1. No category

ETELÄISET•SÖDRA
ETELÄISET KAUPUNGINOSAT ry • SÖDRA STADSDELARNA rf • jäsenlehti medlemsblad 2014
o ELMU tarvitsee konepajan tilat
o Asukastalo Betanian tulevaisuus vaarassa
o Terveysasema odottaa ratkaisua
ETELÄISET • SÖDRA 2014
1
PUHEENJOHTAJALTA • FRÅN ORDFÖRANDEN
Hyvä Eteläisten jäsen, hyvä lukija
Lehtemme on jälleen tietopaketti eteläisten kaupunginosien tilanteesta. Toivon, että olemme
saaneet kokoon teitä kiinnostavia asioita – kevyttä ja painavaa.
Tärkeimmät päätökset alueellamme koskevat kaavoitusta ja rakentamista. Niiden vaikutukset ovat kauaskantoisia. Siksi seuraamme jokaista vireillä olevaa kaavaa. Ja niitä riittää.
Sekä Hernesaaren että Punavuoren rannat ovat muutostilassa ja Eteläsataman rantaan näyttää tulevan Guggenheim museon suunnittelukilpailu.
Muutoksia on tulossa myös moniin julkisiin kiinteistöihin, joista osa on nyt tyhjänä. Esimerkiksi Telakkarannan vanhat teollisuusrakennukset, poliisitalo ja Kaartin maneesi odottavat uutta käyttöä. Alueemme vieressä, Kampissa, muutoksen alla ovat Lapinlahti, Lasarettikortteli ja Marian sairaala, josta saattaa tulla alueemme uusi terveysasema. Elävän musiikin
yhdistys ELMU ry on menettämässä Nosturi-tilat jo vuoden 2017 lopussa ennen vuokrasopimuksensa päättymistä. Betania talo pelkää toimintansa puolesta, koska pormestarin asettama työryhmä ehdottaa asukastalojen siirtämistä järjestöjen vastuulle.
Mikä Helsinkiä vaivaa? Yksi Suomen rikkaimmista kaupungeista eikä ole varaa suojella
vanhoja rakennuksia eikä ylläpitää alueemme ainoata asukastaloa. Samanaikaisesti ollaan
valmiita maksamaan amerikkalaiselle Guggenheim säätiölle kymmenien miljoonien lisenssimaksu. Asioita ei saisi asettaa vastakkain, mutta asukkaat kiinnittävät huomionsa siihenkin, että liikennesuunnittelulla ei ole rahasta pulaa. Kiskojen paikkaa vaihdellaan, vaikka se
tulee kalliiksi. Ehkä liikennesuunnittelusta voisi välillä säästää.
Puisto-osastoa haluan kiittää. Joka kesä puistoja kunnostetaan ja väsymättömästi siivotaan. Puistojen roskaajien toivon kasvavan vastuuseen ympäristöstämme, josta me kaikki
maksamme ja haluamme nauttia.
Tervetuloa kevätkokoukseemme (ks. takasivu) kuuntelemaan Elävän musiikin yhdistys
ELMU ry:n toiminnasta ja tulevaisuudesta Telakkarannassa!
Bästa medlem i Södra stadsdelarna, bästa läsare
Vårt tidskriftnummer är igen ett informationspaket om situationen i de södra stadsdelarna.
Jag hoppas, att vi har lyckats komma på läsning som är av intresse - både lätt och vägande.
De viktigaste besluten inom vårt område berör stadsplanering och byggande. Båda har
långtgående påföljder. Av denna anledning följer vi noggrant varje föreslagna plan. Och det
finns gott om dem. Både Ärtholmens och Rödbergens stränder står inför förändringar och
det ser ut som Södra hamnen skulle bli platsen för Guggenheim museets arkitekturtävling.
Även många offentliga fastigheter, av vilka en del nu står tomma, hamnar under förändringens vindar. Som exempel på byggnader som planerats få ny funktion kan nämnas Docksstrandens gamla industribyggnader, polishuset och Gardesstadens manege. Alldeles i vår närhet, i Kampen, står Lappviken, Lasarett-kvarteret och Maria sjukhus inför förändringar. Av
dessa kan det sistnämnda eventuellt bli vår nya hälsocentral. Föreningen för levande musik
ELMU rf är på väg att förlora sina lokaler i Nosturi redan i slutet av 2017 innan hyresavtalet går ut. Betania huset fruktar för sin verksamhet, eftersom arbetsgruppen som grundats av
borgmästaren föreslår att verksamheten förs över till föreningar.
Vad är det som är fel med Helsingfors? Vår stad är en av de rikaste i landet, men ändå anses att pengar inte finns för att skydda gamla byggnader eller upprätthålla det enda invånarhuset i våra stadsdelar. Samtidigt är man beredd på att betala miljonbelopp i licensavgifter
till den amerikanska Guggenheim -stiftelsen. Olika projekt bör inte ställas mot varandra,
men de boende lägger märke bl.a. till det, att stora summor läggs ner på trafikplanering.
Spårvagnsspår läggs om, även om det blir dyrt. Möjligen skulle man emellanåt kunna spara
inom trafikplanering istället.
Jag vill rikta ett särskillttack till parkavdelningen. Varje sommar rustas våra parker upp
och städas in i det oändliga. De som skräpar ner våra parker kommer förhoppningsvis så
småningom till insikt
om sitt ansvar för vår gemensamma miljö, den som vi alla betalar för och vill njuta av.
Välkommen till vårt vårmöte (se baksidan) för att höra om Föreningen för levande musik
ELMU rf:s verksamhet och om ELMUs framtidsutsikter i Docksstranden!
1972-2014
Eira | Punavuori | Ullanlinna |
Kaivopuisto | Kaartinkaupunki |
Munkkisaari-Hernesaari
Eteläiset kaupunginosat ry:n
hallitus 2014
Södra stadsdelarna rf:s
styrelse 2014
www.etelaiset.com
[email protected]
Ulla Blomberg
puheenjohtaja/ordförande
Anu Soots
varapuheenjohtaja/viceordförande
Elina Ylppö
sihteeri/sekreterare
Sisko Salotie
Taloudenhoitaja/kassör
Riitta Kaaja
Mikko Muurinen
Magnus Nyström
Maria Pekkala
Lea Virtala
Jäsenrekisteriasiat:
Hilkka Järvitalo
p. 040 828 8237
hilkkajtalo(a)gmail.com
Toimitussihteeri:
Ulla Blomberg
Kansikuvat ja kuvat: Riitta Kaaja,
jos ei toisin mainita
Käännös: Mia Winkler
Painotalo Uusimaa
Porvoo 2014
Ulla Blomberg
2
ETELÄISET • SÖDRA 2014
ELMU Lepakosta Konepajaan
Vuonna 1978 Helsingissä oli yksi rock-klubi,
Tavastia. Harjoitustiloja bändeille ei ollut ja
huvivero teki keikkojen järjestämisen vaikeaksi. Helsingin alakulttuureissa kuitenkin kyti. Kaupunkilaiset halusivat vapauttaa elävän musiikin ja yhdistää yleisön ja musiikin esittäjät. Syntyi Elävän musiikin yhdistys ELMU ry, joka valtasi maalitehtaana
ja asunnottomien alkoholistien hätämajoitustilana toimineen talon. Talon nimeksi vakiintui Lepakko. Sieltä
käsin ELMU operoi toimintaansa 20 vuotta.
1990-luvun puolivälissä ELMU:ssa aistittiin muutoksen tuulia. Kaupunki oli myymässä Lepakon tonttia Nokian pääkonttoriksi Ruoholahdessa. Hinta oli
133 miljoonaa markkaa. Pitkällisten neuvotteluiden
jälkeen muutto oli edessä. Kaupungin kanssa yhdessä kunnostimme vuonna 1998 ELMU:lle uudet tilat
Nosturiin, tyhjilleen jääneeseen telakkarakennukseen,
Punavuoren Telakkarannassa.
Historia toistaa itseään. Kantakaupungin saneerausrakentaminen jatkuu ja taas ELMU on paraatipaikalla
- tällä kertaa Skanskan miljoonatalojen tiellä. Neuvotteluita on käyty viidettä vuotta ja vieläkin uuden päämajamme, Telakkarannan Konepajan, kunnostaminen
viivästyy. Konepajalla ratkaistaan isompi aukko kaupungin kulttuurikartassa kuin pelkkä ELMU:n kohtalo.
Helsingistä puuttuu sähköiselle musiikille sopiva
3000 hengen klubi nykyisten pienten klubien ja huonosti sopivien jäähallien välistä. ELMU:lla on hyvät
edellytykset isännöidä tällaista tilaa ja järjestää toimintansa lähelle nuoria. Konepajan tilat mahdollistavat
ETELÄISET • SÖDRA 2014
ELMU:lle monenlaisen toiminnan ruohonjuuritason 100 hengen klubista, 600 - 3000 hengen muunneltavissa olevaan klubiin. Samaan
pihapiiriin mahtuu lisäksi treenikämppiä helsinkiläisille soittajille. Kaupunkilaisten ELMU
Lepakko nousi kulttimaineeseen. Se oli tärkeä nuorison kohtaamispaikka. Alusta alkaen ELMU:n toimintaan ja arvoihin kuuluivat elävän musiikin lisäksi kaupunkikulttuurin edistäminen ja nuorten yhteisöllisyyden tukeminen. Jo vuosikymmeniä ELMU on ollut
pääkaupunkiseudun merkittävin alaikäisille sallittujen
keikkojen järjestäjä. ELMU:n periaatteista tärkein on
edelleen toivottaa kaikki tervetulleiksi.
