1/2011 S I S Ä L L Y S 3 Pääkirjoitus, Ben Grass 4 Sauna yllätti historiankirjoittajan, Timo Martikainen 6 ”Miesten vuoro” liikutti saunaseuralaisia, Raili Vihavainen 8 Sauna ja ihminen, Kirsti Toppari 11 Eurooppalainen kiuastandardi valmistunut, Esko Mäkelä 12 Paanajärven mustat kylyt, Markku Nieminen 16 Saunajooga puhdistaa mielen ja kehon, Noora Valkila 20 Arlan näyttely ”Kuolema saunassa”, Risto Elomaa 22 “Sauna Diplomacy; the Finnish Recipe”, Pertti Torstila 26 Saunakongressissa Kiinan Xianissa, Risto Elomaa 28 Puusaunaa ja avantoa Uudessa Englannissa, Markku Uimonen 30 Saunomassa Niilillä, Tero Hirvilammi 31 Riigan saunanäyttely Latvian Ventspilsissä, Risto Elomaa 32 Mies saunatalon kunnossapidon takana, Raili Vihavainen 34 Haraldin remontti, Seppo Pukkila 36 Lauteilla, Pekka Ritvos, Raili Vihavainen 38 Lämmittäjän palsta, Seppo Pukkila 41 Toiminnanjohtajan palsta, Kristian Miettinen 42 TuKu tiedottaa: Kymmenen kuuluisinta saunaa, Pekka Tommila 43 Aukioloajat 44 Kevätkokouksen kokouskutsu 45 Tee ehdotus Löylynhenki –palkinnon saajaksi vuodelle 2011! 46 Yhteystiedot 47 Mediakortti Sauna 1/2011 Sauna-lehti: 65 vuosikerta tilaushinta 25€ /vsk Julkaisija: Suomen Saunaseura ry Vaskiniementie 10 00200 Helsinki puh. 010 439 5600 www.sauna.fi Sauna-lehti löytyy myös kotisivuilta Tiedotustoimikunta Timo Martikainen, pj Hanna Linkola Pekka Laaksonen Pekka Ritvos Raili Vihavainen Toimitus Lisa Mäkelä Raili Vihavainen Päätoimittaja Raili Vihavainen Etukansi Saunarannan talvi Kuva Seppo Pukkila Sauna-lehti 2/2011 aineistopäivä 7.5.2011 ilmestyy viikolla 23 2 Painopaikka: Newprint Oy ISSN0357-6566 Pääkirjoitus Syyskokouksen jälkeen valitun uuden johtokunnan työ on käynnistynyt hyvin ja keskittynyt toimintasuunnitelman toteutukseen ja käytännön asioihin kuten seuran kiinteistön ja saunojen toimivuuden varmistamiseen. Ensimmäisessä kokouksessa päätettiin myös toiminnanjohtajan uudesta työsopimuksesta. Seuralle on keskeisen tärkeää, että myös hallinto- ja muu organisaatio toimii ja että tarkkaan ja oikein kuullaan jäsenistöä seuraamme kehitettäessä. Joulun alusviikolla puheenjohtaja ja johtokunta joutuivat ahtaalle sääolosuhteiden kolhiessa saunojen toimintaa. Ongelmat johtuivat ulkoisista olosuhteista, valtavasta lumentulosta ja siihen liittyvistä sähköhäiriöistä. Välillä jopa tuntui, ettemme olisi varautuneet riittävästi ulkoisten olosuhteiden vaatimuksiin. Loppujen lopuksi ongelmista kuitenkin selvittiin. Toimintasuunnitelman painopistealueita on myös sauna-aatteen kiinnostavuuden säilyttäminen. Saunan kiinnostavuuteen liittyy brändi-kannanottomme, joka herätti keskustelua. Meille ilmoitettiin bränditoimikunnasta, että ”saunahan on itsestäänselvyys, ei sitä tarvitse korostaa”. Olemme eri mieltä, mutta ainakin saatiin asiamme esille. Olemmekin nyt todenneet, ettei Suomi eikä brändityöryhmä ymmärrä saunan merkitystä maan identiteettiä lisäävänä tekijänä. Saunahan on kuitenkin levinnyt kaikkialle maailmaan. Mielenkiintoista on se, että Helsinki, joka haluaa olla Pohjolan pääkaupunki, ei oikeastaan voi osoittaa vierailleen yhtään vierassaunaa. Saunojammehan ei ole tarkoitettu vierassaunoiksi vaan jäsenistön saunoiksi. Toki me otamme vieraita vastaan, mutta rajatusti. Olemme päätyneet nyt johtokunnassa sellaiseen hallintomalliin, että puheenjohtaja on asettanut avukseen työvaliokunnan, jonka tehtävänä on kokousten valmistelu, ja erityisesti alihankintasopimusten käsittely. Näihin sopimuksiin kuuluu emäntä-, siivous- ja lämmittäjäpalvelut. Työvaliokunta on kokoontunut miettimään myös, miten jäsenkyselyä hyödynnetään. Esimerkiksi kun toimikuntia asetettiin, otettiin huomioon ne tarpeet, mitkä olivat tulleet jäsenkyselytutkimuksesta. Eräs asia, joka on herättänyt keskustelua, on historiatutkimus. Saunaseura on jo teettänyt yhden historiajulkaisun ja jotkut jäsenet ihmettelevät, onko tarpeen tehdä enää uutta historiikkia. Olen kuitenkin sitä mieltä, että nyt on kysymyksessä erilainen historiateos. Tekijäksi on onnistuttu saamaan historiantutkija, diplomi-insinööri Tuomo Särkikoski, jonka esittely on lehdessä toisaalla. Tuleva historia on 75vuotisjuhlakirja. Se on tarkoitus julkistaa marraskuussa 2012, jolloin Seura täyttää 75-vuotta. Toivoisin, että historiatyö saa sille arvoisensa aseman ja siihen suhtaudutaan myönteisesti; ja kaikki ne, joihin historiankirjoittaja ottaa yhteyttä, olisivat myötävaikuttamassa sen saamiseksi mahdollisimman hyväksi. Korostan, että kaikesta muusta voidaan tinkiä, mutta ei saunatalon kunnossapidosta. Lähtökohta, kiinteistön kunnon säilyttäminen, on ensiarvoisen tärkeää. Viime vuonna käytettiin korjauksiin 210 000 euroa ja kuluvana vuonna noin 160 000, mihin sisältyy nelossaunan kokonaan uudelleen rakentaminen. Korjaustoiminta on mahdollista toistaiseksi tulorahoituksella, mutta voin jo tässä todeta, että viime vuoden tulos oli lievästi alijäämäinen, joten ei ole mahdotonta, että jossain myöhemmässä vaiheessa joudutaan rahoitus korjauksiin hankkimaan myös ulkopuolisesta lähteestä. Tällä tarkoitan suunnitteilla olevaa suurta remonttia, ilmastointilaitteiden korjaamista. Toivon vilkasta osanottoa kevätkokoukseen, joka on sovittu pidettäväksi 13.4. Isännäksi on saatu Suomen Hypoteekkiyhdistys, ja kokous pidetään ns. Rake salissa, josta siirrytään Hypon tarjoamaan coctailtilaisuuteen varsinaisiin pankkitiloihin. Kiitän jo nyt Hypoa vieraanvaraisuudesta. Jk. Olemme painiskelleet viime aikoina uuden kassajärjestelmän saamiseksi toimivaksi. Siihen liittyy myös uusien jäsenkorttien lähettäminen ja siihen liitetty toiminnanjohtajan jäsenkirje. Ben GraSS 3 timo martikainen Sauna yllätti historiankirjoittajan Sauna on päässyt yllättämään Tuomo Särki”Aivan hämmentävää on ollut lukea esimerkosken, Suomen Saunaseuran 75-vuotisjuhla- kiksi Pohjois-Amerikan historiasta, ettei intiaakirjan kirjoittajan useasti jo työn alkumetreillä, neilta kielletty ainoastaan ratsaille nousemista esitutkimusvaiheessa. vaan myös höyryteltat, uskonnollisiin menoihin liitetyt inipit. Meillä sauna on säilynyt ikään ”En olisi uskonut, että jokaisen mielestä niin kuin korpien kätköissä, jokaisen omaisuutena ja itsestään selvästä asiasta kuin saunasta riittää oikeutena. Meillä on näihin päiviin asti säilynyt niinkin moneen. Sauna on ollut tärkeä tekijä sekin kanta, että sauna saa olla lääkettä tautiin kansallistunnon nostossa, urheilussa ja sodaskuin tautiin.” sakin. Maaseudulla sauna on ollut kautta aikojen puhdistautumisen tyyssija, mutta että kau”Varmasti suomalaisen identiteetin muotoupunkisivistyneistö saattoi pitää saunomista vielä tumiselle saunalla on ollut suuri merkitys.” 1930-luvulla vulgäärinä!”, Tuomo Särkikoski ih”Mielenkiintoisia vaiheita on nykyhistoriassamettelee. kin paljon. Esimerkiksi 1960-luvun lopulle peJuuri tähän liittyi Suomen Saunaseuran perus- rinteinen saunailta oli lauantai, mutta kun siirtaminen vuonna 1937 Helsingin Suomalaisel- ryttiin viisipäiväiseen työviikkoon, tulikin perinla Klubilla, paikassa, jossa vuosisadan vaihtees- teiselle hetkelle haastajia, kuten perjantai-illat ja sa perustettiin muun muassa sellaiset kansalli- televisiot.” set instituutiot kuin Kansallis-Osake-Pankki ja ”Pysyykö suomalainen sauna sitten jalustalvakuutusyhtiö Pohjola. laan vai muuttavatko tulevaisuuden markkinat Suomalaisen Saunan Ystävät -yhdistyksen pe- lopullisesti senkin?”, Särkikoski pohtii säilyttärustajat ryhtyivät kohottamaan saunan arvos- misen ja uudistamisen haastetta myös Saunatusta, tutkimaan ja vaalimaan oikeaoppisia sau- seuralle ja lupaa juhlakirjaan uusia näkökulmia. natapoja ja selvittämään myös, miten hyvä sauna SaunaSEuRa SaunaIDEan tuli rakentaa. Merkittävänä saavutuksena pidetVaHVIn VaaLIJa tiin 1940-luvulla, kun ulkomaita myöten alettiin puhua suomalaisen saunan ”kuivasta kuumasta Särkikoski näkee Saunaseuran historiaprojeklöylystä”. Suomalaisen saunan muista erottava tissa kiinnostavimmaksi sen, että voi liittää sauerityispiirre oli löydetty. naan ja saunomiseen laajempiakin kulttuurisia yhteyksiä. MIKSI Sauna SÄILYI Särkikosken mukaan suomalaisen saunan ainutlaatuisuus tiivistyy siihen, että se on säilynyt kaikista maailman melskeistä huolimatta. ”Erityyppisiä höyrykylpyjä on ollut maailman sivu, mutta saunaa muistuttavat kylpykulttuurit ovat muualla enimmäkseen kuihtuneet. Saunoja on epäilty milloin tautien levittäjiksi, milloin moraalittomiksi ilonpitopaikoiksi ja niitä ovat sulkeneet niin kirkolliset kuin maallisetkin vallanpitäjät.” Sauna 1/2011 ”Suomen Saunaseura on pitkällä historiallaan, laajalla jäsenkunnallaan, lukuisilla tutkimuksillaan ja tietenkin myös hienoilla saunoillaan saunaidean vahvin vaalija. Tarkoitukseni on kirjoittaa tästä kokonaisuudesta niin, että saunasta tulee näkyviin myös sen yhteiskunnallisempi ulottuvuus. Saunan ominaispiirteisiinhän kuuluu epäpoliittisuus, mutta sen historiasta näyttäisi löytyvän jopa ideologiaa.” Särkikosken mukaan Saunaseuran jäsenkuntaan on aina kuulunut eturivin yhteiskunnalli4 sia vaikuttajia, jotka kuitenkin ovat pysytelleet mieluummin julkipoliitiikan taustalla. Hän ottaa esimerkiksi Suomen Pankin entisen pääjohtajan Klaus Wariksen, jota pyydettiin 1960-luvun alkupuolella pääministeriksikin, mutta joka tästä tehtävästä kieltäytyi. Talouselämän harmaa eminenssi halusi saunoa mieluummin Vaskiniemen rauhassa kuin Tamminiemen poltteessa. Suomen Saunaseuran 75vuotisjuhlakirja ilmestyy vuoden 2012 lopulla. Sauna-käsitteenmonipuolisuus yllättimyöshistoriammekirjoittajanTuomoSärkikosken. Saunastahan-senerinäkökulmista-onSuomenSaunaseura kirjoittanutmontavuosikymmentä mm.Sauna-lehdessäjaainalöytyy uuttakirjoitettavaajauusianäkökulmia.(KuvaSeppoPukkila) MIES KIRJan TaKana Tuomo Särkikoski on monitieteilijä. Energiatekniikan diplomi-insinöörille ja taloussosiologille, jonka historia-alan väitöskirja on valmistumassa, sauna ja sitä vaaliva aatteellinen seura ovat haastava ja mielenkiintoinen aihe. Särkikoski näkee saunan kulttuuriesineenä, joka mainiosti kelpaa sosiohistorian, mutta myös innovaatio- ja teknologiatutkimuksen kohteeksi. Hän viittaa kansatieteilijä Sakari Pälsin näke- Sauna 1/2011 mykseen lappalaisten ja saunan suhteesta. ”Lappalaiset eivät omaksuneet saunaa, koska se oli liian kehittynyt laitos heidän kiertolaiselämäänsä.” Tuomo Särkikoski on kirjoittanut useita tilaustutkimuksia. Outokumpu Oyj:lle hän on kirjoittanut juhlakirjan liekkisulatuksesta ja teoksen jaloterästeollisuuden vaiheista. Hän on ollut toisena tekijänä Loviisan ydinvoimalaitoksen historiassa ja kirjoittanut viimeksi Sitran historian. 5 raiLi VihaVainen “Miesten vuoro” liikutti saunaseuralaisia Saunaseuralaiset saivat tutustua suomalaisen kulttuurin eli Kalevalan päivänä ”Miesten vuoro” dokumentti-elokuvaan tilausnäytöksessä Tapiolan elokuvateatterissa. Elokuvassa suomalaiset miehet avaavat sydämensä tuntoja saunan lauteilla eri puolilla Suomea. Elokuva sai viime vuonna lukuisien muiden palkintojen lisäksi Suomen Saunaseuran Löylynhenki -palkinnon. Elokuvan toinen ohjaaja Joonas Berghäll kertoi elokuvan jälkeen sen syntyideasta ja tekemisestä sekä vastaili saunaseuralaisten kysymyksiin. Joonas Berghäll kertoi muutamia vuosia sitten potiessaan pitkän tuotantojakson jälkeen työuupumusta alkaneensa käydä jälleen Rajaportin saunassa Tampereella perjantaisin. ”Kun kuuntelin miesten tarinoita, niin hiljalleen omakin olo alkoi parantua. Yhtenä perjantai iltana kuulin muutaman vahvan tarinan - ensin kahden nuoren ja illan päätteeksi kahden vanhemman miehen. Lähdettyäni saunasta soitin ohjaajakollegalleni Mika Hotakaiselle. ´Nyt minulla on idea paikasta, jossa suomalainen mies avaa sydämensä`. Siitä lähti elokuvan idea kehittymään.” PuheenjohtajaBenGrasskiittilopuksiohjaajaJoonas Berghälliä:”Ontärkeä,ettäkerrotmaailmallatästä ﬁlmistäjasaunasta.Maailmallaihmiseteivätoleenää aitoja,muttameilläonvieläaitoutta,tämäﬁlmionsiitä esimerkkinä.Pidetäänsiitäkiinni.”(KuvaJPVihavainen) Päähenkilöiden – tarinoita kertovien miesten – löytäminen elokuvaan oli pitkä prosessi. Dokumenttielokuvan käsikirjoituksen lähtökohtana oli suomalaisen miehen muotokuva - yhdistyneenä hänelle sopivaan saunaan. Miehiä, saunoja ja tarinoita etsittiin ympäri Suomea ajamalla ristiin rastiin Utsjoelta Helsinkiin. Ennätys oli 3800 ajokilometriä viikossa. Kun löytyi sopiva mies, jolla uskottiin olevan tarina kerrottavanaan, niin sen sijaan, että häntä olisi haastateltu, kysyttiin ”sopisiko lähteä saunomaan ja mikä olisi hänelle sopiva sauna.” Mentiin päähenkilöiden ehdoilla. Jollekin oli tärkeää, että saunan täytyy olla ehdottomasti lapsuuden sauna jossakin kaukana mökillä. Monelle juuri tietty, tuttu sauna oli se, jossa oli helppo puhua. Tärkeää oli, ettei tarinaansa kertovaa miestä keskeytetty. Joskus kertoja voi olla minuutinkin hiljaa, eikä ystävä lauteilla vieressä keskeyttänyt. Berghäll kertoo ”oli hienoimpia hetkiä, kun tiesi, että kohta tarina jatkuu. Minuutin hiljaisuuden jälkeen kertomus jatkuikin, samasta kohtaa mihin oli jäänyt. Tärkeintä oli, ettei puskettu miehiä puhumaan, vaan kuunneltiin hiljaa ystävänä ja myötäiltiin kertomaa.” Miehet saivat puhua vapaasti mitä halusivat. Koko tarina kuvattiin. Otoksia otettiin vain yksi. Kertoja unohti yleensä hyvin pian kameran, eikä enää muistanut kuvausta. Kamera ja kuvaaja olivat tiiviisti paikallaan, äänittäjä ja ohjaaja liikkumatta lattialla. Berghällin kokemuksen mukaan päähenkilön luottamuksen saamiseen menee yleensä puolitoista viikkoa. Yksi syy siihen, että tämän elokuvan miehet saatiin luottamaan heti ja kertomaan näinkin rankkoja tarinoita, oli saunan alastomuus, jossa kaikki arvot ja ”haarniskat” oli jätetty pois. ”Oltiin lähempänä sydäntä ja sielua, oli helpompi lähteä puhumaan”. Asiaan lienee vaikuttanut myös se, että ”meillä oli tyhmimmän näköinen kuvausryhmä kuin on koskaan ollut. Oltiin lattialla munasillaan ja vain kuulokkeet päässä, kuvaajalla vain käsissä patakintaat ja päässä kasteltu pipo!” Miten miehet saatiin kertomaan vaikeita asioita elämästään? ”Kun ihmisellä on mahdollisuus saunoa kolme-neljä tuntia, niin tuona aikana lauteilla ja saunalla puhutaan kaikenlaista; vitsejä, mustaa huumoria, mutta myös surullisia