1. No category

Farmakologian tenttitärpit
Toinen välitentti
Lyhyet kysymykset
Sisällys
Sivu 2
Bentsomyrkytys
Beetasalpaajamyrkytys
Parasetamolimyrkytys
Partiaalinen agonisti
Asetyylikoliiniesteraasi
Sivu 3
Lääkehiili
Lihavuuden hoito
Rimonabantti
PDE5
Sivu 4
Transplasentaarinen karsinogeneesi
Uudelleenjakautuminen
Opioidimyrkytys
Metanolimyrkytys
Sivu 5
Monoamino-oksidaasi
Dopamiinireseptorit
C Vaattovaara & DC Halonen
Kerro lyhyesti mihin perustuu flumatseniilin käyttö bentsodiatsepiinimyrkytyksen hoidossa
Flumatseniili on bentsodiatsepiinin reseptoriantagonisti, eli se estää bentsodiatsepiinin
kiinnittymisen GABA-reseptoriin ja tätä kautta bentsodiatsepiinin vaikutusta.
Kerro lyhyesti mihin perustuu glukagonin käyttö beetasalpaajamyrkytyksen
hoidossa
Glukagonilla on inotrooppinen (lihassupistusta voimistava) ja kronotrooppinen (sykettä
nopeuttava) vaikutus, joiden takia se tehoaa
myrkytyksissä, joissa sydänlihaksen toiminta
on lamaantunut. Se on tehokas beetasalpaajien, trisyklisten masennuslääkkeiden ja kalsiumsalpaajien aiheuttamissa hypotensioissa
ja bradykardioissa (harvalyöntisyys). Glukagonin inotrooppiset ja kronotrooppiset sydänvaikutukset välittyvät glukagonireseptorin
kautta lisäten syklisen AMP:n tuotantoa alfaja beetareseptoreista riippumatta.
Kerro lyhyesti millä mekanismilla asetyylikysteiini vaikuttaa parasetamolimyrkytyksen hoidossa
Parasetamoli aiheuttaa suurena yliannoksena maksavaurion, joka johtaa maksan vajaatoimintaan ja pahimmillaan fataaliin maksanekroosiin. Maksavaurion aiheuttajana pidetään
parasetamolin reaktiivista metaboliittia N-asetyyli-p-bentsokinoni-imiiniä (NAPQI). Sitoutumalla kovalentisti maksasolujen proteiineihin
se käynnistää sarjan reaktioita, jotka lopulta
johtavat solukuolemaan. Reaktiivista metaboliittia syntyy parasetamolin terapeuttisessa
käytössä vähäisiä määriä ja pääosa metaboloituu glukuronidi- ja sulfaattikonjugaateiksi.
Niin kauan kuin elimistön glutationivarastot
riittävät inaktivoimaan syntyvän reaktiivisen
metaboliitin, ei maksavaurion riskiä ole.
N-asetyylikysteiini (NAC) on glutationin esiaste, joka suurentaa maksasolujen glutationipitoisuutta.
NAC on luonnossa esiintyvän kysteiiniaminohapon synteettinen johdos, jonka kestävyyttä on parannettu liittämällä asetyyliryh-
mä kysteiinin aminotyppeen. NAC kehitettiin
ensisijaisesti yskänlääkkeeksi jo vuosikymmeniä sitten. Se pelkistää ysköksessä olevia
rikkisiltoja vapaiksi sulfidiryhmiksi, ja siksi
lima muuttuu juoksevammaksi. N-asetyylikysteiinin avulla maksan kysteiini- ja glutationimäärää voidaan lisätä. Lisäksi NAC inaktivoi
myös suoraan NAPQI:tä. Parasetamolimyrkytyksen myöhemmässä vaiheessa NAC:n arvellaan suojaavan antioksidanttina eliminoimalla paikalle tulleiden neutrofiilien tuottamia
reaktiivisia happiyhdisteitä. Lisäksi on viitteitä siitä, että NAC positiivisena inotrooppina
ja vasodilataattorina parantaa verenvirtausta maksassa. Koetilanteessa samanaikaisesti
parasetamoliyliannoksen kanssa annettu NAC
estää maksatoksisuuden täysin. Vielä maksan
petettyäkin NACstä voi olla hyötyä.