ELMU:n muutettua Nosturiin toimintaa on jatkettu
samoilla arvoilla. Nosturissa järjestetään yli 200 keikkaa vuodessa, joissa esiintyy yli 400 artistia ja käy
liki 100.000 nuorta. Kansanjuhlia järjestetään kesällä
ja festivaalimatkoja ympäri Eurooppaa. Tänä vuonna
vietetään Nosturin 15 vuotistaivalta. Toimintaa on niin
paljon kuin Nosturin seinien sisälle mahtuu ja enemmänkin.
Nosturista Konepajalle
Telakkarannan kaavoitus käynnistyi vuonna 2009.
ELMU aloitti neuvottelut Konepajasta kaupungin
kanssa, kun kävi ilmi, että Nosturin paikalle oltiin kaavoittamassa asuintaloja. Konepaja on suojeltava rakennus. Se halutaan säilyttää hallimaisen avoimena tilana
3
teollisine kerrostumineen. Elmulaiset näkivät tässä tilaisuuden saada Helsinkiin vihdoin puuttuva 3000 hengen sali sähköiselle musiikille. Rosoinen teollisuustila
sopii ELMUn uudeksi päämajaksi. Niissähän olemme
toimineet jo yli kolmekymmentä vuotta.
Kulttuuriväki, elävän musiikin ystävät ja toimijat
ovat yhtä mieltä siitä, että Helsingissä tarvitaan 3000
hengen muunneltavissa oleva sali. ELMU olisi sille
paras vetäjä tahona, jonka kanssa kaikki voivat tehdä
yhteistyötä. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti joulukuussa
2013, että Konepajan asemakaavamerkintä sorvataan
ELMU:lle sopivaksi. Helmikuussa 2014 kiinteistölautakunta pohti asiaa maanvaihtokauppojen esisopimuksesta päätettäessä. Lautakunta päätti ehdottaa kaupunginhallitukselle työryhmän perustamista ja vuoden jatkoaikaa pohdinnoille ELMU:n tulevasta toimitilasta.
Viisi vuotta on jo laadittu kaupungin kanssa viitesuunnitelmia ja hankesuunnitelmia Konepajasta. Laskelmia
on tehty minimi investoinnista ja todettu yhdessä virkamiesten kanssa ELMU:n vuokramaksukyvyn riittävän, mikäli kaupungin tuottovaade on maltillinen.
Näin saataisiin hankalasti käyttöön otettava, suojeltu
teollisuusrakennus arvoiseensa ja avoimeen käyttöön
kaupunkilaisille. Kaupunki saa investoinnin takaisin
vuokrina ja ELMU tuottaa huimasti kulttuurielämyksiä ja iloa kaupunkilaisille. Lisäksi verotuloja ja matkailutuottojakin kertyy 30 vuoden vuokrajakson aikana
kaupungin kassaan yli parikymmentä miljoonaa euroa
varovaisestikin laskien.
ELMU:n henki on vahva ja viesti selvä. 10-vuotishistoriikin alkusanat ovat yhä ajankohtaisia: ”Okei
tyypit! Me ollaan tarpeeksi kauan valitettu huonoista
mestoista, köyhästä svengistä. Me ollaan nielty liikaa
diskonauhaa, liikemiesten meininkiä. Me ollaan kauan haluttu elävää musaa. Nyt sitä saa, ELMU on syntynyt!”
Tule mukaan Pro Konepaja talkoisiin! Allekirjoita
adressi!
Jutta Jääskö ja Antti Rautio
kuva: Ville Malja
www.elmu.fi, www.konepajahalli.fi, https://www.facebook.com/Konepajahalli
http://www.adressit.com/allekirjoitukset/elmu_konepajalle_kolmetonninen_helsinkiin
Telakkarannan asemakaavasta päätetään tänä keväänä
Alustavien tietojen mukaan asemakaava on kaupunginhallituksen käsittelyssä maaliskuun lopulla ja valtuustossa huhtikuussa yhdessä Skanskan kanssa solmittavan esisopimuksen kanssa, jos Skanska on allekirjoittanut sen. Esisopimus hyväksyttiin kiinteistölautakunnan kokouksessa 6.2. Koko alue on tarkoitus toteuttaa kymmenen vuoden kuluessa Skanskan kokonaisvastuulla.
Asemakaavan muutos on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 10.12.2013. Kaava sallii edelleen
ylikorkean 12-kerroksisen asuintalon sekä kahden suojeltavan rakennuksen (puutyöpaja ja messinkivalimo)
päälle rakentamisen (viisi lisäkerrosta), vaikka mm.
asukasjärjestöjen lausunnoissa on toistuvasti toisin esitetty. Museoviraston lausunnossa todetaan, että Telakkaranta kuuluu Helsingin arvokkaimpiin ja keskustan
läheisyydessä viimeisiin varhaista teollisuutta edustaviin ympäristöihin. Kohteella on rakennusperinnön
suojelemisesta annetun lain 3§:n tarkoittamaa merkitystä rakennushistorian, -taiteen ja -tekniikan, erityisten ympäristöarvojen sekä siihen liittyvän telakka- ja
teollisuuskäytön kannalta. ELY-keskuksen päätöksessä
30.8.2013 todetaan, että Telakkarannan rakennussuojelu tullaan ratkaisemaan asemakaavassa. Mikäli suojelutavoitteita ei saada riittävästi turvattua, on asemakaavasta sen hyväksymisen jälkeen mahdollisuus valittaa
Helsingin hallinto-oikeuteen.
Elävän musiikin yhdistys ELMU ry saattaa joutua
luopumaan ennen aikaisesti vuoden 2019 loppuun
saakka vuokraamistaan tiloistaan Nosturissa. Toistaiseksi ELMUlla ei ole varmuutta pääsystä konepajasalin tiloihin, jotka kaupunginhallituksen päätös (pöytä4
kirja 28.6.2010) on luvannut heille. Päätös koskee Telakka-alueen varaamista kiinteistökehitykseen seuraavasti: Nosturin alue toteutetaan vasta sitten kun Nosturin nykyiselle toiminnalle (ELMU ry) osoitetut korvaavat tilat alueella ovat käyttöönotettavissa. Lisäksi
kaupunki ja Skanska neuvottelevat varausaikana aluejärjestelyistä, jolloin tavoitteena on sopimus konepajarakennuksen sekä sen läheisyydessä olevien palkkakonttori- ja muuntamorakennusten siirtymisestä kaupungin tai kaupungin määräämän omistukseen ELMU
ry:n tilatarpeita varten…
Edellä mainitun pöytäkirjan mukaan Skanska järjesti Telakkarannan arkkitehtuurikilpailun yhteistyössä
kaupungin kanssa. Tällöin Skanska pääsi jo kilpailusääntöihin määrittelemään ylisuuren lisärakentamisen
(31 000 k-m2), jonka seurauksena Telakkarannan asemakaavaehdotuksessa ehdotetaan ylikorkeita rakennuksia ja suojeltavan rakennuksen päälle rakentamista. Kaikki kilpailuun osallistuneet vaihtoehdot ehdottivat yhtä raskasta lisärakentamista Punavuoren kapealle
rannalle. Kaupunki ei saanut aidosti erilaisia ehdotuksia alueen uudelle käytölle. Rikottiinko kilpailuttamissäädöksiä Telakkarannan suunnittelussa alusta alkaen?
Rakennusliike laskee kannattavuuslaskelmia, mutta
kaupungin tulee ottaa huomioon muitakin arvoja päätöksissään. Julkisen sektorin tulee suojella asukkaita,
alueen toimijoita ja rakennusperintöä talouden ristipaineissakin. Jos siinä ei onnistuta, jälkipolvet eivät kiitä
tehtyjä ratkaisuja.
Ulla Blomberg, pj.
ETELÄISET • SÖDRA 2014
Hietalahdenranta-Telakkakatu liikennesuunnittelu
Telakkarannan asemakaavaehdotuksen liitteenä on liikennesuunnitelma, joka koskee koko poikittaisreittiä
Hietalahdenranta - Telakkakatu. Suunnitelmalla on laajat vaikutukset alueen asuttavuudelle ja liikenteen sujuvuudelle. Hietalahdenrannan kolme asuinkiinteistöä
lähetti 10 päivä tammikuuta asiasta kaupunkisuunnitteluvirastolle kirjeen, jossa toivottiin mm. seuraavien
seikkojen huomioimista ennen kuin suunnitelmasta
tehdään lopullista päätöstä:
– Kiinteistöjen edessä olevaa jalkakäytävää ei saa kaventaa. Lyhytaikaiselle pysäköinnille tarvitaan talojen edessä tilaa asukkaiden ja yritysten kuljetusliikenteelle. Liikenne Hietalahdenrannassa on erittäin
vilkasta. Pysähtyminen ajoradalla on vaarallista ja
aiheuttaa liikennetukoksen.
– Katujen varsille istutetut puurivit ovat talon ja alueen
viihtyisyyden kannalta tärkeitä. Puita ei saa poistaa.