tarinoita, Sauna 1/2011 6 LÄHTÖKOHTana MIES Ja Sauna TapiolanelokuvateatteritäyttyisaunanystävistäKalevalanpäivänä. jotka taltioitiin ja vasta elokuvaa leikatessa kiteytyi tämän ihmisen elämä ja hänen tarinansa.” Berghällin ja Hotakaisen mielestä tarinat eivät sinällään ole synkkiä. Kun ne on kerrottu ja joku on ne kuunnellut, on sen jälkeen helpompi elää. Asia on jo jätetty taakse ja on toivoa tulevaisuudesta. Jokaisen kohtauksen lopussa on toivoa. Esimerkiksi dokumentin upseeri, joka kertoi kokemuksistaan Afganistanissa, totesi ohjaajille, että ”tämä saunareissu teidän kanssanne oli parasta terapiaa”. Kuvaustyyli koko dokumentissa oli tarkkaan suunniteltu. Kameran ”viipyily” oli harkittua myös maisemakuvauksissa. Maisemat ovat myös suomalaisen miehen historiaa – ensin oli suo, sitten pelto, metsää, kaadettua metsää, vanhoja suomalaisen miehen ammatteja; paperitehdas, aluksi auki ja lopuksi kiinni. RaKKauSKIRJE SuOMELLE Miesten vuoro -dokumenttielokuvaa on esitetty jo 42:lla festivaalilla ja äskettäin se sai 17:n festivaalipalkintonsa. Ohjaaja Berghällin mukaan saunalla ja Suomella menee maailmalla lujaa. Osa ihmisistä on pelännyt luoko ”Miesten vuoro” erikoista kuvaa Suomesta. Kuitenkin elokuva on herättänyt paljon kiinnostusta ja kiitosta kiertäessään maailmaa. Sitä on kuvattu mainokseksi maasta nimeltä Suomi, rakkauskirjeeksi Suomelle ja kysytty, miten tuohon maahan pääsee? Joku turisti on kertonut tulleensa erikoiseen vuodenaikaan, talvella, juuri Suomeen siksi, että oli nähnyt Suomesta kertovan saunaelokuvan. Sauna 1/2011 ”KOSKETTaVIa TaRInOITa” Saunaseuralaisten tunnelmia elokuvan jälkeen: - Tippa silmässä vieläkin. Ihmeellistä, miten raavaat miehet saa puhumaan noin luonnollisesti. - Elokuvassa oli enemmän huumoria kuin arvosteluissa annettiin ymmärtää. - Hyvä matkailumainos. - Tuolla tavoin olen joskus itsekin jutellut, mutten isossa porukassa. - Olipa hyvä elokuva ja hyvin leikattu. Realistinen kuvaus. - Itkin ääneen, oli niin poikkeuksellisen. Oli koskettavia puheenvuoroja. - Sauna on ainut paikka, jossa tällaiset miehet puhuvat. - Vaikeita ja hyvin tunnelmallisia tarinoita. - Näyttelemisestä ei ollut merkkiä, vaan miehet olivat hyvin luonnollisia. - Saunassa on helppo puhua, kyllä suomalaiset miehet puhuvat. Se on vain myytti, etteivät puhu. - Saunaseuran saunoissa ei puhuta näin surullisia tarinoita. - Suomalainen perhe elokuvan alussa oli luonnollinen, juuri noin vanhemmat ovat olleet saunassa. - Veteraaneja kuvaava osuus oli kuin elävästä elämästä. - Myös nuoret miehet ovat olleet liikuttuneita elokuvaa katsellessaan. - Aleksis Kiven laulu oravasta oli vaikuttava lopetus. ”Miesten vuoro” ohjaus ja käsikirjoitus Joonas Berghäll, Mika Hotakainen, dokumentti Oy Nordisk Film Ab. 7 kirSti toppari Sauna ja ihminen Jos suomalainen matkailija saa eri puolilla maapalloa eri kielisiin saunakysymyksiinsä pelkkiä päänpuisteluita, hänen ei pidä masentua. Sillä jos hän kysyy suoraan selväksi suomeksi. SAUNAA, saattaa vastaus eri kielillä olla: ”No, tottahan meillä nyt SAUNA on!” On se vain merkillinen saavutus, että suomenkielinen sana ja käsite ovat niin tunnetut eri puolilla maapalloa. Tosin saunomistavat ja -perinteet ovat varsin erilaisia. Kuitenkin kolmiyhteys ihminenlämpö-vesi näyttää eri muodoissa olevan melkein kaikkien kansojen kunnioittama. Mikä se sauna sitten alkuaan on? Käsite on niin tuttu, etteivät nykyiset tiedonlähteet välttämättä sisällytä sitä sanaluetteloihinsa. Viime vuosituhannelta peräytyvä Iso Tietosanakirja antaa sentään sanalle selkeätä selitystä. Sen mukaan saunaa on ”Suomessa (ja muuallakin) sanottu tavallisesti suomalaiseksi tai roomalaiseksi aina sen mukaan, otetaanko siinä höyry- vai kuumailmakylpyjä”. Sama ero näyttää nykyäänkin vallitsevan esimerkiksi suomalaisten ja venäläisten välillä, vaikka molemmat kansat pitävät saunaa tai ”banjaa” omana historiallisena perintönään. Suomalainen jää ihmeissään tuijottamaan venäläistä saunojaa, joka on verhoutunut villamyssyyn ja paksuihin villasukkiin. Löylyhuone saattaa olla niin polttavan kuuma, että ne varusteet ovat tarpeen. Saunan nimen saanut huone esiintyy eri puolilla maapalloa mitä erilaisemmissa muodoissa. Joskus puuttuu vesi, joskus löyly, joskus pesumahdollisuus. Joskus jopa tila - koko sauna on risteilyaluksessa ahdettu niin pieneen kammiSauna 1/2011 Heimo-huvilansaunaLohjanJalassaaressa. oon, että sinne pyrkivä tuskin itsekään mahtuu mukaan.Tai kenties pesua kaipaavalta saunojalta vaaditaan säädyllinen uimapukuvarustus. Lauteita ei ehkä ole laisinkaan, tai sitten niillä saa ainoastaan kävellä. Kiuas on milloin keittiölieden muotoinen, milloin kokonaan saunarakennuksen ulkopuolelle sijoitettu. Puhumattakaan nyt sitten uusien sähkösaunojen järjestelyistä! 8 Lämpimänvedensaaristoa Islannissa. Islannissa, Satujen saarilla, tarjoavat kai lukuisat maauimalat eniten saunaa muistuttavaa nautintoa - sekä uintia että kiehtovaa vesilekottelua. Lämmön suovat tietysti maaperän omat kuumat lähteet. Mutta kyllä melkein suomalaisen saunankin - monina eri muunnoksina – kohtaa yllättävän kaukaisessa maissa ja maanosissa. Lähdetäänpä sitten itään tai länteen, Aasiasta Amerikkaan tai Siperiasta Etelämerelle. Myös mitä erilaisimpia saunavastoja on solmittu koivun- ja tammenoksista sekä kuusen- ja katajanhavuista alkaen ihaniin vesililjoihin asti. ”SuOMESSaKIn Sauna?” Brasiliassa sauna ihan suomeksi sanottuna on levinnyt monille seuduin. ”Ai tunnetaanko sauna Suomessakin?” saattaa kuulla kysyttävän. Siitä saadaan kiittää pienLuonnon antimet tä suomalaista siirtokuntaa, joka maailmansotiUusi aika on tietysti tuonut sauna-käsitteeen välisenä rauhanaikana lähti perustamaan aatseen paljon muutoksia. Ehkä erikoisin sauteellista ihanneyhdyskuntaa pieneen Penedon namainos - tosin vain valokuvana - tarjoutui kylään, Rio de Janeiron ja Sao Paulon puolivätämän kirjoittajalle Tiibetin Lhasassa. Kuva esitliin. Suomen kieltä saattaa Penedossa yhäkin seti isoa saunasalia, jossa oli kokolattiamatto ja kä kuulla että nähdä. parikin televisiota. Panaman kanavan liepeillä sijaitsevassa isossa Eihän varsinaista saunaa Euroopassakaan vältsademetsähotellissa sauna on osana kokonaista tämättä ole niissä maissa, joita luonto on suokylpylää. Pääsiäissaarten ainoassa kaupungissasinut erikoisilla vesi- tai lämpöjärjestelyillä. Unkin toimii ”Jimin sauna”. karin Egeristä on jäänyt mieleen hotellin laaja, Kuuban saarella sauna tuntuu olevan suotäyteen kansoitettu uimalapuisto, johon kuurastaan muotia, etenkin uusilla ”kaikenkustanluu sekä (vedetön) löylyhuone että vesijumppatavien” hotellien alueilla, missä matkailijan lasallas. Alueen radioaktiiviset lähteet pitävät vettä ku kulutuksesta riippumatta pysyy aina samana. miellyttävän lämpimänä. Sauna 1/2011 9 Mahtavasta hotellista löytyy pieni kauniisti laatoitettu löylyhuone kuntosalin, porealtaan ja kauneushoitolan viereltä. Pesutiloja ei näy, mutta ovet paikalle ovat auki koko päivän. Löylyt voi huuhtoa pois altaassa tai meressä - uimapukuisena tietenkin. Mitä olisikaan elämä ilman saunaa! Lapsuuteni sauna ei tosin sijainnut perheemme kesähuvilassa Lohjan Jalassaaressa, vaan läheisessä Ahtialan sukutalossa. Sen erikoisuutena olivat niin leveät lauteet, että niillä mahtui suorastaan loikoilemaan. Muistan, miten jännittävää oli kylpeä sukulaisten kanssa ja kuunnella tätien ja isojen serkkujen keskustelua. Kun sitten vielä sai sukeltaa suoraan Lohjanjärveen! Rantasaunasta on myöhemmin tullut myös talvitaloksi muuttuneen kesähuvilamme vetonaula. Saunalle kokoonnutaan kyl- Thaimaalaisensuurhotellinaltaallatutustuitoiseensauna-asiakkaaseen. pemään, sieltä lähdetään vesille, sen pihalla hakataan ja pilkotaan saunapuita. Ja aivan silmien edessä aukeaa järvenselkä. Uimaan on päässyt heti lämmittyään, joko kahlaamalla ja ponnahduslaudalta hyppäämällä. Lauhkeiden talvien aikana saunapäivien uimakausi on saattanut venyä ihanan pitkäksi - pari vuotta sitten jopa vapusta uudenvuodenaattoon. SaunanlähinaapuriUralinalueella. Sauna 1/2011 10 eSko mäkeLä Eurooppalainen kiuasstandardi valmistunut EN 15821-2010 Multi-firing sauna stoves fired by natural wood logs. Standardin on laatinut CEN:n - Comitè Europèen de Normalisation / the European Committee for Standardisation - Technical Committee 295, jonka alue on kotitalouksien kiinteää polttoainetta käyttävät tulisijat kuten takat, kaminat, liedet ja kiukaat. Standardin ”Multi-firing sauna stoves” soveltamisala on puuta (pilkkeitä) polttavat jatkuvalämmitteiset kiukaat, joissa kiuaskivet on erotettu tulipesän liekeistä ja savukaasuista. Standardia ei sovelleta kertalämmitteisiin kiukaisiin (Single-firing heat storage sauna stoves), joissa liekit ja savukaasut lämmittävät kiuaskiviä suoraan. Suomen Standardisoimisliitto julkaisee standardin englanninkielisenä tunnuksella SFSEN 15821 helmikuussa 2011. Myöhemmin standardi tullaan julkaisemaan myös suomenkielisenä. Standardi antaa ohjeita kiukaan eri osien suunnittelusta ja rakenteesta sekä kiukaan turvallisesta asentamisesta ja käytöstä. Standardi edellyttää kiuasvalmistajan ohjelmassa olevien eri kiuastyyppien ja valmistukseen tulevien uusien mallien testausta. Tyyppitestin suorittaa valtuutettu tutkimuslaitos tai laboratorio. Suomessa testauksia tekee VTT Expert Services Oy, Tulisija- ja kattilatestaus, Jyväskylä. Tyyppitestissä todetaan kiukaan rakenteen vastaavuus standardiin ja kiukaan toiminta testataan käyttökokeessa. Kiukaan toimiessa nimellisteholla tulee hyötysuhteen olla vähintään 50% ja hiilimonoksidin (CO) pitoisuus savukaasussa enintään 1% happipitoisuuden ollessa 13%. Savuhormin vetoalueen ohjearvo on (12 +-2) Pa. Lämpötiloja mitataan eri pisteissä. Käyttökoe ja mittaukset tehdään standardissa kuvatussa koesaunassa. Hyvä hyötysuhde ja pieni CO-pitoisuus ovat osoitus hyvistä palamisolosuhteista. Sauna 1/2011 Tyyppitestin perusteella hyväksytyn valmistussarjan kiukaat varustetaan oheisessa kuvassa olevan esimerkin mukaisella CE-merkinnällä, josta käy ilmi testitulokset ja mm turvaetäisyydet syttyviin rakenteisiin. Pass-merkintä tarkoittaa, että kiuastyyppi täyttää asianomaisen kohdan vaatimukset. Standardin soveltamisen aikataulusta tullaan antamaan kansalliset määräykset. Standardin vaatimusten lisäksi on otettava huomioon myös muut mahdolliset puun polton päästöjä koskevat säännökset. Kiukaan mukana on valmistajan toimitettava standardissa yksityiskohtaisesti määritellyt asennusohjeet sekä käyttö- ja huolto-ohjeet. Esimerkkityyppihyväksyttyynjatkuvalämmitteiseen kiukaaseenkiinnitettävästäCE-merkinnästä. 11 tekSti ja kuVat markku nieminen Paanajärven Mustat kylyt Paanajärven kylän päästä kuuluu kirveiden kolke. Lastut lentävät. Hirsi nousee toisen päälle. Siellä rakennetaan saunoja - ei mitä tahansa kopperoita, vaan vienalaisia mustia kylyjä. Jo lähes kymmenen vuoden ajan restaurointikoulutuksen saaneet kirvesmiehet ovat perinteisten veneiden lisäksi veistäneet satoja salvoksia vientiin meneviin savusaunoihin. Lukuisa määrä niitä on jo tuotu Suomeen kiireettömien ihmisten kylvettäviksi. Vanhat mestarit loivat kylään omintakeisen rakennustyylin, joka pohjaltaan edustaa karjalaista hirsirakentamistapaa, mutta johon paikalliset “entisajan ukot” lainasivat hienouksia venäläisestä rakennusperinteestä. Vielä 1960-luvulla rakennetut hirsitalot tehtiin käytännössä ilman ainuttakaan naulaa. Vienan musta kyly salvotaan hirsistä, yleensä männystä, mutta joissain kylissä myös haavasta. Sauna on useimmiten ”viisiseinäinen” eli löylyhuoneen lisäksi se käsittää sintson, eteisen. Kiuas eli karjalaisittain kiukoa on sintsonvastaisella seinällä. Nykyään kivikiukaaseen on usein liitetty vesipata, jotta lämmin vesi saataisiin entisajan konsteja helpommin. Ennen korvoon eli vesisaaviin nostettiin pihdeillä kiukaasta kuumia kiviä lämmittämään veden. Tuollaisia pihtejä on säilynyt kylässä meidän aikaamme asti. Lautšat, lauteet ovat leveämmät kuin Suomessa, niin että niille mahtuu useampi ihminen kerralla loikomaankin, vastomaan toisiaan tai istumaan lauteiden perällä jalat suorina. Lauteet ovat usein samalla seinällä kiukaan kanssa. Ikkuna on kiukoanvastaisella pitkällä seinällä. Se on matalalla, sillä sen tehtävä on vain antaa valoa sisälle - ei toimia maisemaikkunana. Jos se olisi ylempänä lasit nokeutuisivat savusta. Sintson puolella voi myös olla ikkuna. Se on yleensä hyvin pieni ja korkeammalla kuin löylyhuoneen ikkuna. Usein eteistä valaistaan vain ulko-oven kautta. Lauteitten lisäksi löylyhuoneen puolella ei ole kiinteitä istuimia. Pesujakkarat eli skammit ovat siirrettäviä. Pesuvesi johdetaan maahan lattiaan tehtyjen reikien tai ohjausurien kautta. Sauna 1/2011 12 KylylämpiääPaanajärvenkylässä. Laipion päällys on peitetty hiekalla, mullalla tai savella - tai niiden sekoituksella. Ennen kylyn ulkokatot olivat veistolaudasta, mutta nykyään useimmiten sahalaudasta, joihin on tehty urat. Ei ole mikään sattuma, että kirvesmiestaito elää juuri Paanajärven kylässä. Se kuuluu koko maailman merkittävimpiin puuarkkitehtuurin muistomerkkeihin. Muualle yleistynyt myöhempi rakennustapa ei päässyt vaikuttamaan kylään juuri ollenkaan, koska sinne asetettiin rakennuskielto. Kylää näet uhkasi hukuttaminen voimala-altaaseen. Nyt uhka on poistettu, mutta kylä pääsi välillä rapistumaan toimenpidekieltojen vuoksi. 