Selvitä lyhyesti mitkä lääkeaineet vaikuttavat asetyylikoliiniesteraasiin ja mitä
farmakologisia vaikutuksia kohdemolekyyli-lääkeaine-interaktiosta seuraa.
Antikoliiniesteraasit estävät asetyylikoliiniesteraasia, joka hajottaisi vapaan asetyylikoliinin synapsiraossa. Antikoliiniesteraasin
vaikutuksesta asetyylikoliinin määrä synapsiraossa lisääntyy ja sitä sitoutuu enemmän
muskariini- ja nikotiinireseptoreihin. Samalla
asetyylikoliinia vapautuu enemmän presynaptisista päätteistä ja myös muiden hermovälittäjäaineiden vapautuminen lisääntyy.
Pitkävaikutteisia antikoliiniesteraaseja käytetään tyypillisesti Alzheimerin taudin kolinergisten häiriöiden korjaamisessa (donepetsiili,
galantamiini ja rivastigmiini). Donepetsiilin
ja galantamiinin vaikutus asetyylikoliiniesteraasin on ohimenevä, rivastigmiinin pseudoirreversiibeli. Lyhyempivaikutteisia antikoliiniesteraaseja voidaan käyttää antidoottina,
mioottina, vähentämään silmän sisäistä painetta glaukoomaa sairastavilla (fysostigmiini), tehostamaan poikkijuovaisen lihaksiston
toimintaa myasthenia gravis -potilailla (neostigmiini) tai lihasrelaksaation antagonisoinnissa yleisanestesian yhteydessä (neostigmiini,
pyridostigmiini, edrofoni). Palautumattomasti
vaikuttavilla antikoliiniesteraaseilla (organ
ofosfaateilla) on lähinnä toksikologista merkitystä.
Kerro lyhyesti mihin perustuu lääkehiilen
käyttö myrkytysten hoidossa
Lääkehiiltä voidaan käyttää myrkytysten
hoidossa kahdella eri tavalla – imeytymisen
estoon ja eliminaation nopeuttamiseen. Lääkehiili sitoo ruoansulatuskanavasta tehokkaasti
pintaansa (adsorpoi) erilaisia lääkeaineita ja
myrkkyjä. Sen hyvä teho perustuu painoonsa
nähden suureen adsorptiopinta-alaan (10002000 m2/g). Paras teho saavutetaan, jos
lääkehiili annetaan 15-30 minuutin kuluessa
myrkytyksestä. Aikuisille hiiltä tulisi antaa 50100g ja lapsille 1-2g /kg (50g vastaa noin 200
tablettia). Koska lääkehiilellä voidaan vaikuttaa hyvin myös enterohepaattiseen kiertoon
joutuvien lääkkeiden eliminaatioon, varsinaista takarajaa sen annolle ei ole. Enterohepaattiseen kiertokulkuun vaikutettaessa lääkehiiltä on annettava toistuvasti (25-50 g) 4-6
tunnin välein. Toksisten aineiden eliminaatiota voidaan nopeuttaa myös hemoperfuusiolla. Hemoperfuusiossa potilaan veri johdetaan
aktiivihiilisuodattimen läpi, jolloin lääkeaineet
ja myrkyt sitoutuvat hiilen pintaan. Lääkehiili
ei tehoa alkoholin, happojen, emästen, fluoridien, syanidin ja metallien (esim. rauta ja
litium) aiheuttamissa myrkytyksissä.
