26 Viestimies 4/2012 TEKSTI: PIRKKO KUPARINEN KUVA: HELENA RANTANEN Viestiupseeriyhdistys ry:n naistoimikunnan vaiheita 1979-2012 Viestiupseeriyhdistyksen ulkomaanmatkoille osallistui runsaasti yhdistyksen jäsenten rouvia ja vuonna 1978 tehdyn Englannin matkan aikana herätettiin ajatus naistoimikunnan perustamisesta. Silloinen puheenjohtaja eversti Antero Soila otti asian yhdistyksen pohdittavaksi. Asiasta keskusteltiin viestiperheiden rouvien, muun muassa Pirkko Haapalinnan, Anneli ÅströmKosken ja Anita Penttisen kanssa, jota pyydettiin kutsumaan Riihimäen varuskunnan upseerikerholle asiasta kiinnostuneita upseeriperheitä. 11.5.1979 pidettyyn Viestiupseeriyhdistyksen vuosikokoukseen kutsuttiin mukaan myös rouvia.Tästä tilaisuudesta muodostuikin Viestiupseeriyhdistys ry:n naistoimikunnan perustava kokous. ”Ei ole hullumpi ajatus kutsua naiset mukaan yhdistyksen toimintaan” Upseerien ja aliupseerien naiset lahjoittivat Viestirykmentin lipun joukkoosastolle vuonna 1938. Muinoin komentajien vaimot ovat koonneet upseerien rouvia milloin varuskunnan ompeluseuraan, milloin vapaamuotoiseen yhdessäoloon ja toimintaan upseerikerhon viihtyvyyden parantamiseksi. 1970-luvulle saakka naisten mukanaolo oli järjestäytymätöntä. Kokoontuminen riippui asiasta innostuneista vetäjänaisista. Ensimmäisen aloitteen naistoimikunnan perustamiseksi oli ehkä antanut viestiupseeriyhdistyksen silloinen puheenjohtaja, everstiluutnantti Armo Karkaus yhdistyksen 30-vuotisjuhlassa Riihimäen Upseerikerholla vuonna 1975. Seuraava vaihe oli kun Viestimieslehden silloinen päätoimittaja everstiluutnantti Olli-Matti Virva pohdiskeli kaunopuheisesti naisten asemaa viestimiesten rinnalla. ”Me viestimiehet olemme aina osanneet arvostaa naisia tasavertaisena, usein meitä näppärämpänä viestinaisena niin sodassa kuin rauhassakin. Viestiala tarvitseekin usein enemmän aivoja kuin fyysistä voimaa, sopii hyvin tuolle ihmissuvun ”heikolle” puoliskolle. Ei ole hullumpi ajatus kutsua naiset mukaan yhdistyksen toimintaan. Miten asia käytännössä järjestetään, perustetaanko naisjaosto vai hoidetaanko asia jollain muulla tavalla!” Naistoimikunnan perustava kokous pidettiin viestiupseeriyhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä Riihimäellä 11.5.1979. Tilaisuuteen saapui 15 naista ja naistoimikunnan ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Anneli Åström-Koski Helsingistä, sihteeriksi Kaarina Paavilainen Hämeenlinnasta ja rahastonhoitajaksi Ulla Soila Vantaalta. Kokouksessa valittiin yhdyshenkilöitä eri puolelle Suomea ja viestivaruskuntia levittämään sanaa uudesta toimikunnasta. Riihimäen kantava voima oli Anita Penttinen ja Keuruusta huolehti Arja Virkki, pääkaupunkiseudusta Hilkka Kekäläinen ja Hämeenlinnasta Kaarina Paavilainen. Anneli ÅströmKoskesta ensimmäinen puheenjohtaja Toimikunta kokoontui varsinaisesti ensimmäisen kerran 8.8.1979, jolloin valittiin johtokunta. Puheenjohtajaksi nimettiin jo perustamiskokouksessa valittu Anneli Åström-Koski varapuheenjohtajaksi Hilkka Kekäläinen. Lisäksi valittiin johtokunta, jossa olivat Anita Penttinen, Helvi Karppinen ja Katri Laine sekä varapuheenjohtaja Arja Nurmi ja Pirkko Haapalinna. Varojen keräämiseksi päätettiin järjestää arpajaisia ja vierailuja teatterinäytäntöihin. 