1990-luvun puolivälistä alkaen suomalainen Juminkeko-säätiö ryhtyi pitkäjänteiseen työhön kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kylän säilyttämiseksi. Samaan aikaan kun ryhdyttiin toimiin hukkumisuhan ehkäisemiseksi, nuoria miehiä ryhdyttiin kouluttamaan aluksi restaurointiapu- laisiksi ja myöhemmin -mestareiksi. Koulutuksen harjoittelukohteiksi voitiin viranomaisten luvalla ja valvonnassa ottaa kylän kulttuurihistoriallisiksi muistomerkeiksi luokiteltuja rakennuksia. Aloitettiin aitoista ja edettiin sitten asuintaloihin. Koulutustoiminta ei rajoittunut vain miehiin. Kylän naisille järjestettiin kymmenen vuoden ajan tekstiilialan koulutusta, jonka aikana kylän perinteenmukaiset käsityöt palautettiin elävään elämään. Nyt naiset tekevät Suomeen vietäviin savusaunoihin eteisen matot, poppanat penkeille, ikkunaverhot ja laudeliinat. Paanajärvi on viimeinen alkuperäisasussa säilynyt vienankarjalainen suuri kylä. Siellä voi aistia sen ilmapiirin ja ajan, jolloin Elias Lönnrot keräsi kansanrunoutta Kalevalaa varten ja jolloin kareliaanit loivat mestariteoksiaan, joita nykyään nimitetään taiteen kultakauden helmiksi. Sauna 1/2011 13 Karjalainen kulttuuri on ollut aina kyläkulttuuria. Siksi sen säilyminen on mahdollista vain turvaamalla kylien elinedellytykset. Tämän vuoksi Juminkeko-säätiö on ollut yhdessä paikallisen Ortjo Stepanovin säätiön kanssa luomassa työpaikkoja vienalaisiin kyliin. Paanajärven kylään on perustettu paikallinen käsityöyritys Mustakyly. Se tekee ja tuo Suomeen perinteisiä puuveneitä sekä savusaunoja jälleenmyyjänään Paanajärven Puusta Oy (www. paanajärvi.fi). Jos ostaa vienalaisen saunan, tukee samalla karjalaisen kulttuurin säilymistä Venäjän Karjalassa sekä osallistuu suomalaisen kulttuurin juurien pelastustyöhön. Nimittäin juuri Vienan kylistä on kerätty pääosa niistä runoista, joiden pohjalta Lönnrot loi Kalevalan. Karjalainen kylärahvas antoi meille aikoinaan ainekset kansalliseepokseemme. Nyt on meidän vuoromme tukea heidän kulttuurinsa olemassaoloa. * * * * Vienaan voi myös matkustaa katselemaan omin silmin sitä elämänmuotoa, joka meiltä Suomesta on jo kokonaan kadonnut. Kulttuurimatkoja Vienaan järjestävät Juminkeko ja sen karjalanpuoleinen sisarjärjestö Arhippa Perttusen säätiö. Jos ei ennätä ensi kesänä suunnata Vienaan asti, voi vienalaiseen mustaan kylyyn tutustua kansanmusiikkijuhla Sommelossa Kuhmossa. Tämä arkaaiseen itämerensuomalaiseen kansanmusiikkiin erikoistunut festivaali tarjoaa konsertteja sekä Kainuussa että Vienan Karjalassa. Ensi kesän ulkomusiikillisena teemana on sauna. Niinpä Kuhmon konserttipäivinä voi musiikkinautintojen ohella käydä myös kylpemässä Paanajärven miesten rakentamassa mustassa kylyssä. Ja jos löylyt maistuvat, voi harkita oman savusaunan hankkimista. * * * * yLLäoLeVan muSta kyLy-artikkeLin kirjoittaja on Suomen SaunaSeuran SamuLi-paLkinnoLLa, nykynimeLtään LÖyLynhenki-paLkinnoLLa Vuonna 1999 paLkitSema kirjaiLija markku nieminen, VienankarjaLaiSen kuLttuurin eLVyttäjä. – paanajärVen eLVytyShankkeeSta Laajemmin markku niemiSen artikkeLiSSa Sauna-LehDeSSä 2/2008 Sekä netiSSä WWW.juminkeko.Fi. Sauna 1/2011 Mustakylyvalmiina. * * * * Hyvät lukijat! Matkan kauniin Karjalan laulumaille ja mustien kylyjen löylyihin voi tehdä myös pakettimatkana, kertoo tervetulotoivotuksin Kaisa Kilponen kansanmusiikkijuhla Sommelosta: Helsingistä suorinta tietä Kuhmoon pääsee kuhmolaisella bussilla 30.06.2011 ja takaisin 3.07.2011, edellytyksenä vähintään 30 ennen 15.05. ilmoittautunutta matkustajaa. Välipäivien festivaalipaketti sisältää kaikkiin konsertteihin Suomen puolella oikeuttavan konserttipassin, yöpymiset ja puolihoidon Hotelli Kalevassa, savusaunomiset sekä Kuhmon keskustassa että Kalevalakylässä ja haluttaessa vielä, kolmantena päivänä, Lentiiran lomakylässä. Festivaalin siirtyessä Kiuhmosta Vienaan on sinnekin tarjolla paketti, joka sisältää yhteisviisumin, kuljetukset Kuhmo-Uhtua 4.07.2011 ja takaisin 7.07.2011, ja välipäivien yöpymiset sekä ruokailut perhemajoituksessa. Tarkempia tietoja ilmoitustaulullamme! Matkapaketeista kiinnostuneiden ilmoittautumiset ottaa vastaan kuhmolainen matkanjärjestäjjä Matka-Kyllönen Oy. www.matka-kyllönen.fi, sähköposti [email protected] ja puhelimet (08) 6520771 ja 040-5909229. Varauksen yhteydessä maininta ”saunamatka”. – Lisa Mäkelä 14 Mustaakylyälämmitetään(yllä).Kylynousee(alla). Sauna 1/2011 15 tekSti: noora VaLkiLa kuVat: hanne maneLiuS Saunajooga puhdistaa mielen ja kehon Kun suomalainen urheilija soittaa kotiin, niin puhelun lopettaa melko varmasti huikkaus: ”Tulen pian, laitahan sauna lämpiämään.” Hikitreenin jälkeen mikään ei ole parempaa kuin kunnon löylyt kiukaalle. Märät vaatteet viskataan pyykkikoriin ja kiritään suihkun kautta lauteille nauttimaan. Löylyttely siis usein kruunaa hyvän urheilusuoritteen. Mitäpä jos sauna toimisikin treenipaikkana? Onko saunassa urheileminen sulaa suomalaista hulluutta? SaunOMInEn Ja JOOGaaMInEn SISaRuKSIa Parasta saunomisessa on mielestäni se, että löylyjen lämmössä jokainen pääsee usein lähemmäs itseään, omaa sisintään. Saunoja on sosiaalisesti yksin. Vaikka lauteilla istuttaisiin kylki kyljessä, kaikilla on oikeus vajota omiin maailmoihinsa. Saunassa kukaan ei vaadi sinulta mitään, on kerrankin rauhassa aikaa pureskella aivoissa laukkaavia ajatuksia. Tai puhdistaa koko pääkoppa kaikista turhista mietteistä. Joogan ydinajatus on samankaltainen. Lajissa on tärkeintä oppia yhdistämään mieli, hengitys ja liikkeet eli asanat. Toisin kuin usein ajatellaan, jooga sopii siis kaikille. Se ei ole rastatukkaisten hippien omima laji, jossa vääntäytyvät kummallisen näköisiin kiemuroihin. Päinvastoin. Joogan keskeisenä tavoitteena on lisätä ihan tavallisten ihmisten hyvinvointia, liikkuvuutta ja kykyä rentoutua. Saunomisessa ja joogaamisessa on siis paljon samoja elementtejä. Mitäs jos nämä kaksi rentoutuskeinoa, sauna ja jooga, laitetaan samaan pakettiin? Onko tämä kombinaatio on suora tie suomalaiseen nirvanaan? naan liittyvien tuotteiden ja palveluiden kehittäjänä. Verkoston kehittämä saunajooga monipuolistaa sauna-alan yritysten palveluvalikoimaa ja lisää hyvinvointimatkailijoiden kiinnostusta saunapalveluita kohtaan. Valitettavan usein suomalaiseen saunaan yhdistetään ulkomaalaisten mielissä alkukantaisuus, jopa barbaarisuutta. Negatiivista kohua nostattaneet löylynheittokisat eivät ole omiaan nostamaan suomalaisen saunan mainetta. Miksi saunomiseen parasta antia, rentoutumista, hyvää oloa ja harmonisuutta ei korosteta enempää? Sauna on olennainen osa suomalaista kulttuuriperimää. Ihan kuin juhannuskokko tai Havis Amandan lakittaminenkin. Saunajooga eli konseptoitu lämmössä rentoutuminen voisi hyvinkin vahvistaa saunomisesta saatavaa henkistä ja fyysistä puhdistautumista. Olin mukana testaamassa Suomen ensimmäistä saunajoogaa Jyväskylässä. Treenipaikkana toimi tunnelmallinen TupasWillan savusauna. Lähdin matkaan innokkain, avoimin mielin, vaikka ajatus saunassa joogaamisesta herättikin sekä positiivisia, että negatiivisia tunteita. HIKOILua SaunaJOOGan TESTIRYHMÄSSÄ Sauna from Finland yhdistyksen yhtenä konkreettisena tehtävänä on toimia erilaisten sau- Treenipaikkana toimii savusauna, joka on lämmitetty noin 50 asteeseen. Kynttilät ja havunoksat lisäävät levollista tunnelmaa. Astelemme joogamatot kainaloissa saunan lauteille. Mietin, että toivottavasti tässä ei nyt raiskata saunaan visusti kuuluvaa kiireettömyyttä ja ”löhöämisen” makua. Tuoda hampaat irvessä suorittamista löylyhuoneeseen. Levitän alustani riviin muiden joukkoon, hengittelen hetken savun tuoksua, asetan vesipullon kädenulottuville ja asetun äx-asentoon matolle makaamaan. Mielessä pyöri pelko omasta jaksamisestani: Mistä ihmeestä saan energian voi- Sauna 1/2011 16 IDEa SaunaJOOGaSTa Sauna 1/2011 17 maa vaativien asentojen pitoon, kun hiki valuu virtanaan jo nyt maatessani tässä tekemättä mitään? Entä jos alkaa pyörryttää? Uuvunkohan nestehukan takia? Onko tässä kerta kaikkiaan mitään järkeä? Aloitettuamme treenin unohdan kaiken tuskailun. Saunajooga ei suinkaan ole sulaa suomalaista hulluutta. Se on eri joogalajeihin pohjautuva puolen tunnin mittainen rauhallinen harjoitus, jonka aluksi hiljennytään rauhoittamaan mieltä ja tehdään hengitysharjoituksia. Sen jälkeen kehoa vahvistetaan seisten tehtävillä venytyksillä, joita seuraa istumasarja. Vatsalihakset saavat kyytiä keskivartalopidoissa. Harjoitus päättyy loppurentoutukseen. Testaamassani Suomen ensimmäisessä saunajoogasarjassa erityisasemassa on selän hyvinvointi. Liikkeet sopivat kaikentasoisille osallistujille. Eteentaivutuksia vältetään, jotta verenpaine ei madallu liikaa ja ala huipata. Saunajoogasarjoja on tarkoitus tehdä lisää ja teemoittaa niitä myös vuodenaikojen mukaan. PaLKInTOna RauKEa OLOTILa Kun varsinainen treeni on ohitse vajoamme taas matoillemme makaamaan. Oma alustani on luistava, makaan konkreettisesti vesilammikossa. Se ei haittaa. Joogaamisen jäljiltä kroppa ja mieli ovat rentoutuneita. Löylyjen lämpö syventää autuasta oloa. Lämpö huokuu jäseniini märänkin maton lävitse. Ohjaajan rauhallinen ääni johdattelee minut tasoittamaan hengitystä ja pian vaivunkin lähes meditatiiviseen tilaan. On aika kiittää kehoa tehdystä työstä ja antaa sen rentoutua. Jalkaterät kääntyvät ulospäin ja sormenpäät kipristyvät luonnollisesti taivasta kohti. Suukin aukeaa. On helppo hengittää. On nautinnollisen hyvä olla. Saunajoogan salaisuus taitaa olla se, että se ei saa vain kehoa, vaan myös suomalaisen mielen rauhoittumaan. Kuntosalille tai lenkkipolulle lähdetään aina suorittamaan. Vaikka venyteltäisiin olohuoneessa, koetetaan homman hoitaa äkkiä alta pois, jotta päästään äkkiä tarttumaan muihin puuhiin. Saunassa on sen sijaan jotain pyhää, pysäyttävää. Minäkin tajuan oikeasti nauttia liikkeiden lempeästä virrasta, venytysten tunteesta jo tekohetkellä. En vasta harjoituksen jälkeen. Koska olen absoluuttisesti läsnä vartaloni kaarissa, saan myös mielen sidotuksi rytmiin. Suomalaisuus kiteytyy saunajoogassa. Kaikille meille pohjoisen järeälle kansalle ei välttämät- Sauna 1/2011 18 tä sovi joogaan usein kuuluvat itämaisiin uskontoihin liittyvät tavat ja tunnelmat. Minusta on luontevampaa joogata tervan, kuin suitsukkeiden tuoksussa. Hikoilla huolia pois mieluummin kiukaan rätinää, kuin tunnelmallista intialaista musiikkia kuunnellen. Pulahtaa harjoituksen jälkeen ennemmin avantoon kuin maistella kookosta palmun katveessa. Sauna on jokaiselle suomalaiselle tuttu ympäristö. Siksi saunajooga on lajina konstailematon ja aito kokemus. Se vie ihmisen juurilleen, lähelle itseään. Suosittelen testaamaan saunajoogaa, ilman ennakkoluuloja. Se tekee hyvää jokaiselle, niin urheilijalle kuin nautiskelijallekin. Joogan sanotaan avaavan tunnelukot. Kun joogataan saunan lempeässä lämmössä, patoutuneiden filisten tunnistaminen helpottuu. Hämärässä kukaan ei huomaa, vaikka kyynelkin tirahtaisi poskelle. Joko surusta tai sitten silkasta onnesta, kuten minulle kävi. Tiedustelut saunajoogasta: www.saunafromfinland.fi JÄLKITunnELMIa Saunajooga todella laittaa aineenvaihdunnan rullaamaan. Pienistä trikoistani olisi harjoitteen jälkeen voinut puristaa litrakaupalla hikeä. Joudunkin ramppaamaan loppuillan vessassa, sillä jano on pitkään aikamoinen sporttailun jälkeen. Iho tuntuu hehkeältä, kuonat ovat poistuneet ja hymy on herkässä. Lihasten venyttäminen on turvallisempaa ja helpompaa löylyjen lämmössä. Huolella suunnitellulla saunajoogan liikesarjalla on uskomattoman rentouttava vaikutus kehoon. Lapaluiden alueella olevat kireydet, jotka ovat istumatyön seurausta, hellittävät ainakin hetkeksi. Lenkkeilystä kipeytyneisiin pohkeisiin ja takareisiin tulee lisää pituutta. Kroppa tuntuu samaan aikaan pehmeältä ja elastiselta. Sauna 1/2011 19 tekSi: riSto eLomaa kuVat: janne Virkkunen Arlan yleinen sauna liittää taidetta saunakokemuksiin ”Kuolema saunassa ”taidenäyttely 19.11. – 31.12.2010 Suomessa sauna on historiallisesti ollut paikka elämälle ja kuolemalle. Moni on saunassa syntynyt varsinkin ennen toista maailmansotaa ja siellä on perinteisesti pesty vainajat. Sauna on tasa-arvoinen paikka, jossa arvonimet jäävät ulkopuolelle samalla kun vaatteet riisutaan pukuhuoneessa. Keskustelu saunan lauteilla on yleensä vapaata ja monimuotoista ja tasa-arvoista. Tämä varsinkin yleisissä saunoissa, joiden lukumäärä on kuitenkin valitettavasti hiipunut melkein olemattomiin. Yksi rohkeista yleisen saunan toimintaa jatkavista paikoista on Helsingin Kalliossa Kaarlenkadulla oleva Arlan sauna, joka lämmitetään kaasulla. Arlassa on oma saunansa miehille ja naisille ja saunoista pääsee viilentämään tai tupakalle pienelle sisäpihalle, jonka ympärillä kohoaa Kalliolle tyypillisiä asuntokolosseja kahdeksan kerroksen korkeuteen. KUOLEMA SAUNASSA – näyttelyn taiteilijat ovat myös Arlan ahkeria asiakkaita. Näyttelyn teokset käsittelevät ruumiillisuutta ja kuolemaa saunan kehyksessä. Taidenäyttelyyn ja sen teoksiin on tutustuttava saunomalla. Näyttelyyn tutustuminen on saunomisen mittainen ja maksaa tuon saunakäynnin verran. Itse tutustuin näyttelyyn ja saunaan avajaisissa 18.11., jolloin paikalla olivat myös taiteilijat itse runsaan kutsuvierasjoukon kera. Näyttely koostuu valokuvista, veistoksista ja installaatiosta sekä miesten että naisten saunojen löylyhuoneissa ynnä pesu- ja pukuhuoneissa sekä portaissa ja käytävissä. Varsinaisten taideteosten lisäksi näyttelyn aikana oli nähtävissä performansseja ja teatteria, joita esittivät mm. Laura Murtomaa ja Noora Dadu. Kuvataiteilijoina olivat Teemu Mäki, Kalle Nieminen, Jussi Valtakari ja Janne Virkkunen, joka on myös näyttelyn kokoaja ja kuraattori. Janne on kuvanveistäjä ja muotoilija ja voittanut palkintoja vaikkapa Japanissa. Istuimme avajaisissa Jannen kanssa lauteilla ja hän kertoi, että saunominen ja saunat ovat aina olleet hänellä verissä ja kiinnostuksen kohteena. Hän on kiertänyt Suomea kesällä 1999 laajasti ja nähnyt ja dokumentoinut muotoilijakollegansa kanssa noin 60 savusaunaa sekä koesaunonut niistä noin 40. Mukana on saunoja Suomen suurimmasta pienimpään, perinteisistä todella eksoottisiin materiaaleihin ja historiallisista aina nykyarkkitehtien piirtämiin luomuksiin saakka. Mielenkiintoista materiaalia myöskin ajatellen Seuran arkistoja. Mielenkiintoisin teos oli ilman muuta Jannen pronssinen ”Installaatio” eli ” anopin luut ja kallo” saunan kiukaalla. Kallon tyhjät silmät hätkäh- Sauna 1/2011 20 JussiValtakari,“Valokuva“2010,koivu dyttivät, jos menit heittämään löylyä läheltä. Mieleen tuli myös juutalaisten kaasutus ja poltto, sillä Arlan saunahan lämpenee kaasulla. Kiinnostavaa olisi tietää, kestivätköhän nuo valokset koko näyttelyn ajan ehjinä? Ehkäpä pronssivaloksista löytyy uusi kiuaskivimateriaali? Teemu Mäen valokuvat olivat myös mielenkiintoisia, kuten oheisesta näkyy. Kuvien valmistuksessa on ollut assistenttina Kenneth Bamberg, joka kuvasi Vaskiniemessä saunojia pari kesää sitten ja on muutenkin erikoistunut saunakuviin. Jussi