Kerro lyhyesti millä mekanismeilla lihavuuden hoidossa käytettävät lääkkeet
vaikuttavat
Lihavuuteen voidaan vaikuttaa vähentämällä energian, etenkin rasvan imeytymistä
suolistosta, vaikuttamalla keskushermoston
ruokahalua sääteleviin välittäjäaineisiin sekä
lisäämällä lipolyysiä.
Suomessa käytetään lihavuuden hoitoon
orlistaattia ja sibutramiinia. Näiden käyttöä
voidaan harkita, mikäli dieetti ja elämäntapaohjeet eivät ole korjanneet potilaan merkittävää lihavuutta (BMI > 30 kg/m2 )
Orlistaatti estää lipaasien toimintaa suolen
luumenissa, jolloin ravinnon triglyseridien hajoaminen imeytyviksi vapaiksi rasvahapoiksi
ja monoglyserideiksi estyy. Hoidon aikana ra-
vinnon rasvan määrä tulisi rajata alle 30 %:iin
kokonaisenergiasta. Hoidon aikana noin 30%
ravinnon rasvoista jää imeytymättä ja poistuu
ulosteen mukana.
Sibutramiini ja sen kaksi aktiivista metaboliittia estävät keskushermostossa serotoniinin
ja noradrenaliinin soluunottoa. Serotoniinipitoisuuden kasvu vähentää ruokahalua. Valmisteen tavallisimmat haitat liittyvät sympatikusaktivaatioon. Verenpainetta ja pulssia
tulee seurata.
Luettele lyhyesti rimonabantin mahdolliset käyttöaiheet
Ribonabantti (Acomplia®) on kannabinoidi1-reseptorin (CB1-reseptori) antagonisti. Ribonabanttia käytetään painon hallinnassa ja
se hillitsee ruokahalua. Ribonabantti vaikuttaa myös vyötärölihavuuteen liittyviin aineenvaihduntahäiriöihin, kuten insuliiniherkyyden
paranemiseen, HDL-kolesterolin pitoisuuden
suurenemiseen, triglyseridien pioisuuden
pienenemiseen ja tyypin 2 diabeetikon sokeritasapainon parnemiseen. Etuna on myös
kardiometabolisen riskin pieneneminen. Ribonabantista on siis apua painonhallintaan,
metaboliseen oireyhtymään ja tyypin 2 diabetekseen. Se on tarkoitettu pitkäaikaiseen
käyttöön.
Selvitä lyhyesti mitkä lääkeaineet vaikuttavat fosfodiesteraasi-5:een (PDE5) ja
mitä farmakologisia vaikutuksia kohdemolekyyli-lääkeaine-interaktiosta
seuraa
Fosfodiesteraasi-5:een vaikuttavia lääkkeitä käytetään erektiohäiriöiden hoidossa. Käytettävät lääkkeet ovat sidenafiili, vardenafiili
ja tadalafiili, jotka siis estävät tämän esteraasin toimintaa. Lääkkeaineet ovat selektiivisiä,
PDE-5:ä esiintyy pääasiassa paisuvaiskudoksessa.
Lääkeaineet ovat siis fosfodiesteraasi-tyyppi-5:n (PDE5) inhibiittoreita, jotka estävät
aktiivisen syklisen guanosiinimonofosfaatin
(cGMP) muuttumista inaktiiviseksi guanosiinimonofosfaatiksi (GMP:ksi); erektiossa paisuvaiskudoksen sileälihas relaksoituu cGMP:
n vaikutuksesta ja PDE5-inhibiittori lisää tätä
vaikutusta paisuvaisessa.
Kerro lyhyesti, mitä tarkoitetaan transplasentaarisella karsinogeneesillä
Transplasentaarinen karsinogeneesi tarkoittaa sitä, että äidin altistuminen raskauden
aikana aiheuttaa syövän syntyvälle lapselle.
Esim. dietyylistilbestroli (DES) jota käytettiin uhkaavan keskenmenon hoitoon, aiheutti
emättimen kirkassolusyöpää nuorilla naispuolisilla jälkeläisillä.