10.4.1980 hyväksyttyihin sääntöihin kirjattiin: ”Naistoimikunnan tarkoituksena on aatteellisesti, toiminnallisesti tai taloudellisesti tukea Viestiupseeriyhdistys ry:n toimintaa.” Naistoimikunta ei ole ollut poliittinen organisaatio ja sen jäsenenä on voinut olla jokainen Viestiupseeriyhdistys ry:n jäsenen perheen jäsen. Seuraava puheenjohtaja oli Tyyne Karkaus, Viestimies 4/2012 Keskeisenä toimintamuotona Naistoimikunta on järjestänyt jäsenistölle virkistäviä retkiä, tutustumiskäyntejä ja kulttuurielämyksiä. Kuluvana vuonna vierailtiin muun muassa Lahden Sibelius-talossa. varapuheenjohtaja Hilkka Kekäläinen ja sihteeri Katri Laine. Saman vuoden syksyllä 35 vuotta täyttäneelle Viestiupseeriyhdistys ry:lle naistoimikunta lahjoitti palisanteripuisen puheenjohtajan nuijan hopeisin heloin. Lahjan luovuttivat Tyyne Karkaus ja Anita Penttinen. Vuonna 1980 toimikuntaan kuului jo 72 jäsentä ja jäsenmäärä nousi vuosi vuodelta ollen suurimmillaan 209 vuonna 1983. Tämän jälkeen jäsenmäärä alkoi laskea ja rekrytoinnista huolimatta se pysytteli noin 40-50 jäsenen suuruisena. Vuonna 1992 sääntöjen jäsenpykälää muutettiin, ehkä toivossa saada jäsenmäärä nousemaan. Jäseneksi saattoi liittyä jokainen viestialasta kiinnostunut Naistoimikunnan työtä kannattava henkilö. Jäsenmäärä ei kuitenkaan lähtenyt nousuun, joten vuonna 2000 jäsenyyspykälä palautettiin alkuperäiseen muotoonsa. Ongelmana on ehkä ollut jäsenkunnan ikääntyminen. Nuorempien Viestiupseeriyhdistyksen jäsenten aviopuolisoja on ollut vaikea houkutella mukaan toimintaan. Omat ja lasten harrastukset, työelämä ja koti vaativat suuremman osan ajasta. Virkistystoimintaa ja upseerikokelaiden palkitsemisia Toimikunnan toiminta jakaantui pääpiirteittäin kahteen osaan; virkistystoimintaan ja Reserviupseerikoulun Viestikomppaniasta valmistuneiden menestyvien upseerikokelaiden palkitsemiseen stipendeillä. Vuodesta 1992 lähtien naistoimikunnan palkitsemalle upseerikokelaalle on stipendin lisäksi annettu myös kunniakirja. Stipendi myönnettiin jokaisesta saapumiserästä kotiutuvalle ja palveluksessa menestyneelle viestiaselajin upseerikokelaalle - siis tulevalle reservin vänrikille. Stipendin saajan edellytettiin olevan ”esimerkillinen viestiupseeri”. Kriteereinä olivat menestyminen oppilaana kurssilla sekä kokelaana joukko-osastopalveluksessa. Esimerkillisyys johtajana ja kouluttajana sekä palvelustovereiden ja alaisten arvonanto olivat niitä asioita joita arvostettiin. Ensimmäiset, vuonna 1983 myönnetyt stipendit olivat 500 markan suuruisia. Keväällä 1996 stipendien jakoperus- teita muutettiin viestitarkastaja, eversti Jarmo Myyrän esityksestä merkittävästi. Palkinto päätettiin antaa saapumiserästä 1/96 lähtien upseerikokelaalle, jonka johtama joukkue voitti oman saapumiseränsä viestitaitoja mittaavan Ritarimalja-kilpailun. Stipendin määrää nostettiin samalla 1000 