1. No category

NUMERO
3 / 2013 SYYSKUU
KAAKONRANTALAINEN KYLÄKULTTUURILEHTI ♦ XIV VUOSIKERTA
Rakila - Mäntlahti - Pyötsaari - Sydänkylä - Järvenkylä - Kuorsalo - Tammio
MÄNTLAHTI ­ PYÖTSAARI ­ RAKILA
OSAYLEISKAAVA
Mäntlahti­Pyötsaari­Rakila
osayleiskaavan laatiminen on
tullut vireille keväällä ja kes­
kiviikkona 18.9. kävivät kau­
pungin arkkitehti Vesa Pohjo­
la ja kartan piirtäjä Juha Tiai­
nen Mäntlahden Toivolassa
esittelemässä karttaluonnos­
ta runsaslukuiselle yleisölle
sekä kuulemassa, mitä toi­
veita alueen asukkailla oli
esittää osayleiskaavan laati­
joille. Suunnittelun alla oleva
alue on kooltaan 30,5 neliö­
kilometriä. Alueella on tällä
hetkellä 7 ranta­asemakaa­
vaa, 123 asuinrakennusta ja
223 lomarakennusta.
Osayleiskaavan tavoit­
teena on mm. loma­asuntora­
kentamisen tasapuolinen ja­
kaminen ja poikkeusluvista
eroon pääseminen. Lisäksi
halutaan, että tuleva asuinra­
kentaminen tukee olemassa
olevaa kylärakennetta. Ran­
noista 50 % säilytetään va­
paana rakentamiselta ja ran­
takilometrille tulee enintään
kahdeksan tonttia, kun aikai­
semmin mökkejä on voitu ra­
kentaa jopa 14 rantakilomet­
riä kohden.
Kaavoituksessa
tont­
tien rakennusoikeutta lisä­
tään 100 neliöstä 200 ne­
liöön (150+50)
vähintään
3000 m2 tontilla. Raken­
nusoikeuden lisäämistä Vesa
Pohjola perusteli mm. sillä,
että vapaa­ajan asunnoilla
oleskellaan nykyisin paljon
enemmän, niissä on kaikki
mukavuudet ja monelle ne
toimivat
kakkosasuntona.
Asukkailla on autoja, mönki­
jöitä ym. joille tarvitaan säily­
tystilaa. Alle 3000 m2 tonteil­
la sovelletaan pienen tontin
leikkuria, joka merkitsee sitä,
että alle 1500 neliön tonteille
ei tule lisärakennusoikeutta.
Pienten tonttien omistajat
voivat ostaa lisämaat ja saa­
da lisää rakennusoikeutta.
Alueelle on määritelty tulva­
alue ja lisärakentaminen tuli­
si tehdä tulva­alueen ulko­
puolelle. Jos tontilla ei ole
tulvavarausta, rakennuksen
saa tehdä 30 metrin päähän
rannasta.
Suunnitteilla olevaan
kaavaan varataan alue tuuli­
voimalarakentamista varten.
Energiamaakuntakaava, jo­
hon tuulivoimala­alue on
merkitty, on parhaillaan vah­
vistettavana ympäristöminis­
teriössä. Tuulivoimalasuun­
nittelu tulee hidastamaan
osayleiskaavan aikataulua ai­
nakin vuodella, sillä selvityk­
siä tarvitaan mm. luontoar­
voista, huoltoteistä, sähkölin­
joista ym. Suunnitteilla olevat
tuulivoimalat tulevat vaikutta­
maan ilmavalvontatutkiin, jo­
ten myös pääesikunnalta tar­
vitaan lausunto. Jos alueelle
suunnitellaan alle 10 tuulivoi­
malaa, YVA­menettelyä ei
tarvita.
Uudet rakennuspaikat on merkitty kirjainyhdistelmällä RA.Esimerkiksi
Halssiin on tulossa 15­16 rakennupaikkaa RA alueille. Koukkuniemen
kohdalla yhtenäinen RA­alue katkaistiin keskeltä kahtia jättäen tilaa
yleiselle uimarannalle Juha Mäkelän ehdotuksesta.
Tuulivoimalat herätti­
vät runsaasti keskustelua ja
Arto Tauria epäili osayleis­
kaavan vahvistamiseen tule­
van useiden vuosien viive,
sillä Mäntlahdessa vastuste­
taan voimakkaasti tuulivoi­
malaloiden rakentamista ky­
län läheisyyteen. Hän lupasi,
että kaikki mahdolliset vali­
tustiet tullaan käyttämään,
jos tuulivoimalat tulee. Tähän
Vesa Pohjola totesi, että
osayleiskaavan valmistumi­
nen on kaikkien etu ja jos al­
kaa näyttää siltä, että kaava
viivästyy tuulivoimaloiden ta­
kia, ne on mahdollista irroit­
taa suunnittelusta ja tehdä
niille myöhemmin oma kaa­
va. Tavoitteena on, että kaa­
va hyväksyttäisiin vuoden
2015 aikana.
