sivu 1 - Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain Seura Pamaus ry.
10 – KARJALA 27.1.2011 Pamauksessa arvostetaan viipurilaisuutta ja karjalaisuutta Yhdistys rekrytoi uusia jäseniä toiminnan jatkajiksi PÄIVI PARJANEN Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajien Seura Pamaus jatkaa 120-vuotisia perinteitään yhä elinvoimaisena ja tulevaisuuteensa vahvasti uskoen. – Syntyperäisten karjalaisten poismenon jälkeen jäsenistömme ikärakenne muuttuu ja seuramme lienee tulevina aikoina liikemiesyhdistys, jolla on kunniakkaat viipurilaiset ja karjalaiset perinteet, sanoo Pamauksen puheenjohtaja Pekka Pinomaa. Mikko Mikkola on toisen polven pamauslainen. Pamaus tarjoaa ponnahduslaudan juurien tuntemiseen Pamauksen sihteerinä parisen vuotta toiminut Mikko Mikkola on yksi nuorimmista seuran jäsenistä. Jäsenhakemuksensa hän jätti vuonna 2008 Pekka Pinomaan suosituksesta. – Pamaus ei ollut minulle aiemmin tuttu, vaikka isäni on ollut jäsenenä jo vuosia, mutta liittyminen tuntui mielekkäältä ja olen ollut tyytyväinen. Mikko Mikkola tietää sukunsa asuneen Karjalassa ainakin 1500-luvun lopusta asti. – Juurien tunnistamisenkin kannalta Pamaus tarjoaa mainion ponnistuslaudan. Täytän keväällä maalikuussa 40 vuotta ja olenkin päättänyt viettää syntymäpäiviäni juuri Pamauksen ja isoisäni kotikaupungissa Viipurissa, hän sanoo. Mikko Mikkola ei usko yhdistyksen jäsenmäärän pienenemiseen jatkossakaan. – Karjalassa syntyneiden henkilöiden poistumisen myötä etenkin evakkojen jälkeläiset kiinnostuvat yhä enemmän juuristaan. Siihen Pamaus ja muut karjalaistaustaiset seurat tarjoavat hyvän väylän. Pamauksen hän näkee tulevaisuudessa myös verkottumiskanavana. – Uskon jäsenten välisen kanssakäymisenmuodon vielä hakevan uusia ulottuvuuksia. Karjalaisuus mielletään positiivisena voimavarana ja siksi näen, että siihen liittyvä yhteishenki poikii jatkossakin uusia tuulia. – 20 vuoden kuluttua Pamaus jatkaa toimintaansa vakavaraisena, vanhojen jäsenten ohella aktiivisten työikäisten henkilöiden yhteisenä ja avoimena seurana, jossa tutustutaan samanhenkisiin jäseniin ja luodaan henkilökohtaisia suhteita, perinteitä toki myös samalla kunnioittaen, Mikko Mikkola visioi. Pamaus-seuran syntysanat lausuttiin 13. tammikuuta 1891 Viipurissa ravintola Imatrassa. Seuran viralliseksi tarkoitukseksi määriteltiin Itä-Suomen liike-elämän ja kaupan edistäminen ja kehittäminen. Todellisuudessa sen tehtäväksi nousi suomenkielisten poliittisen aseman parantaminen Viipurin ruotsinkielisiä vastaan. Vaikka suomenkielisiä oli määrältään enemmän, äveriäämmät ruotsalaiset maksoivat suurempia veroja ja saivat täten kunnallispolitiikassa vahvemman jalansijan. 1900-luvun alkuun mennessä Pamauksen saavutti tavoitteensa ja suomenkielisten asema parantui. – Seura jatkoi sen jälkeen toimintaansa muuttamalla sitä sosiaalisemmaksi. Vuonna 1905 aloitettiin esitelmätilaisuuksien järjestäminen ja tämä perinne jatkuu. Kokoonnumme yhä kuuntelemaan mielenkiintoisia aiheita seitsemän kertaa vuodessa. Lisäksi toteutamme matkan kerran vuodessa. Tilaisuuksiin osallistuu enemmän väkeä kuin meillä on jä- seniä, vuodesta 2007 Pamauksen puheenjohtajana toiminut Pekka Pinomaa kertoo. Ainoastaan miehet pääsevät jäseniksi Pamaus-Seurassa on seitsemänsataa jäsentä. Jo toimintaa käynnistettäessä sääntöihin kirjattiin pykälä, jonka mukaan toimintaan hyväksytään vain miespuolisia jäseniä ja heidän on oltava karjalaisjuurisia. Hyväksytyt jäsenet ovat monien eri ammattialojen vaikuttajia muun muassa yritysjohtajia, yrittäjiä, ammatinharjoittajia, tutkijoita, virkamiehiä, sotilaita, toimittajia ja taiteilijoita. – Ja kun kerrat säännöt jättivät naiset toiminnan ulkopuolelle jo 120 vuotta sitten, pykälän muuttamisesta ei vieläkään ole käyty edes keskustelua, sanoo Pamauksen kerhomestari Risto Mäkeläinen. – Mutta emme koskaan sano ei koskaan, hän lieventää Pamauksen jäsenten ikärakenne on varsin korkea. Mäkeläisen Koivistolaistaustainen Risto Mäkeläinen liittyi Pamaus-Seuraan vajaat kymmenen vuotta sitten. Vuosijuhlassa hän huolehti, että järjestelyt sujuivat takkuamatta ja juhlijoiden laseista löytyi muun muassa Pamaus-viiniä. mukaan yhdistyksen vahvalla imagolla ja hyvällä maineella uusien jäsenten rekrytoiminen on kuitenkin helppoa. – Olemme saaneet viime vuosina monta nuorta alle viisikymppistä jäsentä. He arvostavat karjalaisia juuriaan ja lähtevät mielellään mukaan toimintaamme. Seuran ansiokkaiden saavutusten lisäksi kerhomestari pitää sen yhtenä vahvuutena itsenäisen toiminnan. – Tulemme toimeen omillamme ilman ulkopuolisia avustuksia. Taloutemme perustuu isoon pörssisalkkuun, ja siitä tuleviin tuottoihin, joilla tuemme karjalaisuutta muun muassa stipendeinä ja avustuksina oman toiminta-ajatuksemme mukaan. Juhlaillallisten pöytä numero 17:n seurue: istumassa vasemmalta Ritva Haaman, Martti Haaman, Marja-Liisa Eerola, Pentti Pasuri ja Marja-Liisa Pasuri, takarivissä oikealta Risto Mäkeläinen, Pertti Araviita ja Martti Eerola.
© Copyright 2024