SIJOITUSPALVELULAIN MUKAISET TIEDOT HEAD ASSET MANAGEMENT OY:STÄ JA SEN TARJOAMISTA SIJOITUS- JA OHEISPALVELUISTA, RAHOITUSPALVELUIDEN ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT SEKÄ TIETOA RAHOITUSVÄLINELAJIEN LUONTEESTA JA NIIHIN LIITTYVISTÄ TYYPILLISISTÄ RISKEISTÄ Tähän tiedotteeseen on koottu sijoituspalvelulain ja sen nojalla annettujen viranomaissääntelyn mukaiset tiedot Head Asset Management Oy:stä sen tarjoamista sijoitus- ja oheispalvelusta sekä niiden tarjoamisessa noudatettavista menettelytavoista. Tarkemmat palvelu- ja tuotekohtaiset tiedot sekä mahdolliset sopimusehdot annetaan tarvittaessa ennen palvelun tai rahoitusvälineen tarjoamista. Lisäsi tässä tiedotteessa annetaan kuluttajalle kuluttajasuojalain mukaiset ennakkotiedot rahoituspalveluiden etämyynnistä. Tiedot mukaan lukien etämyynnin ennakkotiedot annetaan Suomen lainsäädännön mukaisina. Head Asset Management Oy päivittää näitä tietoja tarvittaessa. Päivitykset ovat saatavilla osoitteesta www.headassetmanagement.fi. TIEDOT HEAD ASSET MANAGEMENT OY:STÄ JA SEN VALVOJASTA Head Asset Management Oy (jäljempänä ”H.A.M”) on suomalainen sijoituspalveluyhtiö, jolle Finanssivalvonta on myöntänyt sijoituspalvelulain mukaisen toimiluvan tarjota omaisuudenhoitoa ja rahoitusvälineitä koskevien toimeksiantojen vastaanottamista ja välittämistä, sijoituspalveluihin liittyvää valuuttapalvelua sekä tuottaa ja levittää sijoitustutkimuksia ja rahoitusanalyysejä. H.A.M ei käytä sijoituspalveluiden tarjoamisessa sidonnaisasiamiehiä. H.A.M on rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin Y-tunnuksella 1576718-3. Yhtiön kotipaikka on Helsinki. Yhtiön toimipiste ja muut yhteystiedot: Head Asset Management Oy Eteläesplanadi 24 A 00130 HELSINKI Puhelin 09-2511 520 Telefax 09-2511 5351 Sähköposti: [email protected] www.headassetmanagement.fi H.A.M:n toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Finanssivalvonnan osoite on Snellmaninkatu 6, PL 103, 00101 Helsinki ja puh 010 831 51, www.finanssivalvonta.fi. YHTEYDENPIDOSSA KÄYTETTÄVÄT TAVAT Asiakas voi asioida H.A.M:n toimipisteessä henkilökohtaisesti sekä kirjeitse, puhelimitse tai sähköpostitse. Asiakaspalvelua tarjotaan suomen, ruotsin ja englannin kielellä. Asiakasraportoinnista sovitaan tarkemmin palvelukohtaisessa sopimuksessa. Etämyynnin ennakkotiedot ja sopimukset on saatavissa suomenkielisinä. 1(21) Asiakas voi antaa rahoitusvälineitä koskevia toimeksiantoja sähköpostilla, kirjeitse, faksilla, puhelimitse sekä henkilökohtaisessa tapaamisessa. H.A.M:llä on oikeus tallentaa asiakkaan kanssa käytävät puhelinkeskustelut ja käyttää tallenteita toimeksiantojen todentamiseen, asiakaspalvelunsa kehittämiseen, riskienhallinnallisiin tarkoituksiin sekä todisteina mahdollisten riitaisuuksien ratkaisemisessa. Finanssivalvonnalla on oikeus saada pyynnöstä kopiot tallenteista. H.A.M:llä on oikeus lähettää sijoitus- ja oheispalveluun liittyvää kirjallista tietoa asiakkaalle kirjeitse, faksilla ja sähköpostilla ja muulla asiakkaan kanssa erikseen sovitulla tavalla. Asiakas on tietoinen, että faksin ja sähköpostin käyttämiseen viestintävälineenä liittyy erityisiä riskejä muun muassa sen vuoksi, että viesti ei mahdollisesti saavu perille, viesti saattaa joutua ulkopuolisen tietoon tai ulkopuolinen saattaa muunnella viestin sisältöä. H.A.M:llä on oikeus luottaa faksin tai sähköpostin välityksin saamansa palvelua koskevan viestin aitouteen ja oikeellisuuteen. ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT H.A.M voi välittää Head Nordic Select Dividend Sijoitusrahaston toimeksiantoja etämyynnillä. Etämyynnillä tarkoitetaan rahoituspalvelun tarjoamista kuluttajalle etätarjontamenetelmän avulla siten, että sopimuksen tekemiseen ja sitä edeltävään markkinointiin käytetään puhelinta, postia tai muuta välinettä ilman, että kuluttaja-asiakas henkilökohtaisesti tapaa H.A.M:n edustajaa. Etämyynnistä ei ole kyse silloin, kun sopimus satunnaisesti tehdään asiakasta tapaamatta. Sopimusmuutosten tekeminen H.A.M:n edustajaa tapaamatta eivät myöskään ole rahoituspalvelluiden etämyyntiä. Tuotekohtaiset ennakkotiedot annetaan tuotekohtaisissa ehdoissa, kuten sijoitusrahaston osalta sijoitusrahaston avaintietoesitteessä ja rahastoesitteessä. Head Nordic Select Dividend Sijoitusrahaston avaintietoesite, säännöt ja rahastoesite on saatavissa H.A.M:n Internet-sivulta www.headassetmanagement.fi sekä Elite Rahastohallinto Oy:n Internet-sivulta www.elitevarainhoito.fi Kuluttaja-asiakkaalla on etämyynnissä peruuttamisoikeus. Peruuttamisoikeutta ei kuitenkaan ole sellaisen rahoituspalvelun tai siihen liittyvän rahoitusvälineen osalta, joiden arvo vaihtelee rahoitusmarkkinoilla tapahtuvien muutosten perusteella. Näin ollen kuluttaja-asiakkaalla ei ole oikeutta peruttaa esimerkiksi antamaansa sijoitusrahasto-osuuksien merkintätai lunastustoimeksiantoa. Peruuttamisoikeutta ei myöskään ole, kun asiointi puhelinpalvelussa liittyy jo olemassa olevaan sopimukseen tai jos sopimus täytetään kokonaisuudessaan kuluttajan nimenomaisesta pyynnöstä ennen peruuttamisajan päättymistä. Peruuttamisoikeutta ei myöskään ole sopimusmuutoksia tehtäessä. Kuluttaja-asiakkaan peruuttamisoikeus on voimassa 14 vuorokautta siitä, kun asiakas on tehnyt uuden rahoitussopimuksen ja saanut tai voinut saada haltuunsa ennakkotiedot ja sopimusehdot. 2(21) Mikäli kuluttaja-asiakas haluaa käyttää peruuttamisoikeuttaan, hänen tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti H.A.M:n asiakaspalveluun. Ilmoituksessa on yksilöitävä peruutettava sopimus. Peruutettuaan sopimuksen asiakas on velvollinen palauttamaan H.A.M:n sopimuksen perusteella H.A.M:ltä saamansa suoritukset viimeistään 30 päivän kuluttua peruuttamisilmoituksen tekemisestä, uhalla, että muutoin peruuttaminen raukeaa. Etäsopimukseen ja etäsopimiseen sovelletaan Suomen lakia. Sopimusta koskevat riitaisuudet ratkaistaan Helsingin käräjäoikeudessa, ellei kuluttaja-asiakas vaadi asian käsittelyä oman kotipaikkansa yleisessä alioikeudessa. Lisätietoja etäsopimukseen ja etäsopimiseen liittyvistä oikeussuojakeinoista on annettu jäljempänä tässä asiakirjassa. TIEDOT H.A.M:N TARJOAMISTA SIJOITUSPALVELUISTA Omaisuudenhoito H.A.M tarjoaa asiakkailleen sijoituspalvelulain mukaista omaisuudenhoitoa. Omaisuudenhoidolla tarkoitetaan rahoitusvälineiden hoitamista asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen nojalla siten, että päätösvalta sijoittamisesta on annettu kokonaan (täyden valtakirjan omaisuudenhoito) omaisuudenhoitajalle. Omaisuudenhoidosta solmitaan aina asiakkaan kanssa kirjallinen sopimus, josta palvelun ehdot ja palkkiot ja kulut ilmenevät. Toimeksiantojen välitys H.A.M tarjoaa toimeksiantojen välityspalvelua ensisijaisesti pohjoismaisilla säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteena olevilla rahoitusvälineillä sekä Head Nordic Select Dividend Sijoitusrahaston rahasto-osuuksia, mutta myös muilla yhtiön välitykseen hyväksytyillä rahoitusvälineillä. Välityspalveluista perittävät palkkiot ja kulut ilmenevät palvelua koskevasta hinnastosta. Sijoituspalveluihin liittyvää valuuttapalvelua H.A.M:llä on oikeus tarjota sijoituspalveluun liittyvää valuuttapalvelua. Sijoitustutkimusten ja rahoitusanalyysien tuottaminen H.A.M:llä on oikeus tuottaa ja levittää sijoitustutkimuksia, rahoitusanalyysejä sekä muita vastaavia rahoitusvälineillä käytävään kauppaan liittyviä yleisiä suosituksia. SIJOITUSPALVELUN TARJOAMISESSA NOUDATETTAVAT ASIAKASLUOKITTELUUN, TIEDONANTO- JA SELONOTTOVELVOLLISUUTEEN LIITTYVÄT MENETTELYTAVAT ASIAKASLUOKITTELU Sijoituspalvelulain mukaan H.A.M:n on ilmoitettava asiakkaalle tämän luokittelusta eiammattimaiseksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi asiakkaaksi tai hyväksyttäväksi vastapuoleksi. Luokittelu tapahtuu suoraan lain nojalla ja sijoituspalvelulaki sisältää yksityiskohtaiset määräykset luokitteluun vaikuttavista tekijöistä. Asiakkaan luokittelulla on vaikutusta sijoittajansuojan laajuuteen sekä sovellettavaksi tuleviin menettelytapasääntöihin. Ammattimaisella asiakkaalla on velvollisuus ilmoittaa H.A.M:lle muutoksista, jotka voivat vaikuttaa asiakkaan luokitteluun. 