Toivolassa esillä ollees­
sa luonnoksessa “Upseeriky­
län” alue oli vielä avoinna,
sillä kaavoittaja odottaa esi­
tyksiä
Senaattikiinteistöltä.
Alueella on aikoinaan ollut
myös kylän yhteinen uima­
ranta, mutta se jäi pois käy­
töstä, kun alue varattiin va­
ruskunnalle. Mäntlahti on
merenrantakylä ja kylään
tarvitaan yleinen uimaranta.
Koukkuniemi on suosittu ui­
mapaikka ja kylästä onkin
oltu yhteydessä kaavoittajaan
ja esitetty, että Koukkuniemi
varattaisiin kaavassa yleisek­
si uimapaikaksi. Luonnosvai­
heessa Koukkuniemi on jä­
tetty rantarakentamisesta va­
paaksi alueeksi.
Kaavaesityksestä käy­
tiin vilkasta keskustelua ja ti­
laisuuden lopuksi Vesa Poh­
jola kertoi, että vielä ehtii
esittää toivomuksia kaavan
suhteen. Kaavaan voidaan
merkitä mm. tärkeitä luonto­
kohteita ja kulttuurihistorialli­
sesti arvokkaita paikkoja.
Alustava kaavaluonnos on
tulossa Haminan kaupungin
internetsivuille, siitä voi tar­
kistaa mm. tulevan tuulivoi­
mala­alueen tarkat rajat.
Mervi Hyppänen
RANNANTAIKAA...
HAMINAN VOIMA
Haminan
Voima
Haminasta lähti sen ainoa kan­
sainvälisesti merkittävä taide­
teos. Tämä oli odotettavissa, en
usko, että Haminassa on esillä
montaakaan taideteosta, joka
olisi jonkun muun kuin hamina­
laisen tekemä. Haminalainen
kulttuuri on ollut maailmasta
eristäytynyttä ja itseensä katso­
vaa.
Tähän sisäänpäinlämpiä­
vään umpioon (joka siis vetää
vertoja Yhdysvaltain syvän etelän
pikkukaupunkien yhteisölliselle
rasismille), on puhkonut ikkunoi­
ta muualle vain Haminan Teatteri
ja Patu Patanen, aivan viimeai­
koina myös aktiivinen kaupungin
kulttuuritoimi. Miina Äkkijyrkkä
ei ole syntyperältään haminalai­
nen, ja on ällistyttävää, että hä­
nen teoksensa ylipäätään saattoi
syntyä kaupunkiin. Vähän olen
haikea, Voima­Sonnin taival on
varmasti valoisa, mutta miten
käy Haminan?
Hamina tuntuu katsovan
sisäänpäin myös yhdyskunta­
suunnittelussa, jota ei ohjaa kas­
vavan kaupunkirakenteen tar­
peet, vaan päättäjien henkilö­
Numero 3
2013
kohtainen
kotiseuturakkaus.
Koululla ja hyvillä palveluilla
markkinoitu uusi asuinalue Vil­
niemellä näyttää jäävän vaille
palveluita ja kehittämistä. Ensi­
töinä alueelta poistettiin koulu,
siitähän se slummiutuminen al­
kaa vastarakennetussa kaupun­
ginosassa.
Itäistä Haminaa ei kehite­
tä, vaikka taloudellisesti rahavir­
rat tulevaisuudessa tulevat juuri
idästä, mikä on Virolahdella oi­
vallettu. Tulevaisuudessa läntinen
Hamina voisi luontevasti sulau­
tua Kotkaan syrjäkyläksi, ja itäi­
nen Hamina Virolahteen, osaksi
sen läntistä kasvukeskusta Kla­
milaa.
MÄNTLAHDEN MÄNTLAH­
TELAISTAMINEN
Haminan itäisin kaupunginosa,
Mäntlahti, on aina pyrkinyt kul­
kemaan omaa tietään kuin eläisi
edelleen vaurautensa aikoja 60
vuotta sitten, mutta vuonna 2004
tapahtui jotain odottamatonta:
Mäntlahteen syntyi kaksi uutta
yhdistystä, Rannantaikaa väki ry
ja Kaakonrannan kyläyhdistys ry.
SYYSKUU
Kaakonrannan kyläyhdistys pe­
rustettiin ainakin Rakilan, Pyöt­
saaren ja Mäntlahden yhteiseksi
asukasjärjestöksi, mukaan kut­
suttiin myös Kuorsalo ja Tam­
mio. Mäntlahtelaisuus joutui niin
lujille, että yhdistys toimii nyky­
ään vain Mäntlahdessa ”mänt­
lahtijuurisin” tai ”mäntlahtimieli­
sin” voimin. Samoin näyttää
käyneen Rantaituvalla 2009 syn­
tyneelle kyläteatteri Marmutille.