Valtakarin koivusta tehty veistos oli sijoitettu ikkunalaudalle miesten pukuhuoneeseen. Jotenkin tuli mieleen tukkilaisjoukko odottamassa saunaan pääsyä. Mm. Kukkolankoskella on tukkilaissauna, jonne tosin sopii monta veistoksessa esiintyvää ryhmää. Kalle Niemisen ”Installaatio” tyhjine, ilmeisesti kiukaalla poltettuine oluttölkkeineen ei oikein auennut minulle. Oluttölkkien lisäksi teokseen kuuluu tupakkapaperirasia ja tupakantuhkaa. Ovat ehkä muistoina ajalta, jolloin pukuhuoneessa sai vielä polttaa. Arlan sauna itsessään oli myös uusi kokemus minulle. Kaasulla lämmitetty kiuas antaa hyvät löylyt niin, että jouduin väliin siirtymään ylimmältä lauteelta alemmas. Avajaisissa tuntui siltä, että Kallion kulttuuriin kuuluu sauna oleellisesti. Arlan naapurissahan on Kotiharjun sauna. Näyttelyn taiteilijat tuntuivat olevan saunan vakituisia käyttäjiä, samoin kuin laajahko joukko kutsuvieraita. Näyttely kuuluu Kallion taidetapahtumiin ja sille sopii toivoa jatkoa. KalleNieminen,Installaatio(oluttölkit,tupakkapaperirasia, tupakantuhka2010) Arlan saunasta löytyy lisätietoa www.arlansauna.net JanneKristianVirkkunen,Installaatio (pronssi,2010) Sauna 1/2011 21 pertti torStiLa, SeCretary oF State, miniStry For ForeiGn aFFairS oF FinLanD XV International Sauna Congress 27-28 May 2010 Tokyo “Sauna Diplomacy; the Finnish Recipe” spin: Capitol Hill staffers, public-policy wonks, lobbyists, administration officials and reporters eager to pick up some off-message analysis.” According to the society’s private Facebook page its mission is “to exchange breaking D.C. news and hot scoops, create buzz and get refreshed in great company.” Similar sauna “academies” can be found in other Finnish embassies too. The sauna is a place where you wash yourself; it is a place where you can rest, relax and contemplate. But it serves effectively other purposes as well. Ladies and gentlemen, welcome to the world of Sauna Diplomacy! Foreword: Finnish saunas are not only a commercial but also a diplomatic item of export worldwide. “Sauna Diplomacy”, solving domestic as well as international disputes in the high heat of sauna has been taught for Finnish diplomats for decades. There are about three million saunas in Finland, more than one for every two of the 5.3 million Finns. And did you know that Finland is a country where there are more saunas than cars? Practically all houses in the rural areas have saunas of their own. It is hard to imagine a Finnish summer cottage by a lake without a sauna. Nowadays there are saunas also in city apartments, and not only in the big ones: you can find a small sauna even in a one-room ﬂat. There are saunas in the premises of many Finnish companies and in public buildings like chanceries, ministries, city halls, schools and hospitals. The Finnish Parliament Building houses a separate wing with sauna facilities. Nokia is another good example. In its headquarters in Espoo, close to Helsinki, Nokia has saunas built for employees visiting the company gym. Finns carry their saunas with them wherever they go. All the 98 Finnish diplomatic and consular missions in different parts of the world have their own saunas. Our representatives here in Tokyo take pride in their two saunas.The Embassy sauna in Tokyo was the first Finnish sauna built in Japan – but certainly not the last one. I am sure there are many Finnish saunas in today’s Japan and the Japanese guests and friends keep queuing to them. In 1960 when Japan was preparing for the 1964 Tokyo Olympic Games, the Japanese Olympic Committee and O-giku-kai Construction Committee approached the Finnish Embassy, asking for assistance in the planning of a Sports Palace in the immediate neighborhood of the Olympic Stadium. A central part of this Sports Palace was to be a spa with swimming pools and Finnish saunas. The Washington Post wrote in March 2010 : “The Diplomatic Finnish Sauna Society of the Finnish Embassy in Washington D.C. counts among its 150 members the operatives who make Washington When Finnish troops are sent overseas in international military or civilian peacekeeping and crisis management operations, they carry the sauna idea with them - even if they served in hottest Africa as is the case now in the UN operation in Chad.When soldiers arrive to set up camp in a foreign location, building a sauna is the first thing to do – it’s a top priority. Finland has participated in international efforts to end fighting and bring peace for over 50 years now. Peacekeeping forms an essential and visible part of the Finnish foreign policy. It is generally acknowledged that Finland is among the most significant contributors to international peacekeeping. Over 50,000 Finnish men and women have taken part in different missions in Egypt, Lebanon, Cyprus, Bosnia, Kosovo, Namibia, Kashmir, Afghanistan, Liberia, Chad and other places. While contributing to bringing peace to the war-torn regions, the Finnish troops have at the same time introduced local people and other peacekeepers to the secrets of the Finnish sauna traditions, including sauna diplomacy. The Finnish contingent in the UNEF operation in the Sinai Desert in the 1950s built 35 huts to house saunas. The Israelis and Egyptians were astounded – is it really a sauna in this heat? The Finns must be crazy! One of the first saunas was built on a forsak- Sauna 1/2011 22 Sauna and international crisis management UNEFIIKaapro. Sauna diplomacy, diplomatic meetings which involve the sauna helps in making progress in negotia- tions. President Martti Ahtisaari, the Finnish Nobel Peace Prize laureate of 2008, has used sauna diplomacy successfully in many parts of the world, from Africa to Asia, from Tanzania to Indonesia. How does a mediator set about looking for compromises in a situation where the parties are far apart? Especially in the early stages, Ahtisaari says, the most important thing is to just meet and talk, meet and talk. The sauna provides an excellent environment for this. President Ahtisaari served as Finland’s Ambassador in Tanzania in 1973-1977. The Tanzanian Foreign Minister John Malecela, who later on became Tanzania’s Prime Minister , was a regular visitor in the Ambassador’s sauna. When Ahtisaari was asked why to have a sauna in Africa where it is hot anyway, he replied: “When you come out of the sauna, the hot air outside feels cool.” Sauna is a form of social communication. Decisions and negotiations take less time in the high heat. Sauna cools down overexcitement and melts away political differences. Our Foreign Minister Alexander Stubb depicts the sauna as a great place to negotiate. In his book “The Naked Truth” he writes: “At work I try to use the sauna strategy as well. I cordially invite my colleagues to have a sauna with Sauna 1/2011 23 en Egyptian military transport platform using wooden telephone poles which the Israeli forces had left behind. The sauna building was then easy to move from one place to another. A sauna on wheels! In the Golan Heights in UNIFIL during the 1980s and 1990s the Finnish battalion took care that not only the Finnish troops had their saunas but also the Israeli and Syrian ambassadors had a chance to use one if they wished. Your guest speaker served as a reserve lieutenant in the UN Forces in Cyprus in 1966-1967. My platoon had saunas and the neighboring platoon had even a swimming pool in a deserted garage.The garage gate was bricked up and filled with water. Peace in Cyprus was negotiated and built in these premises and the saunas were visited by representatives of both sides of the conﬂict. In KFOR in Kosovo during the early years of 2000 the Finnish contingent built over 20 saunas in their base for its 800 soldiers and foreign guests. Officers and soldiers knew that the sauna plays an important social role and can help relieve stress in tense envi- ronments such as postwar Kosovo. The Ahtisaari lesson Urho Kekkonen, who served as President of Finland for over twenty-five years, was a firm believer in the sauna’s benefits. It is said that Kekkonen left his guests to steam until a deal had been hammered out. Saturday evenings the President’s sauna was ready to welcome his inner circle, inﬂuential personalities in politics, science and cultural life. Kekkonen’s “sauna club” formed a network that provided him with information and conveyed his messages to various stakeholders of the Finnish society. President Kekkonen used to invite world leaders and other officials to his private sauna at the height of the Cold War. Formal discussions started around a normal negotiating table and were followed by a sauna sitting. New ideas emerged and many of them helped the Finns move towards notable political and economic successes and ultimately Finland becoming “the Nokia Land.” During the days of the Cold War, the Finnish neutrality between East and West was constantly challenged by the Soviet Union. President Kekkonen used his sauna diplomacy to defend Finland’s integrity and membership in the Western community of nations countering the Soviet efforts. The Financial Times once claimed that Kekkonen sweated his Soviet guests into cooperation in his sauna. The true story is certainly richer in detail than that but the truth remains that the sauna was an important instrument for Kekkonen in building confidence and diffusing the mistrust of our eastern neighbor. Big issues were negotiated in President Kekkonen’s Tamminiemi sauna. The Finnish membership in the European Free Trade Association (EFTA) was explained to the Russian leaders in the presidential sauna. The construction in the 1970s of the Russian town of Kostamus close to the Finnish border by Finnish work force was discussed and prepared on the hot benches of the same sauna. In 1960, the Soviet leader Nikita Khrushchev came to Helsinki to attend President Kekkonen’s 60th birthday. The sauna played an important role in the celebrations. The story tells that Kekkonen kept Khrushchev in the sauna until 5 o’clock in the morning. At the end of the visit a communiqué was issued in which the Soviet government expressed its preparedness to support Finland’s desire to integrate and cooperate with the West. A free trade area comprising Finland and seven EFTA countries was created in 1971. The door to Finland’s integration into the western economy was opened with profound political and economic significance. Khrushchev was later criticized by his own countrymen. The main accusation was that he, a proper communist, had gone naked into a sauna with a capitalist and non-socialist, and that was simply something he should not have done. In 1978, the Soviet Defence Minister, Marshal Dmitri Ustinov visited Finland with an obvious aim of pulling neutral Finland toward a closer military alliance with the USSR and the Warsaw Pact. Kekkonen naturally invited him to his sauna.When the gentlemen were sitting in the relaxing heat, Sauna 1/2011 24 me. Then I don’t let them out until everyone agrees with my piece of legislation.” As late as in the 19th century, many Finnish babies were born in a sauna because it was the absolutely cleanest place in the household.The sauna is no more needed or used for this purpose but in the case of the birth of the Republic of Namibia, sauna served its traditional function perfectly well. “Martti Ahtisaari was the midwife who delivered the baby of Namibia,” the Namibians use to say. Ahtisaari served as the UN Commisioner for Namibia between 1977 and 1981 and was appointed Special Representative of the Secretary General for Namibia in July 1978. Development Minister Toivo ya Toivo - a well known Namibian freedom fighter - was an often seen guest in Martti Ahtisaari’s sauna in Windhoek at the end of the 1970s. Two months ago Namibia celebrated the 20th Anniversary of its independence. President Ahtisaari was invited to attend the festivities as a special guest of the Namibian Government. I would not be surprised if he went to the sauna of the Finnish Embassy together with the Namibian leaders. President Tarja Halonen and the woman power Our current President of the Republic Tarja Halonen has two saunas in her summer residence in Naantali. Being female does not create a sauna problem. In a country where the President is a woman, the majority of the members of the Government are women and 40% of the Members of Parliament are female, sauna diplomacy cannot be a privilege reserved for men only. The rise of women to positions of responsibility and their growing impact in business and politics all over the world make it quite natural that President Halonen does not have to sit alone in her sauna. President Kekkonen’s sauna legacy SaunajossainGolanilla. Ustinov suggested joint maneuvers between the Soviet and Finnish armies. Kekkonen threw more water on the burning hot stones and dismissed the proposal as incompatible with Finland’s neutrality. The President said that there could be other ways of cultivating friendship, such as the presidential sauna and the fact that Finland can take care of itself economically, politically and if necessary even militarily without Soviet help.There was no Soviet rejoinder to the maneuvers idea thereafter. Kekkonen used to say that it’s easier to openly discuss problems in a sauna. In sauna all are equals. There are no superpowers or minipowers in a sauna, no superiors or servants. You don’t keep your politics up your sleeve when you are not wearing sleeves. If you discuss and agree on something when you are all naked, it’s difficult afterwards not to keep your word. For us Finns, there’s nothing suspicious about the sauna. For us it’s as natural as it gets and networking in the nude is an absolutely moral good. Conclusion For us Finns the sauna is a sacred place. We have our ways of doing things but the concept of a Sauna 1/2011 pleasant and enjoyable sweat bath is by no means confined within Finland’s borders. Neither is sauna diplomacy. Pragmatism marked the famous 1997 “no-neckties” summit in Krasnoyarsk between Japanese Prime Minister Ryutaro Hashimoto and Russian President Boris Yeltsin. The two leaders took a major step forward in the relations between their countries during the two days of sport, sauna and relaxation. The informal sauna summit in eastern Siberia did not solve the land dispute but it changed the frosty diplomatic weather between Japan and Russia. The Japanese mushiboro, the Russian, Bulgarian and Serbian banya, the Hungarian furdö, the sweat lodge of the Eskimos and American Indians, the Turkish hamam, the temescal of Mexico or the Mongolian hot room are all cousins to the Finnish sauna. They all have their specific characteristics which we, friends of the sauna tradition, all over the world respect and admire. Sauna diplomacy has become a hallmark of the Finnish diplomacy but nothing prevents others from trying this concept wherever saunas are heated up. The sauna is an ideal place to strike a friendship, come to an agreement and make peace. 