Sauna-lehti 1/2011 - Suomen Saunaseura ry

1/2011
S
I
S
Ä
L
L
Y
S
3
Pääkirjoitus, Ben Grass
4
Sauna yllätti historiankirjoittajan, Timo Martikainen
6
”Miesten vuoro” liikutti saunaseuralaisia, Raili Vihavainen
8
Sauna ja ihminen, Kirsti Toppari
11
Eurooppalainen kiuastandardi valmistunut, Esko Mäkelä
12
Paanajärven mustat kylyt, Markku Nieminen
16
Saunajooga puhdistaa mielen ja kehon, Noora Valkila
20
Arlan näyttely ”Kuolema saunassa”, Risto Elomaa
22
“Sauna Diplomacy; the Finnish Recipe”, Pertti Torstila
26
Saunakongressissa Kiinan Xianissa, Risto Elomaa
28
Puusaunaa ja avantoa Uudessa Englannissa, Markku Uimonen
30
Saunomassa Niilillä, Tero Hirvilammi
31
Riigan saunanäyttely Latvian Ventspilsissä, Risto Elomaa
32
Mies saunatalon kunnossapidon takana, Raili Vihavainen
34
Haraldin remontti, Seppo Pukkila
36
Lauteilla, Pekka Ritvos, Raili Vihavainen
38
Lämmittäjän palsta, Seppo Pukkila
41
Toiminnanjohtajan palsta, Kristian Miettinen
42
TuKu tiedottaa: Kymmenen kuuluisinta saunaa, Pekka Tommila
43
Aukioloajat
44
Kevätkokouksen kokouskutsu
45
Tee ehdotus Löylynhenki –palkinnon saajaksi vuodelle 2011!
46
Yhteystiedot
47
Mediakortti
Sauna 1/2011
Sauna-lehti: 65 vuosikerta
tilaushinta 25€ /vsk
Julkaisija:
Suomen Saunaseura ry
Vaskiniementie 10
00200 Helsinki
puh. 010 439 5600
www.sauna.fi
Sauna-lehti löytyy
myös kotisivuilta
Tiedotustoimikunta
Timo Martikainen, pj
Hanna Linkola
Pekka Laaksonen
Pekka Ritvos
Raili Vihavainen
Toimitus
Lisa Mäkelä
Raili Vihavainen
Päätoimittaja
Raili Vihavainen
Etukansi
Saunarannan talvi
Kuva Seppo Pukkila
Sauna-lehti 2/2011
aineistopäivä 7.5.2011
ilmestyy viikolla 23
2
Painopaikka:
Newprint Oy
ISSN0357-6566
Pääkirjoitus
Syyskokouksen jälkeen valitun uuden johtokunnan työ on käynnistynyt hyvin ja keskittynyt
toimintasuunnitelman toteutukseen ja käytännön asioihin kuten seuran kiinteistön ja saunojen toimivuuden
varmistamiseen. Ensimmäisessä kokouksessa päätettiin myös toiminnanjohtajan uudesta työsopimuksesta.
Seuralle on keskeisen tärkeää, että myös hallinto- ja muu organisaatio toimii ja että tarkkaan ja oikein
kuullaan jäsenistöä seuraamme kehitettäessä.
Joulun alusviikolla puheenjohtaja ja johtokunta joutuivat ahtaalle sääolosuhteiden kolhiessa saunojen
toimintaa. Ongelmat johtuivat ulkoisista olosuhteista, valtavasta lumentulosta ja siihen liittyvistä
sähköhäiriöistä. Välillä jopa tuntui, ettemme olisi varautuneet riittävästi ulkoisten olosuhteiden vaatimuksiin.
Loppujen lopuksi ongelmista kuitenkin selvittiin.
Toimintasuunnitelman painopistealueita on myös sauna-aatteen kiinnostavuuden säilyttäminen. Saunan
kiinnostavuuteen liittyy brändi-kannanottomme, joka herätti keskustelua. Meille ilmoitettiin bränditoimikunnasta, että ”saunahan on itsestäänselvyys, ei sitä tarvitse korostaa”. Olemme eri mieltä, mutta
ainakin saatiin asiamme esille. Olemmekin nyt todenneet, ettei Suomi eikä brändityöryhmä ymmärrä saunan
merkitystä maan identiteettiä lisäävänä tekijänä. Saunahan on kuitenkin levinnyt kaikkialle maailmaan.
Mielenkiintoista on se, että Helsinki, joka haluaa olla Pohjolan pääkaupunki, ei oikeastaan voi osoittaa
vierailleen yhtään vierassaunaa. Saunojammehan ei ole tarkoitettu vierassaunoiksi vaan jäsenistön saunoiksi.
Toki me otamme vieraita vastaan, mutta rajatusti.
Olemme päätyneet nyt johtokunnassa sellaiseen hallintomalliin, että puheenjohtaja on asettanut avukseen
työvaliokunnan, jonka tehtävänä on kokousten valmistelu, ja erityisesti alihankintasopimusten käsittely.
Näihin sopimuksiin kuuluu emäntä-, siivous- ja lämmittäjäpalvelut. Työvaliokunta on kokoontunut
miettimään myös, miten jäsenkyselyä hyödynnetään. Esimerkiksi kun toimikuntia asetettiin, otettiin
huomioon ne tarpeet, mitkä olivat tulleet jäsenkyselytutkimuksesta.
Eräs asia, joka on herättänyt keskustelua, on historiatutkimus. Saunaseura on jo teettänyt yhden
historiajulkaisun ja jotkut jäsenet ihmettelevät, onko tarpeen tehdä enää uutta historiikkia. Olen kuitenkin
sitä mieltä, että nyt on kysymyksessä erilainen historiateos. Tekijäksi on onnistuttu saamaan historiantutkija,
diplomi-insinööri Tuomo Särkikoski, jonka esittely on lehdessä toisaalla. Tuleva historia on 75vuotisjuhlakirja. Se on tarkoitus julkistaa marraskuussa 2012, jolloin Seura täyttää 75-vuotta.
Toivoisin, että historiatyö saa sille arvoisensa aseman ja siihen suhtaudutaan myönteisesti; ja kaikki ne,
joihin historiankirjoittaja ottaa yhteyttä, olisivat myötävaikuttamassa sen saamiseksi mahdollisimman hyväksi.
Korostan, että kaikesta muusta voidaan tinkiä, mutta ei saunatalon kunnossapidosta. Lähtökohta,
kiinteistön kunnon säilyttäminen, on ensiarvoisen tärkeää. Viime vuonna käytettiin korjauksiin 210 000
euroa ja kuluvana vuonna noin 160 000, mihin sisältyy nelossaunan kokonaan uudelleen rakentaminen.
Korjaustoiminta on mahdollista toistaiseksi tulorahoituksella, mutta voin jo tässä todeta, että viime vuoden
tulos oli lievästi alijäämäinen, joten ei ole mahdotonta, että jossain myöhemmässä vaiheessa joudutaan
rahoitus korjauksiin hankkimaan myös ulkopuolisesta lähteestä. Tällä tarkoitan suunnitteilla olevaa suurta
remonttia, ilmastointilaitteiden korjaamista.
Toivon vilkasta osanottoa kevätkokoukseen, joka on sovittu pidettäväksi 13.4. Isännäksi on saatu
Suomen Hypoteekkiyhdistys, ja kokous pidetään ns. Rake salissa, josta siirrytään Hypon tarjoamaan coctailtilaisuuteen varsinaisiin pankkitiloihin. Kiitän jo nyt Hypoa vieraanvaraisuudesta.
Jk. Olemme painiskelleet viime aikoina uuden kassajärjestelmän saamiseksi toimivaksi. Siihen liittyy myös
uusien jäsenkorttien lähettäminen ja siihen liitetty toiminnanjohtajan jäsenkirje.
Ben GraSS
3
timo martikainen
Sauna yllätti
historiankirjoittajan
Sauna on päässyt yllättämään Tuomo Särki”Aivan hämmentävää on ollut lukea esimerkosken, Suomen Saunaseuran 75-vuotisjuhla- kiksi Pohjois-Amerikan historiasta, ettei intiaakirjan kirjoittajan useasti jo työn alkumetreillä, neilta kielletty ainoastaan ratsaille nousemista
esitutkimusvaiheessa.
vaan myös höyryteltat, uskonnollisiin menoihin liitetyt inipit. Meillä sauna on säilynyt ikään
”En olisi uskonut, että jokaisen mielestä niin
kuin korpien kätköissä, jokaisen omaisuutena ja
itsestään selvästä asiasta kuin saunasta riittää
oikeutena. Meillä on näihin päiviin asti säilynyt
niinkin moneen. Sauna on ollut tärkeä tekijä
sekin kanta, että sauna saa olla lääkettä tautiin
kansallistunnon nostossa, urheilussa ja sodaskuin tautiin.”
sakin. Maaseudulla sauna on ollut kautta aikojen puhdistautumisen tyyssija, mutta että kau”Varmasti suomalaisen identiteetin muotoupunkisivistyneistö saattoi pitää saunomista vielä tumiselle saunalla on ollut suuri merkitys.”
1930-luvulla vulgäärinä!”, Tuomo Särkikoski ih”Mielenkiintoisia vaiheita on nykyhistoriassamettelee.
kin paljon. Esimerkiksi 1960-luvun lopulle peJuuri tähän liittyi Suomen Saunaseuran perus- rinteinen saunailta oli lauantai, mutta kun siirtaminen vuonna 1937 Helsingin Suomalaisel- ryttiin viisipäiväiseen työviikkoon, tulikin perinla Klubilla, paikassa, jossa vuosisadan vaihtees- teiselle hetkelle haastajia, kuten perjantai-illat ja
sa perustettiin muun muassa sellaiset kansalli- televisiot.”
set instituutiot kuin Kansallis-Osake-Pankki ja
”Pysyykö suomalainen sauna sitten jalustalvakuutusyhtiö Pohjola.
laan vai muuttavatko tulevaisuuden markkinat
Suomalaisen Saunan Ystävät -yhdistyksen pe- lopullisesti senkin?”, Särkikoski pohtii säilyttärustajat ryhtyivät kohottamaan saunan arvos- misen ja uudistamisen haastetta myös Saunatusta, tutkimaan ja vaalimaan oikeaoppisia sau- seuralle ja lupaa juhlakirjaan uusia näkökulmia.
natapoja ja selvittämään myös, miten hyvä sauna
SaunaSEuRa SaunaIDEan
tuli rakentaa. Merkittävänä saavutuksena pidetVaHVIn VaaLIJa
tiin 1940-luvulla, kun ulkomaita myöten alettiin
puhua suomalaisen saunan ”kuivasta kuumasta
Särkikoski näkee Saunaseuran historiaprojeklöylystä”. Suomalaisen saunan muista erottava tissa kiinnostavimmaksi sen, että voi liittää sauerityispiirre oli löydetty.
naan ja saunomiseen laajempiakin kulttuurisia
yhteyksiä.
MIKSI Sauna SÄILYI
Särkikosken mukaan suomalaisen saunan ainutlaatuisuus tiivistyy siihen, että se on säilynyt
kaikista maailman melskeistä huolimatta.
”Erityyppisiä höyrykylpyjä on ollut maailman
sivu, mutta saunaa muistuttavat kylpykulttuurit
ovat muualla enimmäkseen kuihtuneet. Saunoja on epäilty milloin tautien levittäjiksi, milloin
moraalittomiksi ilonpitopaikoiksi ja niitä ovat
sulkeneet niin kirkolliset kuin maallisetkin vallanpitäjät.”
Sauna 1/2011
”Suomen Saunaseura on pitkällä historiallaan, laajalla jäsenkunnallaan, lukuisilla tutkimuksillaan ja tietenkin myös hienoilla saunoillaan
saunaidean vahvin vaalija. Tarkoitukseni on kirjoittaa tästä kokonaisuudesta niin, että saunasta tulee näkyviin myös sen yhteiskunnallisempi
ulottuvuus. Saunan ominaispiirteisiinhän kuuluu
epäpoliittisuus, mutta sen historiasta näyttäisi
löytyvän jopa ideologiaa.”
Särkikosken mukaan Saunaseuran jäsenkuntaan on aina kuulunut eturivin yhteiskunnalli4
sia vaikuttajia, jotka kuitenkin
ovat pysytelleet mieluummin
julkipoliitiikan taustalla. Hän
ottaa esimerkiksi Suomen
Pankin entisen pääjohtajan
Klaus Wariksen, jota pyydettiin 1960-luvun alkupuolella
pääministeriksikin, mutta joka
tästä tehtävästä kieltäytyi. Talouselämän harmaa eminenssi halusi saunoa mieluummin
Vaskiniemen rauhassa kuin
Tamminiemen poltteessa.
Suomen Saunaseuran 75vuotisjuhlakirja ilmestyy vuoden 2012 lopulla.
Sauna-käsitteenmonipuolisuus
yllättimyöshistoriammekirjoittajanTuomoSärkikosken.
Saunastahan-senerinäkökulmista-onSuomenSaunaseura
kirjoittanutmontavuosikymmentä
mm.Sauna-lehdessäjaainalöytyy
uuttakirjoitettavaajauusianäkökulmia.(KuvaSeppoPukkila)
MIES KIRJan TaKana
Tuomo Särkikoski on monitieteilijä.
Energiatekniikan diplomi-insinöörille ja taloussosiologille, jonka historia-alan väitöskirja on valmistumassa, sauna ja sitä vaaliva aatteellinen seura ovat haastava ja mielenkiintoinen aihe.
Särkikoski näkee saunan kulttuuriesineenä,
joka mainiosti kelpaa sosiohistorian, mutta myös
innovaatio- ja teknologiatutkimuksen kohteeksi. Hän viittaa kansatieteilijä Sakari Pälsin näke-
Sauna 1/2011
mykseen lappalaisten ja saunan suhteesta.
”Lappalaiset eivät omaksuneet saunaa, koska se oli liian kehittynyt laitos heidän kiertolaiselämäänsä.”
Tuomo Särkikoski on kirjoittanut useita tilaustutkimuksia. Outokumpu Oyj:lle hän on
kirjoittanut juhlakirjan liekkisulatuksesta ja
teoksen jaloterästeollisuuden vaiheista. Hän
on ollut toisena tekijänä Loviisan ydinvoimalaitoksen historiassa ja kirjoittanut viimeksi
Sitran historian.
5
raiLi VihaVainen
“Miesten vuoro” liikutti
saunaseuralaisia
Saunaseuralaiset saivat tutustua suomalaisen kulttuurin eli Kalevalan päivänä ”Miesten vuoro” dokumentti-elokuvaan tilausnäytöksessä Tapiolan
elokuvateatterissa. Elokuvassa suomalaiset miehet avaavat sydämensä tuntoja saunan lauteilla eri puolilla Suomea. Elokuva sai viime vuonna
lukuisien muiden palkintojen lisäksi Suomen Saunaseuran Löylynhenki -palkinnon.
Elokuvan toinen ohjaaja Joonas Berghäll kertoi
elokuvan jälkeen sen syntyideasta ja tekemisestä
sekä vastaili saunaseuralaisten kysymyksiin.
Joonas Berghäll kertoi muutamia vuosia sitten
potiessaan pitkän tuotantojakson jälkeen työuupumusta alkaneensa käydä jälleen Rajaportin
saunassa Tampereella perjantaisin. ”Kun kuuntelin miesten tarinoita, niin hiljalleen omakin
olo alkoi parantua. Yhtenä perjantai iltana kuulin
muutaman vahvan tarinan - ensin kahden nuoren ja illan päätteeksi kahden vanhemman miehen. Lähdettyäni saunasta soitin ohjaajakollegalleni Mika Hotakaiselle. ´Nyt minulla on idea paikasta, jossa suomalainen mies avaa sydämensä`. Siitä
lähti elokuvan idea kehittymään.”
PuheenjohtajaBenGrasskiittilopuksiohjaajaJoonas
Berghälliä:”Ontärkeä,ettäkerrotmaailmallatästä
filmistäjasaunasta.Maailmallaihmiseteivätoleenää
aitoja,muttameilläonvieläaitoutta,tämäfilmionsiitä
esimerkkinä.Pidetäänsiitäkiinni.”(KuvaJPVihavainen)
Päähenkilöiden – tarinoita kertovien miesten
– löytäminen elokuvaan oli pitkä prosessi. Dokumenttielokuvan käsikirjoituksen lähtökohtana oli
suomalaisen miehen muotokuva - yhdistyneenä
hänelle sopivaan saunaan. Miehiä, saunoja ja tarinoita etsittiin ympäri Suomea ajamalla ristiin rastiin Utsjoelta Helsinkiin. Ennätys oli 3800 ajokilometriä viikossa.
Kun löytyi sopiva mies, jolla uskottiin olevan tarina kerrottavanaan, niin sen sijaan, että häntä olisi
haastateltu, kysyttiin ”sopisiko lähteä saunomaan
ja mikä olisi hänelle sopiva sauna.” Mentiin päähenkilöiden ehdoilla. Jollekin oli tärkeää, että saunan täytyy olla ehdottomasti lapsuuden sauna jossakin kaukana mökillä. Monelle juuri tietty, tuttu
sauna oli se, jossa oli helppo puhua.
Tärkeää oli, ettei tarinaansa kertovaa miestä keskeytetty. Joskus kertoja voi olla minuutinkin hiljaa, eikä ystävä lauteilla vieressä keskeyttänyt. Berghäll kertoo ”oli hienoimpia hetkiä, kun
tiesi, että kohta tarina jatkuu. Minuutin hiljaisuuden jälkeen kertomus jatkuikin, samasta kohtaa
mihin oli jäänyt. Tärkeintä oli, ettei puskettu miehiä puhumaan, vaan kuunneltiin hiljaa ystävänä ja
myötäiltiin kertomaa.”
Miehet saivat puhua vapaasti mitä halusivat.
Koko tarina kuvattiin. Otoksia otettiin vain yksi.
Kertoja unohti yleensä hyvin pian kameran, eikä
enää muistanut kuvausta. Kamera ja kuvaaja olivat
tiiviisti paikallaan, äänittäjä ja ohjaaja liikkumatta
lattialla.