3(21) Hakemus tulla luokitelluksi toisessa asiakasluokassa Asiakkaalla on oikeus hakea H.A.M:in tekemän asiakasluokittelun muuttamista. Luokittelun muuttamista koskeva hakemus on tehtävä kirjallisesti. Luokittelun muuttamisella voi olla vaikutusta sijoittajansuojaan ja menettelytapasäännösten soveltamiseen. Ammattimaista asiakasta voidaan tämän hakemuksesta kohdella ei-ammattimaisena asiakkaana tai hyväksyttävänä vastapuolena. Myös ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi luokiteltu asiakas voi hakemuksesta tulla kohdelluksi ammattimaisena asiakkaana. Hyväksyttäväksi vastapuoleksi luokiteltu asiakas voi hakemuksesta tulla kohdelluksi ammattimaisena tai ei-ammattimaisena asiakkaana. H.A.M harkitsee tapauskohtaisesti luokittelun muuttamisen edellytyksiä ja sitä hyväksyykö se asiakkaan hakemuksen. Ammattimaisella asiakkaalla on velvollisuus pyytää ei-ammattimaisen asiakkaan kohtelua, jos asiakas katsoo, ettei sillä ole riittävää kokemusta ja tietämystä arvioida tai hallita palveluun tai liiketoimeen liittyviä riskejä. ASIAKASLUOKITTELUN VAIKUTUKSET SIJOITTAJANSUOJAAN Suomen lainsäädännön mukaan ei-ammattimaiset asiakkaat ovat Sijoittajien korvausrahaston suojanpiirissä. Rahasto korvaa sijoittajalle aiheutuneet menetykset silloin, kun rahaston jäsen ei ole suorittanut suojan piiriin kuuluvan sijoittajan selviä ja riidattomia saatavia sopimuksen mukaisesti. Sijoittajien korvausrahasto ei kuitenkaan kata sijoitusrahastotoimintaa. Yhdelle sijoittajalle maksettavan korvauksen määrä on 9/10 sijoittajan yhdeltä sijoituspalveluyritykseltä olevan saatavan suuruudesta, kuitenkin enintään 20 000 euroa. Rahasto ei korvaa osakekurssin laskusta tai vääristä sijoituspäätöksistä johtuvia tappioita, joten asiakas vastaa edelleen omien sijoituspäätöstensä seurauksista. Ulkomaisen palveluntarjoajan Suomessa sijaitsevan sivuliikkeen ei-ammattimaiset asiakkaan kuuluvat pääsääntöisesti palveluntarjoajan kotivaltion sijoittajan suojan piiriin. Ei-ammattimaisilla asiakkailla on myös oikeus saada sijoituspalvelulain soveltamista koskevat yksittäiset erimielisyydet ratkaisusuosituksia antavan riippumattoman toimielimen ratkaistavaksi. Tällaisena toimielimenä toimii Arvopaperilautakunta. ASIAKASLUOKITTELUN VAIKUTUS SOVELLETTAVIIN MENETTELYTAPAVAATIMUKSIIN Ei-ammattimainen asiakas Ei-ammattimaiselle asiakkaalle on annettava ennen kirjallisen sopimuksen tekemistä sopimuksen ehdot ja riittävät tiedot H.A.M:stä sekä tarjottavasta palvelusta. Myös tiedoissa tapahtuneista olennaisista muutoksista on ilmoitettava. Tiedot on annettava pysyvällä tavalla siten, että asiakas voi tulostaa tai tallentaa ne. Tiedot voidaan antaa myös palveluntarjoajan verkkosivuilla, mikäli asiakas on antanut tähän suostumuksensa. 4(21) Asianmukaisuuden arvioiminen: Tarjotessaan toimeksiantojen välittämistä ei-ammattimaiselle asiakkaalle H.A.M:n on pyydettävä asiakkaalta tiedot tämän kyseistä rahoitusvälinettä tai sijoituspalvelua koskevasta sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä voidakseen arvioida, onko rahoitusväline tai palvelu asiakkaan kannalta asianmukainen. H.A.M:llä on oikeus luottaa asiakkaan antamiin tietoihin. Mikäli H.A.M katsoo, ettei rahoitusväline tai palvelu ole asiakkaan kannalta asianmukainen, on H.A.M:n ilmoitettava tästä asiakkaalle. H.A.M:n on myös kerrottava asiakkaalle, mikäli se ei voi arvioida rahoitusvälineen tai palvelun asianmukaisuutta asiakkaalle siitä syystä, että asiakas ei ole antanut kaikkia arvioinnin perusteeksi tarvittavia tietoja. Soveltuvuuden arvioiminen: Tarjotessaan omaisuudenhoitoa ei-ammattimaiselle asiakkaalle H.A.M:n on hankittava ennen sijoituspalvelun tarjoamista riittävät tiedot asiakkaan taloudellisesta asemasta, asiakkaan tai tämän edustajan kyseistä sijoituspalvelua tai rahoitusvälinettä koskevasta sijoituskokemuksesta ja tietämyksestä sekä asiakkaan sijoitustavoitteista, jotta se voi suositella asiakkaalle soveltuvia rahoitusvälineitä tai palveluita. H.A.M:llä on oikeus luottaa asiakkaan antamiin tietoihin. Soveltuvuusarvioinnin tarkoituksena on antaa H.A.M:ille mahdollisuus toimia asiakkaan etujen mukaisesti. Tämän vuoksi on tärkeää, että asiakkaan edustaja antaa H.A.M:llä ajantasaiset ja oikeat tiedot. H.A.M:llä on oikeus luottaa asiakkaan antamiin tietoihin. H.A.M:n tulee edellä hankkimiensa tietojen valossa arvioida vastaako annettava neuvo tai tarjottava palvelu asiakkaan sijoitustavoitteita, kykeneekö asiakas kantamaan taloudellisesti mahdollisen riskin ja onko asiakkaalla tai tämän edustajalla tarvittava sijoituskokemus ja -tietämys riskien ymmärtämiseksi suositeltuun toimeen. Jos H.A.M ei saa riittäviä tietoja se ei saa suositella asiakkaalle kyseistä sijoituspalvelua tai rahoitusvälinettä. Ammattimainen asiakas Ammattimaiselle asiakkaalle on annettava ennen sijoituspalvelua tai oheispalvelua koskevan sopimuksen tekemistä asiakkaan sijoituskokemus huomioon ottaen riittävät tiedot tarjottavasta palvelusta ja palvelun kohteena olevien rahoitusvälineiden luonteesta sekä niihin liittyvistä riskeistä. Ammattimainen asiakas kuuluu vain osittain menettelytapasäännösten suojan piiriin. Tarjotessaan omaisuudenhoitoa ammattimaiselle asiakkaalle, H.A.M:n on hankittava ennen sijoituspalvelun tarjoamista riittävät tiedot asiakkaan taloudellisesta asemasta sekä sijoitustavoitteista, jotta se voi suositella asiakkaalle soveltuvia rahoitusvälineitä tai palveluita. H.A.M:llä on oikeus luottaa asiakkaan antamiin tietoihin. Jos asiakas on suoraan lain nojalla luokiteltu ammattimaiseksi asiakkaaksi, H.A.M voi omaisuudenhoitopalveluita tarjotessaan olettaa, että asiakas pystyy kantamaan taloudellisesti 5(21) suositeltuun liiketoimeen liittyvät asiakkaan sijoitustavoitteiden mukaiset sijoitusriskit eikä asiakkaan taloudellista asemaan ole näin ollen tarpeen selvittää. H.A.M:n tulee edellä hankkimiensa tietojen valossa arvioida vastaako annettava neuvo tai tarjottava palvelu asiakkaan sijoitustavoitteita. Jos H.A.M ei saa riittäviä tietoja se ei saa suositella asiakkaalle kyseistä sijoituspalvelua tai rahoitusvälinettä. Hyväksyttävä vastapuoli Hyväksyttävä vastapuoli voi pyytää H.A.M:ltä kirjallisesti, että sijoittajan suojaksi tarkoitettuja menettelytapasäännöksiä sovellettaisiin sen kanssa tehtäviin liiketoimiin joko yleisesti tai yksittäisen liiketoimen osalta. H.A.M harkitsee tapauskohtaisesti suostuuko se esitettyyn pyyntöön. Muissa tapauksissa menettelytapasäännökset ja sijoittajan suojaa koskevat säännökset eivät sovellu hyväksyttäviin vastapuoliin. TIETOA ASIAKASVAROJEN SÄILYTTÄMISESTÄ Omaisuudenhoitosopimuksen piiriin kuuluvia rahavaroja säilytetään asiakkaan nimiin ja lukuun suomalaisessa talletuspankissa tai ulkomaisen talletuspankin Suomessa sijaitsevassa sivukonttorissa avatulla talletustilillä. H.A.M:n omaisuudenhoitoasiakkaan Suomen arvo-osuusjärjestelmässä olevat arvo-osuuden säilytetään joko kunkin asiakkaan