25 riSto eLomaa Saunakongressissa Kiinan Xianissa Kiinan Sauna and Spa Association (CSSPA) järjesti yhdessä East-Asian Sauna and Spa Associationin kanssa Kiinan Xianissa Sauna ja Kylpylä kongressin marraskuussa 2010. CSSPA:n presidentti Mr. Liu kutsui allekirjoittaneen mukaan edustamaan Eurooppaa ja erityisesti Suomea sekä suomalaista saunaa ja saunakulttuuria. Vierailu oli erittäin mielenkiintoinen. CSSPA toimii China Genaral Chamber of Commerce - China National Sauna and Spa Committeen (CSPA) yhteydessä Pekingissä. CSPA on keskusorganisaatio koko Kiinan kansalliselle kylpylä-, sauna- , kuumalähde- ja näihin liittyvälle jalkahoitoliiketoiminnalle. CSPA on rekisteröity virallisesti 31.01.2005 sisäministeriössä eli omaa virallisen valtiollisen organisaation statuksen. CSPA pyrkii toteuttamaan tehtäväänsä keskusorganisaationa noudattamalla Deng Xiaopingin teorioita ja ajatuksia. Tämä tarkoittaa mm. sitä , että valvotaan kansallisten määräysten, lakien sekä mm. sosiaalisen moraalin noudattamista. Sosialistisen markkinataloudenkehitysstrategian ohjaamana CSPA toimii siltana alan yritysten ja yrittäjien sekä valtiovallan välillä, avustaa valtiovaltaa teollisuuden toiminnan valvonnassa ja huolehtii jäsentensä laillisista oikeuksista ja intresseistä. CSPA osallistuu myös tutkimukseen ja tuotekehityksen ja linjaa alan trendejä ja tulevaisuutta huomioiden uusimmat tarpeet sekä mahdolliset riskit. CSPA:n tärkein tehtävä on lakien puitteissa kehittää alan toimintaa ja edistää kylpylöiden, saunojen, kuumien lähteiden ja jalkahoitoloiden tervettä kehitystä ja kasvua mm. seuraamalla vuosittain eri toimijoiden taloudellisia tuloksia ja kehitystä keräämiensä tilastojen valossa. Tähän kuuluu oleellisena osana CSPA:n ja sen alaorganisaatioiden järjestämät koulutusohjelmat ja -tilaisuudet. Kansainväliset yhteydet on annettu myös CSPA:lle ja siksi he ovat mukana mm. East-Asian Sauna and Spa Associatioin (EASSPA) toiminnassa aktiivisesti. Tähän organisaatioon kuuluvat Kiinan lisäksi Japani, Mongolia ja Etelä-Korea sekä jonkinlaisina liitännäisjäseninä Tiibet ja Taiwan sekä Hong-Kong. EASSPA perustettiin heti CSPA:n rekisteröinnin jälkeen 2005, jolloin pidettiin myös ensimmäinen kongressi Pekingissä. Sen jälkeen on pidetty vuosittainen kongressinsa eri paikoissa. Tällä kertaa vuorossa siis on Kiina. Kongressin ohjelma oli pääasiassa kiinankielinen lukuunottamatta japanilaisten ja allekirjoittaneen osuutta, joissa kieli oli englanti. Minulle oli järjestetty koko ajaksi tulkki avukseni. Materiaali, joka jaettiin yleisölle, on kiinan kielellä. Vain tilastotiedot alasta saimme me ulkomaiset vieraat englanniksi. Alustuksista mielenkiintoisin oli yhteenveto alan tilanteesta ja kehityksestä Kiinassa. Kehitys on ollut viime vuosina ripeää ja ala työllistää tänä päivänä runsaat 16 miljoonaa ihmistä eli pari % koko työvoimasta (kts. Taulukko 1). Kylpylöitä Kiinassa on ollut perinteisesti runsaasti ja kehitys on ollut viime vuosina nopeaa. Kylpylät ovat hienoja kokonaisvaltaisia huvittelukeskuksia, joissa useimmiten on myös saunalaitos mukana. Usein kylpylöihin liittyy hotelliliiketoimintaa eli asiakkaat viipyvät kylpylässä pidempään. Aiemmin kylpylöihin ja saunalaitoksiin usein liittynyt prostituutio on selkeästi vähentynyt, mutta sitä esiintyy edelleenkin. Usein viitteen asiasta antaa se, että asiakkaiden autot ajetaan pois laitoksen edestä suojaan niin, että henkilöllisyys ei ainakaan rekisterikilvistä paljastu. Valtion autojen kilvistä kun saattaa nähdä kävijän arvon ja aseman. Kuumia lähteitä on Kiinassa samaan tapaan kuin Japanissa ja näiden yhteydessä on ollut perinteisesti kylpylöitä. Tälläkin alueella kehitys on ollut nopeaa ja odotukset tulevasta erittäin positiivisia. Kiinasta löytyy myös vahvaa saunateollisuutta ja mm. sähkökiukaiden valmistusta. Alan teollisuus uskoo valtaavansa markkinoita maailmalta ja eräs toimija ”uhosi” valtaavansa jopa Suomen saunamarkkinat muiden kiinalaistuotteiden tapaan. Kaikki asennettavat kiukaat ovat sähkökiukaita. Kiinassa on alettu rakentaa kerrostaloasuntoihin myös saunoja ja erään toimittajan mukaan arvioidaan , että Kiinan rakennetaan seuraavan viiden vuoden aikana kymmeniä miljoonia saunoja. Tämä iso kotimarkkinavolyymi tietysti tekee mm. kiuasvalmistajista kilpailukykyisiä. Näkemäni saunat ja kiukaat olivat aivan kelvollisia ja löylyäkin kiukaasta tuntui lähtevän. Ajanpuutteen vuoksi kokeilu jäi tosin lyhyeksi. Tarjolla oli myös puisia kiuluja, löylykauhoja ja Sauna 1/2011 26 jopa koivusta tehtyjä vihtoja erilaisten saunateks- mentiin poliisisaatossa ja vastaanotto oli kuin valtiilien yms. lisäksi. Tuotteet näyttivät ja tuntuivat tiovierailla mukaan lukien paikallisen kommunistikäteen erittäin kelvollisilta ja tekstiilit sijoittuvat puolueen johto , 4 TV-asemaa, satakunta valokujopa erinomaiseen kategoriaan. vaajaa ja monituhatpäinen yleisö. Tänään Kiinaan tulee tuontikiukaita mm. Virallisen ohjelman jälkeen saimme tutustua Filippiineiltä, jossa merkittävä toimittaja on suo- kylpylään ja vietimmekin aikaa mm. Japanin Saumalaisperäinen SAWO, joka on aloittanut myös naseuran puheenjohtajan ja muiden japanilaiskiukaiden tuonnin mm. Suomeen ja Saksaan. Kii- ten kera erinomaisissa kuumissa altaissa, joihin nalainen teollisuus on kuitenkin kehittymässä voi- vesi tulee alueen tuliperäisestä maasta. Japanimakkaasti ja Kiinan perinteinen non - tariff bar- laiset kehuivat paikkaa hyväksi. Kylpylän saunoirier menettely suojaa tätäkin kotimaista teolli- hin emme ehtineet tutustua, koska puoluejohtaja suutta. halusi syödä illallista kanssamme. Suomalainen alan teollisuus on kiinnostunut Muutenkin ohjelmassa painottui voimakkaasti suuresta markkinapotentiaalista ja asiaa on selvit- paikallisten puolueen edustajien mukanaolo ja tämässä Finpro. Tukea selvitykselle saatiin Shang- tärkeys. hain messujen yhteydessä Suomen osaston yhteKylpylä hotelleineen, ravintoloineen jne. on aivan ydessä olevan saunan vierailta. Valitettavasti vain uusi ja sinne odotetaan n. 20.000 asiakasta päivitIKI- kiukaalla varustettu sauna oli logistisesti sijoi- täin. Kohde on saanut runsaasti paikallista kehitettu niin hankalasti, että saunassa ehti kylpeä vain tysaluerahoitusta, sillä Xianin lähialue eli Shaanxin pari tuhatta VIP-vierasta. Mm. CSPA:n väelle ei jär- lääni kuuluu alikehittyneeseen Kiinaan. jestynyt sauna-aikaa. Asia toivottavasti korjaantuu, Alueella on vahvat matkailuperinteet. Onhan jos Suomen osasto ”Kirnu” saa arvoisensa paikan Xianin lähellä nuo kuuluisat terrakottaarmeijasaunoineen Shangahain läheltä. museot, joissa vierailee miljoonittain turisteja Yksi esityskokonaisuus keskittyi erilasiin sau- vuosittain. nassa ja kylpemisessä käytettyihin luonnon Nähtyäni laitoksia, saunoja yms. ja tutustuttuani aineista tehtyihin tuotteisiin, joista mielenkiintoi- Kauppakamarin keräämiin tilastoihin, on helppo simmat tuntuivat tulevat Tiibetistä.Villimehiläisten uskoa, että kylpylä- ja saunaliiketoiminta elää kashunaja oli vahvasti mukana. vun ja kukoistuksen aikaa. Kiinalaisia toimijoiden Ohjelma sisälsi esitelmien lisäksi pienen näyt- voidaan odottaa myös esiintyvän vientimarkkitelyn, tutustumisen suureen jalkojenhoitonäytök- noilla pikaan. seen (3000 asiakasta ja hoitajaa) sekä tutustumisen pariin paikalli- Taulukko 1 seen kylpylään ja kylpylähotelliin. Kiinan kylpylä- ja saunatoimintaa lukuina 2008 2009 Kasvu % VIP-vieraat tutustutettiin myös 150.000 154.200 2,8 n. 60 km:n päässä oleviin kuumiin Laitosten lukumäärä lähteisiin ja alueelle rakennettuun Tulot, miljardia RMB 113,5 154,2 8% suureen kylpylaitokseen. Paikalle Työntekijöitä 15.000.000 15.440.000 2,9 % Sauna 1/2011 27 markku uimonen Puusaunaa ja avantoa Uudessa Englannissa Mutkitteleva hiekkatie vie kauniiden omenaja vaahterapuutarhojen läpi kohoten eteläisen Vermontin ja New Hampshiren alueille tyypillisten vuoristoisten harjumaisemien rinteitä. Koska olemme matkalla saunaan, tuntuu hieman erikoiselta. Olemmehan me suomalaiset tottuneet siihen, että saunalle ikäänkuin laskeudutaan, joko mökiltä tai tuvasta saunapolkua pitkin alas veden äärelle. Vermontissa asuva, mutta varsinkin New Yorkissa vaikuttava kuvataiteilija Eric Aho on rakentanut hirsisaunansa hieman poikkeavalla tavalla mäen harjalle. Omenapuutarhan keskellä on lähde, joka muodostaa pienen lammen mäen päälle. Sieltä suomalaissukuinen Aho sai vuokrattua määräämättömäksi ajaksi tontin omaa saunaa varten. Eric Ahon isoisä muutti vuonna 1903 Sysmästä Ohioon. Myöhemmin perhe sijoittui Uuteen Englantiin, Massachusettsiin ja New Hampshireen. Siellä syntynyt Ericin isä kertoi aikanaan nuorena miehenä olleensa mukana rakentamassa yli pariakymmentä saunaa paikallisille suomalaista alkuperää oleville siirtolaisille. Omaa saunaa hän ei jostain syystä koskaan rakentanut, joten Eric päätti omalta osaltaan korjata tilanteen. National Academy of Arts:n jäseneksi kutsuttu maalari (engl. painter) oli 1990 -luvun alussa Fulbright -stipendiaattina Suomessa, ja tänä aikana hän matkusti maata ristiin rastiin sukulaisia tapaamassa. Siten löytyi myös pätevää apua, kun omaa saunaa myöhemmin ryhdyttiin rakentamaan USA: han. Eric hankki Vermontista 100 kappaletta kuusitukkeja jotka sahattiin hirsiksi, apuna oli sopivan sirkkelin omistava paikallinen Ken Christie. Itse saunan rakennustalkoisiin tulivat T. Koivisto ja Y. Kautto Suomesta. Eric luonnosteli työpiirrokset Suomesta hankkimansa sauna-aiheisen kirjallisuuden avittamana, ja rakentamisen aikana tietysti vähän sovellettiin tarpeen niin vaatiessa. Michiganista löytyi käytetty jatkuvalämmitteinen Nippa -kiuas, ja ensimmäisiä löylyjä päästiin testaamaan lokakuussa 2000. Paikalliset vallitsevat tuulet vaikuttivat saunan sijoituspaikkaan lam- men rannalla enemmän kuin kaunis ajatus iltaauringosta kuistilla. Tämä olikin perusteltua, sillä saunoessamme viime huhtikuisessa kevätilmassa vuorilta voimansa keräävät puuskat olisivat vieneet löylyt mennessään, mikäli ovi olisi ollut väärään suuntaan.. Ja tietenkin Nippa oli töissä putki punaisena koko ajan. Sauna antoi tukevat, mouhevat ja kantavat löylyt siitäkin huolimatta, että mukana olleet lapset järjestivät kuten aina ylimääräistä tuuletusta uimaanlöylyyn-uimaan-löylyyn-uimaan -ovirallia harjoittaen. Talvisin on luontevaa harjoittaa avannossa käyntiä. Sattumoisin Ericin isoisän sivubisneksiä viime vuosisadan alkupuolella oli jääkauppa. Lammista ja pikku järvistä sahattiin jäätä maatilojen kellareihin kesän varalta. Ericillä on käytössään vuodelta 1900 peräisin oleva jää-saha, jolla avanto nykyisinkin syntyy lampeen saunan eteen, käsivoimin. Sauna 1/2011 28 Samalla syntyy muutakin, moni taulu kuten esimerkkinä oleva Ice Cuts on saanut inspiraationsa avannosta, lumesta ja jäästä. Saunoillahan on tapana olla herkkiä tulen kanssa, niinpä jo jouluaattona 2000 kiukaan hormi sytytti katon palamaan. Onneksi paikallinen palokunta saapui ajoissa ja vakavammilta vahingoilta vältyttiin. Palomiehet kyllä mainitsivat, että aina silloin tällöin joku ”Finn” aiheuttaa heille vastaavia outoja tilanteita, tosin varsinaiset saunapalojen tilastolliset huippuvuodet ovat olleet jo kauan takanapäin. Alice´s Orchardissa sijaitseva sauna pyritään lämmittämään ainakin kerran viikossa, ja innokkaita kylpijöitä ovat myös Ericin vaimon Rachelin lisäksi lapset Madelin Lyyli, 7v. ja Emmet Akseli, 3v. Monesti sauna lämpiää vain isännän aatoksia varten, ja joskus Citystä vieraisilla oleva kollega tai ystävä pääsee jakamaan paikallisesta näkökulmasta katsottuna erikoisen hiljaisen, lämpimän hetken. Ja tietenkin aina Suomessa vieraillessaan Eric käy Vaskiniemessä nauttimassa ”State of the Art” -löylyistä. Sauna 1/2011 29 Lisää Eric Ahon avanto -maalauksista ja muustakin osoitteessa http://ericaho.com Kuvat:EricAho,RachelPorteoso,MarkkuUimonen. tero hirViLammi Saunomassa Niilillä Olimme vaimoni Jaanan kanssa Egyptissä tammikuussa (2010) paossa Suomen paukkupakkasia. Koska molempia kiinnostaa historia, ei kohteeksi valikoitunut mikään rantalomailijoiden keidas, vaan itse Niili - joki, jota ilman olisi tuskin koko maata ja sen häikäisevää kulttuuria olemassa. Viikon mittainen risteily rajoittui Luxorin ja Assuamin välille. Luxorista pohjoiseen oli kuulemma liian riskialtista purjehtia, mikä johtui hallituksen ja jyrkempää uskontokantaa edustavien ryhmien yhteenotoista. Turvallisuudesta pidettiin risteilyllä hyvää huolta. Vankasti aseistettuja vartijoita oli ehkä suomalaisen silmiin jopa liiaksi, mutta maassa maan tavalla. Turismi on Egyptille tärkeä elinkeino eikä sen kehitystä haluta vaarantaa terrori-iskuilla. Viikon mittaisen risteilyn teimme nelikerroksisella, noin 200 matkustajan aluksella. Pohjakerroksessa oli erinomainen ravintola kun taas kolme ylempää kerrosta olivat varattuja tilaville hyteille. Ruotsinlaivojen klaustrofobiasta oltiin hyteissä kaukana – tilaa riitti. Ylimmässä kerroksessa oli kuntosali, jota lähdin katsastamaan siitä huolimatta, että olen elämässäni halunnut harjoittaa enemmän hengen kuin ruumiin kulttuuria. Kuntosali oli varustettu viimeisen päälle, mutta yhtäkään atleettia ei ollut pumppaamassa lihaksiaan. Suureksi hämmästykseni havaitsin, että kun- tosalin yhteydessä oli myös sauna. Olin lähinnä epäuskoinen, kun