Berghällin kokemuksen mukaan päähenkilön
luottamuksen saamiseen menee yleensä puolitoista viikkoa. Yksi syy siihen, että tämän elokuvan miehet saatiin luottamaan heti ja kertomaan
näinkin rankkoja tarinoita, oli saunan alastomuus,
jossa kaikki arvot ja ”haarniskat” oli jätetty pois.
”Oltiin lähempänä sydäntä ja sielua, oli helpompi
lähteä puhumaan”. Asiaan lienee vaikuttanut myös
se, että ”meillä oli tyhmimmän näköinen kuvausryhmä kuin on koskaan ollut. Oltiin lattialla munasillaan ja vain kuulokkeet päässä, kuvaajalla vain
käsissä patakintaat ja päässä kasteltu pipo!”
Miten miehet saatiin kertomaan vaikeita asioita
elämästään? ”Kun ihmisellä on mahdollisuus saunoa kolme-neljä tuntia, niin tuona aikana lauteilla ja saunalla puhutaan kaikenlaista; vitsejä, mustaa huumoria, mutta myös surullisia tarinoita,
Sauna 1/2011
6
LÄHTÖKOHTana MIES Ja Sauna
TapiolanelokuvateatteritäyttyisaunanystävistäKalevalanpäivänä.
jotka taltioitiin ja vasta elokuvaa leikatessa kiteytyi tämän ihmisen elämä ja hänen tarinansa.”
Berghällin ja Hotakaisen mielestä tarinat eivät
sinällään ole synkkiä. Kun ne on kerrottu ja joku
on ne kuunnellut, on sen jälkeen helpompi elää.
Asia on jo jätetty taakse ja on toivoa tulevaisuudesta. Jokaisen kohtauksen lopussa on toivoa.
Esimerkiksi dokumentin upseeri, joka kertoi kokemuksistaan Afganistanissa, totesi ohjaajille, että
”tämä saunareissu teidän kanssanne oli parasta
terapiaa”.
Kuvaustyyli koko dokumentissa oli tarkkaan
suunniteltu. Kameran ”viipyily” oli harkittua myös
maisemakuvauksissa. Maisemat ovat myös suomalaisen miehen historiaa – ensin oli suo, sitten
pelto, metsää, kaadettua metsää, vanhoja suomalaisen miehen ammatteja; paperitehdas, aluksi auki ja lopuksi kiinni.
RaKKauSKIRJE SuOMELLE
Miesten vuoro -dokumenttielokuvaa on esitetty jo 42:lla festivaalilla ja äskettäin se sai 17:n festivaalipalkintonsa. Ohjaaja Berghällin mukaan saunalla ja Suomella menee maailmalla lujaa.
Osa ihmisistä on pelännyt luoko ”Miesten vuoro” erikoista kuvaa Suomesta. Kuitenkin elokuva
on herättänyt paljon kiinnostusta ja kiitosta kiertäessään maailmaa. Sitä on kuvattu mainokseksi
maasta nimeltä Suomi, rakkauskirjeeksi Suomelle
ja kysytty, miten tuohon maahan pääsee?
Joku turisti on kertonut tulleensa erikoiseen
vuodenaikaan, talvella, juuri Suomeen siksi, että oli
nähnyt Suomesta kertovan saunaelokuvan.
Sauna 1/2011
”KOSKETTaVIa TaRInOITa”
Saunaseuralaisten tunnelmia elokuvan jälkeen:
- Tippa silmässä vieläkin. Ihmeellistä, miten raavaat miehet saa puhumaan noin luonnollisesti.
- Elokuvassa oli enemmän huumoria kuin arvosteluissa annettiin ymmärtää.
- Hyvä matkailumainos.
- Tuolla tavoin olen joskus itsekin jutellut, mutten isossa porukassa.
- Olipa hyvä elokuva ja hyvin leikattu. Realistinen kuvaus.
- Itkin ääneen, oli niin poikkeuksellisen. Oli koskettavia puheenvuoroja.
- Sauna on ainut paikka, jossa tällaiset miehet puhuvat.
- Vaikeita ja hyvin tunnelmallisia tarinoita.
- Näyttelemisestä ei ollut merkkiä, vaan miehet
olivat hyvin luonnollisia.
- Saunassa on helppo puhua, kyllä suomalaiset
miehet puhuvat. Se on vain myytti, etteivät puhu.
- Saunaseuran saunoissa ei puhuta näin surullisia tarinoita.
- Suomalainen perhe elokuvan alussa oli luonnollinen, juuri noin vanhemmat ovat olleet saunassa.
- Veteraaneja kuvaava osuus oli kuin elävästä elämästä.
- Myös nuoret miehet ovat olleet liikuttuneita
elokuvaa katsellessaan.
- Aleksis Kiven laulu oravasta oli vaikuttava lopetus.
”Miesten vuoro” ohjaus ja käsikirjoitus Joonas Berghäll,
Mika Hotakainen, dokumentti Oy Nordisk Film Ab.
7
kirSti toppari
Sauna ja ihminen
Jos suomalainen matkailija saa
eri puolilla maapalloa eri kielisiin
saunakysymyksiinsä pelkkiä päänpuisteluita, hänen ei pidä masentua. Sillä jos hän kysyy suoraan selväksi suomeksi. SAUNAA, saattaa
vastaus eri kielillä olla: ”No, tottahan meillä nyt SAUNA on!”
On se vain merkillinen saavutus,
että suomenkielinen sana ja käsite ovat niin tunnetut eri puolilla maapalloa. Tosin saunomistavat
ja -perinteet ovat varsin erilaisia.
Kuitenkin kolmiyhteys ihminenlämpö-vesi näyttää eri muodoissa
olevan melkein kaikkien kansojen
kunnioittama.
Mikä se sauna sitten alkuaan
on? Käsite on niin tuttu, etteivät
nykyiset tiedonlähteet välttämättä sisällytä sitä sanaluetteloihinsa. Viime vuosituhannelta peräytyvä Iso Tietosanakirja antaa sentään sanalle selkeätä selitystä. Sen
mukaan saunaa on ”Suomessa (ja
muuallakin) sanottu tavallisesti
suomalaiseksi tai roomalaiseksi
aina sen mukaan, otetaanko siinä
höyry- vai kuumailmakylpyjä”.
Sama ero näyttää nykyäänkin
vallitsevan esimerkiksi suomalaisten ja venäläisten välillä, vaikka
molemmat kansat pitävät saunaa
tai ”banjaa” omana historiallisena perintönään.
Suomalainen jää ihmeissään tuijottamaan venäläistä saunojaa, joka on verhoutunut villamyssyyn ja paksuihin villasukkiin. Löylyhuone saattaa olla niin polttavan kuuma, että ne varusteet
ovat tarpeen.
Saunan nimen saanut huone esiintyy eri puolilla maapalloa mitä erilaisemmissa muodoissa.
Joskus puuttuu vesi, joskus löyly, joskus pesumahdollisuus. Joskus jopa tila - koko sauna on
risteilyaluksessa ahdettu niin pieneen kammiSauna 1/2011
Heimo-huvilansaunaLohjanJalassaaressa.
oon, että sinne pyrkivä tuskin itsekään mahtuu
mukaan.Tai kenties pesua kaipaavalta saunojalta
vaaditaan säädyllinen uimapukuvarustus.
Lauteita ei ehkä ole laisinkaan, tai sitten niillä saa ainoastaan kävellä. Kiuas on milloin keittiölieden muotoinen, milloin kokonaan saunarakennuksen ulkopuolelle sijoitettu. Puhumattakaan nyt sitten uusien sähkösaunojen
järjestelyistä!
8
Lämpimänvedensaaristoa
Islannissa.
Islannissa, Satujen saarilla,
tarjoavat kai lukuisat maauimalat eniten saunaa muistuttavaa nautintoa - sekä
uintia että kiehtovaa vesilekottelua. Lämmön suovat
tietysti maaperän omat kuumat lähteet.
Mutta kyllä melkein suomalaisen saunankin - monina eri muunnoksina – kohtaa yllättävän kaukaisessa
maissa ja maanosissa. Lähdetäänpä sitten itään tai länteen, Aasiasta Amerikkaan
tai Siperiasta Etelämerelle.
Myös mitä erilaisimpia saunavastoja on solmittu koivun- ja tammenoksista sekä kuusen- ja katajanhavuista alkaen ihaniin vesililjoihin
asti.
”SuOMESSaKIn
Sauna?”
Brasiliassa sauna ihan suomeksi sanottuna on levinnyt
monille seuduin. ”Ai tunnetaanko sauna Suomessakin?”
saattaa kuulla kysyttävän.
Siitä saadaan kiittää pienLuonnon antimet
tä suomalaista siirtokuntaa, joka maailmansotiUusi aika on tietysti tuonut sauna-käsitteeen välisenä rauhanaikana lähti perustamaan aatseen paljon muutoksia. Ehkä erikoisin sauteellista ihanneyhdyskuntaa pieneen Penedon
namainos - tosin vain valokuvana - tarjoutui
kylään, Rio de Janeiron ja Sao Paulon puolivätämän kirjoittajalle Tiibetin Lhasassa. Kuva esitliin. Suomen kieltä saattaa Penedossa yhäkin seti isoa saunasalia, jossa oli kokolattiamatto ja
kä kuulla että nähdä.
parikin televisiota.
Panaman kanavan liepeillä sijaitsevassa isossa
Eihän varsinaista saunaa Euroopassakaan vältsademetsähotellissa sauna on osana kokonaista
tämättä ole niissä maissa, joita luonto on suokylpylää. Pääsiäissaarten ainoassa kaupungissasinut erikoisilla vesi- tai lämpöjärjestelyillä. Unkin toimii ”Jimin sauna”.
karin Egeristä on jäänyt mieleen hotellin laaja,
Kuuban saarella sauna tuntuu olevan suotäyteen kansoitettu uimalapuisto, johon kuurastaan
muotia, etenkin uusilla ”kaikenkustanluu sekä (vedetön) löylyhuone että vesijumppatavien”
hotellien
alueilla, missä matkailijan lasallas. Alueen radioaktiiviset lähteet pitävät vettä
ku
kulutuksesta
riippumatta
pysyy aina samana.
miellyttävän lämpimänä.
Sauna 1/2011
9
Mahtavasta hotellista löytyy pieni kauniisti laatoitettu löylyhuone kuntosalin, porealtaan ja kauneushoitolan viereltä. Pesutiloja ei näy, mutta ovet paikalle ovat auki koko
päivän. Löylyt voi huuhtoa pois altaassa tai
meressä - uimapukuisena tietenkin.
Mitä olisikaan elämä ilman saunaa! Lapsuuteni sauna ei tosin sijainnut perheemme kesähuvilassa Lohjan Jalassaaressa, vaan
läheisessä Ahtialan sukutalossa. Sen erikoisuutena olivat niin leveät lauteet, että niillä mahtui suorastaan loikoilemaan. Muistan, miten jännittävää oli kylpeä sukulaisten kanssa ja kuunnella tätien ja isojen
serkkujen keskustelua. Kun sitten vielä sai
sukeltaa suoraan Lohjanjärveen!
Rantasaunasta on myöhemmin tullut
myös talvitaloksi muuttuneen kesähuvilamme vetonaula. Saunalle kokoonnutaan kyl-
Thaimaalaisensuurhotellinaltaallatutustuitoiseensauna-asiakkaaseen.
pemään, sieltä lähdetään vesille, sen
pihalla hakataan ja pilkotaan saunapuita. Ja aivan silmien edessä aukeaa
järvenselkä. Uimaan on päässyt heti lämmittyään, joko kahlaamalla
ja ponnahduslaudalta hyppäämällä.
Lauhkeiden talvien aikana saunapäivien uimakausi on saattanut venyä
ihanan pitkäksi - pari vuotta sitten
jopa vapusta uudenvuodenaattoon.
SaunanlähinaapuriUralinalueella.
Sauna 1/2011
10
eSko mäkeLä
Eurooppalainen kiuasstandardi valmistunut
EN 15821-2010 Multi-firing sauna stoves
fired by natural wood logs.
Standardin on laatinut CEN:n - Comitè
Europèen de Normalisation / the European Committee for Standardisation - Technical
Committee 295, jonka alue on kotitalouksien
kiinteää polttoainetta käyttävät tulisijat kuten
takat, kaminat, liedet ja kiukaat.
Standardin ”Multi-firing sauna stoves” soveltamisala on puuta (pilkkeitä) polttavat jatkuvalämmitteiset kiukaat, joissa kiuaskivet on erotettu tulipesän liekeistä ja savukaasuista. Standardia ei sovelleta kertalämmitteisiin kiukaisiin
(Single-firing heat storage sauna stoves), joissa
liekit ja savukaasut lämmittävät kiuaskiviä suoraan. Suomen Standardisoimisliitto julkaisee
standardin englanninkielisenä tunnuksella SFSEN 15821 helmikuussa 2011. Myöhemmin standardi tullaan julkaisemaan myös suomenkielisenä.
Standardi antaa ohjeita kiukaan eri osien
suunnittelusta ja rakenteesta sekä kiukaan turvallisesta asentamisesta ja käytöstä.
Standardi edellyttää kiuasvalmistajan ohjelmassa olevien eri kiuastyyppien ja valmistukseen tulevien uusien mallien testausta. Tyyppitestin suorittaa valtuutettu tutkimuslaitos tai
laboratorio. Suomessa testauksia tekee VTT
Expert Services Oy, Tulisija- ja kattilatestaus,
Jyväskylä.
Tyyppitestissä todetaan kiukaan rakenteen
vastaavuus standardiin ja kiukaan toiminta testataan käyttökokeessa. Kiukaan toimiessa nimellisteholla tulee hyötysuhteen olla vähintään
50% ja hiilimonoksidin (CO) pitoisuus savukaasussa enintään 1% happipitoisuuden ollessa 13%. Savuhormin vetoalueen ohjearvo on
(12 +-2) Pa. Lämpötiloja mitataan eri pisteissä.
Käyttökoe ja mittaukset tehdään standardissa
kuvatussa koesaunassa. Hyvä hyötysuhde ja pieni CO-pitoisuus ovat osoitus hyvistä palamisolosuhteista.
Sauna 1/2011
Tyyppitestin perusteella hyväksytyn valmistussarjan kiukaat varustetaan oheisessa kuvassa olevan esimerkin mukaisella CE-merkinnällä,
josta käy ilmi testitulokset ja mm turvaetäisyydet syttyviin rakenteisiin. Pass-merkintä tarkoittaa, että kiuastyyppi täyttää asianomaisen
kohdan vaatimukset. Standardin soveltamisen
aikataulusta tullaan antamaan kansalliset määräykset. Standardin vaatimusten lisäksi on otettava huomioon myös muut mahdolliset puun polton päästöjä koskevat säännökset.
Kiukaan mukana on valmistajan toimitettava standardissa yksityiskohtaisesti määritellyt
asennusohjeet sekä käyttö- ja huolto-ohjeet.
Esimerkkityyppihyväksyttyynjatkuvalämmitteiseen
kiukaaseenkiinnitettävästäCE-merkinnästä.
11
tekSti ja kuVat markku nieminen
Paanajärven Mustat kylyt
Paanajärven kylän päästä kuuluu kirveiden
kolke. Lastut lentävät. Hirsi nousee toisen päälle. Siellä rakennetaan saunoja - ei mitä tahansa kopperoita, vaan vienalaisia mustia kylyjä. Jo
lähes kymmenen vuoden ajan restaurointikoulutuksen saaneet kirvesmiehet ovat perinteisten veneiden lisäksi veistäneet satoja salvoksia
vientiin meneviin savusaunoihin. Lukuisa määrä
niitä on jo tuotu Suomeen kiireettömien ihmisten kylvettäviksi.
Vanhat mestarit loivat kylään omintakeisen
rakennustyylin, joka pohjaltaan edustaa karjalaista hirsirakentamistapaa, mutta johon paikalliset “entisajan ukot” lainasivat hienouksia venäläisestä rakennusperinteestä. Vielä 1960-luvulla
rakennetut hirsitalot tehtiin käytännössä ilman
ainuttakaan naulaa.
Vienan musta kyly salvotaan hirsistä, yleensä männystä, mutta joissain kylissä myös haavasta. Sauna on useimmiten ”viisiseinäinen” eli
löylyhuoneen lisäksi se käsittää sintson, eteisen.
Kiuas eli karjalaisittain kiukoa on sintsonvastaisella seinällä. Nykyään kivikiukaaseen on usein
liitetty vesipata, jotta lämmin vesi saataisiin entisajan konsteja helpommin. Ennen korvoon eli
vesisaaviin nostettiin pihdeillä kiukaasta kuumia
kiviä lämmittämään veden. Tuollaisia pihtejä on
säilynyt kylässä meidän aikaamme asti. Lautšat,
lauteet ovat leveämmät kuin Suomessa, niin että niille mahtuu useampi ihminen kerralla loikomaankin, vastomaan toisiaan tai istumaan lauteiden perällä jalat suorina. Lauteet ovat usein
samalla seinällä kiukaan kanssa.
Ikkuna on kiukoanvastaisella pitkällä seinällä. Se on matalalla, sillä sen tehtävä on vain antaa valoa sisälle - ei toimia maisemaikkunana.
Jos se olisi ylempänä lasit nokeutuisivat savusta. Sintson puolella voi myös olla ikkuna. Se on
yleensä hyvin pieni ja korkeammalla kuin löylyhuoneen ikkuna. Usein eteistä valaistaan vain
ulko-oven kautta.
Lauteitten lisäksi löylyhuoneen puolella ei ole
kiinteitä istuimia. Pesujakkarat eli skammit ovat
siirrettäviä. Pesuvesi johdetaan maahan lattiaan
tehtyjen reikien tai ohjausurien kautta.
Sauna 1/2011
12
KylylämpiääPaanajärvenkylässä.
Laipion päällys on peitetty hiekalla, mullalla tai
savella - tai niiden sekoituksella. Ennen kylyn
ulkokatot olivat veistolaudasta, mutta nykyään
useimmiten sahalaudasta, joihin on tehty urat.
