan. Hometta Reunavahvistetuissa laatoissa voi olla vahvistuksen osalta betonia 0,5-0,8m³. Vahvistusosaan jää kosteutta, joka kuivuu vuosien mittaa rakenteisiin. Rakennekosteuden aiheuttamia kosteusvaurioita on havaittu jopa 10v. rakentamisen jälkeen! 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 16A REUNAVAHVISTETTU LAATTA, TIILISEINÄT JA PUULATTIA Rakennemalli Vauriot ja vaurioiden aiheuttajat Katso DIAT 06 ja 08 Kalkkihiekkatiili Jalkalista Ponttilautalattia, levylattia Roskia, sahanpurua yms. Eriste Alusmaa Rakennekosteutta 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 17A PURUERISTEINEN SEINÄ Yleiskuva rakenteesta Tuulensuojapahvi Purueriste Vinolauta Huopakaista Betoni Puutolppa Alapuu 1940 1960 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 17B PURUERISTEINEN SEINÄ Vauriot ja niiden aiheuttajat Kaikissa tämän tyypin taloissa ei ole huopakaistaa. VAURIOT Ulkoseinän alaosat ja eristeen ulko-osat voivat homehtua talojen pohjois ja itä-sivupuolelta. VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT - Viistosade - Ilmaraon puuttuminen ulkoverhouksen alta - Sokkelin kylmäsilta vaikutus, katso DIASARJA 24. 1940 1960 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 17C PURUERISTEINEN SEINÄ Digikuvia tutkimuskohteista Vinolautojen alapäissä kosteuden jälkiä Kellarin holvi, josta voi puuttua eriste. Rakenteessa on ns. kylmäsilta. Katso DIA 24 Irroitetun vinolaudan sisäpinnalla näkyvää hometta 1940 1960 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 17D PURUERISTEINEN SEINÄ Digikuvia tutkimuskohteista Tutkimusmenetelmiä Jos materiaalinäytteitä otetaan mikrobimäärityksiä varten on näytteet otettava seinän ulko-ja sisäpinnasta, vertailunäyte seinän yläosasta. Alapuun kosteusmittaus piikkimittarilla. ( Tehdään apureiät vinolaudoitukseen ) Mikrobianalyysi Asumisterveysohjeen mukaan. Märkää purua Kosteuden jälkiä runkotolpan alapäässä Rakennenäytteet sahanpurun ulkopinnasta. Rakennenäyte alapuusta. Vertailunäytteet otetaan talon etelä ja länsisivuilta. 1940 1960 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 17E PURUERISTEINEN SEINÄ Digikuvia tutkimuskohteista Havaintoja ja tutkimusmenetelmiä Ulkopuolinen tervapaperi Märkää purua Alapuu on märkä Tervapaperi märkä 1940 1960 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 18A 50-LUVUN TALON KELLARI Rakennemalli ”Tojalevy” on puulastu/ sementtilevy. Levyä on käytetty ns. rintamamiestaloissa. Usein myös ilman lämpöeristystä, pelkkä ilmarako. Rappaus Betoni, maanvarainen ”Rivinteeraus” Muuraus voi olla myös lapetiiliseinä 1940 1960 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI 1980 2011 PERUSPARANNUKSIA PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 18B 50-LUVUN TALON KELLARI Kosteuden siirtymät, vauriot ja niiden aiheuttajat Kuntotutkimus VAURIOT - Seinän pinta, maali / pinnoite homehtuu - Tojalevy homehtuu VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT - Kapillaarisen kosteuden siirtyminen maaperästä - Sade ja sulamisvedet KUNTOTUKIMUS - Katso DIAT 5A-D Salaojat usein liian ylhäällä tai niitä ei ole lainkaan. Diffuusio Kosteutta Kapillaarisuus Betonilattia yleensä kostea/ märkä. 