Sittemmin uusia toimijoi­
ta Mäntlahteen perustettaessa ei
ole unohdettu painottaa mänt­
lahtelaisuutta: ”Vaikka Sulo Mä­
kelä Seura on toiminnallisesti Ha­
minan, Kymenlaakson ja koko
maan seura, niin se on ensisijai­
sesti mäntlahtelaisten oma seu­
ra.” (Risto Muurman RT 1/2012).
Kutsuttaessa
jäseniä
Mäntlahden
kyläkirjatoimikun­
taan (MKT), kutsuttiin mukaan
"mäntlahtijuurisia", ja kirjaa kir­
joittava konklaavi onkin yhtä
poikkeusta
lukuunottamatta
”mäntlahtijuurinen”. Puhekieles­
sä esiintyy myös vähemmän
suosiota saanut käsite ”mäntlah­
timielinen”, edelleen korvaamas­
sa ehdottomampaa käsitettä
”syntyperäinen mäntlahtelainen”,
Sivu nro 2
joka ilmeisesti osoittautui har­
haan johtavaksi.
Millainen mäntlahtelainen Mänt­
lahti sitten on mäntlahtijuurisesti
ja ­mielisesti mäntlahtelaistettu­
na? Sen saanemme tietää, kun
kyläkirjatoimikunta saa kirjansa
valmiiksi. Esimakua saimme Ha­
minan kyläkirjasen Mäntlahti
osiosta. Sen tiedämme, ettei
Mäntlahdessa ole Rannantaikaa
väki ry:tä sen enempää kuin
Rannantaikaa­lehteäkään, asian
voi varmistaa myös internetistä
mantlahti.com sivustolta.
Mäntlahtelaistamisen
ydinajatuksen taisi Risto Muur­
man kiteyttää sanoilla ”Kyläläis­
ten suvaitsevaisuus on ansait­
tava” (RT 4/2011). En tiedä,
edesauttaako tämä kirjoitukseni
kyläläisten
suvaitsevaisuuden
ansaitsemista, sillä en ymmärrä
miksi suvaitsevaisuutta pitäisi
ansaita ja miten se tehdään, ku­
kaan ei ole kehdannut kertoa
("kaikkihan sen tietävät").
Mäntlahdessa 21.9.2013
Ilkka Ahmavaara
KESKUSTELUA:
TUTKAT JA TUULIMYLLYSUUNNITELMAT KAAKONKULMALLA
Huomioita Rannantaikaa leh­
dessä 16.5.2013 ja Kaakonkul­
ma lehdessä 24.7.2013 julkais­
tuihin kirjoituksiin.
TUULIVOIMAN VAIKUTUK­
SISTA JA ­ALUEIDEN VA­
LINNOISTA
Tuulivoima ei ole puhdasta ja
vihreää vaikka tuulivoimaa ra­
kentamaan aikovat meille sitä
jatkuvasti yrittävät osoittaa. To­
si on se, että tuulivoiman haitat
ylittävät hyödyt moninkertaises­
ti.
On käsittämätöntä, että
Suomessa
tuulisähkörakenta­
misesta ja ­käytöstä ilman
omaa syytä ja aiheetta kärsi­
mään joutuvat kansalaiset jou­
tuvat itse lisäksi maksamaan
alan toimijoille heidän kohtuut­
tomat tuotantotukensa. Lopulli­
sina maksajina ovat kaikki suo­
malaiset veronmaksajat, nykyti­
lanteessa kukin oman sähkön
käytön määränsä mukaan. Tä­
mä ei voi olla kohtuullista, ei oi­
kein, eikä lainmukaista Suo­
messa.
Päätöksiä tehdään, vaik­
ka kokemukset ja vaikutukset
uusista suurista voimaloista
puuttuvat toistaiseksi lähes ko­
konaan. Vähäiset kokemukset
lähialueen asukkailla ovat poik­
keuksetta negatiivisia mm. me­
lun, varjovälkkeen ja suurite­
hoisten, vilkkuvien lentoesteva­
lojen takia. Esimerkkeinä Hami­
nan Summa ja Mäkelänkangas.
Asukkaita pidetään ns. koeka­
niineina liian lähelle suunniteltu­
jen voimaloiden johdosta. Vaki­
tuisia ja vapaa­ajan asukkaita
epäilyttää ja jopa pelottaa oi­
keutetusti.
Tuulisähkö tuottaa kor­
vaamattomia haittoja syyttömil­
le ihmisille ja heidän omaisuu­
delleen sekä aiheuttaa kohtuut­
tomat ja korvaamattomat ym­
päristövaikutukset.
Pääomasijoittaja toteut­
taa rakentamisen ja voimaloi­
den käytön. Tuulisähköön in­
vestointi ja sen käyttö on ai­
noastaan tukien ansiosta sijoit­
tajalle tuottoisaa, pääomalle yli
10 % tuotto, mutta voimaloiden
rakentaminen ei tuo kotimaisel­
le teollisuudelle töitä, vaan lisää
tuontia, koska investoinnista
enintään 10­15 % jää Suomeen.