Ei ole mikään sattuma, että kirvesmiestaito
elää juuri Paanajärven kylässä. Se kuuluu koko
maailman merkittävimpiin puuarkkitehtuurin
muistomerkkeihin. Muualle yleistynyt myöhempi rakennustapa ei päässyt vaikuttamaan kylään
juuri ollenkaan, koska sinne asetettiin rakennuskielto. Kylää näet uhkasi hukuttaminen voimala-altaaseen. Nyt uhka on poistettu, mutta
kylä pääsi välillä rapistumaan toimenpidekieltojen vuoksi.
1990-luvun puolivälistä alkaen suomalainen
Juminkeko-säätiö ryhtyi pitkäjänteiseen työhön
kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kylän säilyttämiseksi. Samaan aikaan kun ryhdyttiin toimiin
hukkumisuhan ehkäisemiseksi, nuoria miehiä
ryhdyttiin kouluttamaan aluksi restaurointiapu-
laisiksi ja myöhemmin -mestareiksi. Koulutuksen harjoittelukohteiksi voitiin viranomaisten
luvalla ja valvonnassa ottaa kylän kulttuurihistoriallisiksi muistomerkeiksi luokiteltuja rakennuksia. Aloitettiin aitoista ja edettiin sitten
asuintaloihin.
Koulutustoiminta ei rajoittunut vain miehiin.
Kylän naisille järjestettiin kymmenen vuoden
ajan tekstiilialan koulutusta, jonka aikana kylän
perinteenmukaiset käsityöt palautettiin elävään
elämään. Nyt naiset tekevät Suomeen vietäviin
savusaunoihin eteisen matot, poppanat penkeille, ikkunaverhot ja laudeliinat.
Paanajärvi on viimeinen alkuperäisasussa säilynyt vienankarjalainen suuri kylä. Siellä voi aistia sen ilmapiirin ja ajan, jolloin Elias Lönnrot
keräsi kansanrunoutta Kalevalaa varten ja jolloin kareliaanit loivat mestariteoksiaan, joita nykyään nimitetään taiteen kultakauden helmiksi.
Sauna 1/2011
13
Karjalainen kulttuuri on ollut aina kyläkulttuuria. Siksi sen säilyminen on mahdollista vain turvaamalla kylien elinedellytykset. Tämän vuoksi Juminkeko-säätiö on ollut yhdessä paikallisen Ortjo Stepanovin säätiön kanssa
luomassa työpaikkoja vienalaisiin kyliin. Paanajärven kylään on perustettu paikallinen käsityöyritys Mustakyly. Se tekee ja tuo Suomeen
perinteisiä puuveneitä sekä savusaunoja jälleenmyyjänään Paanajärven Puusta Oy (www.
paanajärvi.fi).
Jos ostaa vienalaisen saunan, tukee samalla
karjalaisen kulttuurin säilymistä Venäjän Karjalassa sekä osallistuu suomalaisen kulttuurin juurien pelastustyöhön. Nimittäin juuri Vienan kylistä on kerätty pääosa niistä runoista, joiden
pohjalta Lönnrot loi Kalevalan. Karjalainen kylärahvas antoi meille aikoinaan ainekset kansalliseepokseemme. Nyt on meidän vuoromme tukea heidän kulttuurinsa olemassaoloa.
* * * *
Vienaan voi myös matkustaa katselemaan omin
silmin sitä elämänmuotoa, joka meiltä Suomesta
on jo kokonaan kadonnut. Kulttuurimatkoja Vienaan järjestävät Juminkeko ja sen karjalanpuoleinen sisarjärjestö Arhippa Perttusen säätiö. Jos ei
ennätä ensi kesänä suunnata Vienaan asti, voi vienalaiseen mustaan kylyyn tutustua kansanmusiikkijuhla Sommelossa Kuhmossa. Tämä arkaaiseen
itämerensuomalaiseen kansanmusiikkiin erikoistunut festivaali tarjoaa konsertteja sekä Kainuussa että Vienan Karjalassa. Ensi kesän ulkomusiikillisena teemana on sauna. Niinpä Kuhmon konserttipäivinä voi musiikkinautintojen ohella käydä
myös kylpemässä Paanajärven miesten rakentamassa mustassa kylyssä. Ja jos löylyt maistuvat, voi
harkita oman savusaunan hankkimista.
* * * *
yLLäoLeVan muSta kyLy-artikkeLin kirjoittaja
on Suomen SaunaSeuran SamuLi-paLkinnoLLa,
nykynimeLtään LÖyLynhenki-paLkinnoLLa Vuonna
1999 paLkitSema kirjaiLija markku nieminen, VienankarjaLaiSen kuLttuurin eLVyttäjä. – paanajärVen eLVytyShankkeeSta Laajemmin
markku
niemiSen artikkeLiSSa Sauna-LehDeSSä 2/2008
Sekä netiSSä WWW.juminkeko.Fi.
Sauna 1/2011
Mustakylyvalmiina.
* * * *
Hyvät lukijat!
Matkan kauniin Karjalan laulumaille ja mustien kylyjen löylyihin voi tehdä myös pakettimatkana, kertoo
tervetulotoivotuksin Kaisa Kilponen kansanmusiikkijuhla Sommelosta:
Helsingistä suorinta tietä Kuhmoon pääsee kuhmolaisella bussilla 30.06.2011 ja takaisin 3.07.2011,
edellytyksenä vähintään 30 ennen 15.05. ilmoittautunutta matkustajaa.
Välipäivien festivaalipaketti sisältää kaikkiin konsertteihin Suomen puolella oikeuttavan konserttipassin, yöpymiset ja puolihoidon Hotelli Kalevassa,
savusaunomiset sekä Kuhmon keskustassa että Kalevalakylässä ja haluttaessa vielä, kolmantena päivänä,
Lentiiran lomakylässä.
Festivaalin siirtyessä Kiuhmosta Vienaan on sinnekin
tarjolla paketti, joka sisältää yhteisviisumin, kuljetukset Kuhmo-Uhtua 4.07.2011 ja takaisin 7.07.2011,
ja välipäivien yöpymiset sekä ruokailut perhemajoituksessa.
Tarkempia tietoja ilmoitustaulullamme! Matkapaketeista kiinnostuneiden ilmoittautumiset ottaa vastaan kuhmolainen matkanjärjestäjjä Matka-Kyllönen Oy. www.matka-kyllönen.fi, sähköposti [email protected] ja puhelimet (08)
6520771 ja 040-5909229. Varauksen yhteydessä
maininta ”saunamatka”. – Lisa Mäkelä
14
Mustaakylyälämmitetään(yllä).Kylynousee(alla).
Sauna 1/2011
15
tekSti: noora VaLkiLa
kuVat: hanne maneLiuS
Saunajooga puhdistaa
mielen ja kehon
Kun suomalainen urheilija soittaa kotiin, niin
puhelun lopettaa melko varmasti huikkaus: ”Tulen pian, laitahan sauna lämpiämään.” Hikitreenin jälkeen mikään ei ole parempaa kuin kunnon löylyt kiukaalle. Märät vaatteet viskataan
pyykkikoriin ja kiritään suihkun kautta lauteille nauttimaan.
Löylyttely siis usein kruunaa hyvän urheilusuoritteen. Mitäpä jos sauna toimisikin treenipaikkana? Onko saunassa urheileminen sulaa
suomalaista hulluutta?
SaunOMInEn Ja JOOGaaMInEn
SISaRuKSIa
Parasta saunomisessa on mielestäni se, että löylyjen lämmössä jokainen pääsee usein lähemmäs itseään, omaa sisintään. Saunoja on sosiaalisesti yksin. Vaikka lauteilla istuttaisiin kylki
kyljessä, kaikilla on oikeus vajota omiin maailmoihinsa. Saunassa kukaan ei vaadi sinulta mitään, on kerrankin rauhassa aikaa pureskella aivoissa laukkaavia ajatuksia. Tai puhdistaa koko
pääkoppa kaikista turhista mietteistä.
Joogan ydinajatus on samankaltainen. Lajissa
on tärkeintä oppia yhdistämään mieli, hengitys
ja liikkeet eli asanat. Toisin kuin usein ajatellaan,
jooga sopii siis kaikille. Se ei ole rastatukkaisten
hippien omima laji, jossa vääntäytyvät kummallisen näköisiin kiemuroihin. Päinvastoin. Joogan
keskeisenä tavoitteena on lisätä ihan tavallisten
ihmisten hyvinvointia, liikkuvuutta ja kykyä rentoutua.
Saunomisessa ja joogaamisessa on siis paljon
samoja elementtejä. Mitäs jos nämä kaksi rentoutuskeinoa, sauna ja jooga, laitetaan samaan
pakettiin? Onko tämä kombinaatio on suora tie
suomalaiseen nirvanaan?
naan liittyvien tuotteiden ja palveluiden kehittäjänä. Verkoston kehittämä saunajooga monipuolistaa sauna-alan yritysten palveluvalikoimaa
ja lisää hyvinvointimatkailijoiden kiinnostusta
saunapalveluita kohtaan.
Valitettavan usein suomalaiseen saunaan yhdistetään ulkomaalaisten mielissä alkukantaisuus, jopa barbaarisuutta. Negatiivista kohua
nostattaneet löylynheittokisat eivät ole omiaan
nostamaan suomalaisen saunan mainetta. Miksi
saunomiseen parasta antia, rentoutumista, hyvää oloa ja harmonisuutta ei korosteta enempää?
Sauna on olennainen osa suomalaista kulttuuriperimää. Ihan kuin juhannuskokko tai Havis
Amandan lakittaminenkin. Saunajooga eli konseptoitu lämmössä rentoutuminen voisi hyvinkin vahvistaa saunomisesta saatavaa henkistä ja
fyysistä puhdistautumista.
Olin mukana testaamassa Suomen ensimmäistä saunajoogaa Jyväskylässä. Treenipaikkana toimi tunnelmallinen TupasWillan savusauna.
Lähdin matkaan innokkain, avoimin mielin, vaikka ajatus saunassa joogaamisesta herättikin sekä positiivisia, että negatiivisia tunteita.
HIKOILua SaunaJOOGan
TESTIRYHMÄSSÄ
Sauna from Finland yhdistyksen yhtenä konkreettisena tehtävänä on toimia erilaisten sau-
Treenipaikkana toimii savusauna, joka on lämmitetty noin 50 asteeseen. Kynttilät ja havunoksat lisäävät levollista tunnelmaa. Astelemme
joogamatot kainaloissa saunan lauteille. Mietin, että toivottavasti tässä ei nyt raiskata saunaan visusti kuuluvaa kiireettömyyttä ja ”löhöämisen” makua. Tuoda hampaat irvessä suorittamista löylyhuoneeseen.
Levitän alustani riviin muiden joukkoon, hengittelen hetken savun tuoksua, asetan vesipullon
kädenulottuville ja asetun äx-asentoon matolle
makaamaan. Mielessä pyöri pelko omasta jaksamisestani: Mistä ihmeestä saan energian voi-
Sauna 1/2011
16
IDEa SaunaJOOGaSTa
Sauna 1/2011
17
maa vaativien asentojen pitoon, kun
hiki valuu virtanaan jo nyt maatessani tässä tekemättä mitään? Entä
jos alkaa pyörryttää? Uuvunkohan
nestehukan takia? Onko tässä kerta kaikkiaan mitään järkeä?
Aloitettuamme treenin unohdan
kaiken tuskailun. Saunajooga ei suinkaan ole sulaa suomalaista hulluutta.
Se on eri joogalajeihin pohjautuva
puolen tunnin mittainen rauhallinen
harjoitus, jonka aluksi hiljennytään
rauhoittamaan mieltä ja tehdään
hengitysharjoituksia. Sen jälkeen kehoa vahvistetaan seisten tehtävillä
venytyksillä, joita seuraa istumasarja. Vatsalihakset saavat kyytiä keskivartalopidoissa. Harjoitus päättyy
loppurentoutukseen.
Testaamassani Suomen ensimmäisessä saunajoogasarjassa erityisasemassa on selän hyvinvointi. Liikkeet
sopivat kaikentasoisille osallistujille.
Eteentaivutuksia vältetään, jotta verenpaine ei madallu liikaa ja ala huipata. Saunajoogasarjoja on tarkoitus
tehdä lisää ja teemoittaa niitä myös
vuodenaikojen mukaan.
PaLKInTOna RauKEa
OLOTILa
Kun varsinainen treeni on ohitse vajoamme taas matoillemme
makaamaan. Oma alustani on luistava, makaan
konkreettisesti vesilammikossa. Se ei haittaa.
Joogaamisen jäljiltä kroppa ja mieli ovat rentoutuneita. Löylyjen lämpö syventää autuasta
oloa. Lämpö huokuu jäseniini märänkin maton
lävitse.
Ohjaajan rauhallinen ääni johdattelee minut
tasoittamaan hengitystä ja pian vaivunkin lähes
meditatiiviseen tilaan. On aika kiittää kehoa
tehdystä työstä ja antaa sen rentoutua. Jalkaterät kääntyvät ulospäin ja sormenpäät kipristyvät luonnollisesti taivasta kohti. Suukin aukeaa. On helppo hengittää. On nautinnollisen hyvä
olla.
Saunajoogan salaisuus taitaa olla se, että se
ei saa vain kehoa, vaan myös suomalaisen mielen rauhoittumaan. Kuntosalille tai lenkkipolulle lähdetään aina suorittamaan. Vaikka venyteltäisiin olohuoneessa, koetetaan homman hoitaa
äkkiä alta pois, jotta päästään äkkiä tarttumaan
muihin puuhiin. Saunassa on sen sijaan jotain pyhää, pysäyttävää. Minäkin tajuan oikeasti nauttia
liikkeiden lempeästä virrasta, venytysten tunteesta jo tekohetkellä. En vasta harjoituksen jälkeen. Koska olen absoluuttisesti läsnä vartaloni
kaarissa, saan myös mielen sidotuksi rytmiin.
Suomalaisuus kiteytyy saunajoogassa. Kaikille
meille pohjoisen järeälle kansalle ei välttämät-
Sauna 1/2011
18
tä sovi joogaan usein kuuluvat itämaisiin uskontoihin liittyvät tavat ja tunnelmat. Minusta on
luontevampaa joogata tervan, kuin suitsukkeiden tuoksussa. Hikoilla huolia pois mieluummin
kiukaan rätinää, kuin tunnelmallista intialaista
musiikkia kuunnellen. Pulahtaa harjoituksen jälkeen ennemmin avantoon kuin maistella kookosta palmun katveessa.
Sauna on jokaiselle suomalaiselle tuttu ympäristö. Siksi saunajooga on lajina konstailematon
ja aito kokemus. Se vie ihmisen juurilleen, lähelle itseään.
Suosittelen testaamaan saunajoogaa, ilman
ennakkoluuloja. Se tekee hyvää jokaiselle, niin
urheilijalle kuin nautiskelijallekin. Joogan sanotaan avaavan tunnelukot. Kun joogataan saunan
lempeässä lämmössä, patoutuneiden filisten
tunnistaminen helpottuu. Hämärässä kukaan
ei huomaa, vaikka kyynelkin tirahtaisi poskelle.
Joko surusta tai sitten silkasta onnesta, kuten
minulle kävi.
Tiedustelut saunajoogasta: www.saunafromfinland.fi
JÄLKITunnELMIa
Saunajooga
todella
laittaa aineenvaihdunnan
rullaamaan. Pienistä trikoistani olisi harjoitteen
jälkeen voinut puristaa
litrakaupalla hikeä. Joudunkin
ramppaamaan
loppuillan vessassa, sillä
jano on pitkään aikamoinen sporttailun jälkeen.
Iho tuntuu hehkeältä,
kuonat ovat poistuneet
ja hymy on herkässä.
Lihasten
venyttäminen on turvallisempaa ja
helpompaa löylyjen lämmössä. Huolella suunnitellulla saunajoogan liikesarjalla on uskomattoman rentouttava vaikutus
kehoon. Lapaluiden alueella olevat kireydet, jotka ovat istumatyön seurausta, hellittävät ainakin
hetkeksi. Lenkkeilystä kipeytyneisiin pohkeisiin ja
takareisiin tulee lisää pituutta. Kroppa tuntuu
samaan aikaan pehmeältä ja elastiselta.
Sauna 1/2011
19
tekSi: riSto eLomaa
kuVat: janne Virkkunen
Arlan yleinen sauna liittää taidetta
saunakokemuksiin
”Kuolema saunassa ”taidenäyttely
19.11. – 31.12.2010
Suomessa sauna on historiallisesti ollut paikka
elämälle ja kuolemalle. Moni on saunassa syntynyt varsinkin ennen toista maailmansotaa ja siellä
on perinteisesti pesty vainajat. Sauna on tasa-arvoinen paikka, jossa arvonimet jäävät ulkopuolelle samalla kun vaatteet riisutaan pukuhuoneessa.
Keskustelu saunan lauteilla on yleensä vapaata ja
monimuotoista ja tasa-arvoista. Tämä varsinkin
yleisissä saunoissa, joiden lukumäärä on kuitenkin valitettavasti hiipunut melkein olemattomiin.
Yksi rohkeista yleisen saunan toimintaa jatkavista paikoista on Helsingin Kalliossa Kaarlenkadulla
oleva Arlan sauna, joka lämmitetään kaasulla.
Arlassa on oma saunansa miehille ja naisille ja
saunoista pääsee viilentämään tai tupakalle pienelle sisäpihalle, jonka ympärillä kohoaa Kalliolle tyypillisiä asuntokolosseja kahdeksan kerroksen korkeuteen.
KUOLEMA SAUNASSA – näyttelyn taiteilijat ovat myös Arlan ahkeria asiakkaita. Näyttelyn
teokset käsittelevät ruumiillisuutta ja kuolemaa
saunan kehyksessä. Taidenäyttelyyn ja sen teoksiin
on tutustuttava saunomalla. Näyttelyyn tutustuminen on saunomisen
mittainen ja maksaa
tuon
saunakäynnin
verran.
Itse tutustuin näyttelyyn ja saunaan avajaisissa 18.11., jolloin
paikalla olivat myös
taiteilijat itse runsaan
kutsuvierasjoukon
kera.