Hietalahdenranta 3 rakennusluvan ehtona oli istutussuunnitelma, jonka kaupunki hyväksyi. Puut Nesteen
huoltamon takana (, jonne suunnitellaan pysäköintialuetta,) ovat myös tärkeitä rannan viihtyisyydelle.
– Raitiovaunu 6 -liikenteen kääntäminen Hietalahdenrannan suuntaan vaatii tilaa kadulta. Tilaa ja istutuksia säästyy yhden kaistan verran, jos Uudenmaankadun tunneliin kääntyvä liikenne saa ajaa samaa kaistaa raitiovaunun kanssa. Ajoradat olisivat
päällekkäin (kuten Bulevardilla) vain yhden korttelin verran.
– Katusuunnitelman mukaan näyttää siltä, että ajettaessa Hietalahdenranta/Telakkakatua pitkien etelään
ei ole mahdollista kääntyä vasemmalle Punavuorenkadulle, Merimiehenkadulle tai Pursimiehenkadulle.
Kääntyminen onnistuu vasta Tehtaankadulle. Tämä
lisää turhaa liikennettä muilla kaduilla ja vaikeut-
ETELÄISET • SÖDRA 2014
taa mm. Punavuorenkatu 23 maanalaisen autohallin
käyttöä (128 autopaikkaa).
– Liikenne Telakkakadulta Länsiväylälle tulee lisääntymään tulevaisuudessa. Koska Jätkäsaaren kannaksen luona on vaikea liikenteellinen tukos, on syytä
tutkia mahdollisuutta ajaa Telakkakatu/Hietalahdenranta suunnasta Bulevardin päässä olevassa risteyksestä suoraan Hietalahdenkatu/Ruoholahdenkadulle.
Tämä yhteys Länsiväylälle vähentäisi ruuhkaa muissa Länsiväylälle johtavissa risteyksissä.
– Rannan puolella kulkeva kaksisuuntainen pyörätie
riittää hyvin kevyen liikenteen reitiksi Hietalahdenrannassa ja Telakkakadulla. Tällä reitillä on jo olemassa oleva pyörätie. Jalankulkijoiden turvallisuuden takia olisi hyvä säästää toinen puoli Hietalahdenrannasta vapaaksi polkupyöristä. Asukkailla on huonoja kokemuksia Bulevardin yksisuuntaisista pyöräteistä, joilla ajetaan kovaa.
Telakkarannan asemakaavaehdotus, erityisesti sen
pohjoisin kortteli työntyy entisen rantaradan päälle.
Hietalahdenrannan tarvitsemat liikenne- ja pysäköintitilat vähenevät, koska liikenteelle nyt varattua tilaa
kaavoitetaan rakennusmaaksi. Nosturirakennuksen
ja Nesteen huoltamon välinen vapaa alue on käytössä mm. ELMU ry:n kuljetuksiin ja kuljetusliikenteen
lepopaikkana, joita on vähän Helsingin keskustassa
huoltoaseman yhteydessä. Uusi asemakaava poistaa
alueelta liikaa vapaata tilaa ja pysäköintipaikkoja sekä
luo ahtautta pääväylälle. Näin ahtaalla väylällä tulisi raitioliikenteen ja autojen käyttää yhteisiä kaistoja.
Nykyinen liikennesuunnitelma pystyttäisiin paremmin
toteuttamaan, jos Telakkarannan uutta rakentamista vähennettäisiin.
Ilkka Rauramo, lääketieteen ja kirurgian tri
5
1-ratikan reittiä ehdotetaan muutettavan
Eteläiset kaupunginosat ry antoi helmikuussa kannanoton uudesta raitioliikenteen suunnitelmasta (ks. [email protected]). Suunnitelman
mukaan 1-ratikka kulkisi Punavuori/Eiran nurkilta Lasipalatsille ja Töölöön kääntyen vasta sitten Kallioon
Sörnäisiin ja Käpylään.
Yhdistys ehdottaa harkittavaksi 1-ratikan linjan pidennystä etelässä. Linja soveltuisi ehdotetussa muodossaan hoitamaan myös Hernesaaren liikennettä. Nyt
1-linja päättyy Punavuoren eteläosassa, josta sen matka voisi jatkua palvelemaan suunnitteilla olevaa Hernesaaren uutta asuinaluetta sekä risteilyliikennettä.
6-raitiovaunun linjauksen vetäminen Hietalahdenranta-Telakkakatu -reittiä pitkin on saanut osakseen
paljon vastustusta lähikiinteistöjen taholta. Em. kaduille suunnitteilla oleva remontti raitiotie-reitiksi tulee kaupungille huomattavan kalliiksi. Reitti on liian
ahdas sallimaan erilliset raitiotie-kaistat. Asukkaat vastustavat suunnitelmaan sisältyviä muutoksia: istutettu-
6
jen puiden kaatamista ja kadunvarsipysäköinnin menetyksiä (70 paikkaa). Tästä syystä tulisi harkita uudestaan yhdistyksen jo aikaisemmin ehdottamaa 1-ratikan
reitin pidennystä varsinkin kun se sopii uuteen suunnitelmaan entistä paremmin.
Yhdistys toteaa vastustaneensa viimekertaisessa
linjamuutoksessa 3-raitiovaunun reittimuutoksia. On
hyvä, että 2 ja 3 -raitiotievaunut palaisivat etelässä
entisille reiteilleen, siten että kolmonen kulkisi jälleen
Aleksia Mannerheimintielle ja Stockmannin pysäkille. Hankala käännös Mikonkadulle jäisi pois, samoin
ajo Rautatieaseman kautta, jolloin matkustajille sekava 2 ja 3 -ratikoiden suuntaongelma jäisi myös pois.
Lopuksi toivomme pitkäjänteisempää suunnittelua.
Uudet alueet vaativat ehkä uusia ratkaisuja, mutta vanhoilla alueilla pysyvyys on tärkeätä. Mikonkadun raiteet, Kampin mutka ja 9-ratikan raiteet Diana-puistossa rakennettiin turhaan pariksi vuodeksi. Poukkoileva
liikennesuunnittelu tulee kalliiksi ja vaatii käyttäjiltä
kärsivällisyyttä sekä oppimiskykyä.
ETELÄISET • SÖDRA 2014
Viiskulman terveysasemalla saa monipuolista palvelua
Viiskulman terveysaseman alueella asuu yli 49 500
asukasta. Asemalla on töissä 18 hoitaja-lääkäri työparia sekä seitsemän lähi-/perushoitajaa. Terveysaseman
tiloissa toimii myös äitiys- ja lastenneuvola sekä jalkojenhoitajien, fysioterapeuttien, psykiatrisen sairaanhoitajan sekä päihdetyöntekijän vastaanotto. Viiskulmassa on kaikkia kaupungin terveysasemia, kotihoitoa ja
palvelutaloja konsultoiva haavavastaanotto, jossa työskentelee lääkäri ja kolme haavojenhoitajaa.
Helsingin terveysasemien toimintamallissa jokainen asukas voi halutessaan valita terveysasemallaan
omalääkärin ja lääkäri-hoitaja -työparin. Käytännössä
ihmiset haluavat asioida tutun henkilökunnan kanssa,
vaikka jonotusaika olisi pidempikin. Viiskulman ruotsinkieliseen yksikköön on listautunut potilaita ympäri Helsinkiä, mutta muuten terveysaseman vaihtajien
määrä on pysynyt maltillisena.
asia hoituu omahoitajan vastaanotolla tarvittaessa lääkäriä konsultoiden, puhelimitse tai sähköisen asioinnin kautta.
Viiskulman väestöpohja kasvaa lähivuosina voimakkaasti Jätkäsaaren asuinalueen valmistuessa. Tällä hetkellä terveysasema toimii vuokratiloissa, jotka ovat jo
nyt käyneet ahtaiksi. Kaupunginhallituksen mukaan
keskusta-alueen terveysaseman sijainti ja toiminnot
päätetään vuoden 2014 aikana. Huslab on parhaillaan
avaamassa uutta toimipistettä Kampin Autotaloon.
Röntgenin palvelut jatkavat Kirurgissa ja Laakson sairaalassa. Meidän kaikkien haaveissa on, että eteläisen
Helsingin terveyspalvelut saavat tulevaisuudessa entistä paremmat toimitilat, joissa voimme jatkossakin tarjota monipuolista palvelua kaupunkilaisille.
Essi Mäkeläinen, Viiskulman terveysaseman ylilääkäri
Terveysasemamme on auki arkisin klo 8-16 sekä
keskiviikkoisin klo 8-18. Takaisinsoitto-mahdollisuuteen perustuva puhelinpalvelu on asemallamme käytössä. Pitkäaikaissairauksissa suosittelemme listautumista lääkäri-hoitaja työparille hoidon jatkuvuuden
takaamiseksi. Omahoitajaan saa yhteyden päivittäin
akuuttiasioissa klo 8-9 ja muissa asioissa klo 12-13.
Omahoitajan yhteystiedot saa terveysasemalta tai kaupungin verkkosivuilta.