Suomessa tuulisähköä
voidaan maksimissaankin ym­
päristön säästämisen lisäämi­
sen kannalta tuottaa vain merki­
tyksettömän vähän. Miksi tätä
tuulisähköä on luvattu tukea
hulvattomasti enemmän kuin
muita ympäristöä merkittävästi
enemmän ja tehokkaammalla
rahankäytöllä säästäviä sähkön
ja lämmön tuotantomuotoja.
Päätös verovaroista maksetta­
vasta syöttötariffista on todella
tehotonta tukemista ja toimintaa
eduskunnaltamme.
Osa Haminan Energian
kaavailemista tuulivoima­alueis­
ta on maakuntaliiton tekemän
selvityksen ulkopuolella.
VALTAKUNNALLISEN ENER­
GIA­ JA ILMASTOSTRATE­
GIAN TAVOITTEET
Tavoitteet, joihin olemme EU­di­
rektiivissä sitoutuneet, (uusiutu­
van energian osuus loppukäy­
töstä 38% v. 2020 mennessä,
nyt jo 30%), eivät vaadi Suomel­
ta tuulivoiman rakentamista
wattiakaan. Miksi, koska me
saamme itse valita kustannuste­
hokkaimman ympäristöä vähi­
ten kuormittavan tavan tuottaa
sähköä ja koska tuulisähkö on
maallemme ja kansalaisillemme
erittäin kallista ja sillä saadaan
vain erittäin vähäiset vaikutuk­
set sähköntuotannon ympäris­
tövaikutusten vähentämiseen.
Tuulivoima on tehoton­
ta. On asiantuntematonta pe­
rustella ja edesvastuutonta ra­
kentaa tuulivoimaa ko. tarkoi­
tukseen.
Harvajanniemen Honka­
niemen ja Hulkkiankankaan
osalle ei tarvita ollenkaan tuuli­
voimarakentamista, koska val­
takunnallisista tavoitteista ol­
laan jo muutoinkin edellä.
Pääosin bioenergialla on
jo nyt päästy kustannustehok­
kaasti 30% osuuteen, alueita
työllistävästi ja edullisesti yli
em. strategian tavoitteiden.
TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄ­
VYYS
”Miljardi­investointi ja satoja työ­
paikkoja”
julistaa
Haminan
Energia. Tuulisähkön tuotanto
ja käyttö ei työllistäisi suomalai­
sia siten, kuin julkisuudessa an­
netaan ymmärtää, koska tuuli­
voimaloiden pystyttäjät ovat ul­
komaisten
tuulivoimatoimitta­
jien omia ammattilaisia, joita ei
Suomesta löydy.
30­40 tuulivoimalan alue
antaa valmistumisensa jälkeen
huoltotyötä 1,5­2 miestyövuot­
ta. Tämä olisi todella vähäistä ja
kallista työllistämistä ja vaiku­
tukset ilmaston ja ympäristön
tilaan merkityksettömät.
Kuka olisi Haminan
Energian, jonka liikevaihto on
alle 40 miljoonaa euroa, yhteis­
työkumppani kaavailemiensa n.
200 miljoonan euron tuulivoi­
maloiden rakentamisen rahoit­
tamisessa?
TUULIVOIMALAT HÄIRITSI­
SIVÄT PUOLUSTUSVOIMIEN
TUTKIA KOHTUUTTOMASTI
KAAKONKULMALLA
Kaakonkulma on erityisase­
massa EU:n ja Suomen tärkeäl­
lä itärajalla, jossa tarvitaan ajan
tasalla olevaa, kaikenkattavaa,
jatkuvaa ja häiriötöntä tutkaval­
vontaa. Tuulivoimaloita ei saa
rakentaa sitä häiritsemään.
Puolustuksemme tutkajärjestel­
mien pitää maamme ja EU:n
itärajalla toimia aukottomasti ja
järjestelmien käytettävyyden pi­
tää olla 100 %.
Eduskunnassa tietyt po­
liitikot ovat runnoneet jo tuuli­
sähkön tuotantoon tukea 2 000
miljoonaa euroa, joten on jopa
”härskiä” tuulivoimarakentajilta
vaatia vielä lisää tukea tutkien
päivitykseen! Ja vielä ”härs­
kimpää” on edes harkita suos­
tumista tällaisen tuen antami­
seen poliittisin päätöksin lisä­
budjetin varoista.
Suomella ei nykytilan­
RANNANTAIKAA...
Numero 3
2013
SYYSKUU
KAAKONRANTALAINEN KYLÄKULTTUURILEHTI
Rannantaikaa väki ry:n jäsenlehti, sekä Sydänkylän ja Rakilan
osakaskuntien tiedotus.