kävin sitä lähemmin tutkimaan. Saunasta löytyi suomalaisista kerros- ja rivitaloista tuttu sähkökiuas, jonne oli jopa jostakin haalittu muutama kivi. Sauna oli yhtä tyhjä kuin kuntosalikin ja tietenkin kylmä. Muutaman hetken mietittyäni napsautin kiukaan päälle ja lähdin jatkamaan auringonottoa yläkannelle vaimoni Jaanan kanssa. Myöskään hän ei ollut uskoakseen, että egyptiläisestä Niilinristeilijästä löytyy sauna. Soveliaan paistatteluajan jälkeen lähdin sitten testaamaan löylyjä. Koppero oli saunaksi pieni, mutta vastasi hyvin suomalaisia kollegojaan. Kuntosali - jonne saunasta oli lasioven läpi suora näkymä - ammotti edelleen tyhjyyttään. Löylynheittovälineet piti täälläkin itse improvisoida. Sen jälkeen sainkin sitten nauttia todella eksoottisesta saunomiskokemuksesta. Löylyt olivat pienelle sähkökiukaalle tyypillisen purevat, mutta siitä ei voi risteilyaluksen suunnittelijoita syyttää. Pienen ”sähköpaistamon” puutteet korvautuivat moninkertaisesti näkymillä Niilin varrelle, jossa nakuteltiin pitkiä jorinoita kiviin jo silloin, kun jossakin Uralin takana pohdittiin kiivaasti, kannattaisiko lähteä vaeltamaan länteen. En uskalla edes arvata, mitä rannan asukkaat olisivat huvituksestani arvelleet. Ehkäpä olisivat pitäneet löylynlyömänä. Sauna 1/2011 30 Riigan saunanäyttely Latvian ventspilsissä Kesäinen Riigassa pidetty saunanäyttely jatkoi Latvian kierrosta Ventspilsissä. “Sauna, Hamam, Furdo, Pirts, Sauna kulttuuri neljässä Euroopan maassa” -valokuvanäyttelyn avajaisiin uudessa, modernissa Pārventas kirjastossa oli saapunut runsaasti väkeä. Suurlähettiläs Serenius piti näyttelyn avajaispuheen. Puheessaan kertoi suomalaisesta saunakulttuurista, joka muistuttaa hyvin paljon latvialaista saunakulttuuria. Näyttelyn järjestämisessä on lähetystön ohella mukana museokeskus ”Vapriikki” Tampereelta. Valokuvat näyttelyyn on ottanut valokuvaaja Jari Jetsonen. Kuvia tätä näyttelyä varten otettiin Suomessa, Turkissa, Unkarissa ja Latviassa. Latvian pirts osuuden ovat kuvanneet Agris Dzilna ja Dainis Jansons. Vahvana henkisenä taustahahmona ja materiaalin sekä esityksien pitäjän on toiminut professori Juha Pentikäinen, jolta myös odotellaan uutta kirjaa koskien näitä neljää saunakulttuuria vuoden 2011 aikana. Latvian kierroksen jälkeen näyttelyn on tarkoitus siirtyä Turkkiin ja edelleen Unkariin. ISS tukee tilaisuuksia. Suomessa voitanee nähdä näyttely ehkä myöhemmin Tampereella. riSto eLomaa Latvialainen Pirts-esitys,oikealla suurlähettiläs Serenius(vas.) Saunavalokuvia kirjastonseinällä (vasemmanpuoleisinkuva) Sauna Osuuskunnan matkat 2011 Herrankukkaro Rymättylä 16.03.2011 11.00 Lähtö linja-autolla Kiasman edestä, 14.00 Tervetuloa Herrankukkaroon, 15.00-18.00 Saunassa, 18.00-19.30 iltapala, 20.00 Lähtö Helsinkiin 22.30 Kiasman edessä.120:- € koko matka ja 80:-€ ilman bussimatkaa. Lilzemenes Latvian Saunaseremoniat Riika 09-12.06.2011. Juris Batna Latvian saunaseremonian mestari kertoi Saunaseuran syyskokouksessa sauna-rituaaleista. Yrttien parantava voima on suurimmillaan valoisan kesäyön aikaan, rituaali ihmisruumiin ja sielun puhdistamiseen. Riikan matkalle lähtee ryhmä Finnairin koneella 08.06.2011 klo 12.20 ja palaa sunnuntaina 12.06.2011 klo 15.20. Matka maksaa 440:-€ sisältäen lennot, hotellimajoituksen ja saunarituaalit. Omin avuin Riikaan saapuvat maksavat 250:-€ kolmen vuorokauden majoituksesta ja saunarituaaleista. Siperian sininen helmi - Baikal-järvelle Siperiaan 12-18.06.2011 ja 28.06-04.07.2011. Leo Baskinin seurassa ovat monet matkanneet alkuperäissaunoja kokemaan. Nyt kohteena on eteläinen Siperia Baikaljärven ympäristössä. Matka maksaa 1550:-€ Lisätietoja SaunaOK:n sivuilta tai [email protected] Varppi ja Vaasa 04-05.07.2011 ja 11-12.08.2011. Jussi Mendelinin mallas-savusauna on tullut monille tutuksi. Kesäinen matka maksaa 80:-€ majoitus, saunomista ja yhdessäoloa. Merenkurkun saaristo on maailman luontoperintökohteena ainutlaatuinen. 60:- € risteilypäivä aterioineen sopii täydellistämään retken. Ansoniemi Kesälahti heinäkuussa 2011. Jouko Nuutinen avaa Joukahainen savusaunansa oven ja pieni ryhmä saunojia hoidetaan Ansoniemessä. Saunasaari Helsinki 06.08.2011 ja 24.09.2011. Rainer Hanhilahti isännöi saunavieraitaan kahtena keäpäivänä. Vuosia on tämä Helsingin ainutlaatuinen Saunasaari ollut saunaväen suosiossa. Lauantai-iltapäivän retki maksaa 45:-€. Kauppahallin rannassa kokoonnutaan, Cardinal Marine vie meidät saareen saunomaan ja nauttimaan alkuperäissaunojen hyväilystä. Sauna Osuuskunnan matkoille voi ilmoittautua www.ticketnet.fi kautta. Tiedusteluihin vastaa matti.kivinen@iki.ﬁ tai 050-2774. Sauna 1/2011 31 raiLi VihaVainen - Juha Salomäki - Mies saunatalon kunnossapidon takana Juha Salomäellä, Otaniemestä vuonna 1985 rakentamistalous pääaineena valmistuneella diplomi-insinöörillä on rakennusalalla toimiva oma yritys Vantum Oy. Yrityksen kotisivuilla www.vantum.fi/ sanotaan: Vantum Oy on Juha Salomäen vuonna 2003 perustama yhtiö. Juha Salomäellä on yli 25 vuodenkokemusrakentamisestajakiinteistöjalostamisesta pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsingin keskustassa.Yhtiönpäätoimialaksionmuodostunut kiinteistöjalostus, rakennuttaminenjaprojektinjohto. Lisäksiyhtiölläonollutviimevuosinarakennusyrityksiin liittyviä konsultointitehtäviä sekä rakennusalanjuridiikkaanliittyviätoimeksiantoja. Kiinteistöjalostukseenliittyenyhtiöetsiiyhdessäyhteistyökumppaneidensa kanssa sijoituskohteita ja kokoaa verkottumisen kautta ryhmän, joka suunnitteleejajalostaakiinteistön. Juha Salomäki liittyi Saunaseuraan vuonna 1998. Kunnossapitotoimikuntaan hänet pyydettiin keväällä 2009 ison saunataloa koskevan remontin (mm. pesuhuoneet) valvojaksi. Sittemmin Juha on toiminut kunnossapitoryhmän puheenjohtajana vuodesta 2010 alkaen. ”Kunnossapito on mielletty Saunaseurassa tärkeäksi toiminnaksi, ymmärretään, että paikat eivät pysy kunnossa ellei niitä huolla ja korjaa” Juha toteaa. ”Viime kesänä saunatalon kattoremontti työllisti, mutta kun Saunaseura oli matkan varrella Espoon Mankkaalta Helsingin keskustaan muihin kohteisiin mennessä, niin poikkeaminen Vaskiniemessä onnistui hyvin.” Saunomista Juha on harrastanut pienestä pitäen koko ikänsä. ”Maalla kotitalon pihasauna lämpisi joka päivä aina kesäpäivien päätteeksi. Kotona Mankkaalla on luonnollisesti sauna ja metsästysretkillä tulee saunottua paljon ystävien mökeillä. Vaskiniemessä käyn säännöllisesti saunomassa ja omat poikani lähtevät myös mielellään mukaan.” ”Kalastus ja metsästys ovat maalta kotoisin olevalle ihmiselle luonnollisia harrastuksia. Talvella heti kun jäät kestävät, on vietävä talviverkot Pikkalanlahdelle. Metsästystä tulee harrastettua syksyisin.Viime syksynäkin olin 14 viikonloppua peräkkäin perjantaista sunnuntaihin pystykorvan kanssa peuraa ja hirveä metsästämässä Tyrvään Sastamalassa.” ”Poikani ovat joskus mukana metsästyksessä, ja etenkin talviverkoilla. Meillä syödäänkin viikonloppuisin: hirvenlihaa, peuranlihaa, kuhafilettä, mateenmätiä – ´ei mitään kunnon ruokaa`, kuten lapset sanovat!” Moottoripyöräily on kesäisin ollut Juhan tähtiharrastus. Hän on kilpaillut sivuvaunulla, mm. Päijänteen ympäriajossa.Viidestä lapsesta molemmat pojat ovat innostuneet myös moottoripyöräilystä ja yksi tytär tekee avomiehensä kanssa moottoripyörämatkoja. Parhaillaan nuorin poika on isän moottoripyörän ajo-opissa. Kaikki lapset ovat mielellään tulleet isän moottoripyörän kyytiin eivätkä pelkää vauhtia. ”Syksyllä kun ostimme vanhemmalle pojalle kevytmoottoripyörän, myin viimeisen kilpapyöräni. 20 vuotta on yksi tai useampi kilpapyörä ollut. Ei ole kaduttanut ainakaan vielä ettei kilpapyörää ole”. Sauna 1/2011 32 Sauna, KaLaSTuS, METSÄSTYS, MOOTTORIPYÖRÄILY Haraldinperuskunnostustehtiintammi-helmikuussa.(KuvaSeppoPukkila) VaSKInIEMEn SaunaTaLOn KunnOSSaPITO Perustalo on kunnossa. Pitämällä paikat kunnossa talo jatkaa elämistään lähes loputtomiin. Runko ja perusrakenteet ovat hyvässä kunnossa, vain julkisivussa löytyy pientä korjaamista. Julkisivun remontti onkin suunnitteluvaiheessa, mutta sen korjaus ei estä saunomista. Vaskiniemen saunatalo on suhteellisen hyvässä kunnossa, kuitenkin kunnossapito on jatkuvaa ja uusia kestävämpiä ratkaisuita etsitään jatkuvasti. Juha Salomäki toteaa kunnossapitotoimikunnan toimivan hyvin ja siinä olevan edustettuna sopivasti erilaisia ammattikuntia: KÄYnnISSÄ OLEVaT TaI JO TEHDYT REMOnTIT: insinöörejä, arkkitehtejä, rakennuttajia. Laiturin pää ja portaat on modifiointi samanLisäksi saunaseuralaiset käyttäytyvät pääsäänlaiseksi kuin polun muut osat. Rantaan menetöisesti hyvin, eivätkä tuhoa saunoja. vät rappuset ja polku on korjattu syksyn aikana REMOnTTITILannE: saunomisen välillä. Polun rungot on rakennettu Aulan pukukaapit suunnitellan uudistettavaksi uudestaan ja koko matkalle on laitettu eristystänä vuonna ja ne ovat tarjouskilpailuvaiheessa. levy. Samoin laiturin päässä rappujen lämmitys Uudet kaapit aulaan asennetaan kesätauolla tai on uusittu samanlaiseksi kuin ennenkin. Laituriheti alkusyksystä. polku vie suuren osan saunatalon sähköenergiKesätaukoa on tarkoitus pitää 6 viikkoa, jos- asta ja siitä huolimatta kovimmilla pakkasilla on ta ainakin pari viikkoa menee remontteihin. polun jäätymisen kanssa ongelma.Tässä on tehSaunojen pitää päästä kunnolla kuivumaan ty tietoisesti kompromissi. kesän aikana. Maallikot eivät aina ymmärrä tuoNelossaunan peruskunnostus on tehty. Nyt ta rakenteiden lepuuttamista ja olen vakavasti kaikkien savusaunojen palonsuojarakenteet on huolestunut erityisesti lisääntyneistä saunapäi- toteutettu entistä turvallisemmalla ja siten pavistä. Laskusta voi tulla tosi iso, jos saunaraken- remmalla tekniikalla. nuksemme pääsee liian käytön takia tuhoutumaan. Sauna 1/2011 33 TuLEVIa Ja KESÄn REMOnTTEJa *Kuistin istuimet, seinät ja katto korjataan. *Aulan pukukaapit vaihdetaan, joko kesätauolla tai syksyllä. *Keittiön puutiskit uusitaan. *Julkisivun peruskunnostus aloitetaan. *Saunatalon iv-kone on erittäin vanha. Kone on 70-luvulta ja alkaa olla tiensä päässä. Tänä vuonna pyritään uusimaan ainakin tuo vanha kone. *Iv-kanavakorjaukset on suunniteltu tehtäväksi siten, että tulee mahdollisimman vähän rakennustöitä ja haittaa toiminnalle. Asunto- ja toimistotilojen iv- laitteisiin ei kosketa; toimistotiloihin tehtiin muutama vuosi iv- remontti. Seppo pukkiLa Vintin hyötykäytöstä on keskusteltu: uusien rakennusmääräysten mukaan vintin todellinen hyötypinta-ala jää pieneksi, koska kattorakenteen eristeet tiputtavat kattoa noin 700 mm. Lisäksi vintin rakentamista ei pysty kannattavuuslaskelmilla perustelemaan. Kassajärjestelmä on otettu käyttöön ja toimii hyvin. Järjestelmä on räätälöity Saunaseuran tarpeisiin. Kassajärjestelmä sisältää jäsenrekisterin, tilinpidon ja rahaliikenteen Vaskiniemen yrittäjien välillä. Tulossa on vielä palvelujen, kuten hierojien nettivaraus. Haraldin remontti Saunaseuran suosituin sauna, sauna nro neljä eli Harald korjattin tammi-helmikuussa. Syyt yht´äkkiseen remonttiin oli pelko mahdollisesta saunapalosta. Nelosen katossa oleva palosuojalevy oli kolmesta kohtaa rikkoutunut rakenteiden väsymisen vuoksi. Palosuojalevyjä oli ainoastaan yksi, joten pelkona oli, että sama ilmiö tapahtuu kuin kolmosessa vajaa vuosi sitten. Kolmosen palo johtui, kuten tiedetään, kattotuolien alapaarteiden syttymisestä. Paarteet lähtivät kytemään kuumien palokaasujen päästyä rikkoutuneen palosuojalevyn raosta eristevillojen läpi Nelosen remontissa on noudatettu kolmosen rakennesuunnittelijan Konstru Oy:n luomia perusteita.Viitossaunahan remontoitiin heti kolmosen jälkeen samoilla suunnitelmilla ja samasta syystä kuin nyt nelonen. Kulunut vuosi on ollut varsinaista saunojen rakennusaikaa seuralla, helmikuussa 2010 valmistui IKI-sauna, heinäkuussa kolmonen, elokuun lopussa viitonen ja nyt tätä kirjoittaessani nelonen valmistui 15. helmikuuta. Sauna 1/2011 Lisäksi Kaiken tämän rakentamisen tarkoituksena on tehdä palontorjuntatyötä eikä sammutella paloja, se ei ole kivaa ja sitäpaitsi maksaa paljon. Saunat ovat kukin saaneet oman, uuden leimansa ja pääosin uudet muodot on otettu kiitoksella vastaan. Nelosen uusi ilme sisältää kaksi ikkunaa, auringonvalo alkaa aamupäivällä ja päättyy auringonlaskuun illalla. Valoja on lisätty ja sisätilat ovat yli kaksikymmentä senttiä tilavammat. Paljon puhuttu nelosen ilmanvaihtokin on remontin myötä saanut parannuksen. Seinillä on peräti neljä ilmanvaihtoräppänää, kullekin vallitsevalle tuulelle. Seinä- ja laudemateriaalina on lämpökäsitelty mänty. Seinäpaneelien paksuus on peräti 43 milliä samoinkuin muutkin puumateriaalit. Nyt voi Sumopainiosastonkin väki käydä yhtaikaa löylyssä lauteiden notkumatta ja kolisematta. Tekniikasta kiinnostuneille kerrottakoon, että hirsiseinän ja sisärakenteen kiinnitys on liukuva, joten hirsiseinä voi vapaasti painua ilman, että sisärakenteet kärsivät. Hirsiseinä hengittää ja on eristetty saunasta ilmaraoin. Seinäraken34 Haraldinlauderungotovatrosterista(ylinkuva). Kattoonkaksinkertaistapalosuojalevyä,seinänjakatonliitoksessamerialumiinilevy. ne on sisältä ulospäin: paneeli 43 mm, 10” koolaus/ pystyilmarako joka on ylhäältä ja alhaalta auki n. 20 cm, alumiini ohkolevy 0,08 mm, Promatech-palosuojalevy, palovilla 10 cm, ilmarako ja 6” hirsiseinä. Kattorakenteessa uutuutena on kaksinkertainen palosuojaus ja katon ja seinän liitoksessa on 2,5 mm:n merialumiinista tehty kulmapelti, joka estää palokaasujen ja pesuve- den pääsyn rakenteisin ilmaraon kautta. Kulmaalumiinipelti on saunan oman väen innovoima ralenne, koska on käytössä todettu, että seinän ja katon liitos on erittäin altis ilmavuodoille ja siten palon kehittymiselle. Näillä eväillä tulikukko pysyy uunissa eikä seinässä, eikä rengistä tule isäntää. Hyviä ja nautinnollisia sekä turvallisia löylyjä! Sauna 1/2011 35 Vaskiniemen Tuhannen Löylyn Mies Uusittu nelossauna on saanut kiittävän vastaanoton, mutta ministeri Jaakko Iloniemi ei ole siihen vielä tutustunut. Nytkin hän istuu viitosen eli Sammon lauteilla, joka on hänen lempipaikkansa. Suomen Saunaseuran jäseneksi hän liittyi jo 51 vuotta sitten. Se oli juuri opintonsa päättäneelle Jaakolle ensimmäinen