itsensä tai H.A.M:n toimesta asiakkaan nimiin ja lukuun avatulla arvo-osuustilillä. Ulkomaiset arvopaperit säilytetään joko asiakkaan itsensä tai H.A.M:n asiakkaan nimiin ja lukuun avaamassa koti- tai ulkomaisissa säilytysyhteisöissä. Säilytysyhteisö voi kansainvälisen käytännön mukaisesti säilyttää asiakkaan ulkomaisia rahoitusvälineitä säilytysyhteisön valitseman ulkomaisen säilytysyhteisön (alisäilyttäjä) yhteistilillä. Alisäilyttäjät voivat edelleen säilyttää arvopapereita omilla alisäilyttäjillään. Yleisen kansainvälisen käytännön mukaisesti ulkomaisia rahoitusvälineitä ei yleensä voida rekisteröidä asiakkaiden nimiin, vaan ne rekisteröidään edellä mainitun säilytysyhteisön tai sen alisäilyttäjän nimiin asiakkaiden lukuun. Säilytysyhteisö pitää omassa säilytyskirjanpidossaan erillään asiakkaiden lukuun säilyttämänsä varat. Kotimaiset rahasto-osuudet säilytetään asianomaisen rahastoyhtiön rahasto-osuusrekisterissä. Ulkomaiset rahasto-osuudet säilytetään edellä mainitun säilytysyhteisön kautta kunkin rahastoyhtiön ylläpitämässä reksiterissä yhteistilillä asiakkaiden lukuun. Säilytysyhteisö pitää omassa säilytyskirjanpidossaan erillään asiakkaiden lukuun säilyttämänsä varat. Vakuutusyhtiö säilyttää sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahavarat ja rahoitusvälineet valitsemansa säilytysyhteisössä tai/ja talletuspankissa. Vakioidut johdannaissopimukset kirjataan asiakkaan nimiin ja lukuun johdannaistiliasemalle, jota ylläpitää asiakkaan tai H.A.M:n valitsema säilytysyhteisö. 6(21) avattavalle Mikäli H.A.M avaa arvo-osuustilin tai säilytyksen asiakkaan omaisuudenhoitopalvelua varten, H.A.M:n vastuu säilyttäjän toimista ja laiminlyönneistä rajoittuu siihen, että H.A.M valitsee säilyttäjän huolellisesti. Säilyttäjän tulee olla Finanssivalvonnan tai sitä muussa valtiossa vastaavan toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa, jos se on mahdollista. Säilytyspalvelusta vastaa asianomainen säilyttäjä asiakkaan kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti. Omaisuudenhoidon piirissä oleviin rahoitusvälineisiin ja rahavaroihin kohdistuvat vakuus- ja kuittausoikeudet on määritelty omaisuudenhoitosopimuksessa tai muussa asiakkaan ja H.A.M:n välisessä sijoituspalvelun tarjoamista koskevassa sopimuksessa. Ulkomaisten rahoitusvälineiden tai rahavarojen säilyttäjällä voi olla kyseisiin rahoitusvälineisiin tai rahavaroihin kohdistuva vakuus- tai kuittausoikeus. Asiakkaan yhteistilillä säilytettävät rahoitusvälineet voivat olla vakuus- ja kuittausoikeuden kohteena myös muiden asiakkaiden velvoitteiden perusteella. Ulkomaisten rahoitusvälineiden säilyttämiseen ja vaihdantaan voi liittyä kotimaisten rahoitusvälineiden säilyttämiseen verrattuna ennalta arvaamattomia riskejä varsinkin, jos alisäilyttäjän kotipaikka on ETA-alueen ulkopuolella. Tällaisia riskit voivat olla mm. poliittisia, markkinainfrastruktuuri liittyviä, oikeudellisia ja verotuksellisia. Ulkomaisia rahoitusvälineitä ei yleensä rekisteröidä asiakkaan nimiin vaan niitä säilytettään säilyttäjän nimiin avatulla ulkomaisen alisäilyttäjän hallussa olevilla tileillä, joihin sovelletaan paikallista lainsäädäntöä. Siten on mahdollista, että mahdollisessa konkurssi- tai muussa maksukyvyttömyystilanteessa rahoitusvälineet eivät ole välttämättä erotettavissa säilyttäjän tai sen alisäilyttäjän varoista. Edellä mainitut riskit jäävät asiakkaan kannettavaksi. H.A.M on Sijoittajien korvausrahaston jäsen. H.A.M:n tai Suomessa toimiluvan saaneen talletuspankin maksukyvyttömyystilanteessa asiakkaan talletustilillä olevat riidattomien ja erääntyneet saamisten on katettu Sijoittajien korvausrahastosta jäljempänä mainitussa laajuudessa. Suojan piiriin kuuluu erikseen kukin H.A.M:n ei-ammattimaisena asiakkaana oleva asiakas, jonka varoja on talletuspankissa H.A.M:n tai talletuspankin maksukyvyttömyystilanteessa. Koska omaisuudenhoidon piirissä olevaa talletustiliä voidaan käyttää vain sijoituspalveluihin, kuuluu talletustili Sijoittajien korvausrahastosuojan piiriin. Tilille vielä kirjautumattomat saamiset ovat joko talletussuojarahaston tai Sijoittajien korvaussuojarahaston piirissä. Varoilla ei ole kaksinkertaista suojaa. Kullekin asiakkaalle maksettavan korvauksen määrä on 9/10 sijoittajan H.A.M:ltä tai talletuspankilta olevan saatavan suuruudesta, kuitenkin enintään 20 000 euroa. Korvaus maksetaan suoraan asiakkaalle. Rahasto ei korvaa osakekurssien laskusta tai vääristä sijoituspäätöksistä johtuvia tappioita. Vain ei-ammattimaiset asiakkaat kuuluvat suojan piiriin. ETURISTIRIITATILANTEIDEN HALLINTA H.A.M:ssa noudatettavat toimintaperiaatteet mahdollisten eturistiriitatilanteiden tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi sisältyvät yhtiön hallituksen hyväksymiin toimintaperiaatteisiin eturistiriitojen välttämisestä ja hallinnasta. Eturistiriidalla tarkoitetaan poikkeuksellista sijoituspalvelun tarjoamiseen liittyvää tilannetta esimerkiksi asiakkaan ja H.A.M:n välillä, mihin saattaa liittyä asiakkaan etuihin kohdistuva merkittävä 7(21) riski. Eturistiriita voi syntyä myös yhtiön ja sen henkilökunnan tai kahden yhtiön asiakkaan välille. H.A.M tarjoaa sijoituspalveluina omaisuudenhoitopalvelua ja toimeksiantojen välitystä. Kumpaankin edellä mainitun sijoituspalvelun tarjoamiseen voi mahdollisesti liittyä eturistiriitatilanteita. H.A.M pyrkii kuitenkin kaikin mahdollisin tavoin ehkäisemään mahdolliset eturistiriitatilanteet, joihin voi liittyä asiakkaan etuihin kohdistuvia merkittäviä riskejä. Eturistiriitatilanteet pyritään ensisijaisesti tunnistamaan ja ehkäisemään aktiivisesti muun muassa erilaisten organisatoristen ja hallinnollisten toimenpiteiden avulla. Toimenpiteiden tavoitteena on varmistaa, että H.A.M:n johto ja henkilöstö hoitavat tehtäviään rehellisesti ja lojaalisti ja toteuttavat liiketoimia riittävän itsenäisesti asiakkaiden etujen suojelemiseksi. Toimenpiteet vaihtelevat sen mukaan mistä liiketoiminnasta tai palvelusta on kyse. Eturistiriitoja hallitaan mm. seuraavin keinoin:  Korkea ammattietiikka  Henkilöiden ja toimintojen välisen tietojenvaihdon estäminen tai valvominen esim. erilaisten tietojärjestelmien ja käyttövaltuuksien avulla  Toimeksiantojen välittämistä koskevat periaatteet  Riskienhallintapolitiikka  Säännösten noudattamisen valvonnan riippumattomuus liiketoiminnasta  Asiakkaiden tunnistamista ja rahanpesun estämistä koskevat ohjeet  Henkilökunnan ja johdon kaupankäyntiohjeet H.A.M kiinnittää erityistä huomiota eturistiriitojen tunnistamiseen ja ehkäisemiseen omaisuudenhoidossa ja toimeksiantojen välityksessä. Jos eturistiriitatilannetta ei edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta voida välttää, asiakkaalle kerrotaan eturistiriitatilanteen luonne ja syyt ennen liiketoimen suorittamista. Siltä osin kuin eturistiriitatilanne syntyy, asiakkaalle annetaan viipymättä riittävät tiedot eturistiriitatilanteen luonteesta ja syistä ennen liiketoimen suorittamista. Asiakas harkitsee itsenäisesti, haluaako hän kerrotusta eturistiriitatilanteesta huolimatta, että liiketoimi suoritetaan. Kyseinen liiketoimi voidaan myös jättää toteuttamatta eturistiriitatilanteen välttämiseksi. Eturistiriitatilanteiden tunnistamista ja ehkäisemistä koskevien toimintaperiaatteiden sisältö ja ajantasaisuus tarkastetaan säännöllisesti. OMAISUUDENHOIDON JA TOIMEKSIANTOJEN VÄLITTÄMISTÄ KOSKEVAT TOIMINTAPERIAATTEET Seuraavassa kuvataan ne menettelytavat, joita H.A.M noudattaa välittäessään ei-ammattimaiseksi tai ammattimaiseksi asiakkaaksi luokiteltujen