Julkaisija: Rannantaikaa väki ry
Simonmäentie 18, 49840 Mäntlahti
Vastaava ja taittaja: Ilkka Ahmavaara
p. 045 136 5882, [email protected]
Toim.siht: Mervi Hyppänen (ent. Värri)
p. 044 506 0370, [email protected]
Paino: Solver Palvelut
www.saunalahti.fi/rantai
Tämä painos 200 kpl
Ilmestyy kerran vuodenajassa
teessa yksinkertaisesti ole varaa
tuulisähkön tukemiseen, saati
tuulisähkötoimijoiden vaatimiin
verovaroilla tapahtuviin tutka­
järjestelmien päivityksiin. Edus­
kunnan ei tule myöntää lisäbud­
jetista varoja etenkään Kaakon­
kulmalla olevien tutkien päivit­
tämiseen mm. Haminan Ener­
gian suunnittelemien tuulivoi­
maloiden rakentamisen mah­
dollistamista varten.
Eduskunnan tulee olla
asioiden tasalla ja päättää, että
lisäsopimusten tekeminen tulee
lopettaa välittömästi ja ettei
tuulivoiman tukijärjettömyyttä
enää jatketa. Mahdollisuuksien
mukaan jo olemassa olevia tu­
kijärjestelmiä tulisi purkaa. Ve­
rovarat on sitä vastoin käytettä­
vä työn ja toimeentulon lisäämi­
seen Suomessa eikä tuulivoi­
man erittäin kalliiseen, tehotto­
maan ja järjettömään sekä epä­
terveeseen yksipuoliseen suosi­
miseen ja energia­alan kilpailua
vääristävään tukemiseen.
Jos tuulivoimaloita halu­
taan rakentaa ja käyttää ilman
verovaroista maksettavia koh­
tuuttomia tukia, löytyy varmaan
paikkoja, joissa tuulivoimaloi­
den rakentaminen ja käyttö vä­
hiten häiritsee ihmisiä ja ympä­
ristöä, eikä tutkaongelmia ja
­päivitystarpeita olisi lainkaan.
YVA MENETTELYT
Lain mukaan YVA on laadittava
yhteispellillä asukkaita ja maa­
nomistajia kuulemalla sekä hei­
dän parhaaseen paikallistunte­
mukseensa perustuvat mielipi­
teet ja ehdotukset huomioonot­
tamalla. Kyseessähän on yh­
teisten asioiden suunnittelu ja
asioista päättäminen.
Esimerkkinä
suurten
voimaloiden melun leviämisen
arviointi ja mallintaminen ym­
päristövaikutusten arviointipro­
sesseissa on meillä täysin ala­
arvoista. Kaikkia ympäristövai­
kutuksia ja asianosaisten anta­
mia ratkaisuja ja arvioita ei ha­
luta edes noteerata tuulivoima­
larakentajien suunnitelmissa ei­
kä tuulivoimaloiden toiminnan
arvioinneissa. Niistä ei mainita
myöskään ala­arvoisessa tiedot­
tamisessa ja vuorovaikutuspro­
sessissa. Kärsimään joutuvat
asianosaiset ja ennenkaikkea
lähialueiden kansalaiset, joita
nöyryytetään avuttomina ja täy­
sin perusteitta vastoin tosiasioi­
ta.
KAAVOITUKSET
Tuulivoimaloiden
sijoituspaik­
koja etsittäessä pitää muistaa,
että Suomessa ihmisillä on pe­
rustuslaillinen oikeus asumi­
seen, tasa­arvoiseen kohteluun
eikä heidän elinolojaan saa pi­
lata. Suomen perustuslaissa
taataan ja luvataan kaikille ih­
misille saasteeton ja terveelli­
nen sekä turvallinen ympäristö
elämiseen ja olemiseen. Useim­
missa tapauksissa kaavoittaja
on sivuuttanut tärkeimmän teh­
tävänsä, ihmisten suojelun.
Tuulivoimatoimijat
lu­
paavat ottaa kaiken huomioon,
niin asianosaisten ja maano­
mistajien kuin alueidenkin ar­
vot. Tähän asti verorahoillam­
me palkatut konsultit ovat kaa­
voittaneet ja kirjoittaneet selos­
tuksiinsa kansalaisten altistu­
mista ja terveyshaittoja huo­
mioimatta pelkästään tuulivoi­
marakentajien ehdoilla asukkai­
ta ja maanomistajia kuulemat­
ta, mitä tilaaja ja maksaja
määrää. Voimassa olevia kaa­
voitusmenettelyjä ei saa muut­
taa tai niistä poiketa. Onko kyse
ollut tietämättömyydestä, yli­
mielisyydestä vai välinpitämät­
tömyydestä, kun lakeja ja sää­
döksiä ei ole haluttu noudattaa.
Ellei tuulivoimatoimijoi­
den tavat muutu, seurauksena
on korvaamattomia ja palautu­
mattomia vaikutuksia ihmisiin,
luontoon, sen eläimistöön ja
alueiden virkistyskäyttöön sekä
ympäristöömme että talou­
teemme.