Tiopentaalia käytetään pääosin anestesian
aloitukseen tai hyvin lyhyisiin anestesioihin.
Mikäli tiopentaaliannos on suuri ja pitkäaikainen, pitenee herääminen anestesiasta oleellisesti. Kerro lyhyesti mihin farmakokineettisiin
tekijöihin tämä perustuu.
Tiopentaali on laskimoon annosteltava barbituraatti. Sillä saavutetaan nopeasti tajuttomuus (10-20 s). Anestesian syvyys lisääntyy
vielä 40 s aikana, jonka jälkeen tajunta alkaa
vähitellen palata 15-30 minuutissa. Vaikutuksen loppuminen perustuu uudelleen jakautumiseen. Eli ensin tiopentaali jakautuu aivoihin
ja kohta sen jälkeen jakautuu uudelleen muihin kudoksiin. Kun kaikki kudokset sisältävät
riittävästi tiopentaalia, jakautumista uudelleen
ei enää tapahdu ja vaikutuksen kesto pitenee
huomattavasti. Tiopentaali pysyy siis aivoissa
pidemmän aikaa. Suurten tiopentaaliannosten jälkeen toipuminen voi kestää pitkään,
koska eliminaatiovaiheen puoliintumisaika on
pitkä. Uudelleenjakautumisen vaiheessa puoliintumisaika plasmassa on vain 3 minuuttia.
Maksametabolialla ei ole oleellista merkitystä
anestesiavaikutuksen loppumiseen.
Useiden anestesia-aineiden, esimerkiksi
barbituraatteihin kuuluvan tiopentaalin,
vaikutus lakkaa lyhytaikaisen altistuksen
jälkeen lääkkeen uudelleen jakautumisen seurauksena. Kerro lyhyesti mitä tällä uudelleen jakautumisella tarkoitetaan
ja miksi juuri anestesia-aineiden kohdalla tämä mekanismi on merkittävä.
Laskimoon annettuna tiopentaalin jakautuu
verenkierron mukana aluksi runsassuonisiin
elimiin, kuten aivoihin ja saa aikaan nopean
anestesian. Aluksi lääkepitoisuudet muualla
elimistössä ovat pienet, mutta pyrkivät tasoittumaan, tätä kutsutaan uudelleen jakautumiseksi. Tiopentaali poistuukin nopeasti aivoista
kulkeutuen muualle elimistöön ja aiheuttaa
potilaan heräämisen. Pitoisuuden pieneneminen aivoissa ja potilaan herääminen johtuvat
siis pääasiassa tiopentaalin uudelleen jakautumisesta elimistössä, ei sen hajoamisesta. Potilas herää n. 5 min kuluttua lääkkeen
annosta, mutta tiopentaali poistuu hitaasti
elimistöstä, n. 30 % jäljellä vrk kuluttua ja
voi vaikuttaa psykomotoriikkaan. Lääkkeen
annostelussa huomattavaa on, että lihaville
potilaille ei lääkettä tarvitse antaa heidän painonsa mukaisesti, koska lääkettä menee rasvakudokseen vähän.
Kerro lyhyesti millä mekanismilla naloksoni vaikuttaa opidoidimyrkytyksen hoidossa
Opioidimyrkytyksen hoidossa on yleisten
myrkytysten hoitoperiaatteiden lisäksi tärkeää huolehtia riittävästä ventilaatiosta ja pyrkiä kumoamaan opioidien vaikutukset spesifisellä antagonistilla eli naloksonilla. Naloksoni
on morfiinianalogi, joka estää sekä ekso- että
endogeenisten opioidien vaikuukset μ-, δ- ja
κ –opioidireseptoriin. Todellinen reseptoriantagonisti estää siis agonistin sitoutumista reseptoriin ja siten sen vaikutusta. Naloksonia
annettaessa on syytä muistaa, että sen vaikutus kestää lyhyemmän aikaa kuin useimpien opioidien. Näin ollen sen anto voidaan vaikeissa myrkytyksissä joutua uusimaan tai sitä
on annettava jatkuvana infuusiona.