Näyttely koostuu
valokuvista, veistoksista ja installaatiosta sekä miesten että
naisten saunojen löylyhuoneissa ynnä pesu- ja pukuhuoneissa
sekä portaissa ja käytävissä.
Varsinaisten taideteosten lisäksi näyttelyn aikana oli nähtävissä performansseja ja teatteria, joita
esittivät mm. Laura Murtomaa ja Noora Dadu.
Kuvataiteilijoina olivat Teemu Mäki, Kalle Nieminen, Jussi Valtakari ja Janne Virkkunen, joka on
myös näyttelyn kokoaja ja kuraattori. Janne on
kuvanveistäjä ja muotoilija ja voittanut palkintoja
vaikkapa Japanissa.
Istuimme avajaisissa Jannen kanssa lauteilla ja hän
kertoi, että saunominen ja saunat ovat aina olleet
hänellä verissä ja kiinnostuksen kohteena. Hän on
kiertänyt Suomea kesällä 1999 laajasti ja nähnyt ja
dokumentoinut muotoilijakollegansa kanssa noin
60 savusaunaa sekä koesaunonut niistä noin 40.
Mukana on saunoja Suomen suurimmasta pienimpään, perinteisistä todella eksoottisiin materiaaleihin ja historiallisista aina nykyarkkitehtien piirtämiin luomuksiin saakka. Mielenkiintoista materiaalia myöskin ajatellen Seuran arkistoja.
Mielenkiintoisin teos oli ilman muuta Jannen
pronssinen ”Installaatio” eli ” anopin luut ja kallo” saunan kiukaalla. Kallon tyhjät silmät hätkäh-
Sauna 1/2011
20
JussiValtakari,“Valokuva“2010,koivu
dyttivät, jos menit heittämään löylyä
läheltä. Mieleen tuli myös juutalaisten
kaasutus ja poltto, sillä Arlan saunahan
lämpenee kaasulla.
Kiinnostavaa olisi tietää, kestivätköhän nuo valokset koko näyttelyn ajan
ehjinä? Ehkäpä pronssivaloksista löytyy uusi kiuaskivimateriaali?
Teemu Mäen valokuvat olivat myös
mielenkiintoisia, kuten oheisesta
näkyy. Kuvien valmistuksessa on ollut
assistenttina Kenneth Bamberg, joka
kuvasi Vaskiniemessä saunojia pari
kesää sitten ja on muutenkin erikoistunut saunakuviin.
Jussi Valtakarin koivusta tehty veistos oli sijoitettu ikkunalaudalle miesten pukuhuoneeseen. Jotenkin tuli
mieleen tukkilaisjoukko odottamassa
saunaan pääsyä. Mm. Kukkolankoskella on tukkilaissauna, jonne tosin sopii monta veistoksessa esiintyvää ryhmää.
Kalle Niemisen ”Installaatio” tyhjine,
ilmeisesti kiukaalla poltettuine oluttölkkeineen ei oikein auennut minulle. Oluttölkkien lisäksi teokseen kuuluu tupakkapaperirasia ja tupakantuhkaa. Ovat ehkä muistoina ajalta, jolloin
pukuhuoneessa sai vielä polttaa.
Arlan sauna itsessään oli myös uusi
kokemus minulle. Kaasulla lämmitetty kiuas antaa hyvät löylyt
niin, että jouduin väliin siirtymään ylimmältä lauteelta alemmas.
Avajaisissa tuntui siltä, että
Kallion kulttuuriin kuuluu sauna oleellisesti. Arlan naapurissahan on Kotiharjun sauna. Näyttelyn taiteilijat tuntuivat olevan saunan vakituisia käyttäjiä,
samoin kuin laajahko joukko
kutsuvieraita. Näyttely kuuluu
Kallion taidetapahtumiin ja sille
sopii toivoa jatkoa.
KalleNieminen,Installaatio(oluttölkit,tupakkapaperirasia,
tupakantuhka2010)
Arlan saunasta löytyy lisätietoa
www.arlansauna.net
JanneKristianVirkkunen,Installaatio
(pronssi,2010)
Sauna 1/2011
21
pertti torStiLa,
SeCretary oF State, miniStry For ForeiGn aFFairS oF FinLanD
XV International Sauna Congress
27-28 May 2010 Tokyo
“Sauna Diplomacy; the Finnish Recipe”
spin: Capitol Hill staffers, public-policy wonks, lobbyists, administration officials and reporters eager
to pick up some off-message analysis.” According to
the society’s private Facebook page its mission is
“to exchange breaking D.C. news and hot scoops,
create buzz and get refreshed in great company.”
Similar sauna “academies” can be found in other
Finnish embassies too.
The sauna is a place where you wash yourself; it is
a place where you can rest, relax and contemplate.
But it serves effectively other purposes as well.
Ladies and gentlemen, welcome to the world of
Sauna Diplomacy!
Foreword: Finnish saunas are not only a commercial but also a diplomatic item of export worldwide.
“Sauna Diplomacy”, solving domestic as well as international disputes in the high heat of sauna has
been taught for Finnish diplomats for decades.
There are about three million saunas in Finland,
more than one for every two of the 5.3 million
Finns. And did you know that Finland is a country
where there are more saunas than cars? Practically all houses in the rural areas have saunas of their
own. It is hard to imagine a Finnish summer cottage
by a lake without a sauna. Nowadays there are saunas also in city apartments, and not only in the big
ones: you can find a small sauna even in a one-room
flat. There are saunas in the premises of many Finnish companies and in public buildings like chanceries, ministries, city halls, schools and hospitals. The
Finnish Parliament Building houses a separate wing
with sauna facilities. Nokia is another good example. In its headquarters in Espoo, close to Helsinki, Nokia has saunas built for employees visiting the
company gym.
Finns carry their saunas with them wherever they
go. All the 98 Finnish diplomatic and consular missions in different parts of the world have their own
saunas. Our representatives here in Tokyo take pride
in their two saunas.The Embassy sauna in Tokyo was
the first Finnish sauna built in Japan – but certainly
not the last one. I am sure there are many Finnish
saunas in today’s Japan and the Japanese guests and
friends keep queuing to them.
In 1960 when Japan was preparing for the 1964
Tokyo Olympic Games, the Japanese Olympic Committee and O-giku-kai Construction Committee approached the Finnish Embassy, asking for assistance
in the planning of a Sports Palace in the immediate neighborhood of the Olympic Stadium. A central part of this Sports Palace was to be a spa with
swimming pools and Finnish saunas.
The Washington Post wrote in March 2010 : “The
Diplomatic Finnish Sauna Society of the Finnish Embassy in Washington D.C. counts among its 150
members the operatives who make Washington
When Finnish troops are sent overseas in international military or civilian peacekeeping and crisis
management operations, they carry the sauna idea
with them - even if they served in hottest Africa as
is the case now in the UN operation in Chad.When
soldiers arrive to set up camp in a foreign location,
building a sauna is the first thing to do – it’s a top
priority.
Finland has participated in international efforts to
end fighting and bring peace for over 50 years now.
Peacekeeping forms an essential and visible part of
the Finnish foreign policy. It is generally acknowledged that Finland is among the most significant
contributors to international peacekeeping. Over
50,000 Finnish men and women have taken part in
different missions in Egypt, Lebanon, Cyprus, Bosnia, Kosovo, Namibia, Kashmir, Afghanistan, Liberia,
Chad and other places. While contributing to bringing peace to the war-torn regions, the Finnish troops
have at the same time introduced local people and
other peacekeepers to the secrets of the Finnish
sauna traditions, including sauna diplomacy.
The Finnish contingent in the UNEF operation in
the Sinai Desert in the 1950s built 35 huts to house
saunas. The Israelis and Egyptians were astounded
– is it really a sauna in this heat? The Finns must be
crazy! One of the first saunas was built on a forsak-
Sauna 1/2011
22
Sauna and international crisis
management
UNEFIIKaapro.
Sauna diplomacy, diplomatic meetings which involve the sauna helps in making progress in negotia-
tions. President Martti Ahtisaari, the Finnish Nobel
Peace Prize laureate of 2008, has used sauna diplomacy successfully in many parts of the world, from
Africa to Asia, from Tanzania to Indonesia.
How does a mediator set about looking for compromises in a situation where the parties are far
apart? Especially in the early stages, Ahtisaari says,
the most important thing is to just meet and talk,
meet and talk. The sauna provides an excellent environment for this.
President Ahtisaari served as Finland’s Ambassador in Tanzania in 1973-1977. The Tanzanian Foreign
Minister John Malecela, who later on became Tanzania’s Prime Minister , was a regular visitor in the Ambassador’s sauna.
When Ahtisaari was asked why to have a sauna
in Africa where it is hot anyway, he replied: “When
you come out of the sauna, the hot air outside feels
cool.”
Sauna is a form of social communication. Decisions and negotiations take less time in the high
heat. Sauna cools down overexcitement and melts
away political differences. Our Foreign Minister Alexander Stubb depicts the sauna as a great place to
negotiate. In his book “The Naked Truth” he writes:
“At work I try to use the sauna strategy as well. I
cordially invite my colleagues to have a sauna with
Sauna 1/2011
23
en Egyptian military transport platform using wooden telephone poles which the Israeli forces had left
behind. The sauna building was then easy to move
from one place to another. A sauna on wheels!
In the Golan Heights in UNIFIL during the 1980s
and 1990s the Finnish battalion took care that not
only the Finnish troops had their saunas but also the
Israeli and Syrian ambassadors had a chance to use
one if they wished.
Your guest speaker served as a reserve lieutenant
in the UN Forces in Cyprus in 1966-1967. My platoon had saunas and the neighboring platoon had
even a swimming pool in a deserted garage.The garage gate was bricked up and filled with water. Peace
in Cyprus was negotiated and built in these premises and the saunas were visited by representatives of
both sides of the conflict.
In KFOR in Kosovo during the early years of 2000
the Finnish contingent built over 20 saunas in their
base for its 800 soldiers and foreign guests. Officers
and soldiers knew that the sauna plays an important
social role and can help relieve stress in tense envi-
ronments such as postwar Kosovo.
The Ahtisaari lesson
Urho Kekkonen, who served as President of Finland for over twenty-five years, was a firm believer
in the sauna’s benefits. It is said that Kekkonen left
his guests to steam until a deal had been hammered
out. Saturday evenings the President’s sauna was ready to welcome his inner circle, influential personalities in politics, science and cultural life. Kekkonen’s
“sauna club” formed a network that provided him
with information and conveyed his messages to various stakeholders of the Finnish society.
President Kekkonen used to invite world leaders
and other officials to his private sauna at the
height of the Cold War. Formal discussions started
around a normal negotiating table and were followed by a sauna sitting. New ideas emerged and
many of them helped the Finns move towards
notable political and economic successes and ultimately Finland becoming “the Nokia Land.”
During the days of the Cold War, the Finnish
neutrality between East and West was constantly
challenged by the Soviet Union. President Kekkonen used his sauna diplomacy to defend Finland’s
integrity and membership in the Western community of nations countering the Soviet efforts.
The Financial Times once claimed that Kekkonen
sweated his Soviet guests into cooperation in his
sauna. The true story is certainly richer in detail
than that but the truth remains that the sauna was
an important instrument for Kekkonen in building
confidence and diffusing the mistrust of our eastern neighbor.
Big issues were negotiated in President
Kekkonen’s Tamminiemi sauna. The Finnish membership in the European Free Trade Association (EFTA) was explained to the Russian leaders
in the presidential sauna. The construction in the
1970s of the Russian town of Kostamus close to
the Finnish border by Finnish work force was discussed and prepared on the hot benches of the
same sauna.
In 1960, the Soviet leader Nikita Khrushchev
came to Helsinki to attend President Kekkonen’s
60th birthday. The sauna played an important role in the celebrations. The story tells that Kekkonen kept Khrushchev in the sauna until 5 o’clock
in the morning. At the end of the visit a communiqué was issued in which the Soviet government
expressed its preparedness to support Finland’s
desire to integrate and cooperate with the West.
A free trade area comprising Finland and seven
EFTA countries was created in 1971. The door to
Finland’s integration into the western economy
was opened with profound political and economic significance.
Khrushchev was later criticized by his own
countrymen. The main accusation was that he, a
proper communist, had gone naked into a sauna
with a capitalist and non-socialist, and that was
simply something he should not have done.
In 1978, the Soviet Defence Minister, Marshal
Dmitri Ustinov visited Finland with an obvious
aim of pulling neutral Finland toward a closer military alliance with the USSR and the Warsaw Pact.
Kekkonen naturally invited him to his sauna.When
the gentlemen were sitting in the relaxing heat,
Sauna 1/2011
24
me. Then I don’t let them out until everyone agrees
with my piece of legislation.”
As late as in the 19th century, many Finnish babies
were born in a sauna because it was the absolutely
cleanest place in the household.The sauna is no more needed or used for this purpose but in the case
of the birth of the Republic of Namibia, sauna served its traditional function perfectly well.
“Martti Ahtisaari was the midwife who delivered
the baby of Namibia,” the Namibians use to say. Ahtisaari served as the UN Commisioner for Namibia
between 1977 and 1981 and was appointed Special
Representative of the Secretary General for Namibia in July 1978. Development Minister Toivo ya Toivo - a well known Namibian freedom fighter - was
an often seen guest in Martti Ahtisaari’s sauna in
Windhoek at the end of the 1970s.
Two months ago Namibia celebrated the 20th
Anniversary of its independence. President Ahtisaari was invited to attend the festivities as a special
guest of the Namibian Government. I would not be
surprised if he went to the sauna of the Finnish Embassy together with the Namibian leaders.
President Tarja Halonen and the
woman power
Our current President of the Republic Tarja Halonen has two saunas in her summer residence
in Naantali. Being female does not create a sauna
problem. In a country where the President is a woman, the majority of the members of the Government are women and 40% of the Members of Parliament are female, sauna diplomacy cannot be a privilege reserved for men only. The rise of women to
positions of responsibility and their growing impact
in business and politics all over the world make it
quite natural that President Halonen does not have
to sit alone in her sauna.
President Kekkonen’s sauna legacy
SaunajossainGolanilla.
Ustinov suggested joint maneuvers between the
Soviet and Finnish armies. Kekkonen threw more water on the burning hot stones and dismissed
the proposal as incompatible with Finland’s neutrality. The President said that there could be other ways of cultivating friendship, such as the presidential sauna and the fact that Finland can take
care of itself economically, politically and if necessary even militarily without Soviet help.There was
no Soviet rejoinder to the maneuvers idea thereafter.
Kekkonen used to say that it’s easier to openly
discuss problems in a sauna. In sauna all are equals.
There are no superpowers or minipowers in a
sauna, no superiors or servants. You don’t keep
your politics up your sleeve when you are not
wearing sleeves. If you discuss and agree on something when you are all naked, it’s difficult afterwards not to keep your word. For us Finns, there’s
nothing suspicious about the sauna. For us it’s as
natural as it gets and networking in the nude is an
absolutely moral good.
Conclusion
For us Finns the sauna is a sacred place. We have our ways of doing things but the concept of a
Sauna 1/2011
pleasant and enjoyable sweat bath is by no means confined within Finland’s borders. Neither is
sauna diplomacy. Pragmatism marked the famous
1997 “no-neckties” summit in Krasnoyarsk between Japanese Prime Minister Ryutaro Hashimoto and Russian President Boris Yeltsin. The two
leaders took a major step forward in the relations
between their countries during the two days of
sport, sauna and relaxation. The informal sauna
summit in eastern Siberia did not solve the land
dispute but it changed the frosty diplomatic weather between Japan and Russia.
The Japanese mushiboro, the Russian, Bulgarian
and Serbian banya, the Hungarian furdö, the sweat lodge of the Eskimos and American Indians, the
Turkish hamam, the temescal of Mexico or the
Mongolian hot room are all cousins to the Finnish
sauna. They all have their specific characteristics
which we, friends of the sauna tradition, all over
the world respect and admire.
Sauna diplomacy has become a hallmark of the
Finnish diplomacy but nothing prevents others
from trying this concept wherever saunas are heated up. The sauna is an ideal place to strike a friendship, come to an agreement and make peace.
25
riSto eLomaa
Saunakongressissa Kiinan Xianissa
Kiinan Sauna and Spa Association (CSSPA) järjesti yhdessä East-Asian Sauna and Spa Associationin kanssa Kiinan Xianissa Sauna ja Kylpylä kongressin marraskuussa 2010. CSSPA:n presidentti Mr. Liu kutsui allekirjoittaneen mukaan
edustamaan Eurooppaa ja erityisesti Suomea sekä
suomalaista saunaa ja saunakulttuuria. Vierailu oli
erittäin mielenkiintoinen.
CSSPA toimii China Genaral Chamber of Commerce - China National Sauna and Spa Committeen (CSPA) yhteydessä Pekingissä. CSPA on keskusorganisaatio koko Kiinan kansalliselle kylpylä-,
sauna- , kuumalähde- ja näihin liittyvälle jalkahoitoliiketoiminnalle. CSPA on rekisteröity virallisesti 31.01.2005 sisäministeriössä eli omaa virallisen
valtiollisen organisaation statuksen.
CSPA pyrkii toteuttamaan tehtäväänsä keskusorganisaationa noudattamalla Deng Xiaopingin
teorioita ja ajatuksia. Tämä tarkoittaa mm. sitä ,
että valvotaan kansallisten määräysten, lakien sekä mm. sosiaalisen moraalin noudattamista. Sosialistisen markkinataloudenkehitysstrategian ohjaamana CSPA toimii siltana alan yritysten ja yrittäjien sekä valtiovallan välillä, avustaa valtiovaltaa
teollisuuden toiminnan valvonnassa ja huolehtii
jäsentensä laillisista oikeuksista ja intresseistä. CSPA osallistuu myös tutkimukseen ja tuotekehityksen ja linjaa alan trendejä ja tulevaisuutta huomioiden uusimmat tarpeet sekä mahdolliset riskit.