Sivu nro 3
XIV VUOSIKERTA
PANKKI: HSOP 550600­261550
Lehteen tulevat jutut pyydetään toimittamaan lehden
toimitukseen ilmestymiskuukausien alussa:
1. helmikuu 2. toukokuu 3. elokuu 4. marraskuu
LÄHETTÄKÄÄ AINEISTONNE LEHTEEMME HYVISSÄ
AJOIN!
Ettei juttunne julkaisu jää seuraavaan numeroon.
ISSN 1795­1054 (Painettu)
ISSN 2324­0792 (Verkkojulkaisu)
pitää olla tehokkuutta ja sen
vaikutukset pitkäjänteisiä.
Yhteisen rahan käyttö
tuottamattomiin ja ympäristön­
suojelun kannalta tehottomiin
investointikohteisiin on lopetet­
tava. Energiatukia kohdennet­
taessa ja niiden saajista päätet­
täessä kohteilta on vaadittava:
­ tuulisähkötukien lisäsopi­
musten tekeminen tulee lopet­
taa välittömästi
­ ympäristön suojeluun vai­
kuttavuutta ja kustannustehok­
kuuden parantamista
­ tuulisähkön syöttötariffeilla
keinottelun estämistä
Energiatukien myöntä­
misen perustan on oltava liike­
toimintalähtöistä. Tuettavilla toi­
minnoilla pitää olla kannusta­
vuutta sekä jatkuvuutta ja tu­
kien pitää johtaa todellisen koti­
maisen työn ja viennin lisäämi­
seen, verotulojen kasvattami­
seen eikä energiatukien pidä
”syödä” kansalaisen käytettä­
vissä olevia vähäisiä tuloja ­
kannettu vesi ei kaivossa pysy.
Tuulisähköstä ei tähän
ole, koska syöttötariffin valtavat
takuutuotot valuvat pääosin
pois Suomesta veroparatiiseihin
eikä verojakaan saada niistä
kotimaahamme.
Kauppava­
jeemme alijäämä kasvaa enti­
sestään. Tuulivoiman haitat ylit­
tävät hyödyt moninkertaisesti.
Asukaslähtöistä
ener­
giapolitiikkaa on myös suositta­
va ja tuettava.
HAMINASTA PUUTTUU
SUUREMPIMUOTOINEN
BIOENERGIAN KÄYTTÖ KO­
KONAAN, MIKSI ?
ENERGIATUKIEN KOHDEN­
TAMISTA JA TEHOKKUUT­
TA ON PARANNETTAVA
Haminalaisten olisi syytä ryhtyä
hoitamaan osuutensa maamme
energia­ ja ilmastostrategian ta­
voitteesta kustannustehokkaal­
la bioenergialla. Tuulivoiman
rakentamisella tavoitteisiin ei
päästä, koska haitat ylittävät
hyödyt moninkertaisesti.
Se millaista rakentamista ja
tuotantoa tuetaan yhteiskunnan
varoin, korostuu erityisesti tänä
päivänä, jolloin yhteisiä varoja
on rajallisesti ja jolloin verovaro­
jen kohdentamisella ja käytöllä
Poliittisella tasolla aikanaan so­
vittu risupaketti juuttui EU:n
rattaisiin, eikä sitä ole voitu to­
teuttaa saati hyödyntää, se tu­
lee saada käyttöön pikaisesti jo
tämän hallituksen aikana. Sen
avulla edesautetaan ja lisättäi­
siin nykyisen, edullisen, ympä­
ristöystävällisen bioenergian ja
­sähkön tuottamista, lisättäisiin
myös työtä ja toimeentuloa
Kaakonkulmalle sekä saataisiin
hyper­vaikutukset ympäristön
kuormituksen vähentämiseen
ja vieläpä kustannustehokkaas­
ti. Onko Haminan Energia val­
mis tähän?
Bioenergian lisähyödyn­
täminen toisi kustannustehok­
kaasti lisää pienemmän ja suu­
remmankin teollisuuden haa­
roille tilauksia ja töitä. Raha
saadaan kiertämän paikallisesti
ja sen seudulliset vaikutukset
hyvinvointiin ja toimeentuloon
olisivat merkittäviä.
Toinen työllistävä vaih­
toehto on aurinkoenergian ra­
kentaminen, koska sen käytös­
tä jää 70 % Suomeen. Energia­
muotona se on täysin harmiton
ja haitaton ja sitä voidaan hyö­
dyntää yksityisistä talouksista
aina julkisrakentamiseen saak­
ka. Se ei pilaa luontoa, ei sen
eläimistöä eikä ihmisten eli­
nympäristöä.