asiakkaidensa rahoitusvälineitä koskevia toimeksiantoja edelleen toteutettavaksi tai tarjotessaan omaisuudenhoitopalvelua päästäkseen asiakkaan kannalta parhaimpaan mahdolliseen tulokseen. H.A.M ei toteuta asiakkaan liiketoimia itse. H.A.M:n välittäessä asiakkaalta vastaanotettuja tai omaisuudenhoitoon liittyviä toimeksiantoja sijoituspalvelun tarjoajille toteutettaviksi H.A.M pitää toimeksiannon toteuttamisen kannalta olennaisina seikkoina rahoitusvälineen hintaa, toimeksiannon toteuttamisesta aiheutuvia 8(21) kustannuksia, toimeksiannon toteuttamisen nopeuttaja toimeksiannon toteuttamisen ja selvityksen todennäköisyyttä, toimeksiannon kokoa ja luonnetta sekä muuta toimeksiannon kannalta olennaista seikkaa. H.A.M määrittää näiden seikkojen tärkeysjärjestyksen sijoituspalvelun tarjoajaa valitessaan seuraavien kriteerien perusteella: a) asiakkaan ominaispiirteet, asiakasluokittelu ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi ja ammattimaiseksi asiakkaaksi mukaan lukien, b) asiakkaan toimeksiannon ominaispiirteet, c) toimeksiannon kohteena olevien rahoitusvälineiden ominaispiirteet, d) niiden kaupankäyntipaikkojen ominaispiirteet, joihin toimeksianto voidaan ohjata. Toimeksiannon vastaanottanut sijoituspalvelun tarjoaja toteuttaa toimeksiannot oman toteutuspolitiikkansa mukaisesti ja asiakkaan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. H.A.M ottaa toimeksiantojen toteuttajaa valitessaan huomioon myös seuraavat tekijät: kustannustehokkuus, riittävät tekniset ja hallinnolliset edellytykset sekä riittävä asiantuntemus toimeksiantojen toteuttamiseksi. H.A.M painottaa ei-ammattimaisen asiakkaan toimeksiantoa hoitaessaan asiakkaan kannalta mahdollisimman hyvää kokonaisvastiketta. Kokonaisvastike muodostuu rahoitusvälineen hinnasta ja toimeksiannon toteuttamiseen liittyvistä kustannuksista, jotka sisältävät kaikki toimeksiannon toteuttamisesta asiakkaalle suoraan aiheutuvat kustannukset, kuten kaupankäyntipaikkojen perimät maksut, kaupan selvitykseen liittyvät maksut sekä muut toimeksiannon toteuttamiseen osallistuville kolmansille maksettavat maksut. Jos toimeksiannon huolellinen toteuttaminen sitä vaatii, H.A.M voi painottaa myös muita seikkoja kuin kokonaisvastiketta esim. epälikvidiä rahoitusvälinettä toteutettavaksi välittäessään. H.A.M välittää sijoitusrahastoja ja yhteissijoitusyrityksiä koskevat toimeksiannot asianomaiseen rahastoyhtiöön toteutettavaksi. H.A.M välittää strukturoitujen tuotteiden merkintä- ja ostotoimeksiannot merkintäpaikkaan ja jälkimarkkinakauppoja koskevat toimeksiannot jälkimarkkinakauppoja toteuttavalle sijoituspalvelun tarjoajalle. Strukturoiduilla tuotteilla ei käydä kauppaa järjestäytyneillä kaupankäyntipaikoilla, vaan kauppaa käydään suoraan sijoituspalvelun tarjoajan ja asiakkaan välillä siten, että sijoituspalvelun tarjoaja asettuu asiakkaan vastapuoleksi kaupassa. Tästä syystä näillä tuotteilla ei ole likvidejä jälkimarkkinoita ja siten on mahdollista, että vastapuolia on vain yksi tai jälkimarkkina voi puuttua kokonaan. H.A.M voi yhdistää asiakkaidensa ja sijoitusrahaston toimeksiantoja, jos H.A.M katsoo, että on epätodennäköistä, että yhdistäminen on kokonaistuloksen kannalta epäedullista joillekin asiakkaista, joiden toimeksiannot on tarkoitus yhdistää. H.A.M kohdentaa toimeksiannot toimeksiantojen kohdentamisperiaatteiden mukaisesti. Asiakkaan H.A.M:lle antamat toimeksiannon toteuttamiseen liittyvät mahdolliset erityiset ohjeet ovat aina ensisijaisia suhteessa jäljempänä yksilöityihin toimintaperiaatteisiin ja toimeksiantojen 9(21) toteuttajan omaan toteutuspolitiikkaan. Asiakkaan antamat erityiset ohjeet saattavat estää H.A.M:tä toimimasta näiden toimintaperiaatteiden mukaisesti. H.A.M:lla on oikeus poiketa tilapäisesti näistä toimintaperiaatteista markkinoiden tai järjestelmien toimintahäiriöiden vuoksi. Häiriötilanteissa H.A.M toteuttaa kohtuulliset toimet päästäkseen tulokseen, joka olosuhteisiin nähden on asiakkaan kannalta paras mahdollinen. H.A.M arvioi säännöllisesti toimeksiantojen hoitamista koskevien periaatteidensa sisältöä ja ajantasaisuutta. H.A.M ylläpitää ajantasaista luetteloa kussakin tuoteryhmässä omaisuudenhoitopalveluissa käyttämistään sijoituspalvelun tarjoajista. Luettelo on saatavissa H.A.M:n asiakaspalvelusta. H.A.M ilmoittaa edellä kuvattujen toimintaperiaatteidensa olennaisista muutoksista asiakkailleen valintansa mukaan kirjeitse, sähköpostitse tai Internet-sivuillaan. HEAD NORDIC SELECT DIVIDEND SIJOITUSRAHASTON SALKUNHOITOA KOSKEVAT TOIMINTAPERIAATTEET Eufex Rahastohallinto Oy on ulkoistanut Head Nordic Select Dividend Sijoitusrahaston (jäljempänä ”sijoitusrahasto”) salkunhoidon H.A.M:lle. H.A.M toimii sijoitusrahaston edun mukaisesti välittäessään sijoitusrahaston toimeksiantoja sijoituspalveluiden tarjoajien toteutettavaksi. H.A.M ei toteuta sijoitusrahaston toimeksiantoja. H.A.M on toteuttanut kaikki kohtuulliset toimet päästäkseen sijoitusrahaston kannalta parhaimpaan mahdolliseen tulokseen ottaen huomioon hinnan, kustannukset, nopeuden, liiketoimen toteuttamisen ja selvityksen todennäköisyyden, toimeksiannon suuruuden ja luonteen sekä muut toimeksiannon toteuttamisen kannalta olennaiset tekijät. Näiden tekijöiden suhteellinen merkityksen H.A.M määrittää seuraavin perustein: - sijoitusrahaston tavoitteet, sijoituspolitiikka ja erityiset riskit sellaisina kuin ne on esitetty rahastoesitteessä tai tapauksen mukaan sijoitusrahaston säännöissä; toimeksiannon erityispiirteet; toimeksiannon kohteena olevien rahoitusvälineiden erityispiirteet; niiden toteuttamispaikkojen erityispiirteet, joihin toimeksianto voidaan ohjata. H.A.M voi yhdistää sijoitusrahastoa koskeviin toimeksiantoihin muiden asiakkaidensa toimeksiantoja, jos H.A.M katsoo, että on epätodennäköistä, että yhdistäminen on kokonaistuloksen kannalta epäedullista sijoitusrahastolle tai joillekin asiakkaista, joiden toimeksiannot on tarkoitus yhdistää. H.A.M kohdentaa toimeksiannot toimeksiantojen kohdentamisperiaatteiden mukaisesti. H.A.M arvioi säännöllisesti toimeksiantojen välittämistä koskevien järjestelyjen ja periaatteiden tehokkuutta ja erityisesti toimintaperiaatteiden perusteella valittujen yhteisöjen toteuttamien toimeksiantojen laatuja korjatakseen mahdolliset puutteet. H.A.M tarkistaa nämä sijoitusrahaston toimeksiantojen toteuttamisperiaatteet vuosittain. Tarkistus on suoritettava myös silloin, kun tapahtuu olennainen muutos, joka vaikuttaa H.A.M:n kykyyn päästä sijoitusrahaston kannalta parhaimpaan mahdolliseen tulokseen. 10(21) luetteloa kussakin rahoitusvälineryhmässä käyttämistään sijoituspalvelun tarjoajista. Luettelo on saatavissa H.A.M:n asiakaspalvelusta. H.A.M ilmoittaa H.A.M ylläpitää ajantasaista edellä kuvattujen toimintaperiaatteidensa olennaisista muutoksista asiakkailleen valintansa mukaan kirjeitse, sähköpostitse tai Internet-sivuillaan. SIJOITUSPALVELUIHIN LIITTYVÄT KULUT JA PALKKIOT H.A.M perii toimeksiantojen välityksestä ja omaisuudenhoidosta palvelua koskevassa sopimuksessa sovitut kulut ja palkkiot. TIETOA RAHOITUSVÄLINELAJIEN LUONTEESTA JA NIIHIN LIITTYVISTÄ TYYPILLISISTÄ RISKEISTÄ Seuraavassa annetaan yleistä tietoa eri rahoitusvälinelajien luonteesta ja niitä koskevista tyypillisistä riskeistä. Kuvaus ei ole miltään osin tyhjentävä eikä se sisällä kaikkia mahdollisia riskejä, joita kuvattuihin rahoitusvälineisiin liittyy. Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski. Tavoiteltu tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi menettää osittain tai kokonaan. Ennen sijoittamisen aloittamista on asiakkaan syytä perehtyä sijoitusmarkkinoihin, eri sijoitusvaihtoehtoihin ja eri sijoituspalveluihin. Asiakkaan tulee ennen palvelun käyttöä tutustua sijoituspalvelun tai rahoitusvälineen ehtoihin, joista mm. selviää asiakkaan sekä palvelun tarjoajan vastuut ja velvollisuudet sekä palveluun tai tuotteeseen liittyvät palkkiot ja kulut. Hajauttamalla sijoituksia eri rahoitusvälineisiin, eri markkinoille ja eri omaisuuslajeihin voi pienentää sijoittamiseen liittyvää riskiä, koska näiden erilaiset arvonvaihtelut tasoittavat toisiaan markkinatilanteen vaihdellessa. Vaikka H.A.M olisikin arvioinut sijoituspalvelun tai rahoitusvälineen asianmukaisuutta taikka soveltuvuutta asiakkaalle, asiakas vastaa yksin sijoituspäätöstensä, toimintansa ja rahoitusvälineitä koskevien toimeksiantojensa sekä omaisuudenhoidon taloudellisista seurauksista veroseuraamuksineen eikä ole oikeutettu saamaan näistä aiheutuvista vahingoista tai tappioista korvausta H.A.M:ltä. KESKEISET MÄÄRITELMÄT Markkinariski Rahoitusvälineiden markkinariski aiheutuu markkinahintojen vaihtelusta. Markkinariskejä ovat korko, osake-, valuutta- tai muu hintariski. Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea tarjonnan ja kysynnän, sijoittajien kiinnostuksen ja kohde-etuutena olevien tai siihen liittyvien sijoitusten hintojen mukaan. Myös toimialoihin, poliittiseen ja taloudelliseen tilanteeseen liittyvillä tekijöillä voi olla vaikutusta. Markkinariski voi vaikuttaa rahoitusvälineen arvoon, olipa kyse koko markkinoiden muutoksesta tai vain sijoituskohtaisesta muutoksesta. 11(21) Luottoriski Luottoriski tarkoittaa riskiä siitä, että rahoitusvälineen liikkeeseenlaskija tai takaaja ei kykene maksamaan rahoitusvälineen pääomaa tai tuottoa liikkeeseenlaskuehtojen mukaisesti sijoittajalle takaisin. Luottoriski voi tarkoittaa myös osapuolten luottokelpoisuuden heikkenemistä. Luottoriskiä mitataan yleensä mahdollisella absoluuttisella tappiosummalla. Selvitysriski Selvitysriski on luottoriski, joka syntyy, kun vastapuoli ei toimita arvopaperia tai maksua sovittujen ehtojen mukaisesti toisen vastapuolen jo täytettyä omat sopimusvelvoitteensa. Selvitysriski on suuri valuuttatransaktioissa ja valuutanvaihtosopimuksissa, koska käteismaksut voidaan suorittaa eri aikoina ja selvittää eri aikavyöhykkeissä. Selvitysriskiä voi sisältyä myös kehittyvien maiden osakekaupankäyntiin. Selvitysriskiä voi sisältyä erityisesti rahoitusvälineiden kaupankäyntiin kehittyvillä markkinoilla, joilla maksu ja rahoitusvälineen luovutus selvitetään eri aikaan. Osakeriski Osakeriskillä tarkoitetaan riskiä osakkeen hinnan vaihtelusta. Osakkeiden hintavaihteluun vaikuttaa sekä markkinoiden kehitys että tiedot yhtiön menestykseen vaikuttavista tiedoista. Volatiliteettiriski Volatiliteetti tarkoittaa arvon heilahtelua ylös tai alas. Rahoitusvälineen volatiliteetin kasvaessa myös tappion tai voiton mahdollisuus kasvaa, koska osto- ja myyntihinnan välillä voi olla isokin ero. Vastapuoliriski Kaupankäynnin vastapuolena toimivan yrityksen tai transaktioon osallistuvien välittäjien maksukyvyttömyys tai laiminlyönti voi johtaa positioiden likvidointiin tai sulkemiseen ilman asiakkaan suostumusta tai siihen, ettei sijoitusten arvoa palauteta asiakkaalle. Valuuttariski Valuuttariski syntyy valuuttakurssien vaihtelusta, joka voi kasvattaa valuuttatransaktioihin sekä ulkomaan valuuttamääräisiin johdannais- ja arvopaperikauppoihin liittyviä voittoja tai näistä transaktioista aiheutuvia tappioita. Suojaus voi lisätä tai vähentää valuuttariskiä, mutta se ei välttämättä poista valuuttakurssein vaihtelusta aiheutuvaa riskiä kokonaan. Korkoriski Korkoriski aiheutuu korkojen muutoksista. Korot voivat nousta tai laskea. Korkoriski vaikuttaa joukkovelkakirjalainojen tai muun korkosijoituksen arvoon suoremmin kuin osakkeiden arvoon, joten se on merkittävä riski joukkovelkakirjalainoihin ja muihin korkoinstrumentteihin sijoittavalle. Korkoriski tarkoittaa sitä, että arvopaperin, erityisesti joukkovelkakirjalainan, suhteellinen arvo heikkenee koronnousun seurauksena. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti muihin tuotteisiin. Korkojen noustessa joukkovelkakirjalainojen hinnat laskevat ja päinvastoin. Vaihtuvakorkoisiin ja kiinteäkorkoisiin välineisiin liittyy muitakin korkoluonteisia riskejä. Vaihtuvakorkoisten välineiden korkotuottoa ei voi ennakoida. Korkotuottojen vaihtelun takia 12(21) sijoittajat eivät voi määrittää vaihtuvakorkoisten rahoitusvälineiden tuotto-odotuksia ostohetkellä, joten rahoitusvälineen tuottoa ei voi verrata kiinteäkorkoisten joukkovelkakirjalainasijoitusten tuottoihin. Hyödykeriski Hyödykkeiden ja hyödykejohdannaisten hinnat voivat vaihdella merkittävästi, koska esim. luonnonmullistukset, sodat ja selkkaukset voivat vaikuttavat hyödykkeen tarjontaan tai tuotantoon. Oikeudellinen riski Oikeudellinen riski voi tarkoittaa lainsäädännöllisiä tai rakenteellisia riskejä. Tällainen riski voi aiheutua poliittisista, taloudellisista tai muista tekijöistä, eikä sitä voi ennakoida. Oikeudellinen riski on suurempi kehittyvillä markkinoilla, mutta se on olemassa aina markkinoista riippumatta. Kehittyvillä markkinoilla viranomaisvalvonta on yleensä vähäisempää, samoin liiketoiminnan ja toimialojen käytäntöjä ja markkinapaikkoja koskeva lainsäädäntö. Veroriski Verosäädökset muuttuvat aika ajoin. Sijoituksiin voi liittyä monimutkaisia sijoittajakohtaisia koti- tai ulkomaiseen verolainsäädäntöön perustuvia veroseuraamuksia. Operatiivinen riski Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappioriskiä, joka voi aiheutua muun muassa riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä ja se voi vaikuttaa kaikkiin rahoitusvälineisiin. Liiketoimintariski, erityisesti puutteellisesta tai huonosta liikkeenjohdosta aiheutuva riski, voi vaikuttaa myös yrityksen osakkeenomistajiin tai sijoittajiin. Henkilöstö- ja organisaatiomuutokset voivat vaikuttaa näihin riskeihin merkittävästi. Toimialakohtainen riski Toimialakohtainen riski tarkoittaa sitä, että toimialaa koskeva odottamaton tapahtuma vaikuttaa koko toimialan tulokseen ja toimialaan liittyviin rahoitusvälineisiin. Likviditeettiriski Likviditeettiriski tarkoittaa riskiä siitä, että rahoitusvälinettä ei voi myydä tai ostaa tiettynä ajankohtana, koska sen vaihto on alhainen tai koska jälkimarkkinoita ei ole lainkaan. Rahoitusvälineen likviditeettiin vaikuttavat suoraan kyseisen rahoitusvälineen kysyntä ja tarjonta ja epäsuorasti voi vaikutusta olla myös muilla tekijöillä, kuten markkinahäiriöillä tai mahdollisilla infrastruktuuriongelmilla. Vipuvaikutusriski Vipuvaikutusriski tarkoittaa johdannaissopimukseen liittyvää rakennetta, joka aiheuttaa riskin siitä, että jo pienellä kohde-etuuden muutoksella voi olla suuri vaikutus johdannaissopimuksen tuottoon ja arvoon (positiivinen tai negatiivinen). 