markkaan. Viimeisinä vuosina stipendin suuruus on ollut 250 euroa. Stipendien myöntäminen nousi erääksi toimikunnan keskeisimmäksi tukimuodoksi, joka päätettiin sisällyttää myös toimikunnan sääntöihin. Vuodesta 2000 lähtien säännöissä todettiin: ”Naistoimikunnan tarkoituksena on aatteellisesti ja toiminnallisesti tukea Viestiupseeriyhdistys ry:n toimintaa, sekä jakaa kunkin saapumiserän parhaalle viestiupseerikokelaalle hallituksen vahvistaman suuruinen stipendi.” Naistoimikunta on jakanut toimintansa aikana noin 70 stipendiä. Stipendien lisäksi naistoimikunta on lahjoittanut Viestimies-lehdelle pienen rahallisen avustuksen vuonna 1991. Viestiupseeriyhdistyksen täyttäessä 50 27 28 Viestimies 4/2012 vuotta naistoimikunta antoi sille lahjaksi nahkakantisen vieraskirjan. Naisnäkökulmaa miehisen yhdistyksen perustoimintaan Naistoimikunta on järjestänyt jäsenistölle vuosittain viihteellisenä ohjelmana virkistäviä retkiä, tutustumiskäyntejä ja kulttuurielämyksiä. Teatteri- ja oopperaretket ovat olleet suosittuja. Kohteista mainittakoon muun muassa Serlachiuksen tehtaat Mäntässä, Suomen Lasimuseo, Viestimuseo, Turun linna, kaupunkikierros Tampereella, Saara Hildenin taidemuseo, Utin varuskunta, VR:n tilat Kouvolassa, Ekumeeninen keskus Helsingissä, Kauniaisten Sotavammasairaala, Puolarmaarin siirtolapuutarha, Majvikin koulutuskeskus, Panssariprikaati, Hämeen linna, Aulangon silkkitalo, Tietotekniikkalaitos, Ateneum, Verlan tehdasmuseo ja lukuisat muut kohteet. Naistoimikunnan hallinto on pidetty kevyenä ja byrokratiavapaana. Toimikuntaa ei ole rekisteröity, mutta se noudattaa rekisteröidyn yhdistyksen toimintatapaa erityisesti varojen käytössä. Kotipaikkana pidetään Helsinkiä, mutta jäseniä on muualtakin Etelä-Suomesta. Puheenjohtajina ovat toimineet Anneli Åström-Koski 1979, Tyyne Karkaus 198084, Anita Penttinen 1984-90, Hilkka Kekäläinen 1990-98, Auli Hänninen 1998-2008, joka on tehnyt pisimmän ja erittäin ansiokkaan uran naistoimikunnan priimusmoottorina sekä Arja Virkki 2009-2010 ja Tuula Korppi 2011-2012. Toimikunnan vuosikokoukset on pääsääntöisesti pidetty samalla samanaikaisesti Viestiupseeriyhdistyksen vuosikokousten kanssa. Näin on voitu tukeutua yhteisiin kuljetuksiin ja järjestelyihin. Osa kokouspäivän ohjelmista on ollut yhteistä ja osa eriävää. Lopullinen päätös Viestiupseeriyhdistyksen naistoimikunnan purkamisesta ja toiminnan lopettamisesta tehtiin vuosikokouksessa 21.9.2012 Riihimäen Upseerikerholla. Naistoimikunta on tehnyt myönteisellä tavalla tunnetuksi Viestiupseeriyhdistystä ja tarjonnut sen jäsenille toimintaa, jollaista miehinen maanpuolustusjärjestö ei tavallisesti tarjoa. Olemme saaneet nauttia monipuolisesta kulttuuritarjonnasta. Kymmenet nuoret reserviupseerit ovat saaneet varusmiespalveluksestaan muistoksi stipendin ja kunniakirjan. Vaikka naistoimikunnan jäsenmäärä ei ole ollut suuri, se on ansainnut paikkansa pääyhdistyksen rinnalla. Lisäksi naistoimikunta on tuonut Viestiupseeriyhdistykseen naisnäkökulmaa ja pehmentänyt miehisiä arvoja sen toiminnassa.
© Copyright 2024