1940 1960 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI 1980 2011 PERUSPARANNUKSIA PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Rakennemalli, Kosteuden siirtyminen rakenteissa Vauriot ja vaurioiden aiheuttajat 19A KELLARIN SEINÄN MINERAALIVILLAERISTYS VOI OLLA MYÖS ELEMENTTIRAKENTEINEN Kosteus voi nousta myös tiiliseinän eristeisiin saakka, katso DIA 5. VAURIOT - Kellarin betoniseinä kastuu, vettä voi tulla seinän läpi kellariin. - Eristeet homehtuvat VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT - Salaojitus ei toimi, tai on väärässä korossa. - Kapillaarinen kosteuden imeytyminen rakenteisiin. - Sade- ja sulamisvedet. Sade-ja sulamisvedet Vettä eristeessä Mahdollinen kosteusvaurio levyn takana ”piilossa”. Kosteus voi näkyä myös levyn alaosassa huonetilan puolella. TUTKIMUS - Katso DIA 10 100%RH Kapillaarinen kosteus nousee rakenteisiin. 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI 1980 2011 PERUSPARANNUKSIA PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 20A KELLARIN HARKKOSEINÄ SISÄPUOLINEN ERISTE Rakennekuva Harkkoseinä Sepeli Sisäpuolinen eristetty seinä Multa Betoni, lattia Eriste Kapillaarikatko/ sora Alusmaa Kapillaarinen kosteuden siirtyminen 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI 1980 2011 PERUSPARANNUKSIA PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 20B KELLARIN HARKKOSEINÄ SISÄPUOLINEN ERISTE Rakennekuva Kosteus tasaantuu kellarin seinästä lämmöneristys kerrokseen ja puurakenteisiin. Sade- ja sulamisvedet VAURIOT - Sisäpuolisen eristeseinän homehtuminen VAURION AIHEUTTAJA: 100%RH Kosteuden siirtyminen diffuusiolla 100%RH Mahdollinen pohjavesi - Sade- ja sulamisvesien imeytyminen kevytsorarakenteeseen. - Kosteuden tasaantuminen sisäpuolelle eristettyyn seinärakenteeseen. - Kellarin seinän ulkopuolisen vesieristeen puuttuminen. - Salaoja ei toimi, salaoja väärässä korkeudessa tai puuttuu kokonaan. KUNTOTUKIMUS - Katso DIAT 01C-G Kapillaarisuus 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI 1980 2011 PERUSPARANNUKSIA anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Kuntotutkimusmenetelmät 20C KELLARIN HARKKOSEINÄ SISÄPUOLINEN ERISTE Suhteellinen kosteus mitataan levyn läpi eristeen sisä-ja ulkopinnasta. Johtopäätökset tulosten mukaan. Katso DIA 01F. Piikkimittari Rakenteen avaus 100%RH 100%RH 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI 1980 2011 PERUSPARANNUKSIA Piikkimittaus DIAN 01C ja D:n mukaan. Suhteellisen kosteuden mittaus DIAN 01G-mukaan Rakennenäytteiden otto DIAN 01G-mukaan. PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Kuvia tutkimuskohteista 20D KELLARIN HARKKOSEINÄ SISÄPUOLINEN ERISTE Kuva tutkimuskohteesta Harkkoseinän alaosa kapillaarisessa tilassa. 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI 1980 2011 PERUSPARANNUKSIA PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 21A KELLARIN HARKKOSEINÄ SISÄPUOLINEN ERISTE Rakennekuva, seinän alapuu anturan päällä Sokkelilevy Muutoin sama kuin DIA 20, mutta seinän alaosa asennettu anturan päälle. Tässä seinätyypissä runsaammin kosteusvaurioita kuin 20D:ssä. Sokkelilevy on usein vajaa. Eli se ei ulotu seinän alaosaan asti tai on liian syvällä maanpinnasta. Pohjavesi Seinän alapuu 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI 1980 2011 PERUSPARANNUKSIA PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 21B KELLARIN HARKKOSEINÄ SISÄPUOLINEN ERISTE Rakennekuva, seinän alapuu anturan päällä VAURIOT - Sisäpuoliseinän homehtuminen VAURION AIHEUTTAJA: - Sade- ja sulamisvesien imeytyminen kevytsorarakenteeseen. - Kosteuden tasaantuminen sisäpuolelle eristettyyn seinärakenteeseen. Kellarikerroksen sisäseinien tyyppejä on useita, mutta vauriot ovat kuitenkin samantyyppisiä kuin DIOISSA 20 A-E. 100%RH Pohjavesi 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI 1980 2011 PERUSPARANNUKSIA PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Rakennemalli, massiivinen betoniseinä 22A KELLARIN SEINÄN SISÄPUOLINEN ERISTYS Sisäpuolinen eristys Betoni Seinän eristys Katso DIASARJA 21 Pohjavesi Vaurioita 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI 1980 2011 PERUSPARANNUKSIA anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Kosteuden siirtymät Vauriot ja vaurioiden aiheuttajat 22B KELLARIN SEINÄN SISÄPUOLINEN ERISTYS Talvella voi kehittyä jäätä betonin pintaan KELLARIN SEINÄN VAURIOT Kellarin seinän sisäpuolisen rakenteen homehtuminen/ puurakenteiden lahoaminen VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT Diffuusio - Kapillaarinen veden imeytyminen rakenteisiin - Lämpökatkon puuttuminen kellarin seinän yläosasta voi aiheuttaa kondenssivaaran yläkerran lattian yläpintaan. Pohjavesi Kapillaarisuus 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI 1980 2011 PERUSPARANNUKSIA PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 23A PURUERISTE KELLARIN BETONIHOLVIN PÄÄLLÄ Rakennemalli Purueriste Jalkalista Lattia Eristeen alaosa voi homehtua Betoniholvi 100%RH Rivinteeraus Rakenne on tyypillinen ns. rintamamiestaloissa 1950 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 23B PURUERISTE KELLARIN BETONIHOLVIN PÄÄLLÄ Kosteuden siirtymät Vauriot ja vaurioiden aiheuttajat Suhteellisen kosteuden mittaus DIAN 07D-mukaan Lattia VAURIOT - Purueristeen alaosa homehtuu - Seinän alaosa homehtuu Kylmäsilta VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT Eristeen alaosa voi homehtua - Kosteasta betonista tasaantuu kosteutta eristekerrokseen. ( Tasapainokosteus ) - Eristeen alaosan homevaurioita esiintyy ulkoseinävyöhykkeellä. - Betoniholvi jäähtyy lämpövuotojen takia ja aiheuttaa kondenssia eristeen alaosaan, betoni toimii ns. kylmäsiltana. Betoniholvi 100%RH 1950 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI Kuntotutkimuksessa on tarkastattava sisäilman aiheuttama kosteuskondenssi ulkoseinävyöhykkeellä ja betoniholvin ja eristeen rajapinnassa. PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 24A ALUSKATE Aluskatteen virheitä VAURIO: - Ulkoseinän rakenteet voivat homehtua. VAURIOIDEN AIHEUTTAJA: - Veden valuminen aluskatteelta seinän rakenteisiin. - Veden valuminen yläpohjan rakenteisiin. ALUSKATE PÄÄTTYY ENNEN ULKOSEINÄÄ Aluskate päättyy ennen ulkoseinää. Aluskatteelta valuva vesi menee ulkoseinän ja yläpohjan rakenteisiin. 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 24B ALUSKATE Aluskatteen virheitä ALUSKATTEEN TUTKIMINEN - Aluskate tutkitaan valokuvaamalla. Aluskate loppuu ennen hormia. Läpivientikaulus puuttuu. Aluskattteelta vesi valuu piipun kylkeen ja siitä yläpohjan rakenteisiin. Aluskate loppuu ennen hormia. Läpivientikaulus puuttuu. Aluskatteelta vesi valuu piipun kylkeen ja siitä yläpohjan rakenteisiin. 