13(21) Yritysriski Yritysriski tarkoittaa rahoitusvälineen liikkeeseen laskeneen yhtiön menestykseen liittyvää riskiä. Markkinoiden kehittyneisyyteen liittyvä riski Kehittyville markkinoille tehtäviin sijoituksiin voi kohdistua kyseisten maiden markkinoille ominaisia riskejä. Erityisesti kehittyvillä markkinoilla läpinäkyvyys, tehokkuus, likviditeetti, markkinainfrastruktuuri, oikeusjärjestelmän luotettavuus ja lainsäädäntö ovat usein puutteellisia kehittyneisiin markkinoihin verrattuna, ja näiden syiden vuoksi voimakkaat markkinaliikkeet ovat mahdollisia. Sisältöriski Sisältöriskillä tarkoitetaan sitä, että ETF:n sijoituskohteet eivät välttämättä vastaa tarkasti esimerkiksi rahaston nimeä tai kohdemarkkinan koostumusta. Aktiivisen poikkeaman riski Aktiivisen poikkeaman riskillä tarkoitetaan sitä, että rahaston tuotto voi poiketa vertailuindeksistä. RAHOITUSVÄLINELAJIT Osakkeet Osake on osakeyhtiön liikkeeseen laskema oman pääomanehtoinen arvopaperi. Osake tuottaa yleensä osallistumisoikeuden yhtiökokouksessa sekä oikeus mahdolliseen osinkoon ja uusien osakkeiden merkintään osakeannissa. Osakkeiden tuotto muodostuu osingosta ja osakkeen mahdollisesta arvonnoususta. Osakkeiden arvonnousu tai -lasku realisoituu, kun sijoittaja myy osakkeet. Verrattuna muihin omaisuuslajeihin osakkeille on tyypillistä voimakas arvon vaihtelu (osakeriski) ja kaupankäynnin laajuuteen liittyvä riski (likviditeettiriski). Yksittäisiin osakkeisiin sijoittavalla tuleekin olla aikaa ja kiinnostusta yhtiöiden ja talouden seuraamiseen. Osakkeet ovat sijoituskohteena riskillisiä, mutta toisaalta niiden tuottomahdollisuus on myös suuri. Osakesijoittamisessa onkin olennaisinta tiedonhankinta sijoituskohteesta, koska yksittäisen yhtiön osakkeen tuottokehitys on pitkällä aikavälillä riippuvainen yhtiön liiketoiminnan tuloksesta. Myös osakemarkkinoiden yleinen kehitys voi vaikuttaa yksittäisen osakkeen arvoon. Osakkeisiin sijoitettaessa on mahdollista, että tavoiteltu tuotto jää kokonaan saavuttamatta ja sijoitetun pääomankin voi menettää. Osakemarkkinoiden riskiä tulisi hallita hajauttamalla sijoituksia useampaan eri osakkeeseen. Lisäksi sijoittajan tulisi hajauttaa riskejään sijoittamalla osakemarkkinoiden lisäksi myös korkomarkkinoille. Ulkomaisten osakkeiden omistamiseen ja vaihdantaan saattaa liittyä suomalaisiin arvopapereihin sijoittamisesta poikkeavia poliittisia, taloudellisia, juridisia, verotuksellisia ja muita ennalta arvaamattomia riskejä, jotka jäävät yksin asiakkaan vastattaviksi (markkinoiden kehittyneisyyteen liittyvä riski). Lisäksi euroalueen ulkopuolelle tehtäviin osakesijoituksiin sisältyy valuuttakurssiriski. Osakkeisiin rinnastetaan myös merkintä- ja optio-oikeudet, jotka oikeuttavat liikkeeseen laskeneen yhtiön osakkeita. Näiden volatiliteetti on korkeampi kuin kohteena olevan osakkeen (vipuvaikutusriski). 14(21) Sijoitusrahastot Sijoitusrahastoissa asiakkaiden varoja kerätään yhteen ja sijoitetaan useisiin eri sijoituskohteisiin, jotka muodostavat rahaston. Sijoitusrahastoja hoitavat sijoitusalan ammattilaiset, jotka huolehtivat varojen sijoittamisesta rahastojen sääntöjen määräämiin sijoituskohteisiin. Sijoitusrahasto koostuu rahasto-osuuksista. Rahastosäästäjä ostaa sijoitusrahaston osuuksia, jolloin hänestä tulee rahaston osuudenomistaja. Osuudenomistajat omistavat sijoitusrahaston varat. Rahasto-osuuksien arvo ostohetkellä määrittää, kuinka paljon osuuksia tietyllä euromäärällä saa. Rahastosäästämiseen, kuten muuhunkin sijoittamiseen, liittyy riski. Sijoitusrahastot jaetaan tuotto- ja kasvuosuuksiin. Kunkin sijoitusrahaston avaintietoesitteessä on kuvattu kyseisen sijoitusrahaston ominaisuuksia ja sijoitusrahastoon liittyviä riskejä. Sijoitusrahastolla on myös rahastoesite ja Finanssivalvonnan vahvistamat säännöt, joista ilmenee rahaston sijoitustoiminnan tavoitteet ja rajoitukset. Sijoituskohteen valinnan mukaan sijoitusrahastot voidaan jakaa osake-, yhdistelmä-, pitkän koron, keskipitkän koron, lyhyen koron rahastoihin. Lisäksi on mm. hyödyke-, vaihtovelkakirjarahastoja, yrityslainarahastoja ja indeksirahastoja. Rahastot voivat sijoittaa myös tietyille maantieteellisille alueille ja toimialoille. Sijoitusmarkkinoista pienin tuotto-odotus ja riski on rahamarkkinoilla (lyhyen koron rahastot) ja suurin osakemarkkinoilla (osakerahastot). Sijoitusrahastot noudattavat riskin hajauttamista koskevia periaatteita. Erikoissijoitusrahastot poikkeavat kuitenkin näistä periaatteista. Jotkin erikoissijoitusrahastot on tarkoitettu vain ammattimaisille asiakkaille. Asiakkaan tulee tutustua sijoitusrahaston sääntöihin, avaintietoesitteeseen ja hinnastoon ennen sijoitusrahastosijoituksen tekemistä. Rahastojen riskitaso riippuu rahaston sijoituspolitiikasta. Rahaston riskitaso on määritelty avaintietoesitteessä. Rahastot ovat yleensä likvidejä päivittäin, mutta rahastojen likviditeettiä on voitu rajoittaa rahaston säännöissä esim. poikkeuksellisten markkinatilanteiden varalta rahastoosuudenomistajien edun vuoksi tai rahaston harjoittaman sijoituspolitiikan vuoksi (likviditeettiriski). ETF (Exchange Traded Funds) ETF-rahastot ovat pörssinoteerattuja rahastoja, joilla voi käydä kauppaa osakkeiden tapaan. Päinvastoin kuin perinteisillä sijoitusrahastoilla on ETF-rahastoilla olemassa osto- ja myyntinoteeraus, joka päivittyy jatkuvasti voimassa olevien tarjousten perusteella pörssin kaupankäyntiaikana. ETFsijoituksiin liittyvät yleisesti kaikki rahastosijoittamiseen liittyvät riskit. Lisäksi tulee huomioida muun muassa seuraavat riskitekijät. ETF-rahaston arvo voi laskea tai se voi teoriassa menettää arvonsa kokonaan (markkinariski), jos ETF-kohde-etuudet menettävät arvonsa kokonaisuudessaan. Hintavaihtelut ETF-tuotteilla voivat olla suurempia kuin yksittäisen ETF-kohde-etuuden hinnanmuutos, koska ETF-rahaston sijoituskohteet eivät välttämättä vastaa tarkasti ETF-rahaston kohdemarkkinan koostumusta (sisältöriski). Rahaston tuotto voi poiketa vertailuindeksistään (aktiivisen poikkeaman riski). Negatiivista poikkeamaa aiheuttaa mm. hallinnointipalkkiot ja rahaston kaupankäyntikustannukset. ETFrahastoilla, jotka sijoittavat markkinoille, jossa sijoituskohteiden päivittäinen likviditeetti vaihtelee voimakkaasti tai on heikkoa markkinatilanteesta riippuen, on likviditeettiriski. Likviditeettiriski liittyy erityisesti synteettisiin ETF:iin. Rahaston kohdeetuusmarkkinoiden valuutan ja ETF-rahaston noteerausvaluutan erojen kautta, ETF:iin liittyy valuuttakurssiriski. Vastapuoliriski ETF-rahastoilla liittyy ETF-rahaston liikkeeseenlaskijana toimivaan 15(21) yhtiöön tai osakelainaussopimusten ja ulkopuolisten palvelujen käytön takia. Erityisesti vastapuoliriski liittyy johdannaissopimuksia ja eurooppalaisia swap-ETF:iä, joiden salkku on rakennettu kokonaan indeksijohdannaisilla. Rahastoesitteissä on kuvattu ETF:ien ominaisuuksia ja riskejä. ETFrahasto ei välttämättä omista suoraan rahaston kohde-etuutena olevia arvopapereita, vaan liikkeeseen laskija on voinut asettaa vakuuden tai omistaa kohde-etuuden välillisesti johdannaissopimusten kautta. Tämän vuoksi ETFtuotteissa voi olla niiden rakenteen vuoksi moninkertaiset tuotto- ja tappiomahdollisuudet verrattuna suorien sijoitusten kohde-etuuksiin. Joukkovelkakirjat Joukkovelkakirjalainat ovat valtion, kuntien, pankkien ja muiden rahoitusalan yhtiöiden sekä muiden yritysten ja yhteisöjen liikkeeseen laskemia vieraan pääomanehtoisia rahoitusvälineitä kuten joukkovelkakirjalainoja, joilla yleisöltä lainataan varoja pitkäksi aikaa, yleensä vähintään kahdeksi vuodeksi. Perinteiset joukkolainat sopivat sijoittajalle, joka arvostaa turvallisuutta ja säännöllistä korkotuottoa. Pääoma maksetaan lainaehtojen mukaan takaisin kokonaisuudessaan. Lainan korko voi olla kiinteä tai vaihtuvaan viitekorkoon sidottu ja se maksetaan vähintään vuosittain, vaihtuvakorkoisissa lainoissa useimmiten puoli- tai neljännesvuosittain. Tuoton määrään voivat vaikuttaa myös emissiokurssi ja perittävä merkintäpalkkio. Perinteiset joukkolainat ovat yleensä vakuudettomia. Jos lainalla on huonompi etuoikeus kuin liikkeeseenlaskijan muilla sitoumuksilla, sitä kutsutaan