CSPA:n tärkein tehtävä on lakien puitteissa kehittää alan toimintaa ja edistää kylpylöiden, saunojen, kuumien lähteiden ja jalkahoitoloiden tervettä
kehitystä ja kasvua mm. seuraamalla vuosittain eri
toimijoiden taloudellisia tuloksia ja kehitystä keräämiensä tilastojen valossa. Tähän kuuluu oleellisena osana CSPA:n ja sen alaorganisaatioiden järjestämät koulutusohjelmat ja -tilaisuudet.
Kansainväliset yhteydet on annettu myös CSPA:lle ja siksi he ovat mukana mm. East-Asian Sauna and Spa Associatioin (EASSPA) toiminnassa aktiivisesti. Tähän organisaatioon kuuluvat Kiinan
lisäksi Japani, Mongolia ja Etelä-Korea sekä jonkinlaisina liitännäisjäseninä Tiibet ja Taiwan sekä
Hong-Kong.
EASSPA perustettiin heti CSPA:n rekisteröinnin
jälkeen 2005, jolloin pidettiin myös ensimmäinen
kongressi Pekingissä. Sen jälkeen on pidetty vuosittainen kongressinsa eri paikoissa. Tällä kertaa
vuorossa siis on Kiina.
Kongressin ohjelma oli pääasiassa kiinankielinen
lukuunottamatta japanilaisten ja allekirjoittaneen
osuutta, joissa kieli oli englanti. Minulle oli järjestetty koko ajaksi tulkki avukseni.
Materiaali, joka jaettiin
yleisölle, on kiinan kielellä. Vain tilastotiedot alasta saimme me
ulkomaiset vieraat englanniksi.
Alustuksista mielenkiintoisin oli yhteenveto
alan tilanteesta ja kehityksestä Kiinassa. Kehitys
on ollut viime vuosina ripeää ja ala työllistää tänä
päivänä runsaat 16 miljoonaa ihmistä eli pari %
koko työvoimasta (kts. Taulukko 1).
Kylpylöitä Kiinassa on ollut perinteisesti runsaasti ja kehitys on ollut viime vuosina nopeaa.
Kylpylät ovat hienoja kokonaisvaltaisia huvittelukeskuksia, joissa useimmiten on myös saunalaitos
mukana. Usein kylpylöihin liittyy hotelliliiketoimintaa eli asiakkaat viipyvät kylpylässä pidempään.
Aiemmin kylpylöihin ja saunalaitoksiin usein liittynyt prostituutio on selkeästi vähentynyt, mutta
sitä esiintyy edelleenkin. Usein viitteen asiasta
antaa se, että asiakkaiden autot ajetaan pois laitoksen edestä suojaan niin, että henkilöllisyys ei
ainakaan rekisterikilvistä paljastu. Valtion autojen
kilvistä kun saattaa nähdä kävijän arvon ja aseman.
Kuumia lähteitä on Kiinassa samaan tapaan kuin
Japanissa ja näiden yhteydessä on ollut perinteisesti kylpylöitä. Tälläkin alueella kehitys on ollut
nopeaa ja odotukset tulevasta erittäin positiivisia.
Kiinasta löytyy myös vahvaa saunateollisuutta
ja mm. sähkökiukaiden valmistusta. Alan teollisuus
uskoo valtaavansa markkinoita maailmalta ja eräs
toimija ”uhosi” valtaavansa jopa Suomen saunamarkkinat muiden kiinalaistuotteiden tapaan.
Kaikki asennettavat kiukaat ovat sähkökiukaita.
Kiinassa on alettu rakentaa kerrostaloasuntoihin myös saunoja ja erään toimittajan mukaan
arvioidaan , että Kiinan rakennetaan seuraavan
viiden vuoden aikana kymmeniä miljoonia saunoja. Tämä iso kotimarkkinavolyymi tietysti tekee
mm. kiuasvalmistajista kilpailukykyisiä. Näkemäni
saunat ja kiukaat olivat aivan kelvollisia ja löylyäkin kiukaasta tuntui lähtevän. Ajanpuutteen vuoksi
kokeilu jäi tosin lyhyeksi.
Tarjolla oli myös puisia kiuluja, löylykauhoja ja
Sauna 1/2011
26
jopa koivusta tehtyjä vihtoja erilaisten saunateks- mentiin poliisisaatossa ja vastaanotto oli kuin valtiilien yms. lisäksi. Tuotteet näyttivät ja tuntuivat tiovierailla mukaan lukien paikallisen kommunistikäteen erittäin kelvollisilta ja tekstiilit sijoittuvat puolueen johto , 4 TV-asemaa, satakunta valokujopa erinomaiseen kategoriaan.
vaajaa ja monituhatpäinen yleisö.
Tänään Kiinaan tulee tuontikiukaita mm.
Virallisen ohjelman jälkeen saimme tutustua
Filippiineiltä, jossa merkittävä toimittaja on suo- kylpylään ja vietimmekin aikaa mm. Japanin Saumalaisperäinen SAWO, joka on aloittanut myös naseuran puheenjohtajan ja muiden japanilaiskiukaiden tuonnin mm. Suomeen ja Saksaan. Kii- ten kera erinomaisissa kuumissa altaissa, joihin
nalainen teollisuus on kuitenkin kehittymässä voi- vesi tulee alueen tuliperäisestä maasta. Japanimakkaasti ja Kiinan perinteinen non - tariff bar- laiset kehuivat paikkaa hyväksi. Kylpylän saunoirier menettely suojaa tätäkin kotimaista teolli- hin emme ehtineet tutustua, koska puoluejohtaja
suutta.
halusi syödä illallista kanssamme.
Suomalainen alan teollisuus on kiinnostunut
Muutenkin ohjelmassa painottui voimakkaasti
suuresta markkinapotentiaalista ja asiaa on selvit- paikallisten puolueen edustajien mukanaolo ja
tämässä Finpro. Tukea selvitykselle saatiin Shang- tärkeys.
hain messujen yhteydessä Suomen osaston yhteKylpylä hotelleineen, ravintoloineen jne. on aivan
ydessä olevan saunan vierailta. Valitettavasti vain uusi ja sinne odotetaan n. 20.000 asiakasta päivitIKI- kiukaalla varustettu sauna oli logistisesti sijoi- täin. Kohde on saanut runsaasti paikallista kehitettu niin hankalasti, että saunassa ehti kylpeä vain tysaluerahoitusta, sillä Xianin lähialue eli Shaanxin
pari tuhatta VIP-vierasta. Mm. CSPA:n väelle ei jär- lääni kuuluu alikehittyneeseen Kiinaan.
jestynyt sauna-aikaa. Asia toivottavasti korjaantuu,
Alueella on vahvat matkailuperinteet. Onhan
jos Suomen osasto ”Kirnu” saa arvoisensa paikan Xianin lähellä nuo kuuluisat terrakottaarmeijasaunoineen Shangahain läheltä.
museot, joissa vierailee miljoonittain turisteja
Yksi esityskokonaisuus keskittyi erilasiin sau- vuosittain.
nassa ja kylpemisessä käytettyihin luonnon
Nähtyäni laitoksia, saunoja yms. ja tutustuttuani
aineista tehtyihin tuotteisiin, joista mielenkiintoi- Kauppakamarin keräämiin tilastoihin, on helppo
simmat tuntuivat tulevat Tiibetistä.Villimehiläisten uskoa, että kylpylä- ja saunaliiketoiminta elää kashunaja oli vahvasti mukana.
vun ja kukoistuksen aikaa. Kiinalaisia toimijoiden
Ohjelma sisälsi esitelmien lisäksi pienen näyt- voidaan odottaa myös esiintyvän vientimarkkitelyn, tutustumisen suureen jalkojenhoitonäytök- noilla pikaan.
seen (3000 asiakasta ja hoitajaa)
sekä tutustumisen pariin paikalli- Taulukko 1
seen kylpylään ja kylpylähotelliin. Kiinan kylpylä- ja saunatoimintaa lukuina
2008
2009
Kasvu %
VIP-vieraat tutustutettiin myös
150.000
154.200
2,8
n. 60 km:n päässä oleviin kuumiin Laitosten lukumäärä
lähteisiin ja alueelle rakennettuun Tulot, miljardia RMB
113,5
154,2
8%
suureen kylpylaitokseen. Paikalle Työntekijöitä
15.000.000
15.440.000
2,9 %
Sauna 1/2011
27
markku uimonen
Puusaunaa ja avantoa
Uudessa Englannissa
Mutkitteleva hiekkatie vie kauniiden omenaja vaahterapuutarhojen läpi kohoten eteläisen
Vermontin ja New Hampshiren alueille tyypillisten vuoristoisten harjumaisemien rinteitä. Koska olemme matkalla saunaan, tuntuu hieman erikoiselta. Olemmehan me suomalaiset tottuneet
siihen, että saunalle ikäänkuin laskeudutaan, joko
mökiltä tai tuvasta saunapolkua pitkin alas veden
äärelle.
Vermontissa asuva, mutta varsinkin New Yorkissa vaikuttava kuvataiteilija Eric Aho on rakentanut
hirsisaunansa hieman poikkeavalla tavalla mäen
harjalle. Omenapuutarhan keskellä on lähde, joka muodostaa pienen lammen mäen päälle. Sieltä suomalaissukuinen Aho sai vuokrattua määräämättömäksi ajaksi tontin omaa saunaa varten.
Eric Ahon isoisä muutti vuonna 1903 Sysmästä Ohioon. Myöhemmin perhe sijoittui Uuteen
Englantiin, Massachusettsiin ja New Hampshireen.
Siellä syntynyt Ericin isä kertoi aikanaan nuorena
miehenä olleensa mukana rakentamassa yli pariakymmentä saunaa paikallisille suomalaista alkuperää oleville siirtolaisille. Omaa saunaa hän ei jostain syystä koskaan rakentanut, joten Eric päätti
omalta osaltaan korjata tilanteen.
National Academy of Arts:n jäseneksi kutsuttu
maalari (engl. painter) oli 1990 -luvun alussa Fulbright -stipendiaattina Suomessa, ja tänä aikana
hän matkusti maata ristiin rastiin sukulaisia tapaamassa. Siten löytyi myös pätevää apua, kun omaa
saunaa myöhemmin ryhdyttiin rakentamaan USA:
han.
Eric hankki Vermontista 100 kappaletta kuusitukkeja jotka sahattiin hirsiksi, apuna oli sopivan
sirkkelin omistava paikallinen Ken Christie. Itse saunan rakennustalkoisiin tulivat T. Koivisto ja
Y. Kautto Suomesta. Eric luonnosteli työpiirrokset Suomesta hankkimansa sauna-aiheisen kirjallisuuden avittamana, ja rakentamisen aikana tietysti
vähän sovellettiin tarpeen niin vaatiessa.
Michiganista löytyi käytetty jatkuvalämmitteinen Nippa -kiuas, ja ensimmäisiä löylyjä päästiin
testaamaan lokakuussa 2000. Paikalliset vallitsevat tuulet vaikuttivat saunan sijoituspaikkaan lam-
men rannalla enemmän kuin kaunis ajatus iltaauringosta kuistilla. Tämä olikin perusteltua, sillä
saunoessamme viime huhtikuisessa kevätilmassa
vuorilta voimansa keräävät puuskat olisivat vieneet löylyt mennessään, mikäli ovi olisi ollut väärään suuntaan.. Ja tietenkin Nippa oli töissä putki
punaisena koko ajan.
Sauna antoi tukevat, mouhevat ja kantavat löylyt
siitäkin huolimatta, että mukana olleet lapset järjestivät kuten aina ylimääräistä tuuletusta uimaanlöylyyn-uimaan-löylyyn-uimaan -ovirallia harjoittaen.
Talvisin on luontevaa harjoittaa avannossa käyntiä. Sattumoisin Ericin isoisän sivubisneksiä viime
vuosisadan alkupuolella oli jääkauppa. Lammista ja
pikku järvistä sahattiin jäätä maatilojen kellareihin kesän varalta. Ericillä on käytössään vuodelta
1900 peräisin oleva jää-saha, jolla avanto nykyisinkin syntyy lampeen saunan eteen, käsivoimin.
Sauna 1/2011
28
Samalla syntyy muutakin, moni taulu kuten esimerkkinä oleva Ice Cuts on saanut inspiraationsa
avannosta, lumesta ja jäästä.
Saunoillahan on tapana olla herkkiä tulen kanssa, niinpä jo jouluaattona 2000 kiukaan hormi sytytti katon palamaan. Onneksi paikallinen palokunta saapui ajoissa ja vakavammilta vahingoilta
vältyttiin. Palomiehet kyllä mainitsivat, että aina
silloin tällöin joku ”Finn” aiheuttaa heille vastaavia
outoja tilanteita, tosin
varsinaiset saunapalojen tilastolliset huippuvuodet ovat olleet jo
kauan takanapäin.
Alice´s Orchardissa
sijaitseva sauna pyritään lämmittämään ainakin kerran viikossa, ja innokkaita kylpijöitä ovat myös Ericin
vaimon Rachelin lisäksi lapset Madelin Lyyli,
7v. ja Emmet Akseli, 3v.
Monesti sauna lämpiää
vain isännän aatoksia
varten, ja joskus Citystä vieraisilla oleva kollega tai ystävä pääsee
jakamaan paikallisesta
näkökulmasta katsottuna erikoisen hiljaisen, lämpimän hetken.
Ja tietenkin aina Suomessa vieraillessaan Eric
käy Vaskiniemessä nauttimassa ”State of the Art”
-löylyistä.
Sauna 1/2011
29
Lisää Eric Ahon avanto -maalauksista ja muustakin
osoitteessa http://ericaho.com
Kuvat:EricAho,RachelPorteoso,MarkkuUimonen.
tero hirViLammi
Saunomassa Niilillä
Olimme vaimoni Jaanan kanssa Egyptissä tammikuussa (2010) paossa Suomen paukkupakkasia. Koska molempia kiinnostaa historia, ei kohteeksi valikoitunut mikään rantalomailijoiden
keidas, vaan itse Niili - joki, jota ilman olisi tuskin koko maata ja sen häikäisevää kulttuuria olemassa.
Viikon mittainen risteily rajoittui Luxorin ja
Assuamin välille. Luxorista pohjoiseen oli kuulemma liian riskialtista purjehtia, mikä johtui hallituksen ja jyrkempää uskontokantaa edustavien
ryhmien yhteenotoista.
Turvallisuudesta pidettiin risteilyllä hyvää huolta. Vankasti aseistettuja vartijoita oli ehkä suomalaisen silmiin jopa liiaksi, mutta maassa maan
tavalla. Turismi on Egyptille tärkeä elinkeino eikä
sen kehitystä haluta vaarantaa terrori-iskuilla.
Viikon mittaisen risteilyn teimme nelikerroksisella, noin 200 matkustajan aluksella. Pohjakerroksessa oli erinomainen ravintola kun taas
kolme ylempää kerrosta olivat varattuja tilaville hyteille. Ruotsinlaivojen klaustrofobiasta oltiin
hyteissä kaukana – tilaa riitti.
Ylimmässä kerroksessa oli kuntosali, jota lähdin katsastamaan siitä huolimatta, että olen elämässäni halunnut harjoittaa enemmän hengen
kuin ruumiin kulttuuria. Kuntosali oli varustettu
viimeisen päälle, mutta yhtäkään atleettia ei ollut
pumppaamassa lihaksiaan.
Suureksi hämmästykseni havaitsin, että kun-
tosalin yhteydessä oli myös sauna. Olin lähinnä
epäuskoinen, kun kävin sitä lähemmin tutkimaan.
Saunasta löytyi suomalaisista kerros- ja rivitaloista tuttu sähkökiuas, jonne oli jopa jostakin
haalittu muutama kivi. Sauna oli yhtä tyhjä kuin
kuntosalikin ja tietenkin kylmä.
Muutaman hetken mietittyäni napsautin kiukaan päälle ja lähdin jatkamaan auringonottoa
yläkannelle vaimoni Jaanan kanssa. Myöskään
hän ei ollut uskoakseen, että egyptiläisestä Niilinristeilijästä löytyy sauna.
Soveliaan paistatteluajan jälkeen lähdin sitten
testaamaan löylyjä. Koppero oli saunaksi pieni,
mutta vastasi hyvin suomalaisia kollegojaan. Kuntosali - jonne saunasta oli lasioven läpi suora näkymä - ammotti edelleen tyhjyyttään.
Löylynheittovälineet piti täälläkin itse improvisoida. Sen jälkeen sainkin sitten nauttia todella eksoottisesta saunomiskokemuksesta. Löylyt
olivat pienelle sähkökiukaalle tyypillisen purevat,
mutta siitä ei voi risteilyaluksen suunnittelijoita syyttää.
Pienen ”sähköpaistamon” puutteet korvautuivat moninkertaisesti näkymillä Niilin varrelle,
jossa nakuteltiin pitkiä jorinoita kiviin jo silloin,
kun jossakin Uralin takana pohdittiin kiivaasti,
kannattaisiko lähteä vaeltamaan länteen.
En uskalla edes arvata, mitä rannan asukkaat
olisivat huvituksestani arvelleet. Ehkäpä olisivat
pitäneet löylynlyömänä.
Sauna 1/2011
30
Riigan saunanäyttely Latvian
ventspilsissä
Kesäinen Riigassa pidetty saunanäyttely jatkoi
Latvian kierrosta Ventspilsissä.
“Sauna, Hamam, Furdo, Pirts, Sauna kulttuuri neljässä Euroopan maassa” -valokuvanäyttelyn avajaisiin uudessa, modernissa Pārventas
kirjastossa oli saapunut runsaasti väkeä. Suurlähettiläs Serenius piti näyttelyn avajaispuheen.
Puheessaan kertoi suomalaisesta saunakulttuurista, joka muistuttaa hyvin paljon latvialaista
saunakulttuuria.
Näyttelyn järjestämisessä on lähetystön
ohella mukana museokeskus ”Vapriikki” Tampereelta. Valokuvat näyttelyyn on ottanut valokuvaaja Jari Jetsonen.