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Aluskatteen virheitä IV-hormin läpiviennistä puuttuu läpivientikaulus. 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI 24C ALUSKATE PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 24D ALUSKATE Aluskatteen virheitä Aluskatteen ”pussit” vuotavat. Vesi jäätyy ja sulaa pusseissa säävaihteluiden mukaan. Vesi valuu yläpohjan rakenteisiin. Aluskatteen asennustapa on puutteellinen. Aluskate on liian löysällä. 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 25A HIRSISEINÄ JA PURUERISTE YLÄPOHJAN JA ULKOSEINÄN LIITOS Rakennemalli Vesikattorakenne Purueriste Höyry / ilmasulku Hirsiseinä Vaurio Purueristeet 1950 Mineraalivillaeristeet 1970 2000 2011 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 25B HIRSISEINÄ JA PURUERISTE YLÄPOHJAN JA ULKOSEINÄN LIITOS Vauriot ja niiden aiheuttajat Kuntotutkimusmenetelmät VAURIOT - Ulkoseinän hirret lahoaa, yläpohjan eristeet homehtuvat. VAURION AIHEUTTAJA - Höyry- / ilmasulku vuotaa seinän yläpohjan liitoksessa. - Sisäilman kosteus kondensoituu hirren sisäpintaan. - Hirret lahoavat ja eristeet homehtuvat, varsinkin pohjois-ja itäpuolen seinissä. Hirsi lahoaa eristeen kohdalta Höyrysulun liitos vuotaa sisäilmaa yläpohjaan. KUNTOTUTKIMUSMENETELMÄT Höyry-/ ilmasulku - Lämpökuvaus ullakkotilasta ( kylmänä vuodenaikana ) - Eristeen aukaisu/ poisto seinän kohdalta. Mekaaninen koestus, puukolla, taltalla tms. sopivalla välineellä. - Valokuvaus Purueristeet 1950 Mineraalivillaeristeet 1970 2000 2011 RAKENNUSAIKAKAUSI Kondenssia tapahtuu myös uusissa hirsirakennuksissa, jos seinän ja yläpohjan liitoksessa on ilmavuoto ( konvektiovirtaus ). PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 26A TUULETTUVA ALAPOHJA, ALAPOHJAN LIITOS ULKOSEINÄÄN Rakennekuva Purueristeen ja lattian rajakohdassa on usein ilmarako! Eriste Lattian pintarakenne Alapohjan ja ulkoseinän liitos vuotaa ilmaa tuulettuvasta alapohjasta. Vuotoilman mukana tulee epäpuhtauksia sisäilmaan! Pahvi Tuuletusaukko 1980 2011 RAKENNUSAIKAKAUSI Sokkeli PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 26B TUULETTUVA ALAPOHJA, ALAPOHJAN LIITOS ULKOSEINÄÄN Vauriot ja vaurioiden aiheuttajat VAURIOT Lattialankutus - Sisäilman laatu huononee mikrobien aineenvaihduntatuotteiden päästessä sisäilmaan. Pahvi VAURION AIHEUTTAJA - Ilmavuoto aiheuttaa kylmyyttä ulkoseinävyöhykkeellä. - Ilmavirran mukana tulee alapohjasta epäpuhdasta ilmaa sisätiloihin. Hirsi RYÖMINTÄTILAN ILMA EPÄPUHDASTA! Sokkeli Orgaanista ainesta 1980 2011 RAKENNUSAIKAKAUSI Hometta PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 26C TUULETTUVA ALAPOHJA, ALAPOHJAN LIITOS ULKOSEINÄÄN Kuntotutkimusmenetelmät, ilmavuodon paikallistaminen Sp2 17.1 Sp1 4.4 Sp4 6.8 Ilm av ir t a Sp3 10.7 Sp5 14.8 1980 2011 RAKENNUSAIKAKAUSI sis älle Ilmavuoto voidaan havaita lämpökuvauksella tai savukokeella. Vuodon voi paikallistaa myös infrapunamittarilla. ( Pintalämpömittari ) Jos sisäilmassa on havaittu poikkeavia mikrobipitoisuuksia, on eräs mikrobien lähde alapohjassa. PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 27A TUULETTUVA ALAPOHJA TUULETUSKATVEITA Rakennemalli, pohjakuva Tuuletus Tuuletuskatve Tuuletuskatve Sokkeli Uunin perustus Tuuletus Tuuletusaukot keskellä sokkelia Tuuletuskatve Tuuletus Tuuletuskatve Tuuletus Tuulettuvassa alapohjassa voi olla esim. kantavien väliseinien sokkeleita, joissa ei ole tuuletusaukkoja. 