Terveydenhuollon palvelukulttuuri on uudistunut
vuosien saatossa. Omahoidon merkitys ja vertaisten
asema on korostunut. Omahoitajat voivat ohjata potilaita mm. painonhallinta-, nivelrikko-, astma-, diabetes-, Marevan- ja Arkeen voimaa -ryhmiin. Kaupungin
itsehoitosivuilta saa lisätietoa ryhmistä sekä sairauksien ennaltaehkäisystä ja hoidosta. Sähköinen asiointi lisääntyy voimakkaasti ja osittain korvaa puhelinpalvelua. Aina ei tarvitse varata aikaa lääkärille. Moni
Ylilääkäri Essi Mäkeläinen
Haavavastaanoton edessä vas.:
haavojenhoitaja Päivi Waren,
ylilääkäri Essi Mäkeläinen ja
haavavastaanoton lääkäri Maria Simmo
ETELÄISET • SÖDRA 2014
7
Merenrannat houkuttelevat ulkoilemaan
Merenrannat ovat eteläisen Helsingin parasta virkistysaluetta. Talvisin, kun meri jäätyy, kansa vaeltaa jääkentille ja nauttii kirkkaasta auringosta. Uunisaaren,
Liuskasaaren ja Sirpalesaaren maasto viehättää luonnonmukaisuudellaan. Vielä on jäljellä kallioita, joilta
voi katsella kauas horisonttiin. Saaret ovat melko koskemattomia. Niitä ei ole ylirakennettu ”virkistysalueiksi” eikä pilattu viivasuorilla graniittirakennelmilla.
Tällaiset luontoarvot ovat asukkaille tärkeitä. Ne on
syytä säilyttää.
Uudessa yleiskaavassa visioidaan tehokasta tiivistämistä ja lisärakentamista. Monia ranta-alueita, kuten
Kivinokka ja Meri-Rastila ja saaria kuten Vartiosaari,
uhkaa luontoarvojen katoaminen.
Luonnon merkitystä ei voi city-ihmisenkään kohdalla liiaksi korostaa. Kalliot, polut, niityt, puut ja pensaat
viehättävät toisin kuin viimeistelty puisto.
Riitta Kaaja
Uunisaaren kalliolle ilmestyi Pop-Up
–makkaranpaistopaikka nälkäisille.
Kun jää on kyllin vahvaa,
väkeä vaeltaa taivaanrantaan asti.
8
ETELÄISET • SÖDRA 2014
Luodon reunalla on
mainio pikkukahvila
jään ylittäneille.
Jäälle voi lähteä
HSS:n laiturilta.
ETELÄISET • SÖDRA 2014
9
Punavuoren asukastalo Betanian toiminta vaarassa?
Betania on toiminut Perämiehenkatu 13:ssa kaksitoista vuotta. Betania on Helsingin kaupungin sosiaali- ja
terveysviraston ylläpitämä ja on yksi kaupungin alaisuudessa toimivasta 11 asukastalosta. Toiminnot talossa ovat pääsääntöisesti sosiaali- ja terveysviraston,
varhaiskasvatusviraston sekä nuorisoasiainkeskuksen
alaisia. Jokaisella asukastalolla työskentelee sosiaalialan ammattilaisia, jotka tekevät ennaltaehkäisevää
sosiaalityötä matalan kynnyksen taloissa. Kaupungin
asukastalot työllistävät pitkäaikaistyöttömiä kuntouttavassa työtoiminnassa sekä palkkatukityössä. Työtehtävät räätälöidään työntekijän tarpeiden mukaan.
Tänä vuonna kaupunki päättää
kaikkien asukastilojensa kohtalosta.
Kaupunginjohtaja Pajunen asetti viime vuonna työryhmän, jonka selvitti asukastalojen tilannetta. Työryhmä ehdotus on, että kaupunki siirtää asukastalojen vetovastuun järjestöille, pois sosiaali- ja terveysviraston alaisuudesta. Asukkaat eri puolilla kaupunkia
ovat nousseet vastarintaan säilyttääkseen asukastalojen toiminnan viraston alaisuudessa ja ennaltaehkäisevän sosiaalityön näkemyksen taloissa. Asukkaiden
aktiivisuuden johdosta sosiaali- ja terveyslautakunta
linjasi tammikuussa, että kaupunki selvittää asukastalojen säilyttämistä. Punavuoren asukastalo Betania on
aina toiminut kaupungin omana asukastalona. Järjestöt eivät ole olleet toiminnassa mukana. Kaupunki on
vastannut sekä työntekijöistä että rahoituksesta. Koska
Punavuori ei ole lähiö, asukastalo ei ole voinut hakea
lähiöiden kehittämiseen myönnettävää rahoitusta. Jatko onkin kysymysmerkki. Mistä löytyy järjestö, joka
ottaa asukastalon hoitaakseen? Entä rahoitus? Eteläiset alueet tarvitsevat asukastalonsa ja mielellään toisenkin, koska Betania on jo täynnä. Aikataulu on täl-
lä hetkellä avoin. Mikäli työryhmän esitys menee läpi
sellaisenaan, saattaa olla, että vuosi 2014 on Betanian
viimeinen.
Betania on alueen asukkaiden yhteinen kohtaamispaikka ja tarkoitettu kaikenikäisille. Toiminnalla edistetään alueellista hyvinvointia sekä tasa-arvoa. Asukastaloon voi tulla osallistumaan järjestettyyn toimintaan tai vain oleskelemaan. Kaikki toiminta on yleensä
maksutonta tai omakustannushintaista. Talossa on sekä
vakituista henkilökuntaa että määräaikaisia työntekijöitä ja se on avoinna arkisin.
Asukastalon kävijöiden ikä vaihtelee vauvasta vaariin. Perhetalo Betania on lapsiperheiden kohtaamispaikka, jossa voi viettää aikaa yhdessä muiden lasten
ja vanhempien kanssa sekä osallistua ohjattuun toimintaan.
Nuorisotalo on avoinna iltaisin keskiviikosta perjantaihin kahvilan sulkeuduttua. Nuorisotalon toiminnasta
vastaa nuorisoasiainkeskus. Moni nuorisotalolla käyvistä nuorista on aikoinaan aloittanut talossa käymisen
perhetalon puolella äitinsä tai isänsä kanssa. Välillä he
ovat olleet pihan toisella puolella päiväkodissa ja palanneet taas taloon, kun kolmas luokka on alkanut.
Asukaskahvilassa voi lukea lehtiä, tavata tuttuja, ostaa kahvilan tuotteita, syödä omia eväitä ja istuskella
muuten vain. Kahvilan asiakkaista suurin osa on vakituisia kävijöitä. Talossa vallitsee hyvä henki. Sekä
henkilökunta että asiakkaat tuntevat toisensa. Talossa
saa tarvittaessa palveluohjausta. Kahvilatila sopii monenlaisten tilaisuuksien, mm. perhejuhlien pitopaikaksi. Erilaisia taitoja omaavat harrastajat ja ammattilaiset ovat tervetulleita järjestämään vapaaehtoista ohjelmaa. Kahvila sopii myös pienen taidenäyttelyn järjestämiseen. Tilat on varattu pitkälle eteenpäin. Niitä voi
vuokratakin. Asukastalossa kokoontuvat myös alueen
asukasyhdistykset, SPR, AA ja muut pienet ryhmät.
Asukastalon atk-tila on suosittu. Atk-tilassa on käytössä kuusi tietokonetta, tulostus-, skannaus- ja rajallinen kopiointimahdollisuus. Aikaa ei tarvitse varata.
Atk-opastusta on myös saatavilla.
Kuva: Helsingin kaupunki
www.hel.fi/betania
10
ETELÄISET • SÖDRA 2014
Varhaista tukea tarvitaan
Helsingin 100-vuotiasta leikkipuistotoimintaa ja asukastaloja aiotaan käsitellä ”juustohöylällä”. Yhtenä hyvänä ratkaisuna rahan puutteeseen voisi olla avoin asukaspuisto, jossa
ohjaajat ja asukkaat toimivat ja
tekevät työtä yhdessä, yhteisöllisesti. Leikkipuisto- ja asukastalotoiminta ovat varhaista tukea kaiken ikäisille - edellyttäen, että löytyy sopiva ja hyvin
koulutettu ohjaaja. Tätä panosta
ei voi rahalla mitata.
Kun Meri-Rastilaan perustettiin vuonna 1992 uusi leikkipuisto, Helsingin kaupungilla
oli varaa palkata vain kaksi ohjaajaa. Heidän tehtävänään oli
saada asukkaat mukaan puiston Eelis ja Alma
toimintaan. Puistolle oli ”sosiaalinen tilaus” uudella asuinalueella. Syntyi Helsingin ensimmäinen asukaspuisto, Haruspuisto. Asukkaiden kanssa alkoi hedelmällinen yhteistyö. Monenlaista asukastoimintaa lähti viriämään: mm. asukaskahvila, laulu-aamut, vauvamuskari, tiistai-taitajat, keppijumppa ja asukaskirpputorit.
Asukkailla on monenlaisia taitoja
ja myönteisessä ilmapiirissä luovuus alkaa kukoistaa.
Olin onnekas kun sain valita työparini, jonka kanssa teimme Haruspuistossa asukastyötä
ja verkostotyötä 20 vuotta. Puistomme oli osa asukastaloverkostoa, vaikka kuuluikin leikkipuistoihin. Asukastalossa ja leikkipuistossa ihminen saa ”siivet ja
juuret”. Ohjaaja tarvitaan innostajina ja pitämään langat käsissä. Leikkipuistot ovat aina olleet
asukkaiden avoimia olohuoneita. Arkinen yhdessäolo, käsityöpajat, kahvilatoiminta ja yhteiset
juhlat ovat tärkeitä niin maahanmuuttajille kuin suomalaisillekin.