Kuvia tätä näyttelyä varten otettiin Suomessa, Turkissa, Unkarissa ja Latviassa. Latvian pirts
osuuden ovat kuvanneet Agris Dzilna ja Dainis
Jansons. Vahvana henkisenä taustahahmona ja
materiaalin sekä esityksien pitäjän on toiminut
professori Juha Pentikäinen, jolta myös odotellaan uutta kirjaa koskien näitä neljää saunakulttuuria vuoden 2011 aikana.
Latvian kierroksen jälkeen näyttelyn on tarkoitus siirtyä Turkkiin ja edelleen Unkariin. ISS
tukee tilaisuuksia. Suomessa voitanee nähdä
näyttely ehkä myöhemmin Tampereella.
riSto eLomaa
Latvialainen
Pirts-esitys,oikealla
suurlähettiläs
Serenius(vas.)
Saunavalokuvia
kirjastonseinällä
(vasemmanpuoleisinkuva)
Sauna Osuuskunnan matkat 2011
Herrankukkaro Rymättylä 16.03.2011 11.00 Lähtö linja-autolla Kiasman edestä, 14.00 Tervetuloa Herrankukkaroon, 15.00-18.00 Saunassa, 18.00-19.30 iltapala, 20.00 Lähtö Helsinkiin 22.30 Kiasman
edessä.120:- € koko matka ja 80:-€ ilman bussimatkaa.
Lilzemenes Latvian Saunaseremoniat Riika 09-12.06.2011. Juris Batna Latvian saunaseremonian
mestari kertoi Saunaseuran syyskokouksessa sauna-rituaaleista. Yrttien parantava voima on suurimmillaan valoisan kesäyön aikaan, rituaali ihmisruumiin ja sielun puhdistamiseen. Riikan matkalle lähtee ryhmä
Finnairin koneella 08.06.2011 klo 12.20 ja palaa sunnuntaina 12.06.2011 klo 15.20. Matka maksaa 440:-€
sisältäen lennot, hotellimajoituksen ja saunarituaalit. Omin avuin Riikaan saapuvat maksavat 250:-€ kolmen
vuorokauden majoituksesta ja saunarituaaleista.
Siperian sininen helmi - Baikal-järvelle Siperiaan 12-18.06.2011 ja 28.06-04.07.2011. Leo Baskinin
seurassa ovat monet matkanneet alkuperäissaunoja kokemaan. Nyt kohteena on eteläinen Siperia Baikaljärven ympäristössä. Matka maksaa 1550:-€ Lisätietoja SaunaOK:n sivuilta tai [email protected]
Varppi ja Vaasa 04-05.07.2011 ja 11-12.08.2011. Jussi Mendelinin mallas-savusauna on tullut monille tutuksi. Kesäinen matka maksaa 80:-€ majoitus, saunomista ja yhdessäoloa. Merenkurkun saaristo on maailman luontoperintökohteena ainutlaatuinen. 60:- € risteilypäivä aterioineen sopii täydellistämään retken.
Ansoniemi Kesälahti heinäkuussa 2011. Jouko Nuutinen avaa Joukahainen savusaunansa oven ja pieni
ryhmä saunojia hoidetaan Ansoniemessä.
Saunasaari Helsinki 06.08.2011 ja 24.09.2011. Rainer Hanhilahti isännöi saunavieraitaan kahtena
keäpäivänä. Vuosia on tämä Helsingin ainutlaatuinen Saunasaari ollut saunaväen suosiossa. Lauantai-iltapäivän retki maksaa 45:-€. Kauppahallin rannassa kokoonnutaan, Cardinal Marine vie meidät saareen saunomaan ja nauttimaan alkuperäissaunojen hyväilystä.
Sauna Osuuskunnan matkoille voi ilmoittautua www.ticketnet.fi kautta.
Tiedusteluihin vastaa matti.kivinen@iki.fi tai 050-2774.
Sauna 1/2011
31
raiLi VihaVainen
- Juha Salomäki -
Mies saunatalon kunnossapidon
takana
Juha Salomäellä, Otaniemestä vuonna 1985
rakentamistalous pääaineena valmistuneella
diplomi-insinöörillä on rakennusalalla toimiva oma yritys Vantum Oy. Yrityksen kotisivuilla
www.vantum.fi/ sanotaan:
Vantum Oy on Juha Salomäen vuonna 2003
perustama yhtiö. Juha Salomäellä on yli 25 vuodenkokemusrakentamisestajakiinteistöjalostamisesta pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsingin
keskustassa.Yhtiönpäätoimialaksionmuodostunut
kiinteistöjalostus, rakennuttaminenjaprojektinjohto. Lisäksiyhtiölläonollutviimevuosinarakennusyrityksiin liittyviä konsultointitehtäviä sekä rakennusalanjuridiikkaanliittyviätoimeksiantoja.
Kiinteistöjalostukseenliittyenyhtiöetsiiyhdessäyhteistyökumppaneidensa kanssa sijoituskohteita ja
kokoaa verkottumisen kautta ryhmän, joka suunnitteleejajalostaakiinteistön.
Juha Salomäki liittyi Saunaseuraan vuonna 1998. Kunnossapitotoimikuntaan hänet
pyydettiin keväällä 2009 ison saunataloa koskevan remontin (mm. pesuhuoneet) valvojaksi.
Sittemmin Juha on toiminut kunnossapitoryhmän puheenjohtajana vuodesta 2010 alkaen.
”Kunnossapito on mielletty Saunaseurassa
tärkeäksi toiminnaksi, ymmärretään, että paikat
eivät pysy kunnossa ellei niitä huolla ja korjaa”
Juha toteaa. ”Viime kesänä saunatalon kattoremontti työllisti, mutta kun Saunaseura oli matkan varrella Espoon Mankkaalta Helsingin keskustaan muihin kohteisiin mennessä, niin poikkeaminen Vaskiniemessä onnistui hyvin.”
Saunomista Juha on harrastanut pienestä
pitäen koko ikänsä. ”Maalla kotitalon pihasauna
lämpisi joka päivä aina kesäpäivien päätteeksi.
Kotona Mankkaalla on luonnollisesti sauna ja
metsästysretkillä tulee saunottua paljon ystävien mökeillä. Vaskiniemessä käyn säännöllisesti
saunomassa ja omat poikani lähtevät myös mielellään mukaan.”
”Kalastus ja metsästys ovat maalta kotoisin olevalle ihmiselle luonnollisia harrastuksia.
Talvella heti kun jäät kestävät, on vietävä talviverkot Pikkalanlahdelle. Metsästystä tulee harrastettua syksyisin.Viime syksynäkin olin 14 viikonloppua peräkkäin perjantaista sunnuntaihin
pystykorvan kanssa peuraa ja hirveä metsästämässä Tyrvään Sastamalassa.”
”Poikani ovat joskus mukana metsästyksessä,
ja etenkin talviverkoilla. Meillä syödäänkin viikonloppuisin: hirvenlihaa, peuranlihaa, kuhafilettä, mateenmätiä – ´ei mitään kunnon ruokaa`,
kuten lapset sanovat!”
Moottoripyöräily on kesäisin ollut Juhan tähtiharrastus. Hän on kilpaillut sivuvaunulla, mm.
Päijänteen ympäriajossa.Viidestä lapsesta molemmat pojat ovat innostuneet myös moottoripyöräilystä ja yksi tytär tekee avomiehensä
kanssa moottoripyörämatkoja. Parhaillaan nuorin poika on isän moottoripyörän ajo-opissa.
Kaikki lapset ovat mielellään tulleet isän moottoripyörän kyytiin eivätkä pelkää vauhtia.
”Syksyllä kun ostimme vanhemmalle pojalle
kevytmoottoripyörän, myin viimeisen kilpapyöräni. 20 vuotta on yksi tai useampi kilpapyörä
ollut. Ei ole kaduttanut ainakaan vielä ettei kilpapyörää ole”.
Sauna 1/2011
32
Sauna, KaLaSTuS, METSÄSTYS,
MOOTTORIPYÖRÄILY
Haraldinperuskunnostustehtiintammi-helmikuussa.(KuvaSeppoPukkila)
VaSKInIEMEn SaunaTaLOn KunnOSSaPITO
Perustalo on kunnossa. Pitämällä paikat kunnossa talo jatkaa elämistään lähes loputtomiin.
Runko ja perusrakenteet ovat hyvässä kunnossa, vain julkisivussa löytyy pientä korjaamista. Julkisivun remontti onkin suunnitteluvaiheessa, mutta sen korjaus ei estä saunomista.
Vaskiniemen saunatalo on suhteellisen hyvässä kunnossa, kuitenkin kunnossapito on jatkuvaa ja uusia kestävämpiä ratkaisuita etsitään
jatkuvasti. Juha Salomäki toteaa kunnossapitotoimikunnan toimivan hyvin ja siinä olevan
edustettuna sopivasti erilaisia ammattikuntia: KÄYnnISSÄ OLEVaT TaI JO TEHDYT
REMOnTIT:
insinöörejä, arkkitehtejä, rakennuttajia.
Laiturin pää ja portaat on modifiointi samanLisäksi saunaseuralaiset käyttäytyvät pääsäänlaiseksi kuin polun muut osat. Rantaan menetöisesti hyvin, eivätkä tuhoa saunoja.
vät rappuset ja polku on korjattu syksyn aikana
REMOnTTITILannE:
saunomisen välillä. Polun rungot on rakennettu
Aulan pukukaapit suunnitellan uudistettavaksi uudestaan ja koko matkalle on laitettu eristystänä vuonna ja ne ovat tarjouskilpailuvaiheessa. levy. Samoin laiturin päässä rappujen lämmitys
Uudet kaapit aulaan asennetaan kesätauolla tai on uusittu samanlaiseksi kuin ennenkin. Laituriheti alkusyksystä.
polku vie suuren osan saunatalon sähköenergiKesätaukoa on tarkoitus pitää 6 viikkoa, jos- asta ja siitä huolimatta kovimmilla pakkasilla on
ta ainakin pari viikkoa menee remontteihin. polun jäätymisen kanssa ongelma.Tässä on tehSaunojen pitää päästä kunnolla kuivumaan ty tietoisesti kompromissi.
kesän aikana. Maallikot eivät aina ymmärrä tuoNelossaunan peruskunnostus on tehty. Nyt
ta rakenteiden lepuuttamista ja olen vakavasti kaikkien savusaunojen palonsuojarakenteet on
huolestunut erityisesti lisääntyneistä saunapäi- toteutettu entistä turvallisemmalla ja siten pavistä. Laskusta voi tulla tosi iso, jos saunaraken- remmalla tekniikalla.
nuksemme pääsee liian käytön takia tuhoutumaan.
Sauna 1/2011
33
TuLEVIa Ja KESÄn REMOnTTEJa
*Kuistin istuimet, seinät ja katto korjataan.
*Aulan pukukaapit vaihdetaan, joko kesätauolla
tai syksyllä.
*Keittiön puutiskit uusitaan.
*Julkisivun peruskunnostus aloitetaan.
*Saunatalon iv-kone on erittäin vanha. Kone
on 70-luvulta ja alkaa olla tiensä päässä. Tänä
vuonna pyritään uusimaan ainakin tuo vanha
kone.
*Iv-kanavakorjaukset on suunniteltu tehtäväksi
siten, että tulee mahdollisimman vähän rakennustöitä ja haittaa toiminnalle. Asunto- ja toimistotilojen iv- laitteisiin ei kosketa; toimistotiloihin tehtiin muutama vuosi iv- remontti.
Seppo pukkiLa
Vintin hyötykäytöstä on keskusteltu: uusien
rakennusmääräysten mukaan vintin todellinen
hyötypinta-ala jää pieneksi, koska kattorakenteen eristeet tiputtavat kattoa noin 700 mm.
Lisäksi vintin rakentamista ei pysty kannattavuuslaskelmilla perustelemaan.
Kassajärjestelmä on otettu käyttöön ja toimii hyvin. Järjestelmä on räätälöity Saunaseuran
tarpeisiin. Kassajärjestelmä sisältää jäsenrekisterin, tilinpidon ja rahaliikenteen Vaskiniemen
yrittäjien välillä. Tulossa on vielä palvelujen, kuten hierojien nettivaraus.
Haraldin remontti
Saunaseuran suosituin sauna, sauna nro neljä eli Harald korjattin tammi-helmikuussa. Syyt
yht´äkkiseen remonttiin oli pelko mahdollisesta
saunapalosta. Nelosen katossa oleva palosuojalevy oli kolmesta kohtaa rikkoutunut rakenteiden väsymisen vuoksi. Palosuojalevyjä oli ainoastaan yksi, joten pelkona oli, että sama ilmiö
tapahtuu kuin kolmosessa vajaa vuosi sitten.
Kolmosen palo johtui, kuten tiedetään, kattotuolien alapaarteiden syttymisestä. Paarteet
lähtivät kytemään kuumien palokaasujen päästyä rikkoutuneen palosuojalevyn raosta eristevillojen läpi
Nelosen remontissa on noudatettu kolmosen rakennesuunnittelijan Konstru Oy:n luomia perusteita.Viitossaunahan remontoitiin heti kolmosen jälkeen samoilla suunnitelmilla ja
samasta syystä kuin nyt nelonen.
Kulunut vuosi on ollut varsinaista saunojen
rakennusaikaa seuralla, helmikuussa 2010 valmistui IKI-sauna, heinäkuussa kolmonen, elokuun lopussa viitonen ja nyt tätä kirjoittaessani
nelonen valmistui 15. helmikuuta.
Sauna 1/2011
Lisäksi
Kaiken tämän rakentamisen tarkoituksena on
tehdä palontorjuntatyötä eikä sammutella paloja, se ei ole kivaa ja sitäpaitsi maksaa paljon.
Saunat ovat kukin saaneet oman, uuden leimansa ja pääosin uudet muodot on otettu kiitoksella vastaan.
Nelosen uusi ilme sisältää kaksi ikkunaa, auringonvalo alkaa aamupäivällä ja päättyy auringonlaskuun illalla. Valoja on lisätty ja sisätilat
ovat yli kaksikymmentä senttiä tilavammat. Paljon puhuttu nelosen ilmanvaihtokin on remontin myötä saanut parannuksen. Seinillä on peräti
neljä ilmanvaihtoräppänää, kullekin vallitsevalle
tuulelle. Seinä- ja laudemateriaalina on lämpökäsitelty mänty. Seinäpaneelien paksuus on peräti 43 milliä samoinkuin muutkin puumateriaalit. Nyt voi Sumopainiosastonkin väki käydä
yhtaikaa löylyssä lauteiden notkumatta ja kolisematta.
Tekniikasta kiinnostuneille kerrottakoon, että hirsiseinän ja sisärakenteen kiinnitys on liukuva, joten hirsiseinä voi vapaasti painua ilman,
että sisärakenteet kärsivät. Hirsiseinä hengittää
ja on eristetty saunasta ilmaraoin. Seinäraken34
Haraldinlauderungotovatrosterista(ylinkuva).
Kattoonkaksinkertaistapalosuojalevyä,seinänjakatonliitoksessamerialumiinilevy.
ne on sisältä ulospäin: paneeli 43 mm, 10” koolaus/ pystyilmarako joka on ylhäältä ja alhaalta
auki n. 20 cm, alumiini ohkolevy 0,08 mm, Promatech-palosuojalevy, palovilla 10 cm, ilmarako
ja 6” hirsiseinä. Kattorakenteessa uutuutena on
kaksinkertainen palosuojaus ja katon ja seinän
liitoksessa on 2,5 mm:n merialumiinista tehty
kulmapelti, joka estää palokaasujen ja pesuve-
den pääsyn rakenteisin ilmaraon kautta. Kulmaalumiinipelti on saunan oman väen innovoima
ralenne, koska on käytössä todettu, että seinän
ja katon liitos on erittäin altis ilmavuodoille ja
siten palon kehittymiselle.
Näillä eväillä tulikukko pysyy uunissa eikä seinässä, eikä rengistä tule isäntää.
Hyviä ja nautinnollisia sekä turvallisia löylyjä!
Sauna 1/2011
35
Vaskiniemen
Tuhannen Löylyn Mies
Uusittu nelossauna on saanut kiittävän vastaanoton, mutta ministeri Jaakko Iloniemi ei ole
siihen vielä tutustunut. Nytkin hän istuu viitosen eli Sammon lauteilla, joka on hänen lempipaikkansa. Suomen Saunaseuran jäseneksi hän liittyi jo 51 vuotta sitten. Se oli juuri opintonsa päättäneelle Jaakolle ensimmäinen maksullinen sivutoimi.
Sittemmin hänestä tuli diplomaatti ja monipuolinen talouselämän vaikuttaja. Hän teki pitkään töitä ulkoministeriössä, junaili Etykiä Helsinkiin ja toimi mm.Yhdysvaltain suurlähettiläänä, myöhemmin Yhdyspankin johtokunnassa ja EVA:n toimitusjohtajana.
Jaakko laskeskelee että hän on maailmalla saunonut ainakin Perussa, Egyptissä, Israelissa,
Japanissa, Kiinassa, Filippiineillä, Tansaniassa, Keniassa ja USA:ssa... Saunaseurassakin on varmaan mennyt tuhannen käynnin raja rikki jo ajat sitten.
Hän toki antaa jokaisen valita itselleen sopivan kylpytavan.Viitos-saunassa häntä kuitenkin
miellyttää ensinnäkin sen oikea lämpötila. Lämmön ei tarvitse olla yli sataa astetta, mikä alkaa olla hänelle jo pieni kärsimys. Kolmossaunaan häntä ei varmasti saa sen kuumuuden takia.
Myös porukka joka viitoseen kokoontuu, on saunamiehelle mieluisa. He ovat Jaakon mukaan
rauhallista ja suht hiljaista väkeä eivätkä ylläpidä yleistä löylynheittoa. - Niillä lauteilla kymmenen minuutin löylyt kerrallaan tekevät hyvää sekä sielulle että ruumille.
Nautintoa lisää Vaskiniemen maisemat kaikkina vuodenaikoina. - Olen kutsunut tänne
myös ulkomaalaisia vieraita. Heidän on vaikea käsittää, että näin hiljainen ja kaunis paikka
meren rannalla on niin lähellä Helsingin keskustaa. Ikimuistettava paikka.