1980 2011 RAKENNUSAIKAKAUSI anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 27B TUULETTUVA ALAPOHJA Tuuletuskatve Tuuletuskatveessa alapohja lahoaa, homehtuu Lattiarakenne Tuuletusaukko Tuuletusaukko Muottilautoja Katveissa tuuletus ei toimi, alapohjaan kehittyy mikrovaurio. 1980 2011 RAKENNUSAIKAKAUSI Orgaanista ainesta/ vettä PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 27C TUULETTUVA ALAPOHJA Vauriot ja vaurioiden aiheuttajat Tuuletus Tuuletuskatve VAURIOT Tuuletuskatve - Tuuletuskatveen kohdalta alapohja voi homehtua. Sokkeli Uunin perustus Tuuletus VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT Tuuletus Tuuletusaukot keskellä sokkelia - Tuuletusaukot sijoitettu väärin - Tuuletus puutteellinen - Suhteellisen kosteuden nousua lisää oleellisesti maaperän kosteus Tuuletuskatve Tuuletuskatve Mikrovauriot Tuuletus Mikrobien määrää lisää alapohjassa maan päällä oleva orgaaninen aines ja purkamattomat muottirakenteet. Tuulettuvien alapohjien tuuletusaukkojen minimipinta-alat on määritetty RakMK C2:ssa. Alapohja Kattovedet Vettä Alapohjassa voi olla myös vettä 1980 2011 RAKENNUSAIKAKAUSI Sulamis/ sadevedet PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 27D TUULETTUVA ALAPOHJA Kuva tutkimuskohteesta Serpula lacrymans eli lattiasieni Tyypillinen vaurio alapohjan nurkasta, tuuletuskatveesta. 1980 2011 RAKENNUSAIKAKAUSI anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 27E TUULETTUVA ALAPOHJA Kuva tutkimuskohteesta VAURIOT - Alapohjan puurakenteet lahoavat. Tuulensuojana toimiva paperikerros ja sen päällä oleva puru/ kutterin lastu homehtuvat. Purukerroksessa homehtuu yleensä alapinta. - Mikrobien aineenvaihdunnan tuotteet kulkeutuvat sisäilmaan. VAURION AIHEUTTAJA - Tuuletuksen puutteellisuus - Maapohjakosteus, ulkopuolisten vesien ohjautuminen alapohjaan - Orgaanisen aineen lahoaminen maan pinnalla TUTKIMUSTAVAT - Valokuvaaminen - Alapohjan tarkastus ryömimällä - Materiaalinäytteidenotto, purueristeen alapinnasta ja yläpinnasta vertailunäyte esim. yläpohjan kuivasta purusta. Näytteet otetaan tuuletuksen katvealueilta, yleensä ulkonurkista. Näytteet voidaan ottaaalakautta, jolloin lattiat eivät rikkoudu. - Puurakenteiden tutkiminen ”piikkitestillä” esim. puukolla yms. Orgaaninen aines homehtuu maan pinnalla. - Tyypillinen riskipaikka on 70-luvulla tehdyn elintasosiiven ja rintamamiestalon liitoskohdassa, jossa ulkoseinän puurakenteet on usein jätetty uuden osan maanvastaisen laatan alustatäytön sisään. 1980 2011 RAKENNUSAIKAKAUSI anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 29A YLÄPOHJAN HÖYRY/ ILMASULUN VUODOT Rakennekuva Eriste Kattoristikko Höyrysulkumuovi Alapaarre Reikiä/ viiltoja yms. Yläpohjan höyrysulku vuotaa. Vuotoilman kosteus kondensoituu eristekerrokseen. 