Punavuoressa asukastalon ja
asukasyhdistyksen yhteistyö on
ollut helppoa ja mukavaa. Toivottavasti viisaat päättäjät antavat asukastalojen ja -puistojen kukoistaa edelleenkin.
Titta Leikkari, Punavuoriseuran johtokunnan jäsen,
Puistokummi
Kun olin pieni ja käytiin Betaniassa ...
Nelikuisena äiti vei minut ensi kertaa asukastalo Betaniaan. Emme paljoa ehtineet tutustua itse asukastalon
toimintaan vaan meillä oli aina kiire vauvahierontaan
tai muskariin. Hieronta oli todella jännää. Äitiä en olisi malttanut katsella ollenkaan, kun paikalla oli muita
minun ikäisiäni. Muskarissa hiiri mittasi maailmaa ja
minulle laulettiin. Se oli kivaa.
Kahdeksankuisena aloimme käydä äidin kanssa
säännöllisemmin Betaniassa. Oli hienoa tulla paikkaan, jossa on erilaisia leluja kuin kotona ja monenikäisiä ihmisiä. Äitikin näytti viihtyvän hyvin vaikka
pidin hänet kiireisenä kävely- ja seisomisharjoituksilla. Turha se on hänenkään tylsänä istua, kun voi jumpata minun kanssa. Hyötyliikuntaa kuulemma suositellaan. Joskus äiti kuitenkin livahti muka minun huomaamattani hakemaan toiselta puolelta porttia sämpylää ja kahvia. En osannut avata porttia, mutta roikun
siinä ja huutelin äidin perään. Moni hymyili portissa
roikkujalle ohi mennessään. Meitä roikkujia oli niin
paljon, että välillä jouduin siirtymään porrastasanteelle keikkumaan.
Nyt vuoden iässä olen jo kokenut Betanian kävijä.
Joukkoomme on tullut muita pieniä, joille voin näyttää
hienoja taitojani. Olen päässyt myös maistamaan niitä
Betanian sämpylöitä, joita äiti aina hakee, aijai kuinka hyviä. Torstaisin käymme keittolounaalla kahvilan
ETELÄISET • SÖDRA 2014
puolella. Isä syö usein kanssamme. Siellä on paljon
muitakin ruokailijoita. Monista on tullut tuttuja. Minusta näyttää, että heitä ilahduttaa katsella minun uusia
etuhampaitani. Äiti ottaa nykyään rennommin paitsi
silloin, kun treenaan portaille nousua. Hän keskustelee
meidän normaaliin arkeen kuuluvista asioista muiden
vanhempien kanssa. Käymme nykyisin myös muissa
harrastuksissa, mutta Betaniaan on aina silti kiva tulla.
Marjo Pelkonen
11
Iso Roban kehittäminen alkaa 2015
Iso Roobertin kävelykatu on Helsingin ensimmäinen
kävelykatu. Se täyttää ensi vuonna 30 vuotta. Kävelykatu enteili uutta urbaania kulttuuria. Pelättiin, että
kaupungin ulkopuolelle ilmestyneet ostosparatiisit
houkuttelevat ja keskustan liikkeet näivettyvät. Iso
Roba täyttikin aluksi odotukset. Ihmisvirrat kulkivat
ja yrittäjät olivat tyytyväisiä, vaikka vuokrat nousivat
markkinoiden mukana. Iso Roban varrella olevissa Fasaanin, Pöllön, Harakan ja Korpin kortteleissa kukoisti vilkas ja monipuolinen kaupankäynti. Katu oli kuin
tori. Lähiseudun asukkaat tulivat istuskelemaan penkeille ja katselemaan vilinää.
Mutta jokin muuttui. Iän myötä kävelykadun kunto
rapistui. Laatat irtoilivat, roskaisuus lisääntyi, osittain
ihmisten välinpitämättömyyden, osittain kadunvarrella myytävien take away -tuotteiden ansiosta. Kaiken
lisäksi roskikset poistettiin. Penkitkin katosivat joksikin aikaa, mutta muutama palautettiin, kun asiaan puututtiin. Punavuoriseuran myötävaikutuksella saaduista
kesäkukista asukkaat saivat nauttia vain yhden kesän.
Ne eivät joutuneet ilkivallan kohteiksi vastoin ennakko-odotuksia, vaan kukoistivat upeasti.
Kävelykadun koetinkivi koko olemassaolon ajan on
ollut luvaton autoilu ja pysäköinti. Kävelykadun syvintä olemusta ei ole ymmärretty. Huoltoajoa ja kiinteistöjen pihaan ajoa ei kuitenkaan voida kieltää. Punavuoriseura on järjestänyt Roballa parikin Autoton Roba
-tempausta ja pyytänyt pysäköintilaitosta lisäämään
sakottamista.
Iso Roba on jäänyt yksinäiseksi sudeksi kävelykatujen joukossa. Kävelykatujen tulisi muodostaa verkosto,
12
jossa ihmiset kulkisivat turvallisesti. Nyt Iso Roballe
tulo ja sieltä poistuminen Yrjönkadun yli on tosi hankala. Suunnittelussa on ajateltu enemmän autoja kuin
jalankulkijoita.
Rakennusviraston suunnittelijoiden kanssa on istuttu saman pöydän ääreen ja mietitty parannuksia. Seura
on tehnyt piirrosehdotukset rakennettavista kohtaamispaikoista kiinteine penkkeineen puiden tai lamppujen
ympärille. Vuosittain seura on tiedustellut kävelykadun perusparannuksen toteuttamisaikataulua. Taloudellisen tilanteen vuoksi remontti on siirtynyt. Viime
syksynä virastosta vastattiin, että remontti on vuoden
2015 suunnitelmassa.
Toiveikkuutta on näkyvissä, sillä uusia mielenkiintoisia yrittäjiä on tullut ja lisää tulossa. ”Otetaan katu
haltuun” totesi uuden tulokkaan, Smyygin työntekijä.
Lisäksi kaupunkisuunnitteluvirasto kartoittaa nettikyselyn avulla kaupunkilaisten näkemyksiä kävelykadusta, erityisesti tavarankuljetusten vaikutusta viihtyisyyteen. Myös Aalto-yliopiston kansainvälisen maisemaarkkitehtuurin kurssilla teemana on Iso Roba. Kurssia
vetää arkkitehti Marjut Kauppinen. Kurssin tavoitteena on analysoida nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia sekä tunnistaa viihtyvyyteen ja vetovoimaisuuteen
vaikuttavia tekijöitä. Punavuoriseuraa on pyydetty mukaan ideointityöhön. Keskiviikkona 5.3. on tarkoitus
pitää yhteistyöpalaveri asiassa. Toiveenani on ihmisten, yritysten ja kulttuurin kohtaamispaikka, missä autojen tilalla on vaihtuvia taideteoksia ja tapahtumia.
Pirjo Salo, Punavuoriseura ry:n puheenjohtaja
ETELÄISET • SÖDRA 2014
Guggenheim ja Nobel - eri tavoin hoidettuja parkkipaikkoja
Helsingin sydämessä Eteläsatamassa pysäköidään tällä
hetkellä autoja. Myös Tukholman keskustassa, meren
äärellä on sekava parkkipaikka, joka sijaitsee Nationalmuseetin takana.
Ruotsissa on jo vuosisadan ajan haaveiltu omasta kodista Nobel-palkinnolle. Vuonna 2011 poliitikot
päättivät yksimielisesti, että Tukholman kaupunki tarjoaa tontin Blasieholmenilla ja Ruotsin valtio rahoittaa
Nobel-keskuksen toimintaa. Säätiön varallisuutta saa
käyttää vain Nobel-palkintoihin, joten rahat rakentamiseen piti löytää muualta.
Keväällä 2013 Nobel-säätiö saattoi julkistaa tiedon,
että yli puolet tarvittavasta rahasta oli saatu. Erling Perssonin perheen sekä Knut ja Alice Wallenbergin
säätiöt olivat lahjoittaneet yhteensä noin 90 miljoonaa
euroa. Nobel-säätiöllä oli periaate, ettei arkkitehtuurikilpailua käynnistetä ennen kuin rahoitus olisi varmistunut. Sitä ennen olisi turha ottaa riskejä saati sitouttaa
suunnittelutiimejä vaativaan tehtävään.
Nobel-säätiö päätyi järjestämään kaksivaiheisen kutsukilpailun. Se ei pitänyt realistisena avointa kansainvälistä kilpailua, johon olisi tullut satoja tai tuhansia
ehdotuksia. Ei olisi ollut mitään takeita, että huipputiimit olisivat lähteneet mukaan tai seuloutuneet esille
valtavasta massasta.
Helsingissä Guggenheim-säätiön lobbausta hoitava
mediatoimisto on keksinyt argumentoida Eteläsataman
tonttivalintaa sillä, että paikalla on nyt pysäköintialue.
Hankkeen rahoituksesta ei ole aavistustakaan, ei edes
siitä, kuka maksaa kaksivaiheisen kilpailun. Pitkään
väitettiin, että säätiö maksaisi itse kilpailun kustannukset. Ei tietenkään, se oli vain luvannut ”hankkia rahoituksen”. Hufvudstadsbladetin sivuilla on hämmästelty,
millä perusteilla Svenska kulturfonden aikoo osallistua
kilpailun kustannuksiin. Edistääkö se suomenruotsalaista kulttuuria?