maksullinen sivutoimi. Sittemmin hänestä tuli diplomaatti ja monipuolinen talouselämän vaikuttaja. Hän teki pitkään töitä ulkoministeriössä, junaili Etykiä Helsinkiin ja toimi mm.Yhdysvaltain suurlähettiläänä, myöhemmin Yhdyspankin johtokunnassa ja EVA:n toimitusjohtajana. Jaakko laskeskelee että hän on maailmalla saunonut ainakin Perussa, Egyptissä, Israelissa, Japanissa, Kiinassa, Filippiineillä, Tansaniassa, Keniassa ja USA:ssa... Saunaseurassakin on varmaan mennyt tuhannen käynnin raja rikki jo ajat sitten. Hän toki antaa jokaisen valita itselleen sopivan kylpytavan.Viitos-saunassa häntä kuitenkin miellyttää ensinnäkin sen oikea lämpötila. Lämmön ei tarvitse olla yli sataa astetta, mikä alkaa olla hänelle jo pieni kärsimys. Kolmossaunaan häntä ei varmasti saa sen kuumuuden takia. Myös porukka joka viitoseen kokoontuu, on saunamiehelle mieluisa. He ovat Jaakon mukaan rauhallista ja suht hiljaista väkeä eivätkä ylläpidä yleistä löylynheittoa. - Niillä lauteilla kymmenen minuutin löylyt kerrallaan tekevät hyvää sekä sielulle että ruumille. Nautintoa lisää Vaskiniemen maisemat kaikkina vuodenaikoina. - Olen kutsunut tänne myös ulkomaalaisia vieraita. Heidän on vaikea käsittää, että näin hiljainen ja kaunis paikka meren rannalla on niin lähellä Helsingin keskustaa. Ikimuistettava paikka. Ulkomailla isännöidessään Jaakko Iloniemi ei juuri ole kutsunut paikallista väkeä suurlähetystöjen saunaan. - Se on pysynyt aika rajallisena. Monen on vaikea käsittää että muut kuin perheen jäsenet voisivat kylpeä yhdessä. Se on tottumattomalle kiusallista. Monelle nuoremmalle saunojalle Urho Kekkosen ajat ovat jo kaukaista historiaa. Urkki oli myös armoitettu saunamies parhaina vuosinaan. Hiki vain höyrysi kaljua myöten, kun presidentti saunoi arvostavasti niin herrojen kuin duunareiden seurassa. Jaakko Iloniemi on niin Kekkosen näköinen mies, että lauteiden hämärässä hän menisi täydestä presidentistä. Käykääpä viitosessa. pekka ritVoS ********* Kerro tunnelmistasi Vaskiniemen lauteilta! aLkuperäiSet piirrokSet minna kaLLio Sauna 1/2011 36 (Ks. tarkemmin mediakortti s. 47 ) L a u t e i l l a Laudeparlamentti ja villi huhu Saunan rentouttava vaikutus, hyvänolon hormoni lisää luovuutta ja kekseliäisyyttä. Näin väitetään ja miksi en uskoisi sitä! Monta hyvää ideaa on syntynyt saunan lauteilla – etenkin jos olen saanut vaipua mietteisiini joko yksin saunoessani tai meditoivassa seurassa saunan hiljaisuudessa. Hiljaisuutta olen kaivannut Vaskiniemen saunoissa etenkin silloin, kun sauna on toiminut surun lohduttajana ja pehmentäjänä. Saunasiskot ovat ”siskoja” keskenään. Niin siskoja, että joskus innostuvat pölöttämään niin että seinät raikaa - etenkin suihkuhuoneen kaikukammiossa - Ainossa istuvien iloksi. Vallitsevaa kuitenkin on ystävällinen, toiset huomioonottava käytös. Löylynheittoon kysytään kohteliaasti lupa ja löytyy kompromissi siitä halutaanko löylyä vai ei, ja yksi vai kaksi kauhallista. Ja kiitos löylynheittäjälle! Aina on kuitenkin joka porukassa hän ”minä tiedän mitä teen”, joka sisäänastuessaan koukkaa määrätietoisesti kauhan ja alkaa mättää vettä kiukaan kitaan sen enempää kyselemättä tai kuulematta... Naisten saunassa keskustelu liikkuu ihon- ja hiustenhoidosta kirjoihin ja taide-elämyksiin - ja tietysti päivän uutisiin. Mutta laudeparlamentti luotaa joskus myös syviin filosofisiin pohdintoihin, maapallon elinajasta tai sääilmiöistä ja jopa olemassaolosta ja sen tarkoituksesta. Kestoaihe on naisten lauantaivuorojen lisäämistoive. Lauantai on Suomessa perinteinen saunapäivä, mutta naisilla on mahdollisuus saunoa lauantaisin Vaskiniemessä vain kerran kuussa. Vilvoitteluterassi on oiva paikka tarkkailla vuodenaikojen vaihtelua.Tuo kiehtova vaihtelu antaa myös elämyksiä! Avantoon johtavat portaat voivat olla lumen ja pakkasen pyörityksessä seikkailu – kuten Seppokin terveisissään toteaa. Pakkasilla portaiden ollessa yltäpäältä jäässä jalkapohjat tuntuivat tarttuvan kiinni jäiseen metalliin - Ei hätää, ”hätä keinon keksi”, ehkäpä saunan luovuutta lisäävän vaikutuksen ansiosta. Villasukat jalkaan ja portaat alas avantoon! Samalla sukatkin tuli huuhdottua. Muutamia vuosia sitten avannon portaat joutuivat remonttiin ja uhmasivat jopa joulusaunoja, kun laiturille pääsy estettiin köydellä ja ankaralla kieltokyltillä! Silloinkin löylyn luoma luovuus keksi keinon päästä mereen. (Ks. Sauna-lehti 1/2006) Jokin aika sitten lauteilla kiersi villi huhu: ”Joku oli kuullut luotettavalta taholta, että terassille tai vilvoittelualueella tulee esiintymislava”. Siitä me saunasiskot sitten ryhdyimme ideoimaan, mitä siellä esitettäisiin meidän viihdyttämiseksi. Olisiko saunatansseja, runonlausuntaa, akrobatiaesityksiä, yksinlaulua, kitaran- tai peräti harmonikansoittoa Suomen suvessa, rantakoivun katveessa... Löylyn lyömät aivomme seestyivät kuitenkin lopuksi vain toteamaan, että sauna sinällään riittää meille nautinnoksi. Emme kaipaa sen höysteeksi mitään muuta. Vain pehmeät löylyt, meri, maailman kaunein maisema, leppoisa tunnelma, mukavat saunasiskot - eikä kiirettä minnekään. raiLi VihaVainen Sauna 1/2011 37 Lämmittäjän palsta On taas aika käydä läpi saunatalon arkea. Lunta on ollut viimetalveen nähden yhtä paljon mutta se tuli nopeasti ja runsaana, talvi on ollut lähes kuukautta pitempi kuin edellinen. Edellinen talvi alkoi joulukuun 14. päivä, tämä talvi alkoi jo marraskuun 19. päivä. Viime talvi opetti monia asioita talon kunnossapidon osalta, lumenluonti pikkukolalla ottaa aikaa ja on suhteellisen työlästä, laituripolku on aina ongelmallinen kun tuulee ja on kylmää, paikat on lunta ja jäätä tulvillaan. Nelossaunan ilmanvaihto ja lämpimänä pysyminen on tuottanut tieteellisen tarkkaa lämmitystoimintaa, eikä niissä hommissa aina kiitosta ole tullut. Laituripolku, tuo iki-ihana, hurmaava ja ihastuttava ulkoilmakokemus avannolle kulkiessa, pohjoisen tuulen tuivertaessa ja pakkasen pannessa parastaan jäätyi kohtuullisen pienillä pakkasilla ja oli vaarallisen liukas ja tuotti mieleenpainuvia kirjoituksia liukastuneiden toimesta. Tuo rakas vihreä matto, josta oltiin montaa mieltä, etenkin syys- ja kevät-asennustalkoissa oli kunnossapitotoimikunnassa tuomittu ja päätetty uusia. Uusimisen syynä ei ollut pelkästään esteettisyys tai asentajien raskas urakka puolivuosittain, vaan energiatalous. Miksi lämmittää laiturin kantta ja ympäröivää ulkoilmaa? Eristetään kansi, ulkoilma ja lämmityselementit toisistaan niin energiaa kuluu huomattavasti vähemmän kun lämmitetään ainoastaan polun pintaa. Lokakuussa tieni vei rautakauppaan, tilaamaan lumilinkoa. Kauppias katseli minua suhteellisen huvittuneen näköisenä, vai että lumilinko vaikkei lumesta ole tietoakaan. Lupasi toimittaa lingon parin viikon sisään. Linko saapui laatikollisena vipuja ja muttereita, osina ja toisen masiinan kokoonpano-ohjein varustettuna. Pari päivää sivutoimisena lumilingon asentajana toimittuani sain kaikki vivut ja hihnat ja mutterit sopimaan paikoileen, eikä yhtään ylimääräistä osaa jäänyt pakkilaatikkoon. Olikohan kaikki nyt oikein asennettu, mietin katsellessani synkkenevää syysiltaa ja odotellessani lumentuloa, sitähän oli sammakomiehet enustaneet tulevalle talvelle. Marraskuu viileni ja uuden laituripolun asentajat joutuivat suojautumaan eri keinoin hyytävää keliä vastaan. Aikanaan urakka valmistui ja uusi hieno laituripolku uusine päällysteineen kytkettiin koekäyttöön ja talo pimeni niiltä osin. Savun hälvettyä todettiin etteivät kaikki kytkennät olleet viime kesän perustöiden jälkeen ihan oikein ja niinpä homma meni uusiksi. Herra Murphy muistutti olemassaolostaan ja kaikki meni siitä eteenpäin pieleen. “Ruusuja ja risuja”-kirja, jota mielelläni luen, täyttyi kommenteista ja kertoi että “taas kerran saunaseuran on yllättänyt talvi niminen vuodenaika.” Arvaa harmittiko? Ja oikein isoin kirjaimin. Pikkuhiljaa eri palaset loksahtelivat taas kohdalleen ja järjestelmät lähtivät toimimaan kuten oli odotettukin. Avanossa hyrräsi uusi propelli ja se tuotti monelle ylätyksen, avannossa oli voimakas virtaus jota vastaan joutui oikein uimaan. Avanto on ollut auki pakkasista huolimatta, eikä tänä talvena ole vielä avannon aukipitämisessä ollut suurta murhetta. Jos ei lasketa muutamaa portaissa, uppopumppu kädessä, kaatumisesta aiheutunutta mustelmaa ja työvaatteiden kastumista, onneksi ei kännykkä ollut mukana. Marraskuussa alkoi lumen tulo, sitä tuli paljon ja koko ajan. Kahdeskymmenes päivä pääsin tositoimiin uuden linkoni kanssa ja lumi lensi kaaressa kauas metsän puolelle, olin onnellinen. Pari päivää myöhemmin kävin rautakaupassa ostamassa tarvikkeita ja näin kauppiaan. Oli kuulemma kaikki kolmekymmentä lumilinkoa jotka hän oli tilannut menneet. Uusia tilauksia olisi ollut yli kaksisataa, vaan toimitukset olisivat kesäkuulla. Nyt oli minun aikani hymyillä hieman vinosti. Joulukuun alussa lähdimme Arjan kanssa häämatkalle Mauritiuksen saarelle tuolle puolen päiSauna 1/2011 38 Nelossaunan uusi valoisa ilme. (Kuvat Seppo Pukkila) Laituripolku on uusittu. Sauna 1/2011 39 väntasaajan, tarpeeksi kauas. Mokoma puhelin toimi sielläkin. Varalämmittäjän ollessa vastuussa Mr. Murphy iski jälleen silmäänsä: Lumilinko hajosi ja avantopropellista loppui virta kun sulake paloi. Jäät rikkoivat laituriportaiden lämmityselementit ja taas valokaaret leiskuivat. Puhelin soi. Lomafiilis katosi. Olisivat edes älynneet katsoa sulakkeet. Lunta oli tullut muuallakin Euroopassa ja saavuttuamme Malpensan kentälle Pohjois-Italiaan kolme tuntia myöhässä, sinivalkoiset siivet olivat räpytelleet jo pohjolaan, tuli suunnittelematon matkapäivä Varesen kaupunkiin alppien juurelle. Seuraavana iltana palattin Helsinkiin pikku kesäkengissäni ilman hattua ja käsineitä ja silloin se todellisuus iski. Helsingissä oli jolukuun 21. päivänä enemmän lunta kuin koko maassa, ja se kaikki 78 cm taisi olla autoni katolla! Mauritiuksella lämpötila oli tuolloin n. 32 astetta. Sormia kirveli kun kaivoin autoa esiin paljain käsin, jalat olivat jo tunnottomat kun sain auton käymään ja sen lumikasan liikkelle. Saunalla odotti työmaa, linko piti saada kuntoon. Avantojärjestelmät piti saada toimimaan. Korjattuani lingon asensin avantoon ensimmäisen uppopumpun, pakkasta oli seitsemän astetta ja kylmempää oli luvassa huomiseksi. Joulusaunat lämmitettiin, jaettiin lahjat ja vietimme aattoillan omassa asunnossamme, mökillä, katsellen kirkasta pakkasiltaa, pakkanen kiristyi yli kahdenkymmenen. Uudenvuoden jälkeen nelossauna meni remonttiin. Rakenteet purettiin ja tarkistettiin syntyneet vauriot. Ilmeni, että ajoitus oli lähes täydellinen. Kolmosen hirsien salvoksien päät nelosen puolella olivat niin huonossa kunnossa ja hiiltyneet, että saunapalo olisi ollut todennäköinen muutaman viikon sisällä jos lämmityksiä olis jatkettu normaaliin tapaan. Onni on, että saunaa hoitavat ammattiaiset nykyään. Nelonen on eilen 15. päivä helmikuuta otettu käyttöön ja uusi, valoisa ilme on otettu kiitoksella vastaan. Ilmanvaihtokin tuntuu pelaavan paremmin ja uusi ilme on miellyttävä. Avannossa hyrrää kolme vekotinta ja erittäin kylmä helmikuu testaa parhaillaan josko näillä eväillä tullaan toimeen ja avanto saadaan pysymään auki kymmenesosalla aiemasta energiamäärästä. Hyvää alkanutta kevättä ja mukavia löylyjä! Lämmittäjä Seppo Pukkila Haraldin valoisa olemus on saanut kiitosta, vaikka savusauna perinteisesti mielletäänkin mustaksi ja hämyisäksi. Sauna 1/2011 40 Toiminnanjohtajan palsta Kortilla saunaan, limonaadia piikkiin ja hierojat netistä Asiaankuuluvan konservatiivista Saunaseuraamme on myllertänyt suurin tekninen mullistus sitten peffletin eli lauteisen keksimisen. Tästä näkyvänä todistuskappaleena posti toi sinulle uudella logollamme varustetun vihdanvihreän jäsenkorttisi. Neljän tuhannen jäsenen populaatio on jo siksi mittava, että sen tietojen hallinta vaatii tekniikkaa. Jäsenkortti toimii yhdessä uuden jäsenrekisterimme ja Saunatalon kassajärjestelmän kanssa. Uudistuksen tarkoitus on jäsentietojen tarkempi ja nopeampi prosessointi, tietojen turvassa pysyminen, maksujen ja seurannan valvonta, Saunatalon entistä monipuolisempi ja tarkempi kassakirjanpito sekä kaikkien toimintojen raportointi. Jäsenkorttimme on toimittanut Esko Otava Oy, minkä seurauksena kortin kääntöpuolella on kotimaisen henkemme mukaisesti avainlipputunnus. Saunataloon kylpemään tultaessa ennen vanhaan oli rajalla vain yksi rituaali: kirjoittautuminen nimilistaan. Nyt tullinpuomi on teknisempi eli jäsentiedot sisältävän korttisi ujuttaminen lukijaan. Kortin lukeminen avaa kassalle käyntitietosi eli ”piikin”, johon tallentuvat ostoksesi ja jonka maksat pois lähtiessäsi. Jos ostat 11 käyntikertaan oikeuttavan sarjakortin tai 3, 6 tai 12 kuukauden kausikortin, pysyvät sen tiedot nimesi kohdalla kassalla. Ja jos jäsenmaksusi on jostain syystä maksamatta, kuulet sen kyllä kassanhoitajalta. Saunatalon kassaohjelma on räätälöity meidän tarpeisiimme, vastaavin reunaehdoin toimivaa palvelupaikkaa kun maapallolla ei toista ole ollut. Ohjelma on vaatinut suunnittelemista, hiomista ja trimmaamista sen toimittajalta PanaSoft Oy:ltä. Kun uudet myllyt nostettiin tositoimiin, elettiin niiden kanssa ensimmäiset päivät kuin Liisa ihmemaassa. Nyt tuo tekniikka palvelee ihmistä hyvin, monipuolisesti ja nopeasti, kuten tarkoitus olikin. Saunatalon kassa/kahvio toimii olympiavuoden 1952 mallisissa, nykytarpeiden mittatikkujen mukaan ahtaissa tiloissa. Usean saunanhimoisen tai kotiin kaipaavan jäsenemme saapuessa kortteineen yhtaikaa kassalle voi seurauksena olla hetkellinen tungos. Kahvion ammattitaitoinen henkilökunta tietää, että jokainen haluaa päästä eteenpäin niin pian kuin suinkin, mutta tiukoissa tiloissa useamman kuin yhden palveleminen kerralla pistää jo akrobaatinkin lujille. Tässä kysytään mielenmalttia ja rauhallisuutta ja sitä luulisi saunan ystävillä olevan, eikö vain? Hierojien varauskalenteri eli Saunatalon hierojien varausten siirtäminen verkkopohjaiseen ohjelmaan on teknisen kehityksemme seuraava askel. Varauskalenterin toimittaa meille sama yritys kuin uuden jäsenrekisterimme, Arts&Minds Oy. Varauskalenteri alkaa toimia niin pian kuin sen on