1980 2011 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 29B YLÄPOHJAN HÖYRY/ ILMASULUN VUODOT Vauriot, vaurioiden aiheuttajat VAURIOT - Yläpohjaan kehittyy talvella jäätä, kuuraa ja kosteutta. - Yläpohjan rakenteet voivat kosteusvaurioitua. JÄÄTÄ VAURION AIHEUTTAJA JÄÄTÄ - Yläpohjan höyrysulku vuotaa. - Yläpohjan tuuletus voi olla puutteellinen tai sitä ei ole ollenkaan. JÄÄTÄ KUURAA Kuuraa/ jäätä JÄÄTÄ JÄÄTÄ Lämpövuoto 1980 2011 RAKENNUSAIKAKAUSI Lämpövuoto PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Kuntotutkimusmenetelmät Lämpökuva Sp1 9.6 Yläpohjan vuodot saa parhaiten selville lämpökuvauksella. Lämpökuvaus ohjeen LVI 10-10393 mukaan. 1980 2011 RAKENNUSAIKAKAUSI 29C YLÄPOHJAN HÖYRY/ ILMASULUN VUODOT PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Yläpohjan vaurioita 29D YLÄPOHJAN HÖYRY/ ILMASULUN VUODOT Metalliosat ruostuvat. Ilmavuodon lähialueen eristeet ja rakenteet voivat homehtua. Ulkoseinän ja yläpohjan höyrysulkua ei ole tiivistetty toisiinsa. Vuotokohta näkyy kattoristikon alapaarteessa. Vuotokohdalle kertyvä jää sulaa lämpötilan noustessa ja vuodon jäljet voivat näkyä myös asunnon puolen seinässä. Yksityiskohta höyrysulun vuodon aiheuttamasta vauriosta kattoristikon rakenteessa. 1980 2011 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 30A ULLAKKOTILA TUULETUKSEN TUKKIMINEN Periaatekuva ullakkotilan räystästuuletuksesta Vesikate Ullakkotila Kattokannattaja Yläpohjan eriste Tuuletus RÄYSTÄSTUULETUS Seinäverhous 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI 1980 2011 PERUSPARANNUKSIA PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 30B ULLAKKOTILA TUULETUKSEN TUKKIMINEN Periaatekuva ullakkotilan räystästuuletuksesta Vesikate Homehtuu Tuuletus tukittu LISÄLÄMMÖNERISTYS Ullakkotila Kattokannattaja Yläpohjan eriste Räystästuuletus VAURIOT: - Katteen alustarakenne ja yläpohjan eristeet homehtuvat, katteen alusrakenne lahoaa. VAURION AIHEUTTAJA: - Tuuletus estyy katteen ja eristeen välistä. - Rajakerrokseen kondensoituu vettä. Seinäverhous Yläpohjan lisälämmöneristyksen yhteydessä tukitaan usein myös yläpohjan tuuletus. 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI 1980 2011 PERUSPARANNUKSIA PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Kuva tutkimuskohteesta 30C ULLAKKOTILA TUULETUKSEN TUKKIMINEN KUNTOTUTKIMUS: - Valokuvaamalla - Tarvittaessa mikrobinäytteenotto vesikaton ja yläpohjan rakenteista. Jäätä / kuuraa Tuuletuksen tukkiminen voi aiheuttaa kuuran ja jään muodostumista kattorakenteisiin. Ilman lämmetessä jää ja kuura sulaa ja kastelee rakenteet ja voi aiheuttaa homehtumisen yläpohjaan ja kattorakenteisiin. 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI 1980 2011 PERUSPARANNUKSIA anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Rakennekuva Eriste Sauna 31A MÄRKÄTILA, SAUNAN JA PESUHUONEEN VÄLISEN SEINÄN ALAPUU PINTALAATAN PÄÄLLÄ Kaakeli Pesuhuone Alapuu Eriste Betoni, lattia Alustäyttö 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 31B MÄRKÄTILA, SAUNAN JA PESUHUONEEN VÄLISEN SEINÄN ALAPUU PINTALAATAN PÄÄLLÄ Vauriot ja vaurioiden aiheuttajat VAURIOT - Seinän alapuu lahoaa ja homehtuu - Eriste homehtuu VAURIOIDEN AIHEUTTAJA - Märkätilan vesieriste on rikki tai sitä ei ole olemassa - Laattojen alla ei ole vesieristystä tai se on rikkoontunut ja vuotaa. 