Unelmahöttöön uskovat optimistit vetoavat siihen,
että säätiön kanssa voitaisiin vielä neuvotella ja muistutetaan, että jo nyt on tarjottu useita rahoitusvaihtoehtoja. Kyllä, mutta kaikki esitetyt mallit perustuvat
käyntiin joko valtion, Espoon, Vantaan, Helsingin tai
näiden kaikkien kukkarolla. Vain G-nimen käytöstä
vaadittu lisenssimaksu, 30 miljoonaa dollaria kuvitellaan saatavan sponsoreilta. Espoo ja Vantaa eivät vaikuta kovin innostuneelta rahoittamaan museota.
Nobel-säätiön tavasta hoitaa rakennusprojektia voisi oppia jotain.
Kaarin Taipale, tekniikan tohtori, kaupunkitutkija, asiantuntijana Nobel-säätiön kilpailun suunnittelussa
Competition Area Boundaries Illustration: Ahrbom & Partner Arkitektkontor
© All rights reserved
ETELÄISET • SÖDRA 2014
13
Stadin Rantaryhmän kommentteja Helsingin yleiskaavan visiosta 2050
Yleiset perustelut ovat hataralla pohjalla
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston (ksv) uuden
yleiskaavan visio ulottuu vuoteen 2050, jolloin Helsingin asukasluku olisi 860 000. Visioon liittyy ylioptimistisia näkemyksiä pääkaupungin kasvun dynamiikasta. Vaikka pyrkimyksenä on edistää ”ihmislähtöisen
kaupungin” rakentumista, Helsingin tärkeimmät ominaispiirteet - tila, luonto, meri - jäävät toisarvoiseen
asemaan. Visio onkin jyrkässä ristiriidassa kaupungin
tavoitteleman kestävän kehityksen edistämisen kanssa.
Uskottavuutta lisäisi taloudellisen kasvun ja kaupunkituottavuuden käsitteiden tarkentaminen. Maksimaaliseen kasvuun tuijottaminen sulkee pois vaihtoehtojen kehittelyn. Tilastokeskus on esittänyt toisenlaisia lukuja väestönkasvusta. Niiden mukaan tietyn ajan
jälkeen kasvu alkaa hiipua. Eivät edes kilpailukykyä
tiukimmin korostavat taloustieteilijät usko lineaariseen
taloudelliseen kasvuun. Metropolien kehitykseen liittyy hitaan kasvun, pysähtymisen ja taantumisen jaksoja sekä täysin uusia elämänlaadun vaatimuksia. Metropolien välisessä kilpailussa Helsinki pysyy tulevaisuudessakin pienten pääkaupunkien sarjassa. Pääkaupunkiseudun muutosta olisi tarkasteltava myös ylikunnallisena kokonaisuutena.
Kasvavien riskien hallinta on tärkeä osa tulevaisuutta. Suomessakin on havaittavissa epävarmuuksia, joita
pelkällä kaavoituksella ei ratkaista. Kaupunkien kasvu ei ole enää pelkästään kansallisen syntyvyyden tai
työvoiman liikkuvuuden varassa. Elinkeinoelämästä
häviää ammatteja ja keskustelu on vasta alkanut, mitä
uudet työpaikat voisivat olla. Onko pääkaupunkiseudullakaan ”tuottavuuden huippualueita” vuonna 2050?
Helsingin kannalta riskien hallinnan suurimpia kysymyksiä on ilmastonmuutokseen varautuminen. Varautuminen ottaa ilmaston ääri-ilmiöt todesta eikä
puhu meren valloittamisesta ja asuntojen merinäköalojen houkuttelevuudesta tosiasioita väheksyen. Vision arkkitehti- ja insinöörivetoinen valmistelu kohdistaa huomion vain ympäristöjen visuaalisiin ja teknisiin
ominaisuuksiin jättäen luonnonvoimat lähes kokonaan
syrjään.
Vanhakantainen ja suppea käsitys urbanismista
Erittäin tautologisen vision kantavana ajatuksena on
uusi urbaani Helsinki, joka on ”nykyistä tiiviimpi, ekologinen ja elämää sykkivä metropoli” sekä ”sosiaalisesti tasapainoinen, tiivis ja toiminnoiltaan sekoittunut monipuolinen kaupunki”. Elämisen hauskuutta ja
mukavuutta tehostetaan kuvilla, joissa vallitsee ainainen kesä.
Hauskat kaupungit perustuvat vanhakantaiseen
keskiluokkaiseen teoriaan, jossa kadut ja julkiset tilat muuttuvat tehokkaan rakentamisen seurauksena
näyttämöiksi ja olohuoneiksi. Tiiviin ja raskaan kaupunkirakenteen ajatellaan sellaisenaan torjuvan vakavat inhimilliset ja sosiaaliset ongelmat. Maksimiin vedetty lisärakentaminen jättää historiaan kaupunginosien eriytymisen. Jo nyt on nähtävissä, että ylitehokas
rakentaminen tuottaa massarakentamista ja hävittää
14
kaupunginosien omaleimaisuutta - samoin eräät lisärakentamishankkeet (esim. Punavuoren Telakkaranta).
Visio keskittyykin liikaa uudisrakentamiseen, jolloin
olemassa olevan kaupunkiympäristön parantaminen
ja ajanmukaistaminen, yhdessä nykyisten asukkaiden
kanssa, jää taka-alalle.
Kaupunkibulevardit
kaupungin keskustan laajentumina
Visiossa puhutaan paljon nykyisen kaupunkirakenteen
hajaantumisesta ja keskustan laajentamisen välttämättömyydestä. Uutena taikakeinona tässä pyrkimyksessä ovat Helsinkiin päättyvät moottoritieväylät. Moottoritieväylien reunoista on saatavissa uutta rakennusmaata, mutta niitä tuskin arvostetaan asuinpaikkana.
Samalla saatetaan hidastaa liikennettä peruuttamattomasti. Väylät ovat kuitenkin keskenään erilaisia. Toiset jakavat asuinalueita kahtia, osa kulkee merellisessä
maisemassa, jolloin rakentamista tulisi mereen, rannoille, salmiin ja merenlahtiin. Kaikki kulkevat myös
pääkaupunkiseudun muiden kuntien alueella, jolloin
Helsinki ei voi yksinään päättää ylikunnallisen liikenteen sujuvuuteen vaikuttavasta suunnittelusta.
Helsingin merellisyys
Runsaiden merentäyttöjen seurauksena Helsingissä ei
ole enää kovin monta suurta saarta tai saaristomaisemaa jäljellä. Kaupungin merellisyys ja sen ainutlaatuisuus merellisenä ympäristönä ei siten lisäänny laajentamalla kaupunkia merelle päin. Kokonaisuudessaan visio merellisestä Helsingistä hahmottuu huonosti yleiskaavan seitsemässä karttaesityksessä. Karttojen
tulkintakin on ristiriitaista. Epämääräinen yleiskaava
ei ohjaa riittävästi osayleiskaavojen ja asemakaavojen valmistelua. Pyrkimys rakentaa sisälahtien ja vielä luonnontilassa olevien niemien ja isompien saarten
rannat vähentää Helsingin merellisyyttä ja matkailullista arvoa. Visio nostaa esiin pääkaupungin, jossa välisaaristoa rakennetaan umpeen ja salmet ja ulapat muuttuvat lähinnä kanaviksi. Meren ja merenpohjan ekologia ja luonnon monipuolisuus ovat sitä alttiimpia häiriöille mitä matalampaa vesi on.
Luonto, virkistysalueet ja
ympäristöoikeudenmukaisuus
Jo Yleiskaava 2002:n valmistelussa tuli esiin taloudellisten ja luontoarvojen ristiriita. Uuden yleiskaavan visiossa luontoarvojen asema on silmiinpistävän heikko.
Se ei turvaa luonnon monimuotoisuutta eikä edes näytä pyrkivän siihen. Helsingin ainutlaatuisuus perustuu
urbaaniin kaupunkirakenteeseen, kaupunkimetsiin ja
merelliseen luontoon. Visiossa ”kattava viherrakenne”
tarkoittaa amputoituja vihersormia sekä Helsingin ulkopuolella sijaitsevia metsiä. Helsinki-puistosta ei ole
jälkeäkään eikä ympäristöoikeudenmukaisuuden asemaa tulevaisuuden kaupungissa osata pohtia. ”Viherverkostokaupungissa” lähiluonnon metsiköt, kalliot ja
rannat otetaan surutta muuhun käyttöön. Väkiluvun
kasvaessa ja kaupungin tiivistyessä kaikille avoimet,
ETELÄISET • SÖDRA 2014
helposti saavutettavissa olevat viheralueet vähenevät, lä yksiköillä kysyntäperusteisesti toimivia ja kaupunruuhkautuvat ja kuluvat piloille.
gin toimintoihin sopeutuneita liikennemuotoja. Uusia
teknologisia sovellutuksia tulee koko ajan lisää ja sähLiikenteen ekologisuus
kön uusista tuotantotavoista on jo alustavia kokemukHelsingin tulevaisuutta hahmotetaan urbaanina verkos- sia. Visiossa otetaan ensimmäistä kertaa esille vesitokaupunkina, jossa nykyistä ja uutta keskustaa yhdis- joukkoliikenne. Ketterän ja ekologisen vesijoukkoliitävät raideliikenne tai runkobussiyhteydet. Raidelii- kenteen mahdollisuudet jäävät kuitenkin esittelemättä.
kenteen sekä raskaat että keveämmätkin muodot ovat
julkisen liikenteen muotoina jo kehityskaarensa laske- Marja Häyrinen-Alestalo, prof.
valla osalla. Jäykkiin rakenteisiin sidottu raideliikenne ei ole verkostokaupungin liikennemuoto, vaan kes- Kirjoitus on lyhennelmä 6.2.2014 valmistuneista komkusta-lähiörakenteen aikaan juuttunut jäänne. Jo nyt menteista, ks. koko kannanotto osoitteesta:
smart-cities -kaltaisissa ajatusmalleissa esiintyy pienil- www.stadinrantaryhma.fi
Kuntalain uudistus
lupailee parempaa
asukasdemokratiaa
Liity fiksuun
seuraan!