debentuurilainaksi. Suuremman riskin vuoksi debentuurilainan tuotto on parempi kuin saman liikkeeseenlaskijan tavallisella joukkovelkakirjalainalla. Joukkolainasijoituksiin kuten kaikkiin korkosijoituksiin liittyviä riskejä ovat muun muassa luottoriski, korko- tai muu markkinariski ja valuuttariski. Luottoriski toteutuu, jos liikkeeseenlaskija ei kykene suoriutumaan joukkolainan ehtojen mukaisesta maksuvelvoitteestaan. Tällöin sijoittaja voi menettää tuoton ja sijoittamansa pääoman kokonaan. Korko- tai muu markkinariski tarkoittaa riskiä sijoituksen arvon alenemisesta, kun korkotaso nousee. Jos lainavaluutta on muu kuin euro, siihen liittyy suomalaisen sijoittajan kannalta valuuttariski. On myös mahdollista, että lainalle ei muodostu laina-aikana jatkuvaa päivittäistä jälkimarkkinaa, jolloin sijoittaja ei pysty myymään joukkovelkakirjaa jälkimarkkinoilla (likviditeettiriski). Vaihtovelkakirjalaina Vaihtovelkakirjalaina on joukkovelkakirjalaina, jonka haltijalla on oikeus vaihtaa omistamansa velkakirjat liikkeeseenlaskijan osakkaisiin ennalta sovitetulla vaihtosuhteella. Kuponkikorko on tavallisesti markkinoilla vallitsevaa liikkeeseenlaskijan luotoriskimarginaalia alkalisempi. Muutoin vaihtovelkakirjalainaa koskevat edellä mainitut joukkovelkakirjalainaan liittyvät muut riskit. Strukturoidut tuotteet Strukturoiduilla tuotteilla tarkoitetaan yleensä joukkolaina- tai talletusmuotoisia sijoituksia, jotka muodostuvat pääsääntöisesti korkokomponentista ja riskillisestä johdannaiskomponentista tai muusta riskipitoisesta osasta. Strukturoidun tuotteen tuotto on yleensä sidottu valittujen kohde- 16(21) etuuksien kehitykseen. Kohde-etuuksina voivat olla esim. osakkeet, osakeindeksit, korko, rahastot, valuutat, hyödykkeet, luottoriski tai näiden erilaiset yhdistelmät. Strukturoidut tuotteet voivat olla rakenteeltaan hyvin monimutkaisia kuten myös pääomaturvaamattomia, joten sijoittajan tulee perehtyä sijoituskohteen ominaisuuksiin ja riskeihin huolellisesti ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Yleisimpänä strukturoituna tuotteena pidetään indeksilainaa, jossa sijoittajalla on mahdollisuus saada tuottona tietty prosenttimääräinen osuus kohde-etuudeksi valitun viiteindeksin (esim. osakeindeksi) mahdollisesta positiivisesta kehityksestä. Lainan kohde-etuuksien arvo voi laina-aikana kehittyä positiivisesti tai negatiivisesti. Tuottorakenne saattaa joskus sisältää vipuvaikutuksia, joiden vuoksi jo pienillä kohde-etuuksien kehityksen muutoksilla voi olla suuri vaikutus strukturoidun tuotteen arvoon ja tuottoon (vipuvaikutusriski). Tuoton laskentaan vaikuttavat myös koronlaskentaperusteet sekä mahdolliset tuotto-kertoimet. Koska strukturoituun tuotteeseen yleensä sisältyy korkokomponentti, kuten strukturoidun joukkovelkakirjalainan osalta on aina tilanne, liittyy tuotteeseen korkoriski. Markkinakorkojen lasku nostaa indeksilainan jälkimarkkina-arvoa ja korko-tason nousu puolestaan laskee sitä muiden tekijöiden pysyessä ennallaan. Indeksilainat on suunniteltu pidettäviksi eräpäivään saakka. Mikäli sijoittaja myy tällaisen sijoituksen ennen eräpäivää, hänellä on markkinakehitykseen (markkinariski) ja jälkimarkkinoiden likviditeettiin liittyvä riski. On myös mahdollista, että lainalle ei muodostu laina-aikana jatkuvaa päivittäistä jälkimarkkinaa, jolloin sijoittaja ei pysty myymään joukkovelkakirjaa jälkimarkkinoilla (likviditeettiriski). Jälkimarkkinahinta voi myyntitilanteessa olla matalampi kuin lainaa merkittäessä, joten riskinä on, että sijoituksesta aiheutuu sijoittajalle pääomatappiota. Tiettyjä Indeksilainoja voi olla vaikeaa tai mahdotonta myydä tiettyinä aikoina. Liikkeeseenlaskijalla voi olla lainaehtojen mukaan oikeus maksaa laina ennenaikaisesti takaisin, jolloin on myös mahdollista, että takaisinmaksettava määrä on nimellisarvoa matalampi. Sijoittajan tuleekin kiinnittää huomiota mahdollisiin kaupankäyntirajoitteisiin sekä liikkeeseenlaskijan ennenaikaiseen takaisinmaksuoikeuteen ennen sijoituspäätöstä. Indeksilainaan liittyy aina myös liikkeeseenlaskijasta johtuva luottoriski. Luottoriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, ettei liikkeeseenlaskija indeksilainan erääntyessä pysty täyttämään maksuvelvoitteitaan eli maksamaan sijoittajalle lainan nimellispääomaa tai/ja tuottoa. Luottokelpoisuusluokitus on yksi tapa arvioida luottoriskiä, mutta on syytä muistaa, että luottokelpoisuusluokitus saattaa muuttua tai se saatetaan poistaa milloin tahansa. Jos indeksilaina lasketaan liikkeeseen muussa valuutassa kuin euroissa, liittyy lainaan tältä osin myös valuuttariski. Myös kohde-etuudet voivat sisältää valuuttariskiä. 17(21) Valtion talletussuoja ei koske indeksilainoja. Rahamarkkinatuotteet Rahamarkkinatuotteita ovat muun muassa m. sijoitus-, yritys ja kuntatodistukset, rahamarkkinasijoitukset ja valtion velkasitoumukset. Rahamarkkinatuotteiden sijoitusaika vaihtelee yli yön -sijoituksesta korkeintaan yhden vuoden pituiseen sijoitukseen. Sijoitustodistus on pankin, yritystodistus yrityksen ja kuntatodistus kunnan liikkeeseen laskema velkasitoumus. Valtion velkasitoumus on Suomen valtion 1–12 kuukaudeksi liikkeeseen laskema velkasitoumus. Rahamarkkinainstrumentteihin kuten muihinkin korkoinstrumentteihin liittyvä riski voidaan jakaa kahteen osaan: toisaalta korkotason vaihtelusta aiheutuvaan riskiin (korkoriski) ja toisaalta liikkeeseenlaskijan maksukykyyn liittyvään luottotappioriskiin (luottoriski). On myös mahdollista, että rahamarkkinasijoitukselle ei muodostu laina-aikana jatkuvaa päivittäistä jälkimarkkinaa, jolloin sijoittaja ei pysty myymään joukkovelkakirjaa jälkimarkkinoilla (likviditeettiriski). Selvitysriski syntyy, jos osapuolten välillä maksujen sekä toimitusten osalta vastapuoli ei kykene suoriutumaan velvoitteistaan. Warrantit Warrantti on arvopaperi, jonka arvo määräytyy sen kohde-etuuden (esim. osake tai indeksi) arvon perusteella. Warrantteja on kahta tyyppiä, listatut ja ei-listatut warrantit. Listatuilla warranteilla käydään kauppaa pörssissä, niille on olemassa likvidi jälkimarkkina, ja ne ovat juoksuajaltaan yleensä muutaman kuukauden mittaisia. Ei-listatuille warrantteilla on olemassa rajattu pörssin ulkopuolinen jälkimarkkina (likviditeettiriski), tai ei ollenkaan jälkimarkkinaa, ja niiden juoksuaika voi olla useita vuosia. Ei-listatut warrantit ovat tyypillisesti tiettyyn markkinanäkemykseen räätälöityjä sijoituksia. Warranteille on tunnusomaista hyvin korkea riskitaso ja vipuvaikutus. Merkintähintaa eli sijoitettua pääomaa ei palauteta missään olosuhteissa. Mahdollinen tuotto maksetaan warranttiehtojen mukaisesti eräpäivänä ja tuotto on usein moninkertainen suhteessa sijoitettuun pääomaan warrantin kohde-etuuden arvon noustessa. Mikäli kohde-etuuden arvo laskee, voi sijoittaja menettää koko sijoitutetun pääoman ja jäädä ilman tuottoa. Tyypillisimpiä ei listaamattomiin warranteihin liittyviä riskejä ovat markkinariski, vipuvaikutusriski, luottoriski, likviditeettiriski, ennenaikainen takaisinmaksuriski (takaisinmaksu-hinta voi olla merkintähinta pienempi) ja mahdollisesti valuuttariski ja listattuihin warranteihin liittyviä riskejä ovat markkinariski, vipuvaikutusriski ja luottoriski sekä mahdollisesti likviditeettiriski. Asiakkaan tulee perehtyä huolellisesti warrantin ehtoihin, jotta asiakas erottaa nämä kaksi erilaista warranttia ja niiden ominaisuudet toisistaan. Markkinanäkemykseen räätälöity warrantikin voi olla poikkeuksellisesti listattu. Sertifikaatit Sertifikaatti on arvopaperistettu johdannainen, jonka