Ulkomailla isännöidessään Jaakko Iloniemi ei juuri ole kutsunut paikallista väkeä suurlähetystöjen saunaan. - Se on pysynyt aika rajallisena. Monen on vaikea käsittää että muut kuin
perheen jäsenet voisivat kylpeä yhdessä. Se on tottumattomalle kiusallista.
Monelle nuoremmalle saunojalle Urho Kekkosen ajat ovat jo kaukaista historiaa. Urkki oli myös armoitettu saunamies parhaina vuosinaan. Hiki vain höyrysi kaljua myöten, kun
presidentti saunoi arvostavasti niin herrojen kuin duunareiden seurassa. Jaakko Iloniemi on
niin Kekkosen näköinen mies, että lauteiden hämärässä hän menisi täydestä presidentistä.
Käykääpä viitosessa.
pekka ritVoS
*********
Kerro tunnelmistasi Vaskiniemen lauteilta!
aLkuperäiSet piirrokSet minna kaLLio
Sauna 1/2011
36
(Ks. tarkemmin mediakortti s. 47 )
L a u t e i l l a
Laudeparlamentti ja villi huhu
Saunan rentouttava vaikutus, hyvänolon hormoni lisää luovuutta ja kekseliäisyyttä. Näin väitetään ja miksi en uskoisi sitä! Monta hyvää ideaa on syntynyt saunan lauteilla – etenkin jos
olen saanut vaipua mietteisiini joko yksin saunoessani tai meditoivassa seurassa saunan hiljaisuudessa. Hiljaisuutta olen kaivannut Vaskiniemen saunoissa etenkin silloin, kun sauna on toiminut surun lohduttajana ja pehmentäjänä.
Saunasiskot ovat ”siskoja” keskenään. Niin siskoja, että joskus innostuvat pölöttämään niin
että seinät raikaa - etenkin suihkuhuoneen kaikukammiossa - Ainossa istuvien iloksi.
Vallitsevaa kuitenkin on ystävällinen, toiset huomioonottava käytös. Löylynheittoon kysytään
kohteliaasti lupa ja löytyy kompromissi siitä halutaanko löylyä vai ei, ja yksi vai kaksi kauhallista. Ja kiitos löylynheittäjälle! Aina on kuitenkin joka porukassa hän ”minä tiedän mitä teen”, joka sisäänastuessaan koukkaa määrätietoisesti kauhan ja alkaa mättää vettä kiukaan kitaan sen
enempää kyselemättä tai kuulematta...
Naisten saunassa keskustelu liikkuu ihon- ja hiustenhoidosta kirjoihin ja taide-elämyksiin - ja
tietysti päivän uutisiin. Mutta laudeparlamentti luotaa joskus myös syviin filosofisiin pohdintoihin, maapallon elinajasta tai sääilmiöistä ja jopa olemassaolosta ja sen tarkoituksesta.
Kestoaihe on naisten lauantaivuorojen lisäämistoive. Lauantai on Suomessa perinteinen saunapäivä, mutta naisilla on mahdollisuus saunoa lauantaisin Vaskiniemessä vain kerran kuussa.
Vilvoitteluterassi on oiva paikka tarkkailla vuodenaikojen vaihtelua.Tuo kiehtova vaihtelu antaa myös elämyksiä! Avantoon johtavat portaat voivat olla lumen ja pakkasen pyörityksessä
seikkailu – kuten Seppokin terveisissään toteaa. Pakkasilla portaiden ollessa yltäpäältä jäässä jalkapohjat tuntuivat tarttuvan kiinni jäiseen metalliin - Ei hätää, ”hätä keinon keksi”, ehkäpä saunan luovuutta lisäävän vaikutuksen ansiosta. Villasukat jalkaan ja portaat alas avantoon!
Samalla sukatkin tuli huuhdottua.
Muutamia vuosia sitten avannon portaat joutuivat remonttiin ja uhmasivat jopa joulusaunoja, kun laiturille pääsy estettiin köydellä ja ankaralla kieltokyltillä! Silloinkin löylyn luoma luovuus keksi keinon päästä mereen. (Ks. Sauna-lehti 1/2006)
Jokin aika sitten lauteilla kiersi villi huhu: ”Joku oli kuullut luotettavalta taholta, että terassille tai vilvoittelualueella tulee esiintymislava”. Siitä me saunasiskot sitten ryhdyimme ideoimaan, mitä siellä esitettäisiin meidän viihdyttämiseksi. Olisiko saunatansseja, runonlausuntaa,
akrobatiaesityksiä, yksinlaulua, kitaran- tai peräti harmonikansoittoa Suomen suvessa, rantakoivun katveessa...
Löylyn lyömät aivomme seestyivät kuitenkin lopuksi vain toteamaan, että sauna sinällään
riittää meille nautinnoksi. Emme kaipaa sen höysteeksi mitään muuta. Vain pehmeät löylyt,
meri, maailman kaunein maisema, leppoisa tunnelma, mukavat saunasiskot - eikä kiirettä
minnekään.
raiLi VihaVainen
Sauna 1/2011
37
Lämmittäjän palsta
On taas aika käydä läpi saunatalon arkea. Lunta on ollut viimetalveen nähden yhtä paljon mutta se tuli nopeasti ja runsaana, talvi on ollut lähes kuukautta pitempi kuin edellinen. Edellinen
talvi alkoi joulukuun 14. päivä, tämä talvi alkoi jo marraskuun 19. päivä.
Viime talvi opetti monia asioita talon kunnossapidon osalta, lumenluonti pikkukolalla ottaa aikaa ja on suhteellisen työlästä, laituripolku on aina ongelmallinen kun tuulee ja on kylmää, paikat on lunta ja jäätä tulvillaan. Nelossaunan ilmanvaihto ja lämpimänä pysyminen on tuottanut
tieteellisen tarkkaa lämmitystoimintaa, eikä niissä hommissa aina kiitosta ole tullut.
Laituripolku, tuo iki-ihana, hurmaava ja ihastuttava ulkoilmakokemus avannolle kulkiessa, pohjoisen tuulen tuivertaessa ja pakkasen pannessa parastaan jäätyi kohtuullisen pienillä pakkasilla
ja oli vaarallisen liukas ja tuotti mieleenpainuvia kirjoituksia liukastuneiden toimesta.
Tuo rakas vihreä matto, josta oltiin montaa mieltä, etenkin syys- ja kevät-asennustalkoissa oli
kunnossapitotoimikunnassa tuomittu ja päätetty uusia. Uusimisen syynä ei ollut pelkästään esteettisyys tai asentajien raskas urakka puolivuosittain, vaan energiatalous. Miksi lämmittää laiturin kantta ja ympäröivää ulkoilmaa? Eristetään kansi, ulkoilma ja lämmityselementit toisistaan
niin energiaa kuluu huomattavasti vähemmän kun lämmitetään ainoastaan polun pintaa.
Lokakuussa tieni vei rautakauppaan, tilaamaan lumilinkoa. Kauppias katseli minua suhteellisen
huvittuneen näköisenä, vai että lumilinko vaikkei lumesta ole tietoakaan. Lupasi toimittaa lingon
parin viikon sisään. Linko saapui laatikollisena vipuja ja muttereita, osina ja toisen masiinan kokoonpano-ohjein varustettuna. Pari päivää sivutoimisena lumilingon asentajana toimittuani sain
kaikki vivut ja hihnat ja mutterit sopimaan paikoileen, eikä yhtään ylimääräistä osaa jäänyt pakkilaatikkoon. Olikohan kaikki nyt oikein asennettu, mietin katsellessani synkkenevää syysiltaa ja
odotellessani lumentuloa, sitähän oli sammakomiehet enustaneet tulevalle talvelle.
Marraskuu viileni ja uuden laituripolun asentajat joutuivat suojautumaan eri keinoin hyytävää
keliä vastaan. Aikanaan urakka valmistui ja uusi hieno laituripolku uusine päällysteineen kytkettiin koekäyttöön ja talo pimeni niiltä osin. Savun hälvettyä todettiin etteivät kaikki kytkennät olleet viime kesän perustöiden jälkeen ihan oikein ja niinpä homma meni uusiksi. Herra Murphy
muistutti olemassaolostaan ja kaikki meni siitä eteenpäin pieleen. “Ruusuja ja risuja”-kirja, jota
mielelläni luen, täyttyi kommenteista ja kertoi että “taas kerran saunaseuran on yllättänyt talvi
niminen vuodenaika.” Arvaa harmittiko? Ja oikein isoin kirjaimin.
Pikkuhiljaa eri palaset loksahtelivat taas kohdalleen ja järjestelmät lähtivät toimimaan kuten oli
odotettukin. Avanossa hyrräsi uusi propelli ja se tuotti monelle ylätyksen, avannossa oli voimakas virtaus jota vastaan joutui oikein uimaan. Avanto on ollut auki pakkasista huolimatta, eikä
tänä talvena ole vielä avannon aukipitämisessä ollut suurta murhetta. Jos ei lasketa muutamaa
portaissa, uppopumppu kädessä, kaatumisesta aiheutunutta mustelmaa ja työvaatteiden kastumista, onneksi ei kännykkä ollut mukana.
Marraskuussa alkoi lumen tulo, sitä tuli paljon ja koko ajan. Kahdeskymmenes päivä pääsin tositoimiin uuden linkoni kanssa ja lumi lensi kaaressa kauas metsän puolelle, olin onnellinen. Pari päivää myöhemmin kävin rautakaupassa ostamassa tarvikkeita ja näin kauppiaan. Oli kuulemma kaikki kolmekymmentä lumilinkoa jotka hän oli tilannut menneet. Uusia tilauksia olisi ollut yli
kaksisataa, vaan toimitukset olisivat kesäkuulla. Nyt oli minun aikani hymyillä hieman vinosti.
Joulukuun alussa lähdimme Arjan kanssa häämatkalle Mauritiuksen saarelle tuolle puolen päiSauna 1/2011 38
Nelossaunan uusi valoisa ilme. (Kuvat Seppo Pukkila)
Laituripolku on uusittu.
Sauna 1/2011 39
väntasaajan, tarpeeksi kauas. Mokoma puhelin toimi sielläkin. Varalämmittäjän ollessa vastuussa Mr. Murphy iski jälleen silmäänsä: Lumilinko hajosi ja avantopropellista loppui virta kun sulake paloi. Jäät rikkoivat laituriportaiden lämmityselementit ja taas valokaaret leiskuivat. Puhelin
soi. Lomafiilis katosi. Olisivat edes älynneet katsoa sulakkeet. Lunta oli tullut muuallakin Euroopassa ja saavuttuamme Malpensan kentälle Pohjois-Italiaan kolme tuntia myöhässä, sinivalkoiset siivet olivat räpytelleet jo pohjolaan, tuli suunnittelematon matkapäivä Varesen kaupunkiin alppien juurelle.
Seuraavana iltana palattin Helsinkiin pikku kesäkengissäni ilman hattua ja käsineitä ja silloin
se todellisuus iski. Helsingissä oli jolukuun 21. päivänä enemmän lunta kuin koko maassa, ja se
kaikki 78 cm taisi olla autoni katolla! Mauritiuksella lämpötila oli tuolloin n. 32 astetta. Sormia
kirveli kun kaivoin autoa esiin paljain käsin, jalat olivat jo tunnottomat kun sain auton käymään
ja sen lumikasan liikkelle.
Saunalla odotti työmaa, linko piti saada kuntoon. Avantojärjestelmät piti saada toimimaan.
Korjattuani lingon asensin avantoon ensimmäisen uppopumpun, pakkasta oli seitsemän astetta
ja kylmempää oli luvassa huomiseksi.
Joulusaunat lämmitettiin, jaettiin lahjat ja vietimme aattoillan omassa asunnossamme, mökillä, katsellen kirkasta pakkasiltaa, pakkanen kiristyi yli kahdenkymmenen.
Uudenvuoden jälkeen nelossauna meni remonttiin. Rakenteet purettiin ja tarkistettiin syntyneet vauriot. Ilmeni, että ajoitus oli lähes täydellinen. Kolmosen hirsien salvoksien päät nelosen puolella olivat niin huonossa kunnossa ja hiiltyneet, että saunapalo olisi ollut todennäköinen muutaman viikon sisällä jos lämmityksiä olis jatkettu normaaliin tapaan. Onni on, että saunaa hoitavat ammattiaiset nykyään.
Nelonen on eilen 15. päivä helmikuuta otettu käyttöön ja uusi, valoisa ilme on otettu kiitoksella vastaan. Ilmanvaihtokin tuntuu pelaavan paremmin ja uusi ilme on miellyttävä. Avannossa hyrrää kolme vekotinta ja erittäin kylmä helmikuu testaa parhaillaan
josko näillä eväillä tullaan toimeen ja avanto
saadaan pysymään auki
kymmenesosalla aiemasta energiamäärästä.
Hyvää alkanutta kevättä ja mukavia löylyjä!
Lämmittäjä
Seppo Pukkila
Haraldin valoisa olemus
on saanut kiitosta, vaikka
savusauna perinteisesti
mielletäänkin mustaksi ja
hämyisäksi.
Sauna 1/2011 40
Toiminnanjohtajan palsta
Kortilla saunaan, limonaadia piikkiin ja hierojat netistä
Asiaankuuluvan konservatiivista Saunaseuraamme on myllertänyt suurin tekninen mullistus
sitten peffletin eli lauteisen keksimisen. Tästä näkyvänä todistuskappaleena posti toi sinulle
uudella logollamme varustetun vihdanvihreän jäsenkorttisi. Neljän tuhannen jäsenen
populaatio on jo siksi mittava, että sen tietojen hallinta vaatii tekniikkaa.
Jäsenkortti toimii yhdessä uuden jäsenrekisterimme ja Saunatalon kassajärjestelmän
kanssa. Uudistuksen tarkoitus on jäsentietojen tarkempi ja nopeampi prosessointi, tietojen
turvassa pysyminen, maksujen ja seurannan valvonta, Saunatalon entistä monipuolisempi ja
tarkempi kassakirjanpito sekä kaikkien toimintojen raportointi. Jäsenkorttimme on toimittanut
Esko Otava Oy, minkä seurauksena kortin kääntöpuolella on kotimaisen henkemme mukaisesti
avainlipputunnus.
Saunataloon kylpemään tultaessa ennen vanhaan oli rajalla vain yksi rituaali:
kirjoittautuminen nimilistaan. Nyt tullinpuomi on teknisempi eli jäsentiedot sisältävän
korttisi ujuttaminen lukijaan. Kortin lukeminen avaa kassalle käyntitietosi eli ”piikin”, johon
tallentuvat ostoksesi ja jonka maksat pois lähtiessäsi. Jos ostat 11 käyntikertaan oikeuttavan
sarjakortin tai 3, 6 tai 12 kuukauden kausikortin, pysyvät sen tiedot nimesi kohdalla kassalla.
Ja jos jäsenmaksusi on jostain syystä maksamatta, kuulet sen kyllä kassanhoitajalta.
Saunatalon kassaohjelma on räätälöity meidän tarpeisiimme, vastaavin reunaehdoin
toimivaa palvelupaikkaa kun maapallolla ei toista ole ollut. Ohjelma on vaatinut
suunnittelemista, hiomista ja trimmaamista sen toimittajalta PanaSoft Oy:ltä. Kun uudet myllyt
nostettiin tositoimiin, elettiin niiden kanssa ensimmäiset päivät kuin Liisa ihmemaassa. Nyt
tuo tekniikka palvelee ihmistä hyvin, monipuolisesti ja nopeasti, kuten tarkoitus olikin.
Saunatalon kassa/kahvio toimii olympiavuoden 1952 mallisissa, nykytarpeiden mitta­tikkujen
mukaan ahtaissa tiloissa. Usean saunanhimoisen tai kotiin kaipaavan jäsenemme saapuessa kortteineen yhtaikaa kassalle voi seurauksena olla hetkellinen tungos. Kahvion ammattitaitoinen henkilökunta tietää, että jokainen haluaa päästä eteenpäin niin pian kuin suinkin, mutta tiukoissa tiloissa useamman kuin yhden palveleminen kerralla pistää jo akrobaatinkin lujille.
Tässä kysytään mielenmalttia ja rauhallisuutta ja sitä luulisi saunan ystävillä olevan, eikö vain?
Hierojien varauskalenteri eli Saunatalon hierojien varausten siirtäminen verkkopohjaiseen
ohjelmaan on teknisen kehityksemme seuraava askel. Varauskalenterin toimittaa meille sama
yritys kuin uuden jäsenrekisterimme, Arts&Minds Oy. Varauskalenteri alkaa toimia niin pian
kuin sen on saatu räätälöityä valmiiksi. Varauskalenterilla ovat ne edut, että aikojen varaaja on
paikalla ympäri vuorokauden ja hierojat voivat päivittää tietojaan milloin tahansa.
Kaikki nuo herkut toimivat, kun linjat ovat kunnossa. Tunnelmaa helmitauluajasta saimme,
kun Vaskiniemen kaikki yhteydet olivat hiljattain poikki yli vuorokauden. Ilmakaapelin oli
katkaisut ilmeisesti Vaskiniementiellä pyörähtänyt kuorma-auto lavallaan. Kummasti se
rauhoitti, kun aikansa oli mahdollista keskittyä siivoamisen ja muuhun off line -työskentelyyn.
Valoistuvaa kevättä!
Kristian Miettinen
Ps: Emme sentään kaikkia perinteistä uhraa tekniikan alttarille: kirjoittautumislista kassalla
säilyy. Kun siihen nimensä pyöräyttää, ilmoittautuu palvomaan itseään Löylyn Henkeä.
Sauna 1/2011
41
Tutkimus- ja kulttuuritoimikunta
tiedottaa
KYMMENEN KUULUISINTA SAUNAA
Tähän ”Top Ten” listaan otetaan vastaan ehdotuksia ja valitaan kuuluisia
suomalaisia saunoja erityisesti kulttuurihistoriallisten, poliittisten ja arkkitehtuurin näkökohtien perusteella. Tavoitteena on myöhemmin koota
tiedot kaikkiaan sadasta suomalaisesta saunasta Suomessa kautta aikojen ja
kolmas lista kymmenestä kuuluisimmasta suomalaisesta saunasta ulkomailla.