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI Lattian ja seinän kulmassa voi olla vuoto, vesieristys rikki tai sitä ei ole ollenkaan. PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Kuva tutkimuskohteesta 31C MÄRKÄTILA, SAUNAN JA PESUHUONEEN VÄLISEN SEINÄN ALAPUU PINTALAATAN PÄÄLLÄ Seinän alapuun tilanteen saa parhaiten selville pesuhuoneen ja saunan välisen oven karmin alta poistamalla kaakelit. Tutkimus kuvaamalla, avaamalla rakennetta, piikkimittarilla kosteuden mittaus. Pesuhuoneen ja saunan välisen seinän tutkimus on helpoin suorittaa saunan puolelta. 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 32A MÄRKÄTILA PESUHUONE SAUNA, VÄLISEINÄ Rakennemalli Puupaneeli Eriste Sauna Pesuhuone Kaakelointi Kaakeli Alapuu Betoni, lattia Eriste, styrox Eriste, styrox Betoni alalaatta 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 32B MÄRKÄTILA PESUHUONE SAUNA, VÄLISEINÄ Kosteuden siirtyminen Vauriot ja vaurioiden aiheuttajat VAURIOT - Seinän alapuu lahoaa, eriste homehtuu, runkotolppien alapuut lahoavat. SAUNA PESUHUONE Kaakelointi Alapuu VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT - Kosteuden siirtyminen alalaatasta seinärakenteeseen. - Märkätilojen vesieristys vuotaa. Betoni, lattia Eriste Eriste Betoni alalaatta 100%RH 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Kosteusvaurion tutkiminen Suhteellinen kosteus 80(R H) 32C MÄRKÄTILA PESUHUONE SAUNA, VÄLISEINÄ Rakenteen kosteusvaurio paikannetaan saunan puolelta ja mitataan sekä kuvataan esim. kaapelikameralla. Mittaus saunan puolelta ei riko suihkutilan vesieristystä. 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 32D MÄRKÄTILA PESUHUONE SAUNA, VÄLISEINÄ Kosteusvaurion tutkiminen Alapinnan kosteuden mittaus Kuvaaminen Piikkimittaus DIAN 01D-mukaan. 25p-% 25p-% Seinäeriste vaikeuttaa esim. alapuun kuvaamista, mutta eräillä endoskooppityypeillä sekin onnistuu. 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Kuva tutkimuskohteesta Seinän alaosan kosteusvaurio 1980 RAKENNUSAIKAKAUSI 32E MÄRKÄTILA PESUHUONE SAUNA, VÄLISEINÄ PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 33A MÄRKÄTILAN LÄPIVIENNIT Märkätila, suihkun vaikutusalue VAURIOT VAURIOIDEN AIHEUTTAJAT Seinät kastuvat pinnoitteen alta. - Putkien läpiviennit tiivistämättä. - Märkätilan muovitapettejen saumat vuotavat. Läpivienti Muovitapetti, puskusaumoin Puskusauma Kannake Läpivienti Kaakeli, putkien läpivienti suohkun alapuolelta KUNTOTUTKIMUS: - Kosteutta voidaan kartoittaa pintatunnistemella, mutta varsinainen kosteusmittaus alustasta on suoritettava porausreikämenetelmällä ja puurakenteista piikkimittarilla. 1950 1980 2010 RAKENNUSAIKAKAUSI anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET 34A PÄÄLLELAATOITUS Rakennemalli Kosteus pääsee saumasta alustaan Muovimattojen/ tapettien päällelaatoitusta ei suositella, koska laastin emäksisyys kovettaa muovimatot ja matot kutistuvat ja halkeilevat. Maton kulma joudutaan leikkaamaan auki muovimaton kulmapyöristyksen takia, jolloin kosteus pääsee muovimaton kulmasta alustaan. Vanhan kaakelin päällelaatoitus seinän kohdalla voi tulla kyseeseen jos vanhojen laattojen alla on vesieristys. Lattian laatoitusta vanhan laatan päälle ei suositella, koska lattiakaivon liitoksen kanssa tulee ongelmia. Kosteus pääsee avatusta kulman avauksesta alustaan 1950 1980 2010 RAKENNUSAIKAKAUSI
© Copyright 2024