tuottoprofiili vaihtelee tuotteittain. Sertifikaatteja on kahta tyyppiä, listatut ja ei-listatut sertifikaatit. Listatuilla sertifikaateilla käydään kauppaa pörssissä, niille on olemassa likvidi jälkimarkkina, ja ne ovat juoksuajaltaan yleensä 18(21) muutaman kuukauden mittaisia. Ei-listatuille sertifikaateille on olemassa rajattu pörssin ulkopuolinen jälkimarkkina, tai ei ollenkaan jälkimarkkinaa, ja niiden juoksuaika voi olla useita vuosia. Ei-listatut sertifikaatit ovat tyypillisesti tiettyyn markkinanäkemykseen räätälöityjä sijoituksia. Sertifikaateille on tunnusomaista hyvin korkea riskitaso ja vipuvaikutus. Merkintähintaa eli sijoitettua pääomaa ei palauteta missään olosuhteissa. Mahdollinen tuotto maksetaan sertifikaattiehtojen mukaisesti eräpäivänä ja tuotto on usein moninkertainen suhteessa sijoitettuun pääomaan sertifikaatin kohde-etuuden arvon noustessa. Tyypillisimpiä sertifikaatteihin liittyviä riskejä ovat markkinariski, vipuvaikutusriski, luottoriski, likviditeettiriski, ennenaikainen takaisinmaksuriski (takaisinmaksu-hinta voi olla merkintähinta pienempi) ja mahdollisesti valuuttariski. Johdannaiset Johdannaissopimus on rahoitusväline, jonka arvo määräytyy kohde-etuuden perusteella. Johdannaissopimuksia ovat mm. optiot, termiinit, koron- ja valuutanvaihtosopimukset ja niihin liittyvät optiot ja/tai näiden yhdistelmät ja/tai muut vastaavat sopimukset. Johdannaissopimuksilla pyritään suojautumaan kohde-etuuden arvon muutoksilta tai hyötymään niistä. Kohde-etuutena voi olla valuutta, arvopaperi, korko, tuotto, toinen johdannaissopimus, indeksi, hyödyke, luottoriski tai muu kohde-etuus tai eri kohde-etuuksien yhdistelmä. Johdannaissopimukset vaihtelevat ehdoiltaan suuresti. Johdannaissopimuksen ehdoista riippuu, toteutetaanko johdannaissopimus kohde-etuus luovuttamalla vai nettoarvon tilityksellä. Johdannaissopimuksilla voidaan käydä kauppaa säännellyillä markkinoilla ja/tai monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä. Pörssijohdannaiskaupankäynnin edellytyksenä on vakuuden asettaminen. Vakuusvaade perustuu asianomaisen pörssin sääntöihin ja lasketaan päivittäin asiakkaan avoimesta johdannaispositiosta. Mikäli vakuusvaade kasvaa, asiakas joutuu antamaan lisävakuutta. Kohde-etuuden arvon muutoksen eli markkinariskin lisäksi johdannaissopimusten arvoon ja sopijapuolten suoritusvelvollisuuksien määrään, ajoitukseen ja toteutukseen vaikuttavat mm. markkinatapahtumat, yleistaloudelliset ja poliittiset tekijät sekä lainsäädännön muutokset. Johdannaissopimuksiin liittyy osapuolten maksukyvyttömyydestä johtuva suorituksen viivästymisen ja luottotappion riski. Johdannaissopimuksiin liittyvät tyypilliset riskit ovat kohde-etuuden arvon liittyvä markkinariski, vastapuolen maksukyvyttömyydestä johtuva luottoriski, vipuvaikutusriski sekä vieraan valuutan määräisiin johdannaisten arvoon liittyvä valuuttariski. Yksittäisen johdannaissopimuksen ehdot voivat olla sellaisia, että voitto-/tappiomahdollisuus voi kasvaa hyvin suureksi. Tappioriski voi tietyissä strategioissa muodostua teoriassa rajattomaksi. Asiakkaan tulee ennen yksittäisen johdannaissopimuksen tekemistä perehtyä johdannaissopimuksen ehtoihin, ominaisuuksiin, siitä aiheutuviin velvollisuuksiin ja oikeuksiin sekä muihin vaikutuksiin. Johdannaiskaupankäynnin erityispiirteiden Tässä tiedotteessa ei ole kuvattu tyhjentävästi johdannaissopimuksiin liittyviä riskejä. Asiakkaan tulee tarvittaessa ottaa yhteyttä riippumattomaan asiantuntijaan johdannaissopimusten riskien arvioimiseksi. Osakelainaus Osakelainaus tarkoittaa arvopaperien eli osakkeiden siirtämistä eli lainaamista kolmannelle osapuolelle määrätyksi ajaksi. Määräajan lopuksi osakkeet lainaan ottanut osapuoli palauttaa saman 19(21) liikkeeseenlaskijan osakkeet ja samantyyppiset osakkeet takaisin lainanantajalle. Lainanottajan sitoumus vastaavanlaisten arvopaperien siirrosta turvataan vakuudella (joka siirretään yleensä omistusoikeuden siirtona markkinoiden vakiosopimusten mukaisesti). Kyseessä on kehittynyt kaupankäyntistrategia, johon sisältyy monia erityisriskejä. Osakelainaukseen liittyy mm. luottoriski. Private Equity Private Equity-sijoittamisella tarkoitetaan sijoittamista julkisesti noteeraamattomien yksityisten yritysten arvopapereihin. Yksityisten yritysten arvopapereille voi olla siirtorajoituksia. Sijoituksen tuotto saadaan joko listautumisannin, määräysvallassaan olevan yrityksen myynnin tai fuusion tai oman pääoman uudelleenjärjestelyn kautta. Yritys voi myydä listaamattomia arvopapereita suoraan sijoittajille (suunnatulla osakeannilla) tai pääomarahastoon, joka kerää piensijoittajien sijoittaman pääoman yhteen. Private equity-sijoitamiseen liittyy korkea riski. Sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan, jos sijoituksen kohteena oleva yritys ei menesty (luottoriski). Julkisesti noteeraamattomien yritysten osakkeisiin sijoittaminen on riskialttiimpaa kuin noteerattujen osakeyhtiöiden osakkeisiin sijoittaminen. Private equity-sijoitamiseen voidaan liittää kaikki määritelmissä määritellyt riskit. VEROTUS Asiakas vastaa aina itse sijoitustoimintaansa liittyvistä veroseuraamuksista, mistä syystä asiakkaan tulee huolellisesti ennen sijoituspäätöksen tekemistä perehtyä rahoitusvälineeseen liittyvään verotukseen. Asiakkaan verokohtelu määräytyy kunkin asiakkaan yksilöllisten olosuhteiden mukaan. Verotus voi myös tulevaisuudessa muuttua. Asiakkaan tulee tarvittaessa kääntyä veroasiantuntijan puoleen. Lisätietoja verotuksesta saa omasta verotoimistosta sekä verohallinnon Internet-sivuilta www.vero.fi. ASIAKASNEUVONTA JA OIKEUSSUOJAKEINOT Palveluun liittyvissä kysymyksissä asiakkaan tulee aina ottaa yhteyttä ensisijaisesti H.A.M:iin. Asiakkaan tulee viipymättä ilmoittaa H.A.M:lle palveluun liittyvästä virheestä ja siihen mahdollisesti liittyvästä vaatimuksestaan. Jos H.A.M:in ja asiakkaan välillä ei päästä neuvotteluteitse ratkaisuun, voi ei-ammattimainen asiakas kääntyä Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan puoleen tilanteen selvittämiseksi tai viedä erimielisyyden ratkaistavaksi Arvopaperilautakuntaan. Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan puhelinnumero on 09 685 0120 ja Internet-sivu www.fine.fi. Arvopaperilautakunta neuvoo, ohjaa ja etsii ratkaisuja asioissa, jotka koskevat arvopaperimarkkinalainsäädäntöä ja siihen liittyvien viranomaismääräysten sisältöä, sijoituspalvelusopimusten ehtojen soveltamista, hyvää arvopaperikauppatapaa sekä muuta arvopaperikäytäntöä. Palvelu on maksutonta ja on käytössä kaikille ei-ammattimaisille sijoittajille, jotka ovat asiakassuhteessa sijoituspalveluyritykseen, pankkiin tai rahastoyhtiöön. Lisätietoja Arvopaperilautakunnasta saa Internet-sivuilta www.fine.fi. Kuluttajariitalautakunta ratkaisee kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien välisiä erimielisyyksiä, jotka koskevat kulutustavaroita ja -palveluja. Kuluttajariitalautakunta voi antaa ratkaisusuosituksen kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisestä erimielisyydestä, joka koskee kulutushyödykkeen kuten 20(21) esim. rahoituspalvelun hankintaa. Kuluttajariitalautakunta ei kuitenkaan käsittele arvopaperiasioita, eli esimerkiksi arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetun arvopaperin kuten sijoitusrahasto-osuuden hankinta tai luovuttaminen. Kuluttajariitalautakunta PL 306 00531 Helsinki, puhelin 029 566 5200 (vaihde). Sähköposti [email protected], Osoitteessa www.kuluttajariita.fi löytyy valituslomake ja sen täyttöohje. 21(21)