Valkolakki puuttuu? Uusi harrastus piristäisi?
Kesken jääneet opinnot painavat mieltäsi?
Paljon tai vähän
Tervetuloa!
Opiskele koko lukiotutkinto
tai yksittäisiä aineita. Voit
myös korottaa vanhoja arvosanojasi.
Voit aloittaa lukio-opinnot
milloin tahansa. Ylioppilastutkintoon tähtäävä opiskelu on
maksutonta
(materiaalimaksu 10 euroa). Aineopiskelumaksu on
100 euroa, jota vastaan voi
opiskella lukuvuoden aikana
niin montaa ainetta ja kurssia
kuin haluaa.
Nuorena tai vanhana
Opiskelijamme ovat 18-80-vuotiaita.
Kotona tai koulussa
Koko lukion voi suorittaa verkossa tai lähi- ja etäopiskelua
yhdistäen.
Päivällä tai illalla
Oppitunteja on klo 8.30-20.10.
toa
Lisätie mme!
uilla
kotisiv
Eiran aikuislukio • Laivurinkatu 3 • 00150 Helsinki
www.eira.fi
ETELÄISET • SÖDRA 2014
Ikuisuusasialta vaikuttava ”kuntauudistus” sisältää sellaisiakin
ajatuksia, että kunnan asukkaiden
vaikutusmahdollisuuksia lisättäisiin. Kuntalain uudistusta valmistelemassa on mm. demokratiajaosto, joka piti kuulemistilaisuuden 7.2.2014 Säätytalossa kuntien
ja järjestöjen edustajille ja tutkijoille. Toivottiin näkemyksiä valmisteltavina oleviin pykäliin. Lähtökohtana on useiden kuntien yhdistäminen suuriksi kokonaisuuksiksi, jolloin asukkaat etääntyvät
päätöksenteosta. Siksi kuntalaisten
kuuleminen halutaan varmistaa.
Sali oli täynnä. Toivottiin avoimempaa tiedotusta kunnan suunnitelmista riittävän varhaisessa vaiheessa, jolloin voidaan vielä vaikuttaa. Näennäisdemokratiaa pelättiin. Onhan nykyisinkin kuulemisvelvoitteita, mutta onko kuntalaisten mielipiteillä vaikutusta.
Konkreettisia ehdotuksia ei pykäliin tullut. Se mainittiin, että asukasdemokratialle olisi varattava
myös varoja ja toiminnalle käytännön mahdollisuuksia.
Mielestäni jäi täysin avoimeksi, mikä painoarvo kuntalaisten
kannanotoilla sitten olisi, kun heitä niin kovasti kuullaan. Tällainen
ajatus syntyy väkisinkin ajatellen
kaupunginosayhdistyksen vaikuttamiskokemuksia.
Riitta Kaaja,
Eteläiset kaupunginosat ry:n
hallituksen jäsen
15
Tulevaisuuden Lapinlahteen suunnitellaan
kulttuuria, oppimista ja hyvinvointia
Lapinlahdesta kuuluu positiivisia uutisia. Keskeiset
mielenterveysjärjestöt ja -yhdistykset suunnittelevat
yhdessä kulttuuritoimijoiden kanssa uutta toimintaa
alueelle. Mukana Lapinlahti-projektissa ovat ainakin
Suomen Mielenterveysseura, Mielenterveyden keskusliitto, Mielenterveysyhdistys Helmi, Majakka, alueella jo toimiva Alvi ry., Kukunori ry (16 mielenterveyskulttuuriyhdistystä), ruotsinkielinen Sympati ry ja Pro
Lapinlahti ry.
Upeasta kiinteistöstä ja ainutlaatuisesta puutarhasta
suunnitellaan kaikille helsinkiläisille avoin kulttuurin,
oppimisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin keskus.
Toimintaideaa esitellään tarkemmin maanantaina 31.3
klo 18.00 Lapinlahdessa järjestettävässä avoimessa tilaisuudessa. Jo tänä keväänä Lapinlahteen on suunnitteilla Mielenterveyttä taiteesta -tapahtuma. Avoimia
kulttuuri- ja kohtaamispaikkoja on toteutettu onnistuneesti mm. Suvilahdessa ja Kaapelitehtaalla. Hyvinvointia kulttuurista -keskus meiltä vielä puuttuu.
Kuva: Ella Liuks iala
Lapinlahti on palvellut helsinkiläisten eheyttämistä jo monen sukupolven ajan. Tätä perintöä on syytä
jatkaa uudistetussa muodossa. Toiminta tulee olemaan
kaupunkilaisten mielenterveyttä edistävää, ongelmia
ehkäisevää ja kuntouttavaa tuottaen samalla elämänmakuista taidetta kuten teatteri- ja musiikkitapahtumia.
Lapinlahden puistoalue puutarhapalstoineen on ainutlaatuinen miljöö, jonka tulee avautua kaupunkilaisten
yhteisöllisyyttä vahvistavaksi terapeuttiseksi puistoksi.
Lapinlahti on loistava ympäristö esitysten ja taidetapahtumien toteuttamiseen. Taiteen vaikutukset hyvinvointiin ja mielenterveyteen ovat kiistattomat myös
kansainvälisesti. Tapahtumat ja työpajat antavat kau- Lapinlahden porttien edessä Pro Lapinlahden puheenpunkilaisille aktiivisen roolin tehdä itse ja oppia uusia johtaja Katja Liuksiala ja Kukunoori ry:n Markus Raitaitoja. Perinteisten tapahtumien kuten sadonkorjuu- vio.
juhlien, keväisen kylvötapahtuman ja Aleksis Kiven
päivän rinnalle suunnitellaan mm. joulumarkkinoita,
kirjailijaesittelyjä, puistojoogaa ja ruokakulttuuria.
Vihreän ympäristön hoitavuus on noussut merkittäväksi arvoksi kaupunkisuunnittelussa. Lapinlahden
puutarhassa ja rannoilla käynyt tietää sen elvyttävän
ja eheyttävän kokemuksen minkä lähes 200-vuotias sairaalaympäristö tarjoaa. Tavoitteemme on tuoda maailmalta vahvassa nousussa oleva vihreän hyvinvoinnin (green well-being) ideologia ja toiminta
Lapinlahteen kaikkien saataville. Näin entinen sairaala ja sen puisto muodostavat kotipesän uudenlaiselle, yhteisöllisyyteen, osallisuuteen, vertaistukeen,
ihmisten voimaannuttamiseen ja luovaan toimintaan
perustuvalle innovatiiviselle toiminnalle. Sinne mahtuvat erilaisia mielenterveyspalveluja tuottavat yritykset ja julkiset tahot yhteistyössä taiteilijoiden ja
järjestöjen kanssa. Luova ja elävä, aitoon vuorovaikutukseen perustuva kohtaamispaikka on Helsingille myös kansainvälinen käyntikortti, joka kannattaa
16
käyttää kun puitteet sille ovat jo valmiiksi olemassa.
Lapinlahdessa on aina kannettu huolta ja otettu vastuuta heikommista ja vähäosaisista. Haluamme jatkaa sairaalan arvoja ja alkuperäistä tarkoitusta kunnioittaen avointa toimintaa myös heille, joiden ei
ole helppo hakeutua tavallisten, kaupallisten toimintojen pariin. Näin monenlaiset kohtaamiset alueella vähentäisivät mielenterveyteen liittyvää leimaamista, epäluuloja ja ennaltaehkäisevät mm. stressiä.
Katja Liuksiala, toimintaterapeutti,
Pro Lapinlahti ry:n puheenjohtaja
Jussi Lehtonen, näyttelijä,
Suomen Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön
taiteellinen suunnittelija
Markus Raivio, muusikko, Kukunori ry
ETELÄISET • SÖDRA 2014
Kampin Lasaretti-korttelin puutalot säilytettävä nykyisellä paikallaan
Helsingin kaupunki suunnittelee Lujatalo Oy:n kanssa
niin sanotun Kaartin Lasaretin puutalojen purkamista. Vielä ei onneksi ole lopullisesti selvää, miten näiden kahden reilusti yli satavuotiaan rakennuksen käy.
Kaupungin on tavalla tai toisella otettava huomioon
purkusuunnitelman aiheuttama vastareaktio. Parhaana
esimerkkinä tästä on kaupunkisuunnitteluvirastoon toimitettu 8434 nimen nettiadressi.