SUOMALAISTEN SAUNOJEN KYMMENEN KÄRJESSÄ:
ensimmäinen esivalmisteltu ehdotus esiluonnokseksi
(ruotsiksi likimäärin ”första förberedande förslag till konsept”):
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
Presidentti Urho Kekkosen vierassauna, Tamminiemi Meilahti, Helsinki
Palace–hotellin puusauna 9. krs. Eteläranta 10, Helsinki
Merisotakoulun matruusisauna, Suomenlinna, Pikku-Mustasaari
Villa Mairean pihasauna, Noormarkku, Satakunta
Villa Oivalan orsisauna,Villinki, itä-Helsingin saaristo
Robert Kajanuksen tornisauna, Upinniemi, Kirkkonummi
Rajaportin yleinen sauna, Pispala, Tampere
Kotiharjun yleinen sauna, Harjutori Kallio, Helsinki
Herrankukkaron saunakylä, Rymättylä, Turun saaristo
Suomen Saunaseuran Saunatalo,Vaskiniemi Lauttasaari, Helsinki
Helsingissä 7.2.2011
Suomen Saunaseura ry:n
Tutkimus- ja kulttuuritoimikunnan puolesta
Pekka Tommila, pj.
arkkitehti saunatutkija
Osallistu naisten ja miesten sauna, oma ja muiden sauna keruukilpailuun
1.11.2010-30.4.2011!
Katso tarkemmin Sauna-lehti 4/2010 s. 42.
Sauna 1/2011 42
Vaskiniemen jäsensaunojen
aukioloajat
kevät ja alkukesä 2011
Löylyihin entistä aikaisemmin!
Jäsenistöä pyynnöstä Vaskiniemen saunojen aukioloaikoja on
aikaistettu maanantaista perjantaihin siten, että saunat avataan
1.3. lähtien jo klo 13.
Tervetuloa kylpemään!
(Muuttuneet aukioloajat sinisellä)
Miesten saunavuorot kello
Tiistai ja perjantai (saunat avataan 1.3. lähtien jo klo 13)
Keskiviikko Kuukauden ensimmäinen lauantai huhtikuuhun asti
Kaikki lauantait touko- ja kesäkuussa Muut lauantait 13-21
13-22
11:30-16
11:30-16
12-19
Naiset
Torstai 13-22
Parillisen viikon maanantai (avataan 1.3. lähtien jo klo 13) 13-21
Kuukauden ensimmäiset lauantait huhtikuuhun asti
16:30-20
Kiirastorstaina 21.4. saunat avoinna klo 13-22 (huomaa sulkemisaika)
Huomaa: kesäkuun lauantait ovat olleet perinteisesti jaettuja. Toukokuun
k­ olmen ylimääräisen jaetun lauantain lisääminen johtuu naisten menettämistä
kahdesta saunapäivästä.
Saunat suljettuina pyhien, juhlapäivien ja aattojen vuoksi
Pitkäperjantaina 22.4. suljettu
Pääsiäislauantaina 23.4. suljettu
Toisena pääsiäispäivänä 25.4. suljettu
Helatorstaina 2.6. suljettu
Sauna 1/2011
43
Suomen Saunaseura ry:n kevätkokous
Aika
Paikka
Ohjelma
Klo 17:00
Klo 17:15
Klo 17:30
Klo 18:30
Klo 19:00 Keskiviikko 13.4.2011 klo 17:00
Rake-Sali, Bulevardi 2
Ilmoittautuminen
Avaus ja kokoustilojen isännän, Suomen Hypoteekkiyhdistyksen
puheenvuoro
Suomen Saunaseuran kevätkokous
Esitelmä: ´Saunaseuran 75-v juhlakirjan aineisto muotoutuu`
YTL, historian kirjoittaja Tuomo Särkikoski
Kokouksen jälkeen vastaanotto Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pankkisalissa Yrjönkatu 9 a
(kadun toisella puolella kokouspaikkaan nähden)
Kevätkokouksessa käsiteltävät sääntöjen 11 §:n mukaiset asiat
1.
Kokouksen avaus
2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, kahden pöytäkirjantarkastajan ja
kahden ääntenlaskijan valitseminen
3. Kokouksen laillisuuden toteaminen
4. Kokouksen esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi
5. Tilinpäätöksen 31.12.2010 käsitteleminen
-
toimintakertomus
-
tuloslaskelma ja tase
6. Tilintarkastuskertomuksen esittäminen
7. Tilinpäätöksen vahvistaminen
8. Vastuuvapauden myöntäminen johtokunnalle ja toiminnanjohtajalle
9. Muut johtokunnan esittämät asiat tai Seuran jäsenten johtokunnalle
vähintään 10 päivää ennen kokousta jättämät esitykset, joista kevät
kokoukselle on esitettävä johtokunnan lausunto.
10. Kokouksen päättäminen
Ilmoittautuminen kokoukseen tiistaihin 5.4.2010 klo 15 mennessä:
saunojen kassatiskillä olevaan listaan tai toimistoon, [email protected],
tai puh. 010 439 5600 arkisin klo 11-15.
Sauna 1/2011 44
Saunaseura myöntää vuosittain ”Löylynhenki” -palkinnon ansiokkaasti saunan
­hyväksi toimineelle henkilölle tai yhteisölle. Palkinto jaetaan Suomalaisen saunan
päivänä, kesäkuun toisena lauantaina – tänä vuonna 11.6.2011.
Tee ehdotus Löylynhenki–palkinnon
­saajaksi vuodelle 2011!
Lähetä ehdotuksesi toiminnanjohtajan sähköpostiin [email protected]
12.4.2011 mennessä.
Paras ehdotus palkitaan sauna-aiheisella kirjapalkinnolla.
Löylynhenki-palkitut v. 1988-2010
Vuonna 1991 ”Vuoden saunoja” –nimi muutettiin ”Samuli-palkinnoksi” ja
vuonna 2010 ”Löylynhenki” –palkinnoksi.
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2006
2007
2008
2009
2010
UKK-Instituutti, tutkimukset saunomisen ja siihen liittyvän jäähdyttelyn
terveellisyydestä
Mirja Mohtaschemi-Virkkunen, kirja ”Terveisiä saunasta”
Professori Erkki Helamaa, saunaperinteen vaaliminen, rakennustekniikka
Emeritusprofessori Ilmar Talve,Viro, väitöskirja saunasta 1960.
Arkkitehti Risto Vuolle-Apiala, aloite Muuramen saunakylän rakentamisesta
Kotiharjun sauna, ainoa yleinen puulämmitteinen sauna Helsingissä
Johtaja Heiz Steinfeld, Saksa, suomalaisen saunan tunnetuksi tekeminen Saksassa
Maisteri Eero Välikangas, Tampereen Kv. Savusaunaklubi, saunarauhan julistaja
Toimitusjohtaja Pekka Roviola, savusaunamalliston ja savusaunakiukaan luominen
Ekonomi Ritva Müller, Matkailun Edistämiskeskus, saunalähettiläs maailmalla
Näyttelijä Keijo Komppa, yleisten saunojen puolestapuhuja
Kirjailija Markku Nieminen, vienankarjalaisen kulttuurin elvyttäjä
Keraamikko Teppo Hurme, saunamuseon perustaja
Matkailuyrittäjä Pentti-Oskari Kangas, Rymättylän Herrankukkaron perustaja
Lions Club, Asikkala
Arkkitehti Severi Blomstedt ja valokuvaaja Jari Jetsonen, ”Löylyn Henki”
–näyttelyn työryhmä
Suomen Latu ry, liikunnan ja saunomisen yhdistäjä
Olli Leikas, traktorivetoisen savusaunan keksijä ja taitavasti rakentaja
Rainer Hanhilahti, Saunasaaren perustaja
Nina Stenros ja Anu Valve, TV-dokumentti ”Sauna - totuus saunasta,
totuus suomalaisista”
YK:n rauhanturvaajat ja Rauhanturvaajien Museo tunnustuksena saunakulttuuri
vaalimisesta eri operaatioissa eri puolilla maailmaa. www.peacekeeping.fi
Ohjaajat Joonas Berghäll ja Mika Hotakainen dokumenttielokuvasta ”Miesten vuoro”
Tietoja elokuvasta on elokuvan tuotantoyhtiön sivuilla www.oktober.fi
Sauna 1/2011
45
SUOMEN SAUNASEURA RY - YHTEYSTIEDOT
Vaskiniemiementie 10, 00200 Helsinki
Toiminnanjohtaja Kristian Miettinen
Sähköposti tj(ät)sauna.fi, www.sauna.fi
JOHTOKUNTA
Puheenjohtaja
Rakennusneuvos Ben Grass, 0400 601 501
ben.grass(ät)kolumbus.fi
Varapuheenjohtaja
Apulaisjohtaja Heini Noronen-Juhola
0400 611 563
heini.noronen-juhola(ät)luukku.com
DI Risto Elomaa, 040 596 4022
risto.elomaa(ät)kolumbus.fi
Viestintäkonsultti Timo Martikainen
050 2852
tmartikainen(ät)kreabgavinanderson.com
LT erik.lääkäri Kristiina Peltonen
040 544 1832, kperttunen(ät)me.com
Toimitusjohtaja Seppo Pukkila
045 677 2002, seppo.pukkila(ät)saunalahti.fi
Oik. lis Timo Riskala, 040 501 51 72
timo.riskala(ät)hotmail.com
DI Juha Salomäki, 050 337 6459
juha.salomaki(ät)vantum.fi
Arkkitehti Pekka Tommila, 050 368 6645
pekka.helena.arkkitehtiatelje(ät)elisanet.fi
LVI-insinööri Kari Öhman, 0400 441 943
kari.ohman(ät)elisanet.fi
TIEDOTUSTOIMIKUNTA
Puheenjohtaja
Timo Martikainen, (ks. johtokunta)
Professori Pekka Laaksonen,
040 703 6177
pekka.laaksonen(ät)kalevalaseura.fi
Suunnittelija Hanna Linkola, 050 5257636
hanna.linkola(ät)jalostamo.eu
Valt.kand. Pekka Ritvos, 040 505 6032
pekkaritvos(ät)gmail.com
Päätoimittaja,YTM Raili Vihavainen
0400 659 249, raili.vihavainen(ät)sauna.fi
kunnossapitotoimikunta
Puheenjohtaja
Juha Salomäki (ks. johtokunta)
Varapuheenjohtaja
Arkkitehti Gina Sundgren, 050 593 2800
gina.sundgren(ät)ymparistosuunnittelu.com
Professori Juhani Katainen, 09 440 231
juhani.katainen(ät)kolumbus.fi
DI Esko Mäkelä, 09 465 231
esko.makela(ät)welho.com
Lämmittäjä Seppo Pukkila
(ks. johtokunta)
Sulo Saastamoinen, 040 548 4995
sulo.saastamoinen(ät)welho.com
Sauna 1/2011 Toimisto 010 439 5600
Saunat 010 439 5601
Lämmittäjä Seppo Pukkila 045 677 2002
työvaliokunta
Ben Grass, Heini Noronen-Juhola,
Timo Martikainen,Timo Riskala,
Kari Öhman
Johtokunta on valinnut työvalikunnan
­puheenjohtajan avuksi valmistelemaan johtokunnan
kokouksia ja hoitamaan entisen henkilöstö- ja palvelusopimustoimikunnan asioita.
*************************************
DI Mikko J. Salminen, 050 387 0007
mikko.j.salminen(ät)kolumbus.fi
Arkkitehti Tuulikki Terho, 040 702 8002
tuulikki.terho(ät)welho.com
Kari Öhman (ks. johtokunta)
tutkimus- ja kulttuuritoimikunta
Puheenjohtaja
Pekka Tommila, (ks johtokunta)
Varapuheenjohtaja
Pekka Laaksonen, (ks tiedotustoimikunta)
Fil.tri Irma-Riitta Järvinen, 040 565 0020
irma-riitta.jarvinen(ät)finlit.fi
Rakennusneuvos Erkki Kuoppamäki
0400 205 291, erkki.kuoppamaki(ät)kolumbus.fi
Tekn.tri Tarkko Oksala, 050 387 755
tarkko.oksala(ät)gmail.com
Kristiina Peltonen (ks johtokunta)
VTM Antti Savela, 050 912 8060
antti.savela(ät)fi.live.com
Professori Lasse Viinikka, 040 562 7495
lasse.viinikka(ät)hus.fi
sääntötoimikunta
Puheenjohtaja
Timo Riskala, (ks. johtokunta)
Valt. yo Alexander Holst, 040 572 7735, aholst(ät)iki.fi
Senior advisor Matti Kivinen, 050 2774
matti.kivinen(ät)iki.fi
DI Matti Salimäki, 040 5245 625
matti.salimaki(ät)welho.com
historiatoimikunta
Puheenjohtaja
Ben Grass, (ks. johtokunta)
Varapuheenjohtaja Pekka Tommila, (ks. johtokunta)
HY:n Suomen ja Pohjoismaiden historian
professori Markku Kuisma
044 3400 345 emkuisma(ät)mappi.helsinki.fi
Pekka Laaksonen, (ks. johtokunta)
Timo Martikainen (ks. johtokunta)
Kristian Miettinen (ks.yllä)
Kristiina Perttunen (ks. johtokunta)
DI, historiantutkija Tuomo Särkikoski
040 517 5208, sarkikoski(ät)kolumbus.fi
46
Sauna-lehden mediakortti
Julkaisija: Suomen Saunaseura ry
Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki
Puh. 010 439 5600
gsm 050 371 8150
kotisivu www.sauna.fi
Päätoimittaja
Raili Vihavainen
Suomen Saunaseura ry
0400 659 249
lehti(ät)sauna.fi
Ilmoitusaineiston lähetys Newprint Oy
aineisto(ät)newprint.fi
Artikkeleiden ja kuvien lähetys
päätoimittajalle aineistopäivään mennessä.
Katso päivämäärä viimeisimmän lehden
sisällysluettelosivulta.
Digitaalisten kuvien resoluutio väh. 300 dpi.
Ilmoitushinnat ja -koot toiminnanjohtajalta.
Ilmoitusmyynti
Toiminnanjohtaja
Kristian Miettinen
010 439 5600, 050 371 8150
tj(ät)sauna.fi
Ilmestymisaikataulu 4 numeroa vuodessa:
maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa.
Lehden luonne: jäsenlehti,
puolueeton sauna-alan julkaisu.
Painopaikka
Newprint Oy
PL 2, 32201 Loimaa
Puh. 02 437 4500
Fax. 02 763 1560
Sauna-lehti löytyy myös
Saunaseuran kotisivuilta
www.sauna.fi
Kirjoita, kuvaa, piirrä Sauna-lehteen!
Sauna-lehti toimii saunan lämminhenkisenä äänenkannattajana.
Lehti ottaa vastaan mielenkiintoisia saunaan liittyviä juttuja ja/tai vinkkejä
hyvistä aiheista. Myös hyvät sauna-aiheiset valokuvat ja piirrokset ovat tervetulleita.
Onko sinulle jäänyt mieleen erikoisia saunoja tai sau nomis kokemuksia? Sauna-lehden kirjoitussarjassa ”Saunoin täällä” voit kertoa mielenkiintoisista saunoista tai
saunakokemuksista. Oletko saunottanut ”eksoottisia” tai muuten mielenkiintoisia saunavieraita Saunaseuran saunoissa? Kirjoitussarjassa ”Saunavieras”
voit kertoa vieraittesi elämyksistä Vaskiniemen saunoissa.
Lauteilla-teema etsii kokemuksia Saunaseuran saunoista ja saunomisesta.
Kerro tunnelmistasi ” ruusuin ja risuin” Vaskiniemen lauteilta.
”Lukijan saunakuva”-sivulla esitellään lukijoiden mieluisia saunakuvia
saunakokemuksista ja -muistoista niihin liittyvine lyhyine kuvauksineen.
Lähetä lyhyt kertomuksesi (liuska, pari) Sauna-lehteen kuvien kera.
(Digitaalisten kuvien resoluutio vähintään 300.)
Palkkioksi jutuista, vinkeistä, kuvista, piirroksista ym. saat saunalippuja.
Jutun ja muun aineiston voit toimittaa suoraan päätoimittajalle sähköpostitse:
lehti(ät)sauna.fi tai postitse: Vaskiniementie 10, 00200 Helsinki
Tiedustelut Raili Vihavainen puh. 0400 659 249 tai sähköpostitse.
Julkaisuehdot
Sauna-lehden toimitus päättää julkaistavasta aineistosta ja sen julkaisutavasta. Sauna-lehti ei
tarkista lähetettyjen kirjoitusten tietojen oikeellisuutta vaan lähettäjä vastaa niistä. Tietojen
lähettäjä on vastuussa myös siitä, että hänellä on tekijänoikeuden haltijan lupa julkaista myös
artikkelin mahdollisena oheismateriaalina olevat kuvat tai kuviot Sauna-lehdessä. Tarjottu tai
tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että lähettäjä antaa Saunaseuralle siihen rajoittamattoman julkaisuoikeuden seuran omissa julkaisuvälineissä. Saunaseura ei vastaa Sauna-lehdelle
pyytämättä lähetetyn materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta.
Sauna 1/2011
47
Käänteinen Asuntolaina- ja kauppa
Hypon ainutlaatuinen seniorirahoitusohjelma
Älä velkaannu eläkkeelle jäädessäsi, vaan käytä omia
varojasi, asuntovarallisuuttasi, jos siihen on tarvetta
Rahoitus räätälöidään asiakaskohtaisesti huomioiden
asumisen tarpeet ja riskit loppuiäksi vuosikymmenien ajaksi
Suomessa Käänteisiä Asuntokauppoja ja lainaohjelmia
tekee Hypoteekkiyhdistys. Lainaa saa pankista kuin pankista.
Lue lisää www.hypo.fi tai tule käymään konttorissamme Yrjönkatu 9 A, 2krs.
tai soita asiakaspalveluumme (09)228 361