Ilkka Maaskola
VALITUS KYMENLAAK­
SON ENERGIAMAA­
KUNTAKAAVASTA
BirdLife Suomi ry ja Kymenlaak­
son lintutieteellinen Yhdistys ry
ovat tehneet Ympäritöministeriöön
valituksen Kymenlaakson energia­
maakuntakaavasta. Valituksessa
vaaditaan maakuntakaavan jättä­
mistä vahvistamatta kokonaan tai
ainakin vahvistamatta kaavassa
olevaa 9 yhdeksää tulivoimala­
aluetta, koska ne muodostavat ris­
kin alueen kautta kulkevalle länsi­
itä –suuntaiselle Suomen tärkeim­
mälle uhanalaisten kaartelevien pe­
tolintujen muuttokeskittymälle. Yk­
si näistä alueista on Harvajannie­
men tuulivoimala­alue.
Valitus on kokonaisuudessaa luet­
tavissa BirdLifen sivuilta osoittees­
sa:
http://www.birdlife.fi/suojelu/lausunto/201 2/birdlife-valitus%20kymenlaakson%20energiamaakuntakaavasta.pdf
RANNANTAIKAA... Numero 3 2012
SYYSKUU
Sivu nro 4
KLAMILAN
KOULUTYÖMAALLA
Klamilan koulun ja päiväkodin
työmaa on myöhässä urakoitsi­
jan mukaan noin kaksi viikkoa
ja tilaajan mielestä noin neljä
viikkoa. Eniten on myöhästynyt
vesikatto, jonka piti olla vettä
pitävässä kunnossa juhannuk­
seen mennessä. Katto saatiin
tehtyä vasta elokuun lopulla,
jonka takia 1/3 rakennustyö­
maasta oli sateisten säiden ar­
moilla koko kesän. Nyt työ­
maata lämmitetään ja kuivate­
taan kolmella 55 kW:n lämmit­
timellä ennen kuin kohteen
oma peruslämpö sähkövastuk­
silla ja myöhemmin maaläm­
möllä saadaan toimimaan.
Kastuneita seinänpätkiä ja eris­
teitä uusitaan sekä ontelolaat­
tojen vedenpoistoreikiä avataan
ja tarvitaessa porataan lisää,
jotta varmistetaan rakenteiden
riittävä kuivuus ennen pinnoi­
tustöitä.
Ulkopuolinen asiantun­
tija on käynyt tarkistamassa
työmaan tilanteen ja laatinut
tarvittavat raportit. Urakoitsijal­
la on vahva halu saattaa pro­
jekti valmiiksi asiallisesti ja laa­
dukkaasti sovittuun valmistu­
mispäivään mennessä.
Tuomo Peltola
Markkinatalouteen tutustuminen
käy nyt hyvin ajamalla Virolah­
della olevia YIT:n hoidossa ole­
via paikallisteitä myöten. Tiehoi­
to on kilpailutettu viiden vuoden
jaksoissa valtion taholta. Vuosi
2013 on viimeinen, jolloin tien­
hoitajan kannattaa jättää kun­
nostus ja hoitotyöt mahdollisim­
man vähälle mahdollisimman
suuren voiton varmistamiseksi
ja osingon jakamiseen osakke­
nomistajille.
Tuomo Peltola
KALAVEDEN HOITO
Ankeriaanpoikasia oli tilattu Sy­
dänkylään, Järvenkylään ja
Kuorsalo­Tammiolle yhteensä
noin 6 000 kappaletta hintaan
1,20 + rahtikulut. ELY­keskus
istutti myös itäiselle Suomen­
lahdelle ankeriaita, aiemmin tie­
dustelivat voisimmeko istuttaa
mös heidän ankeriaat. Lupasin
hoitaa istutuksen, arvelivat ka­
loja olevan tilaamiemme kalo­
jen määrän.
ESML:n Soljanto toi kuiten­
KANNATTAVAA
TIENHOITOA
kin 24 000 ankeriaanpoikasta
istutettavaksi Kuorsalon ja Sii­
kasaaren väliselle alueelle. 6
000 maksettavia ja 18 000 ELY­
keskuksen ankeriasta. Sydän­
kylän istuttajat J. Borg, O. Kuh­
ta ja T. Peltola istuttivat 12 000
ankeriasta ja toiset 12 000 is­
tuttivat Järvenkylän ja Kuorsa­
lo­Tammion edustajat.
Tuomo Peltola
VENEIDEN
TALVISÄILYTYS
Klamilan kalasatamaan johta­
van tienvarteen noussut 700
m2 halli veneiden säilytystä
varten on valmistunut. Sieltä
löytyy talvisäilytyssäilytyspaik­
ko isoillekin veneille, joten jos
veneesi on vielä vailla paikka
talveksi, kannattaa ottaa yh­
teyttä Jukka Laitilaan puh.
0400 978885.