saatu räätälöityä valmiiksi. Varauskalenterilla ovat ne edut, että aikojen varaaja on paikalla ympäri vuorokauden ja hierojat voivat päivittää tietojaan milloin tahansa. Kaikki nuo herkut toimivat, kun linjat ovat kunnossa. Tunnelmaa helmitauluajasta saimme, kun Vaskiniemen kaikki yhteydet olivat hiljattain poikki yli vuorokauden. Ilmakaapelin oli katkaisut ilmeisesti Vaskiniementiellä pyörähtänyt kuorma-auto lavallaan. Kummasti se rauhoitti, kun aikansa oli mahdollista keskittyä siivoamisen ja muuhun off line -työskentelyyn. Valoistuvaa kevättä! Kristian Miettinen Ps: Emme sentään kaikkia perinteistä uhraa tekniikan alttarille: kirjoittautumislista kassalla säilyy. Kun siihen nimensä pyöräyttää, ilmoittautuu palvomaan itseään Löylyn Henkeä. Sauna 1/2011 41 Tutkimus- ja kulttuuritoimikunta tiedottaa KYMMENEN KUULUISINTA SAUNAA Tähän ”Top Ten” listaan otetaan vastaan ehdotuksia ja valitaan kuuluisia suomalaisia saunoja erityisesti kulttuurihistoriallisten, poliittisten ja arkkitehtuurin näkökohtien perusteella. Tavoitteena on myöhemmin koota tiedot kaikkiaan sadasta suomalaisesta saunasta Suomessa kautta aikojen ja kolmas lista kymmenestä kuuluisimmasta suomalaisesta saunasta ulkomailla. SUOMALAISTEN SAUNOJEN KYMMENEN KÄRJESSÄ: ensimmäinen esivalmisteltu ehdotus esiluonnokseksi (ruotsiksi likimäärin ”första förberedande förslag till konsept”): 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Presidentti Urho Kekkosen vierassauna, Tamminiemi Meilahti, Helsinki Palace–hotellin puusauna 9. krs. Eteläranta 10, Helsinki Merisotakoulun matruusisauna, Suomenlinna, Pikku-Mustasaari Villa Mairean pihasauna, Noormarkku, Satakunta Villa Oivalan orsisauna,Villinki, itä-Helsingin saaristo Robert Kajanuksen tornisauna, Upinniemi, Kirkkonummi Rajaportin yleinen sauna, Pispala, Tampere Kotiharjun yleinen sauna, Harjutori Kallio, Helsinki Herrankukkaron saunakylä, Rymättylä, Turun saaristo Suomen Saunaseuran Saunatalo,Vaskiniemi Lauttasaari, Helsinki Helsingissä 7.2.2011 Suomen Saunaseura ry:n Tutkimus- ja kulttuuritoimikunnan puolesta Pekka Tommila, pj. arkkitehti saunatutkija Osallistu naisten ja miesten sauna, oma ja muiden sauna keruukilpailuun 1.11.2010-30.4.2011! Katso tarkemmin Sauna-lehti 4/2010 s. 42. Sauna 1/2011 42 Vaskiniemen jäsensaunojen aukioloajat kevät ja alkukesä 2011 Löylyihin entistä aikaisemmin! Jäsenistöä pyynnöstä Vaskiniemen saunojen aukioloaikoja on aikaistettu maanantaista perjantaihin siten, että saunat avataan 1.3. lähtien jo klo 13. Tervetuloa kylpemään! (Muuttuneet aukioloajat sinisellä) Miesten saunavuorot kello Tiistai ja perjantai (saunat avataan 1.3. lähtien jo klo 13) Keskiviikko Kuukauden ensimmäinen lauantai huhtikuuhun asti Kaikki lauantait touko- ja kesäkuussa Muut lauantait 13-21 13-22 11:30-16 11:30-16 12-19 Naiset Torstai 13-22 Parillisen viikon maanantai (avataan 1.3. lähtien jo klo 13) 13-21 Kuukauden ensimmäiset lauantait huhtikuuhun asti 16:30-20 Kiirastorstaina 21.4. saunat avoinna klo 13-22 (huomaa sulkemisaika) Huomaa: kesäkuun lauantait ovat olleet perinteisesti jaettuja. Toukokuun k olmen ylimääräisen jaetun lauantain lisääminen johtuu naisten menettämistä kahdesta saunapäivästä. Saunat suljettuina pyhien, juhlapäivien ja aattojen vuoksi Pitkäperjantaina 22.4. suljettu Pääsiäislauantaina 23.4. suljettu Toisena pääsiäispäivänä 25.4. suljettu Helatorstaina 2.6. suljettu Sauna 1/2011 43 Suomen Saunaseura ry:n kevätkokous Aika Paikka Ohjelma Klo 17:00 Klo 17:15 Klo 17:30 Klo 18:30 Klo 19:00 Keskiviikko 13.4.2011 klo 17:00 Rake-Sali, Bulevardi 2 Ilmoittautuminen Avaus ja kokoustilojen isännän, Suomen Hypoteekkiyhdistyksen puheenvuoro Suomen Saunaseuran kevätkokous Esitelmä: ´Saunaseuran 75-v juhlakirjan aineisto muotoutuu` YTL, historian kirjoittaja Tuomo Särkikoski Kokouksen jälkeen vastaanotto Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pankkisalissa Yrjönkatu 9 a (kadun toisella puolella kokouspaikkaan nähden) Kevätkokouksessa käsiteltävät sääntöjen 11 §:n mukaiset asiat 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, kahden pöytäkirjantarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valitseminen 3. Kokouksen laillisuuden toteaminen 4. Kokouksen esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi 5. Tilinpäätöksen 31.12.2010 käsitteleminen - toimintakertomus - tuloslaskelma ja tase 6. Tilintarkastuskertomuksen esittäminen 7. Tilinpäätöksen vahvistaminen 8. Vastuuvapauden myöntäminen johtokunnalle ja toiminnanjohtajalle 9. Muut johtokunnan esittämät asiat tai Seuran jäsenten johtokunnalle vähintään 10 päivää ennen kokousta jättämät esitykset, joista kevät kokoukselle on esitettävä johtokunnan lausunto. 10. Kokouksen päättäminen Ilmoittautuminen kokoukseen tiistaihin 5.4.2010 klo 15 mennessä: saunojen kassatiskillä olevaan listaan tai toimistoon, [email protected], tai puh. 010 439 5600 arkisin klo 11-15. Sauna 1/2011 44 Saunaseura myöntää vuosittain ”Löylynhenki” -palkinnon ansiokkaasti saunan hyväksi toimineelle henkilölle tai yhteisölle. Palkinto jaetaan Suomalaisen saunan päivänä, kesäkuun toisena lauantaina – tänä vuonna 11.6.2011. Tee ehdotus Löylynhenki–palkinnon saajaksi vuodelle 2011! Lähetä ehdotuksesi toiminnanjohtajan sähköpostiin [email protected] 12.4.2011 mennessä. Paras ehdotus palkitaan sauna-aiheisella kirjapalkinnolla. Löylynhenki-palkitut v. 1988-2010 Vuonna 1991 ”Vuoden saunoja” –nimi muutettiin ”Samuli-palkinnoksi” ja vuonna 2010 ”Löylynhenki” –palkinnoksi. 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2006 2007 2008 2009 2010 UKK-Instituutti, tutkimukset saunomisen ja siihen liittyvän jäähdyttelyn terveellisyydestä Mirja Mohtaschemi-Virkkunen, kirja ”Terveisiä saunasta” Professori Erkki Helamaa, saunaperinteen vaaliminen, rakennustekniikka Emeritusprofessori Ilmar Talve,Viro, väitöskirja saunasta 1960. Arkkitehti Risto Vuolle-Apiala, aloite Muuramen saunakylän rakentamisesta Kotiharjun sauna, ainoa yleinen puulämmitteinen sauna Helsingissä Johtaja Heiz Steinfeld, Saksa, suomalaisen saunan tunnetuksi tekeminen Saksassa Maisteri Eero Välikangas, Tampereen Kv. Savusaunaklubi, saunarauhan julistaja Toimitusjohtaja Pekka Roviola, savusaunamalliston ja savusaunakiukaan luominen Ekonomi Ritva Müller, Matkailun Edistämiskeskus, saunalähettiläs maailmalla Näyttelijä Keijo Komppa, yleisten saunojen puolestapuhuja Kirjailija Markku Nieminen, vienankarjalaisen kulttuurin elvyttäjä Keraamikko Teppo Hurme, saunamuseon perustaja Matkailuyrittäjä Pentti-Oskari Kangas, Rymättylän Herrankukkaron perustaja Lions Club, Asikkala Arkkitehti Severi Blomstedt ja valokuvaaja Jari Jetsonen, ”Löylyn Henki” –näyttelyn työryhmä Suomen Latu ry, liikunnan ja saunomisen yhdistäjä Olli Leikas, traktorivetoisen savusaunan keksijä ja taitavasti rakentaja Rainer Hanhilahti, Saunasaaren perustaja Nina Stenros ja Anu Valve, TV-dokumentti ”Sauna - totuus saunasta, totuus suomalaisista” YK:n rauhanturvaajat ja Rauhanturvaajien Museo tunnustuksena saunakulttuuri vaalimisesta eri operaatioissa eri puolilla maailmaa. www.peacekeeping.fi Ohjaajat Joonas Berghäll ja Mika Hotakainen dokumenttielokuvasta ”Miesten vuoro” Tietoja elokuvasta on elokuvan tuotantoyhtiön sivuilla www.oktober.fi Sauna 1/2011 45 SUOMEN SAUNASEURA RY - YHTEYSTIEDOT Vaskiniemiementie 10, 00200 Helsinki Toiminnanjohtaja Kristian Miettinen Sähköposti tj(ät)sauna.fi, www.sauna.fi JOHTOKUNTA Puheenjohtaja Rakennusneuvos Ben Grass, 0400 601 501 ben.grass(ät)kolumbus.fi Varapuheenjohtaja Apulaisjohtaja Heini Noronen-Juhola 0400 611 563 heini.noronen-juhola(ät)luukku.com DI Risto Elomaa, 040 596 4022 risto.elomaa(ät)kolumbus.fi Viestintäkonsultti Timo Martikainen 050 2852 tmartikainen(ät)kreabgavinanderson.com LT erik.lääkäri Kristiina Peltonen 040 544 1832, kperttunen(ät)me.com Toimitusjohtaja Seppo Pukkila 045 677 2002, seppo.pukkila(ät)saunalahti.fi Oik. lis Timo Riskala, 040 501 51 72 timo.riskala(ät)hotmail.com DI Juha Salomäki, 050 337 6459 juha.salomaki(ät)vantum.fi Arkkitehti Pekka Tommila, 050 368 6645 pekka.helena.arkkitehtiatelje(ät)elisanet.fi LVI-insinööri Kari Öhman, 0400 441 943 kari.ohman(ät)elisanet.fi TIEDOTUSTOIMIKUNTA Puheenjohtaja Timo Martikainen, (ks. johtokunta) Professori Pekka Laaksonen, 040 703 6177 pekka.laaksonen(ät)kalevalaseura.fi Suunnittelija Hanna Linkola, 050 5257636 hanna.linkola(ät)jalostamo.eu Valt.kand. Pekka Ritvos, 040 505 6032 pekkaritvos(ät)gmail.com Päätoimittaja,YTM Raili Vihavainen 0400 659 249, raili.vihavainen(ät)sauna.fi kunnossapitotoimikunta Puheenjohtaja Juha Salomäki (ks. johtokunta) Varapuheenjohtaja Arkkitehti Gina Sundgren, 050 593 2800 gina.sundgren(ät)ymparistosuunnittelu.com Professori Juhani Katainen, 09 440 231 juhani.katainen(ät)kolumbus.fi DI Esko Mäkelä, 09 465 231 esko.makela(ät)welho.com Lämmittäjä Seppo Pukkila (ks. johtokunta) Sulo Saastamoinen, 040 548 4995 sulo.saastamoinen(ät)welho.com Sauna 1/2011 Toimisto 010 439 5600 Saunat 010 439 5601 Lämmittäjä Seppo Pukkila 045 677 2002 työvaliokunta Ben Grass, Heini Noronen-Juhola, Timo Martikainen,Timo Riskala, Kari Öhman Johtokunta on valinnut työvalikunnan puheenjohtajan avuksi valmistelemaan johtokunnan kokouksia ja hoitamaan entisen henkilöstö- ja palvelusopimustoimikunnan asioita. ************************************* DI Mikko J. Salminen, 050 387 0007 mikko.j.salminen(ät)kolumbus.fi Arkkitehti Tuulikki Terho, 040 702 8002 tuulikki.terho(ät)welho.com Kari Öhman (ks. johtokunta) tutkimus- ja kulttuuritoimikunta Puheenjohtaja Pekka Tommila, (ks johtokunta) Varapuheenjohtaja Pekka Laaksonen, (ks tiedotustoimikunta) Fil.tri Irma-Riitta Järvinen, 040 565 0020 irma-riitta.jarvinen(ät)finlit.fi Rakennusneuvos Erkki Kuoppamäki 0400 205 291, erkki.kuoppamaki(ät)kolumbus.fi Tekn.tri Tarkko Oksala, 050 387 755 tarkko.oksala(ät)gmail.com Kristiina Peltonen (ks johtokunta) VTM Antti Savela, 050 912 8060 antti.savela(ät)fi.live.com Professori Lasse Viinikka, 040 562 7495 lasse.viinikka(ät)hus.fi sääntötoimikunta Puheenjohtaja Timo Riskala, (ks. johtokunta) Valt. yo Alexander Holst, 040 572 7735, aholst(ät)iki.fi Senior advisor Matti Kivinen, 050 2774 matti.kivinen(ät)iki.fi DI Matti Salimäki, 040 5245 625 matti.salimaki(ät)welho.com historiatoimikunta Puheenjohtaja Ben Grass, (ks. johtokunta) Varapuheenjohtaja Pekka Tommila, (ks. johtokunta) HY:n Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma 044 3400 345 emkuisma(ät)mappi.helsinki.fi Pekka Laaksonen, (ks. johtokunta) Timo Martikainen (ks. johtokunta) Kristian Miettinen (ks.yllä) Kristiina Perttunen (ks. johtokunta) DI, historiantutkija Tuomo Särkikoski 040 517 5208, sarkikoski(ät)kolumbus.fi 46 Sauna-lehden mediakortti Julkaisija: Suomen Saunaseura ry Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki Puh. 010 439 5600 gsm 050 371 8150 kotisivu www.sauna.fi Päätoimittaja Raili Vihavainen Suomen Saunaseura ry 0400 659 249 lehti(ät)sauna.fi Ilmoitusaineiston lähetys Newprint Oy aineisto(ät)newprint.fi Artikkeleiden ja kuvien lähetys päätoimittajalle aineistopäivään mennessä. Katso päivämäärä viimeisimmän lehden sisällysluettelosivulta. Digitaalisten kuvien resoluutio väh. 300 dpi. Ilmoitushinnat ja -koot toiminnanjohtajalta. Ilmoitusmyynti Toiminnanjohtaja Kristian Miettinen 010 439 5600, 050 371 8150 tj(ät)sauna.fi Ilmestymisaikataulu 4 numeroa vuodessa: maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa. Lehden luonne: jäsenlehti, puolueeton sauna-alan julkaisu. Painopaikka Newprint Oy PL 2, 32201 Loimaa Puh. 02 437 4500 Fax. 02 763 1560 Sauna-lehti löytyy myös Saunaseuran kotisivuilta www.sauna.fi Kirjoita, kuvaa, piirrä Sauna-lehteen! Sauna-lehti toimii saunan lämminhenkisenä äänenkannattajana. Lehti ottaa vastaan mielenkiintoisia saunaan liittyviä juttuja ja/tai vinkkejä hyvistä aiheista. Myös hyvät sauna-aiheiset valokuvat ja piirrokset ovat tervetulleita. Onko sinulle jäänyt mieleen erikoisia saunoja tai sau nomis kokemuksia? Sauna-lehden kirjoitussarjassa ”Saunoin täällä” voit kertoa mielenkiintoisista saunoista tai saunakokemuksista. Oletko saunottanut ”eksoottisia” tai muuten mielenkiintoisia saunavieraita Saunaseuran saunoissa? Kirjoitussarjassa ”Saunavieras” voit kertoa vieraittesi elämyksistä Vaskiniemen saunoissa. Lauteilla-teema etsii kokemuksia Saunaseuran saunoista ja saunomisesta. Kerro tunnelmistasi ” ruusuin ja risuin” Vaskiniemen lauteilta. ”Lukijan saunakuva”-sivulla esitellään lukijoiden mieluisia saunakuvia saunakokemuksista ja -muistoista niihin liittyvine lyhyine kuvauksineen. Lähetä lyhyt kertomuksesi (liuska, pari) Sauna-lehteen kuvien kera. (Digitaalisten kuvien resoluutio vähintään 300.) Palkkioksi jutuista, vinkeistä, kuvista, piirroksista ym. saat saunalippuja. Jutun ja muun aineiston voit toimittaa suoraan päätoimittajalle sähköpostitse: lehti(ät)sauna.fi tai postitse: Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki Tiedustelut Raili Vihavainen puh. 0400 659 249 tai sähköpostitse. Julkaisuehdot Sauna-lehden toimitus päättää julkaistavasta aineistosta ja sen julkaisutavasta. Sauna-lehti ei tarkista lähetettyjen kirjoitusten tietojen oikeellisuutta vaan lähettäjä vastaa niistä. Tietojen lähettäjä on vastuussa myös siitä, että hänellä on tekijänoikeuden haltijan lupa julkaista myös artikkelin mahdollisena oheismateriaalina olevat kuvat tai kuviot Sauna-lehdessä. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että lähettäjä antaa Saunaseuralle siihen rajoittamattoman julkaisuoikeuden seuran omissa julkaisuvälineissä. Saunaseura ei vastaa Sauna-lehdelle pyytämättä lähetetyn materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Sauna 1/2011 47 Käänteinen Asuntolaina- ja kauppa Hypon ainutlaatuinen seniorirahoitusohjelma Älä velkaannu eläkkeelle jäädessäsi, vaan käytä omia varojasi, asuntovarallisuuttasi, jos siihen on tarvetta Rahoitus räätälöidään asiakaskohtaisesti huomioiden asumisen tarpeet ja riskit loppuiäksi vuosikymmenien ajaksi Suomessa Käänteisiä Asuntokauppoja ja lainaohjelmia tekee Hypoteekkiyhdistys. Lainaa saa pankista kuin pankista. Lue lisää www.hypo.fi tai tule käymään konttorissamme Yrjönkatu 9 A, 2krs. tai soita asiakaspalveluumme (09)228 361