sivu 1 - Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain Seura Pamaus ry.

10 – KARJALA 27.1.2011
Pamauksessa arvostetaan
viipurilaisuutta ja karjalaisuutta
Yhdistys rekrytoi uusia jäseniä toiminnan jatkajiksi
PÄIVI PARJANEN
Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajien Seura Pamaus
jatkaa 120-vuotisia perinteitään yhä elinvoimaisena
ja tulevaisuuteensa vahvasti uskoen.
– Syntyperäisten karjalaisten poismenon jälkeen
jäsenistömme ikärakenne muuttuu ja seuramme
lienee tulevina aikoina liikemiesyhdistys, jolla on
kunniakkaat viipurilaiset ja karjalaiset perinteet,
sanoo Pamauksen puheenjohtaja Pekka Pinomaa.
Mikko Mikkola on toisen polven pamauslainen.
Pamaus tarjoaa
ponnahduslaudan
juurien tuntemiseen
Pamauksen sihteerinä parisen vuotta toiminut Mikko Mikkola on
yksi nuorimmista seuran jäsenistä. Jäsenhakemuksensa hän jätti
vuonna 2008 Pekka Pinomaan suosituksesta.
– Pamaus ei ollut minulle aiemmin tuttu, vaikka isäni on ollut
jäsenenä jo vuosia, mutta liittyminen tuntui mielekkäältä ja olen
ollut tyytyväinen.
Mikko Mikkola tietää sukunsa asuneen Karjalassa ainakin
1500-luvun lopusta asti.
– Juurien tunnistamisenkin kannalta Pamaus tarjoaa mainion
ponnistuslaudan. Täytän keväällä maalikuussa 40 vuotta ja olenkin päättänyt viettää syntymäpäiviäni juuri Pamauksen ja isoisäni
kotikaupungissa Viipurissa, hän sanoo.
Mikko Mikkola ei usko yhdistyksen jäsenmäärän pienenemiseen jatkossakaan.
– Karjalassa syntyneiden henkilöiden poistumisen myötä etenkin evakkojen jälkeläiset kiinnostuvat yhä enemmän juuristaan.
Siihen Pamaus ja muut karjalaistaustaiset seurat tarjoavat hyvän
väylän.
Pamauksen hän näkee tulevaisuudessa myös verkottumiskanavana.
– Uskon jäsenten välisen kanssakäymisenmuodon vielä hakevan uusia ulottuvuuksia. Karjalaisuus mielletään positiivisena
voimavarana ja siksi näen, että siihen liittyvä yhteishenki poikii
jatkossakin uusia tuulia.
– 20 vuoden kuluttua Pamaus jatkaa toimintaansa vakavaraisena, vanhojen jäsenten ohella aktiivisten työikäisten henkilöiden
yhteisenä ja avoimena seurana, jossa tutustutaan samanhenkisiin
jäseniin ja luodaan henkilökohtaisia suhteita, perinteitä toki myös
samalla kunnioittaen, Mikko Mikkola visioi.
Pamaus-seuran syntysanat lausuttiin 13. tammikuuta 1891 Viipurissa ravintola Imatrassa. Seuran
viralliseksi tarkoitukseksi määriteltiin Itä-Suomen liike-elämän ja
kaupan edistäminen ja kehittäminen.
Todellisuudessa sen tehtäväksi
nousi suomenkielisten poliittisen
aseman parantaminen Viipurin
ruotsinkielisiä vastaan. Vaikka
suomenkielisiä oli määrältään
enemmän, äveriäämmät ruotsalaiset maksoivat suurempia veroja ja
saivat täten kunnallispolitiikassa
vahvemman jalansijan.
1900-luvun alkuun mennessä
Pamauksen saavutti tavoitteensa ja
suomenkielisten asema parantui.
– Seura jatkoi sen jälkeen toimintaansa muuttamalla sitä sosiaalisemmaksi. Vuonna 1905
aloitettiin esitelmätilaisuuksien
järjestäminen ja tämä perinne jatkuu. Kokoonnumme yhä kuuntelemaan mielenkiintoisia aiheita
seitsemän kertaa vuodessa. Lisäksi toteutamme matkan kerran
vuodessa. Tilaisuuksiin osallistuu
enemmän väkeä kuin meillä on jä-
seniä, vuodesta 2007 Pamauksen
puheenjohtajana toiminut Pekka
Pinomaa kertoo.
Ainoastaan miehet
pääsevät jäseniksi
Pamaus-Seurassa on seitsemänsataa jäsentä. Jo toimintaa käynnistettäessä sääntöihin kirjattiin
pykälä, jonka mukaan toimintaan
hyväksytään vain miespuolisia jäseniä ja heidän on oltava karjalaisjuurisia. Hyväksytyt jäsenet ovat
monien eri ammattialojen vaikuttajia muun muassa yritysjohtajia,
yrittäjiä, ammatinharjoittajia, tutkijoita, virkamiehiä, sotilaita, toimittajia ja taiteilijoita.
– Ja kun kerrat säännöt jättivät
naiset toiminnan ulkopuolelle jo
120 vuotta sitten, pykälän muuttamisesta ei vieläkään ole käyty edes
keskustelua, sanoo Pamauksen
kerhomestari Risto Mäkeläinen.
– Mutta emme koskaan sano ei
koskaan, hän lieventää
Pamauksen jäsenten ikärakenne on varsin korkea. Mäkeläisen
Koivistolaistaustainen Risto Mäkeläinen liittyi Pamaus-Seuraan
vajaat kymmenen vuotta sitten.
Vuosijuhlassa hän huolehti, että
järjestelyt sujuivat takkuamatta
ja juhlijoiden laseista löytyi muun
muassa Pamaus-viiniä.
mukaan yhdistyksen vahvalla imagolla ja hyvällä maineella uusien
jäsenten rekrytoiminen on kuitenkin helppoa.
– Olemme saaneet viime vuosina monta nuorta alle viisikymppistä jäsentä. He arvostavat karjalaisia juuriaan ja lähtevät mielellään
mukaan toimintaamme.
Seuran ansiokkaiden saavutusten lisäksi kerhomestari pitää sen
yhtenä vahvuutena itsenäisen toiminnan.
– Tulemme toimeen omillamme ilman ulkopuolisia avustuksia. Taloutemme perustuu isoon
pörssisalkkuun, ja siitä tuleviin
tuottoihin, joilla tuemme karjalaisuutta muun muassa stipendeinä
ja avustuksina oman toiminta-ajatuksemme mukaan.
Juhlaillallisten pöytä numero 17:n seurue: istumassa vasemmalta Ritva Haaman, Martti Haaman, Marja-Liisa
Eerola, Pentti Pasuri ja Marja-Liisa Pasuri, takarivissä oikealta Risto Mäkeläinen, Pertti Araviita ja Martti Eerola.