Arkkitehti Evert Lagerspezin piirtämä kuormastovaja ja eristyspaviljonki on suojeltava - nykyisellä paikallaan. Yksityisen rakennusfirman ja valtion liikelaitoksen halu tehdä rahaa ei saa ajaa kaupunkikuvan ja
kulttuuriperinnön suojelun ohi.
Kuva: Kaupunkisuunnitteluvirasto
Tommi Lempinen
Kartta: Karttakeskus JJ HS
Eteläisten kaupunginosien – Kamppi mukaan lukien
– voitoksi voidaan katsoa adressin antama valtakunnallinen tuki. Tuhansien ympäri Suomea asuvien ihmisten mielipiteet kertovat, että vanhojen rakennusten säilyttämisellä on valtakunnallista merkitystä. Päättäjille
adressi on hyvä esimerkki siitä, että Etelä-Helsingin
viihtyisyydestä ja kaupunkikuvallisista arvoista huolehtiminen ei ole yhden tai kahden ”asukasänkyrän”
nimbyilyä.
ETELÄISET • SÖDRA 2014
17
Kirjailijoiden Etelä-Helsinki
Vuosikymmenten saatossa kortteleihin kätkeytyneet
kertomukset ovat Etelä-Helsinginkin parasta antia. Tutustumalla esimerkiksi täällä asuneiden kirjailijoiden
tuotantoon kuka tahansa voi etsiä eroja ja yhtäläisyyksiä itse koetun ja muiden kuvaaman maailman väliltä.
Kuva: Niko Lipsanen
Yliopiston perässä ensimmäisiä eteläiseen Helsinkiin muuttaneita olivat mm. parikymppiset J. L. Runeberg, F. Cygnaeus ja J.V. Snellman. 1820-luvun lopulla Iso Roobertinkatu 7 oli huonomaineista aluetta,
josta sai edullisia vuokra-asuntoja. Kolmikko asettui
kolmen huoneen piharakennukseen. Kanat kotkottivat
ja siat röhkivät puutalojen pihoilla, eikä asfalttia, juoksevaa vettä, saati kaasu- tai sähkövalaistusta vielä ollut.
1840-luvulle asti poikamies Z. Topelius asui hetken
aikaa torakoita kuhisseessa talossa Eteläesplanadi 14
ja täysihoidossa Pieni Roobertinkatu 8:ssa. Näitä osoitteita seurasi Bernhardinkadun avioasunto, jonne juoMuistolaatta sijaitsee Ullanlinnankatu 1 -talon
mavesi kannettiin Kasarmitorilta.
seinässä.
Hieman myöhemmin teini-ikäinen Alexis Stenvall
(Aleksis Kivi) aiheutti pahennusta Rikhardinkadun ja
Korkeavuorenkadun risteyksen yläalkeiskoulussa suomenmielisillä kirjoitteluillaan. Lauantaiseuran yliopis- sa. Kirkkoherrasukulaisen ansiosta Saarikoskella oli
tomiesten suojelukseen päästyään Kivellä oli katto mil- pääsy kirkon tornin sisätiloihin, joihin hän johdatti läloin Pieni, milloin Iso Roobertinkadulla, Uudenmaan- himpiä koulutovereitaan Norssista. Runoilija Eino Leikatu 5:ssä tai Kasarmikatu 25:ssä. Punavuoren kapa- no toimi aiemmin miltei Saarikosken naapurissa Tehkoista virkistyäkseen Kivi ui Ursinin rannassa. Rikhar- taankatu 5:ssä. Viimeinen vakituinen asunto Leinolla
dinkadulta ponnisti myös V. A. Koskenniemi, jolla oli oli Annankadulla toisen vaimonsa Aino Kajanuksen
yläkerran asunto Korkeavuorenkadun kulmassa.
kanssa.
Kun pikkupoika Mika Waltari muutti äitinsä ja veljiensä kera 1900-luvun alussa Tehtaankatu 7:ään, eteläinen Helsinki oli yhä laitakaupunkia, johon oli vasta alkanut kohota kivirakennuksia. Kodit lämpenivät puulla, eivätkä alivuokralaiset olleet harvinaisia.
Waltari harjoitteli pallopelejä, vauhdittomia hyppyjä
ja turnajaisia samassa Vuorimiehen puistikossa, jossa on yhä lasten leikkipaikka. Toisella puolen puistikkoa Vuorimiehenkatu 23:ssa asui kirjallisen heräämisen kokenut Saima Harmaja.
Tänä vuonna julkisuuden valokeilassa on erityisesti
Tove Jansson, jonka syntymästä tulee kuluneeksi 100
vuotta. Katajanokka-lähtöisellä Janssonilla oli työhuone neljän muun kanssa Tähtitorninkadulla ja myöhemmin kulmatorniateljee Ullanlinnankatu 1:ssä. Juhlavuonna on tarjolla runsaasti ohjelmaa, johon voi tutustua osoitteessa www.tove100.fi.
Maria Pekkala, eteläiset hallituksen jäsen
Lisätietoja:
Eteläinen Helsinki on houkutellut kirjailijoita vie- Eino Leino. Kirjailijoiden Helsinki. Gummerrus 2012.
lä silloinkin, kun he ovat jo tehneet kansainvälisen lä- www.tovejanssonseura.fi, www.korttelit.fi
pimurtonsa. Juhani Aho oli 50-vuotias muuttaessaan
Vennynsä kanssa Tuusulanjärven taiteilijayhteisöstä
Armfeltintie 6:n kivihuvilaan lähelle silloisia työ- ja
luottamustehtäviään. Hänen viimeinen kotiosoitteensa oli Pietarinkatu 5.
Johanneksen kirkon ympäristössä ovat viihtyneet
muun muassa Nobel-palkittu F. E. Sillanpää ja runoilijavillikko Pentti Saarikoski. Sillanpää asui ensin Johanneksenrinteessä ja sitten Ratakadulla Topeliuksen
patsaan takana. Saarikosken ensimmäinen Helsingin
koti oli Neitsytpolun kulmassa Tehtaankatu 3:ssa, toinen Iso Roobertinkatu 34:ssä Fredrikinkadun kulmas18
ETELÄISET • SÖDRA 2014
Liity jäseneksi – tue asukasyhdistyksen toimintaa!
Eteläiset Kaupunginosat ry –Södra Stadsdelarna rf on yhdistys, jonka toimialueena on Eira, Hernesaari, Kaartinkaupunki, Kaivopuisto, Munkkisaari, Punavuori ja Ullanlinna.
Yhdistyksen tavoitteena on säilyttää alueemme viihtyisänä ja mielenkiintoisena asuin-, palvelu- ja työpaikkaalueena. Seuraamme alueemme kehittämistä ja osallistumme mahdollisuuksien mukaan suunnitteluun sekä vaikuttamme päätöksentekoon tekemällä aloitteita ja ottamalla kantaa ehdotuksiin. Yhdistys toimii yhteistyössä
kaupungin virkamiesten sekä mm. muiden asukasyhdistysten kanssa. Lisäksi tiedotamme alueemme tapahtumista.
Liity jäseneksi lähettämällä osoitetietosi yhdistyksen sähköpostiin
[email protected].
Yhdistyksen nettisivujen kautta voi myös liittyä jäseneksi www.etelaiset.fi
Saat postiamme ja jäsenmaksulomakkeen.
Vuonna 2014 jäsenmaksu on 23 €/henkilö tai 50 €/yhteisö.
Tervetuloa mukaan!
Eteläiset kaupunginosat ry kiittää seuraavia yhteisöjäseniään tuesta toimintaamme kohtaan
As Oy Koitere
As Oy Vuohi
As Oy Vuorimies
Bostad Ab Engelplatsen 2-4
Cafe Carusel
ETELÄISET • SÖDRA 2014
Kaivopuiston kala Oy
Kauppamakasiini Wikgren
The Old Skippers
Ursula Oy
19
Hyvä eteläisten kaupunginosien asukas!
Tervetuloa kuulemaan Elävän musiikin yhdistyksen
ELMU ry toiminnasta.
Toiminnanjohtaja Antti Rautio, hallituksen puheenjohtaja
Mika Erkkilä ja ohjelmapäällikkö Eeka Mäkynen
kertovat Nosturista ja Konepaja-projektin vaiheista.
ELMUn kohtalo Punavuoren Telakkarannassa on vaakalaudalla!
Torstaina 10.4.2014 klo 18.00 Eiran aikuislukioon sali 304,
Laivurinkatu 3.
Tilaisuuden jälkeen käsittelemme yhdistyksemme
sääntömääräiset kevätkokousasiat.
Kahvitarjoilu. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme!
Bästa invånare i de södra stadsdelarna!
Välkommen till att höra om verksamheten för Föreningen för levande
musik ELMU ry. Verksamhetsledare Antti Rautio,
styrelsens ordförande Mika Erkkilä och programchef Eeka Mäkynen
berättar om Nosturi och om skeden i Konepaja –projektet.
ELMUs tillvaro i Rödbergets Dockstranden är hotad!
Torsdagen den 10.4.2014 kl. 18 00 i Eira vuxengymnasium, sal 304,
Skepparegatan 3.
Efter tillställningen behandlas ordinarie ärenden
för vårmötet för vår förening.
Kaffeservering. Välkommen till att höra om verksamheten för
föreningen Södra stadsdelarna!
Liity jäseneksi – vaikuta alueesi tulevaisuuteen
www.etelaiset.fi, [email protected]