Korjaustoimenpiteiden pitkään
jatkuneista
laiminlyönneistä
johtuen Vilniemen koulu, esi­
koulu ja päiväkoti on suljettu
home­ ja sisäilmaongelmien
vuoksi. Koulun terveydelle vaa­
rallinen kunto oli kaupungin vir­
kamiehillä tiedossa jo pitkään ja
silti aluetta on markkinoitu lap­
siystävällisenä. On käsittämä­
töntä, että samaan aikaan kun
alueelle kaavoitetaan runsaasti
lisää asuintontteja ja alueen op­
pilasmääräennuste on nouseva,
lapsia kyyditetään 10 km pää­
hän kouluun. Mitä pidempään
bussikyydittely jatkuu, sitä epä­
houkuttelevammaksi Vilniemen
alue lapsiperheiden näkökul­
masta muuttuu. Meille Vilnie­
meen muuttaneille ja rakenta­
neille tai tänne muuttoa harkit­
seville lapsiperheille ei todella­
kaan ole yhdentekevää onko
koulu keskustassa viiden tai
kymmenen kilometrin päässä
tai mikä pahinta juuri alle viiden
turvattoman kilometrin päässä
vai omalla kylällä turvallisen
kävelymatkan päässä.
Lapsiemme siirtoa sisäilmaon­
gelmaiseen Keskuskouluun on
jo väläytelty, mutta tähän ei tule
yksikään vilniemeläinen van­
hempi tai oppilas suostumaan.
Erittäin huolestuttavaa on se,
Ke 25.9.Klo 17.00­18.30
Klamilan raamattupiiri kir­
kon kerhohuoneella.
Ke 9.10.Klo 17.00­18.30
Klamilan raamattupiiri kir­
kon kerhohuoneella.
Su 27.10.Klo 10.00
messu Klamilan kirkossa,
Anna Kinnunen, tekstinlu­
kija Veijo Tompuri. Kirk­
kokahvit
SYYSRUNO
Ikkuna on auki:
ei ole hyttysiä, kärpäsiä, lintuja,
on vain syksy.
Ilkka Ahmavaara
KASVAVA KYLÄ TARVITSEE KOULUNSA
Haminan Vilniemen kylä on ak­
tiivinen, vahvasti yhteisöllinen,
kehittyvä
ja luonnonkaunis.
Asuinaluetta onkin kaupungin
toimesta jo vuosien ajan mark­
kinoitu alati kasvavana ja kehit­
tyvänä, lapsiystävällisenä sekä
turvallisen lähikoulun ja päivä­
kodin tarjoavana. Nämä seikat
ovat oleellisesti vaikuttaneet
monen lapsiperheen päätök­
seen rakentaa koti Vilniemelle.
KLAMILAN
KYLÄKIRKKO
että pahimmillaan edessä voi
olla tilanne, jossa oppilaat jou­
tuvat vaihtamaan koulua monta
kertaa lyhyen ajan sisällä; Kes­
kuskoulun jälkeen mahdollisesti
Pappilansalmen kouluun tai jo­
honkin muuhun kouluun. Oppi­
laiden ja meidän vanhempien­
kin kannalta katsottuna tällai­
nen järjestely olisi täysin käsit­
tämätön ja epäinhimillinen.
Tässä ratkaisussa ei lasten oi­
keus turvalliseen ja terveelliseen
oppivelvollisuuden suorittami­
seen täyty millään tasolla.
Toivomme että kaupunkimme
päättäjillä olisi rohkeutta ja vii­
sautta katsoa pidemmälle tule­
vaisuuteen. Vilniemi on voimak­
kaasti kasvava asuinalue, jossa
kaavallisesti on tilaa vielä 350
pientalolle. Asukasmäärä tä­
män perusteella voi Vilniemellä
kasvaa jopa 1400 asukkaalla,
SILAKKAMARKKINAT
SUNNUNTAINA 29.9.2013
KLO 10 ­ 15
KLAMILAN SATAMASSA.
)
(PARKKIALUETTA ON LAAJENNETTU
joista laskennallisesti 10% on 0­
15 vuotiaita lapsia, eli 140 las­
ta. Tätä ei ole oppilasmääräen­
nusteissa huomioitu lainkaan.
Huomiotta on jäänyt myös Vil­
niemen kouluympäristön ainut­
laatuinen sijainti. Vilniemen
alue on hienoine hiekkarantoi­
neen ja marjametsineen luon­
noltaan upea ja rauhallinen
paikka lasten kasvaa. Rakenne­
taan Vilniemelle nopeassa tah­
dissa uusi päiväkoti ja koulu.
Tällä tavoin toimimalla tuetaan
Vilniemen alueen kehitystä sekä
saadaan Haminaan lisää tyyty­
väisiä asukkaita ja veronmak­
sajia. Näin Hamina täyttäisi
myös lupauksensa, jotka Vilnie­
men asuinpaikaksi jo valinneille
on annettu.
Vilniemen
Vanhempaintoimikunta
KLAMILAN
KYLÄTUPA ON
AUKI 4/7
Maanantaisin suljettu
Avoinna:
ti, ke, to klo 10 ­ 14
pe klo 10 ­17
la­ su suljettu