Kerro lyhyesti mihin perustuu etanolin
käyttö metanolimyrkytyksen hoidossa
Metanoli on yleinen puhdistus ja liuotin
aine ja sitä käytetään mm. lasinpesunesteissä. Metanolia voi olla myös epäpuhtaissa alkoholijuomissa. Nautittuna se voi aiheuttaa
vakavan myrkytyksen ihmiselle, pienillä annoksilla sokeuden ja suuremmilla annoksilla
(30-60ml)se on hengenvaarallinen. Myrkytysoireet johtuvat pääosin metanoilin metabolia
tuotteista. Se metaboloituu maksassa alkoholidehydrogenaasin avulla formaldehydiksi
ja edelleen aldehydidehydrogenaasin avulla
muurahaishapoksi.
Hoito tulee aloittaa mahdollisimman nopeasti. Perinteisenä hoitomuotona käytetään
etanolia. Etanoli toimii alkoholidehydrogenaasin kilpailevana estäjänä ja siten estää metanolia metaboloitumasta formaldehydiksi ja
edelleen vaarallisesksi muurahaishapoksi. Tavoiteltava etanoli määrä on 1-1,5 promillea.
Metanoli poistuu muuttumattomana elimistöstä munuaisten kautta. Vaikeissa tapauksissa voidaan käyttää hemodialyysiä apuna.
Hoitoa on jatkettava kunnes veren metanolipitoisuus lähenee nollaa. Metanolin puoliintumisaika on pitkä 14-20 tuntia, eli suurissa
metanoliannoksissa hoitoa tulee jatkaa jopa
vuorokausia.
säämällä niiden solukalvojen läpäisevyyttä
K+-ioneille, estävät solujen eritystoimintaa
inhiboimalla Ca2+-kanavien toimintaa ja vähentävät cAMP:in muodostusta.
Neuroleptit ovat D2-reseptoreiden antagonisteja. Neuroleptejä ovat esimerkiksi fentiatsiinit, butyrofenonit ja tioksanteenit. Neuroleptejä käytetään psykoosien hoitoon.
D2-reseptorin agonisteja ovat Parkinsonin
taudin hoidossa käytettävät bromokriptiini,
pergolidi, kabergoliini ja pramipeksoli.
Kerro lyhyesti monoamino-oksidaasin
välityksellä vaikuttavista lääkeaineista
Masennuksen hoitoon on aiemmin käytetty
epäselektiivisiä MAO-entsyymin estäjiä, mutta nämä on hylätty haittojen takia. Masennuksen hoitoon käytetään kuitenkin nykyään
selektiivistä MAO-A:n reversiibeliä estäjää,
moklobemidiä. Moklobemidi vaikuttaa keskushermoston serotoniini ja noradrenaliinitasoihin nostaen niitä.
Parkinsonin taudin hoitoon puolestaan käytetään selektiivistä MAO-B-entsyymin irreversiibeliä estäjää, selegliiniä. Selegiliini hidastaa
dopamiinin metaboliaa keskushermostossa,ja
näin lisää levodopan vaikutusta.
Selvitä lyhyesti mitkä lääkeaineet vaikuttavat dopamiini D2-reseptoriin ja mitä
farmakologisia vaikutuksia kohdemolekyyli-lääkeaine-interaktiosta seuraa
Dopamiinireseptorit kuuluvat G-proteiinikytkentäisten reseptorien perheeseen ja
muistuttavat rakenteensa ja toimintansa puolesta muita monoamiinireseptoreja.
D2-tyyppiset reseptorit ovat toiminnaltaan
estäviä. Niiden toisiolähettivaikutukset välittyvät Gi- ja Go-tyyppisten G-proteiinien
kautta. Ne hyperpolarisoivat hermosoluja li